INFEKTIO-OHJE PÄIVÄKOTEIHIN. Yleistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INFEKTIO-OHJE PÄIVÄKOTEIHIN. Yleistä"

Transkriptio

1 INFEKTIO-OHJE PÄIVÄKOTEIHIN Yleistä Päiväkotilasten sairastamista infektioista % on hengitystieinfektioita. Infektio-oireisia päiviä alle 3-vuotiailla päiväkotilapsilla on vuosittain keskimäärin 100 ja yli 3-vuotiailla 50. Tärkein yksittäinen infektioiden esiintymiseen vaikuttava tekijä on hoitoryhmien koko. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat päiväkodin koko, niiden perheiden lukumäärä, joista lapsia tulee hoitoon ja ruoan jakoon osallistuvien henkilöiden määrä. Ryhmien järjestäminen iän mukaan, sisarusten hoitaminen samassa ryhmässä ja hygieniakäytännöt, joista tärkein on käsihygienia, vähentävät sairastuvuutta. Käsien saippuapesu on tärkein osa käsihygienian hoitoa. Käsiä desinfioivaa huudetta käytetään saippuapesun lisänä, jos päiväkodissa on useita herkästi leviävää tautia (esim. mahatauti, influenssa, rokot) sairastavia. Sairastuneen lähettäminen kotiin on merkityksellistä lapsen voinnin kannalta, mutta se ei välttämättä vaikuta toisten lasten sairastumiseen, koska taudinaiheuttajat ovat usein jo ehtineet levitä ryhmässä. Infektion toteamishetkellä hoitoryhmässä voi olla jo paljon oireettomia infektoituneita. Useissa taudeissa tartuttavuus alkaa jo ennen oireiden puhkeamista. Lapselle on taattava riittävä toipumisaika infektioista. Kuumeisen taudin jälkeinen toipumisaika on vähintään yksi kuumeeton päivä. Kuume ei ole ainoa syy olla pois päiväkodista, vaan lapsen yleisvointi on yhtä tärkeää. Päiväkodissa lapsen tulee jaksaa leikkiä ja ulkoilla sekä pystyä syömään ja nukkumaan. Infektion alkuvaiheen riittävä lepo takaa yleensä nopeamman toipumisen infektiosta. Antibioottihoito ei sinänsä edellytä hoidosta poissaoloa tai eristämistä. 1

2 Yleisimmät lasten infektiosairaudet Taudin nimi Angina, streptokokin aiheuttama nielutulehdus Aiheuttaja ja tartuntatapa Itämisaika Oireet Alkuhoito Suositus päivähoidosta / poissaolosta 2-5 vrk Korkea kuume, kurkkukipu Lääkärin arvion mukaan, antibiootti. Yleiskunnon mukaan. Poissa 24 h suun kautta otettavan antibioottihoidon aloittamisesta (tarttuvuus lakkaa) ja kunnes vointi sallii paluun. 2 Enterorokko (käsi- ja jalkatauti) Flunssa, nuhakuume, yskä, hengitysteiden virusinfektiot Herpes (huuli-, ihon) Influenssa Uloste-suu Kontakti infektoituneen eritteen (sylki, virtsa kanssa), kosketus rakkuloihin Hengitystie-eritteet, pisaratartunta 3-7 vrk (7-14 vrk/2-35 vrk) Rakkuloita kämmenissä, jalkapohjissa, suussa, mahd. kuumetta 1-3 vrk Nuha, kurkkukipu, yskä, kuume 3-14 vrk Kutiavat tai kipeät rakkulat, yleensä suun tai huulien alueella. Atoopikolla voi laajeta iholle. 1-3 (7) vrk Korkea kuume, jäsensäryt, silmien arkuus, päänsärky, kurkkukipu. Kuumeen laskiessa ilmaantuu kuiva yskä. Kihomato Uloste-suu 1-2 kk Peräaukon kutina, raapiminen, levoton yöuni. Oireet tyypillisesti iltaisin ja öisin. Madot ulosteessa. Korvatulehdus Mahatauti, ripuli, oksentelu Mykoplasma Märkärupi Nielutulehdus, muu kuin, virus Uloste-suu Hengitysteiden eritteiden välityksellä, yskijän / aivastelijan suuret pisarat (joskus bakteeri) Muutama vrk, toisen infektion jälkitautina Korvakipu, itkuisuus, kuume, yöheräily 1-3 vrk Ripuli, oksentelu. Kuume voi olla lievää. Hengitystieoireet mahdollisia. 1-4 vk Hengitystieoireet, kuiva ja hakkaava pitkäkestoinen yskä, matala-asteinen kuume. Joskus silmä-, iho-, limakalvooireita; keuhkokuume. 2-5 vrk Ihottumat, erittäviä ihorikkoja ja paksu rupi 2-5 vrk Kurkkukipu, kuume, kaulan Asikloviirivoide (herpeslääke) paikallisesti. Pyrvin-lääkitys apteekista koko perheelle (saa ilman reseptiä). Uusiutuvissa Vermoxkuuri (vaatii reseptin). Kuume-kipulääke, muu hoito lääkärin Nestetasapainosta huolehtiminen, esim. laimea mehu tai ripulijuoma. Lääkärin arvion mukaan tarvittaessa antibioottihoito. Suihkuttelu, paikallinen antibioottivoide, joskus lääkärin arvion mukaan antibioottikuuri. Kuume-kipulääke. Antibioottihoito Poissaolo kunnes rakkulat kuivaneet ja vointi sallii paluun. Tartuttavuus jatkuu pitkään. Ei eristystarvetta (ei hyötyä). Poissaolo yleiskunnon mukainen, ainakin kuumeen ajan. Tapauskohtainen: Lievässä ei poissaolotarvetta. Jos laajempi, poissa rakkuloiden kuivumiseen saakka. Poissaolo voinnin mukaan, ainakin kuumeen ajan. Tartuttavuus jatkuu 1-10 vrk oireiden alusta. Eristyksestä ei ole hyötyä. Tapauksesta syytä kertoa saman ryhmän muiden lasten vanhemmille. Jos tartunta todetaan 3 tai useammalla, harkittava koko ryhmän hoitamista. Yleistila ratkaisee, poissaolo ainakin kuumeen ajan. Poissaolo oireiden ajan + 1 oireeton pv. Epidemia-aikana 1-2 vrk oireiden päättymisestä. Hyvä käsi- ja WC-hygienia. Lapsen kunto ratkaisee. Jos kuumetta, yskänpuuskia, poissaolo kunnes toipunut. Eristystä ei tarvita. Yleiskunnon mukaan. Poissa 24 h suun kautta otettavan antibioottihoidon tai 48 h paikallisesti annosteltavan aloittamisesta (tarttuvuus lakkaa). Hoitoon voinnin salliessa. Yleiskunnon mukaan, ainakin kuumeen ajan. Jos antibiootti alkaa, tarttuvuus yleensä päättyy 1 vrk.

3 angina rauhasten turpoaminen lääkärin arvion ja nielunäytteen perusteella. Ontelosyylä Parvorokko RSV-virus Silmätulehdus Syyhypunkki Täit päässä Vesirokko Kosketus iho-iho. Pisaratartunta. Leviää isojen pisaroiden mukana aerosolissa, yskijät! säilyy kosketuspinnoilla yli vrk:n., virus Kosketus iho-iho / hiukset hiukset, yhteinen kampa Kosketus iho-iho / hiukset hiukset, yhteinen kampa pisaratartunta; ; jopa huoneen ilman kautta. Vauvarokko Päivistä viikkoihin, yksilöllinen 6-21 vrk (Yleensä < 15 vrk) Muutaman mm ihosta koholla oleva vaalea näppylä, ei välttämättä kutise. Kuume, väsymys, punoitus poskilla. Sitten ihottuma vartalo, raajat. Vanhemmilla voi olla niveloireita. 2-4 vrk Kuiva yskä, kuume, uloshengityksen vinkuminen; viruskeuhkokuume 1-3 vrk Silmien punoitus, vetistys, kirvely, rähmiminen Viikkoja Kutina, raapiminen. Etenkin sormet, alavatsa, taivealueet. 1-2 vk Päänahan kutina, raapiminen vrk Kuume, nieluoireita voi olla. Vaihtelevan kokoisia ja määrä ihon vesikelloja (rakkuloita) 6-16 vrk Korkea kuume 3-5 vrk muuten hyväkuntoisella lapsella, jonka jälkeen ihottuma. Paranevat itsestään. Mekaaninen poisto pinseteillä. Jos hengitys-vaikeutta, lääkärin arvio. Puhdistus lämpimällä vedellä. Antibioottitipat, mikäli rähmiminen runsasta. Syyhylinimentti, - voiteet (esim. NIX, ilman reseptiä). Epidemioissa tarvittaessa myös sisäinen lääkitys. Apteekista myytävä lääke (shampoo, linimentti), täikampa. Asikloviirihoito suun kautta, mikäli lapsella on pitkäaikais-sairaus, kortisonihoito, hankala atopia tai ikä yli 13 v. Yleiskunnon mukaan. Poissaolo ainakin kuumeen ajan. Tarttuu jo 1-3 vrk ennen ihottuman ilmaantumista, joten eristystoimet ovat myöhässä. Poissaolo voinnin mukaan, ainakin kuumeen ajan. Eristämisestä ei ole hyötyä. Tartuttavuus jatkuu pienillä lapsilla 1-2 vk, isoilla 3-7 vrk. Usein samoja viruksia ja bakteereja, kuin hengitystieinfektioissa. Yleensä ei aihetta poissaoloon. Jos rähmiminen runsasta tai epidemia, poissaolo 1 vrk antibioottitippojen aloituksesta. Poissa hoidon toteutuksen ajan, yleensä 1-2 vrk. Tapauksesta tulee kertoa saman ryhmän muiden lasten vanhemmille. Jos tartunta todetaan 1 tai useammalla, harkittava koko ryhmän hoitamista (pitkä itämisaika!). Yleensä ei tarvetta poissaoloon / Poissa hoidon toteutuksen ajan. Tapauksesta tulee kertoa saman ryhmän muiden lasten vanhemmille. Jos tartunta todetaan 3 tai useammalla, harkittava koko ryhmän hoitamista. Poissa 5-7 vrk rakkuloiden ilmaantumisesta tai kunnes kaikki ruvet kuivia. Eristys aiheellinen. 3

4 Toiminta harvinaisemmissa sairauksissa Harvinaisimmissa lasten infektiosairauksissa hoito-ohjeet usein antaa hoitava lääkäri, joka voi ottaa kantaa myös poissaoloon päivähoidosta. Taulukossa on yleisiä ohjeita tautikohtaisesti. 4 Taudin nimi Aiheuttaja ja tartuntatapa Itämisaika Oireet Alkuhoito Suositus päivähoidosta / poissaolosta EHEC ja Shigella Uloste-suu 3-10 vrk Vatsakipu, ripuli, veriripuli, kuume Lääkärin ohjeen mukaan. Usein ilman antibioottia, nesteytys, tarkkailu sairaalassa Giardia Uloste-suu 1-3 vk Vatsakivut, ripuli Lääkärin määräämä antibiootti. Hepatiitti A Uloste-suu vrk (30 vrk) Lämpöily, ruokahaluttomuus, ihon kellerrys, ripuli Hepatiitti B ja C Kontakti infektoituneen Useita kuukausia Vatsavaivat, kuume, ihon Lääkärin ohjeen veren tai verisen eritteen kanssa kellerrys, nivelvaivat mukaan. Hinkuyskä. Pisaratartunta. HIV Kampylo-bakteeri, E. coli Keuhko-tuberkuloosi Meningokokki Kontakti infektoituneen veren tai verisen eritteen kanssa 5-20 vrk Yskä, joka 1-2 vk:n aikana puuskittaiseksi. hinkukohtauksia, voi päättyä oksentamiseen. Vanhemmilla lapsilla epämääräisempi. Hoito lääkärin Pienet lapset alle 6 kk alttiimpia! 2-6 vk Voi olla oireeton. Lääkärin ohjeen mukaan. Uloste-suu 3-10 vrk Ripuli, kuume, vatsakipu Hengitysilman kautta, pisaratartunta Hengitysteiden eritteiden välityksellä. Pisaratartunta. Viikkoja-kuukausia (2-10 vk) Yskä, kuume, huonokuntoisuus 2 vrk- < 10 vrk Kuume, päänsärky, sekavuus MRSA-bakteerin kantajuus Ei itämisaikaa Useimmiten täysin Iho-iho kosketus oireeton Salmonella typhi Uloste-suu 3-21 vrk Kuumeilu, ei välttämättä ripulia, Nesteytys. Tarv. tarkkailu sairaalassa. Runsasoireiselle, pitkittyvässä taudissa antibiootti Lääkärin ohjeen mukaan. Sairaalahoitoon. Ei useimmiten tarvitse hoitoa. Antibiootti, usein sairaalahoito, Poissa kunnes oireeton 1 vrk ja 3 negatiivista ulostenäytettä 2 vrk:n välein. Oireisilta perheenjäseniltä näytteet. Oireettomat sisarukset poissa hoidosta, kunnes saatu yksi negatiivinen ulostenäyte. Hyvä käsi- ja wc-hygienia. Poissa 1 vk = 7 vrk oireiden alusta Erillisen lääkärin Hoitoon voinnin mukaan Poissa 5 vrk antibioottihoidon aloittamisesta (tartuttavuusaikaa). Yli 3 vk yskineitä ei tarvitse eristää. Hoitoon voinnin salliessa. Päivähoitopaikassa: EI hammasharjoja. Verisiä eritteitä käsiteltäessä kertakäyttöiset suojakäsineet. Eritteet siivotaan heti. Koska kuka tahansa voi olla HIV-positiivinen, kaikkiin sovellettava samoja sääntöjä. Pienet lapset eivät yleensä tartuttavia. Perheenjäsenet voivat olla tartuttavia. Erikoissairaanhoito antaa luvan, kun lääkitys ok. Ysköspositiivinen eristetään sairaalassa 2 vk. Altistuneille tulee järjestää altistustutkimukset. Poissa oireisen infektion ajan. Sairastuneen hoitoryhmälle tulee antaa estolääkitys (esim. siprofloksasiini). Koko ryhmän jäseniltä + henkilökunnalta ulosteviljelynäytteet.

5 Salmonella, muut lajit Sikotauti Sytomegalo-virus (CMV) Tuhkarokko Tulirokko huonokuntoisuus nesteytys. Hoitoon saa palata vasta 3 negatiivisen näytteen jälkeen. Hyvä käsi- ja WC-hygienia. Uloste-suu 3-7 vrk Ripuli, kuume, Nesteytys, lääkärin Ulostenäytteitä tai eristyksiä ei tarvita. Lapsi voi palata vatsakivut hoitoon yhden oireettoman päivän jälkeen. Hyvä käsi- ja wc-hygienia. Pisaratartunta, hengitystieeritteet Veren, virtsan, syljen välityksellä. Säilyy tunteja mm. vaipoissa. ; jopa huoneen ilman kautta vrk (yleensä vrk) Vihurirokko Pisaratartunta, suora kontakti vrk (yleensä vrk) Kuume, kaularauhasten turpoaminen. Voi olla toispuoleinen. Eristys / poissaolo aiheellinen 7 vrk oireiden alusta. Noin 1 kk. Kuumeilu, flunssaoireet Poissaolo voinnin mukaan. Tartuttavuus jatkuu viikkoja. Eristämisestä ei hyötyä vrk Tyypillinen silmien punoitus, voimakas kuvioinen ihottuma, nielun verenpurkaumat, kuume 1-5 vrk Kuume, mahdollisesti nielun kipu, mansikkakieli. Ihottuma vartalolla, kasvoissa, ei suun ympärillä Usein antibioottihoito. Poissa infektio-oireiden ajan. Poissa 24 h mikrobilääkehoidon aloittamisesta (tarttuvuus lakkaa), voinnin salliessa. Yleiskunnon mukaan. Kuume, ihottuma. Tartuttavuus jatkuu 5 vrk ihottuman puhkeamisesta. Eristys aiheellinen, poissaolo oireiden ajan. Lähteitä Infektioriskin vähentäminen päivähoidossa. Sosiaali- ja terveysmisteriön oppaita 2005:28. Infektioita sairastavan lapsen eristäminen päivähoidosta. EL Marja Renko, Lääkärin käsikirja Päivähoitoon liittyvät infektiot. EL Marja Renko, Prof. Matti Uhari. Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta, Kuntaliitto Kuopion kaupungin infektio-ohje päiväkodeille. Tartuntatautivastuulääkäri Raija Savolainen, Kuopion TK. Oulun kaupungin infektio-ohje päiväkodeille. Ylilääkäri Päivi Hirsso Alun perin ohjeen laatinut infektiolääkäri Sakari Vuorinen Päivitetty kesäkuu 2017 / Terveyskeskuslääkäri Iida Humalamäki, hyväksynyt infektiolääkäri Sakari Vuorinen 5

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä. HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 12.1.2015 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Sosiaali- ja terveystoimi 2010 Tartuntatauti- ja hygieniayksikkö YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo Nuhakuume -pisaratartunta -kosketustartunta

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä. HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 23.3.2016 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunsassa

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunsassa Nuhakuume, hengitystie-infektio Influenssa A, B 1-3 vrk 1-3 vrk 1 vrk ennen oireita jatkuen 5 vrk oireiden Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys Äkillisesti alkava korkea kuume, samat

Lisätiedot

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunssassa

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunssassa Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet Poissaolo Nuhakuume, hengitystie-infektio Influenssa A, B 1-3 vrk 1-3 vrk 1 vrk ennen oireita jatkuen 5 vrk oireiden

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet Nuhakuume, hengitystieinfektio Influenssa A, B Silmätulehdus Tulirokko Nielutulehdus eli angiina Yleensä samojen virusten

Lisätiedot

Keski-Suomen Seututerveyskeskus

Keski-Suomen Seututerveyskeskus Keski-Suomen Seututerveyskeskus Ohjeet tavallisimmista lasten tartuntataudeista Päivitetty 18.10.2012 /PL Tauti Aiheuttaja ANGIINA Streptokokkibakteeri Nenän ja nielun eritteet. 2 5 vrk. ENTEROROKKO (rokotetta

Lisätiedot

OHJEITA PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

OHJEITA PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON 15.8.2017 Hyvinvointipalvelus Kasvatus- ja opetuspalvelut OHJEITA PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON Tampereen kaupunki Varhaiskasvatus Lasten ja nuorten terveyspalvelut

Lisätiedot

Oireet: Kuume, kurkkukipu, nielemisvaikeus, suurentuneet ja aristavat kaulan imusolmukkeet, kurkussa valkoinen kate, oksentelu.

Oireet: Kuume, kurkkukipu, nielemisvaikeus, suurentuneet ja aristavat kaulan imusolmukkeet, kurkussa valkoinen kate, oksentelu. Päivitetty 13.12.2012 TAVALLISIMMAT LASTEN TARTUNTATAUDIT (Lastenneuvolassa ja päivähoidossa oleva käytäntö) ANGIINA (Streptokokki A) Aiheuttaja: Bakteeri Itämisaika: 2-5 vrk Oireet: Kuume, kurkkukipu,

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS ROVANIEMEN KAUPUNKI TERVEYSPALVELUKESKUS Tekemiseen ovat osallistuneet Linna Riina, Oikarinen Katja Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 2013 SISÄLLYS

Lisätiedot

TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA!

TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA! TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA! -Hyvä käsihygienian merkitys korostuu lasten päivähoitopaikoissa/kouluissa sekä lasten

Lisätiedot

LAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille

LAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille LAPSI SAIRASTAA Opas vanhemmille LUKIJALLE Tässä oppaassa kerrotaan lasten sairauksista. Oppaassa on ohjeita, miten hoidat lasta kotona. Lisäksi neuvotaan, milloin täytyy soittaa terveysasemalle, kun lapsi

Lisätiedot

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON Tampereen kaupunki Varhaiskasvatus Lasten ja nuorten terveyspalvelut 3.2.2011/ph 305 Varhaiskasvatus ja perusopetus YKSITYISKOHTAISET

Lisätiedot

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON Tampereen kaupunki Päivähoito Lasten ja nuorten terveyspalvelut 4.7.2007/ph 305 PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUE OALUE PÄIVÄHOIDON

Lisätiedot

Päivitys 14.5.2013 TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE

Päivitys 14.5.2013 TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE Päivitys 14.5.2013 TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA! -Hyvä käsihygienian merkitys korostuu lasten päivähoitopaikoissa/kouluissa

Lisätiedot

EURAN SOTE-KESKUS OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

EURAN SOTE-KESKUS OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON 1 EURAN SOTE-KESKUS OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON 1.9.2018 YLEISTÄ LASTEN SAIRASTUVUUDESTA TARTTUVIIN TAUTEIHIN Normaali imeväis- ja leikki-ikäinen lapsi voi sairastaa

Lisätiedot

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa. MILLOIN HOITOON?! Aivokalvontulehdus Tarttuva aivokalvontulehdus (meningokokkibakteeri) tarttuu ilmasta. Bakteeri leviää ilmaan yskittäessä ja niistettäessä. Monilla lapsilla on meningokokkeja nenässä

Lisätiedot

KARHUNPOIKA SAIRASTAA. Kouluikäisen lapsen kotihoito-ohjeita

KARHUNPOIKA SAIRASTAA. Kouluikäisen lapsen kotihoito-ohjeita KARHUNPOIKA SAIRASTAA Kouluikäisen lapsen kotihoito-ohjeita Tämä ohjelehtinen on toteutettu opinnäytetyönä yhteistyössä Kempeleen kunnan hoitohenkilöstön ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa. Sen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN TARTUNTATAUTIOPAS

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN TARTUNTATAUTIOPAS KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN TARTUNTATAUTIOPAS Sisällys TARTUNTATAUTIEN LEVIÄMINEN JA POISSAOLOT PÄIVÄKODISTA... 4 TARTUNTATAUTIEN ENNALTAEHKÄISY... 4 PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN LASTEN TARTUNTATAUDIT...

Lisätiedot

Mikäli teillä on kysyttävää, omalta lastenneuvolan terveydenhoitajalta voi kysyä neuvoa puhelintunnin aikana.

Mikäli teillä on kysyttävää, omalta lastenneuvolan terveydenhoitajalta voi kysyä neuvoa puhelintunnin aikana. LASTENNEUVOLA PIENTEN LASTEN TAVALLISIMMAT TARTUNTATAUDIT KUUMEISEN LAPSEN HOITO Kuumeisen lapsen hoito on pääasiassa oireiden mukaista hoitoa. Lapsen yleisvointia kannattaa seurata, se kertoo paljon.

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.

Lisätiedot

Tärkein infektiota ehkäisevä toimenpide on hyvä käsihygienia. Erityisesti käsien pesun merkitystä on syytä korostaa tässä kohdassa.

Tärkein infektiota ehkäisevä toimenpide on hyvä käsihygienia. Erityisesti käsien pesun merkitystä on syytä korostaa tässä kohdassa. PIENTEN LASTEN TAVALLISIMMAT TARTUNTATAUDIT Pienet lapset sairastavat paljon. Päivähoidossa olevat alle 3-vuotiaat sairastavat keskimäärin 100 päivää vuosittain ja kotihoidossa olevat 40 päivää. Yli 3-vuotiaat

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUDET JA PÄIVÄHOITO

LASTEN SAIRAUDET JA PÄIVÄHOITO LASTEN SAIRAUDET JA PÄIVÄHOITO YLEISIMMISTÄ LASTEN SAIRAUKSISTA LYHYESTI... 3/2008 Flunssa eli ylähengitysteiden virustulehdus (=virusinfektio) on ylivoimaisesti yleisin sairaus. Oireita ovat; yskä, nuha

Lisätiedot

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT Tauti Aiheuttaja It.aika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo Nuhakuu- Virukset. 1-3 vrk 1 vrk ennen oireita Nuha, yskä, kurkkukipu.myös Oireiden mukainen Hyvä käsihygienia.

Lisätiedot

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin! Tervetuloa Petäikkölän päiväkotiin! Petäikkölän päiväkoti Päärakennuksessa Hukantaival 8, 80230 Joensuu Päiväkodin johtaja Pia Väänänen p. 050-3109 661 pia.vaananen@jns.fi Sivusiivessä O lemme koonneet

Lisätiedot

Tietopaketti seksitaudeista

Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.

Lisätiedot

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY Pisaravarotoimet Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen Alueellinen sairaalahygieniapäivä 15.11.2018 PISAROITA SYNTYY Puhuessa, yskiessä, niistäessä, aivastaessa hengitysteiden toimenpiteissä Pisarat eivät tavallisesti

Lisätiedot

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA

Lisätiedot

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan ) Henkilökunnan rokotukset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Janne Laine Infektiolääkäri 2017 Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan

Lisätiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- MEO 1 (6) Pinnallinen haava (pituus alle 3 cm) Jäykkäkouristusrokote Ei vuoda runsaasti Puhdistus ja syvyyden tarkistaminen (varovaisuutta silmien ja kasvojen alueella) Tarvittaessa

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

HYVÄT VANHEMMAT INFEKTIOIDEN AIHEUTTAJAT JA NIIDEN LEVIÄMINEN

HYVÄT VANHEMMAT INFEKTIOIDEN AIHEUTTAJAT JA NIIDEN LEVIÄMINEN 9/2013 HYVÄT VANHEMMAT Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvinvoivalla lapsella on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset.

Lisätiedot

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi Lasten infektioita kihomadot, märkärupi 16.10.2015 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Terhi Tapiainen Last. el, lasten infektiolääkäri, dos. OYS Lapset ja nuoret Kihomato Enterobius vermicularis,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Oppaan ovat laatineet Sara Kaunismäki ja Julia Keihäs, Hämeen ammattikorkeakoulu 2018

SISÄLLYSLUETTELO. Oppaan ovat laatineet Sara Kaunismäki ja Julia Keihäs, Hämeen ammattikorkeakoulu 2018 SISÄLLYSLUETTELO Kuume.. 3 Hengitystieinfektiot Flunssa..4 Angiina..5 Vatsataudit..6 Loistaudit Täit..7 Kihomadot..8 Syyhypunkki....9 Rokkotaudit Vesirokko..10 Enterorokko....11 Vauvarokko..12 Parvorokko..13

Lisätiedot

Streptokokki epidemia päiväkodissa

Streptokokki epidemia päiväkodissa Streptokokki epidemia päiväkodissa Jane Marttila 18.10.2017 asiantuntijalääkäri, terveyskeskuksen vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala Ei sidonnaisuuksia. Pienten lasten päiväkotiepidemiat

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

- Uudenkaupungin päivähoidon linjaukset

- Uudenkaupungin päivähoidon linjaukset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Päivähoitopalvelut INFEKTIORISKIN VÄHENTÄMINEN PÄIVÄHOIDOSSA - Uudenkaupungin päivähoidon linjaukset Päivähoidon päätavoite on edistää lapsen tasapainoista kehitystä ja tukea perheitä

Lisätiedot

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT Tauti Aiheuttaja It.aika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo Nuhakuu- Pisaratartun- 1-3 vrk 1 vrk ennen oireita Nuha.Yskä.Kurkkukipu.Myös Oireiden mukainen Hyvä käsihygienia.

Lisätiedot

STREPTOKOKKI-INFEKTIOIDEN HOITO JA EHKÄISY

STREPTOKOKKI-INFEKTIOIDEN HOITO JA EHKÄISY 1 (7) Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö 27.9.2018 Ohje perustuu THL:n, Turun tartuntatautien valvonnan, HUS:n ja Taysin ohjeisiin STREPTOKOKKI-INFEKTIOIDEN HOITO JA EHKÄISY A-streptokokkitautien

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista

Lisätiedot

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Infektiotautien ehkäisy hygieniaohjeistus päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille, kotiperhepäivähoitoon ja perhepuistoihin.

Infektiotautien ehkäisy hygieniaohjeistus päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille, kotiperhepäivähoitoon ja perhepuistoihin. Infektiotautien ehkäisy hygieniaohjeistus päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille, kotiperhepäivähoitoon ja perhepuistoihin. 26.3.2012 Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Infektiotautien tarttuminen... 4 3 Infektiotautien

Lisätiedot

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma Sisällysluettelo Johdanto... 3 Lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja ylläpitäminen... 4 Varhaiskasvatuksen lääkehoidon riskitekijät ja ongelmakohdat...

Lisätiedot

Essote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan

Essote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan Essote Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Ylilääkäri, kansanterveystyön vastaava lääkäri Hans Gärdström, Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan Salmonellat ovat yleisiä eläimen

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUDET. Yleisimmät lasten sairaudet Kuumeinen lapsi Ripuloiva/oksenteleva lapsi Infektiota sairastavan lapsen eristys

LASTEN SAIRAUDET. Yleisimmät lasten sairaudet Kuumeinen lapsi Ripuloiva/oksenteleva lapsi Infektiota sairastavan lapsen eristys LASTEN SAIRAUDET Yleisimmät lasten sairaudet Kuumeinen lapsi Ripuloiva/oksenteleva lapsi Infektiota sairastavan lapsen eristys YLEISIMMÄT LASTEN SAIRAUDET FLUNSSA eli nuhakuume on ylähengitysteiden virusinfektio.

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Syyhy, ohjeen muutokset

Syyhy, ohjeen muutokset Syyhy, ohjeen muutokset Janne Laine Infektiolääkäri Tays Tavallinen syyhy Hedelmöittynyt naaras kaivaa ihon alle 2-15 mm käytävän, johon munii Tapahtuma käynnistää viivästyneen yliherkkyysreaktion Pääoire

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat

Lisätiedot

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 28.4.2012

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 28.4.2012 Esimerkkejä infektiotautien hoitoon ja hoitokarttaan liittyvistä tenttikysymyksistä (kysely sähköisessä muodossa oman terveyskeskuksen käytössä). Osaaminen varmistetaan lisäksi tarvittavilla näytöillä.

Lisätiedot

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin! Tervetuloa Petäikkölän päiväkotiin! Petäikkölän päiväkoti Päärakennuksessa Hukantaival 8, 80230 Joensuu Päiväkodin johtaja Pia Väänänen p. 050-3109 661 pia.vaananen@jns.fi Sivusiivessä O lemme koonneet

Lisätiedot

Mitä tehdä, kun urheilija sairastuu? Monialainen työpaja

Mitä tehdä, kun urheilija sairastuu? Monialainen työpaja Mitä tehdä, kun urheilija sairastuu? Monialainen työpaja 29.5.2019 Salla Rasmus LL, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri, HuK Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Training Room -hankkeen infektioiden

Lisätiedot

ja niiden kotihoidosta. Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri ry Tekijät: Neea Ranto ja Saimi Valmari

ja niiden kotihoidosta. Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri ry Tekijät: Neea Ranto ja Saimi Valmari Lapset sairastavat leikki-iässä paljon infektiosairauksia. Tavallisimmat infektiosairaudet eivät useimmiten vaadi sairaalahoitoa, vaan sairaalle lapselle riittävä hoito voidaan toteuttaa kotioloissa. Lapsen

Lisätiedot

Tervetuloa yksityiseen perhepäivähoitoon 2013-2014

Tervetuloa yksityiseen perhepäivähoitoon 2013-2014 Tervetuloa yksityiseen perhepäivähoitoon 2013-2014 Päivähoidon hallinto Päivähoito kuuluu sivistystoimialaan, varhaiskasvatuksen tulosalueelle. Päivähoidon asioista päättää sivistyslautakunta. Käyntiosoite:

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Minna Tuominen LASTEN YLEISIMMÄT INFEKTIOTAUDIT OPAS PÄIVÄHOITOON

Minna Tuominen LASTEN YLEISIMMÄT INFEKTIOTAUDIT OPAS PÄIVÄHOITOON Minna Tuominen LASTEN YLEISIMMÄT INFEKTIOTAUDIT OPAS PÄIVÄHOITOON Hoitotyön koulutusohjelma 2014 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 5 2 PROJEKTIN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 6 3 PROJEKTIN TEOREETTINEN TAUSTA... 6

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen asiakasperheille

Varhaiskasvatuksen asiakasperheille Varhaiskasvatuksen asiakasperheille 1.8.2019 KASVATUSYHTEISTYÖ YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Huoltajilla on ensisijainen oikeus ja vastuu lapsensa kasvatuksesta. Huoltajilla on ainutlaatuinen tunneside lapseensa

Lisätiedot

Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa

Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa Infektioiden torjuntapäivät 6.11.2018 Kirsi Valtonen, LT, ylilääkäri Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan tartuntatauti- ja hygieniayksikkö

Lisätiedot

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma Sisällysluettelo Johdanto... 3 Lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja ylläpitäminen... 4 Varhaiskasvatuksen lääkehoidon riskitekijät ja ongelmakohdat...

Lisätiedot

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja 1 TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07 MATKAILIJAN TAUSTATIETOJEN KYSELYKAAVAKE Potilastiedot Sukunimi Syntymäaika Ikä Etunimet Sukupuoli: mies nainen Syntymämaa

Lisätiedot

Lääkityskäytäntösuosituksia

Lääkityskäytäntösuosituksia Lääkityskäytäntösuosituksia ELT Heli Simojoki, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 4.10.2017 1 Lääkityssuunnitelmaan ohjeistus lääkityksistä Terveydenhuoltokäynnillä käydään läpi tilalla

Lisätiedot

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema Ajankohtaiskatsaus Erikoislääkäri Simo Sirkeoja TAYS Infektioyksikkö Hengitystievirukset Influenssa Hinkuyskä Veriviljelylöydöksiä A streptokokki Tuhkarokko Tippuri HIV (PEP ja PrEP) Päivän teema 2 11.5.218

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet

Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet 22.11.2017 Vastaava hygieniahoitaja Minna Vuorihuhta 2 23.11.2017 1 3 23.11.2017 4 23.11.2017 2 5 23.11.2017 6 23.11.2017 3 Uusia ohjeita, kertaa ohje kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia?

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Infektiolääkäri Pertti Arvola, TAYS Vaikeiden infektioiden alkuhoito symposium Helsinki 5.5.2011 Sisältö Leviävätkö

Lisätiedot

Flunssa ja flunssan itsehoito Terveyskeskuslääkäri, tartuntatautilääkäri Paula Martikainen

Flunssa ja flunssan itsehoito Terveyskeskuslääkäri, tartuntatautilääkäri Paula Martikainen Flunssa ja flunssan itsehoito Terveyskeskuslääkäri, tartuntatautilääkäri Paula Martikainen Mikä on flunssa? Flunssa eli nuhakuume on viruksen aiheuttama ylähengitystieinfektio. Aiheuttavia viruksia ainakin

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

Raunistulan koulun Kastun yksikkö

Raunistulan koulun Kastun yksikkö Raunistulan koulun Kastun yksikkö Oirekysely joulukuu 2014 / tammikuu 2015 Kouluterveydenhuolto 4.3.2015 Hannele Kallio 1 Yleistä sisäilmaongelmiin liittyvästä oireilusta Hengitysteiden ärsytysoireet kuten

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 5 Influenssa Ohje perusterveydenhuoltoon Torjuntaohjeet osastojen influenssaepidemioissa Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Epidemiaepäily

Lisätiedot

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito

Lisätiedot

Lapsi ensiapupäivystyksessä. EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

Lapsi ensiapupäivystyksessä. EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto Lapsi ensiapupäivystyksessä Lapsi potilaat ensiapupäivystyksessä Harvinaisia, mutta toisinaan päivystetään tilaisuuksissa joissa pelkästään lapsi potilaita Mini-salppuri Lasten liikennepäivä Jne. Vastasyntyneitä

Lisätiedot

Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät

Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät Streptokokki Vakavat tartunnat Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät 13.11.17 Streptokokit Grampositiivinen ketjukokki, Kuva T. Seiskari, SLL 2016 Betahemolyyttisiä

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe. 1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Miten Truvadaa otetaan

Miten Truvadaa otetaan Miten Truvadaa otetaan Ota Truvada-valmistetta juuri siten kuin lääkäri on määrännyt. Tarkista ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos olet epävarma. Suositeltu annos on yksi Truvada-tabletti kerran vuorokaudessa

Lisätiedot

IndoorAid. Tuula Putus. Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017

IndoorAid. Tuula Putus. Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017 IndoorAid Tuula Putus Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017 - alustava raportti 30.11.2017, lopullinen kirjoitettu 8.12.2017. - kyselyyn vastasi 246 oppilasta. Vastanneista 54 % oli tyttöjä.

Lisätiedot

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Rkktaudit ja raskaus Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Vesirkk Vihurirkk Parvrkk Tuhkarkk Vauvarkk Enterrkk Rkktaudit Rkktaudit Tarttuvia

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola

15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja Katrine Pesola, THL 15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola 1 Salmonellakysymyksiä (1) Todettu Salmonella Infantis potilaalla,

Lisätiedot

Joupin päiväkotisanomat

Joupin päiväkotisanomat Joupin päiväkotisanomat 2016-2017 Joupin päiväkoti Manttaalikatu 5 60320 Seinäjoki Talossamme touhuaa lapsia kuudessa ryhmässä. YHTEYSTIEDOT puh. 06-416 2723 tai 044-7541626 aluejohtaja Antti Vuorela puh.

Lisätiedot

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe. 1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen

Lisätiedot

Streptokokki -infektioiden hoito ja ehkäisy

Streptokokki -infektioiden hoito ja ehkäisy AMMATTILAISOHJE 1 (7) INFEKTIOYKSIKKÖ Streptokokki -infektioiden hoito ja ehkäisy A-streptokokkitautien määrät ovat lisääntyneet Suomessa. Vakavien (sepsis, nekrotisoiva faskiitti, keuhkokuume, toksinen

Lisätiedot

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysey toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %). Tutkimusta voidaan pitää tältä

Lisätiedot

Tuhkarokko Suomessa kesällä 2017

Tuhkarokko Suomessa kesällä 2017 Tuhkarokko Suomessa kesällä 2017 27.9.2017 Elina Seppälä 1 Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 26.9.2017 Tuhkarokko Suomessa kesällä 2017 / Elina Seppälä 2 Esityksen sisältö Taustaa Mikä on tuhkarokko? Euroopan

Lisätiedot

Älä päästä tilalle uusia tauteja. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke

Älä päästä tilalle uusia tauteja. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke Älä päästä tilalle uusia tauteja ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke Miten taudinaiheuttaja tulee tilalle? Taudinaiheuttaja voi tulla tilalle montaa reittiä. Yleensä kyse on jonkinlaisesta

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 1 (5) Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta Tartuttavuus Tällä hetkellä influenssan A(H1N1) (ns. sikainfluenssa) taudinkuva muistuttaa vakavuusasteeltaan tavallista

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot