Omaisuus ja hoiva Eri omaisuuslajit vanhuusajan hoivan rahoittamisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omaisuus ja hoiva Eri omaisuuslajit vanhuusajan hoivan rahoittamisessa"

Transkriptio

1 PTT raportteja 232 PTT Reports 232 Omaisuus ja hoiva Eri omaisuuslajit vanhuusajan hoivan rahoittamisessa Jyri Hietala Markus Lahtinen Petri Mäki-Fränti Sami Pakarinen Helsinki 2011

2 Pellervon taloustutkimus PTT Eerikinkatu 28 A Helsinki Puh Faksi Sähköposti ISBN (painettu) ISBN (PDF) ISSN (painettu) ISSN (PDF) Helsinki 2011

3 Jyri Hietala Markus Lahtinen Petri Mäki-Fränti Sami Pakarinen OMAISUUS JA HOIVA Eri omaisuuslajit vanhuusajan hoivan rahoittamisessa. PTT raportteja s. ISBN (painettu), ISBN (PDF), ISSN (painettu), ISSN (PDF) Tiivistelmä:. Tässä työssä tarkastellaan suomalaisten kotitalouksien varallisuuden kehitystä ja sen hyödyntämistä hoivan rahoituksessa. Tutkimuksen tulosten mukaan erityisesti asuntovarallisuus voi olla yksi osa hoivapalveluiden rahoitusratkaisua. Valtaosa suomalaisista asuu omistusasunnossa. Asuntovarallisuuden arvon pieni vaihtelu ja tasainen nousu hoivan kustannustason määrittävän yleisen tulokehityksen mukaisesti antaa lähtökohtaisesti hyvän suojan hoivakustannusten muutoksia vastaan. Suomalaisten varallisuus ei kuitenkaan suoraan ole riittävä suuri antamaan suojaa pitkäaikaisen hoivan tarpeeseen. Riskinä on omaisuuden loppuminen kesken hoivantarpeen. Hoivavakuutus ratkaisee omaisuuden ajallisen riittävyyden ongelman. Jos vanhushoivan saatavuus ja laatu määritellään tasolle, joka objektiivisesti arvioiden mahdollistaa hyvän vanhuuden, julkiselle sektorille syntyy kannustin rohkaista kotitalouksia hyödyntämään omaisuuttaan oman hoivan rahoituksesta. Kannustaminen tuottaa paremman lopputuloksen kuin pakottaminen, joka toteutettaisiin esimerkiksi ottamalla omaisuus huomioon asiakasmaksuja määriteltäessä. Tukemalla vapaaehtoiseen omaisuuden hyödyntämistä vältytään luomasta kannusteita omaisuuden määrän minimoinnille. Avainsanat: Hoivan rahoitus, omaisuus, hoivavakuutus Jyri Hietala Markus Lahtinen Petri Mäki-Fränti Sami Pakarinen HOUSEHOLD PROPERTY AND LONG TERM CARE. PTT Reports 232. p 49. ISBN (printed), ISBN (PDF), ISSN (printed), ISSN (PDF) Abstract: Long-term care (LTC) primarily consists of varying degrees of custodial care for individuals who have difficulty performing basic functions in their daily lives. LTC expenditures are projected to multiply in real terms over the next few decades in Finland. LTC represents one of the largest uninsured financial risks facing elderly in Finland. This paper focuses on the amount of household property and its usefulness for LTC funding. We are especially interested in voluntary private LTC insurance. Our main findings are as follows: a) There is enough property to finance home LTC. b) Private LTC insurance improves welfare but it is rather expensive relative to median household property c) Government should create incentives to use private property in LTC funding on a voluntary basis. Keywords: Household property, long term care, insurance

4

5 ESIPUHE Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen ja rahoittamiseen liittyvät teemat ovat ajankohtaisia monesta syystä. Hoivan kohdalla kyse on merkittävästä noin kolmen miljardin suuruisesta, väestön vanhenemisen myötä yhä kasvavasta rahoitustarpeesta. Hoivan rahoitukseen liittyvien haasteiden ratkaisemisella on myös keskeinen merkitys julkisen talouden kestävyysvajeen kannalta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kotitalouksien varautumismahdollisuuksia lisääntyneeseen hoivan tarpeeseen tilanteessa, jossa julkisten palvelujen lisäämisen mahdollisuudet ovat rajalliset. Hoivalla ymmärretään tässä kotihoitoa tai tehostettua palveluasumista. Omaehtoisen varautumisen yhteydessä on tuotu yhä useammin esiin myös vanhusväestön oman varallisuuden käyttö henkilökohtaisen hoivan rahoittamisessa. Siksi onkin mielenkiintoista tarkastella suomalaisten varallisuuden kehitystä ja sen hyödyntämistä hoivan rahoituksessa. Erityisen mielenkiinnon kohteena on hoivavakuutuksen hyödyntäminen hoivan rahoitusinstrumenttina. Selvityksen on rahoittanut Finanssialan keskusliitto. Kiitämme rahoittajaa mahdollisuudesta paneutua mielenkiintoiseen teemaan. Selvitystä ovat kommentoineet sen eri vaiheissa Päivi Luna, Piritta Poikonen sekä Timo Silvola (FKL), ja Petri Vänttinen (Pohjola-vakuutus). Lämmin kiitos heille yhteistyöstä. Helsingissä Pasi Holm toimitusjohtaja Pellervon taloustutkimus PTT Markus Lahtinen tutkimusjohtaja

6

7 YHTEENVETO Julkisen sektorin rooli palvelujen turvaajana on Suomessa yleisesti hyväksytty. Väestön hoivan tarpeen lisääntyminen ja kiristyvä julkinen talous pakottavat kuitenkin pohtimaan yhteisistä varoista rahoitettavan hoivan sisältöä. Julkisten menojen kohdentaminen edellyttää puolueilta avointa arvokeskustelua yhteiskunnan ja yksilön välisestä työnjaosta. Arvokeskustelua voi ja pitää käydä myös hyvinvointiyhteiskunnan raamien sisällä. Hoivapalvelujen rahoittamisen kannalta yhä olennaisemmaksi tulee jatkossa kysymys, missä kulkee oman varautumisen ja yhteiskunnan velvollisuuksien välinen raja. Omaehtoisen varautumisen yhteydessä on tuotu yhä useammin esiin myös vanhusväestön oman varallisuuden käyttö henkilökohtaisen hoivan rahoittamiseen. Tässä työssä tarkastellaan suomalaisten kotitalouksien varallisuuden kehitystä ja sen hyödyntämistä hoivan rahoituksessa. Erityisen mielenkiinnon kohteena on omaisuuden hyödyntäminen hoivavakuutuksen avulla. Tutkimuksen tulosten mukaan suomalaisten omaisuus voi olla yksi osa hoivapalveluiden rahoitusratkaisua. Suomessa verojärjestelmä ohjaa kotitalouksia voimakkaasti kohti omistusasumista, joka tosiasiallisesti on pitkäaikaissäästämistä. Tilastokeskuksen mukaan 75 % suomalaisista asui omistusasunnossa Ikääntyvällä väestöllä onkin kertynyt erityisesti asuntovarallisuutta, jolla voidaan keventää nuorempien sukupolvien maksutaakkaa vanhusten hoivasta. Asuntovarallisuuden arvon pieni vaihtelu ja tasainen nousu hoivan kustannustason määrittävän yleisen tulokehityksen mukaisesti antaa lähtökohtaisesti hyvän suojan hoivakustannusten muutoksia vastaan. Asuntovarallisuuden hyödyntäminen hoivan rahoituksessa edellyttää kuitenkin, että rahoituslaitokset tarjoavat kohtuullisin kustannuksin asiakkailleen esimerkiksi käänteisen asuntolainan. Käänteiset asuntolainat mahdollistavat samanaikaisesti sekä asumisen omassa asunnossa että varallisuuden irrottamisen hoivan rahoitukseen. i

8 Muiden omaisuuslajien osalta ongelmaksi muodostuu niiden epätasaisen jakautuminen eri kotitalouksien välillä. Erityisen korostunut tämä ongelma on osakevarallisuuden tapauksessa. Osakevarallisuuden osalta ongelmaksi tulee myös varallisuusarvojen suuri vaihtelu ajassa. Metsävarallisuuden käyttämistä hoivan rahoituksessa puoltaa sen osakevarallisuutta pienempi arvon vaihtelu. Metsävarallisuutta on myös usein kotitalouksilla, joilla asunto-omaisuuden arvo on pienempi. Suomalaisten varallisuus ei kuitenkaan suoraan ole riittävän suuri antamaan suojaa pitkäaikaisen hoivan tarpeeseen. Riskinä on omaisuuden loppuminen kesken hoivantarpeen. Hoivavakuutus ratkaisee omaisuuden ajallisen riittävyyden ongelman. Ongelmaksi muodostuu kertamaksuisen vakuutuksen korkea hinta, varsinkin jos vakuutus kohdistuu tehostettuun palveluasumiseen. Varallisuudella olisi mahdollista kuitenkin hankkia kotihoivan takaava vakuutus. Omaisuuden hyödyntämien oman hoivan rahoituksessa on järkevää sekä yksilön optimaalisen elinkaarisuunnittelun että julkisen talouden kestävyyden kannalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi yksityisen ja julkisen rahoituksen tulee olla joustavasti yhdistettävissä. Tämä on tehtävissä palvelusetelin avulla. Suoria positiivisia vaikutuksia julkiselle taloudelle rajoittaa osaltaan se, että yksityinen varautuminen ei saa leikata merkittävästi palvelusetelin arvoa. Toisaalta julkisen talouden kestävyyden kannalta palvelusetelin arvo ei saa täysimääräisesti vastata julkiselle sektorille aiheutuvaa nettokustannusta, koska palvelusetelin muodossa annettava tuki kohdistuu aina osittain kotitalouksille, jotka hyödyntäisivät omaisuuttaan ilman palveluseteliäkin. Palvelujen kasvava kysyntä luo paineita säännöstellä palvelujen tarjontaa ja saatavuutta. Jos vanhuushoivan saatavuus ja laatu määritellään tasolle, joka objektiivisesti arvioiden mahdollistaa hyvän vanhuuden, julkiselle sektorille syntyy kuitenkin kannustin rohkaista kotitalouksia hyödyntämään omaisuuttaan oman hoivan rahoituksesta. Kannustaminen tuottaa paremman lopputuloksen kuin pakottaminen, joka toteutettaisiin esimerkiksi ottamalla omaisuus huomioon asiakasmaksuja määriteltäessä. Tukemalla vapaaehtoiseen omaisuuden hyödyntämistä vältytään luomasta kannusteita omaisuuden minimoimiselle. ii

9 Sisällys Tiivistelmä, Abstract ESIPUHE YHTEENVETO... i 1. JOHDANTO Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys Omaisuuden optimaalinen hyödyntäminen Omaisuus ja hoivan rahoitus SUOMALAISTEN KOTITALOUKSIEN VARALLISUUDEN KEHITYS Asuntovarallisuus Rahoitusvarallisuus Metsävarallisuus Yksityismetsien arvo ja sen jakautuminen ikäryhmittäin Metsän hyödynnettävyys hoivan rahoituksessa IKÄÄNTYVIEN KOTITALOUKSIEN VARALLISUUS JA KEHITYSENNUSTE OMAISUUS JA YKSITYINEN HOIVAVAKUUTUS Yksityisen hoivavakuutuslaskelman oletukset Esimerkkilaskelma hoivavakuutuksen hinnasta OMAISUUS JA HOIVAN SUORA YKSITYINEN RAHOITUS VEROTUSNÄKÖKULMIA HOIVAN YKSITYISEEN RAHOITUKSEEN Hoivan yksityisen rahoituksen julkinen tuki Metsävarallisuus ja verotuet JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET... 46

10

11 1. JOHDANTO Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kotitalouksien varautumismahdollisuuksia lisääntyneeseen hoivan tarpeeseen tilanteessa, jossa julkisten palvelujen lisäämisen mahdollisuudet ovat rajalliset. Hoivalla ymmärretään tässä kotihoitoa tai tehostettua palveluasumista. 1 Kotihoidolla tarkoitetaan kotipalvelua ja kotona annettavaa terveydenhoitoa. Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan asumista palvelutalossa, jossa henkilökunta on läsnä ympäri vuorokauden. Omaehtoisen varautumisen yhteydessä on tuotu yhä useammin esiin myös vanhusväestön oman varallisuuden käyttö henkilökohtaisen hoivan rahoittamisessa. Tässä työssä tarkastellaan suomalaisten varallisuuden kehitystä ja sen hyödyntämistä hoivan rahoituksessa. Erityisen mielenkiinnon kohteena on hoivavakuutuksen hyödyntäminen hoivan rahoitusinstrumenttina. Suomessa on tarjolla jo nyt erilaisia tuotteita, joiden avulla epälikvidiäkin varallisuutta voi hyödyntää oman hoivan rahoituksessa. Käänteinen asuntolaina mahdollistaa samaan aikaan sekä omassa asunnossa asumisen että varallisuuden irrottamisen hoivan rahoitukseen. Hoivavakuutustuotteita ei kuitenkaan ole tarjolla. Tämän taustalla on useita tekijöitä. Ensinnäkin hoivavakuutuksen yleistymien edellyttää kuntien erilaisen palvelutarjonnan ja erilaisten käytäntöjen yhdenmukaistumista. Ilman yhdenmukaisempaa hoivapalvelutarjontaa vakuutustuotteen sisällön ja ehtojen standardointi on vaikeata, koska vakuutuksen ottajan palvelun tarve (vakuutuksesta saatava hyöty) vaihtelee asuinpaikan mukaan. Lisäksi vakuutuksen ottajan asuinpaikka voi olla eri vakuutustapahtuman realisoituessa kuin vakuutusta otettaessa. Toisekseen julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteensovittaminen on vielä osin epäselvää. 1 Hoivapalvelun käsitteen käytölle eikä sen sisällölle ole olemassa yhtenäistä käytäntöä. Esimerkiksi Järvinen (2004) lukee hoivapalveluihin sekä avo- että laitoshoidon.

12 1.1 Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys Suomen valtiontaloutta kohtaa samanaikaisesti kaksi haastetta. Ensinnäkin yhä pitkittyvä talouskriisi on kääntänyt valtiontalouden selvästi alijäämäiseksi. Toinen haaste on pitkän aikavälin demografisista seikoista johtuva julkisen talouden kestävyysvaje. Akuutit valtiontalouden ongelmat vaikeuttavat myös kestävyysvajeen hoitoa, koska tuleviin ongelmiin ei pystytä varautumaan ylijäämäisillä budjeteilla ja lähtötilanne muodostuu näin ollen entistä vaikeammaksi. Valtiontalous on kuitenkin toistaiseksi toipunut syksyllä 2008 alkaneesta finanssikriisistä varsin hyvin. Verotulot ovat kasvaneet ennakoitua nopeammin ja menojen kasvu on lähes pysähtynyt. Vuoden 2010 kymmenen miljardin alijäämää onkin kutistumassa vuonna 2011 noin 6 miljardiin euroon. 2 Finanssikriiseille tyypilliseen tapaan talouskasvu on kuitenkin vaihtelevaa ja keskimäärin hyvin heikkoa useita vuosia kriisin jälkeen. Tämän seurauksena valtiontalouden tilanne heikkenee jatkossa uudestaan. Hidastuva talouskasvu ja lisääntyvä työttömyys kasvattavatkin valtiontalouden alijäämän uudelleen vuonna 2011 reiluun 7 miljardiin euroon. Koko julkisen talouden alijäämä olisi tällöin ensi vuonna noin prosentti suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tulevaan talouskasvuun ja valtiontalouden tilaan liittyy lisäksi jatkossa poikkeuksellisen suurta epävarmuutta. Hallituksen tavoitteena oli kääntää valtionvelan suhde BKT:hen laskuun vaalikauden aikana. Velkasuhteen kasvu on selvästi hidastunut vuoden 2011 aikana. Ensi vuonna valtion velka ja velan suhde bruttokansantuotteeseen kasvavat kuitenkin uudestaan. Valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen arvioidaan kohoavan 44 prosenttiin. Vaikka tämä on kansainvälisesti alhainen luku, kriisin pitkittymisen myötä julkisen talouden kestävyysvajeen kurominen umpeen tulee olemaan entistä haasteellisempi tehtävä. Julkisen sektorin kustannuksilla on taipumus kasvaa talouskasvun viitoittamaa tietä. Pelkällä talouskasvulla julkista taloutta ja erityisesti valtiontaloutta ei pystytäkään tasapainottamaan. Myöskään veronkorotuksilla ei voida ratkaista koko ongelmaa, koska se edellyttäisi veroasteen nostoa poikkeuksellisen korkeaksi, jopa talouskasvun kannalta haitallisen kor- 2 Lukujen taustalla on PTT:n vuoden 2011 syksyn ennuste, jossa talouskasvu on 3 % vuonna 2011 ja -1,5 % vuonna

13 keaksi. Veronkorotusten lisäksi on välttämätöntä, että valtion menot kasvavat tulevina vuosina selvästi BKT:n kasvua hitaammin, jotta talous saadaan tasapainoon. Tämä on erityisen haasteellista tilanteessa, jossa julkisten menojen lisäykselle olisi suurta tarvetta esimerkiksi hoivapalveluiden osalta. Useissa Suomen julkisen talouden kestävyysvajeesta tehdyissä arvioissa on päädytty noin 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta eli noin 9 miljardiin euroon. 3 Julkisen sektorin pitkän aikavälin arviot ovat kuitenkin riippuvaisia niissä käytetyistä oletuksista. Erityisesti julkisen sektorin tulopuoleen vaikuttaviin tekijöihin (esim. työikäisen väestön määrä ja BKT:n kasvun ja korkotason välinen erotus) liittyy suurta epävarmuutta, joilla on huomattava vaikutus arvioihin kestävyysvajeen suuruudesta. Kestävyyslaskelmien menopuoleen liittyy paljon vähemmän epävarmuutta kuin tulopuoleen. Väestön ikääntyminen ja sen vaikutus hoito- ja hoivamenoihin on helpommin ennustettavissa kuin tulopuoli. 4 Vuonna 2010 yli 80-vuotiaiden osuus väestöstä on noin 4,8 prosenttia ja tämän osuuden ennustetaan vuoteen 2040 mennessä nousevan 11,2 prosenttiin, jolloin heidän määränsä nousisi nykyisestä henkilöstä henkilöön. Varsinkin yli 80-vuotiailla hoivan tarve kasvaa nopeasti, joten hyvin vanhojen henkilöiden osuuden kasvu koko väestöstä kasvattaa hoivan kokonaisrasitusta yhteiskunnalle. Väestön ikääntymistä arvioidaan elinajanodotteen avulla. Elinajanodote on tähän asti systemaattisesti aliarvioinut eliniän nousun. Väestön ikääntymistä ovat edesauttaneet ravinnon ja terveyspalveluiden laadun kohentuminen. Kestävyysvajelaskelmien kannalta elinajanodotteeseen liittyvää epävarmuutta onkin mallinnettu hyödyntäen stokastista ennustemallia. 5 Vaikka mallien avulla voidaan arvioida entistä paremmin elinajanodotetta, pitkäikäisyyden riski voi luoda kestävyysvajeelle vielä uusia haasteita. Hoivasektorin suuruus vaihtelee paljon riippuen hoivan määritelmästä. Tyypillisesti hoivan kokonaiskustannuksien arvioidaan olevan nyt suurusluokaltaan lähes 3 miljardia euroa (Volk ja Laukkanen, 2010). Jo maltillisilla säästöprosenteilla säästöt voivat vuositasolla olla julkiselle sektorille 3 Myös valtiovarainministeriön laskelma (VM, 2010) päätyy 5 % kestävyysvajeeseen. 4 Lassila ja Valkonen (2010) esittävät, että hoivapalveluiden kulutus ja siitä seuraava hoivamenojen kasvu on ikääntymistä enemmän seurausta henkilön kuoleman läheisyydestä. Vaikka tällä on huomattava vaikutus kestävyysvajeen suuruuteen, kysymys on enemmänkin mallinnusongelmasta kuin ilmiön epävarmuuteen liittyvästä seikasta. 5 Juha Alhon stokastinen väestöennuste. 3

14 useita satoja miljoonia euroja ja tulevaisuudessa vielä paljon enemmän. Vaikka kestävyysvajeen kiinni kurominen vaatii varsin monipuolisen toimenpideohjelman, suuruusluokaltaan usean sadan miljoonan säästöillä on jo merkitystä kokonaisuuden kannalta. Koska varsinkaan hoivapuolella ei aina ole edes toivottavaa pyrkiä löytämään tuottavuutta lisääviä toimintatapoja, kestävyysvajeen tämän osan ratkaisuun täytyy löytää muita toimia. 1.2 Omaisuuden optimaalinen hyödyntäminen Kansainvälisten ja suomalaisten empiiristen havaintojen mukaan kansalaiset jatkavat säästämistä eläkkeellä ja heiltä jää kuollessaan jälkeen huomattavasti ennen kaikkea asuntovarallisuutta. Varallisuuden säilyttämisen ja mahdollisesti jopa sen kasvattamisen taustalla ovat pitkään elämisen riski ja siihen mahdollisesti sisältyvät suuret hoivamenot sekä perinnönantomotiivi. Vaikka perinnön jättäminen on tyypillisesti tietoinen valinta, merkittävä osa perintöjen arvosta voi olla kuitenkin tahatonta perintöä. Davidoff ym. (2005) osoittavat, että merkittävä varautuminen pitkäikäisyyteen ja siihen liittyviin kustannuksiin on järkevää annuiteettieläkkeen kaltaisilla tuotteilla, vaikka perinnönjättömotiivi sallitaan. 6 Heidän tekemänsä simuloinnit erilaisilla toivotuilla kulutuspoluilla ottavat huomioon myös epätäydelliset vakuutusmarkkinat. Simulointitulosten mukaan optimaalinen varautumisen määrä on vähintään kaksi kolmasosaa eläköitymishetken varallisuudesta. Davidoff ym. (2005) analysoivat annuiteettieläkkeen tarkoituksenmukaisuutta elinkaaren kulutusuran optimoimisessa. Koska hoivakustannukset kasvavat voimakkaasti henkilön täytettyä 80 vuotta, tässä tutkimuksessa kiinnitämme erityistä huomiota pitkäikäisyyteen liittyviin vanhuusajan hoivakustannusten rahoitukseen. 6 Yaari (1965) esitti, että rationaalisten kuluttajien kannattaisi annualisoida täysin heidän säästönsä. Davidoff, ym. (2005) jatkavat tätä työtä tarkoituksenaan osoittaa, että ainakin osittainen annualisointi on järkevää ilman Yaarin varsin rajoittavia oletuksia esim. hyötyfunktion muotoa tai epävarmuutta koskien. 4

15 1.3 Omaisuus ja hoivan rahoitus Hoivapalvelujen rahoittamisen kannalta olennainen kysymys on, missä kulkee oman varautumisen ja yhteiskunnan velvollisuuksien välinen raja. Lisäämällä kansalaisten omaa vapautta ja vastuuta hoivasta voidaan myös palvelutuotantoon saada muutoksia. Eräs ratkaisu olisi, että julkinen sektori tarjoaisi perushoivapalvelut ja yksityinen sektori tarjoaisi rahoitusmuodon ja yksilölliset hoivapalvelut perushoivan lisäksi. Hoivapalveluiden julkinen tarjonta niille henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää omaa omaisuuttaan hoivan hankkimiseen, on riippuvainen suoraan niistä poliittisista päätöksistä, joilla määritetään julkisen hoivan rahoituksen taso. Yksityisen varautumisen yleistyminen voi joko parantaa näiden palvelujen tasoa (yksityisen varautumisen aikaansaamat kustannussäästöt) tai heikentää niitä (julkisten hoivapalveluiden poliittisen tuen heikentyminen). Olennaista on kuitenkin huomata, että yksityinen varautuminen ei suoraan vaikuta niiden henkilöiden hoivan tarjontaan, joilla ei ole tällaista mahdollisuutta. Tällä hetkellä julkinen sektori tyypillisesti maksaa vanhuusajan hoivan, mutta perii hoivasta kotitalouden kannalta merkittävän suuruisen asiakasmaksun. Kotitalouden kannalta merkittävät asiakasmaksut tekevät lähtökohtaisesti yksityisesti rahoitetun hoivan kilpailukykyisemmäksi julkisen hoivan kanssa. Mikään yksityisen puolen innovaatio ei kuitenkaan pysty ratkaisemaan hoivan yksityisen rahoituksen problematiikkaa ilman yksityisen järjestelmän toimivaa niveltymistä julkisesti rahoitetun hoivajärjestelmän kanssa. Yksityinen varautuminen on hyvinvointivaltiossa aina lisä julkisen sektorin tarjoamaan palveluntarjontaan. Palvelusetelin tai palvelutilin avulla pystytään yhdistämään yksityistä ja julkista rahoitusta. Vaikka yksityisen osan hankkimiseen käytettäisiin esim. hoivavakuutuksessa saatavaa tuloa, tämä ei saisi liian paljoa rajoittaa julkisen kompensaation suuruutta, jotta oma varautuminen säilyisi todellisena vaihtoehtona. 7 Tässä tutkimuksessa kokonaisvarallisuuden kehityksen ennustaminen kohdistetaan ikäryhmään, jotka olivat vuonna 2010 iältään vuotiaita. Tämän ikäryhmän suunnitteluhorisontissa hoivan rahoituksen voi olettaa olevan yhtenä taloudellista päätöksentekoa määrittävänä teki- 7 Yhdysvalloissa hoivavakuutuksen yleistymisen este on ollut hoivavakuutustulon korkea implisiittinen veroaste. 5

16 jänä. Tämä ryhmä muodostaa näin ollen myös potentiaalisimman yksityisen hoivavakuutuksen ostajaryhmän. Asuntovarallisuus muodostaa nyt ja jatkossa merkittävimmän omaisuuslajin. Asuntovarallisuuden hyödyntämisen mahdollisuuksia hoivan rahoituksessa lisää myös sen suhteellisen tasainen jakautumien eri väestöryhmien välillä. Asuntovarallisuuden arvon pieni varianssi ja korkea korrelaatio kustannustason määrittävän yleisen tulokehityksen kanssa antaa lähtökohtaisesti hyvän suojan hoivakustannusten muutoksia vastaan. 8 Toisaalta on kuitenkin huomattava, että jatkossa asuntovarallisuuden arvonnousu ei ole yhtä nopeata kuin viime vuosikymmenellä. Tämä johtuu siitä, että asuntojen hintoja ovat osaltaan nostaneet laina-aikojen pidentyminen ja valuutan vaihtumiseen liittyvä pysyvästi alempi korkotaso, jotka ovat kertaluonteisia ilmiöitä. Muiden omaisuuslajien osalta ongelmaksi muodostuu niiden epätasainen jakautuminen eri kotitalouksien välillä. Erityisen korostunut tämä ongelma on osakevarallisuuden tapauksessa. Osakevarallisuuden osalta ongelmaksi tulee myös varallisuusarvojen suuri vaihtelu ajassa. Metsäomaisuuden käyttämistä hoivan rahoituksessa puoltaa sen osakevarallisuutta pienempi volatiliteetti. Metsävarallisuutta on runsaasti myös alueellisesti sellaisilla seuduilla, joilla kotitalouksien muun omaisuuden (ennen kaikkea asuntovarallisuuden) arvo on pienempi. Suomalaisten asuntovarallisuus ei ole sellaisenaan riittävä antamaan suojaa pitkäaikaisen hoivan tarpeeseen. Riskinä on omaisuuden loppuminen kesken hoivantarpeen. Hoivavakuutus ratkaisee omaisuuden ajallisen riittävyyden ongelman. Ongelmaksi muodostuu kertamaksuisen vakuutuksen korkea hinta, varsinkin jos kysymyksessä on tehostettu palveluasuminen. Kotona annettavan hoivan takaavan vakuutuksen hankkimiseen asuntovarallisuus antaa kuitenkin hyvät lähtökohdat. 8 Asuntovarallisuuden hyödyntäminen joko suoraan tai vakuutuksen kautta voi tapahtua käänteisen asuntolainan muodossa. Käänteisiä asuntolainoja on käytetty hoivakulujen kattamiseen esimerkiksi Yhdysvalloissa, ja niiden käytöstä saatuja kokemuksia on raportoitu melko kattavasti. Suomessa käänteistä asuntolainaan hyödynnettävyyttä hoivan rahoituksessa ovat pohtineet esim. Määttänen ja Valkonen (2008) ja Lahtinen (2010). 6

17 2. SUOMALAISTEN KOTITALOUKSIEN VARALLISUUDEN KEHITYS Vanhuuden hoivaan liittyvät kustannukset tulevat kotitalouden suunnitteluhorisonttiin tyypillisesti siinä vaiheessa kun kotitaloudelle on jo kertynyt omaisuutta. Tällöin yksi tapa kotitalouden varautumisessa julkisten hoivapalvelujen täydentämiseen on oman varallisuuden hyödyntäminen. Omaisuuden hyödynnettävyyttä arvioitaessa on tärkeätä hahmottaa sekä omaisuuden määrä että sen jakautuminen kotitalouksien välillä. Varallisuuden kehittymistä tarkastellaan usein elinkaarivarallisuuden näkökulmasta. Elinkaarivarallisuuden tarkastelu on perusteltua, koska kotitalouksien varallisuuden rakenne vaihtelee iän myötä. Tässä tutkimuksessa käytetyt varallisuustiedot perustuvat Tilastokeskuksen varallisuustutkimuksiin vuosilta 1988, 1994, 1998 ja Varallisuustiedot olivat käytettävissä ikäryhmistä alle 25-, , , sekä yli 64- vuotiaat. Yksityinen sektori on lähihistoriassa ollut nettosäästäjä useimpina vuosina (Kuvio 1). Tämä yhdessä omaisuudesta kertyneen tuoton kanssa on lisännyt kotitalouksien varallisuutta trendinomaisesti. Varallisuuden kehitys eri ikäluokissa vuosina on ollut kaksijakoinen. Nuorilla kotitalouksilla varallisuuden kehitys on pysynyt koko tarkasteluperiodin ajan samalla tasolla kun taas vanhempien kotitalouksien kehitys on jatkanut trendinomaista kasvua (Kuvio 2). 9 Elinkaarivarallisuuden näkökulma käy Kuviosta 2 selvästi ilmi. Varallisuus on sitä suurempaa, mitä vanhemmasta ikäluokasta on kysymys. Poikkeuksena vanhempien kotitalouksien osalta ovat yli 65-vuotiaat, joiden varallisuus on ikäryhmistä kolmanneksi alhaisin. Tätä selittää mm. leskeytyminen ja lapsille annettavat perinnöt. 9 Kotitalouksien varallisuustutkimuksessa kotitalouden viitehenkilöksi valitaan se kotitalouden jäsen, jonka henkilökohtaiset tulot ovat suurimmat. 7

18 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% -2% -4% Kuvio 1. Kotitalouksien säästämisaste. Lähde: Tilastokeskus Alle 25 v 25-34v 35-44v 45-54v 55-64v 65v- Kuvio 2. Varallisuuden kehittyminen ikäluokittain vuosina 1988, 1994, 1998 ja Lähde: Tilastokeskus Vuodesta 1994 lähtien kaikkien ikäryhmien varallisuus on kasvanut selvästi lukuun ottamatta alle 25-vuotiaita. Tätä selittää 1990-luvun laman jälkeinen nousukausi. Ikäryhmittäistä varallisuuskehityksen tarkastelua 8

19 tehtäessä pitää kuitenkin muistaa, että eri ikäryhmät ovat kohdanneet elinkaarensa aikana hyvin erilaisia shokkeja, jotka ovat vaikuttaneet varallisuuden kehitykseen. Esimerkiksi 1990-luvun laman aikaan työelämään siirtymässä olleet eivät työllistyneet yhtä nopeasti kuin myöhemmin samassa vaiheessa ollut ikäryhmä. Työelämän lisäksi varallisuuden kehitys on ollut riippuvaista omaisuusarvojen noususta, joka näkyy selkeimmin asuntovarallisuuden arvon kehityksenä. Asuntovarallisuus on kertynyt eri tavalla riippuen siitä, missä vaiheessa yksilö on ostanut asuntonsa. Merkittävin selittäjä varallisuuden kehityseroista löytyykin asuntovarallisuudesta. Alle 25-vuotiaissa omistusasujien osuus on huomattavasti pienempi kuin muissa ikäryhmistä, koska tässä ikäkohortissa opiskelu sekä säännöllisen ja riittävän tulovirran puuttuminen usein estää omistusasunnon hankinnan. Toiseksi nuorimmassa ikäkohortissa (25 34 vuotta) asuntovarallisuus muodostaa suurimman osan kokonaisvarallisuudesta muihin ikäryhmiin verrattuna (Kuvio 3). Ikääntyneissä kotitalouksissa puolestaan asuntovarallisuuden lisäksi omaisuutta on kartutettu myös muilla omaisuuslajeilla. 10 Velkojen osuus kokonaisvarallisuudesta on merkittävä nuoremmissa kotitalouksissa, joissa asuntolainojen osuus kokonaisvarallisuudesta muodostaa suurimman osan. Kotitalouksien kokonaisvarallisuuden kehitykseen vaikuttavat suhdanneluontoisten shokkien lisäksi myös talouden pitkän aikavälin trendit kuten kotitalouksien säästämisaste, tulokehitys ja pääomalle saatu tuotto Kuvion 3 Muut omaisuuslajit sisältävät kulkuneuvot ja muun rahoitusvarallisuuden. Metsävarallisuutta käsitellään Tilastokeskuksen varallisuustutkimuksessa ainoastaan verotusarvojen avulla. Tarkastelemme tässä tutkimuksessa metsävarallisuuden kehitystä erikseen luvussa Tässä tutkimuksessa samojen ikäryhmien varallisuuden kehittymistä arvioidaan yli ajan. Tällöin varallisuuden kehitys on riippuvainen säästämisasteesta, tulokehityksestä sekä omaisuuden arvonnoususta ja sen tuotosta. Näin varallisuuden kehitystä lähestyttäessä ei tarkastelussa tarvitse huomioida ikäryhmän lähtötilannetta tai sitä, miten eri shokit ovat vaikuttaneet eri ikäluokkien varallisuuden kehitykseen. 9

20 Asuntojen arvo 55-64v 45-54v 35-44v 25-34v Alle 25 v 0% 20% 40% 60% 80% 100% 65v- Vapaaajanasuntojen arvo Talletukset yhteensä Pörssiosakkeet ja rahastosijoitukset Muut osakkeet, osuudet ja joukkokirjat Muut Velat Kuvio 3. Varallisuus omaisuuslajeittain ja velkaosuudet ikäryhmittäin vuonna Lähde: Tilastokeskus 2.1 Asuntovarallisuus Asuntovarallisuuden hyödyntämistä hoivan rahoituksessa puoltaa moni seikka. Ensinnäkin suomalaisten omaisuudesta valtaosan muodostaa asuntovarallisuus. Toisekseen se on jakautunut eri omaisuuslajeista tasaisimmin. Kolmanneksi asuntovarallisuuden karttuminen viimeisten vuosikymmenten aikana on suosinut ns. suuria ikäluokkia, joiden hoivakustannuksista kertyy seuraavalle sukupolvelle poikkeuksellisen suuri vastuu. Suurimman ongelman asuntovarallisuuden hyödyntämiselle muodostaa varallisuuden vaikea muutettavuus rahaksi. Suomalaisten varallisuudesta ylivoimaisesti suurin osa on sidottu asuntoihin. Tilastokeskuksen mukaan 75 % suomalaisista asui omistusasunnossa Kotitalouksien eri omaisuuslajien absoluuttisista arvoista asuntovarallisuuden merkittävä osuus muihin varallisuuslajeihin verrattuna näkyy selvästi (Kuvio 4). Asuntovarallisuuden jakautumisen epätasaisuutta eri ikäryhmien välillä selittää myös kotitalouksien lukumäärät. Keski-ikäisiä tai vanhempia kotitalouksia on selvästi enemmän kuin nuorempia kotitalouksia. 10

21 Lkm Asuntojen arvo Vapaa-ajanasuntojen arvo Talletukset yhteensä Pörssiosakkeet ja rahastosijoitukset Muut osakkeet, osuudet ja joukkokirjat Kotitalouksien lkm, (oikea akseli) 0 Alle 25 v 25-34v 35-44v 45-54v 55-64v 65v- 0 Kuvio 4. Kotitalouksien varallisuuden arvo ikäkohorteittain sekä kotitalouksien lukumäärä vuonna Mrd. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kaikki Alle 25v 25-34v 35-44v 45-54v 55-64v 65v < Kuvio 5. Asuntovarallisuuden jakautuminen sekä kokonaisasuntovarallisuus (ml. vapaa-ajanasunnot ja kakkosasunnot) ikäryhmittäin vuonna Lähde: Tilastokeskus 11

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 1 LUOTTAMUS ON HYVINVOINNIN YTIMESSÄ 2 FINANSSIALAN MALLI, JOKA HYLÄTTIIN Säästäminen verokannustettua

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2007

Metsä sijoituskohteena 1983 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut

Lisätiedot

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN Talous tutuksi -koulutus Syksy 2014 Piritta Poikonen Asiantuntija 1 HENKILÖRISKIT UHKAAVAT HYVINVOINTIA Tapaturma Työttömyys Työkyvyttömyys Sairastuminen Puolison tai huoltajan

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2008

Metsä sijoituskohteena 1983 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 38/29 Metsä sijoituskohteena 198328 1.1.29 Esa Uotila Antrei Lausti Taantuma painoi puuntuotannon sijoitustuoton miinukselle vuonna

Lisätiedot

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2009

Metsä sijoituskohteena 1983 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 34/21 Metsä sijoituskohteena 198329 11.8.21 Esa Uotila Antrei Lausti Puuntuotannon sijoitustuotto vuonna 29 edelleen miinuksella

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 Erkka Valkila Sisältö 2 Osavuosikatsausinfo 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-9/2013 1. SATO lyhyesti 3 SATO 4 6 kasvukeskusta

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2012 1 SATO OYJ Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa vuokra-asuntojen kysyntä jatkunut hyvänä kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen, väestön ikääntyminen ja työperäinen maahanmuutto tukevat

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/212 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa pienten vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, etenkin pääkaupunkiseudulla kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen,

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsä sijoituskohteena 1983 2013 15.12.2014 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 4 prosenttia vuonna 2013 Yksityismetsien

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/213 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001 Metsä sijoituskohteena 1972 2001 Toimittajat: Markku Penttinen Antrei Lausti 3.12.2002 651 Metsänomistamisen tuotto sijoituksena hiipui vuonna 2001 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tiedotteessa

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2012

Metsä sijoituskohteena 1983 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 35/2013 Metsä sijoituskohteena 1983 2012 27.8.2013 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 2 prosenttia vuonna 2012 Yksityismetsien

Lisätiedot

FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK

FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK Taloudellisen turvallisuuden markkinat Lainsäädännön takaaman järjestyksen

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019 Julkaisuvapaa Tekijä: ekonomisti Veera Holappa Lähestymistapa Tutkimus on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot

Metsävarallisuus kansantaloudessa

Metsävarallisuus kansantaloudessa Metsävarallisuus kansantaloudessa OP-Pohjolan metsäpäivä 2.6.2014 Pasi Holm Metsätalouden uusi kukoistus? Metsäsektorin kansantaloudellinen merkitys on ollut laskussa; kääntymässä nousuun (kartonki, sellu

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Piketty(2014):kahlitsematon kapitalismi johtaa vääjäämättömästi taloudellisten erojen kasvuun Piketty (2014) esittää teorian

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT)

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Taustaa Kestävyysvaje tulevaisuuden haasteena ja nyt tehtävien

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-6/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-6/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017 Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Lähestymistapa Asuntosijoittamisen tuotto (%) = Bruttovuokratuotto (%) + Arvonnousu (%) Bruttovuokratuotto lasketaan

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

TyEL-kuolevuusperusteesta

TyEL-kuolevuusperusteesta TyEL-kuolevuusperusteesta 26.5.2015 29.5.2015 Kuolevuusperusteesta Tuomas Hakkarainen 1 Tarve kuolevuusperusteelle TyEL-vakuutuksessa Työnantajan eläkevakuutuksen vanhuuseläkevastuut ovat pitkäikäisiä,

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-3/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011

Lisätiedot

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila. 30.1.2013 Tilinpäätösinfo

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila. 30.1.2013 Tilinpäätösinfo 1 SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Asuntomarkkinat 3. Strategia 4. SATOn vuosi 2012 5. Toimintaympäristö 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 35 kaupunkia 750 kohdetta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Pitkän aikavälin sosiaalimenolaskelmat ja kestävyysvaje. Juho Kostiainen, VM

Pitkän aikavälin sosiaalimenolaskelmat ja kestävyysvaje. Juho Kostiainen, VM Pitkän aikavälin sosiaalimenolaskelmat ja kestävyysvaje Juho Kostiainen, VM Sosiaalimenomalli - SOME(1) Pitkän aikavälin sosiaalimenojen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarpeen arviointi.

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Hoivakodissa / kotihoivassa?

Hoivakodissa / kotihoivassa? Johdanto Hoivakodissa / kotihoivassa? Diskreetin valinnan koe Heikki Pursiainen 1 Timo Seppälä 2 1 VATT 2 THL 21. elokuuta 2013 Taustaa Väestö ikääntyy nopeasti, kuten kaikki toistavat ad nauseam. Vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Kaavio 1. Jäsenmäärän kehitys 1990-2016

Kaavio 1. Jäsenmäärän kehitys 1990-2016 Sivu 1 / 6 Liittokokous 23. 24.11.2012 Tampereen yliopisto, Kalevantie 4, Tampere 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2014-2016

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsätalouden edistämisorganisaatiohankkeen johtoryhmä MMM 21.8.2009 Aineistot Metlan metsänomistajatutkimus vuosi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon

Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon A JI Metsä sijoituskohteena 1983 2006 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Esa Uotila Antrei Lausti 2.5.2007 864 Metsänomistamisen sijoitustuotto

Lisätiedot

Korkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille

Korkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille Korkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille Korkoriski asunto-osakeyhtiössä Yleistyneiden remonttien takia taloyhtiöt ovat joutuneet nostamaan merkittäviä lainapääomia

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)

Lisätiedot

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Kuopio 10.2.2011 Minna Kohmo 10.2.2011 1 Sisältö Ikärakenteen muutos Esimerkkejä eläkeaikaan varautumisen vaihtoehdoista Asiakkaiden tarpeet Public/private partnership

Lisätiedot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

Ratkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = 5 500 + 4 = 501500. 2 500 = 5 + 2001 2

Ratkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = 5 500 + 4 = 501500. 2 500 = 5 + 2001 2 Kotitehtäviä 5. Ratkaisuehdotuksia. a) Jono a,..., a 500 on aritmeettinen, a = 5 ja erotusvakio d = 4. Laske jäsenet a, a 8 ja a 00 sekä koko jonon summa. b) Jono b,..., b 0 on geometrinen, b = ja suhdeluku

Lisätiedot

Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti. Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05.

Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti. Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05. Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05.2015 Investium Oy Perustettu 1994 Suomen suurin ja vanhin finanssialan

Lisätiedot

ASUNTOMARKKINAT KASVUKESKUKSISSA 10-12/2003

ASUNTOMARKKINAT KASVUKESKUKSISSA 10-12/2003 ASUNTOMARKKINAT KASVUKESKUKSISSA 10-12/2003 HYPON asuntomarkkinoiden tilanneanalyysi Analyysi kuvaa kasvukeskusten asuntomarkkinatilannetta niihin keskeisesti vaikuttavien tekijöiden avulla Hypo julkistaa

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet JULMA-työpaja Tampereen yliopisto, 21.5.2015 Professori Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto, JKK JULMA-projektin osahanke: Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

Tuottavuus ja työ kättä lyö

Tuottavuus ja työ kättä lyö Tuottavuus ja työ kättä lyö julkinen talous ei tasapainotu pelkästään säästämällä Talouskriisi jätti julkiseen talouteen mittavan rahoitusvajeen. Sen umpeen kuromiseksi työmarkkinoita tulee uudistaa ja

Lisätiedot

Asuinrakennusten korjaustarve

Asuinrakennusten korjaustarve Asuinrakennusten korjaustarve Asuntoreformiyhdistys (ARY) 28.4.2015 Harri Hiltunen Roolitus Toteuttajat: PTT, VTT, KTI Tilaajat: Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

Asiakasymmärryksen ja palveluinnovaatioiden äärellä Etelä-Savossa -seminaari 19.2. Minna Kaarakainen

Asiakasymmärryksen ja palveluinnovaatioiden äärellä Etelä-Savossa -seminaari 19.2. Minna Kaarakainen Asiakasymmärryksen ja palveluinnovaatioiden äärellä Etelä-Savossa -seminaari 19.2. Minna Kaarakainen 1 Kuluttajatutkimuskeskus muutamalla sanalla Asiakkuus hyvinvointipalveluissa Asiakasta ymmärtävät palvelut

Lisätiedot

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää?

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Seppo Honkapohja* Suomen Pankki * Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa Pohjoismaiden mallin menestys Suomen reaalinen bruttokansantuote

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot