Infektiotautien ehkäisy hygieniaohjeistus päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille, kotiperhepäivähoitoon ja perhepuistoihin.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Infektiotautien ehkäisy hygieniaohjeistus päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille, kotiperhepäivähoitoon ja perhepuistoihin."

Transkriptio

1 Infektiotautien ehkäisy hygieniaohjeistus päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille, kotiperhepäivähoitoon ja perhepuistoihin

2 Sisältö 1 Yleistä Infektiotautien tarttuminen Infektiotautien torjuntaohjeet Käsihygienia Nenän niistäminen Vuodevaatteiden vaihto Vaipanvaihto Lapsen WC:ssä käynti Pottaikäiset WC- istuimen käytön harjoitteluvaihe Yksin WC:ssä kävijät Tutti Sapere-lapsen ruokakasvatus eri aistien kautta Hampaiden harjaus vuorohoidossa Arkikäytännöt ja hygienia Arkikäytännöissä tulee huomioida seuraavat hygienianäkökohdat Hajusteiden käyttö Ruokahuolto ja siivous... 9 Liitteet Lähteet Piirrokset copyright Iida Iivonen, Lotta Haapaniemi ja Nelli Hämäläinen Kirkonseudun päiväkodin esiopetusryhmä Valkeala-talosta 2

3 Yleistä Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kehitystä ja tukea perheitä kasvatustyössä. On havaittu, että päiväkotilapset sairastavat noin kaksi kertaa enemmän kuin kotona hoidettavat lapset, erityisesti alle kolmevuotiaana. Tavallisimpia ovat ylähengitystieinfektiot (esim. nuhakuume). Usein toistuva sairastelu vähentää lapsen viihtymistä ja jaksamista varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen infektioriskit eivät ilmene pelkästään lasten sairasteluna ja siitä lapsille aiheutuvana haittana. Alle kouluikäisten lasten runsas sairastelu lisää myös terveydenhoitokuluja sekä vanhempien työstä poissaoloja. Infektioiden vuoksi ei ole syytä vähentää kontaktia lapsiin ja esim. hellyyden osoituksia. Henkilökohtaisesta hygieniasta, käsien pesusta ja muista hygienian käytänteistä huolehtiminen on erityisen tärkeää lasten päivähoidon kohdalla, sillä sen avulla lasten sairastavuutta on mahdollisuus vähentää huomattavasti. Suun terveydestä huolehtiminen on lapsuusiässä erityisen tärkeää, koska silloin lapsi omaksuu varhain tavan harjata hampaita. Vastuu tästä on vanhemmilla ja perheillä. Varhaiskasvatuksessa toteutettavan hygienian tehostamisen kautta voidaan vähentää lasten sairastavuutta ja samalla parantaa hoidon laatua. Tärkeää tartuntojen ehkäisyssä on myös tiedottaminen. Varsinkin jos lapsilla todetaan helposti tarttuva infektio, tiedotetaan asiasta välittömästi muille vanhemmille, jotta he osaavat seurata mahdollista oireiden ilmaantumista ja tarvittaessa aloittaa hoidon nopeasti. Lapsiryhmän koko on tärkein yksittäinen infektioiden esiintymiseen vaikuttava tekijä. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat yksikön koko, niiden perheiden lukumäärä, joista lapsia tulee sekä ruuan jakoon osallistuvien henkilöiden lukumäärä. Lapsen infektioherkkyys on kuitenkin yksilöllistä ja siihen vaikuttavat merkittävästi myös monet päivähoidon ulkopuoliset tekijät. Yksittäisistä hygieniatasoon vaikuttavaista toimenpiteistä ehdottomasti tärkein on käsien pesu. Käsienpesu tulee suorittaa ehdottomasti aina WC- käynnin jälkeen, WC:ssä avustamisen jälkeen sekä ennen ruokailua. Kotona ja varhaiskasvatuksessa opituilla hygieniakäytännöillä on suuri merkitys lapsen terveydelle ja terveenä pysymiselle niin varhaiskasvatusiässä kuin myöhemmässäkin elämässä. Hygieniarutiinien teho sairauksien ehkäisyssä paranee, jos samoja periaatteita noudatetaan sekä varhaiskasvatuksessa että kotona. Infektioriskien vähentämiseksi ja hygienian lisäämiseksi tarkoitettuja työtapoja ja toimenpiteitä tulee noudattaa johdonmukaisesti ja säännöllisesti jokaisen lapsen kohdalla huolimatta infektiotilanteesta. Infektioiden vähentäminen päivähoidossa, Sosiaali- ja terveysministeriö

4 1 Infektiotautien tarttuminen Tartunnasta puhutaan silloin, kun ihmisen elimistö joutuu tekemisiin sille haitallisen mikrobin kanssa. Haitallisen mikrobin on päästävä alttiin henkilön limakalvoille, esim. silmään, nenään tai suuhun, jotta tauti voi tarttua. Taudin tarttuminen ei välttämättä merkitse sairastumista, sillä ihminen voi toimia taudin kantajana sairastumatta itse. Monet taudit tarttuvat erityisen herkästi juuri ennen sairauden tyypillisten oireiden puhkeamista. Tästä syystä oireisten lasten eristäminen ei täysin estä sairauden tarttumista ja leviämistä. Sairastuneen lapsen sisaren hoitoon tuomiselle ei ole estettä, mikäli kyseisellä lapsella ei ole sairauden oireita. Varhaiskasvatuksessa läheiset kontaktit edistävät mikrobien tarttumista lapsesta toiseen. Yhteiset esineet ja lelut voivat toimia infektioiden levittäjinä. Mikrobien välittyminen voi tapahtua esim. kätellessä tai käsien välittämänä erilaisista pinnoista, kuten ovenkahvoista tai leluista. Myös suora tai epäsuora sylkikontakti, esim. saman lusikan tai tutin käyttö, levittävät mikrobeja. Kosketustartunnan tärkein välittäjä ovat kädet, sillä ne koskettelevat jatkuvasti ympäristömme eri kohteita esim. ovenkahvoja ja toisia ihmisiä. Suurin osa infektioiden aiheuittajista elää huonosti ihmiselimistön ulkopuolella ja tarttuakseen henkilöstä toiseen ne vaativat hyvin läheisen kosketuksen. Lasten välisissä kontakteissa infektioiden siirtyminen tapahtuu herkemmin kuin aikuisen ja lapsen välisessä kontaktissa. Alle 3- vuotiaat lapset ovat erityisen alttiita infektioille, mistä syystä heidät pitäisi hoitaa mahdollisimman pienessä ryhmässä ja kiinnittää erityisesti huomiota hygieniakäytäntöihin. Oulussa tehdyn tutkimuksen mukaan alle 3-vuotiaiden infektiosairaudet vähenivät 16 %:lla ja 14 %:lla vanhemmilla lapsilla, kun päiväkodissa parannettiin hygieniatasoa. Käsien pesua tehostettiin, käytettiin käsihuuhteita sekä aikuisilla että lapsilla, vaihdettiin kangaspyyhkeet kertakäyttöpyyhkeisiin, tehostettiin päiväkodin siivousta ja lelujen pesua ja niiden kierrätystä. Yksi aikuinen jakoi ruuan ja hampaidenpesu lopetettiin päiväkodissa. Vaipat vaihdettiin vain tietyssä, sille varatussa paikassa, joka puhdistettiin joka käytön jälkeen. Vanhempien poissaolot työstä vähenivät 24 %:lla. Henkilökunnan infektiot vähenivät myös huomattavasti. Infektioiden vähentäminen päivähoidossa, Sosiaali- ja terveysministeriö,

5 2 Infektiotautien torjuntaohjeet 2.1 Käsihygienia Lasten hoitoon osallistuvan henkilökunnan käsihygienian toteutuminen on yksi merkittävä yksittäinen tekijä tartuntojen katkaisemisessa. Lasten käsien pesua voi tehostaa sekä lisäämällä pesukertoja sekä kiinnittämällä huomiota käsienpesutapaan. Käsienpesu tekniikka - käytä tyhjiöpakkaukseen pakattua ihonpesuainetta ja juoksevaa vettä - hankaa käsiä joka puolelta niitä pestäessä - huuhtele kädet hyvin, jätä vesi juoksemaan - kuivaa kädet paperiseen kertakäyttöpyyhkeeseen - sulje hana paperipyyhkeen avulla - tarvittaessa käytä vielä käsihuuhdetta, jossa on ihoa hoitavaa rasvaa - hiero käsiohuudetta käsiin, sormiin ja sormenpäihin (kämmentä vasten) Henkilökunta - pese kädet töihin tullessa - lapsen vaipanvaihdon, nenän pyyhkimisen ja eritteiden siivoamisen jälkeen - WC- käynnin jälkeen - käsikorut heikentävät käsihygieniaa ja siksi lasten hoitotyötä tekevä henkilöstö poistaa käsikorut työpäivän ajaksi - huolehdi, etteivät sormien kynnet ole liian pitkät; kynsien alle kerääntyy likaa eikä tavanomainen käsien pesu ja desinfektio poista sitä. Sama koskee rakenne- ja geelikynsiä. Ne heikentävät käsihygieniaa, sillä niiden alle kerääntyy likaa ja mikrobeja. Kynsilakan tulee olla ehytpintainen. 5

6 Kertakäyttöisiä suojakäsineitä tulee käyttää eritetahrojen (oksennus, veri) puhdistuksen yhteydessä. Suojakäsineiden käyttöä suositellaan aina pyllynpesun yhteydessä. Suojakäsineiden käytön jälkeen kädet pestään ja käytetään tarvittaessa käsihuuhdetta. Ulkoa sisään tultaessa kaikki pesevät kädet. Epidemia-aikana annetaan käsihuuhteen käytöstä tarkemmat ohjeet. Lapset - pesevät kädet varhaiskasvatukseen tullessa - ennen ruokailua - WC- käynnin ja vaipanvaihdon jälkeen - jos lapsi on leikkinyt sairaan lapsen kanssa - lasten sormusten, käsikorujen ja kellojen käyttö ei ole suotavaa lapsen oman käsihygienian takaamiseksi 2.2 Nenän niistäminen Niistäessä on huolehdittava, että nenäliina suojaa niistäjän käden. Pienten lasten nenän niistää hoitaja, joka pesee kädet välittömästi niistämisen jälkeen. Mikäli kädet eivät ole eritteiset, käytetään desinfioivaa käsihuuhdetta käsien vesipesun sijaan. Lapsen niistäessä itse nenänsä, häntä ohjataan pesemään kädet välittömästi niistämisen jälkeen. 2.3 Vuodevaatteiden vaihto Lakanat vaihdetaan kerran kuukaudessa ja aina tarpeen tullen. Tyynyliinat vaihdetaan kahden viikon välein ja tarvittaessa myös useammin. 6

7 2.4 Vaipanvaihto Vaipanvaihtoa varten tulisi olla oma erillinen paikkansa ja erillinen taso. Mikäli sitä ei voida järjestää, vaipanvaihtopaikalle levitetään aina ennen vaipanvaihtoa tarkoitukseen varattu alusta. Alustan on oltava sellaista materiaalia, joka ei ime kosteutta ja kestää hyvin puhdistusta. Vaippaa vaihdettaessa käytetään kertakäyttöistä paperiliinaa, joka vaihdetaan jokaisen käyttökerran jälkeen. Vaipanvaihtopaikassa on oltava kannellinen roska-astia, jossa on muovipussi käytettyjä vaippoja varten. Vaippa pitää vaihtaa mahdollisimman lähellä vesipistettä. Tavoitteena on, että pyllyn ja potan pesuallasta ei käytetä käsien ja kasvojen pesuun. Vaipanvaihdossa henkilökunta käyttää kertakäyttöesiliinaa. Myös lapsen kädet pestään vaipanvaihdon jälkeen. 3 Lapsen WC:ssä käynti 3.1 Pottaikäiset Lapsi käy WC:ssä aina aikuisen valvonnassa. Potta tyhjennetään aina WC - altaaseen ja allas ja potta huuhdellaan välittömästi jokaisen lapsen jälkeen. Potan huuhtelua ja pyllyn pesua varten tulee varata oma pesuallas, mikäli se on mahdollista. Tällöin riittää altaan puhdistukseen huuhtelu käyttökertojen välillä sekä peruspesu päivittäin. Lapsen kädet pestään ja kuivataan hyvin potalla käynnin jälkeen. Hoitohenkilökunta pesee ja kuivaa kädet hyvin potan tyhjennyksen, pesun sekä mahdollisen altaan pesun jälkeen. Käsiin hierotaan käsihuuhdetta. 3.2 WC- istuimen käytön harjoitteluvaihe Hoitaja pyyhkii tai tarkistaa lapsen oman pyyhkimisen. Kädet pestään ja kuivataan. Käsihygienian kannalta keskeinen toimintajärjestys ja tapa opetetaan lapselle: paperia käyttänyt käsi ei kosketa WC- nuppiin, hanaan tai saippua-annostelijaan, WC- allas tyhjennetään ennen käsien pesua. Aikuinen tarkistaa WC- istuimen puhtauden ja tarvittaessa istuin puhdistetaan puhdistusaineliuoksella. Lopuksi hoitohenkilökunta pesee ja kuivaa kädet hyvin ja käyttää käsihuuhdetta. 3.3 Omatoimiset WC:ssä kävijät Useita lapsia ei päästetä samanaikaisesti WC:hen jos vain mahdollista. WC- altaan tyhjentämisen jälkeen lapsen pitää pestä ja kuivata kädet hyvin. Aikuisen tehtävä on puhdistaa WC- istuin. WC- istuin puhdistetaan tarvittaessa useaan kertaan päivän aikana. 7

8 4 Tutti Tutin käytöstä olisi hyvä päästä eroon mahdollisimman varhain, sillä sen käyttö lisää korvatulehdusten ja purentavirheiden riskiä. Tutin käyttö pitäisi päivähoidossa rajoittaa päiväuniin ja lohdutustilanteisiin. Tutit tulee olla merkitty selkeästi, etteivät ne pääse vaihtumaan. Tuttien puhdistaminen päivittäin on vanhempien vastuulla. Lapsella tulee olla puhdas varatutti lapsen lokerossa. 5 Sapere menetelmä lapsen ravitsemuskasvatuksessa Sapere-toiminnasta on annettu varhaiskasvatusyksiköihin oma ohjeistus liittyen hygieniaan. 6 Hampaiden harjaus vuorohoidossa Lapsen hampaiden pesu on vanhempien vastuulla. Ilta- ja yöhoidossa olevien lasten hampaiden harjauksesta vastaa päivähoitohenkilöstö. Katso erillinen ohje liitteenä. Hammasharja huuhdellaan pesun jälkeen ja jokaisen lapsen hammasharja säilytetään henkilökohtaisessa hammasmukissa harjapää ylöspäin. Jokaisen ruokailun jälkeen annetaan lapselle ksylitoli purukumi tai pastilli. 7 Arkikäytännöt ja hygienia 7.1 Arkikäytännöissä tulee huomioida seuraavat hygienianäkökohdat - leluhankinnoissa huomioidaan lelujen puhdistettavuus - vesipesun kestävät lelut, joita lapset laittavat suuhunsa, tulee pestä päivittäin esim. tiskikoneessa - leluja, jotka eivät kestä vesipesua, tulisi kierrättää siten että ne olisivat pois käytöstä kahden viikon ajan, jotta ne kuivuisivat perusteellisesti. - lapsilla, jotka lepäävät patjoilla, tulisi olla oma henkilökohtainen tyynyliina ja lakana, jotka säilyttää siten omassa nimikoidussa pussissa 8

9 - lasten omien unilelujen puhtaudesta huolehtivat vanhemmat; unilelut tulee puhdistaa ennen hoitopaikkaan tuomista sekä kotiin vietäessä - ruuan jakamisen tulisi suorittaa yksi aikuinen - päivähoidossa olevat isommat lapset voivat ottaa itse ruuan aikuisen valvonnassa, kun lapsen käsihygieniasta on huolehdittu; poikkeuksena mm. nuhaiset ja yskäiset lapset paitsi epidemiatilanteessa aikuinen annostelee kaikkien lasten ruuat 7.2 Hajusteiden käyttö Hajusteiden käyttöä varhaiskasvatustyössä pyritään välttämään mahdollisimman pitkälle. 8 Ruokahuolto ja siivous Ruokahuollon osalta ruuan jakeluun ja valmistukseen liittyvät ohjeet on kirjattu omavalvontaohjeistukseen, joka päivitetään vuosittain. Omavalvontaohjeistuksen hyväksyy terveystarkastaja. Päivähoitotyöntekijöiden ja puhtauspalveluiden työntekijöiden tekemässä siivouksessa noudatetaan palvelusopimuksessa ja palvelukuvauksessa sovittuja siivousohjeita. Epidemiatilanteessa lisäsiivouksen järjestämisestä vastaa yksikön esimies. 9

10 LIITTEET 1. Hampaiden harjaus vuorohoidossa 2. Alle kouluikäisten lasten yleisimmät tarttuvat taudit LÄHTEET Sosiaali- ja terveysministeriö, Oppaita 2005:28 Infektioriskin vähentäminen päivähoidossa Viite: Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta, Suomen kuntaliitto 6. painos/ Kouvolan kaupunki Varhaiskasvatus Terveyspalvelut, infektioiden ja tartuntatautien torjuntayksikkö 10

11 LIITE 1 11

12 LIITE 2: Alle kouluikäisten lasten yleisimmät tarttuvat taudit Tauti Itämisaika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy Poissaolo Nuhakuume 1-3 vrk Nuha, yskä, kuume, mahdollisesti kurkkukipu, väsymys Oireiden mukainen hoito Lääkityksen tarpeellisuudesta neuvoteltava lääkärin kanssa Käsien huolellinen pesu, yskimis- ja niistämishygienia Päivähoitoon yhden kuumeettoman päivän jälkeen ja/tai kun yskä ja nuha eivät vaikeuta selvästi lapsen oloa Influenssa 2-3 vrk Nopeasti nouseva (korkea) kuume, lihaskivat, päänsärky, kurkkukipu, kuiva yskä, tukkoisuus nuha, lapsilla myös maha- ja suolisto-oireet Oireiden mukainen hoito, Lääkäriin oireiden vaikeutuessa ja pitkittyessä (mm. lapsen kuume ei lääkkeestä huolimatta laske) Rokotus Käsihygienia, yskimisja niistämishygienia Päivähoitoon yhden kuumeettoman päivän jälkeen ja kun yskä ja nuha eivät vaikeuta lapsen oloa Hinkuyskä 7-21 vrk Yskä, joka viikon kuluttua esiintyy puuskittaisena yskänä( tikahduttavana yskänä). Hinkukohtauksia erityisesti öisin, voi liittyä limaoksentelua. Osittain rokotetuilla oireet saattavat esiintyä epämääräisinä Lääkärin määräämä antibioottihoito. Rokotus alle 2- vuotiaille; rokotusohjelman mukaisesti 4 PDT pistosta Käsihygienia, yskimisja niistämishygienia 5 vrk antibioottihoidon aloittamisesta. Jos taudin toteamishetkellä yskää on jatkunut yli 2 vk., ei eristämistarvetta enää ole Nielutulehdu s eli angiina 2-5 vrk Nielukipu voimakas kipu erityisesti nieltäessä, kuume, mahdollisesti vaaleat peitteet nielurisoissa Oireiden mukainen hoito, Lääkärin määräämä antibioottihoito bakteerin aiheuttamassa nielutulehduksessa Käsihygienia Bakteerin aiheuttamissa tulehduksissa 3vrk antibioottihoidon aloittamisen jälkeen ja kun lapsella ei 12

13 LIITE 2: Alle kouluikäisten lasten yleisimmät tarttuvat taudit Tauti Itämisaika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy Poissaolo kuumetta Silmätulehdus - Silmien punoitus, rähmiminen, turvotus Mikäli oireet pitkittyvät ja voimistuvat, yhteys lääkäriin lääkäri arvioi hoidon tarpeen Käsihygienia Yleensä ei eristämistarvetta, riippuu oireista ja lääkärin arviosta Ripuli/ Oksennustau ti Riippuu taudin aiheuttajasta Löysät ulosteet/ripuli, pahoinvointi, vatsakipu, ilmavaivat, kipua nivelissä/ raajoissa, päänsärky, oksentelu - oireet voivat vaihdella lievästä rajuihin oireisiin Oireiden mukainen hoito. Nesteytyksestä huolehtiminen, lepo. Oireiden pitkittyessä yhteys lääkäriin eri tyisesti pienten lasten kohdalla Käsihygienia, erityisesti ruoan käsittelyssä ja WC-käyntien yhteydessä 2 oireetonta päivää Herpes - Huulissa, sierainaukolla,suussa tai kasvojen iholla ensimmäinen oire kutina, kirvely, pistely, punoitus Tuntien kuluessa ilmestyvät rakkulat. Herpes parantuu ilman hoitoa. Apteekista ilman reseptiä paikallishoitoon voidetta, joka lyhentää herpeksen kestoaikaa Käsihygienia Ei eristystarvetta Märkärupi 2 5 vrk Oireet vaihtelevat aiheuttajabakteerista johtuen: - pienet, helposti rikkoutuvat rakkulat, jotka kuivuessaan synnyttää fariinisokerimaista karstaa TAI suuret rakkulat, joissa Lääkäri arvioi hoidon tarpeen Käsihygienia, liinavaatteiden pesu 60 C 1 vrk suun kautta otettavan ja 2 vrk paikallisen antibioottihoidon aloittamisesta 13

14 LIITE 2: Alle kouluikäisten lasten yleisimmät tarttuvat taudit Tauti Itämisaika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy Poissaolo nestettä sisällä - suun ja nenän ympärillä, nenässä, kainaloissa, ihovaurioissa Ontelosyylä eli molluska mm:n läpimittaiset syylät iholla. Puristeltaessa tulee esiin taikinamaista tahnaa Ontelosyylät häviävät itsestään (viruksen aiheuttamia) Jos ihoalue, jossa ontelosyylä infektoituu, hoidon tarpeesta neuvoteltava lääkärin kanssa Käsihygienia Ei eristämistarvetta Kihomato vrk Vaihtelevia oireita; perä-aukon kutina yleisin, erityisesti iltaöisin Lääkehoito, apteekista ilman reseptiä saatavana Pyrvin / reseptillä Vermox Mato häädetään kahteen kertaan 3 viikon välein. Käsihygienia erityisesti ennen ruokailua ja WCkäyntien jälkeen Lapsen voi viedä päivähoitoon lääkehoidon aloittamista seuraavana päivänä Syyhy 3 viikkoa Iltakutina, erityisesti sormiväleissä, kämmenissä, ranteissa ja jalkapohjissa Lääkehoito ilman reseptiä apteekeista, hoito uusitaan. Myös perheenjäsenet hoidetaan. Yhteys lääkäriin, jos kutina ei lopu lääkehoidosta huolimatta 24 h hoidon alusta Päätäi 1 2 vrk Päänahan jatkuva kutina Vaatii lääkehoidon, ilman reseptiä Ei käytetä toisen pipoa Lapsen voi viedä 14

15 LIITE 2: Alle kouluikäisten lasten yleisimmät tarttuvat taudit Tauti Itämisaika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy Poissaolo apteekista useita valmisteita. Hoito toistetaan valmisteesta riippuen 7-10 vrk:n kuluttua tai kampaa, pyyhettä. päiväkotiin ensimmäisen hoitokerran jälkeisenä päivänä Vauva-rokko, kolmen päivän kuume 5 15 vrk 6-24 kk:n iässä 3 vrk:tta korkea kuume, sen jälkeen pienitäpläinen, vaaleanpunertava ihottuma rinnan ja kaulan alueella -> leviää muualle vartalolle Oireen mukainen hoito. Oireiden pitkittyessä ja/tai pahetessa lääkäri arvioi hoidon tarpeen Käsihygienia Päivähoitoon yhden kuumeettoman päivän jälkeen Parvorokko, pikkurokko 4 28 vrk (keskimä ärin 16 vrk) Alkaa usein poskien punoituksena, jota seuraa varta-losta raajoihin leviävä ihot-tuma. Väsymys, lievä lämpö Paranee itsestään, oireiden mukainen hoito Käsihygienia Tarttuvuus jo ohi oireiden alkaessa, ei eritystarvetta Enterorokko 3 6 vrk Suussa, käsissä ja jaloissa rakkuloita, lievä kuume, nuha, yskä, päänsärky, löysä vatsa Oireen mukainen hoito Käsihygienia Lapsen voi viedä päivähoitoon yhden kuumeettoman päivän jälkeen Tulirokko 1-5 vrk Kuume, päänsärky, kurkkukipunielutulehdus, oksentelu, punoittava ja turpea kieli ( ns. mansikkakieli ) sekä ihottuma, Lääkärin määräämä antibioottihoito Käsihygienia Lapsi voidaan viedä päivähoitoon kun hän on saanut 2 vrk:tta antibioottihoitoa ja on 15

16 LIITE 2: Alle kouluikäisten lasten yleisimmät tarttuvat taudit Tauti Itämisaika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy Poissaolo joka ilmenee hentona punoituksena kasvoilla, ylävartalolla, raajoissa. Ihottumaa ei esiinny suun ympärillä. kuumeeton Vesirokko vrk Yleisoireina ihottumaa edeltäen kuume, päänsärky, yskä, ruokahaluttomuus ja väsymys. Ihottuma; punoittavia ja kutisevia paukamia, joista muodostuu vesirakkuloita. Vesirakkulat rikkoutuvat ja kuivuvat kasaan ja arpeutuvat Paranee itsestään n. viikossa. Kutinaan voi käyttää apteekista ilman reseptiä saatavaa antihistamiinia. Oireiden pahetessa ja pitkittyessä lääkäri arvioi hoidon tarpeen. Vesirokkorokote Käsihygienia Lapsi voidaan viedä päivähoitoon 5 vrk:n kuluttua ihottuman alkamisesta ja kunnes rakkulat arpeutuneet ja lapsi kuumeeton Vihurirokko, Tuhkarokko, Sikotauti MPR-rokotuksen ansiosta ovat em. rokkotaudit lähes hävinneet Suomesta. Riski saada tartunta lisääntyy matkailun myötä. Mikäli lapsen epäillään sairastuneen johonkin em. rokkotautiin, on selvitettävä onko lapsi rokotettu. Yhteys lääkäriin aina epäilyn vahvistamiseksi. I Vihurirokko Ihottuma häviää usein 3 vrk:n kuluttua, MPR rokote 7 vrk:tta ihottuman 16

17 LIITE 2: Alle kouluikäisten lasten yleisimmät tarttuvat taudit Tauti Tuhkarokko Sikotauti Itämisaika vrk 9 11 vrk vrk Oireet Hoito Ennaltaehkäisy Poissaolo Kuume, limakalvoärsytysoireita, imusolmuketurvotusta, hento ihottuma alkaa pään alueelta, joka leviää muualle vartaloon, raajoihin. Ensioireina kuume, silmien punoitus, nuha,3-5 vrk:n jälkeen alkaa ihottumavaihe korvien ja kaulan seudulta ja leviää kasvoihin ja muualle vartaloon sekä raajoihin. Ihottuma punaisina laajoina läiskinä, joiden ympäristö kalpeahko. Kuume, korvanalussylkirauhasten turvotus korvan alla, turvotus leviää kohti alaleukaa taikinamaisesti. Kipua suuta avattaessa oireen mukainen hoito, apteekista saatavana ilman reseptiä linimenttiä. Oireiden pitkittyessä ja voimistuessa lääkäri arvioi hoidon tarpeen. Ihottuma kestää n. viikon ajan. Oireiden mukainen hoito. Oireiden pitkittyessä ja voimistuessa lääkäri arvioi hoidon tarpeen. Turvotus häviää n. viikossa. Oireiden mukainen hoito. Tarvittaessa voidaan käyttää oireita helpottamaan apteekista ilman reseptiä saatavia tulehduskipulääkkeitä. Oireiden pitkittyessä ja voimistuessa lääkäri arvioi hoidon tarpeen MPR -rokote MPR -rokote alusta. Oireiden kesto ja yksi kuumeeton päivä 9 vrk:tta turvotusten alusta Mikäli tautitapauksia on esim. viikon aikana kaksi tai useampi, ilmoitetaan yksikön johtajan toimesta epidemiaepäilystä hygieniakoordinaattorille /hygieniahoitajalle. Lähteet: Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta 2010, Duodecim Terveyskirjasto , Duodecim Mikrobiologia ja Infektiosairaudet 2010 Ruokamyrkytysepäilyn ollessa kyseessä yhteys tartuntatautihoitajaan tai lääkäriin. 17

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

LASTEN HYVINVOINTI. Ohjeita päivähoidossa olevien lasten infektioiden vähentämiseksi 2011-2012

LASTEN HYVINVOINTI. Ohjeita päivähoidossa olevien lasten infektioiden vähentämiseksi 2011-2012 LASTEN HYVINVOINTI Ohjeita päivähoidossa olevien lasten infektioiden vähentämiseksi 2011-2012 Sisältö 1. MIKSI HYGIENIAOHJEITA 1.1. Hyvinvoiva lapsi 1.2. Lasten sairastelut 1.3. Antibiootit 2. HYGIENIATOIMIEN

Lisätiedot

Keski-Suomen Seututerveyskeskus

Keski-Suomen Seututerveyskeskus Keski-Suomen Seututerveyskeskus Ohjeet tavallisimmista lasten tartuntataudeista Päivitetty 18.10.2012 /PL Tauti Aiheuttaja ANGIINA Streptokokkibakteeri Nenän ja nielun eritteet. 2 5 vrk. ENTEROROKKO (rokotetta

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS ROVANIEMEN KAUPUNKI TERVEYSPALVELUKESKUS Tekemiseen ovat osallistuneet Linna Riina, Oikarinen Katja Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 2013 SISÄLLYS

Lisätiedot

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa. MILLOIN HOITOON?! Aivokalvontulehdus Tarttuva aivokalvontulehdus (meningokokkibakteeri) tarttuu ilmasta. Bakteeri leviää ilmaan yskittäessä ja niistettäessä. Monilla lapsilla on meningokokkeja nenässä

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta päiväkodeissa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta päiväkodeissa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta päiväkodeissa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki Broas

Lisätiedot

Päivähoidon hygieniakäytännöt. Vantaan Tartuntatauti- ja hygieniayksikkö Hygieniahoitaja Kirsi-Marja Ballantine

Päivähoidon hygieniakäytännöt. Vantaan Tartuntatauti- ja hygieniayksikkö Hygieniahoitaja Kirsi-Marja Ballantine Päivähoidon hygieniakäytännöt Vantaan Tartuntatauti- ja hygieniayksikkö Hygieniahoitaja Kirsi-Marja Ballantine Infektioriskin vähentäminen päivähoidossa Sosiaali- ja terveysministeriön opas (2005:28) Infektioriskin

Lisätiedot

Oireet: Kuume, kurkkukipu, nielemisvaikeus, suurentuneet ja aristavat kaulan imusolmukkeet, kurkussa valkoinen kate, oksentelu.

Oireet: Kuume, kurkkukipu, nielemisvaikeus, suurentuneet ja aristavat kaulan imusolmukkeet, kurkussa valkoinen kate, oksentelu. Päivitetty 13.12.2012 TAVALLISIMMAT LASTEN TARTUNTATAUDIT (Lastenneuvolassa ja päivähoidossa oleva käytäntö) ANGIINA (Streptokokki A) Aiheuttaja: Bakteeri Itämisaika: 2-5 vrk Oireet: Kuume, kurkkukipu,

Lisätiedot

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti

Lisätiedot

Taudin aiheuttajat tarttuvat henkilöstä toiseen tavallisesti hengitysteiden välityksellä, mutta suurelta osin myös käsien välityksellä.

Taudin aiheuttajat tarttuvat henkilöstä toiseen tavallisesti hengitysteiden välityksellä, mutta suurelta osin myös käsien välityksellä. Sivu 1/12 1. JOHDANTO 1.1 MIKSI HYGIENIAOHJEITA Infektiot ovat alle kouluikäisten lasten yleisin terveysongelma. Päiväkotilasten sairaspoissaoloista yhdeksän kymmenestä johtuu infektioista. Päiväkotihoidossa

Lisätiedot

Taudin aiheuttajat tarttuvat henkilöstä toiseen tavallisesti hengitysteiden välityksellä, mutta suurelta osalta myös käsien välityksellä.

Taudin aiheuttajat tarttuvat henkilöstä toiseen tavallisesti hengitysteiden välityksellä, mutta suurelta osalta myös käsien välityksellä. Sivu 1/9 HYGIENIA JA INFEKTIOIDEN VÄHENTÄMINEN OULUN PERHEPÄIVÄHOIDOSSA MIKSI HYGIENIAOHJEITA? Infektiot ovat alle kouluikäisten lasten yleisin terveysongelma. Lasten tiivis yhdessäolo kierrättää monenlaisia

Lisätiedot

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin! Tervetuloa Petäikkölän päiväkotiin! Petäikkölän päiväkoti Päärakennuksessa Hukantaival 8, 80230 Joensuu Päiväkodin johtaja Pia Väänänen p. 050-3109 661 pia.vaananen@jns.fi Sivusiivessä O lemme koonneet

Lisätiedot

Miten hygienia ja tartuntataudit huomioidaan päivä- ja vanhustenhuollossa

Miten hygienia ja tartuntataudit huomioidaan päivä- ja vanhustenhuollossa Miten hygienia ja tartuntataudit huomioidaan päivä- ja vanhustenhuollossa Asiantuntijahoitaja/Hygieniahoitaja Ritva Kontkanen, PKSSK 17.11.2016 Pikkulasten infektiot Päivähoidossa olevat lapset sairastavat

Lisätiedot

Puhtaus mies. Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle.

Puhtaus mies. Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle. Puhtaus mies Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle. Puhtaus ei ole vain oma asiasi. Puhtaus on tärkeää, kun olet tekemisissä muiden

Lisätiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- MEO 1 (6) Pinnallinen haava (pituus alle 3 cm) Jäykkäkouristusrokote Ei vuoda runsaasti Puhdistus ja syvyyden tarkistaminen (varovaisuutta silmien ja kasvojen alueella) Tarvittaessa

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja 1 TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07 MATKAILIJAN TAUSTATIETOJEN KYSELYKAAVAKE Potilastiedot Sukunimi Syntymäaika Ikä Etunimet Sukupuoli: mies nainen Syntymämaa

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto 1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Raunistulan koulun Kastun yksikkö

Raunistulan koulun Kastun yksikkö Raunistulan koulun Kastun yksikkö Oirekysely joulukuu 2014 / tammikuu 2015 Kouluterveydenhuolto 4.3.2015 Hannele Kallio 1 Yleistä sisäilmaongelmiin liittyvästä oireilusta Hengitysteiden ärsytysoireet kuten

Lisätiedot

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Lukijalle Suun terveyteen liittyvät terveystavat vakiintuvat jo varhaislapsuudessa. Suun terveydellä on merkitys ihmisen kokonaisterveydelle. Monet

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu

Lisätiedot

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 17.10.2016 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Ravinnon laatu äidin maito äidinmaidonkorvike muu aterioiden lukumäärä: kerta-annos: ml Viisikiloiseksi saakka lasketaan

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

LASTEN INFEKTIOT OPAS PÄIVÄHOITOON

LASTEN INFEKTIOT OPAS PÄIVÄHOITOON LASTEN INFEKTIOT OPAS PÄIVÄHOITOON Liisi Savolainen Outi Siekkinen Opinnäytetyö Toukokuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SAVOLAINEN,

Lisätiedot

Kunnon välineillä siivous sujuu

Kunnon välineillä siivous sujuu Kunnon välineillä siivous sujuu Siivoaminen on tärkeää näkymätöntä työtä, jonka ansiosta pinnat pysyvät hyvinä, viihtyvyys lisääntyy, eivätkä mikrobit pääse lisääntymään. Jotta siivoustyö sujuisi mahdollisimman

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107

Lisätiedot

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin! Tervetuloa Petäikkölän päiväkotiin! Petäikkölän päiväkoti Päärakennuksessa Hukantaival 8, 80230 Joensuu Päiväkodin johtaja Pia Väänänen p. 050-3109 661 pia.vaananen@jns.fi Sivusiivessä O lemme koonneet

Lisätiedot

Hygieniariskin hallinta

Hygieniariskin hallinta Tekstiilihuollon hygieniavastaavan koulutus verkossa Toinen luentokerta Keudan aikuisopisto - Palvelualat KEUDA 1 Hygieniariskin hallinta KEUDA 2 1 Hygieniariskin hallinta Vesi Tekstiilit Kontaminoituminen

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Ohje henkilökunnalle 29.3.2011 1 Käsihygienia Kynnet, sormukset ja korut Sormuksien, rannekellon ja rannerenkaiden käyttö ei ole suotavaa terveydenhuoltotyössä,

Lisätiedot

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Helena Ojanperä Hygieniahoitaja/osastonhoitaja 5.10.2012 Alueellinen infektioiden torjunnan koulutuspäivä Hoitoon liittyvät infektiot avohoidossa

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Päivähoito ja esiopetus Mustasaaren kunnassa. www.mustasaari.fi

Päivähoito ja esiopetus Mustasaaren kunnassa. www.mustasaari.fi Päivähoito ja esiopetus Mustasaaren kunnassa www.mustasaari.fi Mustasaaren kunta Sivistyspalvelut Keskustie 4 65610 Mustasaari Puh. 327 7111 www.mustasaari.fi/paivahoito Mustasaaressa tammikuussa 2016

Lisätiedot

Paattisten koulusta saatiin vastauksia 7-13-vuotiailta koulun 1. 6. luokan oppilailta. Poikia oli selvästi enemmän kuin tyttöjä.

Paattisten koulusta saatiin vastauksia 7-13-vuotiailta koulun 1. 6. luokan oppilailta. Poikia oli selvästi enemmän kuin tyttöjä. TURUN PAATTISTEN KOULUN OIREKYSELY; syksy 2015 Yhteenvetoraportti oirekyselystä joka tehtiin marraskuussa 2015 sähköpostin välityksellä. Kyselyyn vastasi 93 oppilasta, mikä on 52 % koulun 179 oppilaasta.

Lisätiedot

Elisa Oksanen HYGIENIAOPAS PÄIVÄKOTI ANKKURIN HOITOHENKILÖSTÖLLE

Elisa Oksanen HYGIENIAOPAS PÄIVÄKOTI ANKKURIN HOITOHENKILÖSTÖLLE Elisa Oksanen HYGIENIAOPAS PÄIVÄKOTI ANKKURIN HOITOHENKILÖSTÖLLE Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2011 HYGIENIAOPAS PÄIVÄKOTI ANKKURIN HOITOHENKILÖSTÖLLE Oksanen, Elisa

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa

Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa Merja Laaksonen hygieniahoitaja VSSHP/Tyks Sairaalahygienia ja infektiontorjunta SHYG 2016 Mikä on listeria ja listerioosi?

Lisätiedot

Käsienpesun oppikirja

Käsienpesun oppikirja Käsienpesun oppikirja Opi pesemään ja kuivaamaan kädet pysyt terveenä 3. painos Pikku sankarit ja pahikset Tiesitkö, että joka puolella ympärillämme elää pienen pieniä eliöitä. Niitä on paljon. Ne ovat

Lisätiedot

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN KOETUT OLOSUHTEET JA SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN PÄIVÄKODISSA Sisäilmastoseminaari 16.3.2011 Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry (1) TAUSTAA PÄIVÄKOTIEN ILMANVAIHTO, 2002 tavoitteena

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Infektio uusiutuu ainakin puolella kaikista niistä naisista, joilla se on kerran ollut.

Infektio uusiutuu ainakin puolella kaikista niistä naisista, joilla se on kerran ollut. 1 Kutinaa emättimessä? Näin hoidetaan emättimen sieni-infektiota. Pevaryl Ekonatsoli Emättimen sieni-infektiota pidetään usein liian arkaluontoisena puheenaiheena. Janssen-Cilagin tässä esittämät tiedot

Lisätiedot

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysey toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %). Tutkimusta voidaan pitää tältä

Lisätiedot

OMAVALVONTASUUNNITELMA

OMAVALVONTASUUNNITELMA OMAVALVONTASUUNNITELMA Ulkona tapahtuva myynti 1. TOIMINNANHARJOITTAJAN TIEDOT... 2 2. TOIMINNAN KUVAUS... 2 3. ELINTARVIKKEIDEN HANKINTA... 4 4. PAKKAUSMERKINTÄVAATIMUKSET... 5 5. SIIVOUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin? LIITE 1/1 Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö I Aluksi selvitämme taustatietoja sairaanhoitajista ja heidän työpaikoistaan/yksiköistään. Kirjoita vastauksesi kysymyksien kohdalla oleville riveille

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen 1 LÄÄKKEET JOITA KÄYTETÄÄN TUPAKASTA VIEROITUKSEEN Nikotiinipurukumi Nikotiinipurukumi antaa aktiivista tukea ja auttaa lopettamaan tupakan

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe 1 (9) siivousohje: potilashuoneeseen, toimenpidehuoneeseen ja leikkaussaliin. Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Pääsääntöisesti käytetään mikrokuituista

Lisätiedot

Maahanmuuttajien lähipiirin rokotukset Tuija Leino

Maahanmuuttajien lähipiirin rokotukset Tuija Leino Maahanmuuttajien lähipiirin rokotukset 7.4. 2016 Tuija Leino Sisältö Maahanmuuttajat keitä he ovat? Mitä tarkoitetaan lähipiirillä? Kyseeseen tulevat infektiot Tarvittavat rokotukset Tiittala P, Helve

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Keskisuomalaiset zoonoosit

Keskisuomalaiset zoonoosit Keskisuomalaiset zoonoosit Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä 3.5.2016 Sanna Kilpinen www.terve.fi Zoonoosi? from Greek: ζῷον zoon "animal" Eläimen, yleensä selkärankaisen, infektiotauti, joka voi

Lisätiedot

IV-kanyylien käsittely

IV-kanyylien käsittely IV-kanyylien käsittely Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 Hygieniahoitaja Tuula Keränen infektioiden torjuntayksikkö, OYS Puh 0405094097 Sisältö

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen?

Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen? Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen? Terveyskeskusten ja pitkäaikaislaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 4.5.215 Hygieniahoitaja Tuula Keränen, puh 4 59497 Potilaalla on oikeus

Lisätiedot

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä.

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. 1 Suojainten käyttö Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. Suojainten pukeminen Suusuojus à Suojalasit à Suojatakki à Suojakäsineet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (6) 18 Lausunto kuparisia kosketuspintoja ja infektioita koskevasta valtuustoaloitteesta HEL 2011-007800 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 2 PUHDISTAMINEN JA DESINFEKTIO NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Aseptisesti työskenteleminen noudattaa hyviä sairaalahygieniatapoja sekä aseptista työjärjestystä edeten puhtaasta likaiseen

Lisätiedot

Tartuntatautilaki 1986/583

Tartuntatautilaki 1986/583 sivu 1/5 Tartuntatautilaki 1986/583 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Väestön suojaamiseksi tartuntataudeilta on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään. 2 (29.1.1999/70) Tartuntataudilla tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTIEN YLLÄPITOSIIVOUS

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTIEN YLLÄPITOSIIVOUS TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 4 B 2 1 (6) Ryhmäperhepäiväkotien ylläpitosiivouksen palvelukuvaus 18.4.2012 1751/02.08.00/2012 RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTIEN YLLÄPITOSIIVOUS RYHMÄ- JA LEPOHUONEET Paperi- ja saippua-annostelijat

Lisätiedot

Lisähoitoa. Dansac-tarvikkeet. Dedicated to Stoma Care

Lisähoitoa. Dansac-tarvikkeet. Dedicated to Stoma Care Lisähoitoa Dedicated to Stoma Care Johdanto Sisältö Me Dansacilla olemme omistautuneet kehittämään ainutlaatuisia avannepusseja ja ihonsuojalevyjä, joiden avulla autamme parantamaan avannepotilaiden elämänlaatua.

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS 1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa

Lisätiedot

Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus

Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus 1. MIKÄ ON REUMAKUUME? 1.1 Mikä se on? Reumakuume on streptokokkibakteerin aiheuttaman

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla Särkyä sorkissa Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla Sorkkavälin ajotulehdus Kantasyöpymä Sorkkavälin ihotulehdus Sorkka-alueen ihotulehdus Ennaltaehkäisy Tarttuvat sorkkasairaudet ternikasvattamossa

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoidossa lapsen hoitopaikkana on koti, jossa hän saa kasvaa ja kehittyä pienessä, turvallisessa ryhmässä, eri-ikäisten lasten kanssa omana itsenään ja omista tarpeistaan

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 4. KLIINISET TIEDOT. 4.

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 4. KLIINISET TIEDOT. 4. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI TROSYD 1 % emulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma emulsiovoidetta sisältää 10 mg tiokonatsolia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta

Lisätiedot

Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä. Tukevasti kotona

Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä. Tukevasti kotona Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä Tukevasti kotona Iäkkäiden suun terveydenhuollon palvelujen nivominen kiinteäksi osaksi muita iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluita sekä erityisasiantuntemuksen

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

PESUUN LÄHETETTÄVIEN TEKSTIILIEN LAJITTELU- / PAKKAUSOHJE. 1. NORMAALIT TEKSTIILIT (valkoiseen pyykkisäkkiin)

PESUUN LÄHETETTÄVIEN TEKSTIILIEN LAJITTELU- / PAKKAUSOHJE. 1. NORMAALIT TEKSTIILIT (valkoiseen pyykkisäkkiin) Rovaniemen Keskuspesula Oy OHJE Lähteentie 18 96400 ROVANIEMI p. 040-7120 340 / 040-7120 341 etunimi.sukunimi@rokepe.fi 1 Lapin Sairaanhoitopiiri Kolpeneen palvelukeskus Rovaniemen Kaupunki PESUUN LÄHETETTÄVIEN

Lisätiedot

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.

Lisätiedot

VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET

VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Henkilötiedot nimi: syntymäaika: Kastettu Kastamaton Hätäkastettu Hätäkasteen vahvistus suoritetaan omassa seurakunnassa. syntymäpaino:

Lisätiedot

TERVETULOA MUONION PÄIVÄHOITOON 2015

TERVETULOA MUONION PÄIVÄHOITOON 2015 TERVETULOA MUONION PÄIVÄHOITOON 2015 Tervetuloa Muonion Päivähoitoon 1.8.2015 1 Päivähoitomuodot Muonion kunnassa järjestetään päivähoitoa seuraavasti: 1. Päiväkoti Mustikan osastot a. Puolukka 1-3 v b.

Lisätiedot

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja 2012 Tk -yhdysjäsenten senten koulutuspäiv ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja Tavoitteena parantaa käsihygienian k toteutumista Vähentää hoitoon liittyviä infektioita Käsihygienian

Lisätiedot

Vasikoiden aloitusohjelma

Vasikoiden aloitusohjelma Aloitusohjelma lyhyesti Syntymä 8 vrk ikäinen Ripuliin Colofeed vasta-aineet + energia Vigofeed Hydrafeed Gel Enerfeed rauta + vitamiinit Tuottaa energiaa ja parantaa suolistobakteerien toimintaa ympäristö

Lisätiedot

KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015

KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015 KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 215 Käsihygienian yhtenäinen käytäntö KhYHKÄ Hoitotyön Tutkimussäätiön (Hotus) ja OYS:n kehittämä (211) taustalla WHO:n Five Moments ohjelma perustuu

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan Kehitys ja markkinointi GutGuide Oy www.toothguide.fi I www.gutguide.fi Veli-Matti Mäkinen I veli-matti.makinen@gutguide.fi

Lisätiedot

HYVÄT VANHEMMAT! Kunnioittavasti. Timo Vesikari Professori Tutkimuksesta vastaava lääkäri. tutkimukseen osallistumisesta

HYVÄT VANHEMMAT! Kunnioittavasti. Timo Vesikari Professori Tutkimuksesta vastaava lääkäri. tutkimukseen osallistumisesta HYVÄT VANHEMMAT! B1971035 2016 Tällä kirjeellä tiedotamme teitä rokotetutkimuksesta, jossa lapsellanne on mahdollisuus saada joko meningokokki B tai hepatiitti A -rokote. Tutkimuksella selvitämme meningokokki

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

Pisto- ja viiltotapaturman sattuessa

Pisto- ja viiltotapaturman sattuessa Pisto- ja viiltotapaturman sattuessa Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 17.10.2016 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p.040-5094107 Infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

Parasta käsihygieniaa Ammatilliseen käyttöön

Parasta käsihygieniaa Ammatilliseen käyttöön Parasta käsihygieniaa Ammatilliseen käyttöön Kädet ovat tärkeimmät työvälineesi! Teetpä melkein mitä tahansa työtä, työskentelet käsilläsi. Kätesi siistivät, valmistavat ja tarjoilevat ruokaa, korjaavat,

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 2. LASTENREUMAN ALATYYPIT 2.1 Esiintyykö taudista erilaisia muotoja? Lastenreuma jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, monessako nivelessä tulehdusta

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot