HYVÄT VANHEMMAT INFEKTIOIDEN AIHEUTTAJAT JA NIIDEN LEVIÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVÄT VANHEMMAT INFEKTIOIDEN AIHEUTTAJAT JA NIIDEN LEVIÄMINEN"

Transkriptio

1 9/2013

2 HYVÄT VANHEMMAT Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvinvoivalla lapsella on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Lasten terveyttä edistävä hygieniaan liittyvä arviointi ja tehostamistyö sisällytetään osaksi päivähoidon toimintayksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmia. Infektioiden pelon vuoksi ei ole syytä vähentää kontaktia lapsiin ja hellyyden osoituksia. Henkilökohtaisesta hygieniasta, käsien pesusta ja muista hygienia käytännöistä huolehtiminen on erityisen tärkeää lasten päivähoidon kohdalla, sillä sen avulla lasten sairastuvuutta on mahdollista vähentää huomattavasti. Päivähoidon tulee tarjota lapselle suotuisa kasvuympäristö. Päivähoidossa olevat lapset kuitenkin voivat sairastaa enemmän kuin kotona hoidettavat lapset, erityisesti alle kolmevuotiaana. Usein toistuva sairastelu vähentää lapsen viihtymistä ja jaksamista päivähoidossa. Pienten lasten runsas sairastelu voi aiheuttaa myös antibioottien runsasta käyttöä sekä siitä johtuvaa antibioottitehottomuutta. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota infektioriskien vähentämiseen. Kotona ja päivähoidossa opituilla hygieniakäytännöillä on suuri merkitys lapsen terveydelle ja terveenä pysymiselle niin päivähoitoiässä kuin myöhemmässäkin elämässä. Hygieniatoimenpiteiden teho sairauksien ehkäisyssä paranee luonnollisesti, jos samoja periaatteita noudatetaan myös kotona. INFEKTIOIDEN AIHEUTTAJAT JA NIIDEN LEVIÄMINEN Infektion määritelmän mukaan mikrobi aiheuttaa infektiotautiin sairastumisen päästessään lisääntymään ihmisen elimistössä. Mikrobeja on useita ryhmiä: bakteerit, virukset sekä homeet ja hiivat eli sienet. Tärkein päivähoitoikäisten lasten sairastumista aiheuttava mikrobiryhmä ovat virukset. Ne aiheuttavat esimerkiksi erilaisia hengitystieinfektioita, kuten nuhaa ja yskää, ripuli-oksennustauteja sekä rokkotauteja kuten vesirokkoa. Joitakin viruksia vastaan on pystytty kehittämään toimivia rokotteita mutta tavanomaiset antibiootit eivät viruksiin tehoa. Mikrobit ja loiseläimet lisääntyvät nopeasti, mikäli elinympäristö on niille suotuisa. Taudin-aiheuttajat lisääntyvät erityisen hyvin ihmisen ruumiinlämpöä (+37 ) lähellä olevissa lämpötiloissa. Jos käsiä ei pestä säännöllisesti, mikrobien määrä lisääntyy nopeasti ruumiinlämmön ja kosteuden vuoksi. Mikrobien lisääntymistä voidaan parhaiten hidastaa ja estää poistamalla kasvuympäristöstä niiden ravintoa eli likaa, mikä käytännössä tarkoittaa käsien puhdistamista ja pesemistä riittävän usein.

3 HYVÄ TIETÄÄ, KUN LAPSI SAIRASTAA Osallistuminen päivähoitopäivän toimintaan leikkeineen, ulkoiluineen on sairastuneelle lapselle liian suuri rasite. Pieni potilas tarvitsee lepoa parantuakseen kunnolla, ja paras sairaudenhoito- ja toipumispaikka on oma koti. Jotta päivähoitopaikassa tiedetään mm. liikkeellä olevista infektioista, on tärkeää, että vanhemmat ilmoittavat hoitopaikkaan lapsen sairastumisesta mahdollisimman pian. Jos lapsi sairastuu hoitopäivän aikana, otetaan vanhempiin yhteyttä ja neuvotellaan järjestelyistä lapsen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvin nopeasti tarttuvien tautien (esim. ripuli/oksennustauti sekä silmätulehdus) kohdalla ei päivähoitoon saa jäädä myöskään vielä sillä hetkellä oireeton sisarus. Perheen päivähoitoikäisten lasten paras paikka on silloin oma koti. Vastuu sairaan lapsen hoidosta kuuluu vanhemmille. Heillä on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen enintään neljäksi työpäiväksi alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa. Lapsen päivähoitoon tuomisen esteinä ovat seuraavat seikat: - kuume tai huono yleistila - märkäiset tulehdukset (märkäinen silmätulehdus, märkärupi, märkäinen vuotava korvatulehdus jne.) - äkilliset tarttuvat taudit, joihin ei välttämättä liity edes kuumetta (esim. eräät rokkotaudit) - ripuli/oksentelu Ohjelehtisen lopussa on taulukko, jossa on tarkempaa tietoa mm. tautien aiheuttajista, itämisajoista, oireista sekä suositukset päivähoidosta poissaoloajoiksi (infektion tarttumisen riskiaika ei ole sama, kuin lapsen tarvitsema toipumisaika, joka on harkittava tapauskohtaisesti lapsen oireiden voimakkuuden mukaan. Lapselle on taattava riittävä toipumisaika sairauden jälkeen. Lääkehoito: Lääkärin määräämää lääkitystä varten vanhempien tulee toimittaa päivähoitopaikkaan ko. lääke päiväannoksina ja lapsen nimellä varustettuna, jolloin vastuu lääkkeen ja lääkeannoksen oikeellisuudesta on vanhempien. Allergiat: Koska päivähoidossa on lapsia, jotka ovat allergisia eläimille, on tärkeätä, että päivähoitoon ilmoitetaan kotona olevista eläimistä. Näin tiedetään järjestää allergiselle lapselle sopiva hoitopaikka. Mikäli lapsen allergia vaatii erityisruokavalion noudattamista, tulee päivähoitopaikkaan toimittaa terveydenhoitajan / lääkärin todistus, joka tarkistetaan vuosittain.

4 Lastasi koskevissa asioissa sinua palvelevat : Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Tiina Rokka Erityisopettajaan voi ottaa yhteyttä aina kun haluaa tukea vanhemmuuteen tai jokin lapsen kehitykseen liittyvä osa-alue mietityttää. puh Sosiaalityöntekijä Anne Lahti (Sauvon kunnanvirasto, sos.toimisto) Sosiaalityöntekijään voi ottaa yhteyttä, jos perhe tarvitsee vaikeuksiinsa tukea, ohjausta tai neuvontaa puh Perhetyöntekijä Eeva-Kaarina Sundberg Perhetyöntekijään voi ottaa yhteyttä mm. jos perheen elämäntilanteessa tapahtuu yllättävä muutos tai kriisi, kotona on itkuinen vauva tai lapsella uniongelmia sekä lapsen käyttäytymiseen liittyviä ongelmia (rajat, yhteiset pelisäännöt). Hän auttaa toimivan arjen löytymisessä. puh Lääkäri (Sauvo) Ajantilaus vastaanotolle ma, ti ja to klo 8 15, ke ja pe 8 12 puh Hammaslääkäri (Sauvo) Ajantilaus vastaanotolle ma-pe klo 8 12 puh Lastenneuvola (Sauvo) Terveydenhoitaja Eeva Heurlin Ajantilaus vastaanotolle ma-pe klo puh Puheterapeutti Puheterapeutti Mia Sarpola-Kortesmaa (Mieluiten neuvolan lähetteellä) Puheen, äänen, kommunikoinnin ja kielellisen kehityksen häiriöt. Ei puhelinaikaa. Ellet tavoita, jätä vastaajaan viesti puh Terveyskeskuspsykologi Psykologi Susanna Kajanen Terveyskeskuspsykologi palvelee lapsen odotukseen, syntymään ja kehitykseen liittyvissä asioissa sekä yksityisen henkilön tai perheen elämää ahdistavissa elämäntilanteissa. Psykologi palvelee sekä alle kouluikäisiä lapsia että aikuisia. Vastaanotto Paimion terveyskeskuksessa Puhelinaika klo ma-ti ja to-pe. puh Koulupsykologi Koulupsykologi Anne Sevón Koulupsykologi palvelee koulunkäyntiin ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Hän tukee ja auttaa tarvittaessa oppilasta hänen koulunkäynnissään sekä psyykkisessä ja sosiaalisessa kasvussaan. Koulupsykologi toimii yhteistyössä vanhempien, opettajien, terveydenhoitajan ja lapsen muun tukiverkoston kanssa. sp. tai wilma-viesti. puh Fysioterapia Fysioterapeutti antaa ohjeita vanhemmille ja lapsille lapsen ryhtiin ja liikunnallisiin ongelmiin liittyvissä asioissa neuvolan, lääkärin tai vanhempien itsensä pyynnöstä. Ajanvaraus varmimmin ma-pe puh Kaarinan perheneuvolan työntekijät palvelevat perhe-elämään ja parisuhteeseen sekä lasten kasvatukseen liittyvissä asioissa (myös perheasiain sovittelutehtävät). Perheneuvolan työntekijät tavoittaa parhaiten puhelimitse ma-pe klo puh Osoite: Oskarinaukio 5, KAARINA

5 TAVALLISIMMAT TARTUNTATAUDIT TAUTI ITÄMISAIKA / AIHEUTTAJA OIREET (HOITO) SUOSITUS PÄIVÄHOIDOSTA POISSAOLOAJAKSI ERISTÄMIS- AIKA TOIMENPITEET MUIDEN PERHEENJÄSENTEN SUHTEEN Yskä ja nuhakuume ( flunssa ) Influenssa 1-3 vrk yleensä virus 1-5 vrk virus A, B (C) Nuha, nielukipu, yskä, kuume, väsymys. Kuumetta tavallisessa nuhakuumeessa noin 4-5 vrk:n ajan. Limaisuusoireita on usein kaksi kertaa pitempään. Kuume = kainalolämpö = 37,5 Jos hengitystieinfektio-oireita ilmenee, kannattaa jäädä pois päivähoidosta heti, koska tällöin taudin tarttuvuus on suurimmillaan. Jatkossa mikäli lapsella kuumetta/oireet haittaavat lapsen selviämistä/jaksamista päivähoidossa, on kotihoitotarpeen. Ei eristystä. Kuumeeton, yleistila hyvä Väsymys, säryt, kuume, kurkkukipu, yskä, nuha Kunnes oireet ovat hävinneet ja vointi on hyvä. Ei eristystä. Ei toimenpiteitä. Välikorvan Virus ja/tai Korvakipu, nuha (yskä), kuume, kuulo voi olla alentunut. Kunnes oireet ovat parantuneet. (Ei särkyä, ei selvää vuotoa, Ei eristystä. Ei toimenpiteitä. tulehdus bakteeri Lääkäriin ei kuumetta). Silmätulehdus 1-2 vrk Rähmiminen. Silmätipat. 1-3 vrk (kunnes selvä rähmiminen loppuu). Ei eristystä. Ei toimenpiteitä. Oireet hoidetaan. Tonsilliitti (angiina) Lääkkeen aloittamisen jälkeen tarttuvuus 1-2 vrk = eristämisaika. Toipilasaika oireiden mukainen. Tulirokko Märkärupi (impetigo) Ripulitauti (gastroenteriitti) Salmonella sp. 1-5 vrk yleensä A- ryhmän streptokokki 2-5 vrk A-ryhmän streptokokki 2-5 vrk streptokokki ja/tai stafylokokki 1-2 vrk mm. rotavirus (talvisin yleisin lapsilla), adenovirus Nielukipu, kuume, kaulan imusolmukkeet voivat suurentua, nielurisoissa usein valkoisia peitteitä, nielu punainen. Lääkehoito streptokokkitonsilliittiin. Kuume, päänsärky, kurkkukipu, pahoinvointi, nielu punoittaa, mannaryynimäinen, hienojakoinen punoittava ihottuma kainaloissa, kyljissä, vartalolla. Kasvoissa punotusta. Mansikkakieli. Voi olla lieväoireinen. Lääkehoito. Hoitamattomissa viikon kuluttua ihon hilseily. Punoittavalla pohjalla ohutseinäisiä rakkuloita, jotka rikkoutuvat, vuotavat, kuivuvat kellertäviksi ruviksi. Paikallishoito lieviin, rajoittuneisiin, muihin antibioottikuuri. Ripuli, oksentelu, kuume. Nestehoito: nestevajauksen korjaus ja ylläpito. Ruokinta, kun nestevajaus korjattu. Ohjeet neuvolasta tai lääkäriltä ja 1. päivänä: kuivumisen estäminen, sairaalahoito, jos oireet jatkuvat, jos nestevajaus ei korjaannu. 8 h 2 vrk Ripuli, kuume. Sairaalahoito tarv. (kuumeiset, muut tarv. oireen mukaan). Kotihoidon tarve riippuu lapsen voinnista, toipilasaika oireiden mukaan. Kunnes märkäalueet, ruvet ovat parantuneet. Rupipaikat? Raapimismahdollisuus? 24 h antibioottihoidon aloittamisesta. 24 h antibioottihoidon aloittamisesta. Vähintään 24 h suun kautta otettavan, 48 h paikallisen antibiootin aloittamisesta. Oireiselle hoito. Mahdollisen tartunnan voi varmistaa bakteeriviljelyllä nielusta. Kunnes oireet ovat parantuneet ja vointi on hyvä. Oireiden ajan. Ei toimenpiteitä. Vähintään 1 viikko oireiden alkamisesta + 24 h oireeton. Oma hoitaja, ei keittiötyötä kummallakaan. Ulostusnäyte. 1 2 viikkoa oireiden alusta, Oireiset hoidetaan. Ei ennaltaehkäisevää hoitokuuria. Mahdollisen tartunnan selvittäminen, nielun bakteeriviljely Ei toimenpiteitä. Oireiset hoidetaan. Käsien pesu. Varottava tartuttamasta vauvoja. Kuivaihoiset, allergiset herkemmin. Ulostusnäytteet.

6 TAUTI ITÄMISAIKA / AIHEUTTAJA OIREET (HOITO) SUOSITUS PÄIVÄHOIDOSTA POISSAOLOAJAKSI ERISTÄMIS- AIKA TOIMENPITEET MUIDEN PERHEENJÄSENTEN SUHTEEN Vesirokko vrk (13 17) virus Iholla pieniä rakkuloita, joita ympäröi punainen rengas. Eri vaiheet: paukama/rakkula/rupi. Vartalolla, päässä, hiuspohjassa. Kutina. Lievät hengitysoireet. Kuume. (Huom! Vesirokkoiselle ei salisylaatteja kuten Asperin, Disperin). Hinkuyskä vrk Yskää, joka viikon kuluessa muuttuu puuskittaiseksi, hinkuoksennuskohtauksia. Rokotetuille saattaa tulla lieviä epätyypillisiä oireita. Lääkehoito (Erytromysiini). Diagnoosi varmistetaan laboratoriotutkimuksella. Parvorokko 6 16 vrk Lievä kuume, päänsärky, symmetrinen punoittava ihottuma poskissa, lievää raajojen tyviosiin, vartalolle, pakaroihin. Lämpötilan muutos ja auringonvalo voimistaa ihottumaa, ihottuman kesto 1-4 vrk. Päätäi Syyhy Kihomadot Vauvarokko Exanthema subitum 3 pv:n kuume Enterorokko 2 viikossa munasta täi Oireet 3 4 vk tartunnasta 8 12 mm pitkä, 1 mm levyinen sukkulamato 3 7 vrk HHV-6 virus Coxackie virus (echovirus) Kutina hiuspohjassa, näpyt, raapimisjäljet. Saivareet hiuksissa. Hoitoshampoo apteekista. Pienet, vesipäiset, kutiavat näpyt, punoittavat läiskät, raapimisjäljet, punkinkäytävät. Kutina öisin hallintaan. Hoitoaine apteekista. Kutina peräaukon seudussa etenkin yöllä. Hoito: Pyrvin. Vuodevaatteiden vaihto. Kuume vrk, kuumeen laskettua hento ihottuma vartalolla, kasvoihin (raajoihin). Yleisimmin 5-24 kk:n ikäisillä. Yleistila hyvä kuumeesta huolimatta. Lapsi voi olla levoton ja ärtyisä. Enterovirukset yl.lieväoireisia tai oireettomia. Eri ilmenemismuotoja: lievä kuume,(maha-suolisto-oireita,ripuli). Ihottuma. Rakkulainen ihottuma: kädet, jalat, suu (enterorokko). Herpangiina=suutulehdus. Nielupunotus. Rakkulat kitalaessa suun takaosassa. Suukipu. Kuume. Tarttuu 2 4 vrk ennen ihottumaa, 4 5 vrk ihottuman puhkeamisen jälkeen. Eristysaika, sen jälkeen kotihoidon tarve riippuu lapsen yleisvoinnista. Ks. eristämistarve, sen jälkeen kotihoidon tarve riippuu lapsen yleisvoinnista. Vähintään 5 vrk rakkuloiden puhkeamisesta tai kunnes ruvet ovat kuivuneet. 5 vrk antib. aloittam. Jos samaa yskää on > 21 pv hinkuyskän diagnosoimishetkellä, erist. tarvetta ei ole. Jos oireita ilmenee, eristetään. Jos sairastunut, ei toimenpiteitä. Ei toimenpiteitä, jos on sairastanut tai rokotettu täydellisesti. Jos yskää, eristetään, lab.näytteet, hoito Kotihoidon tarve riippuu lapsen yleisvoinnista. Ei eristystä. Ei yleensä tarvita. (Tietyt harvinaiset perussairaudet huomioitava, raskaana olevien myös vältettävä tartuntaa). Kunnes täit ja saivareet ovat hävinneet. Hoidon ajaksi. Ota yhteyttä lastenneuvolaan. Kunnes hoito on annettu. Tarttuu käsikosketuksessa ja mahdollisesti vaatteista. Hoidon ajaksi kunnes täit ja saivareet ovat hävinneet. Hoidon ajaksi. Tarkistetaan, jos oireita, hoidetaan. Hoito koko perheelle + muut lähikontakteissa olleet. Hoidon ajan. Ei eristystä. Vuodevaatteiden vaihto. Jos uusiutuu, koko perheen hoito. Oireiden hävittyä, ihottuman hävittyä, kun vointi on parantunut. Muut taudit poissuljettava (lääkärintarkastus + lab. tarvittaessa). Kotihoidon tarve riippuu lapsen voinnista. Jos yleisvointi on hyvä, voi mennä hoitoon. Ei eristystä. Ei eristystä. Ei toimenpiteitä. Suurin osa sairastaa jossain muodossa. Huom! Rokotusten tuoma suoja estää paljolti sairauksia, joten lapsen vanhempana huolehdi, että lapsesi rokotussuoja on kunnossa. Influenssarokotus on myös ilmainen 6kk - 3 vuotiaille.

Keski-Suomen Seututerveyskeskus

Keski-Suomen Seututerveyskeskus Keski-Suomen Seututerveyskeskus Ohjeet tavallisimmista lasten tartuntataudeista Päivitetty 18.10.2012 /PL Tauti Aiheuttaja ANGIINA Streptokokkibakteeri Nenän ja nielun eritteet. 2 5 vrk. ENTEROROKKO (rokotetta

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS ROVANIEMEN KAUPUNKI TERVEYSPALVELUKESKUS Tekemiseen ovat osallistuneet Linna Riina, Oikarinen Katja Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 2013 SISÄLLYS

Lisätiedot

Oireet: Kuume, kurkkukipu, nielemisvaikeus, suurentuneet ja aristavat kaulan imusolmukkeet, kurkussa valkoinen kate, oksentelu.

Oireet: Kuume, kurkkukipu, nielemisvaikeus, suurentuneet ja aristavat kaulan imusolmukkeet, kurkussa valkoinen kate, oksentelu. Päivitetty 13.12.2012 TAVALLISIMMAT LASTEN TARTUNTATAUDIT (Lastenneuvolassa ja päivähoidossa oleva käytäntö) ANGIINA (Streptokokki A) Aiheuttaja: Bakteeri Itämisaika: 2-5 vrk Oireet: Kuume, kurkkukipu,

Lisätiedot

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa. MILLOIN HOITOON?! Aivokalvontulehdus Tarttuva aivokalvontulehdus (meningokokkibakteeri) tarttuu ilmasta. Bakteeri leviää ilmaan yskittäessä ja niistettäessä. Monilla lapsilla on meningokokkeja nenässä

Lisätiedot

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin! Tervetuloa Petäikkölän päiväkotiin! Petäikkölän päiväkoti Päärakennuksessa Hukantaival 8, 80230 Joensuu Päiväkodin johtaja Pia Väänänen p. 050-3109 661 pia.vaananen@jns.fi Sivusiivessä O lemme koonneet

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Raunistulan koulun Kastun yksikkö

Raunistulan koulun Kastun yksikkö Raunistulan koulun Kastun yksikkö Oirekysely joulukuu 2014 / tammikuu 2015 Kouluterveydenhuolto 4.3.2015 Hannele Kallio 1 Yleistä sisäilmaongelmiin liittyvästä oireilusta Hengitysteiden ärsytysoireet kuten

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- MEO 1 (6) Pinnallinen haava (pituus alle 3 cm) Jäykkäkouristusrokote Ei vuoda runsaasti Puhdistus ja syvyyden tarkistaminen (varovaisuutta silmien ja kasvojen alueella) Tarvittaessa

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysey toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %). Tutkimusta voidaan pitää tältä

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus

Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus 1. MIKÄ ON REUMAKUUME? 1.1 Mikä se on? Reumakuume on streptokokkibakteerin aiheuttaman

Lisätiedot

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti

Lisätiedot

Paattisten koulusta saatiin vastauksia 7-13-vuotiailta koulun 1. 6. luokan oppilailta. Poikia oli selvästi enemmän kuin tyttöjä.

Paattisten koulusta saatiin vastauksia 7-13-vuotiailta koulun 1. 6. luokan oppilailta. Poikia oli selvästi enemmän kuin tyttöjä. TURUN PAATTISTEN KOULUN OIREKYSELY; syksy 2015 Yhteenvetoraportti oirekyselystä joka tehtiin marraskuussa 2015 sähköpostin välityksellä. Kyselyyn vastasi 93 oppilasta, mikä on 52 % koulun 179 oppilaasta.

Lisätiedot

Hoitosopimus, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU), palvelutarvearvio (PTA) ja lapsikortti

Hoitosopimus, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU), palvelutarvearvio (PTA) ja lapsikortti Tiedote Perhepäivähoitoon 2009-2010 Perhepäivähoito Perhepäivähoito on kodinomaista, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoitoa järjestetään hoitajan kotona. Perhepäivähoitajalla voi olla

Lisätiedot

Pöpö pienokaisella. Opas vanhemmille pienten lasten tavallisimmista infektioista, niiden oireista sekä hoidosta

Pöpö pienokaisella. Opas vanhemmille pienten lasten tavallisimmista infektioista, niiden oireista sekä hoidosta Pöpö pienokaisella Opas vanhemmille pienten lasten tavallisimmista infektioista, niiden oireista sekä hoidosta Sisällysluettelo Mistä lapsen sairastelu johtuu?... 1 Kivun hoito... 2-5 Yleisimmät infektiot

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA POSION KUNTA / PÄIVÄHOITO Lapsen nimi LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Kasvatuskumppanuus on yhteistyötä, jossa vanhemmat ja henkilöstö yhdessä sitoutuvat toimimaan lapsen parhaaksi kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin! Tervetuloa Petäikkölän päiväkotiin! Petäikkölän päiväkoti Päärakennuksessa Hukantaival 8, 80230 Joensuu Päiväkodin johtaja Pia Väänänen p. 050-3109 661 pia.vaananen@jns.fi Sivusiivessä O lemme koonneet

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

LASTEN INFEKTIOT OPAS PÄIVÄHOITOON

LASTEN INFEKTIOT OPAS PÄIVÄHOITOON LASTEN INFEKTIOT OPAS PÄIVÄHOITOON Liisi Savolainen Outi Siekkinen Opinnäytetyö Toukokuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SAVOLAINEN,

Lisätiedot

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Tilapäinen hoito (15 / pv) Varhaiskasvatus. Onko lapselle haettu myös lasten Piiskuntie 2. kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea IVALO Ei Kyllä

Tilapäinen hoito (15 / pv) Varhaiskasvatus. Onko lapselle haettu myös lasten Piiskuntie 2. kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea IVALO Ei Kyllä INARIN KUNTA VARHAISKASVATUSHAKEMUS Sivistysosasto Tilapäinen hoito (15 / pv) Varhaiskasvatus Onko lapselle haettu myös lasten Piiskuntie 2 kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea 99800 IVALO Ei Kyllä Saapumispv.

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

Mitä kysyjille vastaisin?

Mitä kysyjille vastaisin? Myytinmurtajan arkipäivää Janne Laine Alueellinen sh-päivä 30.11.2016 Influenssarokotteen saavat maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle influenssarokotuksesta

Lisätiedot

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan

Lisätiedot

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla Tietojen keruu kontaktikartoituksessa 8.10.2009 Tiina Kaisla Kontaktiselvitykseen liittyvät eri työvaiheet potilasasiakirjojen tarkastelu potilaan haastattelu kontaktien jäljittäminen tuberkuloosin tartuntariskin

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 28.4.2012

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 28.4.2012 Esimerkkejä infektiotautien hoitoon ja hoitokarttaan liittyvistä tenttikysymyksistä (kysely sähköisessä muodossa oman terveyskeskuksen käytössä). Osaaminen varmistetaan lisäksi tarvittavilla näytöillä.

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

Keskisuomalaiset zoonoosit

Keskisuomalaiset zoonoosit Keskisuomalaiset zoonoosit Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä 3.5.2016 Sanna Kilpinen www.terve.fi Zoonoosi? from Greek: ζῷον zoon "animal" Eläimen, yleensä selkärankaisen, infektiotauti, joka voi

Lisätiedot

THL HPV-rokotekampanja

THL HPV-rokotekampanja Lähtökohta Brief Kampanja HPV-rokotteelle Kohderyhmänä tyttäret ja äidit/vanhemmat Tavoite: herättää mielenkiinto, jakaa tietoa Sävy: luotettava, selkeä Konsepti Taloustutkimus kartoitti lähtötilanteen

Lisätiedot

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

TERVETULOA MUONION PÄIVÄHOITOON 2015

TERVETULOA MUONION PÄIVÄHOITOON 2015 TERVETULOA MUONION PÄIVÄHOITOON 2015 Tervetuloa Muonion Päivähoitoon 1.8.2015 1 Päivähoitomuodot Muonion kunnassa järjestetään päivähoitoa seuraavasti: 1. Päiväkoti Mustikan osastot a. Puolukka 1-3 v b.

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen PÄIVITETTY 2016 Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Tässä esitteessä kerrotaan järjestettävien

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Miten taudista eroon?

Miten taudista eroon? Esikotelomädästä vapautuminen Esikotelomätä on mehiläisten vakava sikiötauti, joka johtaa hoitamattomana aina mehiläispesän kuolemaan. Tauti ei kuitenkaan tarkoita mehiläistarhauksen loppua, sillä tarhaajat

Lisätiedot

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Rkktaudit ja raskaus Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Vesirkk Vihurirkk Parvrkk Tuhkarkk Vauvarkk Enterrkk Rkktaudit Rkktaudit Tarttuvia

Lisätiedot

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2007 Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskoslapsen vanhemmille,

Lisätiedot

Tartuntatautilaki 1986/583

Tartuntatautilaki 1986/583 sivu 1/5 Tartuntatautilaki 1986/583 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Väestön suojaamiseksi tartuntataudeilta on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään. 2 (29.1.1999/70) Tartuntataudilla tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Minkki verinen kohtutulehdus Minkeillä kohtutulehdukset ovat harvinaisia. Parituksessa infektioriski

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Joupin päiväkotisanomat

Joupin päiväkotisanomat Joupin päiväkotisanomat 2016-2017 Joupin päiväkoti Manttaalikatu 5 60320 Seinäjoki Talossamme touhuaa lapsia kuudessa ryhmässä. YHTEYSTIEDOT puh. 06-416 2723 tai 044-7541626 aluejohtaja Antti Vuorela puh.

Lisätiedot

Lapsi ensiapupäivystyksessä. EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

Lapsi ensiapupäivystyksessä. EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto Lapsi ensiapupäivystyksessä Lapsi potilaat ensiapupäivystyksessä Harvinaisia, mutta toisinaan päivystetään tilaisuuksissa joissa pelkästään lapsi potilaita Mini-salppuri Lasten liikennepäivä Jne. Vastasyntyneitä

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa

Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa Merja Laaksonen hygieniahoitaja VSSHP/Tyks Sairaalahygienia ja infektiontorjunta SHYG 2016 Mikä on listeria ja listerioosi?

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Päiväkotien ja ryhmäperhepäivähoidon asiakaskysely - Perusraportti. Vastaajien määrä: 39

Päiväkotien ja ryhmäperhepäivähoidon asiakaskysely - Perusraportti. Vastaajien määrä: 39 Päivähoidon asiakaskysely toteutettiin 17.3.2015 30.4.2015 välisenä aikana. Vastaajia oli yhteensä 60. Kyselyn tuloksia käytetään päivähoidon toiminnan kehittämiseen. Kyselyn aikana lapsia oli päivähoidossa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä. NKNPPKL klö Henna Meriläinen

Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä. NKNPPKL klö Henna Meriläinen Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä NKNPPKL klö Henna Meriläinen 7.11.2016 Hoitoon ohjautuminen Potilaat tulevat päivystykseen hoitajan puhelinohjauksella, lähetteellä terveyskeskuksesta/ yksityiseltä,

Lisätiedot

5. luokan terveystarkastus

5. luokan terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet NUORTEN TERVEYSSEURANTA 1. Kuntakoodi (lapsen asuinkunta) 5. luokan terveystarkastus 2. Sukupuoli 1 poika 2 tyttö 3. Henkilötunnus - 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Lukijalle Suun terveyteen liittyvät terveystavat vakiintuvat jo varhaislapsuudessa. Suun terveydellä on merkitys ihmisen kokonaisterveydelle. Monet

Lisätiedot

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoidossa lapsen hoitopaikkana on koti, jossa hän saa kasvaa ja kehittyä pienessä, turvallisessa ryhmässä, eri-ikäisten lasten kanssa omana itsenään ja omista tarpeistaan

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä

Lisätiedot

Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus

Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Taudin toteaminen perustuu oireisiin

Lisätiedot

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL Epidemioiden torjunta rokotuksin 11.10.2012 Tuija Leino, THL 1 Lähtökohta Rokotteilla pystytään ehkäisemään eräiden tarttuvien tautien tartuntoja ja/tai oireiden ilmaantumista Voidaan ehkäistä mikrobin

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Ravinnon laatu äidin maito äidinmaidonkorvike muu aterioiden lukumäärä: kerta-annos: ml Viisikiloiseksi saakka lasketaan

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Milloin nieluviljely

Milloin nieluviljely Milloin nieluviljely Nieluviljelyä käytetään nielutulehduksen tutkimuksessa Nieluviljely tehdään potilaille, joilla on kipeä tai tulehtunut nielu mutta ei nuhaa tai yskää Ratkaistaan, tarvitaanko tulehduksen

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto HYVINKÄÄN KAUPUNKI Asukkaita 46000 Perusturva, jossa mm Koti- ja laitospalvelut

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla Särkyä sorkissa Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla Sorkkavälin ajotulehdus Kantasyöpymä Sorkkavälin ihotulehdus Sorkka-alueen ihotulehdus Ennaltaehkäisy Tarttuvat sorkkasairaudet ternikasvattamossa

Lisätiedot