Omaisuus ja hoiva Eri omaisuuslajit vanhuusajan hoivan rahoittamisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omaisuus ja hoiva Eri omaisuuslajit vanhuusajan hoivan rahoittamisessa"

Transkriptio

1 PTT raportteja 232 PTT Reports 232 Omaisuus ja hoiva Eri omaisuuslajit vanhuusajan hoivan rahoittamisessa Jyri Hietala Markus Lahtinen Petri Mäki-Fränti Sami Pakarinen Helsinki 2011

2 Pellervon taloustutkimus PTT Eerikinkatu 28 A Helsinki Puh Faksi Sähköposti ISBN (painettu) ISBN (PDF) ISSN (painettu) ISSN (PDF) Helsinki 2011

3 Jyri Hietala Markus Lahtinen Petri Mäki-Fränti Sami Pakarinen OMAISUUS JA HOIVA Eri omaisuuslajit vanhuusajan hoivan rahoittamisessa. PTT raportteja s. ISBN (painettu), ISBN (PDF), ISSN (painettu), ISSN (PDF) Tiivistelmä:. Tässä työssä tarkastellaan suomalaisten kotitalouksien varallisuuden kehitystä ja sen hyödyntämistä hoivan rahoituksessa. Tutkimuksen tulosten mukaan erityisesti asuntovarallisuus voi olla yksi osa hoivapalveluiden rahoitusratkaisua. Valtaosa suomalaisista asuu omistusasunnossa. Asuntovarallisuuden arvon pieni vaihtelu ja tasainen nousu hoivan kustannustason määrittävän yleisen tulokehityksen mukaisesti antaa lähtökohtaisesti hyvän suojan hoivakustannusten muutoksia vastaan. Suomalaisten varallisuus ei kuitenkaan suoraan ole riittävä suuri antamaan suojaa pitkäaikaisen hoivan tarpeeseen. Riskinä on omaisuuden loppuminen kesken hoivantarpeen. Hoivavakuutus ratkaisee omaisuuden ajallisen riittävyyden ongelman. Jos vanhushoivan saatavuus ja laatu määritellään tasolle, joka objektiivisesti arvioiden mahdollistaa hyvän vanhuuden, julkiselle sektorille syntyy kannustin rohkaista kotitalouksia hyödyntämään omaisuuttaan oman hoivan rahoituksesta. Kannustaminen tuottaa paremman lopputuloksen kuin pakottaminen, joka toteutettaisiin esimerkiksi ottamalla omaisuus huomioon asiakasmaksuja määriteltäessä. Tukemalla vapaaehtoiseen omaisuuden hyödyntämistä vältytään luomasta kannusteita omaisuuden määrän minimoinnille. Avainsanat: Hoivan rahoitus, omaisuus, hoivavakuutus Jyri Hietala Markus Lahtinen Petri Mäki-Fränti Sami Pakarinen HOUSEHOLD PROPERTY AND LONG TERM CARE. PTT Reports 232. p 49. ISBN (printed), ISBN (PDF), ISSN (printed), ISSN (PDF) Abstract: Long-term care (LTC) primarily consists of varying degrees of custodial care for individuals who have difficulty performing basic functions in their daily lives. LTC expenditures are projected to multiply in real terms over the next few decades in Finland. LTC represents one of the largest uninsured financial risks facing elderly in Finland. This paper focuses on the amount of household property and its usefulness for LTC funding. We are especially interested in voluntary private LTC insurance. Our main findings are as follows: a) There is enough property to finance home LTC. b) Private LTC insurance improves welfare but it is rather expensive relative to median household property c) Government should create incentives to use private property in LTC funding on a voluntary basis. Keywords: Household property, long term care, insurance

4

5 ESIPUHE Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen ja rahoittamiseen liittyvät teemat ovat ajankohtaisia monesta syystä. Hoivan kohdalla kyse on merkittävästä noin kolmen miljardin suuruisesta, väestön vanhenemisen myötä yhä kasvavasta rahoitustarpeesta. Hoivan rahoitukseen liittyvien haasteiden ratkaisemisella on myös keskeinen merkitys julkisen talouden kestävyysvajeen kannalta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kotitalouksien varautumismahdollisuuksia lisääntyneeseen hoivan tarpeeseen tilanteessa, jossa julkisten palvelujen lisäämisen mahdollisuudet ovat rajalliset. Hoivalla ymmärretään tässä kotihoitoa tai tehostettua palveluasumista. Omaehtoisen varautumisen yhteydessä on tuotu yhä useammin esiin myös vanhusväestön oman varallisuuden käyttö henkilökohtaisen hoivan rahoittamisessa. Siksi onkin mielenkiintoista tarkastella suomalaisten varallisuuden kehitystä ja sen hyödyntämistä hoivan rahoituksessa. Erityisen mielenkiinnon kohteena on hoivavakuutuksen hyödyntäminen hoivan rahoitusinstrumenttina. Selvityksen on rahoittanut Finanssialan keskusliitto. Kiitämme rahoittajaa mahdollisuudesta paneutua mielenkiintoiseen teemaan. Selvitystä ovat kommentoineet sen eri vaiheissa Päivi Luna, Piritta Poikonen sekä Timo Silvola (FKL), ja Petri Vänttinen (Pohjola-vakuutus). Lämmin kiitos heille yhteistyöstä. Helsingissä Pasi Holm toimitusjohtaja Pellervon taloustutkimus PTT Markus Lahtinen tutkimusjohtaja

6

7 YHTEENVETO Julkisen sektorin rooli palvelujen turvaajana on Suomessa yleisesti hyväksytty. Väestön hoivan tarpeen lisääntyminen ja kiristyvä julkinen talous pakottavat kuitenkin pohtimaan yhteisistä varoista rahoitettavan hoivan sisältöä. Julkisten menojen kohdentaminen edellyttää puolueilta avointa arvokeskustelua yhteiskunnan ja yksilön välisestä työnjaosta. Arvokeskustelua voi ja pitää käydä myös hyvinvointiyhteiskunnan raamien sisällä. Hoivapalvelujen rahoittamisen kannalta yhä olennaisemmaksi tulee jatkossa kysymys, missä kulkee oman varautumisen ja yhteiskunnan velvollisuuksien välinen raja. Omaehtoisen varautumisen yhteydessä on tuotu yhä useammin esiin myös vanhusväestön oman varallisuuden käyttö henkilökohtaisen hoivan rahoittamiseen. Tässä työssä tarkastellaan suomalaisten kotitalouksien varallisuuden kehitystä ja sen hyödyntämistä hoivan rahoituksessa. Erityisen mielenkiinnon kohteena on omaisuuden hyödyntäminen hoivavakuutuksen avulla. Tutkimuksen tulosten mukaan suomalaisten omaisuus voi olla yksi osa hoivapalveluiden rahoitusratkaisua. Suomessa verojärjestelmä ohjaa kotitalouksia voimakkaasti kohti omistusasumista, joka tosiasiallisesti on pitkäaikaissäästämistä. Tilastokeskuksen mukaan 75 % suomalaisista asui omistusasunnossa Ikääntyvällä väestöllä onkin kertynyt erityisesti asuntovarallisuutta, jolla voidaan keventää nuorempien sukupolvien maksutaakkaa vanhusten hoivasta. Asuntovarallisuuden arvon pieni vaihtelu ja tasainen nousu hoivan kustannustason määrittävän yleisen tulokehityksen mukaisesti antaa lähtökohtaisesti hyvän suojan hoivakustannusten muutoksia vastaan. Asuntovarallisuuden hyödyntäminen hoivan rahoituksessa edellyttää kuitenkin, että rahoituslaitokset tarjoavat kohtuullisin kustannuksin asiakkailleen esimerkiksi käänteisen asuntolainan. Käänteiset asuntolainat mahdollistavat samanaikaisesti sekä asumisen omassa asunnossa että varallisuuden irrottamisen hoivan rahoitukseen. i

8 Muiden omaisuuslajien osalta ongelmaksi muodostuu niiden epätasaisen jakautuminen eri kotitalouksien välillä. Erityisen korostunut tämä ongelma on osakevarallisuuden tapauksessa. Osakevarallisuuden osalta ongelmaksi tulee myös varallisuusarvojen suuri vaihtelu ajassa. Metsävarallisuuden käyttämistä hoivan rahoituksessa puoltaa sen osakevarallisuutta pienempi arvon vaihtelu. Metsävarallisuutta on myös usein kotitalouksilla, joilla asunto-omaisuuden arvo on pienempi. Suomalaisten varallisuus ei kuitenkaan suoraan ole riittävän suuri antamaan suojaa pitkäaikaisen hoivan tarpeeseen. Riskinä on omaisuuden loppuminen kesken hoivantarpeen. Hoivavakuutus ratkaisee omaisuuden ajallisen riittävyyden ongelman. Ongelmaksi muodostuu kertamaksuisen vakuutuksen korkea hinta, varsinkin jos vakuutus kohdistuu tehostettuun palveluasumiseen. Varallisuudella olisi mahdollista kuitenkin hankkia kotihoivan takaava vakuutus. Omaisuuden hyödyntämien oman hoivan rahoituksessa on järkevää sekä yksilön optimaalisen elinkaarisuunnittelun että julkisen talouden kestävyyden kannalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi yksityisen ja julkisen rahoituksen tulee olla joustavasti yhdistettävissä. Tämä on tehtävissä palvelusetelin avulla. Suoria positiivisia vaikutuksia julkiselle taloudelle rajoittaa osaltaan se, että yksityinen varautuminen ei saa leikata merkittävästi palvelusetelin arvoa. Toisaalta julkisen talouden kestävyyden kannalta palvelusetelin arvo ei saa täysimääräisesti vastata julkiselle sektorille aiheutuvaa nettokustannusta, koska palvelusetelin muodossa annettava tuki kohdistuu aina osittain kotitalouksille, jotka hyödyntäisivät omaisuuttaan ilman palveluseteliäkin. Palvelujen kasvava kysyntä luo paineita säännöstellä palvelujen tarjontaa ja saatavuutta. Jos vanhuushoivan saatavuus ja laatu määritellään tasolle, joka objektiivisesti arvioiden mahdollistaa hyvän vanhuuden, julkiselle sektorille syntyy kuitenkin kannustin rohkaista kotitalouksia hyödyntämään omaisuuttaan oman hoivan rahoituksesta. Kannustaminen tuottaa paremman lopputuloksen kuin pakottaminen, joka toteutettaisiin esimerkiksi ottamalla omaisuus huomioon asiakasmaksuja määriteltäessä. Tukemalla vapaaehtoiseen omaisuuden hyödyntämistä vältytään luomasta kannusteita omaisuuden minimoimiselle. ii

9 Sisällys Tiivistelmä, Abstract ESIPUHE YHTEENVETO... i 1. JOHDANTO Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys Omaisuuden optimaalinen hyödyntäminen Omaisuus ja hoivan rahoitus SUOMALAISTEN KOTITALOUKSIEN VARALLISUUDEN KEHITYS Asuntovarallisuus Rahoitusvarallisuus Metsävarallisuus Yksityismetsien arvo ja sen jakautuminen ikäryhmittäin Metsän hyödynnettävyys hoivan rahoituksessa IKÄÄNTYVIEN KOTITALOUKSIEN VARALLISUUS JA KEHITYSENNUSTE OMAISUUS JA YKSITYINEN HOIVAVAKUUTUS Yksityisen hoivavakuutuslaskelman oletukset Esimerkkilaskelma hoivavakuutuksen hinnasta OMAISUUS JA HOIVAN SUORA YKSITYINEN RAHOITUS VEROTUSNÄKÖKULMIA HOIVAN YKSITYISEEN RAHOITUKSEEN Hoivan yksityisen rahoituksen julkinen tuki Metsävarallisuus ja verotuet JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET... 46

10

11 1. JOHDANTO Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kotitalouksien varautumismahdollisuuksia lisääntyneeseen hoivan tarpeeseen tilanteessa, jossa julkisten palvelujen lisäämisen mahdollisuudet ovat rajalliset. Hoivalla ymmärretään tässä kotihoitoa tai tehostettua palveluasumista. 1 Kotihoidolla tarkoitetaan kotipalvelua ja kotona annettavaa terveydenhoitoa. Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan asumista palvelutalossa, jossa henkilökunta on läsnä ympäri vuorokauden. Omaehtoisen varautumisen yhteydessä on tuotu yhä useammin esiin myös vanhusväestön oman varallisuuden käyttö henkilökohtaisen hoivan rahoittamisessa. Tässä työssä tarkastellaan suomalaisten varallisuuden kehitystä ja sen hyödyntämistä hoivan rahoituksessa. Erityisen mielenkiinnon kohteena on hoivavakuutuksen hyödyntäminen hoivan rahoitusinstrumenttina. Suomessa on tarjolla jo nyt erilaisia tuotteita, joiden avulla epälikvidiäkin varallisuutta voi hyödyntää oman hoivan rahoituksessa. Käänteinen asuntolaina mahdollistaa samaan aikaan sekä omassa asunnossa asumisen että varallisuuden irrottamisen hoivan rahoitukseen. Hoivavakuutustuotteita ei kuitenkaan ole tarjolla. Tämän taustalla on useita tekijöitä. Ensinnäkin hoivavakuutuksen yleistymien edellyttää kuntien erilaisen palvelutarjonnan ja erilaisten käytäntöjen yhdenmukaistumista. Ilman yhdenmukaisempaa hoivapalvelutarjontaa vakuutustuotteen sisällön ja ehtojen standardointi on vaikeata, koska vakuutuksen ottajan palvelun tarve (vakuutuksesta saatava hyöty) vaihtelee asuinpaikan mukaan. Lisäksi vakuutuksen ottajan asuinpaikka voi olla eri vakuutustapahtuman realisoituessa kuin vakuutusta otettaessa. Toisekseen julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteensovittaminen on vielä osin epäselvää. 1 Hoivapalvelun käsitteen käytölle eikä sen sisällölle ole olemassa yhtenäistä käytäntöä. Esimerkiksi Järvinen (2004) lukee hoivapalveluihin sekä avo- että laitoshoidon.

12 1.1 Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys Suomen valtiontaloutta kohtaa samanaikaisesti kaksi haastetta. Ensinnäkin yhä pitkittyvä talouskriisi on kääntänyt valtiontalouden selvästi alijäämäiseksi. Toinen haaste on pitkän aikavälin demografisista seikoista johtuva julkisen talouden kestävyysvaje. Akuutit valtiontalouden ongelmat vaikeuttavat myös kestävyysvajeen hoitoa, koska tuleviin ongelmiin ei pystytä varautumaan ylijäämäisillä budjeteilla ja lähtötilanne muodostuu näin ollen entistä vaikeammaksi. Valtiontalous on kuitenkin toistaiseksi toipunut syksyllä 2008 alkaneesta finanssikriisistä varsin hyvin. Verotulot ovat kasvaneet ennakoitua nopeammin ja menojen kasvu on lähes pysähtynyt. Vuoden 2010 kymmenen miljardin alijäämää onkin kutistumassa vuonna 2011 noin 6 miljardiin euroon. 2 Finanssikriiseille tyypilliseen tapaan talouskasvu on kuitenkin vaihtelevaa ja keskimäärin hyvin heikkoa useita vuosia kriisin jälkeen. Tämän seurauksena valtiontalouden tilanne heikkenee jatkossa uudestaan. Hidastuva talouskasvu ja lisääntyvä työttömyys kasvattavatkin valtiontalouden alijäämän uudelleen vuonna 2011 reiluun 7 miljardiin euroon. Koko julkisen talouden alijäämä olisi tällöin ensi vuonna noin prosentti suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tulevaan talouskasvuun ja valtiontalouden tilaan liittyy lisäksi jatkossa poikkeuksellisen suurta epävarmuutta. Hallituksen tavoitteena oli kääntää valtionvelan suhde BKT:hen laskuun vaalikauden aikana. Velkasuhteen kasvu on selvästi hidastunut vuoden 2011 aikana. Ensi vuonna valtion velka ja velan suhde bruttokansantuotteeseen kasvavat kuitenkin uudestaan. Valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen arvioidaan kohoavan 44 prosenttiin. Vaikka tämä on kansainvälisesti alhainen luku, kriisin pitkittymisen myötä julkisen talouden kestävyysvajeen kurominen umpeen tulee olemaan entistä haasteellisempi tehtävä. Julkisen sektorin kustannuksilla on taipumus kasvaa talouskasvun viitoittamaa tietä. Pelkällä talouskasvulla julkista taloutta ja erityisesti valtiontaloutta ei pystytäkään tasapainottamaan. Myöskään veronkorotuksilla ei voida ratkaista koko ongelmaa, koska se edellyttäisi veroasteen nostoa poikkeuksellisen korkeaksi, jopa talouskasvun kannalta haitallisen kor- 2 Lukujen taustalla on PTT:n vuoden 2011 syksyn ennuste, jossa talouskasvu on 3 % vuonna 2011 ja -1,5 % vuonna

13 keaksi. Veronkorotusten lisäksi on välttämätöntä, että valtion menot kasvavat tulevina vuosina selvästi BKT:n kasvua hitaammin, jotta talous saadaan tasapainoon. Tämä on erityisen haasteellista tilanteessa, jossa julkisten menojen lisäykselle olisi suurta tarvetta esimerkiksi hoivapalveluiden osalta. Useissa Suomen julkisen talouden kestävyysvajeesta tehdyissä arvioissa on päädytty noin 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta eli noin 9 miljardiin euroon. 3 Julkisen sektorin pitkän aikavälin arviot ovat kuitenkin riippuvaisia niissä käytetyistä oletuksista. Erityisesti julkisen sektorin tulopuoleen vaikuttaviin tekijöihin (esim. työikäisen väestön määrä ja BKT:n kasvun ja korkotason välinen erotus) liittyy suurta epävarmuutta, joilla on huomattava vaikutus arvioihin kestävyysvajeen suuruudesta. Kestävyyslaskelmien menopuoleen liittyy paljon vähemmän epävarmuutta kuin tulopuoleen. Väestön ikääntyminen ja sen vaikutus hoito- ja hoivamenoihin on helpommin ennustettavissa kuin tulopuoli. 4 Vuonna 2010 yli 80-vuotiaiden osuus väestöstä on noin 4,8 prosenttia ja tämän osuuden ennustetaan vuoteen 2040 mennessä nousevan 11,2 prosenttiin, jolloin heidän määränsä nousisi nykyisestä henkilöstä henkilöön. Varsinkin yli 80-vuotiailla hoivan tarve kasvaa nopeasti, joten hyvin vanhojen henkilöiden osuuden kasvu koko väestöstä kasvattaa hoivan kokonaisrasitusta yhteiskunnalle. Väestön ikääntymistä arvioidaan elinajanodotteen avulla. Elinajanodote on tähän asti systemaattisesti aliarvioinut eliniän nousun. Väestön ikääntymistä ovat edesauttaneet ravinnon ja terveyspalveluiden laadun kohentuminen. Kestävyysvajelaskelmien kannalta elinajanodotteeseen liittyvää epävarmuutta onkin mallinnettu hyödyntäen stokastista ennustemallia. 5 Vaikka mallien avulla voidaan arvioida entistä paremmin elinajanodotetta, pitkäikäisyyden riski voi luoda kestävyysvajeelle vielä uusia haasteita. Hoivasektorin suuruus vaihtelee paljon riippuen hoivan määritelmästä. Tyypillisesti hoivan kokonaiskustannuksien arvioidaan olevan nyt suurusluokaltaan lähes 3 miljardia euroa (Volk ja Laukkanen, 2010). Jo maltillisilla säästöprosenteilla säästöt voivat vuositasolla olla julkiselle sektorille 3 Myös valtiovarainministeriön laskelma (VM, 2010) päätyy 5 % kestävyysvajeeseen. 4 Lassila ja Valkonen (2010) esittävät, että hoivapalveluiden kulutus ja siitä seuraava hoivamenojen kasvu on ikääntymistä enemmän seurausta henkilön kuoleman läheisyydestä. Vaikka tällä on huomattava vaikutus kestävyysvajeen suuruuteen, kysymys on enemmänkin mallinnusongelmasta kuin ilmiön epävarmuuteen liittyvästä seikasta. 5 Juha Alhon stokastinen väestöennuste. 3

14 useita satoja miljoonia euroja ja tulevaisuudessa vielä paljon enemmän. Vaikka kestävyysvajeen kiinni kurominen vaatii varsin monipuolisen toimenpideohjelman, suuruusluokaltaan usean sadan miljoonan säästöillä on jo merkitystä kokonaisuuden kannalta. Koska varsinkaan hoivapuolella ei aina ole edes toivottavaa pyrkiä löytämään tuottavuutta lisääviä toimintatapoja, kestävyysvajeen tämän osan ratkaisuun täytyy löytää muita toimia. 1.2 Omaisuuden optimaalinen hyödyntäminen Kansainvälisten ja suomalaisten empiiristen havaintojen mukaan kansalaiset jatkavat säästämistä eläkkeellä ja heiltä jää kuollessaan jälkeen huomattavasti ennen kaikkea asuntovarallisuutta. Varallisuuden säilyttämisen ja mahdollisesti jopa sen kasvattamisen taustalla ovat pitkään elämisen riski ja siihen mahdollisesti sisältyvät suuret hoivamenot sekä perinnönantomotiivi. Vaikka perinnön jättäminen on tyypillisesti tietoinen valinta, merkittävä osa perintöjen arvosta voi olla kuitenkin tahatonta perintöä. Davidoff ym. (2005) osoittavat, että merkittävä varautuminen pitkäikäisyyteen ja siihen liittyviin kustannuksiin on järkevää annuiteettieläkkeen kaltaisilla tuotteilla, vaikka perinnönjättömotiivi sallitaan. 6 Heidän tekemänsä simuloinnit erilaisilla toivotuilla kulutuspoluilla ottavat huomioon myös epätäydelliset vakuutusmarkkinat. Simulointitulosten mukaan optimaalinen varautumisen määrä on vähintään kaksi kolmasosaa eläköitymishetken varallisuudesta. Davidoff ym. (2005) analysoivat annuiteettieläkkeen tarkoituksenmukaisuutta elinkaaren kulutusuran optimoimisessa. Koska hoivakustannukset kasvavat voimakkaasti henkilön täytettyä 80 vuotta, tässä tutkimuksessa kiinnitämme erityistä huomiota pitkäikäisyyteen liittyviin vanhuusajan hoivakustannusten rahoitukseen. 6 Yaari (1965) esitti, että rationaalisten kuluttajien kannattaisi annualisoida täysin heidän säästönsä. Davidoff, ym. (2005) jatkavat tätä työtä tarkoituksenaan osoittaa, että ainakin osittainen annualisointi on järkevää ilman Yaarin varsin rajoittavia oletuksia esim. hyötyfunktion muotoa tai epävarmuutta koskien. 4

15 1.3 Omaisuus ja hoivan rahoitus Hoivapalvelujen rahoittamisen kannalta olennainen kysymys on, missä kulkee oman varautumisen ja yhteiskunnan velvollisuuksien välinen raja. Lisäämällä kansalaisten omaa vapautta ja vastuuta hoivasta voidaan myös palvelutuotantoon saada muutoksia. Eräs ratkaisu olisi, että julkinen sektori tarjoaisi perushoivapalvelut ja yksityinen sektori tarjoaisi rahoitusmuodon ja yksilölliset hoivapalvelut perushoivan lisäksi. Hoivapalveluiden julkinen tarjonta niille henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää omaa omaisuuttaan hoivan hankkimiseen, on riippuvainen suoraan niistä poliittisista päätöksistä, joilla määritetään julkisen hoivan rahoituksen taso. Yksityisen varautumisen yleistyminen voi joko parantaa näiden palvelujen tasoa (yksityisen varautumisen aikaansaamat kustannussäästöt) tai heikentää niitä (julkisten hoivapalveluiden poliittisen tuen heikentyminen). Olennaista on kuitenkin huomata, että yksityinen varautuminen ei suoraan vaikuta niiden henkilöiden hoivan tarjontaan, joilla ei ole tällaista mahdollisuutta. Tällä hetkellä julkinen sektori tyypillisesti maksaa vanhuusajan hoivan, mutta perii hoivasta kotitalouden kannalta merkittävän suuruisen asiakasmaksun. Kotitalouden kannalta merkittävät asiakasmaksut tekevät lähtökohtaisesti yksityisesti rahoitetun hoivan kilpailukykyisemmäksi julkisen hoivan kanssa. Mikään yksityisen puolen innovaatio ei kuitenkaan pysty ratkaisemaan hoivan yksityisen rahoituksen problematiikkaa ilman yksityisen järjestelmän toimivaa niveltymistä julkisesti rahoitetun hoivajärjestelmän kanssa. Yksityinen varautuminen on hyvinvointivaltiossa aina lisä julkisen sektorin tarjoamaan palveluntarjontaan. Palvelusetelin tai palvelutilin avulla pystytään yhdistämään yksityistä ja julkista rahoitusta. Vaikka yksityisen osan hankkimiseen käytettäisiin esim. hoivavakuutuksessa saatavaa tuloa, tämä ei saisi liian paljoa rajoittaa julkisen kompensaation suuruutta, jotta oma varautuminen säilyisi todellisena vaihtoehtona. 7 Tässä tutkimuksessa kokonaisvarallisuuden kehityksen ennustaminen kohdistetaan ikäryhmään, jotka olivat vuonna 2010 iältään vuotiaita. Tämän ikäryhmän suunnitteluhorisontissa hoivan rahoituksen voi olettaa olevan yhtenä taloudellista päätöksentekoa määrittävänä teki- 7 Yhdysvalloissa hoivavakuutuksen yleistymisen este on ollut hoivavakuutustulon korkea implisiittinen veroaste. 5

16 jänä. Tämä ryhmä muodostaa näin ollen myös potentiaalisimman yksityisen hoivavakuutuksen ostajaryhmän. Asuntovarallisuus muodostaa nyt ja jatkossa merkittävimmän omaisuuslajin. Asuntovarallisuuden hyödyntämisen mahdollisuuksia hoivan rahoituksessa lisää myös sen suhteellisen tasainen jakautumien eri väestöryhmien välillä. Asuntovarallisuuden arvon pieni varianssi ja korkea korrelaatio kustannustason määrittävän yleisen tulokehityksen kanssa antaa lähtökohtaisesti hyvän suojan hoivakustannusten muutoksia vastaan. 8 Toisaalta on kuitenkin huomattava, että jatkossa asuntovarallisuuden arvonnousu ei ole yhtä nopeata kuin viime vuosikymmenellä. Tämä johtuu siitä, että asuntojen hintoja ovat osaltaan nostaneet laina-aikojen pidentyminen ja valuutan vaihtumiseen liittyvä pysyvästi alempi korkotaso, jotka ovat kertaluonteisia ilmiöitä. Muiden omaisuuslajien osalta ongelmaksi muodostuu niiden epätasainen jakautuminen eri kotitalouksien välillä. Erityisen korostunut tämä ongelma on osakevarallisuuden tapauksessa. Osakevarallisuuden osalta ongelmaksi tulee myös varallisuusarvojen suuri vaihtelu ajassa. Metsäomaisuuden käyttämistä hoivan rahoituksessa puoltaa sen osakevarallisuutta pienempi volatiliteetti. Metsävarallisuutta on runsaasti myös alueellisesti sellaisilla seuduilla, joilla kotitalouksien muun omaisuuden (ennen kaikkea asuntovarallisuuden) arvo on pienempi. Suomalaisten asuntovarallisuus ei ole sellaisenaan riittävä antamaan suojaa pitkäaikaisen hoivan tarpeeseen. Riskinä on omaisuuden loppuminen kesken hoivantarpeen. Hoivavakuutus ratkaisee omaisuuden ajallisen riittävyyden ongelman. Ongelmaksi muodostuu kertamaksuisen vakuutuksen korkea hinta, varsinkin jos kysymyksessä on tehostettu palveluasuminen. Kotona annettavan hoivan takaavan vakuutuksen hankkimiseen asuntovarallisuus antaa kuitenkin hyvät lähtökohdat. 8 Asuntovarallisuuden hyödyntäminen joko suoraan tai vakuutuksen kautta voi tapahtua käänteisen asuntolainan muodossa. Käänteisiä asuntolainoja on käytetty hoivakulujen kattamiseen esimerkiksi Yhdysvalloissa, ja niiden käytöstä saatuja kokemuksia on raportoitu melko kattavasti. Suomessa käänteistä asuntolainaan hyödynnettävyyttä hoivan rahoituksessa ovat pohtineet esim. Määttänen ja Valkonen (2008) ja Lahtinen (2010). 6

17 2. SUOMALAISTEN KOTITALOUKSIEN VARALLISUUDEN KEHITYS Vanhuuden hoivaan liittyvät kustannukset tulevat kotitalouden suunnitteluhorisonttiin tyypillisesti siinä vaiheessa kun kotitaloudelle on jo kertynyt omaisuutta. Tällöin yksi tapa kotitalouden varautumisessa julkisten hoivapalvelujen täydentämiseen on oman varallisuuden hyödyntäminen. Omaisuuden hyödynnettävyyttä arvioitaessa on tärkeätä hahmottaa sekä omaisuuden määrä että sen jakautuminen kotitalouksien välillä. Varallisuuden kehittymistä tarkastellaan usein elinkaarivarallisuuden näkökulmasta. Elinkaarivarallisuuden tarkastelu on perusteltua, koska kotitalouksien varallisuuden rakenne vaihtelee iän myötä. Tässä tutkimuksessa käytetyt varallisuustiedot perustuvat Tilastokeskuksen varallisuustutkimuksiin vuosilta 1988, 1994, 1998 ja Varallisuustiedot olivat käytettävissä ikäryhmistä alle 25-, , , sekä yli 64- vuotiaat. Yksityinen sektori on lähihistoriassa ollut nettosäästäjä useimpina vuosina (Kuvio 1). Tämä yhdessä omaisuudesta kertyneen tuoton kanssa on lisännyt kotitalouksien varallisuutta trendinomaisesti. Varallisuuden kehitys eri ikäluokissa vuosina on ollut kaksijakoinen. Nuorilla kotitalouksilla varallisuuden kehitys on pysynyt koko tarkasteluperiodin ajan samalla tasolla kun taas vanhempien kotitalouksien kehitys on jatkanut trendinomaista kasvua (Kuvio 2). 9 Elinkaarivarallisuuden näkökulma käy Kuviosta 2 selvästi ilmi. Varallisuus on sitä suurempaa, mitä vanhemmasta ikäluokasta on kysymys. Poikkeuksena vanhempien kotitalouksien osalta ovat yli 65-vuotiaat, joiden varallisuus on ikäryhmistä kolmanneksi alhaisin. Tätä selittää mm. leskeytyminen ja lapsille annettavat perinnöt. 9 Kotitalouksien varallisuustutkimuksessa kotitalouden viitehenkilöksi valitaan se kotitalouden jäsen, jonka henkilökohtaiset tulot ovat suurimmat. 7

18 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% -2% -4% Kuvio 1. Kotitalouksien säästämisaste. Lähde: Tilastokeskus Alle 25 v 25-34v 35-44v 45-54v 55-64v 65v- Kuvio 2. Varallisuuden kehittyminen ikäluokittain vuosina 1988, 1994, 1998 ja Lähde: Tilastokeskus Vuodesta 1994 lähtien kaikkien ikäryhmien varallisuus on kasvanut selvästi lukuun ottamatta alle 25-vuotiaita. Tätä selittää 1990-luvun laman jälkeinen nousukausi. Ikäryhmittäistä varallisuuskehityksen tarkastelua 8

19 tehtäessä pitää kuitenkin muistaa, että eri ikäryhmät ovat kohdanneet elinkaarensa aikana hyvin erilaisia shokkeja, jotka ovat vaikuttaneet varallisuuden kehitykseen. Esimerkiksi 1990-luvun laman aikaan työelämään siirtymässä olleet eivät työllistyneet yhtä nopeasti kuin myöhemmin samassa vaiheessa ollut ikäryhmä. Työelämän lisäksi varallisuuden kehitys on ollut riippuvaista omaisuusarvojen noususta, joka näkyy selkeimmin asuntovarallisuuden arvon kehityksenä. Asuntovarallisuus on kertynyt eri tavalla riippuen siitä, missä vaiheessa yksilö on ostanut asuntonsa. Merkittävin selittäjä varallisuuden kehityseroista löytyykin asuntovarallisuudesta. Alle 25-vuotiaissa omistusasujien osuus on huomattavasti pienempi kuin muissa ikäryhmistä, koska tässä ikäkohortissa opiskelu sekä säännöllisen ja riittävän tulovirran puuttuminen usein estää omistusasunnon hankinnan. Toiseksi nuorimmassa ikäkohortissa (25 34 vuotta) asuntovarallisuus muodostaa suurimman osan kokonaisvarallisuudesta muihin ikäryhmiin verrattuna (Kuvio 3). Ikääntyneissä kotitalouksissa puolestaan asuntovarallisuuden lisäksi omaisuutta on kartutettu myös muilla omaisuuslajeilla. 10 Velkojen osuus kokonaisvarallisuudesta on merkittävä nuoremmissa kotitalouksissa, joissa asuntolainojen osuus kokonaisvarallisuudesta muodostaa suurimman osan. Kotitalouksien kokonaisvarallisuuden kehitykseen vaikuttavat suhdanneluontoisten shokkien lisäksi myös talouden pitkän aikavälin trendit kuten kotitalouksien säästämisaste, tulokehitys ja pääomalle saatu tuotto Kuvion 3 Muut omaisuuslajit sisältävät kulkuneuvot ja muun rahoitusvarallisuuden. Metsävarallisuutta käsitellään Tilastokeskuksen varallisuustutkimuksessa ainoastaan verotusarvojen avulla. Tarkastelemme tässä tutkimuksessa metsävarallisuuden kehitystä erikseen luvussa Tässä tutkimuksessa samojen ikäryhmien varallisuuden kehittymistä arvioidaan yli ajan. Tällöin varallisuuden kehitys on riippuvainen säästämisasteesta, tulokehityksestä sekä omaisuuden arvonnoususta ja sen tuotosta. Näin varallisuuden kehitystä lähestyttäessä ei tarkastelussa tarvitse huomioida ikäryhmän lähtötilannetta tai sitä, miten eri shokit ovat vaikuttaneet eri ikäluokkien varallisuuden kehitykseen. 9

20 Asuntojen arvo 55-64v 45-54v 35-44v 25-34v Alle 25 v 0% 20% 40% 60% 80% 100% 65v- Vapaaajanasuntojen arvo Talletukset yhteensä Pörssiosakkeet ja rahastosijoitukset Muut osakkeet, osuudet ja joukkokirjat Muut Velat Kuvio 3. Varallisuus omaisuuslajeittain ja velkaosuudet ikäryhmittäin vuonna Lähde: Tilastokeskus 2.1 Asuntovarallisuus Asuntovarallisuuden hyödyntämistä hoivan rahoituksessa puoltaa moni seikka. Ensinnäkin suomalaisten omaisuudesta valtaosan muodostaa asuntovarallisuus. Toisekseen se on jakautunut eri omaisuuslajeista tasaisimmin. Kolmanneksi asuntovarallisuuden karttuminen viimeisten vuosikymmenten aikana on suosinut ns. suuria ikäluokkia, joiden hoivakustannuksista kertyy seuraavalle sukupolvelle poikkeuksellisen suuri vastuu. Suurimman ongelman asuntovarallisuuden hyödyntämiselle muodostaa varallisuuden vaikea muutettavuus rahaksi. Suomalaisten varallisuudesta ylivoimaisesti suurin osa on sidottu asuntoihin. Tilastokeskuksen mukaan 75 % suomalaisista asui omistusasunnossa Kotitalouksien eri omaisuuslajien absoluuttisista arvoista asuntovarallisuuden merkittävä osuus muihin varallisuuslajeihin verrattuna näkyy selvästi (Kuvio 4). Asuntovarallisuuden jakautumisen epätasaisuutta eri ikäryhmien välillä selittää myös kotitalouksien lukumäärät. Keski-ikäisiä tai vanhempia kotitalouksia on selvästi enemmän kuin nuorempia kotitalouksia. 10

21 Lkm Asuntojen arvo Vapaa-ajanasuntojen arvo Talletukset yhteensä Pörssiosakkeet ja rahastosijoitukset Muut osakkeet, osuudet ja joukkokirjat Kotitalouksien lkm, (oikea akseli) 0 Alle 25 v 25-34v 35-44v 45-54v 55-64v 65v- 0 Kuvio 4. Kotitalouksien varallisuuden arvo ikäkohorteittain sekä kotitalouksien lukumäärä vuonna Mrd. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kaikki Alle 25v 25-34v 35-44v 45-54v 55-64v 65v < Kuvio 5. Asuntovarallisuuden jakautuminen sekä kokonaisasuntovarallisuus (ml. vapaa-ajanasunnot ja kakkosasunnot) ikäryhmittäin vuonna Lähde: Tilastokeskus 11

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus Kulutus Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 13.11.2013 Antti Ripatti (HECER) Kulutus 13.11.2013 1 / 11 Indifferenssikäyrät ja kuluttajan teoria Tarkastellaan edustavaa kotitaloutta.

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Kaavio 1. Jäsenmäärän kehitys 1990-2016

Kaavio 1. Jäsenmäärän kehitys 1990-2016 Sivu 1 / 6 Liittokokous 23. 24.11.2012 Tampereen yliopisto, Kalevantie 4, Tampere 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2014-2016

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila. 30.1.2013 Tilinpäätösinfo

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila. 30.1.2013 Tilinpäätösinfo 1 SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Asuntomarkkinat 3. Strategia 4. SATOn vuosi 2012 5. Toimintaympäristö 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 35 kaupunkia 750 kohdetta

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/ SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-9/2011 25.10.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-9/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-9/2011

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS. Tampereen yliopisto VTT Jaakko Kiander Ilmarinen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS. Tampereen yliopisto VTT Jaakko Kiander Ilmarinen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Tampereen yliopisto 26.4.2016 VTT Jaakko Kiander Ilmarinen 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Muuttuva ikärakenne ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

!!!Investors House Oyj!!!!Toimitusjohtaja Petri Roininen!

!!!Investors House Oyj!!!!Toimitusjohtaja Petri Roininen! Osavuosikatsaus 1-3/2016 Investors House Oyj Toimitusjohtaja Petri Roininen Toimintaympäristöstä Suomen talous ja asuntojen hinnat polkivat paikallaan Matala korkotaso poikkeuksellinen + rahan kohtuullinen

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-9/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö monipuoliset

Lisätiedot

Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon

Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon Suomen Pankki Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon 27.9.2016 1 Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelma osin alueellinen Kuukauden aikana avoinna olleet työpaikat työtöntä kohti 2012 Asuntomarkkinoiden

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeelle siirtymiseen Roope Uusitalo HECER, Helsingin yliopisto Aktuaariyhdistys 23.10. 2013 Tutkimuksen tavoite Arvioidaan vuoden 2005 uudistusten kokonaisvaikutus

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Kuopio 10.2.2011 Minna Kohmo 10.2.2011 1 Sisältö Ikärakenteen muutos Esimerkkejä eläkeaikaan varautumisen vaihtoehdoista Asiakkaiden tarpeet Public/private partnership

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Sörnäisten rantatie 13, Helsinki, PL 14, 00054 Valtiokonttori Puh. (09) 77 251, Faksi (09) 7725 208, www.valtiokonttori.fi Pääluokka 36 36. VALTIONVELAN

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Asuinrakennusten korjaustarve

Asuinrakennusten korjaustarve Asuinrakennusten korjaustarve Asuntoreformiyhdistys (ARY) 28.4.2015 Harri Hiltunen Roolitus Toteuttajat: PTT, VTT, KTI Tilaajat: Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ TELA 24.01.2014 Jaakko Kiander W-TAANTUMA JA SUOMEN JULKINEN TALOUS Finanssikriisi ja suuri taantuma 2008-2009 Suomessa jyrkkä viennin ja

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Talouden tilanne kesäkuu 2013 Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Lähtökohta verot+valt.osuudet vs nettomenot 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 34457 33085

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Mika Kortelainen Tutkimusohjaaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu Hausjärvi Loppi Riihimäki Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu 1.6.2015 Riitta Ekuri FCG Konsultointi 1.6.2015 Page 1 Tilinpäätös 2014 Taloudellisten laskelmien lähtötiedot

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Tämän hetkinen tilanne ja todennäköinen toteutuma

Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Tämän hetkinen tilanne ja todennäköinen toteutuma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma 2013 2015 1. Yleistä Ylioppilaskunnan hallitus on valmistellut keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman (KTS). KTS:n

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2013-2015

HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2013-2015 Sivu 1 / 6 Liittokokous 18. 19.11.2011 Hotelli Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 HALLITUKSEN

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4 TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/20 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-6/20 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti keskittymällä

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2013

PANKKIBAROMETRI I/2013 PANKKIBAROMETRI I/2013 15.3.2013 1 Pankkibarometri I/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot