Infektiotautien ehkäisy hygieniaohjeistus päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille, kotiperhepäivähoitoon ja perhepuistoihin.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Infektiotautien ehkäisy hygieniaohjeistus päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille, kotiperhepäivähoitoon ja perhepuistoihin."

Transkriptio

1 Infektiotautien ehkäisy hygieniaohjeistus päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille, kotiperhepäivähoitoon ja perhepuistoihin

2 Sisältö 1 Yleistä Infektiotautien tarttuminen Infektiotautien torjuntaohjeet Käsihygienia Nenän niistäminen Vuodevaatteiden vaihto Vaipanvaihto Lapsen WC:ssä käynti Pottaikäiset WC- istuimen käytön harjoitteluvaihe Yksin WC:ssä kävijät Tutti Sapere-lapsen ruokakasvatus eri aistien kautta Hampaiden harjaus vuorohoidossa Arkikäytännöt ja hygienia Arkikäytännöissä tulee huomioida seuraavat hygienianäkökohdat Hajusteiden käyttö Ruokahuolto ja siivous... 9 Liitteet Lähteet Piirrokset copyright Iida Iivonen, Lotta Haapaniemi ja Nelli Hämäläinen Kirkonseudun päiväkodin esiopetusryhmä Valkeala-talosta 2

3 Yleistä Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kehitystä ja tukea perheitä kasvatustyössä. On havaittu, että päiväkotilapset sairastavat noin kaksi kertaa enemmän kuin kotona hoidettavat lapset, erityisesti alle kolmevuotiaana. Tavallisimpia ovat ylähengitystieinfektiot (esim. nuhakuume). Usein toistuva sairastelu vähentää lapsen viihtymistä ja jaksamista varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen infektioriskit eivät ilmene pelkästään lasten sairasteluna ja siitä lapsille aiheutuvana haittana. Alle kouluikäisten lasten runsas sairastelu lisää myös terveydenhoitokuluja sekä vanhempien työstä poissaoloja. Infektioiden vuoksi ei ole syytä vähentää kontaktia lapsiin ja esim. hellyyden osoituksia. Henkilökohtaisesta hygieniasta, käsien pesusta ja muista hygienian käytänteistä huolehtiminen on erityisen tärkeää lasten päivähoidon kohdalla, sillä sen avulla lasten sairastavuutta on mahdollisuus vähentää huomattavasti. Suun terveydestä huolehtiminen on lapsuusiässä erityisen tärkeää, koska silloin lapsi omaksuu varhain tavan harjata hampaita. Vastuu tästä on vanhemmilla ja perheillä. Varhaiskasvatuksessa toteutettavan hygienian tehostamisen kautta voidaan vähentää lasten sairastavuutta ja samalla parantaa hoidon laatua. Tärkeää tartuntojen ehkäisyssä on myös tiedottaminen. Varsinkin jos lapsilla todetaan helposti tarttuva infektio, tiedotetaan asiasta välittömästi muille vanhemmille, jotta he osaavat seurata mahdollista oireiden ilmaantumista ja tarvittaessa aloittaa hoidon nopeasti. Lapsiryhmän koko on tärkein yksittäinen infektioiden esiintymiseen vaikuttava tekijä. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat yksikön koko, niiden perheiden lukumäärä, joista lapsia tulee sekä ruuan jakoon osallistuvien henkilöiden lukumäärä. Lapsen infektioherkkyys on kuitenkin yksilöllistä ja siihen vaikuttavat merkittävästi myös monet päivähoidon ulkopuoliset tekijät. Yksittäisistä hygieniatasoon vaikuttavaista toimenpiteistä ehdottomasti tärkein on käsien pesu. Käsienpesu tulee suorittaa ehdottomasti aina WC- käynnin jälkeen, WC:ssä avustamisen jälkeen sekä ennen ruokailua. Kotona ja varhaiskasvatuksessa opituilla hygieniakäytännöillä on suuri merkitys lapsen terveydelle ja terveenä pysymiselle niin varhaiskasvatusiässä kuin myöhemmässäkin elämässä. Hygieniarutiinien teho sairauksien ehkäisyssä paranee, jos samoja periaatteita noudatetaan sekä varhaiskasvatuksessa että kotona. Infektioriskien vähentämiseksi ja hygienian lisäämiseksi tarkoitettuja työtapoja ja toimenpiteitä tulee noudattaa johdonmukaisesti ja säännöllisesti jokaisen lapsen kohdalla huolimatta infektiotilanteesta. Infektioiden vähentäminen päivähoidossa, Sosiaali- ja terveysministeriö

4 1 Infektiotautien tarttuminen Tartunnasta puhutaan silloin, kun ihmisen elimistö joutuu tekemisiin sille haitallisen mikrobin kanssa. Haitallisen mikrobin on päästävä alttiin henkilön limakalvoille, esim. silmään, nenään tai suuhun, jotta tauti voi tarttua. Taudin tarttuminen ei välttämättä merkitse sairastumista, sillä ihminen voi toimia taudin kantajana sairastumatta itse. Monet taudit tarttuvat erityisen herkästi juuri ennen sairauden tyypillisten oireiden puhkeamista. Tästä syystä oireisten lasten eristäminen ei täysin estä sairauden tarttumista ja leviämistä. Sairastuneen lapsen sisaren hoitoon tuomiselle ei ole estettä, mikäli kyseisellä lapsella ei ole sairauden oireita. Varhaiskasvatuksessa läheiset kontaktit edistävät mikrobien tarttumista lapsesta toiseen. Yhteiset esineet ja lelut voivat toimia infektioiden levittäjinä. Mikrobien välittyminen voi tapahtua esim. kätellessä tai käsien välittämänä erilaisista pinnoista, kuten ovenkahvoista tai leluista. Myös suora tai epäsuora sylkikontakti, esim. saman lusikan tai tutin käyttö, levittävät mikrobeja. Kosketustartunnan tärkein välittäjä ovat kädet, sillä ne koskettelevat jatkuvasti ympäristömme eri kohteita esim. ovenkahvoja ja toisia ihmisiä. Suurin osa infektioiden aiheuittajista elää huonosti ihmiselimistön ulkopuolella ja tarttuakseen henkilöstä toiseen ne vaativat hyvin läheisen kosketuksen. Lasten välisissä kontakteissa infektioiden siirtyminen tapahtuu herkemmin kuin aikuisen ja lapsen välisessä kontaktissa. Alle 3- vuotiaat lapset ovat erityisen alttiita infektioille, mistä syystä heidät pitäisi hoitaa mahdollisimman pienessä ryhmässä ja kiinnittää erityisesti huomiota hygieniakäytäntöihin. Oulussa tehdyn tutkimuksen mukaan alle 3-vuotiaiden infektiosairaudet vähenivät 16 %:lla ja 14 %:lla vanhemmilla lapsilla, kun päiväkodissa parannettiin hygieniatasoa. Käsien pesua tehostettiin, käytettiin käsihuuhteita sekä aikuisilla että lapsilla, vaihdettiin kangaspyyhkeet kertakäyttöpyyhkeisiin, tehostettiin päiväkodin siivousta ja lelujen pesua ja niiden kierrätystä. Yksi aikuinen jakoi ruuan ja hampaidenpesu lopetettiin päiväkodissa. Vaipat vaihdettiin vain tietyssä, sille varatussa paikassa, joka puhdistettiin joka käytön jälkeen. Vanhempien poissaolot työstä vähenivät 24 %:lla. Henkilökunnan infektiot vähenivät myös huomattavasti. Infektioiden vähentäminen päivähoidossa, Sosiaali- ja terveysministeriö,

5 2 Infektiotautien torjuntaohjeet 2.1 Käsihygienia Lasten hoitoon osallistuvan henkilökunnan käsihygienian toteutuminen on yksi merkittävä yksittäinen tekijä tartuntojen katkaisemisessa. Lasten käsien pesua voi tehostaa sekä lisäämällä pesukertoja sekä kiinnittämällä huomiota käsienpesutapaan. Käsienpesu tekniikka - käytä tyhjiöpakkaukseen pakattua ihonpesuainetta ja juoksevaa vettä - hankaa käsiä joka puolelta niitä pestäessä - huuhtele kädet hyvin, jätä vesi juoksemaan - kuivaa kädet paperiseen kertakäyttöpyyhkeeseen - sulje hana paperipyyhkeen avulla - tarvittaessa käytä vielä käsihuuhdetta, jossa on ihoa hoitavaa rasvaa - hiero käsiohuudetta käsiin, sormiin ja sormenpäihin (kämmentä vasten) Henkilökunta - pese kädet töihin tullessa - lapsen vaipanvaihdon, nenän pyyhkimisen ja eritteiden siivoamisen jälkeen - WC- käynnin jälkeen - käsikorut heikentävät käsihygieniaa ja siksi lasten hoitotyötä tekevä henkilöstö poistaa käsikorut työpäivän ajaksi - huolehdi, etteivät sormien kynnet ole liian pitkät; kynsien alle kerääntyy likaa eikä tavanomainen käsien pesu ja desinfektio poista sitä. Sama koskee rakenne- ja geelikynsiä. Ne heikentävät käsihygieniaa, sillä niiden alle kerääntyy likaa ja mikrobeja. Kynsilakan tulee olla ehytpintainen. 5

6 Kertakäyttöisiä suojakäsineitä tulee käyttää eritetahrojen (oksennus, veri) puhdistuksen yhteydessä. Suojakäsineiden käyttöä suositellaan aina pyllynpesun yhteydessä. Suojakäsineiden käytön jälkeen kädet pestään ja käytetään tarvittaessa käsihuuhdetta. Ulkoa sisään tultaessa kaikki pesevät kädet. Epidemia-aikana annetaan käsihuuhteen käytöstä tarkemmat ohjeet. Lapset - pesevät kädet varhaiskasvatukseen tullessa - ennen ruokailua - WC- käynnin ja vaipanvaihdon jälkeen - jos lapsi on leikkinyt sairaan lapsen kanssa - lasten sormusten, käsikorujen ja kellojen käyttö ei ole suotavaa lapsen oman käsihygienian takaamiseksi 2.2 Nenän niistäminen Niistäessä on huolehdittava, että nenäliina suojaa niistäjän käden. Pienten lasten nenän niistää hoitaja, joka pesee kädet välittömästi niistämisen jälkeen. Mikäli kädet eivät ole eritteiset, käytetään desinfioivaa käsihuuhdetta käsien vesipesun sijaan. Lapsen niistäessä itse nenänsä, häntä ohjataan pesemään kädet välittömästi niistämisen jälkeen. 2.3 Vuodevaatteiden vaihto Lakanat vaihdetaan kerran kuukaudessa ja aina tarpeen tullen. Tyynyliinat vaihdetaan kahden viikon välein ja tarvittaessa myös useammin. 6

7 2.4 Vaipanvaihto Vaipanvaihtoa varten tulisi olla oma erillinen paikkansa ja erillinen taso. Mikäli sitä ei voida järjestää, vaipanvaihtopaikalle levitetään aina ennen vaipanvaihtoa tarkoitukseen varattu alusta. Alustan on oltava sellaista materiaalia, joka ei ime kosteutta ja kestää hyvin puhdistusta. Vaippaa vaihdettaessa käytetään kertakäyttöistä paperiliinaa, joka vaihdetaan jokaisen käyttökerran jälkeen. Vaipanvaihtopaikassa on oltava kannellinen roska-astia, jossa on muovipussi käytettyjä vaippoja varten. Vaippa pitää vaihtaa mahdollisimman lähellä vesipistettä. Tavoitteena on, että pyllyn ja potan pesuallasta ei käytetä käsien ja kasvojen pesuun. Vaipanvaihdossa henkilökunta käyttää kertakäyttöesiliinaa. Myös lapsen kädet pestään vaipanvaihdon jälkeen. 3 Lapsen WC:ssä käynti 3.1 Pottaikäiset Lapsi käy WC:ssä aina aikuisen valvonnassa. Potta tyhjennetään aina WC - altaaseen ja allas ja potta huuhdellaan välittömästi jokaisen lapsen jälkeen. Potan huuhtelua ja pyllyn pesua varten tulee varata oma pesuallas, mikäli se on mahdollista. Tällöin riittää altaan puhdistukseen huuhtelu käyttökertojen välillä sekä peruspesu päivittäin. Lapsen kädet pestään ja kuivataan hyvin potalla käynnin jälkeen. Hoitohenkilökunta pesee ja kuivaa kädet hyvin potan tyhjennyksen, pesun sekä mahdollisen altaan pesun jälkeen. Käsiin hierotaan käsihuuhdetta. 3.2 WC- istuimen käytön harjoitteluvaihe Hoitaja pyyhkii tai tarkistaa lapsen oman pyyhkimisen. Kädet pestään ja kuivataan. Käsihygienian kannalta keskeinen toimintajärjestys ja tapa opetetaan lapselle: paperia käyttänyt käsi ei kosketa WC- nuppiin, hanaan tai saippua-annostelijaan, WC- allas tyhjennetään ennen käsien pesua. Aikuinen tarkistaa WC- istuimen puhtauden ja tarvittaessa istuin puhdistetaan puhdistusaineliuoksella. Lopuksi hoitohenkilökunta pesee ja kuivaa kädet hyvin ja käyttää käsihuuhdetta. 3.3 Omatoimiset WC:ssä kävijät Useita lapsia ei päästetä samanaikaisesti WC:hen jos vain mahdollista. WC- altaan tyhjentämisen jälkeen lapsen pitää pestä ja kuivata kädet hyvin. Aikuisen tehtävä on puhdistaa WC- istuin. WC- istuin puhdistetaan tarvittaessa useaan kertaan päivän aikana. 7

8 4 Tutti Tutin käytöstä olisi hyvä päästä eroon mahdollisimman varhain, sillä sen käyttö lisää korvatulehdusten ja purentavirheiden riskiä. Tutin käyttö pitäisi päivähoidossa rajoittaa päiväuniin ja lohdutustilanteisiin. Tutit tulee olla merkitty selkeästi, etteivät ne pääse vaihtumaan. Tuttien puhdistaminen päivittäin on vanhempien vastuulla. Lapsella tulee olla puhdas varatutti lapsen lokerossa. 5 Sapere menetelmä lapsen ravitsemuskasvatuksessa Sapere-toiminnasta on annettu varhaiskasvatusyksiköihin oma ohjeistus liittyen hygieniaan. 6 Hampaiden harjaus vuorohoidossa Lapsen hampaiden pesu on vanhempien vastuulla. Ilta- ja yöhoidossa olevien lasten hampaiden harjauksesta vastaa päivähoitohenkilöstö. Katso erillinen ohje liitteenä. Hammasharja huuhdellaan pesun jälkeen ja jokaisen lapsen hammasharja säilytetään henkilökohtaisessa hammasmukissa harjapää ylöspäin. Jokaisen ruokailun jälkeen annetaan lapselle ksylitoli purukumi tai pastilli. 7 Arkikäytännöt ja hygienia 7.1 Arkikäytännöissä tulee huomioida seuraavat hygienianäkökohdat - leluhankinnoissa huomioidaan lelujen puhdistettavuus - vesipesun kestävät lelut, joita lapset laittavat suuhunsa, tulee pestä päivittäin esim. tiskikoneessa - leluja, jotka eivät kestä vesipesua, tulisi kierrättää siten että ne olisivat pois käytöstä kahden viikon ajan, jotta ne kuivuisivat perusteellisesti. - lapsilla, jotka lepäävät patjoilla, tulisi olla oma henkilökohtainen tyynyliina ja lakana, jotka säilyttää siten omassa nimikoidussa pussissa 8

9 - lasten omien unilelujen puhtaudesta huolehtivat vanhemmat; unilelut tulee puhdistaa ennen hoitopaikkaan tuomista sekä kotiin vietäessä - ruuan jakamisen tulisi suorittaa yksi aikuinen - päivähoidossa olevat isommat lapset voivat ottaa itse ruuan aikuisen valvonnassa, kun lapsen käsihygieniasta on huolehdittu; poikkeuksena mm. nuhaiset ja yskäiset lapset paitsi epidemiatilanteessa aikuinen annostelee kaikkien lasten ruuat 7.2 Hajusteiden käyttö Hajusteiden käyttöä varhaiskasvatustyössä pyritään välttämään mahdollisimman pitkälle. 8 Ruokahuolto ja siivous Ruokahuollon osalta ruuan jakeluun ja valmistukseen liittyvät ohjeet on kirjattu omavalvontaohjeistukseen, joka päivitetään vuosittain. Omavalvontaohjeistuksen hyväksyy terveystarkastaja. Päivähoitotyöntekijöiden ja puhtauspalveluiden työntekijöiden tekemässä siivouksessa noudatetaan palvelusopimuksessa ja palvelukuvauksessa sovittuja siivousohjeita. Epidemiatilanteessa lisäsiivouksen järjestämisestä vastaa yksikön esimies. 9

10 LIITTEET 1. Hampaiden harjaus vuorohoidossa 2. Alle kouluikäisten lasten yleisimmät tarttuvat taudit LÄHTEET Sosiaali- ja terveysministeriö, Oppaita 2005:28 Infektioriskin vähentäminen päivähoidossa Viite: Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta, Suomen kuntaliitto 6. painos/ Kouvolan kaupunki Varhaiskasvatus Terveyspalvelut, infektioiden ja tartuntatautien torjuntayksikkö 10

11 LIITE 1 11

12 LIITE 2: Alle kouluikäisten lasten yleisimmät tarttuvat taudit Tauti Itämisaika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy Poissaolo Nuhakuume 1-3 vrk Nuha, yskä, kuume, mahdollisesti kurkkukipu, väsymys Oireiden mukainen hoito Lääkityksen tarpeellisuudesta neuvoteltava lääkärin kanssa Käsien huolellinen pesu, yskimis- ja niistämishygienia Päivähoitoon yhden kuumeettoman päivän jälkeen ja/tai kun yskä ja nuha eivät vaikeuta selvästi lapsen oloa Influenssa 2-3 vrk Nopeasti nouseva (korkea) kuume, lihaskivat, päänsärky, kurkkukipu, kuiva yskä, tukkoisuus nuha, lapsilla myös maha- ja suolisto-oireet Oireiden mukainen hoito, Lääkäriin oireiden vaikeutuessa ja pitkittyessä (mm. lapsen kuume ei lääkkeestä huolimatta laske) Rokotus Käsihygienia, yskimisja niistämishygienia Päivähoitoon yhden kuumeettoman päivän jälkeen ja kun yskä ja nuha eivät vaikeuta lapsen oloa Hinkuyskä 7-21 vrk Yskä, joka viikon kuluttua esiintyy puuskittaisena yskänä( tikahduttavana yskänä). Hinkukohtauksia erityisesti öisin, voi liittyä limaoksentelua. Osittain rokotetuilla oireet saattavat esiintyä epämääräisinä Lääkärin määräämä antibioottihoito. Rokotus alle 2- vuotiaille; rokotusohjelman mukaisesti 4 PDT pistosta Käsihygienia, yskimisja niistämishygienia 5 vrk antibioottihoidon aloittamisesta. Jos taudin toteamishetkellä yskää on jatkunut yli 2 vk., ei eristämistarvetta enää ole Nielutulehdu s eli angiina 2-5 vrk Nielukipu voimakas kipu erityisesti nieltäessä, kuume, mahdollisesti vaaleat peitteet nielurisoissa Oireiden mukainen hoito, Lääkärin määräämä antibioottihoito bakteerin aiheuttamassa nielutulehduksessa Käsihygienia Bakteerin aiheuttamissa tulehduksissa 3vrk antibioottihoidon aloittamisen jälkeen ja kun lapsella ei 12

13 LIITE 2: Alle kouluikäisten lasten yleisimmät tarttuvat taudit Tauti Itämisaika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy Poissaolo kuumetta Silmätulehdus - Silmien punoitus, rähmiminen, turvotus Mikäli oireet pitkittyvät ja voimistuvat, yhteys lääkäriin lääkäri arvioi hoidon tarpeen Käsihygienia Yleensä ei eristämistarvetta, riippuu oireista ja lääkärin arviosta Ripuli/ Oksennustau ti Riippuu taudin aiheuttajasta Löysät ulosteet/ripuli, pahoinvointi, vatsakipu, ilmavaivat, kipua nivelissä/ raajoissa, päänsärky, oksentelu - oireet voivat vaihdella lievästä rajuihin oireisiin Oireiden mukainen hoito. Nesteytyksestä huolehtiminen, lepo. Oireiden pitkittyessä yhteys lääkäriin eri tyisesti pienten lasten kohdalla Käsihygienia, erityisesti ruoan käsittelyssä ja WC-käyntien yhteydessä 2 oireetonta päivää Herpes - Huulissa, sierainaukolla,suussa tai kasvojen iholla ensimmäinen oire kutina, kirvely, pistely, punoitus Tuntien kuluessa ilmestyvät rakkulat. Herpes parantuu ilman hoitoa. Apteekista ilman reseptiä paikallishoitoon voidetta, joka lyhentää herpeksen kestoaikaa Käsihygienia Ei eristystarvetta Märkärupi 2 5 vrk Oireet vaihtelevat aiheuttajabakteerista johtuen: - pienet, helposti rikkoutuvat rakkulat, jotka kuivuessaan synnyttää fariinisokerimaista karstaa TAI suuret rakkulat, joissa Lääkäri arvioi hoidon tarpeen Käsihygienia, liinavaatteiden pesu 60 C 1 vrk suun kautta otettavan ja 2 vrk paikallisen antibioottihoidon aloittamisesta 13

14 LIITE 2: Alle kouluikäisten lasten yleisimmät tarttuvat taudit Tauti Itämisaika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy Poissaolo nestettä sisällä - suun ja nenän ympärillä, nenässä, kainaloissa, ihovaurioissa Ontelosyylä eli molluska mm:n läpimittaiset syylät iholla. Puristeltaessa tulee esiin taikinamaista tahnaa Ontelosyylät häviävät itsestään (viruksen aiheuttamia) Jos ihoalue, jossa ontelosyylä infektoituu, hoidon tarpeesta neuvoteltava lääkärin kanssa Käsihygienia Ei eristämistarvetta Kihomato vrk Vaihtelevia oireita; perä-aukon kutina yleisin, erityisesti iltaöisin Lääkehoito, apteekista ilman reseptiä saatavana Pyrvin / reseptillä Vermox Mato häädetään kahteen kertaan 3 viikon välein. Käsihygienia erityisesti ennen ruokailua ja WCkäyntien jälkeen Lapsen voi viedä päivähoitoon lääkehoidon aloittamista seuraavana päivänä Syyhy 3 viikkoa Iltakutina, erityisesti sormiväleissä, kämmenissä, ranteissa ja jalkapohjissa Lääkehoito ilman reseptiä apteekeista, hoito uusitaan. Myös perheenjäsenet hoidetaan. Yhteys lääkäriin, jos kutina ei lopu lääkehoidosta huolimatta 24 h hoidon alusta Päätäi 1 2 vrk Päänahan jatkuva kutina Vaatii lääkehoidon, ilman reseptiä Ei käytetä toisen pipoa Lapsen voi viedä 14

15 LIITE 2: Alle kouluikäisten lasten yleisimmät tarttuvat taudit Tauti Itämisaika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy Poissaolo apteekista useita valmisteita. Hoito toistetaan valmisteesta riippuen 7-10 vrk:n kuluttua tai kampaa, pyyhettä. päiväkotiin ensimmäisen hoitokerran jälkeisenä päivänä Vauva-rokko, kolmen päivän kuume 5 15 vrk 6-24 kk:n iässä 3 vrk:tta korkea kuume, sen jälkeen pienitäpläinen, vaaleanpunertava ihottuma rinnan ja kaulan alueella -> leviää muualle vartalolle Oireen mukainen hoito. Oireiden pitkittyessä ja/tai pahetessa lääkäri arvioi hoidon tarpeen Käsihygienia Päivähoitoon yhden kuumeettoman päivän jälkeen Parvorokko, pikkurokko 4 28 vrk (keskimä ärin 16 vrk) Alkaa usein poskien punoituksena, jota seuraa varta-losta raajoihin leviävä ihot-tuma. Väsymys, lievä lämpö Paranee itsestään, oireiden mukainen hoito Käsihygienia Tarttuvuus jo ohi oireiden alkaessa, ei eritystarvetta Enterorokko 3 6 vrk Suussa, käsissä ja jaloissa rakkuloita, lievä kuume, nuha, yskä, päänsärky, löysä vatsa Oireen mukainen hoito Käsihygienia Lapsen voi viedä päivähoitoon yhden kuumeettoman päivän jälkeen Tulirokko 1-5 vrk Kuume, päänsärky, kurkkukipunielutulehdus, oksentelu, punoittava ja turpea kieli ( ns. mansikkakieli ) sekä ihottuma, Lääkärin määräämä antibioottihoito Käsihygienia Lapsi voidaan viedä päivähoitoon kun hän on saanut 2 vrk:tta antibioottihoitoa ja on 15

16 LIITE 2: Alle kouluikäisten lasten yleisimmät tarttuvat taudit Tauti Itämisaika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy Poissaolo joka ilmenee hentona punoituksena kasvoilla, ylävartalolla, raajoissa. Ihottumaa ei esiinny suun ympärillä. kuumeeton Vesirokko vrk Yleisoireina ihottumaa edeltäen kuume, päänsärky, yskä, ruokahaluttomuus ja väsymys. Ihottuma; punoittavia ja kutisevia paukamia, joista muodostuu vesirakkuloita. Vesirakkulat rikkoutuvat ja kuivuvat kasaan ja arpeutuvat Paranee itsestään n. viikossa. Kutinaan voi käyttää apteekista ilman reseptiä saatavaa antihistamiinia. Oireiden pahetessa ja pitkittyessä lääkäri arvioi hoidon tarpeen. Vesirokkorokote Käsihygienia Lapsi voidaan viedä päivähoitoon 5 vrk:n kuluttua ihottuman alkamisesta ja kunnes rakkulat arpeutuneet ja lapsi kuumeeton Vihurirokko, Tuhkarokko, Sikotauti MPR-rokotuksen ansiosta ovat em. rokkotaudit lähes hävinneet Suomesta. Riski saada tartunta lisääntyy matkailun myötä. Mikäli lapsen epäillään sairastuneen johonkin em. rokkotautiin, on selvitettävä onko lapsi rokotettu. Yhteys lääkäriin aina epäilyn vahvistamiseksi. I Vihurirokko Ihottuma häviää usein 3 vrk:n kuluttua, MPR rokote 7 vrk:tta ihottuman 16

17 LIITE 2: Alle kouluikäisten lasten yleisimmät tarttuvat taudit Tauti Tuhkarokko Sikotauti Itämisaika vrk 9 11 vrk vrk Oireet Hoito Ennaltaehkäisy Poissaolo Kuume, limakalvoärsytysoireita, imusolmuketurvotusta, hento ihottuma alkaa pään alueelta, joka leviää muualle vartaloon, raajoihin. Ensioireina kuume, silmien punoitus, nuha,3-5 vrk:n jälkeen alkaa ihottumavaihe korvien ja kaulan seudulta ja leviää kasvoihin ja muualle vartaloon sekä raajoihin. Ihottuma punaisina laajoina läiskinä, joiden ympäristö kalpeahko. Kuume, korvanalussylkirauhasten turvotus korvan alla, turvotus leviää kohti alaleukaa taikinamaisesti. Kipua suuta avattaessa oireen mukainen hoito, apteekista saatavana ilman reseptiä linimenttiä. Oireiden pitkittyessä ja voimistuessa lääkäri arvioi hoidon tarpeen. Ihottuma kestää n. viikon ajan. Oireiden mukainen hoito. Oireiden pitkittyessä ja voimistuessa lääkäri arvioi hoidon tarpeen. Turvotus häviää n. viikossa. Oireiden mukainen hoito. Tarvittaessa voidaan käyttää oireita helpottamaan apteekista ilman reseptiä saatavia tulehduskipulääkkeitä. Oireiden pitkittyessä ja voimistuessa lääkäri arvioi hoidon tarpeen MPR -rokote MPR -rokote alusta. Oireiden kesto ja yksi kuumeeton päivä 9 vrk:tta turvotusten alusta Mikäli tautitapauksia on esim. viikon aikana kaksi tai useampi, ilmoitetaan yksikön johtajan toimesta epidemiaepäilystä hygieniakoordinaattorille /hygieniahoitajalle. Lähteet: Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta 2010, Duodecim Terveyskirjasto , Duodecim Mikrobiologia ja Infektiosairaudet 2010 Ruokamyrkytysepäilyn ollessa kyseessä yhteys tartuntatautihoitajaan tai lääkäriin. 17

- Uudenkaupungin päivähoidon linjaukset

- Uudenkaupungin päivähoidon linjaukset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Päivähoitopalvelut INFEKTIORISKIN VÄHENTÄMINEN PÄIVÄHOIDOSSA - Uudenkaupungin päivähoidon linjaukset Päivähoidon päätavoite on edistää lapsen tasapainoista kehitystä ja tukea perheitä

Lisätiedot

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Sosiaali- ja terveystoimi 2010 Tartuntatauti- ja hygieniayksikkö YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo Nuhakuume -pisaratartunta -kosketustartunta

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä. HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 12.1.2015 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunsassa

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunsassa Nuhakuume, hengitystie-infektio Influenssa A, B 1-3 vrk 1-3 vrk 1 vrk ennen oireita jatkuen 5 vrk oireiden Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys Äkillisesti alkava korkea kuume, samat

Lisätiedot

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunssassa

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunssassa Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet Poissaolo Nuhakuume, hengitystie-infektio Influenssa A, B 1-3 vrk 1-3 vrk 1 vrk ennen oireita jatkuen 5 vrk oireiden

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet Nuhakuume, hengitystieinfektio Influenssa A, B Silmätulehdus Tulirokko Nielutulehdus eli angiina Yleensä samojen virusten

Lisätiedot

Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p.

Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p. HYGIENIA JA TARTUNTOJEN TORJUNTA PÄIVÄKODEISSA 2004 Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p. 681 3233 Tämä

Lisätiedot

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON Tampereen kaupunki Varhaiskasvatus Lasten ja nuorten terveyspalvelut 3.2.2011/ph 305 Varhaiskasvatus ja perusopetus YKSITYISKOHTAISET

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012 MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.

Lisätiedot

Keski-Suomen Seututerveyskeskus

Keski-Suomen Seututerveyskeskus Keski-Suomen Seututerveyskeskus Ohjeet tavallisimmista lasten tartuntataudeista Päivitetty 18.10.2012 /PL Tauti Aiheuttaja ANGIINA Streptokokkibakteeri Nenän ja nielun eritteet. 2 5 vrk. ENTEROROKKO (rokotetta

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS ROVANIEMEN KAUPUNKI TERVEYSPALVELUKESKUS Tekemiseen ovat osallistuneet Linna Riina, Oikarinen Katja Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 2013 SISÄLLYS

Lisätiedot

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON Tampereen kaupunki Päivähoito Lasten ja nuorten terveyspalvelut 4.7.2007/ph 305 PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUE OALUE PÄIVÄHOIDON

Lisätiedot

LASTEN HYVINVOINTI. Ohjeita päivähoidossa olevien lasten infektioiden vähentämiseksi 2011-2012

LASTEN HYVINVOINTI. Ohjeita päivähoidossa olevien lasten infektioiden vähentämiseksi 2011-2012 LASTEN HYVINVOINTI Ohjeita päivähoidossa olevien lasten infektioiden vähentämiseksi 2011-2012 Sisältö 1. MIKSI HYGIENIAOHJEITA 1.1. Hyvinvoiva lapsi 1.2. Lasten sairastelut 1.3. Antibiootit 2. HYGIENIATOIMIEN

Lisätiedot

TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA!

TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA! TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA! -Hyvä käsihygienian merkitys korostuu lasten päivähoitopaikoissa/kouluissa sekä lasten

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta päiväkodeissa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta päiväkodeissa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta päiväkodeissa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki Broas

Lisätiedot

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa. MILLOIN HOITOON?! Aivokalvontulehdus Tarttuva aivokalvontulehdus (meningokokkibakteeri) tarttuu ilmasta. Bakteeri leviää ilmaan yskittäessä ja niistettäessä. Monilla lapsilla on meningokokkeja nenässä

Lisätiedot

Päiväkodin hygieniatoimenpiteet Kaarinassa

Päiväkodin hygieniatoimenpiteet Kaarinassa Päiväkodin hygieniatoimenpiteet Kaarinassa JOHDANTO Päiväkotihoidossa olevat lapset sairastavat 2,7 kertaisen määrän välikorvatulehduksia ja 1,6 kertaisen määrän ripulitauteja verrattuna kotihoidossa oleviin

Lisätiedot

Päivitys 14.5.2013 TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE

Päivitys 14.5.2013 TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE Päivitys 14.5.2013 TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA! -Hyvä käsihygienian merkitys korostuu lasten päivähoitopaikoissa/kouluissa

Lisätiedot

LAUKAAN KUNNAN TERVEYSKESKUS

LAUKAAN KUNNAN TERVEYSKESKUS LIITE 9 1 LAUKAAN KUNNAN TERVEYSKESKUS Ohjeet tavallisimmista lasten tartuntataudeista 13.4.2006 Hygieniatyöryhmä 2 Tauti Aiheuttaja ANGIINA Streptokokkibakteeri Nenän ja nielun eritteet. 2 5 vrk. Kuume,

Lisätiedot

Oireet: Kuume, kurkkukipu, nielemisvaikeus, suurentuneet ja aristavat kaulan imusolmukkeet, kurkussa valkoinen kate, oksentelu.

Oireet: Kuume, kurkkukipu, nielemisvaikeus, suurentuneet ja aristavat kaulan imusolmukkeet, kurkussa valkoinen kate, oksentelu. Päivitetty 13.12.2012 TAVALLISIMMAT LASTEN TARTUNTATAUDIT (Lastenneuvolassa ja päivähoidossa oleva käytäntö) ANGIINA (Streptokokki A) Aiheuttaja: Bakteeri Itämisaika: 2-5 vrk Oireet: Kuume, kurkkukipu,

Lisätiedot

Mikäli teillä on kysyttävää, omalta lastenneuvolan terveydenhoitajalta voi kysyä neuvoa puhelintunnin aikana.

Mikäli teillä on kysyttävää, omalta lastenneuvolan terveydenhoitajalta voi kysyä neuvoa puhelintunnin aikana. LASTENNEUVOLA PIENTEN LASTEN TAVALLISIMMAT TARTUNTATAUDIT KUUMEISEN LAPSEN HOITO Kuumeisen lapsen hoito on pääasiassa oireiden mukaista hoitoa. Lapsen yleisvointia kannattaa seurata, se kertoo paljon.

Lisätiedot

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT Tauti Aiheuttaja It.aika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo Nuhakuu- Pisaratartun- 1-3 vrk 1 vrk ennen oireita Nuha.Yskä.Kurkkukipu.Myös Oireiden mukainen Hyvä käsihygienia.

Lisätiedot

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT Tauti Aiheuttaja It.aika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo Nuhakuu- Virukset. 1-3 vrk 1 vrk ennen oireita Nuha, yskä, kurkkukipu.myös Oireiden mukainen Hyvä käsihygienia.

Lisätiedot

Ohjeita infektioriskien vähentämiseksi Rauman varhaiskasvatuksessa

Ohjeita infektioriskien vähentämiseksi Rauman varhaiskasvatuksessa Ohjeita infektioriskien vähentämiseksi Rauman varhaiskasvatuksessa Päivitetty 2014 Tämän ohjeistuksen on tehnyt työryhmä (2007): Aaltonen Leena Kartano Riikka Keskitalo Sirke Komminaho Maritta Laaksonen

Lisätiedot

KARHUNPOIKA SAIRASTAA. Kouluikäisen lapsen kotihoito-ohjeita

KARHUNPOIKA SAIRASTAA. Kouluikäisen lapsen kotihoito-ohjeita KARHUNPOIKA SAIRASTAA Kouluikäisen lapsen kotihoito-ohjeita Tämä ohjelehtinen on toteutettu opinnäytetyönä yhteistyössä Kempeleen kunnan hoitohenkilöstön ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa. Sen

Lisätiedot

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Lukijalle Lapset ja lapsiperheet kärsivät melko yleisesti kihomadoista. Tartunta tapahtuu helposti esimerkiksi käsien välityksellä. Vaiva talttuu, kunhan lääkehoitoa

Lisätiedot

ISSN 1236-116X ISBN 952-00-1902-2 (nid.) ISBN 952-00-1903-0 (PDF) Taitto: AT-julkaisutoimisto Oy Kuvitus: Järvenpään englantilaisen leikkikoulun

ISSN 1236-116X ISBN 952-00-1902-2 (nid.) ISBN 952-00-1903-0 (PDF) Taitto: AT-julkaisutoimisto Oy Kuvitus: Järvenpään englantilaisen leikkikoulun Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:28 Infektioriskin vähentäminen päivähoidossa Helsinki 2005 2 ISSN 1236-116X ISBN 952-00-1902-2 (nid.) ISBN 952-00-1903-0 (PDF) Taitto: AT-julkaisutoimisto Oy

Lisätiedot

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi Lasten infektioita kihomadot, märkärupi 16.10.2015 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Terhi Tapiainen Last. el, lasten infektiolääkäri, dos. OYS Lapset ja nuoret Kihomato Enterobius vermicularis,

Lisätiedot

Taudin aiheuttajat tarttuvat henkilöstä toiseen tavallisesti hengitysteiden välityksellä, mutta suurelta osin myös käsien välityksellä.

Taudin aiheuttajat tarttuvat henkilöstä toiseen tavallisesti hengitysteiden välityksellä, mutta suurelta osin myös käsien välityksellä. Sivu 1/12 1. JOHDANTO 1.1 MIKSI HYGIENIAOHJEITA Infektiot ovat alle kouluikäisten lasten yleisin terveysongelma. Päiväkotilasten sairaspoissaoloista yhdeksän kymmenestä johtuu infektioista. Päiväkotihoidossa

Lisätiedot

Taudin aiheuttajat tarttuvat henkilöstä toiseen tavallisesti hengitysteiden välityksellä, mutta suurelta osalta myös käsien välityksellä.

Taudin aiheuttajat tarttuvat henkilöstä toiseen tavallisesti hengitysteiden välityksellä, mutta suurelta osalta myös käsien välityksellä. Sivu 1/9 HYGIENIA JA INFEKTIOIDEN VÄHENTÄMINEN OULUN PERHEPÄIVÄHOIDOSSA MIKSI HYGIENIAOHJEITA? Infektiot ovat alle kouluikäisten lasten yleisin terveysongelma. Lasten tiivis yhdessäolo kierrättää monenlaisia

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

PÄIVÄHOIDON HYGIENIAOPAS. Lapsen. Hyvinvointia varten. Laadittu 22.5.2014 Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 26.8.

PÄIVÄHOIDON HYGIENIAOPAS. Lapsen. Hyvinvointia varten. Laadittu 22.5.2014 Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 26.8. PÄIVÄHOIDON HYGIENIAOPAS Lapsen Perheen Henkilöstön Hyvinvointia varten Laadittu 22.5.2014 Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 26.8.2014 / 86 2 Sisältö 1. Minkä vuoksi hygieniaohjeita tarvitaan?...4

Lisätiedot

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin! Tervetuloa Petäikkölän päiväkotiin! Petäikkölän päiväkoti Päärakennuksessa Hukantaival 8, 80230 Joensuu Päiväkodin johtaja Pia Väänänen p. 050-3109 661 pia.vaananen@jns.fi Sivusiivessä O lemme koonneet

Lisätiedot

Tärkein infektiota ehkäisevä toimenpide on hyvä käsihygienia. Erityisesti käsien pesun merkitystä on syytä korostaa tässä kohdassa.

Tärkein infektiota ehkäisevä toimenpide on hyvä käsihygienia. Erityisesti käsien pesun merkitystä on syytä korostaa tässä kohdassa. PIENTEN LASTEN TAVALLISIMMAT TARTUNTATAUDIT Pienet lapset sairastavat paljon. Päivähoidossa olevat alle 3-vuotiaat sairastavat keskimäärin 100 päivää vuosittain ja kotihoidossa olevat 40 päivää. Yli 3-vuotiaat

Lisätiedot

Tervetuloa yksityiseen perhepäivähoitoon 2013-2014

Tervetuloa yksityiseen perhepäivähoitoon 2013-2014 Tervetuloa yksityiseen perhepäivähoitoon 2013-2014 Päivähoidon hallinto Päivähoito kuuluu sivistystoimialaan, varhaiskasvatuksen tulosalueelle. Päivähoidon asioista päättää sivistyslautakunta. Käyntiosoite:

Lisätiedot

Hygienia päivähoidossa 2015 Projektiyhteenveto

Hygienia päivähoidossa 2015 Projektiyhteenveto Hygienia päivähoidossa 2015 Projektiyhteenveto Kesäkuu 2015 Sosiaali- ja terveysvirasto Terveysvalvonta Terveystarkastajat Liisa Haavisto, Susanne Jankens, Mia Hautala 1. Tausta Projekti Infektioriskien

Lisätiedot

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 1 (5) Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta Tartuttavuus Tällä hetkellä influenssan A(H1N1) (ns. sikainfluenssa) taudinkuva muistuttaa vakavuusasteeltaan tavallista

Lisätiedot

PUHTAUS ON PUOLI RUOKAA!

PUHTAUS ON PUOLI RUOKAA! JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN HYGIENIAOHJE 17.2.2014 PUHTAUS ON PUOLI RUOKAA! Ohjeita infektioiden välttämiseksi Jyväskylän varhaiskasvatuspalveluissa 2014 Sisältö

Lisätiedot

Tarttuvien tautien vastustus

Tarttuvien tautien vastustus Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla

GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo 03/2006 (2006-2206-1) Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla Huuliherpes Herpes Simplex -virus 1 Mikä on huuliherpes ja miten

Lisätiedot

HYVÄT VANHEMMAT INFEKTIOIDEN AIHEUTTAJAT JA NIIDEN LEVIÄMINEN

HYVÄT VANHEMMAT INFEKTIOIDEN AIHEUTTAJAT JA NIIDEN LEVIÄMINEN 9/2013 HYVÄT VANHEMMAT Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvinvoivalla lapsella on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset.

Lisätiedot

Luteita potilaalla miten torjun tartuntoja?

Luteita potilaalla miten torjun tartuntoja? Luteita potilaalla miten torjun tartuntoja? Alueellinen koulutus 22.9.2015 VSSHP Hygieniahoitaja Anne-Mari Kaarto https://www.cartoonstock.com/ directory/p/parasitic.asp Sisältö Mikä lutikka on? Mistä

Lisätiedot

Henkilöstö on vaitiolovelvollinen kaikissa lasta ja hänen perhettään koskevissa asioissa.

Henkilöstö on vaitiolovelvollinen kaikissa lasta ja hänen perhettään koskevissa asioissa. Tervetuloa Uotsolan päiväkotiin! Vihjeitä ja vinkkejä päivähoitoon tulevien lasten vanhemmille Kasvatuskumppanuus Vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan välinen yhteistyö ja vuorovaikutus ovat hoito- ja

Lisätiedot

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja 1 TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07 MATKAILIJAN TAUSTATIETOJEN KYSELYKAAVAKE Potilastiedot Sukunimi Syntymäaika Ikä Etunimet Sukupuoli: mies nainen Syntymämaa

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- MEO 1 (6) Pinnallinen haava (pituus alle 3 cm) Jäykkäkouristusrokote Ei vuoda runsaasti Puhdistus ja syvyyden tarkistaminen (varovaisuutta silmien ja kasvojen alueella) Tarvittaessa

Lisätiedot

Tartuntatautihoitaja Irja Kolehmainen, PKSSK 1

Tartuntatautihoitaja Irja Kolehmainen, PKSSK 1 Sidonnaisuudet ja lähteet: Streptokokki A epidemia Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät 21.- Oulu Tartuntatautihoitaja Irja Kolehmainen Sidonnaisuudet: PKSSK ja lujasti J Lähteet: THL:n toimenpideohje

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUDET JA PÄIVÄHOITO

LASTEN SAIRAUDET JA PÄIVÄHOITO LASTEN SAIRAUDET JA PÄIVÄHOITO YLEISIMMISTÄ LASTEN SAIRAUKSISTA LYHYESTI... 3/2008 Flunssa eli ylähengitysteiden virustulehdus (=virusinfektio) on ylivoimaisesti yleisin sairaus. Oireita ovat; yskä, nuha

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta. (H1N1-virus)

Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta. (H1N1-virus) Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta (H1N1-virus) Sikainfluenssa on hengitysteiden sairaus, jota tavataan usein sioilla. Aiheuttajana on A-tyypin influenssavirus. On erittäin harvinaista, että ihminen

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

Siivousalan PEREHDYTTÄMISOPAS

Siivousalan PEREHDYTTÄMISOPAS Siivousalan PEREHDYTTÄMISOPAS SIIVOUSVÄLINEET 1. siivousvaunu 2. sanko (siivoussanko) 3. jätesäkki 4. kuivain - Voit kuivata ikkunat, peilit ja lattiat. 5. lattiamoppi ja pyyhe 6. ikkunanpesin - Voit pestä

Lisätiedot

Raunistulan koulun Kastun yksikkö

Raunistulan koulun Kastun yksikkö Raunistulan koulun Kastun yksikkö Oirekysely joulukuu 2014 / tammikuu 2015 Kouluterveydenhuolto 4.3.2015 Hannele Kallio 1 Yleistä sisäilmaongelmiin liittyvästä oireilusta Hengitysteiden ärsytysoireet kuten

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 09.09.2014 Oulu Päivi Aalto Esityksen sisältö Taudinaiheuttajat ja tartuntariskit

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

LASTEN INFEKTIOT OPAS PÄIVÄHOITOON

LASTEN INFEKTIOT OPAS PÄIVÄHOITOON LASTEN INFEKTIOT OPAS PÄIVÄHOITOON Liisi Savolainen Outi Siekkinen Opinnäytetyö Toukokuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SAVOLAINEN,

Lisätiedot

Minna Tuominen LASTEN YLEISIMMÄT INFEKTIOTAUDIT OPAS PÄIVÄHOITOON

Minna Tuominen LASTEN YLEISIMMÄT INFEKTIOTAUDIT OPAS PÄIVÄHOITOON Minna Tuominen LASTEN YLEISIMMÄT INFEKTIOTAUDIT OPAS PÄIVÄHOITOON Hoitotyön koulutusohjelma 2014 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 5 2 PROJEKTIN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 6 3 PROJEKTIN TEOREETTINEN TAUSTA... 6

Lisätiedot

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän

Lisätiedot

Tehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla

Tehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla Tehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 ls 6 Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 040

Lisätiedot

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto 1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Lukijalle Suun terveyteen liittyvät terveystavat vakiintuvat jo varhaislapsuudessa. Suun terveydellä on merkitys ihmisen kokonaisterveydelle. Monet

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat. ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö

Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat. ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö Eläinlääkkeiden haittavaikutukset ja niiden seuranta Haittavaikutuksella tarkoitetaan haitallista tai tahatonta

Lisätiedot

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Siivous ja desinfektio Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Sairaalasiivous siivouksen tavoitteena on luoda edellytykset tilan varsinaiselle toiminnalle huomioiden: hygieenisyys viihtyisyys edustettavuus

Lisätiedot

MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC

MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC Meri-Halikon päiväkoti Ryhmis Merituuli Tuupikkalantie 5 Tuupikkalantie 5 as 1 25210 Vartsala 25210 Vartsala p. 044 778 3486 Simpukat p. 044 778 3488 p. 044 778 3487 Meritähdet

Lisätiedot

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha Tuberkuloosi tutuksi Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha 1 Tuberkuloosi on parannettavissa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Huolehdithan hygieniasta. Hygieniaohjeet. Suihku- ja allasosasto

Huolehdithan hygieniasta. Hygieniaohjeet. Suihku- ja allasosasto Huolehdithan hygieniasta Hygieniaohjeet Suihku- ja allasosasto 1. PESEYTYMINEN Peseydy ennen uintia huolellisesti ilman uima-asua pesunestettä käyttäen Pese meikit ja hajuvedet huolellisesti pois - Ilman

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) HELSINGIN JA UUDENMAAN N SAIRAALOIHIN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUUN TULEVIEN OPISKELIJOIDEN ISTUS TARTUNTATAUDEISTA JA ROKOTUKSISTA Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki

Lisätiedot

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin! Tervetuloa Petäikkölän päiväkotiin! Petäikkölän päiväkoti Päärakennuksessa Hukantaival 8, 80230 Joensuu Päiväkodin johtaja Pia Väänänen p. 050-3109 661 pia.vaananen@jns.fi Sivusiivessä O lemme koonneet

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma Sisällysluettelo Johdanto... 3 Lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja ylläpitäminen... 4 Varhaiskasvatuksen lääkehoidon riskitekijät ja ongelmakohdat...

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 7. 8.10.2014 Tampere Päivi Aalto Ohjeen sisältö Vuosien 2015 2019 tesu-valvontaohjelman

Lisätiedot

SUOMEN RINGETTELIITON OHJEET. Influenssa A (H1N1)

SUOMEN RINGETTELIITON OHJEET. Influenssa A (H1N1) 1 SUOMEN RINGETTELIITON OHJEET Influenssa A (H1N1) A (H1N1) influenssan johdosta hoitoon hakeutumisesta ja kotihoito-ohjeita löytyy runsaasti jatkuvasti päivittyvää tietoa Internetistä. Lisäksi jokaisen

Lisätiedot

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Ravinnon laatu äidin maito äidinmaidonkorvike muu aterioiden lukumäärä: kerta-annos: ml Viisikiloiseksi saakka lasketaan

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Alkio Pauliina Eilu Henriikka PÖPÖT KURIIN TILKKUTÄKISSÄ - HYGIENIAKÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN PÄIVÄKODISSA

Alkio Pauliina Eilu Henriikka PÖPÖT KURIIN TILKKUTÄKISSÄ - HYGIENIAKÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN PÄIVÄKODISSA Alkio Pauliina Eilu Henriikka PÖPÖT KURIIN TILKKUTÄKISSÄ - HYGIENIAKÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN PÄIVÄKODISSA Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2011 PÖPÖT KURIIN TILKKUTÄKISSÄ

Lisätiedot

INFEKTIORISKIN VÄHENTÄMINEN PÄIVÄHOIDOSSA 18.9.2013 PIETARSAARI

INFEKTIORISKIN VÄHENTÄMINEN PÄIVÄHOIDOSSA 18.9.2013 PIETARSAARI INFEKTIORISKIN VÄHENTÄMINEN PÄIVÄHOIDOSSA 18.9.2013 PIETARSAARI TUULA SUONTAMO OY Tutkittua puhtautta Koulutus Konsultointi Puhtausmittaukset Puhtausalan kehittämisprojektit www.suontamo.fi LUENNON SISÄLTÖÄ

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Kunnon välineillä siivous sujuu

Kunnon välineillä siivous sujuu Kunnon välineillä siivous sujuu Siivoaminen on tärkeää näkymätöntä työtä, jonka ansiosta pinnat pysyvät hyvinä, viihtyvyys lisääntyy, eivätkä mikrobit pääse lisääntymään. Jotta siivoustyö sujuisi mahdollisimman

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I

VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I IHMINEN INFEKTIOIDEN LEVITTÄJÄNÄ Taudinaiheuttaja siirtyy ihmisestä toiseen eri tavoin. Tartunnan lähteenä

Lisätiedot

HYGIENIAOHJEET. Suihku- ja allasosasto

HYGIENIAOHJEET. Suihku- ja allasosasto HYGIENIAOHJEET Suihku- ja allasosasto Käyttäjien hygienialla ja toiminnalla on tärkein merkitys uima-allasveden ja kosteiden tilojen pintojen puhtauden kannalta 1. PESEYTYMINEN Peseydy ennen uintia huolellisesti

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

Keinoja käsihygienian tehostamiseen

Keinoja käsihygienian tehostamiseen Koulutus Harjoittelu Roolimalli Seuranta Palaute Tekniset välineet Palkitseminen Tavoitteen asettaminen Tulosvastuu Saatavuus Muistuttajat: posterit, esitteet, äänimerkit, näytönsäästäjät KhYHKÄ-toimintamalli

Lisätiedot

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat Sisältö Siivoushenkilöstön ammattitaitovaatimukset Henkilökohtainen hygienia Aseptiikka Siivouksen ajankohta Siivousmenetelmät,

Lisätiedot

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s.

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s. ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX 12 2015 1058350 Käyt. viim.: 12 2015 Erä 1058350 Aivastux 10 mg 10 tabl. Vnr 04 36 79 Ibuprofen 400 mg Glycerol (85%) Sacchar Constit q.s. Käyttötarkoitus: Allergisen nuhan, allergisten

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC

MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC Meri-Halikon päiväkoti Tuupikkalantie 5 25210 Vartsala p. 044 778 3486 Simpukat p. 044 778 3487 Meritähdet p. 044 778 5937 keittiö sähköposti: merihalikko.paivakoti@salo.fi

Lisätiedot