MATEMATIIKAN JA LUONNONTIETEIDEN OPETUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN TOINEN LÄHTÖTASOARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATEMATIIKAN JA LUONNONTIETEIDEN OPETUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN TOINEN LÄHTÖTASOARVIOINTI"

Transkriptio

1 Antti Rajakorpi MATEMATIIKAN JA LUONNONTIETEIDEN OPETUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN TOINEN LÄHTÖTASOARVIOINTI PERUSKOULUISSA JA LUKIOISSA SYKSYLLÄ 1999 PIDETYN LUONNONTIETEEN KOKEEN TULOKSET Arviointi 10/2000 OPETUSHALLITUS

2 Opetushallitus Taitto: Sirpa Ropponen ISBN X ISSN Yliopistopaino, Helsinki 2000

3 TIIVISTELMÄ Opetushallituksen matematiikan ja luonnontieteiden projekti järjesti valtakunnalliseen matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämishankkeen (LUMA) vaikutusten arviointiin liittyvän luonnontieteiden toisen lähtötasomittauksen syksyllä Mittaus on jatkoa 1996 aloitetulle laadunarviointityölle, ja se suunnattiin kahdelle kohderyhmälle: peruskoulun 7. luokan syksyllä 1999 aloittaneille oppilaille ja lukion ensimmäisen vuoden opiskelun samoin syksyllä 1999 aloittaneille opiskelijoille. Lähtötasomittauksen avulla arvioitiin luonnontieteiden osaamisen tasoa, koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista sekä LUMA-hankkeen vaikutuksia oppimistuloksiin vertaamalla pilottikouluissa saavutettuja tuloksia vertailukoulujen tuloksiin ja vuonna 1996 järjestetyn ensimmäisen lähtötasokokeen tuloksiin. Peruskoulujen kokeeseen osallistui pilottiyläasteiden oppilasta 36 koulusta sekä 690 vertailuyläasteiden oppilasta 23 koulusta. Lukioiden kokeeseen osallistui opiskelijaa 34 pilottilukiosta ja 658 opiskelijaa 23 vertailulukiosta. Kunkin koulun koeryhmän keskikoko oli noin 30 oppilasta. Sekä pilotti- että vertailukoulut olivat samoja kuin vuoden 1996 lähtötasomittauksessa. Peruskoulun koe koostui 21 monivalintatehtävästä ja viidestä tuottamistehtävästä. Lukion kokeessa oli 22 monivalintatehtävää, 11 tuottamistehtävää ja kaksi yhdeksänosaista väittämää. Peruskoulun sekä pilotti- että verrokkiryhmän ympäristö- ja luonnontiedon yleisin todistusarvosana oli kahdeksan. Lukiolaisten kaikkien luonnontieteiden yleisin arvosana oli yhdeksän. Peruskoululaisten koeryhmien tyttöjen arvosanat olivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi parempia kuin poikien. Myös pilottilukioiden tyttöjen biologian ja maantiedon arvosanat olivat erittäin merkitsevästi poikien arvosanoja paremmat, mutta fysiikassa poikien keskiarvo oli merkitsevästi parempi. Verrokkilukioiden ryhmässä poikien ja tyttöjen väliset arvosanaerot olivat pienempiä, mutta eri aineiden väliset arvosanaerot olivat suuremmat kuin pilottilukioissa. Osaamista tarkasteltiin ratkaisuprosenttien perusteella asteikolla: > 80 % kiitettävä, 80 % 60 % tyydyttävä, 60 % 40 % välttävä ja < 40 %, heikko. Peruskoulun koeryhmät osasivat monivalintatehtävät keskimäärin tyydyttävästi (pilotit 77,6 % ja verrokit 77,1 %). Tuottamistehtävien ratkaisuprosentti oli sekä piloteilla että verrokeilla noin 10 prosenttiyksikköä alempi kuin monivalintakokeessa, osaamisluokka oli kuitenkin tyydyttävä. Koko kokeen ratkaisuprosenttikeskiarvojen mukaan osaaminen oli tyydyttävää (pilotit 74,6 % ja verrokit 74,1 %). Pilotti- ja verrokkikoulujen tuloserot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Pilotti- ja verrokkiperuskoulujen pojat saivat erittäin merkitsevästi paremman tuloksen monivalintakokeessa kuin tytöt. Pilottiryhmän tytöt osasivat tuottamistehtävät vähän poikia paremmin, mutta verrokkiryhmässä pojat olivat tässäkin osakokeessa parempia kuin tytöt. Tuottamiskokeen eroilla ei ollut tilastollista merkitsevyyttä. Koko kokeessa pilottikoulujen poikien ja tyttöjen tulokset eivät eronneet merkitsevästi toisistaan, mutta verrokkikoulujen pojat saivat erittäin merkitsevästi paremman koekeskiarvon kuin verrokkitytöt. Suomen- ja ruotsinkielisten pilottiperuskouluryhmien tulokset eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi. 3

4 EU6-alueen eli harvaan asutun alueen pilottiyläasteiden ryhmä sai koko kokeessa erittäin merkitsevästi paremman tuloksen kuin EU0-alueen ryhmä. Verrokkien maaseutukoululaiset saivat merkitsevästi paremman tuloksen kuin kaupunkikoululaiset koko kokeessa. Vuoden 1999 peruskouluryhmät osasivat monivalintatehtävät selvästi paremmin, tuottamistehtävät huonommin mutta kokonaisuuden paremmin kuin vuoden 1996 kokeeseen osallistuneet oppilaat. Pilotti- ja verrokkilukioiden opiskelijat osasivat monivalintatehtävät tyydyttävästi (pilotit 64,1 % ja verrokit 62,9 %). Pilotti- ja verrokkiryhmän pistekeskiarvot eivät eronneet merkitsevästi, mutta kummankin koeryhmän pojat saivat erittäin merkitsevästi paremmat tulokset kuin tytöt. Tuottamistehtävien osakokeen ratkaisuprosenttien keskiarvot olivat sekä piloteilla (39,0 %) että verrokeilla (38,3 %) samaa tasoa ja osaamisluokka oli heikko. Poikien osaaminen oli kuitenkin sen verran tyttöjen osaamista parempaa, että heidän keskiarvonsa oikeutti osaamisluokkaan välttävä, kun sen sijaan tyttöjen osaamisluokka oli heikko. Koko kokeessa pilottien vähän paremmalla tuloksella (53,9 %) verrokkien keskiarvoon (53,1 %) nähden ei ollut tilastollista merkitsevyyttä. Sen sijaan sekä pilotti- että vertailulukioiden poikien koetulokset olivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi paremmat kuin tyttöjen. Suomenkielinen pilottilukiolaisten ryhmä sai monivalinta- ja tuottamisosakokeista sekä koko kokeesta erittäin merkitsevästi paremmat tulokset kuin vastaava ruotsinkielinen ryhmä. Verrokkiryhmien väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Kaupunkikoulujen pilottilukiolaisten koko kokeen tulos oli tilastollisesti merkitsevästi parempi kuin maaseutukoulujen lukiolaisten. Verrokkien vastaava ero oli tilastollisesti melkein merkitsevä. Verrattaessa lukioiden vuoden 1996 kokeen tuloksia vuoden 1999 koetuloksiin havaittiin vuoden 1999 pilottilukioiden opiskelijoiden, erityisesti poikien osanneen jonkin verran ensimmäisen lähtötasomittauksen pilottiryhmiä paremmin: osakokeittain ratkaisuprosenttikeskiarvo oli vuoden 1999 pilottipoikien ryhmällä runsaasta kahdesta prosenttiyksiköstä vajaaseen neljään prosenttiyksikköön suurempi kuin vuoden 1996 poikaryhmällä. Verrokkilukioiden tuloksissa ei ollut eroa. Avainsanat: LUMA-hanke, arviointi, peruskoulu, lukio, ympäristö- ja luonnontieto, luonnontieteet, biologia, maantieto, fysiikka, kemia, oppimistulokset, koulutuksellinen tasa-arvo. 4

5 SAMMANDRAG Utvecklingsprojektet i matematik och naturvetenskapliga ämnen vid Utbildningsstyrelsen anordnade hösten 1999 den andra mätningen av utgångsnivån i de naturvetenskapliga ämnena i den grundläggande utbildningen samt i gymnasiet. Denna mätning gjordes i anslutning till utvärderingen av effekterna av det riksomfattande projektet i matematik och naturvetenskapliga ämnen (LUMA). Mätningen är en fortsättning på den utvärdering av undervisningens kvalitet som inleddes år Mätningens två målgrupper var de elever som hösten 1999 började i åk 7 i den grundläggande utbildningen och de elever som inledde sina gymnasiestudier samma höst. Med hjälp av mätningen av utgångsnivån, utvärderades elevernas kunskapsnivå i de naturvetenskapliga ämnena, jämlikheten i utbildningen samt LUMA-projektets inverkan på inlärningsresultaten. Projektets inverkan fastställdes genom att jämföra resultaten med resultaten från den första mätningen år I utvärderingen av kunskapsnivån i den grundläggande utbildningen, deltog 1073 elever från 36 pilotskolor samt jämförelsegrupper bestående av sammanlagt 690 elever från 23 skolor. I gymnasieutvärderingen deltog 1007 elever från 34 pilotgymnasier samt jämförelsegrupper bestående av sammanlagt 658 elever från 23 gymnasier. Provgruppen i varje skola omfattade i genomsnitt ca 30 elever. Såväl pilotskolorna som jämförelsegrupperna var de samma som i mätningen av utgångsnivån år Provet för elever i den grundläggande utbildningen bestod av 21 flervalsuppgifter och fem produktionsuppgifter. I provet för gymnasieelever ingick 22 flervalsuppgifter, 11 produktionsuppgifter samt två påståenden, indelade i nio delar. I den grundläggande utbildningen var det vanligaste betygsvitsordet i natur- och miljökunskap åtta i såväl pilotskolorna som i jämförelsegrupperna. För gymnasieeleverna var det vanligaste vitsordet i samtliga naturvetenskapliga ämnen nio. Flickorna i den grundläggande utbildningens provgrupper hade statistiskt sett, signifikant mycket bättre vitsord än pojkarna. Även i pilotgymnasierna var flickornas vitsord i biologi och geografi bättre än pojkarnas. Däremot var pojkarnas vitsord i fysik bättre än flickornas. I jämförelsegrupperna var skillnaderna i betygsvitsorden mellan pojkar och flickor mindre. Dock var skillnaderna mellan vitsorden i de olika ämnena större än i pilotgymnasierna. Elevernas kunskaper i de naturvetenskapliga ämnena granskades på basen av lösningsprocenterna enligt skalan: > 80 % berömligt, 80 % 60 % nöjaktigt, 60 % 40 % försvarligt och < 40 % svagt. Den grundläggande utbildningens provgrupper presterade i genomsnitt nöjaktigt i flervalsuppgifterna (pilotskolorna 77,6 % och jämförelsegrupperna 77,1 %). Lösningsprocenten då det gällde produktionsuppgifterna, var ca 10 procent lägre för såväl pilotskolorna som jämförelsegrupperna. Båda gruppernas resultat var dock nöjaktiga. Enligt de genomsnittliga lösningsprocenterna för provet i sin helhet, var elevernas kunskaper nöjaktiga (pilotskolorna 74,6 % och jämförelsegrupperna 74,1 %). Inga statistiskt signifikanta skillnader förekom mellan pilotskolorna och jämförelsegrupperna. I den grundläggande utbildningen fick såväl pilotskolornas pojkar som pojkarna i jämförelsegrupperna, statistiskt sett, mycket bättre resultat än flickorna. Pilotskolornas flickor klarade produktionsuppgifterna bättre än pojkarna, men i jämförelsegrupperna var pojkarnas resultat även i detta delprov bättre än flickornas. Skillnaderna i produktionsprovet var inte statistiskt signifikanta. Då hela provet beaktades, skilde sig pojkarnas och flickornas resultat inte nämnvärt från varandra i pilotskolorna. Däremot var pojkarnas genomsnittliga resultat, statistiskt sett, signifikant bättre än flickornas då det gällde jämförelsegrupperna. Inga signifikanta skillnader förekom i den grundläggande utbildningen mellan de finsk- och de svenskspråkiga pilotskolornas resultat. 5

6 I den grundläggande utbildningen fick pilotskolorna i EU6-området, d.v.s. glesbygdsområdet, ett anmärkningsvärt mycket bättre provresultat än gruppen från EU0-området. Jämförelsegruppernas landsortselever fick ett anmärkningsvärt bättre resultat än stadseleverna då man beaktade provet i sin helhet. Provgrupperna i den grundläggande utbildningen år 1999 klarade flervalsuppgifterna klart bättre och produktionsuppgifterna sämre än de elever som deltog i provet år I hela provet presterade eleverna i den grundläggande utbildningen år 1999 bättre än år Eleverna i pilotgymnasierna och i jämförelsegrupperna klarade flervalsuppgifterna nöjaktigt (pilotgymnasierna 64,1 % och jämförelsegrupperna 62,9 %). De genomsnittliga poängtalen för pilotgymnasierna och jämförelsegrupperna skilde sig inte anmärkningsvärt från varandra, men pojkarnas resultat var, statistiskt sett, i vardera provgruppen signifikant bättre än flickornas. De genomsnittliga lösningsprocenterna för produktionsuppgifterna låg på samma nivå för pilotgymnasierna (39,0 %) och jämförelsegrupperna (38,3 %). Kunskapsnivån var svag i såväl pilotgymnasierna som i jämförelsegrupperna. Pojkarnas kunskaper var bättre än flickornas. Pojkarnas kunskapsnivå var nöjaktig, medan flickornas nivå var svag. Pilotgymnasiernas resultat (53,9 %) var något bättre än jämförelsegruppernas (53,1 %). Då hela materialet beaktades framkom ingen statistiskt signifikant skillnad. Pojkarnas resultat var dock både i pilotgymnasierna och i jämförelsegrupperna, statistiskt sett, signifikant bättre än flickornas. De finskspråkiga elevgruppernas resultat i pilotgymnasierna, var både gällande flervals- och produktionsuppgifterna samt hela provet, statistiskt sett, signifikant bättre än de svenskspråkiga gruppernas. Skillnaderna mellan jämförelsegrupperna var inte statistiskt signifikanta. Pilotgymnasisternas resultat i stadsskolorna var för hela provets del, statistiskt sett, signifikant bättre än pilotgymnasisternas i landsortsskolorna. Statistiskt signifikanta skillnader förekom inte för jämförelsegruppernas del, trots att skillnader existerade. När man jämförde gymnasiernas provresultat från år 1996 med provresultaten för år 1999, framkom det att pilotskolornas elever, i synnerhet pojkarna, år 1999 klarade sig bättre än pilotskolorna i det första mätningen av utgångsnivån. Den genomsnittliga lösningsprocenten för varje delprov, var för pojkarna i pilotskolorna år 1999 mellan drygt två procentenheter och knappa fyra procentenheter högre än för samma grupp år Jämförelsegruppernas resultat uppvisade inte motsvarande skillnader. Nyckelord: LUMA-projektet, utvärdering, grundläggande utbildning, gymnasium, natur- och miljökunskap, naturvetenskap, biologi, geografi, fysik, kemi, inlärningsresultat, jämlikhet i utbildningen. 6

7 ABSTRACT In the autumn of 1999 the Mathematics and Science Project at The National Board of Education made the second entry test in natural sciences, joined to the evaluation of the national development project for teaching sciences. This test is a continuation for the quality evaluation started in the autumn 1996 and it was directed to two target groups: for the pupils starting their studies in comprehensive school at 7 th year-class and for students starting their first year studies in the senior secondary school in the autumn The entry tests helped to evaluate the standard of knowledge in natural sciences, the realisation of educational equality and influences of the LUMA project on the learning results by comparing the test results of the pilot schools with those of the control schools and the results of the entry test in the autumn 1996 with those of the autumn The evaluation group of 36 pilot comprehensive schools consisted of pupils and the group of 23 control schools 690 pupils. The pilot group of 34 senior secondary schools consisted of students and the control group from 23 senior secondary schools consisted of 658 students. The size of the test group in one school was on an average 30 pupils. Both the pilot schools and the control schools were the same schools as in the first entry tests of The test for the comprehensive school consisted of 21 multiple-choice tasks and 5 productive tasks the test for the senior secondary schools consisting of 22 multiplechoice tasks, 11 productive tasks and 2 statement tasks in nine parts. The most common grade in both test groups of the pupils of the comprehensive school for the environmental and natural sciences was eight. The test group of the senior secondary school students had the grade nine as the most common number in all natural science subjects. The grades of the girls in comprehensive schools were statistically highly significantly better than those of the boys. Also the grades in biology and geography in the pilot senior secondary schools were significantly better for girls than those for boys but the grade mean for boys in physics was significantly better than that for the girls. The differences in grades for boys and girls were smaller in the control senior secondary schools. However, the differences in grade means of different natural science subjects were bigger in the control schools than in the pilot schools. The standard of knowledge was studied in percentages of the tasks solved: > 80 % = excellent, % = satisfactory, % = tolerable and < 40 % = poor. Both the test groups in the comprehensive schools reached on an average the satisfactory result in the multiple-choice tasks (pilots 77,6 % and controls 77,1 %). The solution percentage both for pilots and controls was about 10 per cent units lower in the productive test than in the multiple-choice test, the standard of knowledge being satisfactory, however. According to the average solution percentage of the whole test the standard of knowledge was satisfactory (pilots 74,6 % and controls 74,1 %).The differences in results for pilot and control schools were not statistically significant. The boys in the pilot and control comprehensive schools scored highly significantly better than the girls in the multiple-choice test. The girls in the pilot group scored a little better than the boys in the productive test but in the control group the boys were better than the girls in this test, too. There was no statistic significance in the result differences in the productive test. The results of the boys in pilot schools for the whole test did not significantly differ from those of the girls but the boys in the control schools got a highly significantly better test average than the girls in the controls. 7

8 There was no statistically significant difference between the results between the Finnish-speaking and Swedish-speaking pupils of the pilot comprehensive school group. The results of the whole test for the pilot comprehensive school pupils in the sparsely populated EU-support area (EU6) were statistically highly significantly better than those of the area with no EU-support (EU0). The pupils of the control rural schools got significantly better result than those of the town schools in the whole test. In the school year 1999 the groups of the comprehensive school did the multiple-choice tasks clearly better, the productive tasks worse but the whole test better than the pupils participating in the test in the school year of The students of the pilot and control senior secondary school did the multiple-choice tasks satisfactorily (pilots 64,1 % and controls 62,9 %). The averages for the pilot and control groups didn t differ significantly but the boys in both groups got highly significantly better results than the girls. The average percentages of the solution per cents for the productive tasks solved were at the same poor level for pilots and controls ( pilots 39,0 % and controls 38,3 %. However, the standard of knowledge of the boys was to some extent better than that of the girls and the standard of knowledge for them was satisfactory while it was poor for the girls. The mean result for pilots in the whole test (53,9 %) compared with that of the controls (53,1 %) didn t have statistic significance. Instead of that the results for the boys of both the pilot and control senior secondary school were statistically highly significantly better than those of the girls. The Finnish-speaking pilot group got highly significantly better results for the multiplechoice test, productive test and the whole test than the corresponding Swedish-speaking group. The differences in the results of the language groups for controls weren t statistically significant. The result of the whole test for the students in the town senior secondary schools was statistically significantly better than that for the students in the rural senior secondary schools. The corresponding difference of the control group students was statistically nearly significant. When comparing the results of the test in senior secondary schools of the year 1996 with those of the year 1999 it could be seen that the pilot students of the school year 1999 the boys in particularly did a little better than the pilot students of the first test in 1996: the percentage of the tasks solved in different sectors of the test was about 2-4 percent units better for the pilot boys in 1999 than for the boys in There were no differences in results for the control senior secondary school groups. Key words: LUMA-project, evaluation, comprehensive school, senior secondary school, environmental and natural sciences, natural sciences, biology, geography, physics, chemistry, learning results, educational equality. 8

9 KIITOKSET Raportin kirjoittaminen on paljolti yksinäistä puurtamista, mutta myös yhteistyötä. Aineisto saatiin kokeisiin osallistuneilta peruskouluilta ja lukioilta. Aineiston koodauksen ja tallennuksen on tehnyt projektisihteeri Marja Walldén. Tässä vaiheessa myös projektisihteeri Aulikki Etelälahti antoi hyödyllisiä neuvoja. Tulosten tilastollisista analyyseistä ovat vastanneet tutkimussihteeri Mari Huhtanen ja erikoistutkija Jari Metsämuuronen. Osastosihteeri Leena Aikio-Einiö on auttanut monissa käytännön asioissa kirjoitustyön aikana. Fil. yo. Leena Päres on lukenut tekstin suomen kielen asiantuntijana ja antanut monia ohjeita ja korjausehdotuksia luettavuuden parantamiseksi. Projektisuunnittelija Annika Sahi on kääntänyt tiivistelmän ruotsiksi ja tiivistelmän englanninkielisen asun on tarkistanut lehtori Hilkka Rajakorpi. Toimistosihteeri Sirpa Ropponen on vastannut julkaisun taitosta. LUMA-projektin opetusneuvokset Seija O. Lähdesmäki ja Marja Montonen ovat monin tavoin olleet avuksi raportin kirjoitusvaiheen aikana. Heidän käsikirjoitusta koskevat kommenttinsa ovat olleet hyödyksi raporttia muokattaessa. Opetushallituksen arviointiasiantuntijoilta opetusneuvos Ritva Jakku-Sihvoselta ja opetusneuvos Hannu Korhoselta olen myös saanut työtä parantavia neuvoja ja ideoita. Esitän parhaat kiitokseni edellä mainituille koetta toteuttaneille kouluyhteisöille sekä työtovereilleni ja asiantuntijoille neuvoista ja avusta raportin julkaisukuntoon saattamisessa. Helsingissä Antti Rajakorpi 9

10 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 SAMMANDRAG... 5 ABSTRACT... 7 KIITOKSET JOHDANTO LÄHTÖTASOMITTAUKSEN TOTEUTUS Kokeen tavoitteet Kokeeseen osallistuneet yläasteet ja lukiot Kokeen rakenne Yläasteen koe Lukion koe Koejärjestelyt Aineiston käsittely YLÄASTEIDEN TULOKSET Ympäristö- ja luonnontiedon arvosanat Lähtötasomittauksen tulokset Tulokset tehtävittäin ja aineittain Tulokset aihealueittain Tulokset osakokeittain LUKIOIDEN TULOKSET Luonnontieteiden arvosanat Lähtötasomittauksen tulokset Tulokset tehtävittäin ja aineittain Tulokset aihealueittain Tulokset osakokeittain

11 5 TULOSTEN TARKASTELUA Luonnontieteiden arvosanat Koetulokset Tulokset tehtävittäin Tulokset aineittain, aihealueittain ja kokonaisuutena Koetulosten riippuvuus todistusarvosanoista Tasa-arvonäkökulma Sukupuoli Kieli Alueelliset näkökohdat Koetehtävien pätevyys ja luotettavuus YHTEENVETO Toteutus Tulokset Tulosten tarkastelua koulutuksellisen tasa-arvon kannalta Johtopäätökset LÄHTEET LIITTEET

12 1 JOHDANTO Leikolan komitea (Komiteanmietintö 1989) arvioi matemaattis-luonnontieteellisen perussivistyksen tilaa Suomessa ja teki esitykset yleissivistävän kouluopetuksen kehittämiseksi. Tavoitteiksi asetettiin tiedon hankinnan, käsittelyn, arvioinnin, yhdistelyn ja soveltamisen taidot. Erityisen tärkeäksi komitea näki luonnontieteiden opetuksen painottamisen kokeellisuuteen. Pääministeri Lipposen I hallituksen ( ) ohjelman yhtenä tavoitteena oli matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen nostaminen kansainväliselle tasolle ja Lipposen II hallituksen (1999 ) ohjelmassa tähän tavoitteeseen pyrkimistä vahvistetaan (Opetusministeriö 1999). Matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen merkitys on voimakkaasti lisääntynyt pyrittäessä vastaamaan tietoyhteiskunnan, tietoteollisuusalojen sekä Suomen kilpailukyvyn ja työvoimatarpeen haasteisiin. Luonnontieteet ovat avainasemassa, kun etsitään ratkaisumalleja globaaleihin ympäristökysymyksiin. Myös kestävän kehityksen turvaavan tiedon ja osaamisen tasoa on nostettava niin kansalaisten arkielämässä kuin poliittistaloudellisessa päätöksenteossa. Matematiikan ja luonnontieteiden riittävän osaamisen esteenä on pidetty muiden muassa sitä, että pitkää matematiikkaa sekä fysiikan ja kemian syventäviä kursseja opiskelevia ei ole ollut riittävästi lukioissa verrattuna korkeakoulujen tarpeisiin. Myös oppimistuloksissa on toivomisen varaa. Lisäksi sekä matematiikan että luonnontieteiden aineenopettajia valmistuu arvioituun tarpeeseen nähden liian vähän. Tähän liittyy myös sukupuolten välinen tasa-arvo-ongelma, sillä erityisesti fysiikkaa ja teknologiaa opiskelevia naisia on ollut vähän (ks. Heinonen 1996 ja Aksela & Juvonen 1999). Matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen kohentamiseksi opetusministeriö julkisti 1996 matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen kehittämistalkoiden ohjelman vuosiksi (Heinonen 1996). Ohjelman pohjalta Opetushallitus käynnisti valtakunnallisen matematiikan ja luonnontieteiden kehittämisprojektin (LUMA). Vuonna 1999 tehdyn väliarvioinnin pohjalta opetusministeriö laati täsmennetyn kehittämistalkooohjelman Suomalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen vuonna 2002 (Opetusministeriö 1999). 12

13 Eri puolilla Suomea on kiinnostus matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja luonnonmaantiedon opetuksen kehittämiseen edelleen lisääntynyt niin, että kaikkiaan 78 kuntaa haki Opetushallituksen LUMA-projektin toiseen vaiheeseen ( ). Jotta luonnontieteiden opetus kehittyisi koko maassa, kaikki hakijakunnat päätettiin ottaa mukaan. Kunnista 31 on nimetty yhteistyökunniksi ja loput ovat verkkokuntia. Nämä yhdessä muodostavat 16 alueellista kehittämisverkkoa. Hankkeessa mukanaolevien koulujen määrä on noin 280. LUMA-hankkeeseen liittyy myös laadunarviointi, joka pyritään liittämään oppimisprosessin luonnolliseksi osaksi. Opetushallitus järjesti syyslukukaudella 1996 yhdessä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa lähtötasomittauksen LUMA- ja vertailukuntien peruskoulujen 7. luokille ja lukioiden sekä ammatillisen peruskoulutuksen pilottioppilaitosten aloitusryhmille. Koetehtävät olivat pääosin kolmannen kansainvälisen matematiikan ja luonnontieteiden koulusaavutustutkimuksen (The International Association for the Evaluation of Educational Achievement/Third International Mathematics & Science Study; IEA/TIMMS) tehtäviä (Leino 1997). Opetushallitus aloitti keväällä 1998 kansallisen oppimistulosten arvioinnin matematiikan ja luonnontieteiden kokeilla peruskoulun 9.- luokkalaisille. Myös LUMA-koulut osallistuivat näihin arviointeihin (ks. Korhonen 1999 ja Rajakorpi 1999a). Opetushallitus järjesti ammatillisille oppilaitoksille luonnontieteiden oppimistulosten arvioinnin syksyllä 1998, johon osallistui opiskelijoita 11:sta LUMA-oppilaitoksesta (Saloheimo 1999). Tämä raportti on jatkoa 1996 aloitetulle LUMA-hankkeen laadunarviointityölle ja koskee peruskoulun 7.-luokkalaisille ja lukioiden aloitusryhmille syksyllä 1999 järjestetyn lähtötasomittauksen tuloksia. Kokeet koostuivat osaksi samoista tehtävistä (IEA/TIMMS) kuin syksyn 1996 lähtötasoarviointi. Peruskoulun kokeessa oli 12 yhteistä tai korkeintaan vähän muutettua tehtävää ja lukioiden aloitusryhmien kokeessa 21 samaa tehtävää. Näiden tehtävien avulla voidaan arvioida luonnontieteiden osaamisessa tapahtuneita muutoksia. 13

14 2 LÄHTÖTASOMITTAUKSEN TOTEUTUS 2.1 Kokeen tavoitteet Peruskoulun yläasteiden ja lukioiden aloitusryhmille järjestettyjen lähtötasomittausten avulla arvioidaan - luonnontieteiden osaamisen tasoa yläasteen ja lukio-opintojen alussa - luonnontieteiden osaamisen muutoksia vuoden 1996 lähtötasoon verrattuna - LUMA-hankkeen vaikuttavuutta vertaamalla pilotti- ja verrokkikoulujen tuloksia - ympäristö- ja luonnontiedon sekä luonnontieteiden todistusarvosanojen ja koetulosten korrelaatioita - koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. 2.2 Kokeeseen osallistuneet yläasteet ja lukiot Opetushallituksen matematiikan ja luonnontieteiden projekti järjesti valtakunnalliseen matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämishankkeen vaikutusten arviointiin liittyvän luonnontieteiden toisen lähtötasomittauksen syksyllä Testit oli laadittu peruskoulun 7. luokan syksyllä 1999 aloittaneille oppilaille ja lukio-opinnot samoin syksyllä 1999 aloittaneille opiskelijoille. Kokeet pidettiin viikolla 41. Raportissa käytetään LUMA-peruskouluista nimityksiä pilotit tai pilottiyläasteet ja LUMA-lukioista pilotit tai pilottilukiot. LUMA-kehittämishankkeen pilottikuntien ja -koulujen valinnassa pyrittiin hanketta vuonna 1996 aloitettaessa saamaan erilaisia kouluja maan eri osista. Erityisen tehtävän saaneet koulut rajattiin ulkopuolelle. Yleistä hakua ei järjestetty. Pilottikuntien valinnan kriteerit ovat liitteenä (Liite 1). Syksyn 1999 kokeisiin osallistui 36 pilottiyläastetta. Tilastokeskuksen luokituksen mukaan (Tilastokeskus 1999) näistä oli peruskoulun yläasteen kouluja 28, yksi peruskouluasteen erityiskoulu ja seitsemän harjoittelukouluja. Vertailukouluina eli verrokkeina kokeeseen osallistui 23 yläasteen koulua. Myös verrokkikoulut olivat samoja kuin syksyllä 1996 järjestetyssä kokeessa. Niiden valinnassa noudatettiin soveltuvin osin samoja kriteereitä kuin pilottikoulujen valinnassa. 14 Lukioasteen lähtötasomittaukseen osallistuneita pilottilukioita oli 34. Näistä kahdeksan oli harjoittelukoulujen lukioasteita. Vertailuryhmänä oli 23 muuta lukiota. Taulukossa 1 annetaan yksityiskohtaisempaa tietoa kokeisiin osallistuneiden määristä ja kielijakaumasta.

15 Valtakunnallisissa perusopetuksen 9.-luokkalaisten oppimistulosten arvioinneissa on koulujen otannassa käytetty taustamuuttujina EU-alueita ja kuntaryhmiä (ks. esimerkiksi Rajakorpi 1999a). Tämän vuoksi myös tässä raportissa tarkastellaan tuloksia näitä aluejakoja hyväksikäyttäen. EU-tukialueet ovat seuraavat: EU0 = ei EU-tukea; EU2 = taantuvat teollisuusalueet; EU5b = maaseudun kehittämisalueet; EU6 = harvaan asutut alueet. Kuntaryhmät nimetään Tilastokeskuksen käytännön mukaisesti: kaupunkimaiset kunnat, taajaan asutut kunnat ja maaseutumaiset kunnat. Raportissa käytetään lyhyesti nimityksiä kaupungit, taajamat ja maaseutu. TAULUKKO 1. Luonnontieteissä syksyllä 1999 järjestettyyn LUMA-lähtötasomittaukseen osallistuneet. Valtaosa pilottiyläasteiden kokeeseen osallistuneista oppilaista oli EU0- alueelta. EU5b- ja EU2-alueilta oli kummassakin vain 1/8 koeryhmästä. Verrokkiryhmässä taantuvan teollisuusalueen (EU2) osuus oppilaista jäi noin 11 %:iin (Kuviot 1 ja 2). KUVIO 1. Pilottiyläasteiden koeryhmän oppilaat (N = 1 073) EU-tukialueittain. 15

16 KUVIO 2. Verrokkiyläasteiden koeryhmän oppilaat (N = 690) EU-tukialueittain. Lähtötasokokeeseen osallistuneiden pilottilukioiden opiskelijoiden EUaluejakauma oli hyvin samantyyppinen kuin pilottiyläasteidenkin. Verrokkilukioiden opiskelijat jakautuivat tasaisemmin kaikkien neljän alueen kesken (Kuviot 3 ja 4). KUVIO 3. Pilottilukioiden koeryhmän opiskelijat (N = 1 007) EU-tukialueittain. KUVIO 4. Verrokkilukioiden koeryhmän opiskelijat (N = 658) EU-tukialueittain. 16

17 Valtaosa pilottiyläasteiden ja -lukioiden oppilasryhmistä oli kaupunkimaisista kunnista. Verrokkiyläasteiden koeryhmä jakautui tasaisemmin kaupunkien ja maaseudun kesken, ja taajaan asuttujen kuntien koulujen oppilaita oli mukana noin 1/8. Vain 9 % verrokkilukioiden opiskelijoista oli taajaan asutuista kunnista (Kuviot 5 ja 6; 7 ja 8). KUVIO 5. Pilottiyläasteiden koeryhmän oppilaat kuntaryhmittäin. KUVIO 6. Verrokkiyläasteiden koeryhmän oppilaat kuntaryhmittäin. 17

18 KUVIO 7. Pilottilukioiden koeryhmän opiskelijat kuntaryhmittäin. KUVIO 8. Verrokkilukioiden koeryhmän opiskelijat kuntaryhmittäin. 18

19 2.3 Kokeen rakenne Yläasteen koe Peruskoulun kokeessa oli 21 monivalintatehtävää, joissa kussakin vastaajan piti valita yksi vaihtoehto neljästä. Kahdessa tehtävässä oli viisi vaihtoehtoa. Oikeasta ratkaisusta sai yhden pisteen. Lisäksi kokeeseen sisältyi 5 tuottamistehtävää, joista kukin tuotti enintään 2 pistettä. Koko kokeen 26 tehtävästä oli mahdollisuus saada yhteensä 31 pistettä (Taulukko 2). TAULUKKO 2. Yläasteen ympäristö- ja luonnontiedon koetehtävien luokittelu oppiaineiden mukaan. Ryhmä science = integroivat monioppiainetehtävät. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 1994, ks. myös Opetushallitus 1999) oppiainekokonaisuus ympäristö- ja luonnontieto sisältää biologian, maantiedon, ympäristöopin ja kansalaistaidon tavoitteita ja sisältöjä, ja siinä tarkastellaan luontoa ja ihmistä sekä näiden vuorovaikutussuhteita. Perusopetuksen luokka-asteilla oppilasta tutustutetaan hänen oman luontaisen kiinnostuksensa pohjalta yksinkertaisiin luonnontieteellisiin tutkimusmenetelmiin, edetään ilmiöiden havaitsemisesta peruskäsitteiden jäsentämiseen ja tiedon hyödyntämiseen. Sekä poikien että tyttöjen huomiota kiinnitetään fysiikan ja kemian ilmiöihin. 19

20 Vaikka peruskoulun 7. luokkien koetehtävät laadittiin ympäristö- ja luonnontiedon tehtävinä, ne ryhmiteltiin Taulukkoon 2 oppiaineittain, kuten oli menetelty myös syksyn 1996 lähtötasokokeissa (Leino 1997). Integroivia monioppiaineisia luonnontieteen tehtäviä nimitetään raportissa science-tehtäviksi. Ainekohtaiset koetulokset laskettiin koko kokeen biologian, fysiikan, kemian ja science-tehtävistä. Koetehtävien painopiste oli fysiikassa ja science-tehtävissä. Biologiasta oli viisi tehtävää. Puhtaasti luonnonmaantiedon tehtäväksi oli luokiteltavissa vain yksi tehtävä, tehtävä 1. Se tehtävämäärä ei ole riittävä maantiedon osaamisen arviointiin. Lähes samoin on asianlaita kemiassa, josta oli vain kaksi tehtävää. LUMA-kehittämishankkeen ensimmäisen lähtötasoarvioinnin tehtävät luokiteltiin Opetushallituksessa seuraaviin aihealueisiin: muistaminen, tiedon tulkinta, käsitteen ymmärtäminen, tiedon soveltaminen ja tutkimuksen suunnittelu (Leino 1997). Taulukossa 3 on syksyn 1999 yläasteen luonnontieteen tehtävät luokiteltu samalla tavalla. TAULUKKO 3. Yläasteen koetehtävien luokittelu aihealueittain. Aineet: BI = biologia, GE = maantieto, FY = fysiikka, KE = kemia, SCI = science Lukion koe Lukioasteen koetehtävät on ryhmitelty aineittain Taulukkoon 4 ja aihealueittain Taulukkoon 5. Koe koostui 22 monivalintatehtävästä ja 11 tuottamistehtävästä. Lisäksi kokeessa oli kaksi tehtävää, joihin kumpaankin sisältyi 9 väittämää. Vastaajien piti kussakin monivalintatehtävässä valita oikea vaihtoehto neljästä, yhdessä tehtävässä viidestä vaihtoehdosta. Kukin oikea valinta tuotti yhden pisteen. Tuottamistehtävissä saattoi yhdeksästä tehtävästä saada kustakin kaksi pistettä ja kahdesta tehtävästä kolme pistettä. Väittämät sisälsivät kumpikin 9 oikein/väärin-väittämää. Vähintään kolme oikeata merkintää tuotti yhden pisteen, vähintään 6 oikeata merkintää 2 pistettä ja vähintään 8 oikein 3 pistettä. Koko kokeen maksimipistemäärä oli 52 pistettä. 20

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2002

Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2002 Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2002 Opetushallitus arvioi kolmannen kerran perusopetuksen päättövaiheen matematiikan oppimistuloksia huhtikuussa 2002.

Lisätiedot

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 TIMSS (Trends in Mathematics and Science Study) Joka neljäs vuosi järjestettävä 4.- ja 8.-luokkalaisten

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ

SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ Sisältö S2-oppimistulosten arvioinnin tavoite ja tarkoitus...3 S2-arvioinnin monikieliset oppilaat...4

Lisätiedot

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla 215 Sami Julin Juhani Rautopuro Julkaisut 2:216 LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan

Lisätiedot

Perusopetuksen matematiikan kansalliset oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2004

Perusopetuksen matematiikan kansalliset oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2004 Perusopetuksen matematiikan kansalliset oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2004 YHTEENVETO KESKEISISTÄ TULOKSISTA Keväällä 2004 Opetushallitus arvioi neljännen kerran matematiikan oppimistuloksia perusopetuksen

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Biologia. Maantieto Maantiede

Biologia. Maantieto Maantiede Ympäristö- ja luonnontieto Biologia Maantieto Maantiede Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 29.10.2009 Lea Houtsonen Opetushallitus lea.houtsonen@oph.fi Ympäristö-

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Opetus talteen ja jakoon oppilaille. Kokemuksia Aurajoen lukion tuotantoluokan toiminnasta Anna Saivosalmi 9.9.2011

Opetus talteen ja jakoon oppilaille. Kokemuksia Aurajoen lukion tuotantoluokan toiminnasta Anna Saivosalmi 9.9.2011 Opetus talteen ja jakoon oppilaille Kokemuksia Aurajoen lukion tuotantoluokan toiminnasta Anna Saivosalmi 9.9.2011 Aurajoen lukio ISOverstaan jäsen syksystä 2010 lähtien ISOverstas on maksullinen verkko-oppimisen

Lisätiedot

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT TIIVISTELMÄ

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT TIIVISTELMÄ LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT TIIVISTELMÄ Sisältö Arvioinnin tausta...3 Arviointiin osallistuneet oppilaat ja heidän opettajansa...4 Arvioinnin tulokset...5 Tulokset eri avi-alueilla...7 Tulokset tehtävätyypeittäin...8

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheen suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän oppimistulosten arviointi 2015. Katri Kuukka Jari Metsämuuronen

Perusopetuksen päättövaiheen suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän oppimistulosten arviointi 2015. Katri Kuukka Jari Metsämuuronen Perusopetuksen päättövaiheen suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän oppimistulosten arviointi 2015 Katri Kuukka Jari Metsämuuronen Julkaisut 13:2016 Perusopetuksen päättövaiheen suomi toisena kielenä (S2)

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu

Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä 2015 Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu Valinnaisaineiden valintaperusteita Oma mielenkiinto, taipumukset, harrastuneisuus, aiempi koulumenestys

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Kooste lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnosta koskevasta palautteesta

Kooste lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnosta koskevasta palautteesta Opetushallitus Kooste lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnosta koskevasta palautteesta 16.6.2014 Halinen Irmeli Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnosta koskeva palaute ja perusteiden

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Matemaattisluonnontieteelliset. aineet

Matemaattisluonnontieteelliset. aineet Espoon aikuislukio Aineopiskelijan opas Lukuvuosi 2016-2017 Matemaattisluonnontieteelliset aineet Sisällysluettelo Yleistä. 2 Pitkä matematiikka.3 Laaja fysiikka.5 Laaja kemia.6 Lääketieteelliseen pyrkimässä?...7

Lisätiedot

MATEMATIIKAN OPPIMISTULOSTEN KANSALLINEN ARVIOINTI 6. VUOSILUOKALLA VUONNA 2007

MATEMATIIKAN OPPIMISTULOSTEN KANSALLINEN ARVIOINTI 6. VUOSILUOKALLA VUONNA 2007 MATEMATIIKAN OPPIMISTULOSTEN KANSALLINEN ARVIOINTI 6. VUOSILUOKALLA VUONNA 2007 Eero K. Niemi Oppimistulosten arviointi 1/2008 OPETUSHALLITUS Opetushallitus Taitto: Sirpa Ropponen ISBN 978-952-13-3519-8

Lisätiedot

PISA JA TULEVAISUUS. Jouni Välijärvi, professori. Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA JA TULEVAISUUS. Jouni Välijärvi, professori. Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA JA TULEVAISUUS Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Koulutusmessut Yhtheen tulhaan ja etheenpäin menhään! Rovaniemi 20.9.2014 19.9.2014 PISA 2012 Programme for

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari

Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari 2010 erityisopetusreformin selostus ja kytkentä yläkouluun ja toisen asteen koulutukseen erityisesti toisen asteen valinnan näkökulmasta: Ketkä, mihin, millaisin seurauksin? Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO

RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 5 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

YHTEISHAKUINFO 12.11.2015

YHTEISHAKUINFO 12.11.2015 YHTEISHAKUINFO 12.11.2015 2 www.opintopolku.fi 3 Kevään 2016 hakuajat Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku 23.2.-15.3.2016 Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haku

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Miten äidinkieltä osataan 7. luokan alussa?

Miten äidinkieltä osataan 7. luokan alussa? Miten äidinkieltä osataan 7. luokan alussa? Perusopetuksen 6. vuosiluokan suorittaneiden äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 2002 Opetushallitus arvioi lokakuussa 2002 äidinkielen ja

Lisätiedot

Perusnäkymä yksisuuntaiseen ANOVAaan

Perusnäkymä yksisuuntaiseen ANOVAaan Metsämuuronen 2006. TTP Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä Taulukko.51.1 Analyysiin mukaan tulevat muuttujat Mja selite Merkitys mallissa F1 Ensimmäinen faktoripistemuuttuja Selitettävä muuttuja

Lisätiedot

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen

Lisätiedot

Tässä harjoituksessa käydään läpi R-ohjelman käyttöä esimerkkidatan avulla. eli matriisissa on 200 riviä (havainnot) ja 7 saraketta (mittaus-arvot)

Tässä harjoituksessa käydään läpi R-ohjelman käyttöä esimerkkidatan avulla. eli matriisissa on 200 riviä (havainnot) ja 7 saraketta (mittaus-arvot) R-ohjelman käyttö data-analyysissä Panu Somervuo 2014 Tässä harjoituksessa käydään läpi R-ohjelman käyttöä esimerkkidatan avulla. 0) käynnistetään R-ohjelma Huom.1 allaolevissa ohjeissa '>' merkki on R:n

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

METSÄALAN PERUSTUTKINTO

METSÄALAN PERUSTUTKINTO . JOHDANTO.... KANSALLISET OPPIMISTULOKSET.... OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.. Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS Lukio-opinnot yhteensä vähintään 75

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg Toiminta Toiminta koostuu ruotsinkielisestä esiopetuksesta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta, 1. 9. vuosiluokan

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Juttu luistaa: åk 3-6

Juttu luistaa: åk 3-6 A-finska Juttu luistaa: åk 3-6 - enspråkiga elever/elever med elementära kunskaper i finska Textbok - 25 kapitel + fyra tematexter - 6 inlärningshelheter - varje kapitel > två texter av olika svårighetsgrad

Lisätiedot

SPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö

SPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS-pikaohje Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS on ohjelmisto tilastollisten aineistojen analysointiin. Hyvinvointiteknologian ATK-luokassa on asennettuna SPSS versio 13.. Huom! Ainakin joissakin

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?

Lisätiedot

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen YHTEISHAKU ALKAA TIEDONSIIRTOLUVALLA JA HUOLTAJANKUULEMISELLA Kysytään Wilma-lomakkeella:

Lisätiedot

LIIKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN JA VAIKUTUKSET

LIIKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN JA VAIKUTUKSET ISBN 978-952-5968-21-7 Iästä 55 -projekti LIIKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN JA VAIKUTUKSET Pertti Pohjolainen RAPORTTEJA 3/2003 RAPPORTER REPORTS Toimituskunta: Tuire Parviainen, toimialapäällikkö Pertti

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

ESPOONLAHDEN LUKIO OHJEITA SYKSYN 2014 YLIOPPILASKOKELAILLE

ESPOONLAHDEN LUKIO OHJEITA SYKSYN 2014 YLIOPPILASKOKELAILLE ESPOONLAHDEN LUKIO OHJEITA SYKSYN 2014 YLIOPPILASKOKELAILLE Ole ajoissa paikalla, takakansi s.4 Liikenne-este, myöhästyminen s.2 Sairastuminen s.2 816 46560, 046-8771433, 046-8771398 ESPOONLAHDEN LUKIO

Lisätiedot

SUOMALAISTEN MATEMATIIKAN JA LUONNONTIETEIDEN OSAAMINEN VUONNA 2002

SUOMALAISTEN MATEMATIIKAN JA LUONNONTIETEIDEN OSAAMINEN VUONNA 2002 SUOMALAISTEN MATEMATIIKAN JA LUONNONTIETEIDEN OSAAMINEN VUONNA 2002 KANSALLISTEN KEHITTÄMISTALKOIDEN LOPPURAPORTTI LUMA-TUKIRYHMÄ LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 1 2 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2007 Insinöörivalinnan matematiikankoe, 29.5.2007 klo 14-17

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2007 Insinöörivalinnan matematiikankoe, 29.5.2007 klo 14-17 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 007 Insinöörivalinnan matematiikankoe, 9.5.007 klo 14-17 Sarja A Ohjeita. Sijoita jokainen tehtävä omalle sivulleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointeja koskeva selvitys tuntijakotyöryhmälle

Oppimistulosten arviointeja koskeva selvitys tuntijakotyöryhmälle Oppimistulosten arviointeja koskeva selvitys tuntijakotyöryhmälle Valtioneuvoston asetuksessa perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/2001)

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

KOULUKOHTAISTEN KESKIARVOJEN TULKINNOISTA

KOULUKOHTAISTEN KESKIARVOJEN TULKINNOISTA MUISTIO Opetusneuvos Jorma Kuusela KOULUKOHTAISTEN KESKIARVOJEN TULKINNOISTA ei käytä omassa toiminnassaan koulukohtaisia keskiarvoihin perustuvia listauksia. Syy on järjestyslistausten epävarmuus. Virasto

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa käytetyt nimitykset

1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa käytetyt nimitykset YHTEENVETO 1 (22) 11.11.2009 32/041/2008 PERUSOPETUKSEN TAIDE JA TAITOAINEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA lv 2007 2008 1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa

Lisätiedot

- mitä pitäisi tietää?

- mitä pitäisi tietää? - mitä pitäisi tietää? Haku tapahtuu osoitteessa www.opintopolku.fi Voit hakea enintään 6 korkeakoulujen yhteishaussa olevaan koulutukseen (yliopistojen & ammattikorkeakoulujen hakukohteet) Voit saman

Lisätiedot

Ruotsin kielen osaamisesta ja oppimismotivaatiosta eri kouluasteilla

Ruotsin kielen osaamisesta ja oppimismotivaatiosta eri kouluasteilla Ruotsin kielen osaamisesta ja oppimismotivaatiosta eri kouluasteilla Taina Juurakko-Paavola Ruotsin kielen asemasta pakollisena kouluaineena keskustellaan paljon tiedotusvälineissä. Tämä keskustelu värittyy

Lisätiedot

Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015. Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja

Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015. Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015 Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja PÄÄTTÖARVIOINTI Opetussuunnitelman perusteiden mukaan päättöarvosanan tulee perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

YHTEENVETO NELJÄSTÄ PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKAN MATEMATIIKAN KANSALLISESTA ARVIOINNISTA VUOSINA

YHTEENVETO NELJÄSTÄ PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKAN MATEMATIIKAN KANSALLISESTA ARVIOINNISTA VUOSINA YHTEENVETO NELJÄSTÄ PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKAN MATEMATIIKAN KANSALLISESTA ARVIOINNISTA VUOSINA 1998 2004 Opetushallitus on arvioinut vuodesta 1998 alkaen neljä kertaa perusopetuksen 9. vuosiluokan oppilaiden

Lisätiedot

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Määränpää tuntematon. Kielenopettajan asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Leena Kuure Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia Language Learning and New Technologies

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot