Toimintakausi Sähköpostiosoite Jaana Salonen

Transkriptio

1 1 Päivähoitoyksikkö / toimipiste Py Satama Osoite Sisselenkuja Helsinki Puhelin Päivämäärä jolloin esiopetuksen toimintasuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty Toimintakausi Sähköpostiosoite pk.satama@hel.fi Päiväkodin johtajan allekirjoitus ja nimenselvennys Jaana Salonen Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus (ryhmät, esiopetuksessa olevien lasten määrä, tilat, pedagogiset tai toiminnalliset ratkaisut ja painotukset) Vy Sataman esiopetusryhmässä, Kuttereissa, on 39 lasta ja heidät on jaettu kahteen ryhmään Pantterit 21 ja Papukaijat 18 lasta. Panttereiden ryhmässä työskentelee lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa sekä oppisopimusopiskelija. Papukaijojen ryhmässä työskentelee lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Molemmat esiopetusryhmät jakautuvat päivän aikana pienempiin ryhmiin. Sataman päiväkodin yläkerran tilat ja ruokala Bistro, liikuntasali sekä piha ovat päivittäisiä toimintaympäristöjämme. Retkeilemme paljon myös lähiympäristössämme. Lisäksi koko Helsingin kaupunki tarjoaa oivia mahdollisuuksia retkeilyyn, tutkimiseen ja oppimiseen. Sataman esiopetuksen toiminta-aika on klo Lapsen esiopetuspäivä rakentuu ulkona liikkumiseta, toimimisesta ja tutkimisesta, ohjatusta toiminnasta sisällä, vapaasta leikistä ja ruokailusta. Työstämme esiopetusvuoden aikana teemoja ja projekteja, jotka nousevat lasten mielenkiinnon kohteista. Toiminnassamme toiminnallisuus, leikillisyys, liikkuminen, tutkiminen ja draamaleikki tukevat lapsen oppimista. Asioiden konkretisointi ja selkeä struktuuri vahvistavat myös oppimista. Kiinnitämme huomiota myös lapsen oman toiminnan ohjauksen kehittymiseen. Pedagogisia yhteistyökumppaneitamme ovat mm. Herttoniemenrannan ala-aste, Kaakkoisen alueen kirjastot ja leikkipuistot, Helsingin kulttuurikeskukset ja laitokset, eri museot, liikuntahallit ja Korkeasaari ovat myös tärkeitä yhteistyökumppaneitamme. Laaja-alainen osaaminen (mitä toimipistekohtaisia asioita ja toteuttamisen tapoja, miten lapset osallistuvat ja vaikuttavat toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun?) Lapsia kuunnellaan, havainnoidaan ja haastatellaan, jotta saadaan tietoa lapsia kiinnostavista ja askarruttavista asioista. Näistä valitaan teemoja, jotka kasvavat erimittaisiksi projekteiksi. Lapset suunnittelevat ja arvioivat toimintaa lastenkokouksissa muutaman kerran lukukauden aikana. Sen lisäksi lapset suunnittelevat viikoittaisten retkipäivien ohjelmaa ja sisältöjä yhdessä aikuisen kanssa. Lapset osallistuvat yhdessä aikuisen kanssa toimintaympäristön suunnitteluun ja muokkaamiseen leikeistä, toiminnasta ja projekteista nousevien tarpeiden mukaan.

2 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit Lasten leikeistä ja mielenkiinnon kohteista nousseiden teemojen ja projektien avulla me pyrimme pääsemään mm seuraaviin alla oleviin tavoitteisiin: Arvioimme tavoitteisiin pääsyä ja käytössä olleita keinoja ja työskentelytapoja tammikuussa -18 sekä muokkaamme toimintaamme arvioinnin pohjalta. Asetamme mahdollisesti uusia tavoitteita kevään -18 ajaksi. Laaja-alainen osaaminen: Ajattelu ja oppiminen: Tavoitteena rohkaista lapsia kysymään ja ihmettelemään asioita. Heitä kannustetaan itse tutkimaan ja keksimään ratkaisuja eri tilanteisiin. Keinoina mm. ongelmaratkaisujen pohtiminen tarinoiden pohjalta, arvoituksia, saduttaminen, kuvakerronta. Kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutus: Tavoitteena on edistää lasten vuorovaikutustaitoja sekä vahvistaa lapsen omaa kulttuuri-identiteettiä. Leikimme vuorovaikutusleikkejä viikottain. Lasten omaa kulttuuri-identiteettiä vahvistetaan mm. viikon henkilö esittelyllä, jokaisen omaa kulttuuria esitellään arjessa sekä mm. kulttuuriviikkojen aikana ja ystävänpäivän tienoilla. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot: Tavoitteena on vahvistaa lasten tunnetaitoja sekä mahdollistaa lapsille monipuolinen liikkuminen päivän aikana. Koko esiopetusvuoden aikana tunnekortit ovat työvälineenä, Turvataitoa materiaali on käytössä vuosittain. Lapset opettelevat huolehtimaan omista tavaroistaan ja vaatteistaan pakkaamalla päivittäin kotiinvietävät tavarat reppuun mukaan. Liikkumista on lisätty päivän eri tilanteisiin ja toimintoihin. Monilukutaito ja tvt-osaaminen: Tavoitteena on innostaa lapsia tutkimaan, tuottamaan ja käyttämään viestejä erilaisissa ympäristöissä sekä hankkimaan tietoa uusista asioista. Retkillä tutkitaan lähiympäristön merkkejä ja viestejä. Käytämme säännöllisesti kirjaston palveluita. Etsimme tietoa tablettien avulla, valokuvaamme ja videoimme sekä pelaamme oppimispelejä. Osallistuminen ja vaikuttaminen: Tavoitteenamme on, että jokainen lapsi tulee kuulluksi ja hänen mielipiteensä huomioidaan. Tavoitteenamme on myös lämmin ilmapiiri, jossa jokainen uskaltaa olla oma itsensä ja toimia aktiivisena ryhmän jäsenenä. Lapset pääsevät vaikuttamaan toiminnan suunnitteluun ja retkiin mm. lasten kokouksissa pari kertaa lukukaudessa. Lasten haastattelut ja havainnointi sekä aikuisen osallistuminen lasten leikkeihin ja peleihin antaa meille arvokasta tietoa lasten mielenkiinnon kohteista. Lämpimän ja turvallisen ilmapiirin luomisessa käytämme positiivista pedagogiikkaa sekä aitoa lapsen kuulemista ja kohtaamista. Oppimisen alueet: Kielen rikas maailma: Tavoittena on vahvistaa ja kehittää lasten kielellistä tietoisuutta sekä tutustuttaa heitä laadukkaaseen lasten kirjallisuuteen. Käytämme kaupunginkirjaston tarjoamia palveluita säännöllisesti. Me riimittelemme, loruttelemme ja sadutamme viikottain. Käymme kirjastossa kuukausittain. Oman lempikirjan viikkojen aikana lapset saavat tuoda mukanaan oman suosikkikirjan. Valitsemme lapsille luettavaksi laadukasta lastenkirjallisuutta. Ilmaisun monet muodot: Ohjataan lapsia ilmaisemaan itseään eri keinoin musiikin, kuvataiteiden, käsityön, draaman sekä sanallisen ilmaisun keinoin. Tarjoamme lapsille mahdollisuuksia itseilmaisuun eri keinoin joka viikko. Käymme museossa tms kulttuurilaitoksessa vähintään kerran lukukaudessa. Minä ja meidän yhteisömme: Suomi 100 v juhlistaminen, Helsinki tutuksi retkeillen ja vieraillen eri kaupungin kulttuurilaitoksissa. Tarjoamme lapsille mahdollisuuden tutustua omaan ja toisten lasten kulttuuriin, katsomukseen ja tapoihin. Retkeilemme kaikkien lasten kotipihoilla syksyisin ja lähiympäristössä viikottain. Retket Korkeasaareen, Luonnontieteelliseen museoon, Sirkus Finlandiaan ja Päivälehden museoon toteutuvat vuosittain. Suomi 100 v merkeissä mm. tukimme Suomea, askartelemme, retkeilemme, laulamme ja leikimme perinneleikkejä. Otamme Juhlakalenterin aktiiviseen käyttöön tutustuessamme lasten omaan kulttuuriin ja tapoihin. Tutkin ja toimin ympäristössäni: Tavoitteenamme on harjoittaa lasten matemaattisia taitoja arkipäivän toiminnassa erilaisissa oppimisympäristöissä. Opastamme lapsia kierrätykseen, kestävään kehitykseen sekä luonnon arvostamiseen. Lukumäärien laskemista,vertailua, luokittelu ja lajittelua harrastamme päivittäin arkitoiminnoissa sekä retkillä.

3 3 Lajittelemme ja kierrätämme paperit ja pahvit sekä kannustamme lapsia ottamaan ruokaa sen verran kuin jaksaa syödä, jotta ruokahävikki olisi mahdollisimman pieni. Kierrätys- ja kestävä kehitys teema toteutuu vuosittain. Sen yhteydessä toteutuu kierrättämiseen ja kuluttamisen vähentämiseen liittyvä Roju-Pöhö teatteriesitys yhteistyössä Ympäristökeskuksen kanssa keväisin. Kasvan, liikun ja kehityn: Tarjoamme lapsille mahdollisuuksia liikkumiseen päivän aikana niin ohjatusti kuin vapaasti yhdessä kavereiden kanssa. Tavoitteenamme on harjaannuttaa lasten omatoimisuutta ja itsestä huolehtimisen taitoja sekä kannustaa heitä terveellisiin ruokailutottumuksiin. Liikkumisen mahdollisuuksia lisätään päivän eri tilanteisiin ja toimintoihin. Esim. liikkuminen salissa ruokailujen jälkeen päivittäin. Olemme mukana Ilo kasvaa liikkuen hankkeessa. Tämän myötä järjestämme päiväkodissa yhteisiä liikunnallisia ja toiminnallisia tapahtumia koko talon lapsille muutaman kerran lukukauden aikana. Ruokailujen yhteydessä pöytäkeskusteluissa jutellaan lasten kanssa terveellisitä ruokailutottumuksista lähes päivittäin. Toiminnan dokumentointi ja arviointi Aikuiset ja lapset dokumentoivat toimintaa valokuvaamalla ja videoimalla. Käytössämme on kamera, video, tabletti ja tietokone. Lapsia haastatellaan ja he pääsevät arvioimaan toimintaa valokuvaraporttien avulla. Lapset keräävät esiopetusvuoden aikana materiaalia omiin kansioihinsa. Näiden kansioiden avulla on helppo arvioida toimintaa sekä tutkailla mitä kukin on oppinut. Tiimi arvioi toimintaa viikkokokouksissaan ja päiväkodin johtaja osallistuu näihin kokouksiin kaksi kertaa lukuvuoden aikana ja tarvittaessa useammin. Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua toiminnan ideointiin ja arviointiin päivittäisten kohtaamisten aikana, leops-keskusteluissa ja vanhempainilloissa. Myös asiakaskyselyt ja -foorumit antavat vanhemmille mahdollisuuden kuulluksitulemiseen ja vaikuttamismahdollisuuden. Myös yhteisiin koko perheelle suunnattuihin toiminnallisiin tapahtumiin ja juhliin osallistuminen luo vanhemmalle mahdollisuuden osallistua päiväkodin toimintaan. Huoltajien osallisuus Vanhempia kuullaan ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan leops:ien, vanhempainiltojen ja asiakaskyselyiden kautta. Vanhemmilla on mahdollisuus tulla kertomaan omasta kulttuuristaan, työstään tai harrastuksestaan ja he voivat tulla pitämään erilaisia työpajoja lapsille. Vanhemmille viestitetään esiopetuksen toiminnasta päivittäin lapsen hakutilanteessa sekä säännöllisesti kuukausittain sähköpostin avulla. Yhteisöllinen oppilashuolto (opetusryhmien hyvinvointi, kiusaamisen ehkäisy, sukupuolten tasa-arvo) Positiivinen palaute, kannustaminen, toisten kunnioittaminen ja yhdessä toimimisen ilo (positiivinen pedagogiikka) edesauttavat lasten ryhmäytymistä ja hyvinvointia. Me pyrimme luomaan kannustavan ja lämpimän ilmapiirin, jossa kaikilla on hyvä olla ja toimia. Aikuisen läsnäolo ja osallistuminen lasten leikeihin ja touhuihin vähentää mahdollista kiusaamista. Lapset osallistuvat yhteisten sääntöjen ja sopimusten laadintaan. Syksyllä julistetaan Eskarirauha, jolloin vannotaan myös eskarilaisen vala. Tämän avulla luodaan yhteishenkeä ja korostetaan kaveritaitojen tärkeyttä. Jokaiselle lapselle laaditaan oma esiopetuksen suunnitelma yksilöllisin tavoittein. Pyrimme lasten tasa-vertaiseen kohteluun ja lapset saavat vaikuttaa mahdollisimman vapaasti omaan toimintaansa ja sosiaalisiin suhteisiinsa. Eri kieli- ja kultturitaustaisten lasten suomi toisena kielenä opetuksen järjestelyt ja äidinkielen tuki Ryhmässämme tuetaan kunkin lapsen yksilöllistä kehitystä sekä kunnioitetaan ja arvostetaan hänen omaa äidinkieltään ja kulttuuriaan. Esittelemme lapsille ryhmässä olevien eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten kulttuuria, satuja, lauluja ja leikkejä. Lasten erilaiset taustat ja kulttuurit näkyvät myös oppimisympäristössämme. Toiminnassamme käytämme selkokieltä, tarvittaessa kuvatukea sekä pilkomme ohjeita pienempiin osiin ja konkretisoimme asioita. Suomi toisena kielenä materiaaali on käytössä. Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestelyt esiopetuksessa Valmistavaa esiopetusta järjestetään kahdelle lapselle ma to 1t /pv. Tämän tunnin aikana kartutetaan näiden lasten suomenkielen sanavarastoa ja itseilmaisua mm. kuvien, pelien, tarinoiden, tabletin opetusohjelmien sekä leikkien avulla. Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea saavien lasten esiopetuksen järjestelyt Toisessa esiopetusryhmässämme toimii tehostettua tukea saavia lapsia. Ryhmän koko on pienempi ja sitäkin jaetaan vielä pienryhmiin. Suomi toisena kielen materiaali on käytössä päivittäin.

4 4 Moniammatillinen arviontikeskustelu (keskusteluun osallistuvat päiväkodin johtaja, lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, tarvittaessa suomi toisena kielenä -opettaja, neuvolan terveydenhoitaja tai muu asiantuntija) S2-opettaja Moniammatillinen arviointikeskustelu Keskustelun päivämäärä Esiopetuksen ja perusopetuksen välinen yhteistyö (yhteistoimintasuunnitelma) Liite: Yhteistoimintasuunnitelma Suunnitelman päivämäärä 10 / 2017 Muut yhteistyötahot Neuvola, terveydenhoitajat, puheterapeutit, lastensuojelu, esiopetuksen kuraattori, lasta tutkivat ja hoitavat tahot (esim. HUS), kirjasto, Helsingin eri museot ja kulttuurilaitokset, liikuntahallit, leikkipuistot sekä Korkeasaari. Esiopetuksesta vastaava lto/elto Minna Hallamaa Jaana Salonen / Jaanan sijaisena Katariina Karttunen

5 5 HELSINGIN KAUPUNKI 1(3) Opetusvirasto Varhaiskasvatusvirasto KOULUN JA PÄIVÄKODIN YHTEIS PERUSOSA (liitetään osaksi koulun tai päiväkodin opetussuunnitelmaa) 1. Nimet: koulut ja yhteistyöpäiväkodit Herttoniemenrannan ala-aste, rehtori Kirsi Myllymäki Varhaiskasvatusyksikkö Laivakello-Ranta, johtaja Liisa Huttunen Varhaiskasvatusyksikkö Merituuli, johtaja Johanna Leiponen Varhaiskasvatusyksikkö Satama, johtaja Sanna Haapanen (sijainen saakka) Varhaiskasvatusyksikkö Tuorinniemi, johtaja Anne Halme 2. Alueen kuvaus Herttoniemenranta on yli asukkaan asuinalue. Herttoniemenrannassa on yksi ala-asteen koulu, jossa on vuosiluokat 1-6 sekä 5 erityisopetuksen luokkaa. Alueen Varhaiskasvatusyksiköt ovat: Laivakello-Ranta, Merituuli, Satama ja Tuorinniemi. Lisäksi alueella on perhepäivähoitoa, ryhmäperhepäivähoitoa ja yksityistä päivähoitoa ( Päiväkoti Ankkurinappi, Bumblebees Kindergarten, Herttoniemen Montessori- leikkikoulu, ICEC, Ankkalampi). Vuonna esiopetusta järjestetään Merituulessa, Satamassa ja Tuorinniemessä sekä Montessori- leikkikoulussa ja ICEC- yksikössä. Herttoniemenranta on monikulttuurista aluetta. Alueella on myös runsaasti tukea tarvitsevia perheitä. 3. Jatkuvuus esiopetuksesta perusopetukseen 3a) Koulujen yhteisen oppilaaksioton periaatteet Kaikille Herttoniemenrannan alueella asuville esioppilaille taataan koulupaikka Herttoniemenrannan alaasteella. Muualla asuvat ja Herttoniemenrannassa esiopetuksessa olevat oppilaat ohjataan pääosin oman kotiosoitteensa mukaiseen lähikouluun. He voivat hakea koulupaikkaa myös Herttoniemenrannan ala-asteelta toissijaisessa oppilaaksiotossa. 3b) Palautteen ja tiedonvaihdon toteutuminen lukuvuoden aikana Esi- ja alkuopetuksen henkilöstö suunnittelee, toteuttaa ja arvio toimintaa. Suunnittelutyöhön varataan riittävästi aikaa, vähintään 2 kertaa syksyllä ja 2 kertaa keväällä. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti ja yhteistyömuodoista sovitaan vuosittain. Yhteistyötä koordinoi johtajarinki, joka kokoontuu säännöllisesti, 3-4 kertaa vuodessa. Johtajarinkiin kuuluvat varhaiskasvatusyksiköiden esimiehet sekä koulun rehtori. Tavoitteena on yhteisten käytäntöjen ja linjojen luominen sekä tiedottaminen esi- ja alkuopetuksessa.

6 6 4. LEOPSin siirtymisen periaatteet alueella Ennen Leopsin siirtymistä kouluun esiopetuksesta vastaava opettaja tarkistaa, että lomakkeessa on huoltajan allekirjoittama lupa suunnitelman siirtämisestä. Esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja tai päiväkodinjohtaja toimittaa lapsen esiopetuksen suunnitelmat kouluun tai tulevalle luokanopettajalle tai koulun rehtorille. Esiopetuksesta vastaava opettaja tai päiväkodinjohtaja tekee kirjallisen koonnin lähetetyistä lomakkeista (tai kopio saatteesta). Koonti säilytetään päiväkodissa. Alueellisesti sovitaan siirtämisen käytänteistä. Siirtämisessä tulee noudattaa salassapitovelvollisuuksia (esim. ei sähköpostilla) Suunnitelman siirtymisen ajankohdasta sovitaan tarkemmin alueella. Pääsääntönä on, että suunnitelma siirtyy kouluun viimeistään touko- tai kesäkuussa. Lisäksi sovitaan opettajien tapaamisista. 5. Yhteistyön tarkennetut alueelliset tavoitteet 5a) Tavoitteet aikuisten väliselle yhteistyölle -Esi- ja alkuopetuksen yhteistyön toteutuminen alueella -Lasten kanssa tehtävän yhteistyön suunnittelu, kehittäminen ja arviointi -Tiedonsiirto (LEOPS) ja tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien lasten tuen tarpeen huomioiminen esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa -Esi- ja alkuopetuksen henkilöstön verkostoituminen ja työn kollegiaalinen tukeminen alueelta nousevissa haasteissa -Hyvien käytänteiden jakaminen 5b) Tavoitteet lasten kanssa tehtävälle yhteistyölle -Luoda alueen lapsille yhtenäinen oppimispolku esiopetuksesta alkuopetukseen -Tarjota lapsille mahdollisuus tutustua koulun oppimisympäristöön, henkilökuntaan ja tuleviin luokkatovereihin -Esi- ja alkuopetuksessa olevien lasten oppimisvalmiuksien ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen -Opiskelussa korostuu elämyksellisyys ja kokemuksellisuus. Asiat opitaan leikin ja toiminnan avulla. 6. Vakiintuneet yhteistyön toimintamuodot ja sisällöt esim. yhteistyö aerojen, keltojen, MESI-vastuuhenkilöiden tai oppilashuollon kanssa Alueellista yhteistyötä koordinoivat esi- ja alkuopetuksen pedagogiset yhteyshenkilöt. Kerran lukuvuodessa järjestetään kaakon alueen esi- ja alkuopetusyksiköiden johtajien suunnittelukokous. Marraskuussa järjestetään esiopetuksen henkilöstölle Matkalla kouluun - tilaisuudet. Erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevien lasten siirtymistä esiopetuksesta kouluun koordinoivat alueellisen erityisopetuksen suunnittelijat ja varhaiskasvatuksen kiertävä erityislastentarhanopettaja. Herttoniemenrannassa tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla koulun oppilashuollon edustajat ja päiväkodit tekevät yhteistyötä. He ohjaavat perheitä löytämään sopivan koulumuodon ja tarvittavan tuen lapsilleen koulun alkaessa. Mikäli lapsen suomen kielen taito on puutteellista, esiopetus ja koulu tekevät yhteistyötä sopivan tuen löytymiseksi Kevätlukukaudella järjestetään moniammatillinen tapaaminen, johon osallistuvat kunkin yksikön edustajat harkinnan mukaan (mm. rehtori, erityislastentarhanopettajat, esiopettajat, erityisopettajat, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja ja päivähoitoyksiköiden johtajat). Koulun moniammatillinen työryhmä vierailee esiopetusta antavissa yksiköissä. Tapaamisessa kartoitetaan koulutulokkaiden pedagogisen tuen tarvetta.

7 7 VUOSITTAIN TARKISTETTAVA OSA 1. Yhteystiedot (esi- ja alkuopetuksen vastuuhenkilöt: koulu ja päiväkoti) Herttoniemenrannan ala-aste, rehtori Kirsi Myllymäki Varhaiskasvatusyksikkö Laivakello-Ranta, johtaja Liisa Huttunen Varhaiskasvatusyksikkö Merituuli, johtaja Johanna Leiponen Varhaiskasvatusyksikkö, johtaja Sanna Haapanen VarhaiskasvatusyksikköTuorinniemi, johtaja Anne Halme Päivähoitoalueen esiopetuksen oppilashuoltoryhmän kokoonpano Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Ryhmään kuuluvat kuraattori, kelto, s2- lastentarhanopettaja, päiväkotien johtajat, neuvolapsykologi ja ylihoitaja. 2. Vuosittain sovittavat asiat koskien lapsen siirtymistä perusopetukseen (tarvittaessa) Esi- ja alkuopetuksen yhteinen infotilaisuus on kello Pääkoulun teatteriaulassa. Koulun oppilashuoltoryhmä vierailee esiopetusta antavissa yksiköissä Siinä kartoiitetaan tulevaa pedagogisen tuen tarvetta. Aikataulu: Merituuli, Tuorinniemi, Satama. 3. Toimintavuoden erityiset teemat, projektit (esim. alueellisen kehittämishankkeen pohjalta) Opetussuunnitelman vakiintuminen sekä esiopetuksessa että perusopetuksessa. Suomi 100 Liikkuminen ja liikkuva koulu Lukijaksi kasvaminen 4. Toimintakalenteri Toimintavuodelle erikseen sovittavat tapaamiset, tapahtumat, koulutukset: esim. alueelliset ENSIOtapaamiset, laajemmat alueelliset tapaamiset / koulutukset / tapahtumat, yhteisen toiminnan työnjako ja vastuuhenkilöt) Liitteenä esi- ja alkuopetuksen yhteistyösuunnitelmat (Muuri- Tuorinniemi, Tapuli- Merituuli ja Satama) Tarkemmissa suunnitelmissa määritellään tapaamiset ja yhteiset tapaamiset vuoden varrella. Johtajarinki kello 9.00 koululla yhteinen suunnittelu- ja arviointitapaaminen Varhaiskasvatusyksikkö Merituulessa kello Paikalla varhaiskasvatusyksikköjen johtajat, rehtori, esiopettajat ja alkuopettajat. 5. Muuta: 6. Yhteistyön seuranta ja arviointi Milloin ja miten arvioidaan? Mihin osa-alueisiin arviointi kohdistuu? Keväällä 2017 arvioidaan yhteisessä tapaamisessa esi- ja alkuopetuksen opettajien ja johtajaringin kesken. Toimintaa arvioidaan suhteessa suunnitelmaan ja kehitetään ideoita jatkoon. Esiopetuksen oppilailta kysytään keväällä kokemuksia yhteistoiminnasta ja kerätään lasten ideoita toiminnan kehittämiseen ennen yhteistä suunnittelutapaamista 24.5.