Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen. alueella vuonna 2016

Transkriptio

1 Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella vuonna 2016 Tapio Taskinen Kirsi-Marja Stewart OPETUS- JA KULTTUURITOIMI 36/2017 Aluehallintovirastojen julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket

2 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella vuonna 2016 Tapio Taskinen Kirsi-Marja Stewart Aluehallintovirastojen julkaisuja 36/2017 ISSN ISBN Oulu 2017

3 KUVAILULEHTI Aluehallintovirastojen julkaisuja 36/2017 Tekijät Opetus- ja kulttuuritoimi Suunnittelija Tapio Taskinen Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Julkaisuaika Lokakuu 2017 Toimeksiantaja(t) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella vuonna 2016 Tiivistelmä Nuorten työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Nuorten työpajatoiminnasta säädetään nuorisolaissa (2016/1285). Aluehallintovirastot jakavat vuosittain harkinnanvaraista valtionavustusta nuorten työpajatoiminnan järjestäjille. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi vuonna 2016 nuorten työpajatoimintaan harkinnanvaraista valtionavustusta yhteensä euroa. Avustusta myönnettiin yhteensä 24 nuorten työpajatoiminnan järjestäjälle, joista osa toimi usean Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen kunnan alueella. Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää vuosittain nuorten työpajatoiminnan järjestäjiltä tietoja valtakunnallisella työpajakyselyllä. Tähän raporttiin on kerätty tiedot vuoden 2016 kyselyn vastauksista. Raportissa perehdytään kyselyvastausten avulla Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen työpajatoimintaan. Seuraavalla sivulla esitetään lyhyesti PSAVI-alueen nuorten työpajatoiminnan avainlukuja vuodelta 2016 sekä yksittäisiä poimintoja raportin tuloksista. Yksityiskohtaisemmin PSAVI-alueen vuoden 2016 nuorten työpajatoimintaa käsitellään raportin seuraavissa luvuissa. Asiasanat Nuorten työpajatoiminta, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ISSN (painettu) ISBN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä Kieli Hinta 55 Suomi - Julkaisija Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Paino - 3

4 4

5 Sisällysluettelo 1 Johdanto: Nuorten työpajatoiminta uudessa nuorisolaissa Nuorten työpajatoiminta vuonna Henkilökunta nuorten työpajoilla Henkilöstön koulutus ja työtehtävät Henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen ja työnohjaukseen Nuorten työpajatoiminnan talous Nuoret valmentautujat Tietoa valmentautujista Nuoret pajalla Toiminta nuorten työpajoilla Nuorten työpajatoiminnan palvelut, menetelmät ja valmennusyksiköt Haasteet nuorten työpajatoiminnassa Onnistumiset nuorten työpajatoiminnassa Työpajatoiminnan laatu ja kehittäminen Nuorten valmentautujien vaikutusmahdollisuudet, arviointi ja seuranta Yhteistyö Palaute kyselystä Lähteet

6 1. Johdanto: Nuorten työpajatoiminta uudessa nuorisolaissa Vuoden 2016 lopussa eduskunta hyväksyi uuden nuorisolain, joka tuli voimaan Nuorisolaissa nuorten työpajatoiminta määritellään lain 4 luvun 13 pykälän mukaan seuraavasti: Nuorten työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Työpajatoiminnan tarkoituksena on parantaa nuoren elämänhallintataitoja sekä edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuutta yhteiskuntaan. Nuori valmentautuu tekemällä työtä tai työtoimintaa omien edellytystensä mukaan. Työpajalla tehdään nuorelle henkilökohtainen valmennussuunnitelma yhdessä nuoren kanssa. Nuorisolain mukaan nuorten työpajatoimintaa voi järjestää kunta, useat kunnat tai nuorten palveluja tuottava yhteisö. Pajalla tulee olla sekä yksilö- että työvalmennusosaamista, ja sen on seurattava toimintansa tuloksia. Nuorisolaissa kerrotaan lisäksi, että nuori voidaan ohjata työpajalle viranomaisen tai julkista tehtävää hoitavan henkilön toimesta, tai nuori voi hakeutua työpajalle oma-aloitteisesti. Nuorten tietojen käsittelystä nuorisolaissa (4 luku 14 ) mainitaan, että yksittäistä nuorta koskevaa asiaa käsiteltäessä kirjataan nuorta koskeva sopimus ja valmennussuunnitelma sekä nuoren valmennuksen seurantaan ja jatkotoimenpiteisiin liittyvät tiedot. Lisäksi kirjataan nuoren valmennuksesta vastaavat henkilöt ja se, mitä tietoja nuoresta on annettu ja kenelle. Tietoja saa luovuttaa toiselle viranomaiselle vain nuoren ja, alaikäisen nuoren tapauksessa, nuoren huoltajan suostumuksella. Nuorisolaissa tietojen keräämistä perustellaan seuraavasti: Nuoresta kerätään tietoja hänen valmennuksensa suunnittelemiseksi, hänen valmiuksiensa ja taitojensa kehittymisen osoittamiseksi ja hänen saamansa valmennuksen tulosten ja nuoren muun palvelutarpeen osoittamiseksi. Työpajatoiminnan osalta laissa huomioidaan myös huumausainetestaus. Nuorisolain mukaan työpajatoiminnan järjestäjä saa pyytää nuorelta huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perustellusti aihetta epäillä, että nuori on valmennuksessa huumausaineiden vaikutuksen alaisena tai riippuvainen huumeista. (Nuorisolaki: 4 luku 15 ) Vuonna 2016 nuorten työpajatoiminnassa oli kuitenkin voimassa vielä vanha nuorisolaki. Valtion tasolla nuorten työpajatoimintaa on tuettu myöntämällä toimintaan valtionavustusta, ja toiminnan vaikuttavuutta on seurattu säännöllisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää vuosittain nuorten työpajatoiminnan järjestäjiltä tietoja edellisen vuoden toiminnasta valtakunnallisen työpajakyselyn kautta. Tässä raportissa perehdytään Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen, eli Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien, työpajatoimintaan kyselyvastausten pohjalta. Raportissa on käytetty tietoja pääasiassa vuoden 2016 kyselyn vastauksista, mutta myös jonkin verran kyseistä vuotta edeltäneiden vuosien kyselyvastauksista. Lisäksi raportissa on hyödynnetty nuorisotilastot.fi -sivustoa ja nuorten työpajatoiminnan valtionavustuksen käyttöselvityksissä annettuja tietoja. Raportissa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat kattavaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueeseen viitataan lyhenteellä PSAVI. 6

7 2. Nuorten työpajatoiminta vuonna 2016 Aluehallintovirastot jakavat vuosittain harkinnanvaraista valtionavustusta nuorten työpajatoiminnan järjestäjille. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi vuonna 2016 nuorten työpajatoimintaan harkinnanvaraista valtionavustusta yhteensä euroa. Kainuun nuorten työpajoille myönnettiin 20 % ja Pohjois-Pohjanmaan nuorten työpajoille 80 % avustusmäärärahasta. Avustusta myönnettiin yhteensä 24 nuorten työpajatoiminnan järjestäjälle, joista osa toimi usean PSAVI-alueen kunnan alueella. Jelppiverkko sisälsi seitsemän kunnan nuorten työpajatoiminnan: Alavieska, Haapavesi, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi ja Ylivieska. Jokilaaksojen Nuorten Tuki ry. toimi Haapajärven, Kärsämäen ja Reisjärven alueilla. Kajaanissa toimivan Kumppaniksi ry:n toiminta-alue ulottui myös Sotkamoon ja Ristijärvelle. Limingan nuorten työpaja tarjosi myös Lumijoen nuorille muutamia pajapaikkoja. Kartassa (Kuva 1) näkyvät ne Suomen kunnat, joissa oli nuorten työpajatoimintaa vuonna Kuvassa 2 on esitetty vastaavat tiedot Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueelta. PSAVI-alueella nuorten työpajatoimintaa järjestettiin 33 kunnassa, kun taas 5 kunnassa toimintaa ei järjestetty. 7

8 Kuva 1. Nuorten työpajatoiminta Suomessa vuonna

9 Kuva 2. Nuorten työpajatoiminta PSAVI-alueella vuonna

10 3. Henkilökunta nuorten työpajoilla Opetus- ja kulttuuriministeriön Nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset -ohjeistuksessa huomioidaan pitkäjänteisen työpajatyöskentelyn ja moniammatillisen verkoston luomisen kannalta olennaisiksi asioiksi ammatillisesti osaavan henkilökunnan sekä sen, että enemmistö työpajan henkilöstöstä on vakinaisia työntekijöitä. Vuonna 2016 PSAVI-alueen työpajoilla työskenteli 173,18 henkilötyövuoden edestä henkilökuntaa. Tästä HTV-määrästä 52,53 henkilötyövuotta, eli vajaa kolmasosa, palkattiin nuorten työpajatoiminnan valtionavustuksella. Vakituisten ja vakituisluonteisten työsuhteiden osuus PSAVI-alueen nuorten työpajoilla oli 85 prosenttia kaikista työsuhteista, eli määrällisesti noin 146 HTV:tä. Vakituisten ja vakituisluonteisten työntekijöiden osuus on noussut suhteellisen tasaisesti pitkällä aikavälillä, vaikkakin osuuksissa on tapahtunut myös joitain yksittäisiä laskuja (Kuva 3). 100% Vakituisten ja vakituisluonteisten työsuhteiden osuus kaikista työsuhteista PSAVI-alueen nuorten työpajoilla % 80% 70% 60% 77% 69% 74% 79% 78% 81% 88% 79% 84% 85% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kuva 3. Vakituisten ja vakituisluonteisten työsuhteiden osuudet kaikista työsuhteista PSAVI-alueen nuorten työpajoilla Kuvassa 4 on esitetty työpajahenkilöstön henkilötyövuosien osuudet erilaisissa työsuhteissa. PSAVIalueen työpajoilla oli vuoden 2015 tilanteeseen verrattuna pienempi osuus vakituisia työntekijöitä, mutta vakituisluonteisten työntekijöiden osuus oli korkeampi. Projektirahoituksella palkatun henkilöstön osuus oli muutaman prosenttiyksikön suurempi. Koko maan tilanteeseen verrattuna PSAVI-alueella vakituisten ja vakituisluonteisten työntekijöiden yhteenlaskettu osuus oli muutaman prosenttiyksikön enemmän. 10

11 Kuva 4. Työpajahenkilöstön HTV-osuudet erilaisissa työsuhteissa PSAVI-alueella 2016 ja 2015 sekä koko maassa Vaikka PSAVI-alueen kokonaiskuva näyttääkin hyvältä, oli vakituisten osuuksissa eroja yksittäisten pajatoimijoiden välillä. Joillain työpajoilla vakituisia työntekijöitä oli selvä enemmistö ja joillain vain pieni osa koko henkilöstöstä. Kaiken kaikkiaan viidellätoista PSAVI-alueen nuorten työpajalla oli vakituisia työntekijöitä vähintään saman verran kuin muuta henkilöstöä, ja vastaavasti vähemmistönä vakituiset työntekijät olivat kymmenellä pajalla. Alueen pajoista siis 60 prosentissa vakituisten työntekijöiden määrään liittyvä ohje täyttyi, joten tämän asian suhteen on vielä parannettavaa. Toisaalta, jos saman vertailun tekee niin, että huomioi vakituisten työntekijöiden lisäksi myös vakituisluonteiset työntekijät, muuttuu pajojen määrä selkeästi. Tällöin vakituisia ja vakituisluonteisia vähintään saman verran tai enemmän kuin muuta henkilöstöä sisältäviä pajoja oli 22 kappaletta (88 % pajoista). Pajoja, joilla määritelmä ei täyty jää tällöin kolme. 11

12 3.1. Henkilöstön koulutus ja työtehtävät Kuvassa 5 näkyy, kuinka suuri osa työpajojen henkilöstöstä työskenteli eri tehtävissä henkilötyövuosiluvun mukaan jaettuna. PSAVI-alueen kokonaishenkilötyövuosista puolet koskivat työvalmentajia ja lähes viidesosa yksilövalmentajia. Erot osuuksissa koko maahan verrattuna eivät olleet erityisen suuria. (Kuva 5) Henkilöstön työtehtävät PSAVI-alueen työpajoilla ja koko maassa 2016 PSAVI 2016 Koko maa 2016 Työvalmennus Yksilövalmennus Kehittäminen ja suunnittelu Muu Etsivä nuorisotyö Johto Muu hallinto Ei tietoa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kuva 5. Työpajojen henkilöstön HTV-osuudet erilaisissa työtehtävissä PSAVI-alueella ja koko maassa Koulutuksen osalta PSAVI-alueen työpajoilla oli suhteessa vähemmän toisen asteen tutkinnon suorittaneita ja enemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita kuin koko maassa. Eroa molemmissa osuuksissa oli noin 6 prosenttiyksikköä. (Kuva 6) 12

13 Henkilöstön koulutus PSAVI-alueen ja koko maan työpajoilla 2016 PSAVI 2016 Koko maa asteen tutkinto AMK-tutkinto Taulukossa 1 on kuvattu PSAVI-alueen nuorten työpajojen henkilöstön koulutustaustan prosenttiosuuksia erilaisissa työtehtävissä vuonna Suurimmalla osalla työvalmentajista oli toisen asteen tutkinto. Yksilövalmentajilla ja etsivillä nuorisotyöntekijöillä oli taas pääasiassa ammattikorkeakoulututkinto. Johdon sekä erilaisten kehittämistehtävien kohdalla osuudet olivat jakautuneet tasaisemmin erilaisille tutkintotaustoille. Yliopistotutkinto Muu koulutus Ylempi AMK-tutkinto Ei ammatillista koulutusta Ei tietoa 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% Kuva 6. Työpajojen henkilöstön koulutustaustojen (ylin suoritettu tutkinto) osuudet PSAVI-alueella ja koko maassa

14 Taulukko 1. Työntekijöiden koulutustaustat eri työtehtävissä PSAVI-alueen nuorten työpajoilla Prosenttiluku kuvastaa kyseisen tutkinnon ylimpänä suorittaneiden työntekijöiden osuutta tietyn tehtävän kokonaistyöntekijämäärästä. Tehtävä Yliopistotutkinto Ylempi AMKtutkinto AMK-tutkinto 2. asteen tutkinto Ei ammatillista koulutusta Muu koulutus Työvalmennus/ Työhönvalmennus 6,6 % 1,1 % 26,4 % 58,2 % 1,1 % 6,6 % Yksilövalmennus 8,3 % 5,6 % 61,1 % 22,2 % 0,0 % 2,8 % Etsivä nuorisotyö 0,0 % 6,7 % 66,7 % 26,7 % 0,0 % 0,0 % Johto 31,3 % 6,3 % 43,8 % 12,5 % 0,0 % 6,3 % Kehittäminen ja suunnittelu 26,7 % 6,7 % 33,3 % 26,7 % 0,0 % 6,7 % Muu hallinto 16,7 % 0,0 % 33,3 % 50,0 % 0,0 % 0,0 % Muu 21,1 % 0,0 % 10,5 % 52,6 % 15,8 % 0,0 % 3.2. Henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen ja työnohjaukseen PSAVI-alueen nuorten työpajoista 68 prosenttia ilmoitti, että koko pajan henkilöstö osallistui täydennyskoulutukseen vuoden 2016 aikana. Osuus oli suurempi koko maahan verrattuna (Kuva 7) ja myös selkeästi suurempi vuoden 2015 osuuteen verrattuna (Kuva 8). Nuorten työpajatoiminnan henkilöstö osallistui esimerkiksi alueellisille työpajapäiville, ensiapukurssille sekä PAR-järjestelmän käyttökoulutuksiin, mielenterveyskoulutuksiin ja päihdekoulutuksiin. Täydennyskoulutukseen osallistuminen PSAVI-alueella ja koko maassa 2016 Koko henkilöstö Osa henkilöstöstä Ei osallistuttu PSAVI Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 7. Täydennyskoulutukseen osallistuminen PSAVI-alueella ja koko maassa

15 Täydennyskoulutukseen osallistuminen PSAVI-alueella Koko henkilöstö Osa henkilöstöstä Ei osallistuttu % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kuva 8. Täydennyskoulutukseen osallistuminen PSAVI-alueella Puolet PSAVI-alueen nuorten työpajoista järjesti työyhteisölle yhteisiä koulutuksia. Lähes kaikki alueen pajat maksoivat henkilöstölle koulutuksiin osallistumisen ja mahdollistivat koulutuksissa käymisen työajalla. Kyselyssä kartoitettiin myös työpajatoimijoiden koulutustarpeita. Kuvassa 9 on kuvattu, millaisia täydennyskoulutustarpeita pajatoimijoilla oli. Värin tummuusaste kertoo siitä, kuinka suureksi tarve koettiin (tummempi tarkoittaa suurempaa tarvetta), kun taas valkoisella on merkitty osuus alueen työpajatoimijoista, jotka eivät kokeneet koulutukselle tarvetta. Kaikki PSAVI-alueen pajatoimijat kokivat mielenterveyskysymyksiin ja erilaisiin oppijoihin liittyvät koulutukset tarpeellisiksi. Myös esimerkiksi opinnollistamiseen, työssä jaksamiseen, valmennuksen laadulliseen vaikuttavuuteen ja sen mittaamiseen sekä organisaation laadun arviointiin liittyvät koulutukset koettiin suurimmassa osassa alueen pajoja tarpeellisiksi. 15

16 Työpajahenkilöstön koulutustarpeita PSAVI-alueella 2016 Suuri tarve Ei lisätarpeita Mielenterveyskysymykset työpajalla Erilaiset oppijat työpajoilla Opinnollistaminen osaamisen tunnistaminen ja dokumentointi Työssä jaksaminen Valmennuksen laadullinen vaikuttavuus ja sen mittaaminen Organisaation laadun arviointi: toimintatapojen ja tulosten kehittäminen Yksilö- ja ryhmävalmennus Työpajan vaikuttamistyö Tietosuojakysymykset Valmennusprosessin kuvaaminen Ensiapu- ja työturvallisuus Toiminnalliset menetelmät Monialainen verkostoyhteistyö Esimies- ja talousasioihin liittyvät kysymykset Työvalmennus Työpajan perustehtävä, työpajatoiminnan perusteet Työpajan päihdetoimintamalli Monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset ja maahanmuuttajien valmennus Kuva 9. Työpajahenkilöstön koulutustarpeita PSAVI-alueella vuonna % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 16

17 Kuvassa 10 on esitetty, kuinka suuressa osassa PSAVI-alueen ja koko maan pajoja työntekijöille järjestettiin työnohjausta. PSAVI-alueella työnohjausta järjestettiin suurimmassa osassa alueen pajoja: hieman kattavammin kuin koko maassa. Noin kolmasosalla PSAVI-alueen pajoista järjestettiin sekä yksilö- että ryhmätyönohjausta. Yksilötyönohjausta järjestettiin lähes puolessa alueen pajoista, kun edellisinä vuosina osuus on ollut hieman yli kolmasosan alueen pajoista (Kuva 11). Työnohjauksen järjestäminen PSAVI-alueella ja koko maassa 2016 Yksilö- ja ryhmätyönohjausta Vain ryhmätyönohjausta Vain yksilötyönohjausta Ei työnohjausta PSAVI 2016 Koko maa % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kuva 10. Työnohjauksen järjestäminen PSAVI-alueella ja koko maassa

18 Työnohjauksen järjestäminen PSAVI-alueella Yksilötyönohjausta Ryhmätyönohjausta Ei työnohjausta % 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kuva 11. Työnohjauksen järjestäminen PSAVI-alueella Kuvassa 12 on taas kuvattu työnohjauksen järjestämisen yleisyys PSAVI-alueella ja koko maassa. PSAVI-alueella työnohjausta järjestettiin alueella yleensä joko 1 2 kertaa vuodessa tai 6 12 kertaa vuodessa, kun taas koko maassa työnohjauksen yleisin järjestämismäärä oli 6 12 kertaa vuodessa. Työnohjausta järjestettiin siis PSAVI-alueella suhteessa useammassa pajassa, mutta toisaalta työnohjauksen järjestystiheys oli harvempi. Tähän voi olla syynä muun muassa se, että harvempaan asutuilla alueilla ei ole saatavilla työnohjaajia. Aluehallintovirasto on kehottanut toimijoita yhteistyöhön työnohjauksen järjestämiseksi. 18

19 Kuva 12. Työnohjauksen järjestämisen yleisyys PSAVI-alueella ja koko maassa Osuudet kaikista nuorten työpajatoimintaa alueella järjestäneistä toimijoista. 4. Nuorten työpajatoiminnan talous Tässä raportissa ei ole käytetty valtakunnallisen kyselyn rahoitus- ja kustannustietoja vaan tiedot on kerätty Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon raportoiduista nuorten työpajatoiminnan valtionavustuksen käyttöselvityksistä. Tämän takia taloustiedoissa ovat mukana vain ne nuorten työpajat, jotka ovat saaneet kyseisenä vuonna nuorten työpajatoiminnan valtionavustusta. Vuonna 2016 PSAVI-alueen avustusta saaneet nuorten työpajat käyttivät toimintaansa euroa. Nuoriin valmentautujiin suhteutettuna määrä vastaa lähes 4300 euroa yhtä valmentautujaa kohti. Nuorten työpajatoimintaan käytetyt varat ovat vaihdelleet runsaasti viimeisen kuuden vuoden aikana (Kuva 13). Edelliseen vuoteen verrattuna ero oli kuitenkin suhteellisen pieni: nuorten työpajatoiminnan kustannukset olivat noin euroa enemmän kuin vuonna

20 Nuorten työpajatoiminnan kokonaiskustannukset PSAVI-alueella , , , , , , Kuva 13. Nuorten työpajatoiminnan kokonaiskustannukset nuorten työpajatoiminnan valtionavustusta saaneiden pajojen osalta PSAVI-alueella Suurin osa nuorten työpajatoiminnan kustannuksista koostuu palkkakuluista, joiden osuus on pysynyt vajaan 70 prosentin paikkeilla. Vuokra- ja leasingkulujen osuus on kasvanut tasaisesti useamman vuoden ajan. Kokonaisuudessaan kustannusten jakautumisessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia neljän vuoden aikana. (Kuvat 14 ja 15) Nuorten työpajatoiminnan kustannukset PSAVI-alueella ,3 % 0,6 % 4,7 % 7,5 % Palkkamenot sivukuluineen Vuokra ja leasing 18,4 % PSAVI ,4 % Materiaali ja välineet Muut Palvelujen ostot Koulutus ja matkakulut Kuva 14. Nuorten työpajatoiminnan kustannukset PSAVI-alueella Osuudet alueen nuorten työpajatoiminnan ko-konaiskustannuksista valtionavustusta saaneiden pajojen osalta. 20

21 Nuorten työpajatoiminnan kustannukset PSAVI-alueella Palkkamenot sivukuluineen Vuokra ja leasing Materiaali ja välineet Muut Palvelujen ostot Koulutus ja matkakulut 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Kuva 15. Nuorten työpajatoiminnan kustannukset PSAVI-alueella Osuudet alueen nuorten työpajatoiminnan kokonaiskustannuksista valtionavustusta saaneiden pajojen osalta. Nuorten työpajatoiminnasta syntyneitä kustannuksia on rahoitettu PSAVI-alueella pääasiassa työpajatoiminnan järjestäjäkuntien omarahoituksella, jonka osuus on pysytellyt vajaassa 60 prosentissa. Valtionavustuksen osuus on ollut edellisten vuosien aikana noin neljäsosa nuorten työpajatoiminnan kokonaisrahoituksesta. Yksityisen rahoituksen osuus on kasvanut muutaman prosenttiyksikön, kun taas työvoimahallinnon rahoituksen osuus on tippunut alle kahteen prosenttiin. (Kuvat 16 ja 17) 21

22 Nuorten työpajatoiminnan rahoitus PSAVI-alueella ,3 % 1,5 % 0,7 % 9,7 % Kunnan/kuntien rahoitus Valtionavustus 26,4 % PSAVI ,3 % Tulorahoitus Yksityinen rahoitus Työvoimahallinnon rahoitus Muu julkinen Kuva 16. Nuorten työpajatoiminnan rahoitus PSAVI-alueella Osuudet alueen nuorten työpajatoiminnan kokonaisrahoituksesta valtionavustusta saaneiden pajojen osalta. Nuorten työpajatoiminnan rahoitus PSAVI-alueella Kunnan/kuntien rahoitus Valtionavustus Tulorahoitus Yksityinen rahoitus Työvoimahallinnon rahoitus Muu julkinen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kuva 17. Nuorten työpajatoiminnan rahoitus PSAVI-alueella Osuudet alueen nuorten työpajatoiminnan kokonaisrahoituksesta valtionavustusta saaneiden pajojen osalta. 22

23 5. Nuoret valmentautujat Nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset -ohjeistuksen mukaan nuorten työpajatoiminta sijoittuu nuoren elämän tärkeisiin saumakohtiin. Käytännössä nämä tarkoittavat kohtia, joissa nuori on joko siirtymässä koulutukseen tai työelämään. Työpajalla nuori saa tukea elämänhallintataitojen kehittämiseen sekä kasvun, itsenäistymisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseen: työpajatoiminta auttaa nuorta löytämään vahvuutensa ja suunnittelemaan tulevaisuuttaan Tietoa valmentautujista PSAVI-alueen nuorten työpajoissa oli vuonna 2016 yhteensä nuorta valmentautujaa, joista miehiä oli 60 prosenttia. Äidinkielenään jotain muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä puhuvia oli yhteensä 65 nuorta. Valmentautujien määrä on kasvanut tasaisesti vuosien aikana: nyt valmentautujia on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2007 (Kuva 18). Parin edellisen vuoden aikana vuotiaiden valmentautujien määrä on kasvanut huomattavasti. Vuonna 2016 osuus kaikista PSAVI-alueen nuorista valmentautujista oli 23 prosenttia. Eniten oli kuitenkin vuotiaita: 44 prosenttia vuotiaita oli taas 30 prosenttia ja alle 17-vuotiaita 3 prosenttia. Eri ikäryhmiin jakautuneiden nuorten valmentautujien osuudet eivät poikkea PSAVI-alueella juurikaan koko Suomen tilanteesta Nuorten valmentautujien määrä PSAVI-alueella vuosina Yhteensä Alle 25-vuotiaat vuotiaat Kuva 18. Nuorten valmentautujien määrä PSAVI-alueen työpajoilla Vuonna 2016 nuorista valmentautujista hieman yli 40 prosenttia oli suorittanut peruskoulun (Kuva 19). Valmentautujien koulutustaustat eivät poikenneet merkittävästi koko maan osuuksista. Suurimmat erot 23

24 olivat toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden ja tuntemattoman koulutustaustan omaavien valmentautujien osuuksissa, joiden kohdalla eroa oli noin 5 prosenttiyksikköä. Peruskoulun suorittaneiden osuus on laskenut parin edellisen vuoden tasosta noin 5 prosenttiyksikköä. Valmentautujien koulutustaustoissa ei ole tapahtunut kuitenkaan kokonaisuudessaan suurempia muutoksia. (Kuva 20) Nuorten valmentautujien koulutustaustat PSAVI-alueella ja koko maassa 2016 PSAVI 2016 Koko maa 2016 Peruskoulu 2. asteen ammatillinen tutkinto Ylioppilas Ei tietoa Peruskoulussa Peruskoulu keskeytynyt Lukion oppimäärä Muu / Ulkomailla suoritettu tutkinto AMK-tutkinto / yliopistotutkinto 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% Kuva 19. Nuorten valmentautujien koulutustaustojen (ylin suoritettu tutkinto) osuudet PSAVI-alueella ja koko maassa Osuudet alueen kaikista nuorista valmentautujista. 24

25 Nuorten valmentautujien koulutustaustat PSAVI-alueella Peruskoulu 2. asteen ammatillinen tutkinto Ylioppilas Ei tietoa Peruskoulussa Peruskoulu keskeytynyt Lukion oppimäärä Muu / Ulkomailla suoritettu tutkinto AMK-tutkinto / yliopistotutkinto 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% Kuva 20. Nuorten valmentautujien koulutustaustojen (ylin suoritettu tutkinto) osuudet PSAVI-alueella vuosina Osuudet alueen kaikista nuorista valmentautujista Nuoret pajalla Kuvassa 21 on esitetty, miten nuoret ohjautuivat nuorten työpajalle PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna Yleisimmin nuoret ohjautuivat PSAVI-alueella työpajalle sosiaali- ja terveystoimen, TEtoimiston sekä jonkin muun tahon kautta. Muu taho -luokka sisältää pääasiassa erilaisten hankkeiden, kuntouttavan työtoiminnan ja muiden työpajojen kautta ohjautumista. Myös nuoren tulo suoraan pajalle ilman viranomaisen ohjausta oli yleistä. Koko maahan verrattuna TE-toimiston kautta ohjautumisen osuus oli 12 prosenttiyksikköä pienempi. 25

26 Nuorten valmentautujien ohjautuminen työpajalle PSAVI-alueella ja koko maassa 2016 PSAVI 2016 Koko maa 2016 Sosiaali- ja terveystoimi TE-toimisto Muu taho Suoraan työpajalle Etsivä nuorisotyö Työvoiman palvelukeskus 2. asteen oppilaitos Peruskoulu KELA Ohjaamo Mielenterveyspalvelut Ei tietoa Muu oppilaitos Kriminaalihuolto Armeija/Time out Työeläkelaitos tai vakuutusyhtiö Siviilipalvelu Nuorisotoimi 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Kuva 21. Nuorten valmentautujien ohjautuminen työpajalle PSAVI-alueella ja koko maassa Osuudet alueen kaikista nuorista valmentautujista. Edellisiin vuosiin verrattuna TE-toimiston osuus on laskenut selvästi, sillä vielä vuonna 2014 sen osuus oli yli neljäsosa kaikista toimenpiteistä. Etsivän nuorisotyön osuus on taas kasvanut tasaisesti edellisten 26

27 vuosien aikana. Ilman ohjausta suoraan pajalle tulleiden nuorten osuus oli 6 prosenttiyksikköä korkeampi vuonna 2016 kuin sitä edeltäneenä vuotena. Muutoin osuudet ovat pysyneet kutakuinkin samalla tasolla. (Kuva 22) Nuorten valmentautujien ohjautuminen työpajalle PSAVI-alueella Sosiaali- ja terveystoimi TE-toimisto Muu taho Suoraan työpajalle Etsivä nuorisotyö Työvoiman palvelukeskus 2. asteen oppilaitos Peruskoulu KELA Ohjaamo Mielenterveyspalvelut Ei tietoa Muu oppilaitos Kriminaalihuolto Armeija/Time out Työeläkelaitos tai vakuutusyhtiö Siviilipalvelu Nuorisotoimi 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Kuva 22. Nuorten valmentautujien ohjautuminen työpajalle erilaisten reittien kautta PSAVI-alueella Osuudet alueen kaikista nuorista valmentautujista. 27

28 Pajajakson aikana valmentautujat voivat olla monessa eri toimenpiteessä. Kuvassa 23 toimenpiteet on jaettu ryhmiin, ja esitetty niiden osuudet kaikista nuorille vuoden 2016 aikana suunnatuista toimenpiteistä. Ryhmän kohdalla oleva tummemmalla värillä merkitty palkki kuvastaa ryhmään kuuluvien toimenpiteiden osuuksien summaa. PSAVI-alueella vuonna 2016 yleisimmät toimenpiteet olivat kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu. Kuvassa 24 toimenpiteiden osuuksia on verrattu koko maan vastaaviin osuuksiin. Koko maassa työkokeilun ja työhönvalmennuksen osuudet olivat selvästi suuremmat kuin PSAVI-alueella. Molemmissa eroa oli noin 5 prosenttiyksikköä. PSAVI-alueella taas palveluohjauksen sekä muun toimenpiteen osuudet olivat selkeästi suuremmat, joiden ero koko maan osuuksiin oli myös 5 prosenttiyksikön luokkaa. Kuvassa 25 toimenpiteiden osuuksia on taas verrattu edellisiin vuosiin. Kuntouttavan työtoiminnan osuus pysyi samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin osuus nousi yli neljäsosaan kaikista toimenpiteistä. Työkokeilun osuus taas jatkoi vähenemistään: vuoteen 2015 verrattuna eroa oli 7 prosenttiyksikköä. Palveluohjauksen osuus oli taas selvästi suurempi kuin edellisinä vuosina, sillä eroa oli yli viisi prosenttiyksikköä vuosiin 2014 ja

29 Nuoret valmentautujat toimenpiteittäin PSAVI-alueella 2016 KUNNAN JA TYÖHALLINNON PALVELU Kuntouttavassa työtoiminnassa Sosiaalisessa kuntoutuksessa Sosiaalitoimen ennaltaehkäisevässä tukitoimessa Maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteessä Kehitysvammaisten päivätoiminnassa MUUT TAHOT Palveluohjauksessa (muualle kuin työpajalle) Jossakin muussa toimenpiteessä Työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa (eri tahoja) Kesätyö Siviilipalveluksessa (valtio) TYÖHALLINTO Työkokeilussa Töissä palkkatuella/työsuhteessa Työhönvalmennuksessa Työvoimapoliittisessa koulutuksessa KOULUTUSPALVELUT Työssäoppimisjakso Peruskoulussa (kunta) Ammatillisessa koulutuksessa (oppilaitos) Pajakoulussa (kunta/oppilaitos) Ammatillisessa erityisopetuksessa (oppilaitos) Lukiossa (oppilaitos) Oppisopimuksella (kunta/valtio) Tuotantokoulussa KELA Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksessa Avomuotoisessa työhönvalmennuksessa Kuntoutustarveselvityksessä Vajaakuntoisten ammatillisessa koulutuksessa Vajaakuntoisten työhönvalmennuksessa 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Kuva 23. Nuorten valmentautujien osuudet erilaisissa toimenpiteissä PSAVI-alueella Isoilla kirjaimilla kirjoitetun ryhmän nimen vieressä on esitetty tummalla värityksellä ryhmän osuus kaikista toimenpiteistä. Vaaleammilla väreillä on esitetty toimenpiteiden osuudet kaikista toimenpiteistä. 29

30 Nuoret valmentautujat toimenpiteittäin PSAVI-alueella ja koko maassa 2016 PSAVI 2016 Koko maa 2016 Kuntouttavassa työtoiminnassa Työkokeilussa Palveluohjauksessa (muualle kuin työpajalle) Jossakin muussa toimenpiteessä Töissä palkkatuella/työsuhteessa Työssäoppimisjakso Peruskoulussa (kunta) Mielenterveyskuntoutujien Sosiaalisessa kuntoutuksessa Ammatillisessa koulutuksessa (oppilaitos) Sosiaalitoimen ennaltaehkäisevässä tukitoimessa Maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteessä Työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa (eri tahoja) Kesätyö Avomuotoisessa työhönvalmennuksessa Työhönvalmennuksessa Pajakoulussa (kunta/oppilaitos) Ammatillisessa erityisopetuksessa (oppilaitos) Siviilipalveluksessa (valtio) Lukiossa (oppilaitos) Oppisopimuksella (kunta/valtio) Tuotantokoulussa Vajaakuntoisten työhönvalmennuksessa Vajaakuntoisten ammatillisessa koulutuksessa Kuntoutustarveselvityksessä Kehitysvammaisten päivätoiminnassa Työvoimapoliittisessa koulutuksessa 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Kuva 24. Nuorten valmentautujien osuudet erilaisissa toimenpiteissä PSAVI-alueella ja koko maassa Osuudet kaikista alueen nuorille suunnatuista toimenpiteistä. 30

31 Nuoret valmentautujat toimenpiteittäin PSAVI-alueella Kuntouttavassa työtoiminnassa Työkokeilussa Palveluohjauksessa (muualle kuin työpajalle) Jossakin muussa toimenpiteessä Töissä palkkatuella/työsuhteessa Työssäoppimisjakso Peruskoulussa (kunta) Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksessa Sosiaalisessa kuntoutuksessa Ammatillisessa koulutuksessa (oppilaitos) Sosiaalitoimen ennaltaehkäisevässä tukitoimessa Maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteessä Työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa (eri tahoja) Kesätyö Avomuotoisessa työhönvalmennuksessa Työhönvalmennuksessa Pajakoulussa (kunta/oppilaitos) Ammatillisessa erityisopetuksessa (oppilaitos) Siviilipalveluksessa (valtio) Lukiossa (oppilaitos) Oppisopimuksella (kunta/valtio) Tuotantokoulussa Peruskoulun TET-jaksolla Vajaakuntoisten työhönvalmennuksessa Vajaakuntoisten ammatillisessa koulutuksessa Kuntoutustarveselvityksessä Kehitysvammaisten päivätoiminnassa Työvoimapoliittisessa koulutuksessa 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Kuva 25. Nuorten valmentautujien osuudet erilaisissa toimenpiteissä PSAVI-alueella Osuudet kaikista alueen nuorille suunnatuista toimenpiteistä. 31

32 Se, kuinka kauan nuori on työpajalla erilaisissa toimenpiteissä, riippuu valmentautujan tarpeesta, sillä jakson pituus ja sen sisällöt määritellään aina yksilöllisesti yhdessä valmentautujan kanssa. Yleisin pajajakson kesto vuonna 2016 oli kuuden kuukauden ja vuoden välillä. PSAVI-alueella pitkät, vähintään puoli vuotta kestävät, pajajaksot olivat yleisempiä kuin koko maassa. Niiden osuus PSAVI-alueella oli lähes puolet kaikista pajajaksoista. (Kuva 26) Työpajajakson kesto PSAVI-alueella ja koko maassa 2016 Kuva 26. Nuorten valmentautujien työpajajakson kestot PSAVI-alueella ja koko maassa Osuudet alueen kaikista nuorten pajajaksoista. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on seurannut nuorten sijoittumista koulutukseen tai työelämään jättäen huomioimatta muut myönteiset sijoittumiset, kuten armeijaan menon tai perhevapaan. Vuonna 2016 neljäsosa nuorista valmentautujista sijoittui joko koulutukseen tai työelämään. Kuvassa 27 on esitetty koulutukseen tai työelämään sijoittuneiden osuudet kymmenen vuoden ajalta. 32

33 Nuorten valmentautujien sijoittuminen koulutukseen tai työelämään PSAVI-alueella vuosina % 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Kuva 27. Koulutukseen ja työelämään sijoittuneiden osuus alle 29-vuotiaista valmentautujista PSAVI-alueella vuosina Kuvassa 28 on kuvattu tarkemmin nuorten sijoittumista pajajakson jälkeen PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna Kolmasosa PSAVI-alueen nuorista valmentautujista oli edelleen pajalla, joka oli noin 6 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maassa. Toiseksi suurin osa oli koulutukseen siirtyneet valmentautujat, joiden osuus oli 16 prosenttia valmennuksen aloittaneista nuorista valmentautujista. Valmentautujien, joiden sijoittumisesta ei ole tietoa, osuus oli lähes 10 prosenttiyksikköä pienempi kuin koko maassa. Muutoin PSAVI-alueen tilanne oli kokonaisuutena samankaltainen koko maan sijoittumistilanteeseen verrattuna. Muualle sijoittuneiden osalta sijoittumiskohteeksi mainittiin esimerkiksi äitiysloma, armeija/siviilipalvelus, muuttaminen pois, sairasloma ja työkyvyttömyyseläke. Edelleen työpajalla olleiden osuus on kasvanut PSAVI-alueella huomattavasti: osuus on nyt kolmasosa kaikista pajajakson aloittaneista nuorista valmentautujista. Sen sijaan sekä koulutukseen että työttömäksi sijoittuneiden osuus on laskenut. Työelämään sijoittuneiden osuus on heilahdellut vuosittain 5 10 prosentin välillä. (Kuva 29) 33

34 Nuorten valmentautujien sijoittuminen työpajajakson jälkeen PSAVIalueella ja koko maassa 2016 PSAVI 2016 Koko maa 2016 Edelleen työpajalla Koulutukseen Työttömäksi Työelämään Muuhun ohjattuun toimenpiteeseen Ei tietoa Muualle Keskeyttänyt työpajajakson Erotettu työpajalta 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Kuva 28. Valmentautujien sijoittuminen pajajakson jälkeen PSAVI-alueella ja koko maassa Osuudet alueen kaikista pajajakson aloittaneista nuorista valmentautujista. 34

35 Nuorten valmentautujien sijoittuminen työpajajakson jälkeen Edelleen työpajalla Koulutukseen Työttömäksi Työelämään Muuhun ohjattuun toimenpiteeseen Ei tietoa Muualle Keskeyttänyt työpajajakson Erotettu työpajalta Kuva 29. Valmentautujien sijoittuminen pajajakson jälkeen PSAVI-alueella Osuudet alueen kaikista pajajakson aloittaneista nuorista valmentautujista. 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 6. Toiminta nuorten työpajoilla Nuorten työpajatoiminnan palvelut tukevat nuoren elämänhallinnan taitoja, sosiaalista vahvistumista, yhteisöllistä kasvua sekä tekemällä oppimista: nuorella on mahdollisuus tutustua työelämään työtä tekemällä. Nuori osallistuu myös henkilökohtaisen pajasuunnitelman laatimiseen ja pajajakson tulosten arviointiin. (Opetus- ja kulttuuriministeriö: Nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset) 35

36 6.1. Nuorten työpajatoiminnan palvelut, menetelmät ja valmennusyksiköt Kuvassa 30 on esitetty nuorten työpajatoimintaan liittyvien palvelujen ja menetelmien kattavuus PSAVIalueen ja koko maan nuorten työpajatoimijoiden keskuudessa vuonna Palvelut ja menetelmät on lajiteltu erilaisiin ryhmiin ja järjestetty sen perusteella, kuinka suurella osalla alueen nuorten työpajoista palvelu tai menetelmä oli käytössä. Kaikki PSAVI-alueen työpajatoimijat järjestivät yksilövalmennusta. Lisäksi lähes kaikki toimijat tarjosivat terveyskasvatusta sekä mahdollisuuksia yritys- ja oppilaitosvierailuihin. PSAVI-alueen pajoilla järjestettiin huomattavasti enemmän Nuotta-valmennusta kuin koko maassa: eroa osuuksilla oli noin 40 prosenttiyksikköä. Myös starttivalmennuksessa, muissa terveyspalveluissa ja nuorten vapaa-ajan toiminnassa osuudet olivat selkeästi suurempia koko maahan verrattuna. Muutoin osuudet olivat samankaltaisia. 36

37 Nuorten työpajatoiminnan palvelut ja menetelmät PSAVI-alueella ja koko maassa 2016 PSAVI 2016 Koko maa 2016 VALMENNUSPALVELUT Yksilövalmennus Työvalmennus Ryhmävalmennus Työhönvalmennus Kuntouttava valmennus MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT Starttivalmennus Työ- ja toimintakyvyn arviointi Etsivä nuorisotyö Starttijakso Maahanmuuttajien kotouttaminen YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT JA ARVIOINNIT Henkilökohtainen suunnitelma työpajajaksolle Henkilökohtainen jatkosuunnitelma Osallistuminen oman työpajajakson arviointiin Osaamistodistus Valmentautujien valmennuspäiväkirja YHTEISTYÖ Työpaikkatutustumiset ja yritysvierailut Tutustumiset oppilaitoksiin Sijoittaminen pajan ulkopuolisiin työpaikkoihin Seinätön valmennus HYVINVOINTI JA TERVEYS Terveys- ravinto- ja liikuntakasvatus Ehkäisevä päihdetyö Muut terveyspalvelut ERILLISET TUKIPALVELUT Nuotta-valmennus Korttikurssit Työpajanuorten vapaa-ajantoiminta Muut erilliset kurssit ja koulutukset Tietotekniikan opetus Tuettu asuminen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kuva 30. Nuorten työpajatoimintaan liittyvät palvelut ja menetelmät PSAVI-alueella ja koko maassa Osuudet kaikista nuorten työpajatoimintaa alueella järjestäneistä toimijoista. 37

38 Kuvassa 31 on esitetty PSAVI-alueen ja koko maan erilaisten valmennusyksiköiden osuudet kaikista alueen nuorten työpajoista vuonna Toisin sanoen se, kuinka suurella osalla alueen nuorten työpajoista oli tietty valmennusyksikkö käytössä. Valmennusyksiköitä PSAVI-alueen työpajoilla oli yhteensä 158. Koko maan osuuksiin verrattuna PSAVI-alueella oli seinättömiä pajoja 19 prosenttiyksikköä ja starttivalmennusyksikköjä 15 prosenttiyksikköä enemmän. Kuljetusyksikköjä ja kotipalveluyksikköjä oli taas selkeästi suurempi osuus koko maassa, sillä niitä ei ollut PSAVI-alueella lainkaan. Myös alihankintaan ja kokoonpanotyöhön sekä kierrätykseen liittyvät yksiköt olivat selkeästi yleisempiä koko maassa kuin PSAVI-alueella. Muihin valmennusyksikköihin vastaajat olivat listanneet muun muassa 3D-mallinnuksen, monitoimipajan ja polkupyöräpajan. 38

39 Nuorten työpajatoiminnan valmennusyksiköt PSAVI-alueella ja koko maassa 2016 PSAVI 2016 Koko maa 2016 Puu ja rakennus Starttivalmennusyksikkö Tekstiili ja ompelu Seinätön paja Kahvila, ravintola, catering Siivous Kiinteistönhuolto Metalli Muu Tuotemyymälä Tietotekniikka Taide ja kulttuuri Media ja mainonta Toimisto Kierrätys Auton huollot ja korjaukset Sähkö- ja elektroniikkaromun purku Alihankinta ja kokoonpanotyö Pesulapalvelut Kuljetus Kotipalvelut Kuva 31. Nuorten työpajatoiminnan valmennusyksiköiden osuudet PSAVI-alueella ja koko maassa Osuudet kaikista nuorten työpajatoimintaa alueella järjestäneistä toimijoista. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% PSAVI-alueen yleisin valmennusyksikkö vuonna 2016 oli puu- ja rakennuspaja, jonka osuus on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla kolme vuotta (Kuva 32). Starttivalmennusyksiköiden osuus on taas kasvanut viimeisimpien vuosien aikana sen verran, että nyt lähes 70 prosentilla PSAVI-alueen nuorten työpajoista on starttivalmennusyksikkö. Myös mediaan ja mainontaan liittyvien valmennusyksiköiden osuus on kasvanut parin edellisen vuoden aikana. Sen sijaan monen muun yksikön osuus on laskenut edellisten vuosien aikana. Esimerkiksi toimistoyksiköiden osuus on laskenut lähes 15 prosenttiyksikköä. Lisäksi seinättömien pajojen, tietotekniikkayksiköiden ja autopajojen osuus on laskenut tasaisesti parin edellisen vuoden aikana. 39

40 Nuorten työpajatoiminnan valmennusyksiköt PSAVI-alueella Puu ja rakennus Starttivalmennusyksikkö Tekstiili ja ompelu Seinätön paja Kahvila, ravintola, catering Siivous Kiinteistönhuolto Metalli Muu Tuotemyymälä Tietotekniikka Taide ja kulttuuri Media ja mainonta Toimisto Kierrätys Auton huollot ja korjaukset Sähkö- ja elektroniikkaromun purku Alihankinta ja kokoonpanotyö Pesulapalvelut Kuljetus Kotipalvelut 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Kuva 32. Nuorten työpajatoiminnan valmennusyksiköiden osuudet PSAVI-alueella vuonna Osuudet kaikista nuorten työpajatoimintaa alueella järjestäneistä toimijoista Haasteet nuorten työpajatoiminnassa Vastaajat saivat kertoa kyselyssä pajatoiminnassa kohtaamistaan haasteista, joita työpajatoimijat kommentoivatkin monipuolisesti. Selkeimmin tuli esille se, että nuorten palvelutarve on lisääntynyt ja monipuolistunut. Nuorilla on vastaajien mukaan entistä useammin monia elämänhallintaa heikentäviä ongelmia. Lisäksi nuoret ovat lähtöisin hyvin erilaisista taustoista ja heidän nykyiset elämäntilanteensa vaihtelevat, joten valmentautujat tarvitsevat sen myötä moneen eri alaan liittyviä palveluja. Alla on poimittuna vastaajien ajatuksia nuoriin valmentautujiin liittyvistä haasteista. 40

41 Työpajalle starttivalmennukseen tulevat nuoret ovat yhä haastavampia, lähtöisin hyvin erilaisista taustoista ja elämäntilanteet voivat olla hyvin monimutkaisia. Kuinka pystymme vastaamaan yhä vaativamman asiakaskunnan tarpeisiin ja kuinka haastavia nuoria työpajoilla voidaan valmentaa. Nuorten vaikeudet elämänhallinnassa lisääntyvät jatkuvasti, tuntuu että pallo pyörii ja me ei oikein pysytä mukana, vaikka kuinka yritetään. Palveluja lisätään mutta ne eivät silti tavoita kaikkia nuoria. Monialaiset haasteet nuorten elämässä ja niihin tarvittavien lisäpalveluiden saatavuus esim. psykoterapian mahdollisuus tms. tukipalvelut. Haastavan asiakkaan tuen tarve vie muilta pajanuorilta aikaa. Nuorten vuorokausirytmi esim. pelaaminen ja sosiaalinen media Asiakkaiden moniongelmaisuus lisääntynyt. Myös erilaiset nuorten pajalle ohjautumiseen, paikallisiin palveluihin, yhteistyöhön ja julkiseen hallintoon liittyvät haasteet saivat mainintoja työpajatoimijoilta. Nuorten ohjautuvuus pajatoimintaan tällä hetkellä. Nuorten ohjautuminen työpajatoimintaan, joustavan yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden kanssa, koskien nuoria Yhteistyökumppaneiden kiire, yhteisten aikojen sopiminen haasteellista. Kaikilla on kiire. Palveluiden karkaaminen pois kunnista. esim. Kela, TE- toimistot jne. Paikallisen te-toimiston puuttuminen hankaloittaa työskentelyä, sillä nuoret tarvitsisivat ohjausta kasvokkain. Verkostot ovat hajanaisia etenkin kun asiakkaan tilanteeseen pitäisi saada nopeasti apua. Haastetta tuo myös se, että ajoittain jäykkä byrokratia sulkee nuorelta mahdollisuuksia edetä ja toimia ja näissä tilanteissa pyrimme olemaan luomassa uusia mahdollisuuksia tulevaisuuteen. Kelan v voimaan tulleet uudet standardit jotka olettavat että työpajoille tulevien asiakkaiden toimintakyky on sellainen että he voivat siirtyä suoraan vapaille työmarkkinoille. Pajatoimijat olivat myös huolissaan erilaisista osaamiseen ja toiminnan kehittämiseen liittyvistä asioista. Haastavien asiakkaiden palvelut (riittävyys) ja henkilöstön osaaminen suhteessa kasvaviin vaatimuksiin. Valtakunnallista ohjausta tarvitsisi opinnollistamisen/osaamistodistuksen muotoon. Hyviä käytänteitä voisi jakaa kuntiin. Kielitaidon heikkous maahanmuuttajanuorten valmennuksessa. Työpajatoimintaan suuntautuvat jatkuvat muutos- ja kehittämisvaateet. 41

42 Nuorten työpajatoimijoiden toimintaa rajoittaa taloudellisten resurssien puute ja pajatiloihin liittyvät haasteet. Rahoituksen riittävyys ja kassan hallinta tuottaa ongelmia kasvavassa toiminnassa. Pajan tilat ovat useassa eri paikassa, mikä sitoo henkilökuntaa, vaikeuttaa informointia ja tuo haastetta yhteiselle työn tekemiselle. Marraskuun lopun ja joulukuun ajan, kun paja on ollut täynnä, eikä uusia nuoria ole otettu, kun tilat käyvät ahtaaksi ja työntekijöiden resurssit loppuvat kesken. On ollut erittäin haastavaa antaa nuorille heidän kaipaamaansa tukea ja apua. Toimintaa ollaan jouduttu nuorten paljouden takia miettimään uudelleen Onnistumiset nuorten työpajatoiminnassa Toimintaan liittyvien onnistumisten osalta pajatoimijat nostivat esille niin ikään laajasti erilaisia asioita. Eniten mainittiin nuorten huomioimiseen, positiivisiin pajakokemuksiin, elämänlaadun paranemiseen ja myönteiseen sijoittumiseen pajajakson jälkeen liittyviä onnistumisia. Nuorilta saatu palaute on ollut hyvää, nuoret ovat kertoneet saaneensa työpajalta eväitä elämäänsä. Nuorten työpajapalveluissa ovat kuntouttavan työtoiminnan sopimusten määrät vähentyneet, ja työkokeilusopimusten määrät ovat kasvaneet. Nuorten aktivointi erillaisiin tutustumisiin --> koulut, messut ja seinätön pajatoiminta. Positiivinen ilmapiiri sitouttaa nuoria olemaan toiminnassa (Pitkäjänteinen työ nuoren kanssa). Meidän matalan kynnyksen vapaamallinen toiminta on auttanut nuoria. Tilojemme mahdollistava eriyttää toimintoja antaa nuorille mahdollisuuden kokeilla siipiään täällä tutussa turvallisessa paikassa. Moni nuori on päässyt eteenpäin. Suurta valmennusta tarvinneiden nuorten sijoittumiset opiskelupaikkaan, uuteen työkokeiluun tai työpaikkaan. Yksilökohtaiset nuorten onnistumiset ja positiivinen kehitys, arjenhallinnan taitojen oppiminen, itsetunnon lisääntyminen ja oma-aloitteisuuden löytyminen. Nuoret tulevat mielellään pajalle ja kysyvät itse mahdollisuutta päästä pajalle kuntoutumaan tai palkkatyöhön. Onnistumisia oli myös valmennuksen sisällössä ja henkilökunnan osaamisessa. Asiakkaat on saatu hyvin sitoutuman työpajajaksoihin. Kun on havaittu haaste palvelussa on kehitetty kohdennetumpia palveluita asiakkaille - jatkuva kehittäminen. Yhteinen asiakasajattelu kehittynyt eri työntekijöiden kesken talon sisällä, on osattu hyödyntää talon sisällä olevaa osaamista. Meidän henkilökunnalla on hyvä nuoruuden ja mielenterveysongelmien tuntemus. Työpajallamme on kehitetty liikunta- ja muuta ryhmätoimintaa jo vuosia ja olemme siinä hyviä. Työpajalla on hyvä ja toisista välittävä työilmapiiri, tiimihenki toimii, se välittyy myös nuoriin ja nuorten kansa yhdessä toimiminen on helppoa. Toiminta vakinaistettu kunnassa, kunnan myönteinen suhtautuminen työllistämiseen. 42

43 Työpajatoiminnan sisällöt ovat laadukkaat. Valmennuksen materiaali ja teemat ovat toimivia. Yhteistyö paikkakunnan toimijoiden kanssa toimii hyvin. Toiminnan tunnettavuus ja luotettavuus on lisääntynyt. Asiakastyötä on paljon. Henkilökunta on osaavia nuorisotyön ammattilaisia. Vaikka yhteistyö koettiinkin pajatoimijoiden keskuudessa haastavaksi asiaksi, nostettiin se myös onnistumisten kohdalla esille. Olemme onnistuneet luomaan luottamuksellisen suhteen niin asiakkaisiin kuin yhteistyökumppaneihimmekin. Moniammatillinen yhteistyö eri viranomasitoimijoiden kanssa. Yhteistyö mm. etsiväntyön kanssa ja työllisyyspalvelujen kanssa erityisen hyvää. Markkinoinnin onnistuminen näkyi käytännössä positiivisena muutoksena asiakasmääriin. Mainontaa ja markkinointia on kehitetty voimakkaasti: uusi nimi työpajalle, logo, esite, kuntatiedotteet, juliste ja SOME-kanavat. Työpaja on ollut esillä paikallislehdistössä sekä kunnan Facebookissa. Blogi on osoittautunut toimivaksi työvälineeksi tehdä nuorten työpajatoiminnasta yhä näkyvämpää paikallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti. Mainonnan myötä nuorten suorat yhteydenotot ovat kasvaneet 100 %. 7. Työpajatoiminnan laatu ja kehittäminen Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeistuksen mukaan nuorten työpaja seuraa toimintansa vaikuttavuutta ja kehittää toimintaansa työpajatoiminnan suunnitelman kautta. Työpajakyselyssä kysyttiin pajan valmiutta ottaa vastaan kaikki pajalle pyrkivät nuoret. Puolet PSAVIalueen pajoista arvioi voivansa ottaa vastaan kaikki pajalle pyrkivät nuoret, mikä oli paremmin kuin vuonna 2015 (44 %). Suurimmat syyt sille, että kaikkia nuoria ei voitu ottaa pajalle olivat nuorten päihdeongelmat ja terveystilanne, tilanpuute sekä henkilöstön vähäinen määrä. Ennaltaehkäisevän päihdeohjelman oli laatinut yli puolet pajoista, neljäsosa seurasi kunnan omaa ohjelmaa. Yhdellä toimijalla ei ollut päihdeohjelmaa. PSAVI-alueen nuorten työpajoista 44 prosenttia ei tunnistanut nuorten työpajatoimintaa oppimisympäristöksi, kun taas noin 16 prosentissa pajoja oppimisympäristö tunnistettiin. Osa vastaajista ilmoitti, että oppimisympäristö tunnistetaan osin. Pääasiassa oppimisympäristö tunnistettiin oppisopimuksen kautta. PSAVI-alueen nuorten työpajoista puolet antoi valmentautujille osaamistodistuksen. Näistä pajoista 8 prosentissa todistus annettiin kaikille ja 44 prosentissa osalle valmentautujista. Osaamistodistuksen antaneista pajoista puolet käytti itse kehittämäänsä mallia ja noin viidesosa Valtakunnallisen työpajayhdistyksen mallia. Kuvassa 33 on erilaisissa palveluissa ja toimenpiteissä annettujen osaamistodistusten osuudet kaikista annetuista todistuksista. Muiden palvelujen kohdalla mainittiin esimerkiksi Nuottaan osallistuminen ja peruskoulun joustava perusopetus. 43

44 Osaamistodistuksen antaminen eri palveluissa PSAVI-alueella 2016 Muu palvelu 11,5 % Opiskelijoille 15,4 % PSAVI 2016 Kuntouttava työtoiminta 42,3 % Työkokeilu, palkkatuki 30,8 % Kuva 33. Annettujen osaamistodistusten osuudet erilaisissa palveluissa PSAVI-alueella Osuudet kaikista PSAVI-alueen nuorten työpajoilla annetuista osaamistodistuksista. Työpajan laatua arvioiva järjestelmä oli käytössä 40 prosentilla PSAVI-alueen nuorten työpajatoimijoista. Eniten käytetyt toiminnan arviointimallit vuonna 2016 olivat STL ja ISO Kolmella pajalla oli tehty myös ulkopuolinen laatujärjestelmän auditointi. Kuvassa 34 on esitetty PSAVI-alueen ja koko maan nuorten työpajojen tekemien valmennuspalvelujen kuvausten osuudet alueen pajoista. 36 prosenttia PSAVI-alueen pajoista ei kuvannut valmennuspalveluja, mikä oli yli 7 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maassa. Eniten palvelukuvauksia tehtiin kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun ja starttivalmennuksen osalta, joiden osuudet olivat lähes 10 prosenttiyksikköä pienemmät koko maahan verrattuna. Selkein ero oli oppisopimuskoulutusten kohdalla, jossa eroa oli lähes 15 prosenttiyksikköä koko maahan verrattuna. 44