NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA KAINUUSSA JA POHJOIS-POHJANMAALLA 2013
|
|
- Teija Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA KAINUUSSA JA POHJOIS-POHJANMAALLA 2013
2 2 Sisältö Nuorten työpajatoiminta... 4 Nuorten työpajatoiminnan henkilökunta... 5 Nuorten työpajatoiminnan rahoitus Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla vuonna Valmentautujat nuorten työpajalla Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla... 9 Nuorten työpajojen toiminta...15 Yhteistyö Peruskoulu Ammatillinen oppilaitos Lukio ja muut oppilaitokset...19 Arviointi ja itsearviointi Valmentautujan tarpeisiin vastaaminen Nuorten työpajatoiminnan laadun arvioiminen Valmentautujan vaikutusmahdollisuudet...22 Kuinka kehittäisit tätä kyselyä?...24 Lähteet...24
3 3 Kuvaluettelo Kuva 1. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla v Kuva 2. Vakinaisten valmentajien osuus kaikista valmentajista nuorten työpajoilla Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla v Kuva 3. Henkilöstön tehtävät nuorten työpajoilla v Kuva 4. Nuorten työpajatoiminnan rahoitus Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla Kuva 5. Nuorten työpajatoiminnan kustannukset Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla Kuva 6. Valmentautujien määrät Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan työpajoilla Kuva 7. Mitä kautta valmentautujat ovat tulleet työpajalle vuonna 2013 Kainuussa ja Pohjois- Pohjanmaalla? Kuva 8. Nuoret valmentautujat tukitoimenpiteittäin Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla vuonna Kuva 9. Valmentautujien koulutustaustat vuonna 2013 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla Kuva 10. Koulutukseen tai työelämään sijoittuneet nuoret Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla Kuva 11. Vuonna 2013 työpajalla olleiden valmentautujien sijoittuminen työpajajakson aikana tai sen jälkeen Kuva 12. Nuorten työpajojen tarjoamat palvelut Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla Kuva 13. Nuorten työpajan toimintamenetelmät vuonna 2013 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla Kuva 14. Työpajan yhteistyö peruskoulun kanssa Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla Kuva 15. Työpajan yhteistyö ammatillisen oppilaitoksen kanssa Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla Taulukko 1. Miten hyvin pajatoiminta on voinut vastata nuorten yksilöllisiin tarpeisiin, toiveisiin ja palautteisiin Taulukko 2. Nuorten työpajatoiminnan laadun arviointi Taulukko 3. Valmentautujan mahdollisuudet vaikuttaa... 23
4 4 Nuorten työpajatoiminta Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä parantamaan hänen arjenhallintataitojaan. Työpajametodi perustuu tekemällä oppimiseen. Pajoilla voi arjenhallinnan harjoittelun lisäksi opetella erilaisia työtaitoja. Työpajat tarjoavat myös vaihtoehtoisen väylän koulutukseen, mikäli koulunkäynti on keskeytynyt, ei kiinnosta tai siihen ei ole edellytyksiä. Työpajojen menetelmiksi ovat käytännön työn tekemisen ohella vakiintuneet työvalmennus ja yksilövalmennus. Työvalmennuksen avulla kehitetään valmentautujan työkykyä ja osaamista, kun taas yksilövalmennuksella tuetaan toimintakyvyn ja arjenhallintakyvyn kehittämistä. Aluehallintovirastot jakavat vuosittain harkinnanvaraista valtionavustusta nuorten työpajatoiminnan järjestäjille. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella oli 24 nuorten työpajatoiminnan järjestäjää, jotka saivat valtionavustusta. Järjestäjistä 67 % oli kuntia ja 25 % yhdistyksiä. Useammat järjestäjät ovat saaneet avustusta jo useamman vuoden ajan. Määrärahojen puitteissa on voitu avustaa myös uusia toimijoita. Vuoden 2013 aikana uusia hakijoita olivat Kempeleen kunta, Nuorten Ystävät ry. Muhoksella ja Siikalatvan kunta. Kartassa (kuva 1.) näkyvät ne kunnat, joissa on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tukemaa nuorten työpajatoimintaa sekä etsivää nuorisotyötä vuonna Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla oli etsivää nuorisotyötä kaikissa kunnissa Pyhännän kuntaa lukuun ottamatta. Sinisellä merkityissä kunnissa oli etsivää nuorisotyötä, mutta ei nuorten työpajatoiminnan palveluja.
5 5 Kuva 1. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla v Nuorten työpajatoiminnan henkilökunta Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös ( ) edellyttää, että nuorten työpajoilla työskentelee ammatillisesti osaava henkilökunta ja että enemmistö työpajan henkilöstöstä on vakinaisia työntekijöitä. Työntekijöillä tulee olla myös mahdollisuus suunnitella nuorten työpajan toiminnan sisältöjä. Nuorten työpajatoiminnan tueksi on luotava monialainen ja moniammatillinen verkosto. Verkoston luominen ja ylläpitäminen on pitkäjänteistä työtä ja siitä syystä pajalla on oltava vakinaisia työntekijöitä. Lisäksi päätöksessä huomautetaan, että nuorten työpajatoiminnan toteuttaminen edellyttää nuorten tarpeet huomioon ottavien menetelmien osaamista ja nuorille kohdennettua toimintaa. Jos työpajatoiminnan yhteydessä on myös
6 6 muille kuin nuorille suunnattua toimintaa, edellyttää nuorten työpajatoiminnan toteuttaminen nuorten tarpeet huomioon ottavien menetelmien osaamista ja nuorille kohdennettua toimintaa. % Vakinaisten valmentajien osuus kaikista valmentajista nuorten työpajoilla Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla v Kuva 2. Vakinaisten valmentajien osuus kaikista valmentajista nuorten työpajoilla Kainuussa ja Pohjois- Pohjanmaalla v
7 7 Henkilöstön työtehtävät pajoilla v % 4 % 4 % Työ/työhönvalmentaja Yksilövalmentaja 8 % 5 % 20 % 53 % Etsivä työpari Johtotehtävä Kehittämis- ja suunnittelutehtävä Muu hallinnon työntehatävä Muu tehtävä Kuva 3. Henkilöstön tehtävät nuorten työpajoilla v Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan nuorten työpajojen työ- ja yksilövalmentajista suurin osa oli vakinaisessa työsuhteessa. (kuva 2.) Yli puolet nuorten työpajojen tehtävistä oli työ- tai työhönvalmentajan tehtäviä ja viidesosa yksilövalmentajia. (kuva 3.) Työvalmennuksen avulla kehitetään valmentautujan työkykyä ja osaamista, kun taas yksilövalmennuksella tuetaan toimintakyvyn ja arjenhallintakyvyn kehittämistä. Lisäksi nuorten työpajoilla henkilöitä oli johtotehtävissä sekä kehittämis- ja suunnittelutehtävissä. Pajoilla työskenteli myös etsivää nuorisotyötä tekeviä. Yli 60 %:lla valmentajista oli toiseen asteen tutkinto ja viidesosalla ammattikorkeakoulututkinto. Yksilövalmentajista 20 %:lla oli yliopistotutkinto ja yli puolella ammattikorkeakoulututkinto. Kyselyyn vastaajista 42 % ilmoitti, että nuorten työpajan koko henkilöstölle oli tehty osaamiskartoitus ja osaamisen kehittämissuunnitelmat. Henkilöstöstä lähes 60 % oli osallistunut vuoden 2013 aikana täydennyskoulutukseen. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella nuorten työpajatoiminnan järjestäjät mahdollistivat työntekijöiden kouluttautumisen erinomaisesti. Yhtä vastaajaa lukuun ottamatta kaikki vastaajat kertoivat, että työnantaja maksaa koulutukseen osallistumisen ja koulutukseen voi osallistua työaikana. Työyhteisön yhteistä koulutusta järjesti lähes 60 % nuorten työpajoista. Kyselyssä kysyttiin myös työnohjauksesta. Vastausten mukaan puolet nuorten työpajoista järjesti ryhmätyöohjausta ja kolmasosa yksilötyönohjausta. Kolmasosa pajoista ei järjestänyt työnohjausta työntekijöilleen lainkaan.
8 8 Nuorten työpajatoiminnan rahoitus Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2013 Yleisesti voidaan sanoa, että nuorten työpajatoiminnan rahoitus koostuu toiminnan ylläpitäjän eli järjestäjän osuudesta, valtionavustuksesta, mahdollisien palveluiden tai tuotteiden myyntituloista sekä muista avoimesti haettavista rahoituksista. Työ- ja elinkeinohallinto osallistuu valmentautujien palkkakuluihin ja joissakin tapauksissa työ- ja elinkeinohallinto maksaa nuorten työpajalla tuotettavista palveluista. Kunnat rahoittavat omistamiaan työpajoja suoraan sen hallintokunnan budjetista, jonka alaisuudessa työpaja toimii. Kunta vastaa näissä tapauksissa yleensä tilojen ja laitteiden ylläpitokustannuksista sekä pajoilla toimivan henkilöstön palkkakustannuksista. Mikäli kunnat vastaavat pajan tilojen ja laitteiden kustannuksista, voidaan esimerkiksi henkilöstön palkkakustannukset maksaa valtionavustuksella. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla nuorten työpajatoiminnan rahoitus tuli suurimmaksi osaksi kunnalta. Vuoden 2013 tieto valtionavustuksen osuuden kasvusta kokonaisrahoituksessa selittyy sillä, että moni toimija raportoi vuoden 2014 keväällä myös aiemmilta vuosilta siirtyneet avustukset samassa raportissa. Tämä hieman vääristää kokonaisuutta. Todellisuudessa valtionavustuksen osuus on ollut jo pitkään alle 20 % kokonaisrahoituksesta. Nuorten työpajatoiminnan rahoitus Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla Kunnan rahoitus Valtionavustus Työvoimahallinnon rahoitus Hankkeen tulorahoitus Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % Kuva 4. Nuorten työpajatoiminnan rahoitus Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla
9 9 Nuorten työpajatoiminnan kustannukset jakaantuivat Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla palkkamenoihin, vuokrakustannuksiin, materiaali- ja välinekustannuksiin, matkakustannuksiin sekä kurssi- ja luentokustannuksiin. Suurin kuluerä nuorten työpajatoiminnassa olivat palkkamenot. Vuonna 2013 vuokrakustannusten osuus kokonaiskustannuksista oli noussut jonkin verran. (kuva 5.) Nuorten työpajatoiminnan kustannukset Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2013 Palkkamenot sivukuluineen Vuokra- ja leasingkustannukset Materiaali- ja välinekustannukset Muut kustannukset Matkakustannukst Kurssi ja luentokustannukset 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % Kuva 5. Nuorten työpajatoiminnan kustannukset Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2013 Valmentautujat nuorten työpajalla Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla Nuorten työpajatoiminta sijoittuu nuoren elämänvaiheen tärkeisiin saumakohtiin, joko nk. ensimmäiseen nivelvaiheeseen, jolloin nuori etsii ammattiin johtavaa koulutusta tai toiseen nivelvaiheeseen, jolloin nuori on siirtymässä koulutuksesta tai työttömyydestä työelämään. Kohderyhmänä ovat enintään 28-vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea koulutus- ja työuran löytämiseen, elämänhallintataitojen ja oman motivaation vahvistamiseen ja toimintakyvyn lisäämiseen. Nuorten työpajalla nuorelle laaditaan aina henkilökohtainen pajasuunnitelma, jonka laatimiseen nuori itse myös osallistuu. Nuorten työpajatoiminta tukee nuoren elämänhallinnan taitoja, sosiaalista vahvistumista ja omatahtista yhteisöllistä kasvua sekä tekemällä oppimista. Työpajatoiminta tarjoaa nuorelle mahdollisuuden tutustua työelämään työtä tekemällä. Työpajatoiminta auttaa nuorta löytämään vahvuutensa, tekemään realistisen suunnitelman tulevaisuudestaan sekä tukee nuoren sisäistä kasvua yksilönä ja työpa-
10 10 jayhteisön jäsenenä. Nuorten työpajatoiminta tarjoaa nuorelle monialaisen ja moniammatillisen verkoston palvelut, joissa eri sektoreiden osaaminen ja toimivalta luovat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan nuorten työpajoissa oli vuonna 2013 yhteensä alle 29 vuotiasta valmentautujaa, joista naisia oli 39 %. (kuva 6.) Nuorten määrä vähentyi edellisestä vuodesta lähes 100:lla. Osasyynä tähän olivat TE hallinnon organisaatiouudistus sekä TE hallinnon uusi lainsäädäntö ja sen soveltaminen. Syynä oli myös se, että kaikki etsivien löytämät nuoret eivät olleet aina pajakuntoisia. Valmentautujien määrät Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan työpajoilla hlöä Alle 25 v v. Yhteensä Kuva 6. Valmentautujien määrät Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan työpajoilla Kyselyssä kysyttiin, voiko nuorten työpaja ottaa vastaan kaikki valmentautujat, jotka haluavat tulla toimintaan mukaan. Vastaajista 62 % ilmoitti, että kaikki halukkaat eivät pääse pajalle. Suurimpina syinä olivat sekä tilan että henkilöstön puute. Myös taloudelliset ongelmat olivat syynä joillakin pajoilla. Lisäksi pajat ilmoittivat, että nuorten päihdeongelmat, terveydelliset syyt ja kaikenlainen moniongelmaisuus estivät pajalle pääsyn. Eräs vastaaja kertoi näin: TE -toimistojen "linjamuutos" aiheuttaa sen, että nuoria lähetetään väärältä, eli kolmoslinjalta, jossa nuorten ongelmaisuus on kasaantunut ja he tarvitsevat asiantuntevampaa palvelua, kuin mitä pajahenkilöstön koulutus voi antaa. Esim. terapiaa, toimintakykykartoituksia, terv.hoitoa ym. Toinen vastaaja kertoi, että starttipajatoimintaan tarvitaan oma starttipajaohjaaja, jotta ryhmätoimintaa voitaisiin aloittaa ja näin myös saada lisää nuoria pajatoimintaan. Useiden nuorten kohdalla pajatoiminta aloitetaan pienin askelin, jolloin yhdessä olemista vasta opetellaan.
11 11 Mitä kautta valmentautujat ovat tulleet työpajalle vuonna 2013? Työ- ja elinkeinotoimiston kautta Sosiaali- ja terveystoimen kautta Työvoiman palvelukeskuksen kautta Muun tahon kautta Etsivän nuorisotyön kautta 2. asteen oppilaitoksen kautta Suoraan työpajalle Mielenterveyspalvelujen kautta Peruskoulun kautta KELA:n kautta Muun oppilaitoksen kautta Armeijan/Time out kautta Kriminaalihuollon kautta yhteensä Ei tietoa Työeläkelaitoksen tai vakuutusyhtiön kautta 8,08 % 7,68 % 7,60 % 7,03 % 15,36 % 39,45 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % Kuva 7. Mitä kautta valmentautujat ovat tulleet työpajalle vuonna 2013 Kainuussa ja Pohjois- Pohjanmaalla?
12 12 Nuoret valmentautujat tukitoimenpiteittäin vuonna 2013 Työkokeilu (työhhallinto) Jokin muu tukitoimenpide Kuntouttava työtoiminta (kunta/th) Ammatillisen koulutuksen opiskelijana (oppilaitos) Palveluohjaus (muuhun kuin pajalle) Palkkatuki/työsuhde (työhallinto) Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Työharjoittelussa (työhallinto) Työelämävalmennus (työhallinto) Työ- ja toimintakyvyn arviointi Kuntoutustarveselvitys (kela) Peruskoulun oppilaana (kunta) Sosiaalitoimen ennalta ehkäisevät tukitoimet Avomuotoisessa työhönvalmennuksessa (kela) Ammatillisessa erityisopetuksessa (oppilaitokset) Pajakoululaisena (kunta/oppilaitos) Peruskoulun TET jaksolaisena (kunta) Vajaakuntoisten työhönvalmennuksessa (kela) Vajaakuntoisten ammatillinen koulutus (kela) Maahanmuuttajien kotouttamistoimet (kunta/th) Yhdyskuntapalvelua (valtio) Työvoimapoliittinen koulutus (työhallinto) Oppisopimus (kunta/valtio) Kehitysvammaisten päivätoiminnassa (kunta) Siviilipalvelus (valtio) Ei tietoa 7,84 % 7,41 % 7,04 % 17,11 % 15,75 % 27,86 % 0,00 % 5,00 % 10,00 % 15,00 % 20,00 % 25,00 % 30,00 % Kuva 8. Nuoret valmentautujat tukitoimenpiteittäin Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2013.
13 13 Valmentautujien koulutustaustat vuonna % 2 % 8 % 35 % 50 % Peruskoulu suoritettu 2. asteen ammatillinen tutkinto Ylioppilas Ei tietoa Edelleen peruskoulussa Muu tutkinto Peruskoulu keskeytynyt Lukion oppimäärä Ammattikorkeakoulututkinto Yliopisto tutkinto Ulkomailla suoritettu tutkinto Kuva 9. Valmentautujien koulutustaustat vuonna 2013 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
14 14 Koulutukseen tai työelämään sijoittuneet v % 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Koulutukseen tai työelämään sijoittuneet v Kuva 10. Koulutukseen tai työelämään sijoittuneet nuoret Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
15 15 Vuonna 2013 työpajalla olleiden valmentautujien sijoittuminen työpajajakson aikana tai sen jälkeen Edelleen työpajalla 7 % 5 % 5 % 23 % Koulutukseen Työttömäksi 9 % Muuhun ohjattuun toimenpiteeseen (esim. päihdekuntoutus) Työelämään 12 % 20 % Ei tietoa 18 % Muualle (esim. armeija, äitiysvapaa tms.) Keskeyttänyt työpajajakson Kuva 11. Vuonna 2013 työpajalla olleiden valmentautujien sijoittuminen työpajajakson aikana tai sen jälkeen. Nuorten työpajojen toiminta Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun tai saada työpaikka. Lisäksi nuorten työpajatoiminta parantaa nuoren elämänhallintataitoja. Nuori tekee töitä joko seinällisessä nuorten työpajassa tai seinättömän nuorten työpajatoiminnan kautta joko kunnassa, yhdistyksessä tai yksityisessä yrityksessä. Nuorten työpajatoiminta ohjaa nuorta työn avulla hyödyntäen sekä yksilö- että ryhmäohjausta. Työpajajakso on nuorelle siirtymävaihe koulutukseen tai työelämään. Nuorten työpajatoiminta on moniammatillista työtä, mikä tarkoittaa sitä, että työpajalla on yksilö- ja työvalmennusosaamista ja että työpaja on osa paikallista moniammatillista verkostoa.
16 16 Nuoren kannalta on erittäin tärkeää, että nuorten työpaja kirjaa ja raportoi nuoren edistymisen ja antaa asianmukaisen palautteen nuorelle sekä palveluntilaajalle. (kuva 12.) Nuorten työpajojen tarjoamat palvelut vuonna 2013 Valmentava työvalmennus (mm. työtaitojen ja valmiuksientukeminen, työelämävalmennus) 83 % Työ- jatoimintakyvyn/kuntoutustarpeen arviointi Kuntouttava työvalmennus (mm. mielenterveyskuntoutujien työhön valmennus) Työllistäminen (työ- jatoimintakykyisten työttömien työsuhteeseen työllistäminen) Työhönvalmennus Starttivalmennus (mm. kartoittava ja asteittain valmiuksia lisäävä jakso) Etsivä nuorisotyö Seinätön paja 71 % 67 % 63 % 58 % 54 % 54 % 50 % Muu Oppisopimuskoulutus 38 % 33 % Pajakoulu (osana perusjaammatillista koulutusta) Maahanmuuttajien kotouttaminen Tuettu oppisopimus 8 % 13 % 21 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Kuva 12. Nuorten työpajojen tarjoamat palvelut Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2013
17 17 Nuorten työpajan toimintamenetelmät vuonna 2013 Nuorten osallistuminen oman työpajajakson suunnitteluun Yksilövalmennus Henkilökohtainen suunnitelma työpajajaksolle Nuorten osallistuminen oman työpajajakson arviointiin (palaute) Terveys- ja liikuntakasvatus Koulutuspaikkatutustumiset Työpaikkatutustumiset ja yritysvierailut Erilliset kurssit ja koulutukset Ehkäisevä päihdetyö Henkilökohtainen tulevaisuuden suunnitelma Työterveyshuolto Osallistujien sijoittaminen työpajan ulkopuolisiin työpaikkoihin Tietotekniikan opetus Osallistujien valmennuspäiväkirja/portfolio Mestari-kisälli-toiminta Työpajanuorten vapaaajan toiminta Muu Tuettu asuminen Avartin tms. opintokirjatyyppisen ohjelman toteuttaminen 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 %100,0 % Kuva 13. Nuorten työpajan toimintamenetelmät vuonna 2013 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla Vastaajista 40 % ilmoitti, että työpajan oppimisympäristöä ja siellä tapahtuvaa oppimista ei ole tunnistettu eikä kuvattu. Kuitenkin 32 % ilmoitti, että oppiminen on kuvattu ja tunnistettu osin. Osaamistodistuksen antaa lähes puolet pajoista ja neljäsosa antaa todistuksen oppilaitosyhteydessä. Yhteistyö 1. Peruskoulu Nuorten työpajat tekivät vaihtelevasti yhteistyötä peruskoulun kanssa. Oulun kaupungin pajakeskus teki yhteistyötä kaikkein monipuolisimmin kaikista Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan nuorten työpajoista. Oulussa on käytössä yhteiset kokoukset, koulunkäyntimotivaation kohottamisjakso, yhteinen henkilöstökoulutus, peruskoulun TET jaksot, peruskoulun oppimäärän osasuorittaminen tai suorittaminen kokonaan ja pajakoulu. Peruskoulun TET jaksot pajalla olivat käytössä lähes 60 % pajoista. Ne pajat, jotka eivät tehneet yhteistyötä peruskoulun kanssa ilmoittivat, että valmentautujat pajalla olivat kaikki yli 17 vuotiaita tai he eivät olleet vielä aloittaneet yhteistyötä, koska pajan toiminta oli alkanut hiljattain.
18 18 Muita yhteistyömuotoja perusopetuksen kanssa olivat joustava perusopetuksen kanssa tehtävä yhteistyö, johon kuuluivat JOPO -luokkalaisten TET -jaksot ja tukiopetus. Lisäksi peruskoulun kanssa tehtiin kouluvierailuja, annettiin kotiopetus ja järjestettiin kulttuuriesityksiä peruskoulun alaluokille. Kirjallisen sopimuksen peruskoulun kanssa oli tehnyt kaksi pajaa organisaatiotasolla ja seitsemän pajaa oli tehnyt yksilötasolla. Yksikään pajoista ei ollut tehnyt rahoitussopimusta peruskoulun kanssa ja lähes 60 % pajoista ei ollut tehnyt kirjallista sopimusta lainkaan. (kuva 14.) Työpajan yhteistyö peruskoulun kanssa 2013 Peruskoulun TET-jaksot Muu Yhteiset kokoukset Koulunkäyntimotivaation kohottamisjakso Peruskoulun oppimäärän osasuorittaminen Pajakoulu Peruskoulun oppimäärän suorittaminen kokonaan Yhteinen henkilöstökoulutus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kuva 14. Työpajan yhteistyö peruskoulun kanssa Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla Ammatillinen oppilaitos Lähes kaikki Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan nuorten työpajat tekivät yhteistyötä ammatillisen oppilaitoksen kanssa. Osa uusista pajoista ilmoitti, että toiminta oli vielä niin alussa, että yhteistyötä ammatillisen oppilaitoksen kanssa ei oltu vielä aloitettu. Yhteistyöstä ammatillisen koulutuksen kanssa oli sovittu myös kirjallisena yksilötasolla 44 % ja organisaatiotasolla 40 % pajoista. Kolme pajaa oli tehnyt sopimuksen myös rahoituksesta.
19 19 Työpajan yhteistyö ammatillisen oppilaitoksen kanssa Oppilaitoksesta eronneiden rekrytointi työpajalle Työpajanuorten tutustuminen oppilaitokseen Työssäoppimisjaksot Opinnollistaminen/osaamisen hyväksi lukemista Yhteiset kokoukset Kesken jääneen tutkinnon loppuun suorittaminen Opiskelumotivaation kohottamisjakso Oppisopimuskoulutuspaikka Muuta Ammattistartti (ohjaava ja valmistava koulutus) Työkoulutoiminta Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen kokonaan 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Kuva 15. Työpajan yhteistyö ammatillisen oppilaitoksen kanssa Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 3. Lukio ja muut oppilaitokset Lukio ei ole vielä erityisen suosittu yhteistyökumppani nuorten työpajatoiminnan järjestäjille Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Vastaajista 44 % ilmoitti, ettei tehnyt yhteistyötä lukion kanssa. Yhteisiä kokouksia lukion kanssa piti 28 % vastaajista. Viisi pajaa otti kuitenkin vastaan lukiolaisia koulunkäyntimotivaation kohottamisjaksolle. Pudasjärven Karhupajalla lukiolainen voi suorittaa lukio-opintojaan loppuun. Raahessa lukiolla oli edustus nuorten työpajan ohjausryhmässä. Jelppiverkon nuoret tekivät lukioihin tutustumiskäyntejä. Neljä pajatoimijaa oli tehnyt lukion kanssa kirjallisen sopimuksen yhteistyöstä organisaatiotasolla ja kaksi toimijaa yksilötasolla. Lähes puolet toimijoista teki yhteistyötä aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Yhteistyökumppaneita olivat myös ammattikorkeakoulu, kansalais- tai työväenopisto ja kansanopisto. Lisäksi Veeran Verstas teki yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa. Kolmella pajalla oli kirjallinen sopimus yhteistyöstä organisaatiotasolla ja kuudella pajalla yksilötasolla.
20 20 Arviointi ja itsearviointi Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaan nuorten työpajatoiminnassa nuoren kanssa yhteistyössä laadittujen tavoitteiden saavuttamista ja pajatoimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti. Työpaja kirjaa ja raportoi nuoren edistymisen ja antaa asianmukaisen palautteen nuorelle ja palveluntilaajalle. Palautteen tulee sisältää arviointia tuloksien saavuttamisesta sekä noudattaa henkilötietolakia 523/1999, Osalla pajoista oli käytössä jokin nuoren työ- ja toimintakyvyn arviointia helpottava menetelmä. Kumppaniksi ry:n kehittämä VAT järjestelmä oli käytössä kolmella pajalla. Yhdeksän pajatoimijaa ilmoitti käyttävänsä itse kehittämäänsä järjestelmää ja kahdeksan pajaa Tenho Jaakolan kehittämää ns. Karvalakkimallia. Kolmella pajalla ei ollut käytössä mitään järjestelmää työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi. Sen lisäksi, että nuorten työpaja arvioi nuoren tavoitteiden saavuttamista, se arvioi myös omaa toimintaansa. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla neljällä pajatoimijalla oli käytössään laadun arviointimalli. Yhdellä STL, yhdellä EQFM ja kahdella ISO Ulkopuolinen laatujärjestelmän auditointi oli tehty yhdellä pajalla. 1. Valmentautujan tarpeisiin vastaaminen Kyselyssä pyydettiin vastaajaa arvioimaan, miten hyvin nuorten työpajan toiminta on voinut vastata nuorten yksilöllisiin tarpeisiin, nuorten toiveisiin ja nuorten palautteisiin. Lähes puolet vastaajista arvioi, että nuorten yksilöllisiin tarpeisiin oli vastattu melko hyvin. Yli 70 % vastaajista arvioi, että nuorten toiveisiin oli vastattu melko hyvin ja 60 % vastaajista arvioi, että nuorten palautteisiin oli myös vastattu melko hyvin. Huonosti ei oltu vastattu missään. (taulukko 1.) Miten hyvin pajatoiminta on voinut vastata? Nuorten yksilöllisiin tarpeisiin Nuorten toiveisiin Nuorten palautteisiin Hyvin 40 % 20 % 28 % Melko hyvin 48 % 72 % 60 % Vähän 4 % 0 % 4 % Huonosti 0 % 0 % 0 % Taulukko 1. Miten hyvin pajatoiminta on voinut vastata nuorten yksilöllisiin tarpeisiin, toiveisiin ja palautteisiin. Yksilötason tarpeisiin vastaamisessa nähtiin kuitenkin paljon kehitettävää. Tässä muutamia nostoja avoimista vastauksista: - Valmentautujan toimintakyvyn ja kiinnostuksen mukaisten ulkopuolisten työharjoittelupaikkojen löytäminen. - Enemmän henkilöstöresursseja sekä rahoituksen kautta enemmän työaikaa, näin pystyttäisin perehtymään paremmin yksilöiden tarpeisiin on ollut haastavaa aikaa mm. asiakkaiden määrän kasvu lähes kolminkertaistunut muutaman vuoden aikana. Ohjaajana/ kautta kaiken muun (talous, kehitys jne.) vie vaan niin paljon aikaa ja näin ollen panostus on jäänyt hieman heikommalle, mutta onneksi siihen on tulossa muutos. Webropol-kyselyn mukaan asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä yksilötason tarpeisiin vastaamisessa. - Oppilaitosyhteistyöhön tarvittaisiin oma henkilö sitä hoitamaan, perusvalmennushenkilöstöä tarvittaisiin lisää, starttipajatoiminnalle lisätarve
21 21 - Moninaisempien toimintojen löytäminen. Riittävän yksilövalmennusajan löytäminen (ajan organisointi). - Joustavuutta pitää olla aina enemmän, pajan pitää joustaa joka suuntaan. - Yhteistyö TE -toimiston kanssa takkuaa. Uusi lainsäädäntö voi jopa estää nuoren työkokeilun työpajalla, mikäli hänellä on ammatillinen tutkinto eri ammattialalle, jota työpaja tarjoaa. Nuoret on osittain väärillä TE -toimiston palvelulinjoilla. TE -toimistoissa ei ole tietoa nuoren todellisesta tilanteesta. Oppilaitosyhteistyötä tulisi kehittää, jotta opintojen keskeytyminen voidaan estää. Opintoja tulisi voida paremmin suorittaa osittain esim. työpajatyössä. - Osaaminen tunnustettava osaksi ammatillisia opintoja. - Nuoret tarvitsevat entistä enempi yksilöllistä palvelua sekä tukea monenlaisiin asioihin ja ongelmiin ja sitä tullaan lisäämään. - Neuropsykiatriset haasteet ovat nousemassa enenevässä määrin esille, meillä on organisaatiossa kaksi neuropsykiatrista valmentajaa. - Sukupuolta vaihtavien nuorten ohjaus on ollut meidän pajassa vähäistä. - Valmennuksessa kaikkien kanssa käydään samat asiat läpi, joten osalle voi olla liian tuttuakin asiaa. Yksilöohjauksessa nuorten omien tarpeiden ja toiveiden kautta edetään. Palautetta kerätään aina ryhmäläisiltä ja se huomioidaan toimintaa kehitettäessä. - Vertaistukea, yhteisöllisyyttä ja ryhmässä voimaantumista voitaisiin hyödyntää enemmän. - Päihde-, peli- ja mielenterveysongelmaisten nuorten palvelujen kehittäminen - Terveydentilan tutkimukset valmentautujille esim. työpajalle tulovaiheessa - Ulkopuolisen työharjoittelun tukeminen 2. Nuorten työpajatoiminnan laadun arvioiminen Kyselyssä pyydettiin arvioimaan myös nuorten työpajatoiminnan laatua toiminnan kokonaisuuden, valmennuksen tason ja tuloksellisuuden näkökulmista. (taulukko 2.) Arvioi työpajatoiminnan laatua Toiminta kokonaisuutena Valmennuksen taso Tuloksellisuutta Erinomainen 12 % 16 % 4 % Hyvä 76 % 72 % 76 % Tyydyttävä 8 % 8 % 16 % Huono 0 % 0 % 0 % Taulukko 2. Nuorten työpajatoiminnan laadun arviointi
22 22 Mitä kehitettävää laadussa on? (joitakin poimintoja) - Erityisryhmien ongelmakenttien kartoittaminen. - Yhteistyön ja työnjaon lisääminen ulkopuolisten toimijoiden (etenkin toisen asteen oppilaitokset) kanssa. - Kunkin valmentautujan henkilökohtainen seuranta. - Kokonaisvaltainen motivointi. - Rohkaisemalla valmentautujia haasteisiin. - Ei oltas tyytyväisiä mitä on, vaan mitkä ovat mahdollisuudet. - Vakituinen henkilöstö edistää toiminnan kehittämistä ja mahdollistaa henkilöstön pitkäjänteisen kouluttamisen (myös kannattavuustekijä). Pätevän henkilöstön löytäminen määräaikaisiin matalapalkkaisiin tehtäviin. - Kokonaisvaltaisemmin tilanne hallintaan, näin laatu paranee. - Opiskelemaan lähtee aina enemmän, kun ammattitutkinnon suorittaneita on vähän valmennettavien joukossa. Ammatinvalinnan ohjauksen merkitys korostuu. - Valmennusprosessien tavoitteenasettelua ja arviointia tulee kehittää edelleen työpajatoiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi. - Tulee ottaa käyttöön myös sosiaalisten vaikutusten arviointiin liittyviä työkaluja, jotta myös ne voidaan mitata ja todentaa. - Ulkopuolinen asiantuntija on tehnyt selvityksen työllistämistoiminnan tilasta. Selvitykseen sisältyi myös työpajatoiminnan kehittämistarpeet. Työpajatoimintaan tarvitaan tilojen laajennus ja peruskorjaus, jotta toimintaa voidaan monipuolistaa. Toimintojen monipuolistamisella voidaan paremmin vastata myös yhteiskuntatakuuseen, opinnollistamiseen sekä paikalliseen työllistymiseen. Laaditaan työpajatoiminnalle pidemmän aikavälin laajennus- ja kehittämissuunnitelma. - Yhteistyön lisääminen organisaation sisällä ja asiaan liittyvien muiden yhteistyötahojen kesken. Itsearvioinnin kehittäminen työntekijäkohtaisesti - Toimintaa voisi kehittää esim. päivittämällä valmennuksen materiaalia sekä käyttämällä valmennuksessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Nytkin niitä käytetään mutta vielä enemmän. - Organisaatiota tulisi kehittää niin, että hanke/johtamistyö, työvalmennus ja yksilöohjaus ei olisi kaikki samalla ihmisellä. - Yksilövalmennuksen parantaminen. - Kunnassa ei ole päihde- ja mielenterveyskuntoutujille erillistä työpajaa. (Nuorilla leimautumispelko) - Haasteena on nivoa työtoiminta osaksi yksilö- ja ryhmätoimintaa niin, että nuoren yksilölliset tarpeet tulevat huomioon otetuksi. - Työtoiminnassa tapahtuva työ- ja toimintakyvyn arviointi on myös kehittämisen kohteena. Kolmantena kehittämisen kohteena on verkostoyhteistyön kehittäminen, erityisesti mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa. 3. Valmentautujan vaikutusmahdollisuudet Nuoret voivat myös itse vaikuttaa nuorten työpajatoimintaan. Kyselyssä kysyttiin, miten pajalla olevat nuoret voivat vaikuttaa pajan jokapäiväiseen toimintaan, toiminnan sisältöihin, toimintasuunnitelmiin ja strategiaan. Lähes 70 % pajoista ilmoitti, että valmentautuja voi vaikuttaa pajan jokapäiväiseen toimintaan ja toiminnan sisältöihin melko paljon. Sen sijaan yli puolet pajoista ilmoitti, että pajan toimintasuunnitelmaan valmentautujat voivat vaikuttaa vain vähän. (taulukko 3.)
23 23 Voivatko valmentautujat vaikuttaa jokapäiväiseen toimintaan toiminnan sisältöön pajan toimintasuunnitelmaan pajan strategiaan Paljon 20 % 16 % 8 % 0 % Melko paljon 68 % 68 % 32 % 8 % Vähän 8 % 12 % 52 % 76 % Ei ollenkaan 0 % 0 % 4 % 12 % Taulukko 3. Valmentautujan mahdollisuudet vaikuttaa Miten aiotte kehittää valmentautujien vaikuttamismahdollisuuksia? - Asiakaspalautejärjestelmästä kootaan tietoa sekä pajakohtaisten töiden kehittämiseen, että myös kokonaisuuden kehittämiseen. - Osalla pajoista palautekysely järjestetään kuukausittain jolloin keskitytään henkilön oman kehittymisen seurantaan ja sitä kautta yksilön vaikuttamiseen omaan kuntoutuspolkuunsa. Jakson lopussa tehtävää kyselyä käytetään koko valmennusprosessin kehittämiseen. - Valmentautujien edustaja voi osallistua ohjausryhmän kokouksiin. - Koulutukset ja erilaiset kurssit. Toiminnalliset virkistyspäivät sekä viikottaiset liikuntatuokiot. Viikkopalaverit, keskusteluryhmät ja yhteinen ateriointi. - Opastetaan ja kannustetaan nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan kuntalaisia koskeviin asioihin. Lisätään yhteiskunnallisten asioiden tiedottamista nuorille. - Henkilöstön ja nuorten yhteiset säännölliset palaverit. Nuorten osallisuuden vahvistaminen. Vaikuttavuusjärjestelmän uusiminen. - Pajalaiset ovat jo jokapäiväisessä vaikuttamisessa mukana hyvin. Yritämme edelleen kannustaa heitä ja luoda kehittävää ilmapiiriä, jotta nuoret osallistuvat vaikuttamiseen paremmin ja aktiivisemmin. - Suunnitelmissa on pajalaisille yhteisökokous, joka järjestettäisiin 1,5kk välein. - Työpajalla pidetään viikottain yhteisöpalaveri, jossa valmentautujat voivat tuoda toiveita ja palautetta toiminnasta esille. - Yhteistyössä peruskoulun kanssa kutsutaan nuorisovaltuusto työpajalle. Otetaan heidän näkemys mukaan toiminnan suunnitteluun sekä laajennus- ja kehittämissuunnitelman laadintaan. Työpajatoiminta vastaa tuolloin paremmin nuorten omiin tarpeisiin ja toiveisiin. - Osallistamalla jatkossa nuoria toiminnan laadun arviointiin - Kerätään palautetta nuorilta enemmän myös jakson aikana. - Nuorille suunnatun palautekyselyn aktiivisempi käyttö - Nuorten omien taideprojektien rahoituskanavat ovat pienet. Kehittelemme terveyden ja hyvinvoinnin projektien kautta mahdollisuuksia avata aktiivisille, lahjakkaille ja kokeileville nuorille omia taideprojektien toteutustiloja ja resursseja seuraavan EU -ohjelmakierroksen aikana. - Oulun seudun ammattikorkeakoulusta kaksi sosionomiopiskelijaa ovat aloittaneet tekemään opinnäytetyötä nuorten työpajan ja etsivän nuorisotyön toiminnasta. Opinnäytetyöstä on tavoite saada tietoa, miten työpaja sekä etsivä nuorisotyö ovat voineet vastata nuorten tarpeisiin. Opinnäytetyön tuloksia on tarkoitus hyödyntää työskentelyn kehittämisessä. Opinnäytetyön on tarkoitus valmistua keväällä Yksilölliset tarpeet huomioidaan mm. työtehtävien suunnittelussa ja yksilöohjauksessa - V käynnistyviin hankkeisiin liittyy vertaisryhmätoimintaa ja RAY:n rahoittamassa Nuorten VertaisVerstas -hankkeessa kokeillaan valmentautujien kesken muodostettuja mestari - kisälli malleja.
24 24 Yhteisökokouksia pidetään edelleen ja rohkaistaan valmentautujia ottamaan kantaa yhteisiin asioihin - Asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti. Sen hyödyntäminen toiminnan suunnitteluun on kehittämisen kohteena. Uutena ajatuksena on järjestää säännölliset itsearviontikokoontumiset nuorten kanssa, jossa käsiteltäisiin laajasti pajan toimintaa ja koottua tietoa hyödynnettäisi pajan kehittämistyössä aiempaa enemmän. Kuinka kehittäisit tätä kyselyä? - Joihinkin kysymyksiin tarvitsisi lisäohjeistusta. - Kysely on hyvä ja aiheuttaa pohdintaa pajatoiminnan kehittämiseksi - Party-järjestelmä vastaa jo aika hyvin tähän kyselyyn, mutta pitäisi vastata vielä enempi tai sitten jokin muu järjestelmä. - Ilmainen "tietopankki" olisi hyvä. Siis kyselyjen tuloksia voisi saada käyttöönsä esim. alueelliseen vertailuun, paikalliseen kehittämiseen ym. - Kysely on osa ministeriön nuorten työpajatoiminnan laadullista ja määrällisen toiminnan mittaamista. - Alueellisilla työpajapäivillä kyselystä voisi esittää parannus- ja palautekohdat ja pohtia mitä voisimme alueellamme tehdä yhdessä. - Tähän kyselyyn ei ole kirjattu etsivän nuorisotyön asiakkaita, Kysymyksessä 32 a) ei ole tilastoitu - Lyhyemmät ja selkeämmät kyselyt - Kysymys 26 on mielestäni turha. Siitä saatavien tietojen luotettavuus on erittäin heikkoa tasoa. Pajan x osalta ko. kysymykseen ei ole vastattu, koska vastaukset olisivat olleet pelkkää arvausta. - Olisi hyvä jos lomake olisi sen muotoinen, että sen voisi tallentaa myös täyttäjän palvelimelle. - Mielestäni yli 29v. pitäisi jättää tämän kyselyn ulkopuolelle. Tai jos sen pitää näkyä niin sukupuolierottelun voisi jättää heidän osalta pois. Kysyä voisi vain eism. kokonaismäärän. - Kysely on asiallinen ja kattava. Se ohjaa osaltaan pajan kehittämistä. Lähteet Valtakunnallinen kysely nuorten työpajatoimijoille vuoden 2013 toiminnasta Valtakunnallinen Työpajayhdistys ry. : Nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset. OKM:n päätös , dnro 17/600/2006
NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorten työpajatoiminta Nykyisen nuorisolain 7 :n mukaan kunnan nuorisotyöhön
LisätiedotNUORTEN TYÖPAJATOIMINTA. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorten työpajatoiminta Nuorisolain 7 :n mukaan kunnan nuorisotyöhön ja - politiikkaan kuuluu
LisätiedotTyöpajatoiminta 2014 malli Kyselyn linkki tulee sähköpostilla!
Työpajatoiminta 2014 malli Kyselyn linkki tulee sähköpostilla! I: ORGANISAATIO JA HALLINTO (Kysymykset 1-8) Tunnukset (TPY täyttää) Kysely ID PAR ID 1. Yhteistiedot työpajatoiminta Korjaa mahdolliset virheet
LisätiedotNuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.
Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten
LisätiedotNuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta
Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta
LisätiedotNUORTEN TYÖPAJA- TOIMINTA 2014 Raportti nuorten työpajatoiminnasta Etelä- Suomen aluehallintoviraston alueella
NUORTEN TYÖPAJA- TOIMINTA 201 Raportti nuorten työpajatoiminnasta Etelä- Suomen aluehallintoviraston alueella Tiivistelmä Työpajatoiminnan keskeinen tehtävä on tukea nuoren elämäntaitoja, sosiaalista vahvistumista
LisätiedotTyömarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet
Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Välityömarkkinat työpaja Messukeskus, Helsinki 26.10.2010 Markku Hassinen Sosiaalisen Työpajat työllistämisen tässä ja nyt toimiala Työelämään
LisätiedotAjopuu vai tietoinen vaikuttaja
Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805
LisätiedotNivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että
LisätiedotNASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo
NASTOLA 27.8.2013 Alueellinen kehittämispäivä Tuija Hämäläinen & Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö OKM:n nimeämän nuorisotyön palvelu-
LisätiedotPirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla
h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotKuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa
Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen
LisätiedotKATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä
KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten
LisätiedotTyöpajatoiminta Nuori Tampere
Työpajatoiminta 2015 Nuori2017 - Tampere Ruth Bamming - Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 5.4.2017 1 Nuorten työttömyys 2006 2016* *Työttömät työnhakijat Suomessa keskimäärin kuukauden lopussa
LisätiedotNurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.
ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas
LisätiedotNUORTEN TYÖPAJATOIMINTA POHJOIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON ALUEELLA VUONNA 2014
NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA POHJOIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON ALUEELLA VUONNA 2014 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue / Nuorisotoimi 5.11.2015 Sisältö Nuorten työpajatoiminta...
LisätiedotNuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen
Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa
LisätiedotOulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila
Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla
LisätiedotTyöpajatoiminnan tilastointi vuonna Ruth Bamming
Työpajatoiminnan tilastointi vuonna 2018 Ruth Bamming Sisällys Tietojen keräämisprosessi Valtakunnallinen työpajakysely Tietojen hyödyntäminen Keräämisprosessi VAT Työpaja (PARty) PARKKI (myös korjaukset)
LisätiedotByströmin nuorten palvelut
Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista
LisätiedotKun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja
Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut
LisätiedotJämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset
Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen
LisätiedotEnnakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien
LisätiedotREITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010
REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen
LisätiedotAjankohtaista etsivästä nuorisotyöstä
Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1
LisätiedotTyöpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.
Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013 Mari Ahonen-Walker, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Esityksen
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotNuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi
Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla
LisätiedotMAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011
Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan
LisätiedotAjankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013
Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen
LisätiedotVALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015
VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen
LisätiedotETSIVÄ- JA PAJATYÖ PAIMION KAUPUNGISSA JA SAUVON KUNNASSA
ETSIVÄ- JA PAJATYÖ PAIMION KAUPUNGISSA JA SAUVON KUNNASSA 2.6.2016 Mia Lemberg, erityisnuorisotyöntekijä Kristina Mäntymaa, etsivä nuorisotyöntekijä Jenni Leponiemi, pajaohjaaja ETSIVÄTYÖ Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotTyöpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Työpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tilastotietoja (OKM / AVI) Materiaalia vaikuttamistyöhön Synergiaseminaari 10. 11.10.2017 Reetta Pietikäinen tieto- ja laatupäällikkö www.tpy.fi
LisätiedotKajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.
Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotOhjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO
Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO Etsivä nuorisotyön viranomainen ja rekisterinpitäjä Naantali, Nousiainen, Masku, Mynämäki, Raisio ja Rusko 9.11.2012 Raision seudun koulutuskuntayhtymä / Maria Taipale
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotKempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016
Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja
LisätiedotSAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi
SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotOPISKELIJAN ARVIOINTI
OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
LisätiedotTaustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013
Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes
Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja
LisätiedotOPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:
LisätiedotEtsivä nuorisotyö 2012
OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen esittely
Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä
LisätiedotValmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013 Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa
Lisätiedot++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)
Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden
LisätiedotOSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen
1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi
LisätiedotAjankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund
Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotOppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella
LisätiedotProjektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/
Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen
LisätiedotNUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä
NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotNEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen
NEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen Työpajatoiminnan vaikuttavuus Teemu Vauhkonen & Tommi Hoikkala Syrjäytyminen aiheuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia Hankkeessa tutkitaan
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotTurun Ohjaamo 2015-2018
Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa
LisätiedotSuomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi
Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka
LisätiedotMiten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski
Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski z Ohjaako palkka ammatinvalintaa? 2 10.3.2015 Entä auringonlaskun ammatit ja suosikkiammatit? 3 10.3.2015 Verkkopalveluissa on saatavilla laajasti
LisätiedotVAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään
LisätiedotTYÖPAJATOIMINTA KAINUUSSA JA POHJOIS- POHJANMAALLA VUONNA 2012
1 TYÖPAJATOIMINTA KAINUUSSA JA POHJOIS- POHJANMAALLA VUONNA 2012 Perustuu vuonna 2013 tehtyyn valtakunnalliseen työpajakyselyyn Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Osaaminen ja
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
LisätiedotAMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä
Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm
LisätiedotPERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1
JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan
LisätiedotNuorten työpajatoiminta yksilöllisten koulutuspolkujen tukena
Nuorten työpajatoiminta yksilöllisten koulutuspolkujen tukena. Siirtymät uudessa ajassa -seminaari 26.3.2019 Helsinki Reetta Pietikäinen Esityksen rakenne Työpajatoiminnasta Työpajat ammatillisen koulutuksen
LisätiedotPuitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen
Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotEtsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa. Ohjaamopäivä Merja Hilpinen
Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa Ohjaamopäivä 15.9.2016 Merja Hilpinen Etsivä nuorisotyö tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotKuntouttava työtoiminta Espoossa 2013
Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Koppi Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hanke Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden
LisätiedotKansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotOPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA
OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset
LisätiedotNuorten työpajatoiminta yhteistyössä, viranomaisten ja Ohjaamojen/ Palvelukeskusten kanssa
Nuorten työpajatoiminta yhteistyössä, viranomaisten ja Ohjaamojen/ Palvelukeskusten kanssa Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja, Joensuun Nuorisoverstas ry Nuorten työpajatyöstä säädetään Nuorisolaissa.
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
LisätiedotVÄLITYÖMARKKINOIDEN TYÖPAJA 3 Tutka ja hyvät käytännöt. 29.5.2015 Tampere Minna Palosaari ja Katja Heikkinen
VÄLITYÖMARKKINOIDEN TYÖPAJA 3 Tutka ja hyvät käytännöt 29.5.2015 Tampere Minna Palosaari ja Katja Heikkinen Missä valo-valmennusta? Vuodesta 2009 Rauman Seudun Katulähetys ry:ssä 2014-2016 RAY:n rahoittama
LisätiedotAmmatillisen lisäkoulutuksen rahoitus
Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen
LisätiedotNuorisotakuun toteuttaminen
Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu
LisätiedotPerusopetuksesta ilman koulutuspaikkaa jäävät tai keskeyttäneet aikaisin nuoria seuraavasti
Nuoret koulutus ja työllisyys/ taustoja Turkuun 14.5. Koulutus on keskeinen tekijä syrjäytymisen/työllistymisen tekijä Yhteiskuntatakuutyhmä; Tuo esille seuraavat faktat: 110 000 perusasteen varassa olevaa
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotEtsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012
Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö
LisätiedotOmnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja
Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman
LisätiedotMaahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille
Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-
LisätiedotAMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?
LisätiedotTEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat
TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne
TE- toimiston terveiset kuntien työllisyyden kehittämiselle Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 16.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne
LisätiedotTyöpaja- pedagogiikka
Työpaja- pedagogiikka LAHTI 28.10.2014 Susanna Palo 28.10.2014 TPY = Valtakunnallinen työpajayhdistys? TEKEMÄLLÄ OPPII -hanke Työpajapedagogiikka Työpajatoiminnan määrittely ja asemointi palvelujärjestelmässä
LisätiedotARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA
ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA Päivi Känsälä, koordinaattori Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 27.4.2016 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15 Marttaliitto Paikallinen
LisätiedotValmentaudu tuleviin opintoihin!
Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa
LisätiedotYhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!
Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien
LisätiedotHYVÄ ARKI osaamisen ja osallisuuden lisääminen ja opinnollistamispolkujen kautta kohti työelämää siirtyminen ESR-Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 1.9.2016 31.8.2018 Osaaminen
Lisätiedot