Suomen Psykologinen Instituutti Raul Soisalo, vaativan erityistason psykoterapeutti Psykoterapiakouluttaja ja -tutkija
|
|
- Juha Manninen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen Psykologinen Instituutti Raul Soisalo, vaativan erityistason psykoterapeutti Psykoterapiakouluttaja ja -tutkija
2 Aloitin urani työskentelemällä 5v ikäihmisten parissa. Tutkinut väkivallan asteelle eskaloituneita tilanteita: Väkivallan preventio Käytän esityksessäni epäortodoksisesti välillä käsitettä käytöshäiriö kuvaamaan haitallista ja häiritsevää ns. käytösoiretta, vaikka oikeasti ei pitäisi kuin ehkä puhua käyttäytymisestä.
3 1. Toiveet ja odotukset 2. Mitä ovat käytösoireet/ käytöshäiriöt? 3. Käytöspulmien syitä ja seurauksia 4. Potilaan/ asukkaan hyvä kokonaisvaltainen psykososiaalinen hoito ehkäisee ja vähentää pulmallista käytöstä. Temppu ja miten se tehdään. 5. Jos lääkkeetön hoito ei riitä. 6. Lopuksi
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21 Yli suomalaista söi psyykelääkkeitä. Vain suomalaista sai kelan kustantamaa psykoterapiaa. Muistisairaat ikäihmiset syövät edelleen erittäin runsain määrin heille sopimattomia lääkkeitä, jotka on määrätty käytöshäiriöihin Muistisairaan käytöshäiriöiden arviointi on liian usein sattumanvaraista.
22 Kun ihminen oireilee psyykkisesti, siihen löytyy lähes aina mielekäs syy, eli funktio. Käytösoire on ihmisen elämänhallinnan keino, sopeutumispyrkimys tai jokin muu hänen näkökulmastaan mielekäs toimintatapa siinä tilanteessa, missä ihminen on. On helpompi auttaa, kun ymmärtää, mihin potilas oirettansa tarttee ja käyttää.
23 Monella vanhuksella on kannettavanaan raskaita taakkoja menneistä asioista, joita ei ehkä ole milloinkaan purettu kunnolla. Muistisairas ihminen saattaa elää jossakin menneessä tilanteessa ja nyt tiedetään, että hänet kannattaakin kohdata siinä ajassa ja paikassa, jossa hän sillä hetkellä on.
24 Muistisairas on vielä hyvin orientoitunut, mutta hänelle tapahtuu jatkuvasti unohduksia, jotka vaikeuttavat hänen elämänhallintaansa ja hän korostaa mieluusti omaa viisautta ja tietojaan asiasta kuin asiasta. Hän pelkää menettävänsä otteen elämästä ja tulevansa hulluksi. Hän on usein vihainen, onneton tai masentunut. Saattaa haluta syytää muita erehdyksistään.
25 Naapurit varastaa Hoitajatkin varastaa Malorientoituneen olemus on jännittynyt, liikkeet määrätietoisia ja katse terävä ja kohdistunut. Hän pyrkii epätoivoisena hallitsemaan tilannetta, jossa kontrolli on lipsumassa. Tästä syystä saattaa muistutella muita ja korostaa omaa muistiaan.
26
27 Älä kysy miksi, äläkä minkä tähden, kuulostaa syyttelyltä malorientoituneen korviin Seuraa ja peilaa, myös sanoja Vahvista, validoi, toista kuultu Kysele vastakohtia Muistelu lisää omanarvontuntoa Ei välttämättä sovellu ryhmiin Älä suotta ala väittelemään Ei välttämättä kestä pitkää katsekontaktia
28 Asukas etsii äitiään ja juuri keskusteli hänen kanssaan, tai etsii aamulla ovea päästäkseen navetalle lehmät lypsämään Tässä vaiheessa ei enää kulje pää pystyssä ja jännittyneenä, vaan kokoon lysähtäneenä, eksyneenä ja hämmentyneenä sekä periksi antaneena. Aika menettää merkityksen ja alkaa elää omaa sisäistä kelloaan. Muistaa usein syntymäaikansa, mutta 90 v voi väittää olevansa alle kolmekymppinen, ja se on hänen todellisuuttaan, hänestä tuntuu siltä.
29
30 Tunnepohjainen vuorovaikutus korostuu. Jos ihmisellä on koti-ikävä, niin tätä tunnetta on hyvä kuulla, eikä väittää että hyvähän sinun täällä on asua ja olla. Tai että tämähän on sinun kotisi. Ihminen tarvitsee arvostavaa ja läheistä kosketusta. Kun näkö ja kuulo ovat heikentyneet, ihminen tarvitsee läheisyyttä nähdäkseen ja kuullakseen.
31 Käytä pitkitettyä katsekontaktia, jotta ehtii huomaamaan että hänet kohdataan Käytä matalaa, rakastavaa ja lämmintä äänensävyä (ei lässytystä). Ihminen huomaa kuka on aito ja kuka teeskentelee. Hyötyy yleensä myös ryhmätoiminnoista
32 Kun kukaan ei kuuntele, negatiivinen käytös pahenee Kielletyt tunteet voimistuvat tukahdutettuina Tunteet hellittävät kun ne tiedostetaan ja niille annetaan sija Validointi on tunteiden todesta ottamista
33
34 Ihminen lopulta vetäytyy lopullisesti tästä maailmasta ja häneen on vaikea saada kontaktia. Tällöin on erittäin tärkeää: Keskity asiakkaaseen kun hoidat häntä. Kosketa lämmöllä ja rakkaudella Puhu, vaikket saisikaan vastausta. Laula myös. Arvosta potilasta yksilöllisenä ihmisenä. Voit yllättäen saada reaktioita aikaan.
35 Suhe, se on kaikista tärkein.
36 Muistisairas on herkkä havaitsemaan sen, onko hoitaja läsnä ja yhteydessä. Hoitajan on tärkeää rentoutua olemaan läsnä hoitotilanteissa. (Pearce) Kiire on huono selitys kohtaamisen puutteelle, sillä kiireisestä ilmapiiristä seuraa vaikeita tilanteita joiden rauhoittaminen taatusti tulee viemään aikaa! Rauhallisuus siis säästää aikaa Hoitajan rauhoittuminen luo edellytykset potilaan / asukkaan rauhoittumiselle
37 Ystävyyden elementit Bell & Troxel 1997 Ystävät tuntevat toistensa historian ja persoonallisuuden Ystävät tekevät asioita yhdessä Ystävät kommunikoivat Ystävä rakentavat itsetuntoa Ystävät nauravat usein Ystävät ovat tasa-arvoisia Ystävät tekevät työtä suhteessa
38 Koputa olet menossa toisen ihmisen kotiin Kerro kuka on tulossa ja pyydä lupaa tulla sisään. Odota reaktiota, vastausta Sairautensa vuoksi asukas ei ehkä tunnista sinua, vaikka olette tekemissä päivittäin. Huomioi myös näön ja kuulon rajoitteet.
39 Istu hierarkia-asetelma poistuu (valta, kontrolli, uhkaavuus) Asettumalla samalle tasolle katsekontakti mahdollistuu Viestität rauhallisuutta, sitä että sinulla on aikaa asukkaan tilanteelle ja tarpeille
40 Kuuntele Unohda hetkeksi oma asiasi ja kuuntele mitä asukas viestittää ja ilmaisee. Mukauta puheesi vauhtia Tarvitsen toisenlaista vuorovaikutusta hitaampaa ja merkityksellisempää. Tarvitsen rauhallisen ympäristön, ilman häiritseviä näkö- tai kuulo ärsykkeitä- voidakseni kuulla sinua ja puhua sinulle C. Bryden
41 EI tarvitse huutaa, vaan puhua hitaasti ja selkeästi Huutamiseen tulee herkästi adrenaliinia joka helposti tulkitaan tiedostamattomilla tasoilla vihaksi tms. Katsekontakti Nonverbaalinen viestintä, eleet, ilmeet, äänensävy Koskettaminen
42 Lämpö: (hoiva, kiintymys, huoli) Holding: turva, turvallisuus, lohtu Rento tila Kunnioitus Hyväksyntä Arvostus yksilön taidoissa ja saavutuksissa Yksilö ainutlaatuisena ja arvokkaana
43 Aitous Validaatio (yksilön todellisuuden tunnistaminen) Rohkaisu Helpottaminen Mahdollistaminen yksilön kykyjen mukaisesti Yhteistoiminta yksilön mukaan ottaminen tapahtumaan Fyysisesti ja psyykkisesti mukaan ottaminen tilanteisiin Kuuluminen hyväksytyksi ja arvostetuksi tuleminen Ilo
44 Pelottelu myötätunto Pidättely ymmärtäväisyys Syyttäminen ymmärtäminen Mitätöinti vahvistaminen Infantilisointi kunnioitus Esineellistäminen persoonan vahvistaminen Pilkkaaminen arvostaminen Leimaaminen suojelu
45 Ohittaminen huomiointi Väheksyntä itsetunnon kohottaminen Harhautus tukeminen Pakottaminen autonomian kunnioittaminen Lokerointi kuvaileminen Häirintä taustatukena olo Torjunta mukaan ottaminen Syrjäyttäminen tilan antaminen
46 Muistisairaan ihmisen hoitotyön tulee perustua psyykkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukemiseen, minkä avulla haitallisten käytösoireiden syntyä voidaan ehkäistä ja niitä voidaan paremmin hoitaa.
47 Ruumiilliset ikääntymismuutokset Kognitiiviset ikääntymismuutokset Läheisten ihmisten menetykset Omat sairaudet Ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen liittyvät muutokset Yhteiskunnan kielteiset asenteet Autonomian menetys
48 Käyttäytymisen muutoksia Psykologisia oireita Kaikissa muistisairauden vaiheissa, vaikeimmillaan sairauden keskivaikeassa ja vaikeassa vaiheessa % muistisairaista on käytösoireita, joista suurimmasta osasta on myös haittaa, toisaalta ympäristölle mutta myös potilaalle itselleen.
49 Kognitiivisista oireista johtuva muuttunut toimintatapa Psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keino Tarpeen / toiveen ilmaisu Psykoottiset oireet Delirium
50 Potilas kärsii Omainen uupuu Laitoshoito aikaistuu Henkilökunta väsyy Osasto / hoitokoti menee sekaisin Potilas saatetaan lääkitä hiljaiseksi / rauhalliseksi kun ei muu auta Muistisairaan toimintakyky heikkenee Kustannukset lisääntyvät
51 Harhaluulot Aistiharhat Levottomuus/ aggressiivisuus Masentuneisuus/ alakuloisuus Ahdistuneisuus Kohonnut mieliala/ epäasiallinen iloisuus Apatia/ välinpitämättömyys Estottomuus Ärtyisyys/ mielialan vaihtelu Poikkeava motorinen käyttäytyminen Unen häiriöt Ruokahalun ja syömisen häiriöt
52 Käytösoire on ihmisen elämänhallinnan keino, sopeutumispyrkimys tai jokin muu hänen näkökulmastaan mielekäs toimintatapa siinä tilanteessa, missä ihminen on.
53 Pyrkimys - Selviytyä sietämättömässä tilanteessa - Sopeutua vaikeaan tilanteeseen - Parantaa elämänhallinnan kokemusta - Saada jokin toive tai tarve toteutumaan
54 masennus apatia levottomuus ( agitaa o ) ahdistuneisuus psykoottiset oireet 5 75 persoonallisuuden muutos uni- valverytmin häiriöt seksuaaliset käytösoireet syömishäiriöt 30
55 Elämänhallinnan heikkeneminen ja siihen liittyvä turvattomuus ilmenevät mustasukkaisuutena, epäluuloina, toisto-oireina tai levottomuutena. Murentuvaa itsetuntoaan ihminen puolustaa suuttumuksella Muistisairaan käytöstavat, jotka aiheuttavat hoitotyöhön vaikeuksia ovat hänen selviytymisstrategioitaan. Vaikeudet selvitä päivittäisestä elämästä aiheuttavat pelkoa ja turhautumista. Keskittymiskyvyn heikkeneminen Kyky omien ajatusten, tunteiden ja tarpeiden ilmaisuun heikkenee, jolloin väärin ymmärretyksi tulemisen kokemus lisääntyy loukkaavaa!
56 Oman tilan tarve puolustaminen Väärin ymmärretyksi tuleminen Turhautuminen Nolatuksi tuleminen Liian vaativan tilanteen aiheuttama ahdistus Pelko, kun ei ymmärrä mitä odotetaan tai mitä tapahtuu auttamistilanteessa Kontaktin tai huomion tarve Sisäinen ahdistus ja tuska Sairauteen sopeutumattomuudesta aiheutuva ahdistus
57 Lupaavimmat vaikutukset yksilöllisesti räätälöidyillä, monitekijäisillä interventioilla, joissa käytetty psykososiaalisia, hoidollisia ja lääketieteellisiä keinoja. Käytösoireista kärsivän muistisairaan ihmisenhoito on ensisijaisesti lääkkeetöntä. Lääkkeettömän hoidon taustafilosofiana on se, että muistisairaan ihmisen käyttäytymiseen on potilaan näkökulmasta aina mielekkäitä syitä. Lääkkeetöntä hoitoa voidaan täydentää, jos on pakko, asianmukaisella ja määräaikaisella lääkehoidolla.
58 Rohkaisevia tuloksia on saatu interventioilla, joissa hoitotyöntekijän toimintatapa on kokokonaisvaltainen ja potilaslähtöinen, joissa hoitaja käyttää muistisairaan emotionaalista hyvinvointia tukevia keinoja. Henkilökunnan koulutuksella vaikutusta
59 Valohoito Aromaterapia Muistelu Musiikkiterapia Laulamalla hoitaminen Liiketerapia Psykoterapeuttiset lähestymistavat Jne.
60 Muistisairaus a) neurokemialliset ja patologiset muutokset b) Kognitiiviset muutokset c) Kritiikin ja arviointikyvyn höltyminen Fyysiset vaivat, sairaudet, lääkitykset Henkilökohtaiset tekijät a) Persoonallisuus b) Elämänhistoria c) Aikaisempi psyykkinen oireilu Vuorovaikutussuhteet Psykososiaalinen ja fyysinen ympäristö
61 Fyysiset tekijät (kipu, huono ravitsemus) Lääketieteelliset tekijät (lääkkeen sivuvaikutus, oheissairaus) Psykososiaaliset tekijät (kognitiiviset muutokset, ympäristö, vuorovaikutussuhteet, hoitajien hyvinvointi) Elämänkulku, persoonallisuus, kulttuuri Delirium
62 Muut sairaudet Infektiot Kuivuminen Ummetus Kipu Matala verenpaine Väsymys Soveltumaton lääkitys Puutteellinen ravitsemustila Sokeritasapainon heittely Huonovointisuus
63 Suhtautuminen, joka ei kunnioita ihmisarvoa Epäasiallinen lääketieteellinen hoito Epäonnistunut fyysinen hoitoympäristö Epäonnistunut henkinen hoitoympäristö Turvaton kanssakäyminen Epäarvostava kanssakäyminen
64 Hoitopaikassa asumisella on kielteisiä merkityksiä identiteetille Persoonallisuustekijät näkyvät käyttäytymisessä Aiempi selkeä käsitys itsestään ja toimintatavoistaan tukee kompensaatiokeinojen säilymistä Arvomaailman merkitykset Ymmärrä tilanne kyseisen ihmisen näkökulmasta Hyödynnä omaisia yhteistyökumppaneina Työryhmän yhteinen pohdinta ja suunnittelu, tavoitteellisesti toteutettu tukeminen, tilannearviot
65 Kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemisen yksilölliset ja henkilökohtaiset merkitykset Tunnereaktioina: kiukku, hätääntyminen tai suru ja vetäytyminen jos sairaus heikentää itsearvostuksen kannalta keskeisiä taitoja Elämänaikaiset mielen mallit eivät toteudu Merkityksellisten ihmisten ja kodin ikävä Perehdy ihmisen taustaan mahdollisimman hyvin Autonomiaa kunnioittava vuorovaikutus Erilaisuutta arvostava toimintakulttuuri
66 Kärsimätön ja kiireinen Epäluotettava Epäarvostava Fyysistä tai henkistä reviiriä uhkaava Vailla aitoa välittämistä ja huolenpitoa Vailla riittävää selkeyttä ja johdonmukaisuutta Monimutkainen puhetapa
67 Ollaan kanssaihmisiä ilman yläpuolella - alapuolella asetelmaa Sisältää psykologista tukea Turvallisuus Luotettavuus Kunnioittaminen Selkeys Aito välittäminen Onnistumisen kokemuksia
68 Uusi ympäristö Melu, rauhattomuus Epäarvostava ilmapiiri, epäluotettava ilmapiiri Vaikeasti hahmotettava ympäristö Ympäristön provosoivat viestit
69 Luo turvallinen ilmapiiri Rauhoitu itse Kontaktin saaminen Vältä provosoivia viestejä Viesti levollisuutta, tilannehallintaa ja positiivisia tunnekokemuksia Ole läsnä ja valmis vastaanottamaan
70 Elinympäristön tunnelmien arviointi Toimintakulttuurin arviointi Mieti, kuinka tämä ihmisen kokee ympäristön Muista, että useimmiten tunnemuisti toimii: ennalta ehkäisy mahdollisuudet
71 Lyhyet, yksinkertaiset lauseet Rauhallinen, hidas puhe Edestäpäin lähestyminen Kosketus Katsekontakti Vältä meluisaa ympäristöä Vältä puheen keskeytymistä Käytä suljettuja kysymyksiä Ilmeet ja eleet Käytöksen ja kehon kielen tulkinta Esineiden, kuvien, kirjoituksen käyttäminen apuna Hyvä valaistus
72 Vrt. Avoimet ja suljetut kysymykset Toistaminen Apusanat Puheen intonaatio
73 Power: Dementia beyond drugs.hpp 2010 Sarvimäki & Heimonen & Petäjä-Leinonen : Vanhuus ja haavoittuvuus. Edita 2010 Tommola: Muistisairaan salattu mieli ja haastavat tilanteet Voutilainen & Tiikkainen (toim) Gerontologinen hoitotyö. WSOY 2009
74 Joskus kuulee kauhutarinoita keskivaikeassa tai jopa vaikeassa AT vaiheessa akuuttiosastoille joutuneista, joilla ei mene muistilääkettä TAI jonka muistilääke unohtuu listasta akuuttihoidon ajaksi, jolloin kliininen tila heikkenee ja potilas ei kuntoudu akuuttisairaudesta vaan yleensä menehtyy tälle reissulle
75 Peruslääkityksenä yleensä kolinerginen täsmälääke (asetyylikoliiniesteraasin estäjä); donepetsiili (Aricept ), rivastigmiini (Exelon ) tai galantamiini (Reminyl ). Sijasta tai lisäksi tarvittaessa memantiini (Ebixa ).
76 Mahdollisimman varhainen lääkityksen aloitus parantaa ennustetta toimintakyvyn säilymisen suhteen. Hyötyä myös pitkälle edenneessä AT:ssa; tosin tuolloin pääosin käytösoireiden lievittymisenä.
77 Varhainen AT tai lievä muistisairaus; usein muistisuoriutuminenkin kohenee, mieliala samoin selvästi Keskivaikea tai vaikea AT; käytösoireet lievittyvät ja siten toimintakyky paranee ja/tai alenee hitaammin.
78 Annostus 5mg 1x1 10mg 1x1. Vaste tulee esiin muutamassa viikossa. Ongelmia: unihäiriöt (painajaiset): siirrytään aamuannostukseen. ripuli, bradykardia yms. periferiset kolinergiset oireet: annoksen vähennys tai lääkkeen vaihto.
79 Kapselit: 1,5mg 3mg 4,5mg 6mg x 2. Nostetaan 2-4 viikon välein suurimpaan siedettyyn annokseen. Ongelmia: pahoinvointi: otetaan lääke heti ruoan jälkeen. liiallinen aktivoituminen; levottomuus: pienennetään annosta.
80 Depotlaastari 4,6mg/24 h tai 9,5 mg/24h. Aloitetaan pienemmällä annoksella ja voidaan nostaa 2-4 viikon kuluttua suurempaan annokseen. Erittäin vähän haittavaikutuksia tasaisen lääkepitoisuuden ansiosta! Ongelmia: Iho punottaa laastarin poistamisen jälkeen.
81 Annostus mg x 1. Nostetaan 4 viikon välein. Depotkapseli voidaan avata ja rakeet niellä erikseen. Ongelmia: pahoinvointi, ruokahaluttomuus (annoksen lasku) huimaus (annoksen lasku)
82 NMDA-reseptoriantagonisti; parantaa signaali-kohina suhdetta vaurioituneissa neuroneissa. Annostus 5mg x 1 > 10mg x 2 tai 20mg x 1; portaat 1-2 viikkoa Ongelmia: liiallinen aktivoituminen: annoksen vähennys
83 Kolinergisillä Alzheimer-lääkkeillä usein hyvä vaste. Memantiinistakin näyttää olevan tehoa ainakin keskivaikeassa ja vaikeassa LKT:ssä. Ei KELAn korvattavuutta
84 Rivastigmiinin tehosta hyvä näyttö. Muillakin Alzheimer-lääkkeillä tehoa. Paljon tavallisempi kuin aiemmin oletettiin! Kelan korvattava (n:o 307)
85 Ei ennusteeseen vaikuttavaa lääkehoitoa. Ei spesifiä oireenmukaista hoitoa. Käytösoireiden hoito
86 Käytösoireilla tarkoitetaan dementoiviin sairauksiin liittyviä psykologisia oireita, kuten masennus, ahdistuneisuus, unihäiriöt, aistiharhat ja virhetulkinnat sekä käyttäytymisen oireita kuten aggressiivisuus, levottomuus ja kuljeskelu, estottomuus, huutelu, pakko-oireet, toisto-oireet, tavaroiden keräily jne
87 Käytösoireiden hoidossa tärkeää on pyrkiä löytämään oireiden mielekkyys ja syy Tarvittaessa erityisiä testejä (Cornell, GDS15, Behave-AD, CERAD Behavioral Rating Scale, CMAI ja NPI) Tarkistetaan mahdolliset akuutit sairaudet ja vammat sekä tarkistetaan mahdollisesti oireita pahentavat lääkehoidot Ympäristötekijät, tilanteet hoidolliset keinot!
88 Lääkehoidon periaatteita lääke valitaan kohdeoireen mukaan ja sovitaan samalla, miten tehoa arvioidaan ensisijaisesti kognitiivista toimintakykyä parantavat lääkkeet (kolinesteraasin estäjät, memantiini, masennuslääkkeet) ja vasta toissijaisesti sitä heikentävät (bentsodiatsepiinit, neuroleptit) säännöllinen vs. tarvittaessa käytettävä lääkitys lääkkeen tehoa arvioidaan määrävälein ja tarpeettomat tai tehottomat lääkkeet lopetetaan
89 Lääkeryhmistä: Alzheimerin taudin lääkkeet kolinergiset: donepetsiili (=Aricept), rivastigmiini (=Exelon) ja galantamiini (=Reminyl) NMDA-reseptorisalpaaja: memantiini (=Ebixa) masennuslääkkeet SSRI (sitalopraami) SNRI (venlafaksiini) NASSA (mirtatsapiini) RIMA (moklobemidi)
90 Zyprexa (olantsapiini) on kontraindioitu dementiaoireista kärsiville (erityisesti vanhuksille) sillä sen on todettu aiheuttavan vakavia sivuvaituksia. Ikäihmisten metabolia poikkeaa runsaasti, esim. 75 vuotiaalla on käytännössä jäljellä enää yksi munuainen. Aineiden puoliintumisajat ovat käytännössä aina vanhuksilla pidemmät ja tätä ei ole huomioitu tavallistenkaan lääkkeiden annosteluohjeissa.
91 Kipu Muu epämukavuutta aiheuttava tekijä, esimerkiksi ummetus tai virtsaretentio Turhautuminen Infektio Epäasianmukainen lääkitys Päihteiden haittavaikutukset Metabolinen häiriö: nestetasapainon häiriöt, maksan, munuaisten, keuhkojen tai kilpirauhasen toimintahäiriö, hypotai hyperglykemia Epileptinen kohtaus Sydän- ja verisuonisairaudet: sydämen vajaatoiminta, infarkti, vakavat rytmihäiriöt Kasvaimet Aivoverenkiertosairaudet: TIA, aivoinfarkti, aivoverenvuoto Trauma: pään vamma, murtuma, subduraalihematooma
92 Käytösoire Yleisyys (%) masennus apatia levottomuus ( agitaatio ) ahdistuneisuus psykoottiset oireet 5 75 persoonallisuuden muutos uni- valverytmin häiriöt seksuaaliset käytösoireet syömishäiriöt 30
93 Käytösoireita pitää hoitaa, kun ne rasittavat potilasta tai heikentävät hänen kykyä huolehtia itsestään, sosiaalista vuorovaikutusta tai toimintakykyä. Hoito on aiheellista myös silloin, kun käytösoireet aiheuttavat vaaratilanteita potilaalle itselleen tai muille, vaikuttavat hoitopaikkaratkaisuun tai kun omaiset eivät enää niiden vuoksi jaksa hoitaa potilasta. Lääkkeettömät keinot ovat ensisijaisia useimpien käytösoireiden hoidossa. Osa dementiaan liittyvistä käytösoireista häviää itsestään, joten masennuslääkehoidon tarve arvioidaan 3-6kk välein ja psykoosilääkehoidon tarvetta on arvioitava 3-6 viikon välein.
94 Omaisten tuki ja ohjaus Hyvä perushoito (ravitsemus, nesteytys, kivun hoito ym.) Laukaisevien tekijöiden eliminointi (esimerkiksi kipu, epäasianmukainen lääkitys) Tunne-elämää tukevat ja kognitiivisesti suuntautuneet terapiat (muistelu- ja validaatioterapia) Merkityksellisiä kokemuksia painottavat menetelmät (virikkeellisyys) Käyttäytymisen ja vuorovaikutustapojen hallintaa tukevat menetelmät (behavioraaliset terapiat) Liikunta Luovat terapiat, muun muassa musiikki, musiikkiterapia, kuvataide, tanssi, käden taidot Virkistystoiminta Kuntouttava päivätoiminta
95 Käytösoireiden ensisijainen hoito on muistisairauden asianmukainen lääkehoito eli muistisairauslääkitys. Psyykenlääkkeitä tarvitaan usein tilapäisesti vaikeimpien masennus-, levottomuus- ja psykoosioireiden hoidossa, mutta moniin vaikeisiin oireisiin niistä ei ole apua. Psyykenlääkkeiden osalta pyritään vain yhden valmisteen käyttöön. Vastetta voidaan arvioitava ohjeen mukaan. Useiden samankaltaisen vaikutuksen omaavien lääkkeiden yhteiskäyttöä ei suositella. - Ikäihmisen metabolia tulee ottaa huomioon.
96 Nämä käytösoireet reagoivat Näihin oireisiin psyykelääkkeet AKE:n estäjiin eivät auta apatia kuljeskelu agitaatio tavaroiden keräily ja kätkeminen harha-ajatukset - tarkoitukseton pukeutuminen ja aistiharhat riisuutuminen estottomuus huutelu poikkeava motorinen esineiden syöminen käytös hyperseksuaalisuus - itsensä vahingoittaminen (raapiminen, hakkaminen)
97 Kliinisen kokemuksen mukaan pieniä annoksia keskipitkävaikutteisia bentsodiatsepiineja voidaan käyttää käytösoireiden lyhytaikaisessa hoidossa. Hyödyt ja haitat tulee arvioida ja huomioida ikääntymiseen liittyvät muutokset lääkkeiden metaboliassa ja jakaantumistilavuudessa - Jos lyhytaikaiseksi tarkoitettu lääke jää päälle, seuraa varmuudella enemmän ongelmia.
98 Sertraliini saattaa olla tehokas ja turvallinen dementiapotilaan masennuksen hoidossa C. Trisyklisistä depressiolääkkeistä ei liene hyötyä dementiaan liittyvässä masennuksessa C. Antikolinergisesti (kolmiolääkkeet) vaikuttavat lääkkeet lisäävät kognitiivisia ongelmia ja voivat liittyä jopa dementiatasoisen oirekuvan kehittymiseen. Sitalopraami saattaa olla tehokas laitospotilaiden dementiaan liittyvien käytösoireiden hoidossa C. Sertraliinilla ja sitalopraamilla vaikuttaisi olevan vähemmän kliinisesti merkittäviä interaktioita kuin muilla serotoniinin takaisinoton estäjillä
99 Psykoosilääkkeet saattavat lisätä aivoverenkierron häiriöitä ja kuolleisuutta B dementiapotilailla. Siksi niitä voidaan käyttää vain vaikeimpien psykoottisten oireiden ja levottomuutena tai aggressiivisuutena ilmenevien käytösoireiden lyhytaikaisessa hoidossa. Tarvetta tulee arvioida säännöllisesti (miten usein). Yli kolme kuukautta jatkuneen neuroleptilääkityksen lopettaminen ei heikentäne potilaiden toimintakykyä tai kognitiota eikä lisää käytösoireita mutta vähentää kuolleisuutta pitkäaikaisseurannassa C. Toisen polven psykoosilääkkeet aiheuttavat vähemmän neurologisia haittavaikutuksia kuin vanhemmat.
100 Dementiaan liittyvät vaikeat käytösoireet ovat vain risperidonin virallinen käyttöaihe. MAX 6 VIIKKOA!!! Risperidoni on tehokas laitospotilaiden dementiaan liittyvien vaikeiden käytösoireiden hoidossa A. Osa lääkeyrityksistä ei suosittele valmisteensa (aripipratsoli, olantsapiini, tsiprasidoni) käyttöä dementiaan liittyvien käytösoireiden hoidossa. Olantsapiini saattaa olla tehokas dementiaan liittyvien harhaluulojen ja aistiharhojen hoidossa C. Aripipratsoli saattaa vähentää AT-potilaiden dementiaan liittyviä psykoosioireita C. Ketiapiini ei ilmeisesti tehoa vaikeaa AT:tä sairastavien laitospotilaiden levottomuuteen C. Haloperidoli on tehokas dementiaan liittyvän aggressiivisuuden hoidossa A. Dementiaan liittyvään agitaatioon haloperidolilla sen sijaan ei ole vaikutusta A.
101 Natriumvalproaatin tehosta laitoshoidossa olevien dementiapotilaiden levottomuuteen ei ole näyttöä D.
102 Suosikaamme lääkkeettömiä hoitoja. Hankalissa tapauksissa voi auttaa koko psyykelääkityksen purku.
103 pitkäkestoisten aggressioiden lyhytaikainen (korkeintaan 6 viikkoa) hoito potilailla, joilla on Alzheimerin tautiin liittyvä dementia ja jotka voivat aiheuttaa vahinkoa itselleen tai muille, kun kaikkia mahdollisia vaihtoehtoisia (lääkkeettömiä) hoitoja on ensin kokeiltu ja dokumentoitu, eikä niistä ole saatu vastetta. Mikäli lääkettä käytetään pitempään kuin 6 viikkoa, se voi aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia.
104 Aggressiot: NÄITÄ KÄYTETÄÄN neuroleptit (Risperdal, Seroquel, Buronil...) SSRI-masennuslääkkeet (Cipramil, Seronil,Zoloft...) erityistapauksissa valproaatti (Deprakine) tai karbamatsepiini (Neurotol), jotka epilepsialääkkeitä SSRI-lääkkeistä hyötyvät käytännössä alle 5 prosenttia, muut saavat lähinnä sivuvaikutuksia ilman terapeuttista vastetta.
105 Ahdistuneisuus, pelkotilat pieni bentsodiatsepiiniannos tarvittaessa, esim. tematsepaami (Tenox) 2.5-5mg/vrk tai oksatsepaami (Opamox) mg/vrk KERTALUONTEISINA, EI SÄÄNNÖLLISESTI Isommat annokset voivat olla ja ovat usein vaarallisia. SSRI-lääkkeet (hyödystä ristiriitaista tietoa) pitkäaikaishoitoon sopiva ahdistuneisuuslääke on myös buspironi (Buspar)
106 Aistiharhat neuroleptit Alzheimerin taudissa asetyylikoliiniesteraasiinhibiittorit (Aricept, Exelon, Reminyl) Harhaluulot neuroleptit PITÄÄ OSATA EROTTAA HARHA MIELIKUVASTA, KOSKA MIELIKUVIIN NEUROLEPTIT EIVÄT JUURI AUTA.
107 Lääkeryhmistä: antipsykootit perinteiset neuroleptit (haloperidoli, perisiatsiini ) atyyppiset: risperidoni (=Risperdal), ketiapiini (=Seroquel) melperoni (=Buronil) ahdistuslääkkeet bentsodiatsepiinit buspironi (=Buspar) unilääkkeet bentsodiatsepiinit lähisukulaiset: tsopikloni (=Imovane)
108 Katastrofireaktiot pieni annos bentsodiatsepiinia ennen ko. tilannetta Levottomuus ja vaeltelu neuroleptit säännöllisesti käytettyinä pieni bentsodiatsepiiniannos tarvittaessa
109 Masennus SSRI-lääke; tehon arviointi 6-12 viikon kuluttua jos SSRI-lääke ei tehoa, NASSA-lääke, kuten venlafaksiini (Efexor) tai mirtatsapiini (Remeron)
110 Apatia kolinergiset Alzheimer-lääkkeet memantiini SSRI-läkkeet
111 Pakkoitku ja pakkonauru usein taustalla verenkiertohäiriöperäinen aivosairaus ja vaurio aivorungon tai aivojen pohjaosien alueella perustaudin hyvä hoito SSRI-lääkkeistä jkv apua Persoonallisuuden muutokset ei tehokasta lääkehoitoa SSRI-lääkkeistä voi olla apua
112 Unihäiriöt syyn etsiminen ja hoito; masennus ahdistus kipu vuorokausirytmin häiriöt lääkitys lääkehoito; bentsodiatsepiineilla pyritään aluksi jaksottaiseen käyttöön
113 Sekavuustila oireet nopeasti, vaihtelevat pitkin päivää ja päivittäin aistiharhat, desorientaatio, muistihäiriö uni-valverytmin häiriö lisääntynyt/vähentynyt psykomotorinen aktiivisuus hikoilu, verenpaineen nousu, sydämen tykytys
114 Sekavuustila (jatkuu) tunnistettava nopeasti ja erotettava dementoivan sairauden normaalista (hitaasta) etenemisestä syynä yleensä äkillinen (somaattinen) sairaus tai lääkitys oireita voi lievittää tutkimuksen ja hoidon aikana esim. diatsepaamilla (Diapam) tai neurolepteilla (Risperdal, Serenase)
115 CAM = Confusion Assessment Method 1. Äkillinen alku ja vaihteleva oireiston kulku 2. Tarkkavaisuushäiriö 3. Hajanainen ajattelu 4. Poikkeava tajunnan taso Delirium-dg = 1 ja 2 sekä 3 tai 4
116 Käytösoireita esiintyy eri muistisairauksissa jossakin vaiheessa 90 prosentilla potilaista. Käytösoireet heikentävät elämänlaatua, lisäävät palvelujen tarvetta ja ovat tärkein pitkäaikaishoidon alkamisen syy. Käytösoireiden ilmaantuessa tai pahentuessa tulee selvittää somaattisten sairauksien tai muiden laukaisevien tekijöiden osuus. Käytösoireiden säännöllinen kartoittaminen ja hoito ovat oleellinen osa potilaan seurantaa
117 Jos ei tule nyt mieleen, niin itse voipi kysyä: Mukavaa syksyn jatkoa! Kiitos, että olitte mukana!
Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013
Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa lääkealan
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotKäytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys
Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä
LisätiedotMuistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri
Muistisairauden käytösoireet 25.4.2017 Maija-Helena Keränen Geriatri Muistisairaus Sairaus, joka heikentää sekä muistia että toimintakykyä ja muita tiedonkäsittelyn alueita (kielelliset toiminnat, näönvarainen
LisätiedotMuistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013
Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,
LisätiedotOnko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo
Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotMuistisairauksien koko kuva
Muistisairauksien koko kuva Muistipotilaan käytösoireet Lääkehoidon mahdollisuudet Geriatri Pirkko Jäntti Kemijärvi 27.11.2012 Muistisairauksien keskeiset oireet Muistin heikkeneminen Muut kognitiiviset
LisätiedotMuistisairaan hoidon kokonaisuus Tutkimustiedon valossa
Muistisairaan hoidon kokonaisuus Tutkimustiedon valossa Muistisairaan hoidon kokonaisuus Käypä hoito suosituksen mukaan. Muistisairauden lääkehoito. Neuropsykiatristen eli käytösoireiden lääkehoito. Lääkkeetön
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotKäytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen
Käytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen Hoitotyön RAI-seminaari 13.3.2008, Helsinki FT, esh Ulla Eloniemi-Sulkava Vanhempi tutkija Käytösoireet Behavioral and psychological
LisätiedotKäytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista
Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Jussi Ripsaluoma geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri 03.03.2015 Johdanto käytösoireita on lähes kaikilla muistisairailla
LisätiedotDementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotVANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotVanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala
Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotMuistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014
Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotHaasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotKÄSITTEITÄ MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU. muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus
MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU Salon Muistiyhdistys r.y. 22.9.2009 Pertti Andelmin KÄSITTEITÄ muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus käytösoireet
LisätiedotHaasteellinen. opastan läheisiä?
Haasteellinen käyttäytyminen yttäytyminen ytyminen miten opastan läheisiä? Lääkintöneuvos neuvos Pirkko JänttiJ 25.5.2016 Muistisairaudet ovat erilaisia lzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Vaskulaarinen
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotMuistisairauden aiheuttamat käytösoireet. Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Lääketieteen tohtori, MBA
Muistisairauden aiheuttamat käytösoireet Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Lääketieteen tohtori, MBA 2015 Maailman 1. Alzheimer-potilas rouva Auguste D 51-vuotias rouva Frankfurtista
LisätiedotAsiakas oman elämänsä asiantuntijana
Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen
LisätiedotMuistisairaudet Käypä Hoito. Päivitys 2017
Muistisairaudet Käypä Hoito Päivitys 2017 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotKehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys
Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotAGGRESSIIVINEN VANHUS
AGGRESSIIVINEN VANHUS SEHL Kevätopintopäivät Savonlinna 8.4.2016 Kati Auvinen 08.04.2016 1 Sidonnaisuudet ISSHP: Yleislääketieteen akuuttiosaston ylilääkäri Fimea: Osa-aikainen tutkijalääkäri ILMAtutkimuksessa
LisätiedotIKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö
IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%
LisätiedotI osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh
I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
LisätiedotVanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen
Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotMIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri
MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotMuistihoitajan / Muistineuvojan koulutusohjelma 2018 (30 op
Muistihoitajan / Muistineuvojan koulutusohjelma 2018 (30 op KOULUTUKSEN SISÄLTÖ 1. KOGNITIIVISET, PSYKOEMOTIONAALISET JA SOSIAALISET PROSESSIT ELÄMÄNKAARESSA 2. MUISTISAIRAUDET SYYT JA SEURAUKSET 3. LAADUKAS
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotPsyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito
Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%
LisätiedotMiten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?
Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotDEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI
DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen ja ja vaikuttavat hoitokäytännöt Mitä tutkimukset osoittavat?
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen ja ja vaikuttavat hoitokäytännöt Mitä tutkimukset osoittavat? Stadia, Helsinki 4.12.2013 Ulla Eloniemi-Sulkava, dosentti, FT, esh Gerontologian projektipäällikkö, Helsingin
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotAlzheimerin tauti ja sen hoito
Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset
LisätiedotMuistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS
Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN
LisätiedotPoikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen
LisätiedotMuistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS
Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS DE LIRA = pois raiteilta Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotVAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA
VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotMuistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta
Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 19.8.2015 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
LisätiedotMUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri
MUISTISEMINAARI 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri KÄYPÄ HOITO-SUOSITUKSET JA ALUEELLINEN MUISTISAIRAUKSIEN HOITOMALLI MIKÄ IHMEEN KÄYPÄ HOITO? Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
LisätiedotTampere 17. 02, 2014 Kati And
Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
LisätiedotVarhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015
Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien
LisätiedotPekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus
Pekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus 18.4.2012 DEMENTIA TILA, JOSSA USEAT ÄLYLLISET TOIMINNAT OVAT HEIKENTYNEET RAJOITTAEN SOSIAALISTA JA AMMATILLISTA SELVIYTYMISTÄ
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotDementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY
Dementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY DEMENTIAN KÄYTÖSOIREITA - psykoosioireita - unihäiriöitä - ruokahalun muutoksia - impulsiivisuus,
LisätiedotAggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, Turku/Skype
Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, 28.8.2019 Turku/Skype Anna Tienhaara Vanhempi konsultti, työterveyspsykologi, organisaatiokonsultti FINOD Pohdittavaksi Millainen minä olen? Millainen on ihmiskuvani?
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotKAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus
KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotFyysinen kuntoutuminen
Tiedosta hyvinvointia RAI - vertailemalla laatua 1 RAI vertailutiedon käyttö kuntoutujan tunnistamisessa vanhuspalveluissa RAI-seminaari Helsingissä15.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen
LisätiedotSisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen
5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen
LisätiedotErilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015
Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit
Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden
LisätiedotHIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 LT, INFEKTIOLÄÄKÄRI TUULA OUTINEN TAYS XVIII VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS
HIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 LT, INFEKTIOLÄÄKÄRI TUULA OUTINEN TAYS XVIII VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS 2.2.2017 HIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 Psyykenlääkkeet Epilepsialääkkeet Alzheimerin
LisätiedotYhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa
Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotOsa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys
Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
Lisätiedot