RAKENNUSTAPASELOSTUS SÄHKÖTEKNIIKKA

Transkriptio

1 RAKENNUSTAPASELOSTUS SÄHKÖTEKNIIKKA

2 SÄHKÖN JAKELU- JA KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ ASENNUSREITIT YLEISTÄ Reitit tulee toteuttaa siten, että riittävä etäisyys sähkö- ja telekaapeleiden välillä saavutetaan. Asennusetäisyydet laitetoimittajien ohjeiden sekä standardin pren mukaisesti. Turvajärjestelmien kaapelit sijoitetaan omaan hyllyyn. Turvajärjestelmien kaapelihylly asennetaan palonkestävästi muun tekniikan yläpuolelle, hyllylle asennetaan vain palonkestäviä turvajärjestelmien kaapelita. Kaaplihyllyreiteissä varaudutaan laajennuksiin liikuntasali, luokkasiipi ja moduulikoululaajennus KAAPELIHYLLYJÄRJESTELMÄ Pääkaapelireitille asennetaan tikasrakenteiset kaapelihyllyt kaapelointien asentamiseksi, näkyviin jäävät kaapelihyllyt erikoisväriin maalattuja teräspeltihyllyjä. Hyllyille varataan tilat myös kaapelilisäyksiä varten. Vahvavirta- ja telekaapeleita sekä turvajärjestelmiä varten asennetaan omat erilliset hyllyt / käytetään erotuslevyä jakamaan kaapelihylly tele- ja vahvavirtaosaan. Tikaksina / levyhyllyinä käytetään tehdasvalmisteisia vakiohyllyjä. Asennustarvikkeiden tulee olla saman sarjaa. Kaapelihyllyreitit on esitetty pohjapiirustuksissa. JOHTOKANAVAJÄRJETELMÄ Opetus, toimisto- yms. työtiloihin asennetaan johtokanavat sähkö- ja teleteknisten liitäntöjen ja kaapelointien asentamista varten. Johtokanavana käytetään alumiinista tehdasvalmisteisia valkoista vakiokanavaa. Asennustarvikkeiden tulee olla saman sarjaa. Lattiarasioita ei käytetä. Lattiarasioita saa käyttää vain poikkeustilanteissa. LISTA-ASENNUS Lista-asennus ei ole sallittua ilman erityisiä perusteluja. Pintaan näkyviin jäävät kaapeloinnit varutataan peitelistoilla joissa erillinen kansi. LÄPIVIENNIT Kaikki kaapeliläpiviennit suljetaan palo- ja ääniteknisesti lävistetyn rakenteen ominaisuuksia vastaavaksi. Tiivistysjärjestelmän tulee sallia jälkiasennettavien kaapeleiden helppo ja läpiviennin kannalta luetettava asennus. Paloläpiviennit tulee voida avata tai lävistää muovityökaluin. VALAISINRIPUSTUSKISKOT Teknisiin tiloihin ja esim varastoihin joissa ei alakattoa asennetaan teräksiset ripustuskiskot valaisinasennuksia sekä kaapelointeja varten.

3 SÄHKÖN PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄ Kiinteistön pääkeskus on rakenteeltaan kevytkenno In 800A (pääkeskuksen nimellisvirta tarkentuu kun tiedetään lopulliset tehotiedot). Sähkönjakelu kaapeloidaan eri alueiden ryhmäkeskuksiin ja edelleen yksittäisille sähkölaitteille. Liittymisjohdot pääkeskukselta muuntamolle. Tontille asennetaan uusi puistomuuntamo (energialaitos) PÄÄKESKUS Kiinteistöön asennetaanpääkeskus rakenteeltaan kevytkenno In 800A. Pääkeskukseen varataan mitattu lähtö savunpoistolle ennen pääkytkintä. Ennen mittausta pääkeskukseen varataan 3 kpl mitattuja lähtöjä teleoperaattorien lähettimille. Pääkeskukseen asennetaan liitäntä varavoiman syötölle 125A. Vaihtokytkin syöttö sähköverkosta / siirrettävästä varavoimakoneesta. Varavoiman liitäntäpiste asennetaan ulos. Pääkeskus varustetaan ylijännitesuojauksella. Pääkeskus varustetaan aurinkosähköjärjetelmän liitännällä. ENERGIAMITTAUS kwh-mittaus asennetaan pääkeskukseen. Pääkeskus varustetaan verkkoanalysaattorilla jolla mitataan energia, jännite, virta ym. Keittiön sähkö, LVI-sähköt ja suurimmat yksittäiset sähkönkulutuspisteet jälkimitataan. KOMPENSOINTI Kouluun hankitaan kompensointiparisto, joka asennetaan uuteen pääkeskustilaan. PÄÄJOHDOT Sähköliittymä pääkekukselle, kapasiteetti tarkistetaan tehotietojen mukaan. Pää- ja nousukeskukselta nousujohto kullekkin ryhmäkeskukselle. Kaapeleina käytetään tyyppejä, joissa nollajohdin on poikkipinnaltaan vaihejohdinta vastaava. Yli 16 mm:n poikkipintaisina kaapeleina käytetään alumiinijohtimisia AMCMK-tyyppisiä kaapeleita. Tätä pienemmät kaapelit kuparijohtimisia MCMK- tai MMJ-tyyppisiä kaapeleita. Pääjohdot asennetaan kaapelihyllyille. Pääjohtoja varten varataan omat hyllyt tai käytettäessä yhteisiä hyllyjä varataan pääjohdoille hyllyltä erillinen tila huomioiden riittävä etäisyys muihin kaapeleihin. Pääjohtojen välille jätetään jäähdytyksen vaatima väli. RYHMÄKESKUKSET Valaistusryhmäkeskukset jakelualueittain sekä LVI-koneiden lähtöjä sisältävät keskukset konehuoneisiin. Ryhmälähdöt valaistusryhmäkeskuksissa suojataan johdonsuoja-automaatein. Myös muiden urakoiden hankintaan kuuluvien keskusten tulee täyttää keskuksille asetetut vaatimukset. Kiinteistön valaistus, LVI-laitteiden sähkönkulutus sekä mahdollisten eri toimijoiden sähkönkulutus mitataan OHJAUSKESKUKSET Teknisen työn opettajanhuoneeseen asennetaan teknisen työn koneiden ohjauskeskus.

4 LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS LVI-JÄRJESTELMIEN SÄHKÖISTYS Toteutetaan kohteeseen asennettavien LVI-laitteistojen sähkösyötöt. Taajuusmuuttajakäyttöjen toteutus erillisen ohjeen mukaan. LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS Toteutetaan kohteeseen asennettavien laitteistojen ja laitteiden sähkösyötöt. Tällaisia kojeita ovat: -keittiölaitteet -AV laitteet -näyttämövalaistus -teknisen työn laitteet - yms SÄHKÖNLIITÄNTÄJÄRJESTELMÄT PISTORASIAT Pistorasialiitännäisiä kojeita varten toteutetaan riittävä määrä pistorasioita. Tilakohtaisesti määrät pohjapiirustuksien mukaan. Siivous- ja huoltokäytön pistorasiat huomioitava (kytketään omiksi ryhmiksi). Irtokalusteiden asettamat vaatimukset on huomioitava rasioita sijoitettaessa. Keskilattialle sijoitettaville laitteille ja työpisteille suunnitellaan ja toteutetaan sähkösyöttö käyttöpisteelle asti. Sijoitettaessa pistorasiat kattoon tuodaan liitosjohdot alas esimerkiksi tolppaa tai spiraalijohtoa käyttäen. Pistorasiat suojataan vikavirtasuojakytkimin. KOSKETINKISKOT Kosketinkiskoja tarpeen mukaan opetustiloihin (tekninen työ, fysiikan ja kemian luokat, käsityöluokat, kuvaamataito). Kiskojen asennuksessa noudatetaan voimassa olevia määräyksiä ja valmistajan ohjeita. AUTOLÄMMITYSPISTORASIAT Henkilökunnan pysäköintialueelle sijoitetaan autolämmityspistorasiakoteloita tarpeen mukaan. Kotelot varustetaan 2h ohjelmoitavilla kytkinkelloilla. Kesäajaksi kiinteistöautomaatio ohjaa pistorasiakotelot pois päältä SÄHKÖLÄMMITYKSET Rännit ja syöksytorvet varustetaan sulanapitolämmityksellä, jota ohjataan omalla kosteusanturilla varustetulla ohjausjärjestelmällä sekä VAK:lla.

5 AV-JÄRJESTELMÄ AV-JÄRJESTELMÄ Kaikki luokat, ruokasali, mediateekki, sekä muut vaatimus-tilakorteissa mainitut tilat varustetaan AV-kaapeloinnilla. Koulun AV-toteutusten päävaihtoehdot ovat: interaktiiviset taulut (kosketus- /heijastuspinta, integroitu projektori, aktiivikaiuttimet) mediateekissa, ruokasalissa kiinteä HD- projektori, moottoroitu laajakuvavalkokangas ja esitysäänentoistojärjestelmä teknisen työn luokassa interaktiivinen näyttö, esim. SMART Board Interactive Display Model SBID8070i asennettuna suojakaappiin Luokkiin tehtävät AV-kaapeloinnit: Audioyhteys PC:n ja kaiuttimien välillä (2 kpl RCA) 4 kpl parikaapeliyhteyksiä PC:n ja projektorin välillä (2x2RJ45 CAT 6A U/UTP). Ko. yhteydet ovat: projektorin ohjaus, USB, 2 kpl HDMI. Yhteydet merkitään AV1, AV2, AV3 ja AV4. Sähköpistorasiat (4 kpl suko: interaktiivinen taulu, projektori, aktiivikaiuttimet). OT1 ja OT2 luokissa 1 kpl yleiskaapelointirasia (2xRJ45) taulun yläpuolelle (yhteinen taulu / WLAN). Suuremmissa luokissa 2 kpl rasioita. Kaikki linjat rasioidaan yhteyden molemmissa päissä, eli projektorin puoleiseen päähän sekä opettajan pöydän viereen. Projektorin rasiat asennetaan, jos muuta ei mainita, luokan tauluseinään interaktiivisen taulun yläpuolelle. Tällöin samoja pisteitä voidaan käyttää myös muiden toteutusvaihtoehtojen projektori-/näyttöliitäntöihin. Pisteiden sijoituksessa ja moottoroidun valkokankaan asennuksissa huomioidaan johtojen esteetön reititys projektorille. AV-laitteiden sähkönsyöttö kytketään samaan ryhmään opettajan työaseman kanssa. Ohjelmakaiuttimilta katkaistaan sähkösyöttö hätäkuulutuksen ajaksi. Ruokasalin ja mediateekin AV-kaapelointi ja varustus suunnitellaan tarpeiden mukaan. AV-varustukseen kuuluu perusvarustuksen lisäksi mm. AV-valitsin, ohjelmaäänentoistolaitteet ja suunnittelun aikana määriteltävät ohjelmalähteet. Laitesijoitukset kalusteisiin suunnitellaan yhteistyössä arkkitehdin kanssa. Kuulovammaisten induktiosilmukat asennetaan kaikkiin opetus- ja kokoontumistiloihin. Silmukoiden toteutus ja ohjelmalähteiden liitännät suunnitellaan yksityis-kohtaisesti niin, että silmukoihin voidaan syöttää tilan ohjelmaääni ja hätäkuulutukset. Luokkiin käyttäjä hankkii tarvittaessa silmukkavahvistimet. Ruokalaan ja mahdollisesti mediateekkiin asennetaan silmukkavahvistimet urakassa. Urakkaan sisällytetään kentänvoimakkuusmittaukset, tuloksista laaditaan luovutusdokumentteihin liitettävä pöytäkirja. Pöytäkirja sisältää tilojen pohjapiirroksiin merkityt kentänvoimakkuudet tilassa enintään 2 m rasterissa ja syötetyn signaalin tiedot. Liittiminä käytetään ko. signaalille tarkoitettuja ammattitason liittimiä. Liitintyypit yksilöidään suunnitelmassa. Induktiosilmukan liittiminä käytetään Speakon- liitintä.

6 ANTENNIJÄRJESTELMÄ Antennijärjestelmällä vastaanotetaan ja välitetään radio- ja TV-ohjelmia rakennuksen eri tiloihin. Järjestelmän sisäisen kanavan kautta on mahdollisuus välittää lisäksi omaa ohjelmaa. Opetustilat, käytävät, aulat, ruokala, näyttämö, äänetoistokeskusket varustetaan antennipisteillä. ULKOPUOLISET LIITYNNÄT Kiinteistö liitetään paikallisen operaattorin kaapeli-tv verkkoon tai varustetaan omilla vastaanottoantenneilla KESKUSLAITTEISTO Kiinteistöön asennetaan päävahvistin ja tarvittavat alavahvistimet. VERKOSTO Antennipisteet sijoitetaan opetustiloihin, auloihin, oleskelutiloihin. Lisäpisteiden varalle haaroittimiin jätetään vapaita lähtöjä. OMINAISUUDET Järjestelmän mitoitus: Mitoitustaajuusalue MHz Maksimisäteilyteho 20 db Minimivaimennus 25 db (micv) Maksimivaimennus 40 db (micv) taajuudella 862 Mhz Maksimivaimennus 53 db (micv) taajuudella 2150 Mhz Maksimitasoerot eri kanavilla 15 db Antennirasiatasot db (micv) Jakovahvistimen lähtötaso 100 db (micv) LISÄTIEDOT

7 MAADOITUSJÄRJESTELMÄT MAADOITUS Asennukset toteutetaan 5-johdinjärjestelmän (TN-S) mukaan. Päämaadoituskisko asennetaan pääkeskushuoneeseen. Kiskoon liitetään kiinteistön päämaadoituselektrodi sekä perustuksen raudoitus. Kiinteistön eri siipiin, IV-Konehuoneisiin, lämmönjakohuoneeseen sekä talojakamoon asennetaan omat maadoituskiskot Taajuusmuuttajille asennetaan 10mm2 maadoituskaapeli. Kun taajuusmuuttajan syöttävän kaapelin poikkipinta on suurempi tai yhtäsuuri kuin 10mm2 erillistä maadoitusta ei asenneta.

8 KULUNVALVONTA- JA TYÖNAJANSEURANTAJÄR. Koko kiinteistöön asennetaan kulunvalvontajärjestelmä. Kiinteistön ulko-ovet ja osa sisäovista varustetaan kulunvalvonnalla. Rakennuttaja sekä käyttäjä määrittelevät kulunvalvotut ovet. Kulunvalvontalaitteet liitetään omaan kulunvalvontakeskukseen. Työajanseurantapäätteitä sijoitetaan käyttöjän osoittamiin paikkoihin ULKOPUOLISET LIITYNNÄT Järjestelmä liitetään kunnan valvontajärjestelmään. KESKUSLAITTEISTO Järjestelmän keskuslaitteistona toimii kulunvalvontakeskus. VERKOSTO Ovien sähkölaitteet johdotuksineen ja kytkentöineen lukuunottamatta lukija ja ovupäätteitä sisältyvät rakennusurakkaan. Kaapelointi ja kytkentä ovirakenteessa RU. Muu kaapelointi SU KAAPELOINTI Kaapelointi suoritetaan MHS-tyyppistä kaapelia käyttäen, tyyppisesti MHS10*2*0,5+0,5, huomioiden laitetoimittajan ohjeet. Kytkentärasiat tulee sijoittaa aina suojatulle puolelle sekä varustaa luvattoman avaamisen ilmaisevin kansikoskettimin. LISÄTIEDOT Järjestelmä toteutetaan noudattaen rakennuttajan / laitetoimittajan suunnitteluohjetta. Käyttäjän osoittamiin paikkoihin sijoitetaan ovien hätälukituspainikkeet.

9 TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄ Kiinteistöön asennetaan turvavalaistusjärjestelmä (Neptolux), joka osoittaa poistumistiet ja valaisee poistumisreitit. Järjestelmän asennuksissa noudatetaan sisäasiainministeriön ohjeita turvavalaistuksesta TEKNISET VAATIMUKSET JA RATKAISUT Järjestelmän on täytettävä standardin SFS-EN mukaiset vaatimukset merkki- ja turvavalaistuksesta sekä opasteista. Järjestelmä on osoiteellinen valaisinkohtaisilla akuilla varustettu. Kaapelointi KLMA kaapelilla. Järjestelmästä hälytystiedot kiinteistävalvontaan. Turvavalaistusjärjestelmän rasiat, jakokotelot ja -laitteet merkitään kerrosmuoville kaiverretulla vihreällä kilvellä, jossa teksti TURVAVALAISTUS. Turvavalaisinryhmät varustetaan tilavahdeilla jotka valvovat valaistavan alueen normaalivalaistuksen jännitettä. KESKUSLAITTEISTO Keskusyksikölle 230V syöttö. Verkkojännitteen katketessa tai laskiessa alle 180 V:n turvavalaisimet syttyvät ja saavat jännitteensä valaisinkohtaisista akuista. Poistumistieopasteet ovat jatkuvasti käytössä. VALAISIMET Turvavalaisimet ( LED valaisimia) ovat erillisiä valaisimia, joita syötetään turvavalaistuskeskukselta. Poistumistievalaisimina käytetään LED-valaisimia. Turva- ja poistumistievalaisimet varustetaan omilla akuilla. KAAPELOINTI Turvavalaistusjärjestelmän asennukset suojataan paloa vastaan standardissa SFS 4640 esitetyllä tavalla. LISÄTIEDOT Poistumisopastevalaisimet ovat jatkuvasti käytössä. Turvavalaisimien syöttö siirtyy akkukäytölle sähkökatkon sattuessa. Käyttäjälle selvitetään säädösten edellyttämät turvavalaistuslaitteiston käyttöä ja hoitoa koskevat velvoitteet. Järjestelmä sisältää turvavalaistuskaavion mukaiset valaisimet valonlähteineen, kaapeloinnit, keskukset, rasiat ja laitteet.

10 PALOILMOITUSJÄRJESTELMÄ Kiinteistöön asennetaan paloilmoitinjärjestelmä. Kiinteistö varustetaan osoitteellisella paloilmoituslaitteistolla, joka ilmaisee mahdollisen palon syttymisen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Pelastustoimilaki (561/1999, 23, 31 1 momentti, 32, 90 ja 92 ). Laki pelastustoimen laitteiden teknisistä vaatimuksista ja tuotteiden paloturvallisuudesta (562/1999). Sisäasiainministeriön pelastusosaston määräys Paloilmoittimen hankinta, asennus, käyttöönotto, huolto ja tarkastus (Sm /Tu33, sarja A:60). Sisäasiainministeriön pelastusosaston julkaisu Automaattisen paloilmoituslaitosten teknilliset vaatimukset (n:o 221/651/79). Paloilmoittimen suunnittelu- ja asennusohje 2009 ULKOPUOLISET LIITYNNÄT Järjestelmän hälytystieto siirretään välittemen kautta aluehälytyskeskukseen ja vikahälytys valvomoon ja vartiointiliikkeeseen. Paikallishälytys tapahtuu sisäpuolelle ja ulkoseinään sijoitettavilla palosireeneillä. Palohälytys käynnistää äänentoiston hätäkuulutuksen. Hälytystieto info-tv järjestelmään joka käynnistää opastusvideon. KESKUSLAITTEISTO Paloilmoittimen keskuslaitteisiin luetaan seuraavat laitteet: Ilmoitinkeskus teholähteineen. Käyttölaite, josta voidaan nähdä samat tiedot ja jolla voidaan suorittaa samat toimenpiteet kuin ilmoitinkeskukselta. Palokuntapaneeli, joka on tarkoitettu palokunnan käyttölaitteeksi. Se sijoitetaan palokunnan sisääntulopaikan läheisyyteen (ilmoitinkeskus on sijoitettu muualle). Sillä voidaan kuitata palo- ja ennakkovaroitukset. Palokuntapaneelin yhteydessä tulee myös olla paikantamiskaaviot. Palo- vikamerkinantolaite, joka ilmoittaa optisesti ja akustisesti palo- ja vikailmoitukset sekä mahdolliset ennakkovaroitukset. ILMAISIMET Kiinteistöön asennetaan pääsääntöisesti osoitteellisia savu(ioni)ilmaisimia, tiloissa joissa olosuhteiden takia ei voida vikahälytyksien mahdollisuuden käyttää savuilmaisimia, käytetään lämpö/dm-ilmaisimia. Ilmaisimien asennuksessa noudatetaan laitetoimittajan kyseiselle ilmaisintyypille antamia asennusohjeita, huomioiden myös erikoistiloissa tehtävien asennusten erityisvaatimukset. Painikkeita asennetaan suunnitteluohjeen 2009 mukaisesti. KAAPELOINTI Kaapeloinnissa käytetään laitetoimittajan hyväksymiä ja voimassa olevien standardien mukaisia kaapelityyppejä, huomioiden myös yleiset sähkölaitteiden turvallisuudesta tilaluokitusten osalta annetut ohjeet. Kaikki paloilmoittimen asennustyön aikana tehdyt palo-osastojen väliset läpimenot tulee tiivistää käyttäen hyväksyttyjä menetelmiä ja tiivistysaineita. LISÄTIEDOT Järjestelmä toteutetaan noudattaen toimintaturvallisuuden suunnitteluohjetta.

11 PUHELINJÄRJESTELMÄ Puhekinverkko toteutetaan osana yleiskaapelointijärjestelmää. Varaudutaan kolmen operaattorin liittymään, tilavaraus kolmen operaattorin kuitupäätteelle. PUHELINJÄRJESTELMÄ Kiinteistöön toteutetaan puhelinjärjestelmä. Kojeiden kaapelointi toteutetaan yleiskaapelointia hyväksikäyttäen, jolloin puhelinkoje kytketään huoneisiin asennettuihin ATK-laitteiden kanssa yhteiskäytössä oleviin RJ45-liittimiin. ULKOPUOLISET LIITYNNÄT Kuituliittymät 3 kpl (Elisa, Sonera, DNA) VERKOSTO Puhelinjärjestelmän kaapelointi tapahtuu kokonaisuudessaan yleiskaapelointiverkon kautta. LISÄTIEDOT

12 RIKOSILMOITUSJÄRJESTELMÄ Koko kiinteisttöönan asennetaan rikosilmoitinjärjestelmä. Ovia valvotaan magneettikytkimillä. Käytävät, aulatilat, teknisentyöntilat, toimistohuoneet varustetaan IR tunnistimilla sekä tilat joista ulkoikkunan kautta pääsee tulemaan sisään varustetaan IR tunnistimilla. Käyttölaite asennetaan rakennuttajan / käyttäjän osoittamiin paikkoihin. Laitteet, kytkennät ja kaapelointi sähköurakoitsija. Järjestelmä integroidaan kulunvalvontajärjestelmään ULKOPUOLISET LIITYNNÄT Hälytykset siirretään kunnan valvomoon ja huoltoliikkeelle. KESKUSLAITTEISTO Järjestelmän keskuslaitteistona toimii rikosilmoitinkeskus. VERKOSTO Kiinteistön ulko-oviin asennetaan magneettikytkimet ja IR tunnistimet huonetilojen valvontaan. Koodiohisulkijat asennetaan käyttäjän määrittelemiin paikkoihin. KAAPELOINTI Kaapelointi suoritetaan MHS-tyyppistä kaapelia käyttäen, tyyppisesti MHS 5*2*0,5+0,5, huomioiden laitetoimittajan ohjeet. Kytkentärasiat tulee sijoittaa aina suojatulle puolelle sekä varustaa luvattoman avaamisen ilmaisevin kansikoskettimin. LISÄTIEDOT Järjestelmä toteutetaan noudattaen rakennuttajan / laitetoimittajan suunnitteluohjetta.

13 VALAISTUS Luokkien ja toimistohuoneiden valaistus toteutetaan vakiovalojärjestelmällä. Vakiovalojärjestelmään ohjelmoidaan tilanneohjelmat, ohjaus painikkeilla. - Sisävalaistuksen värintoistoindeksi Ra vähintään 80 - Huomioidaan standardin asettamat vaatimukset valaistuksen tasaisuuden suhteen.m16 Noudatetaan sisävalaistusstandardia SFS-EN VALAISTUSEN ERITYISVAATIMUKSET Toimisto- ja opetustiloissa huomioidaan näyttöpäätetyöskentelyn asettamat erityisvaatimukset. VALAISTUKSEN TASOT käytävät: lx aulat: 400lx toimistot: lx opetustilat: lx oleskelutilat: lx varastot: 200lx ulkoalue: 5-50lx VALAISIMET Urakkaan sisältyvät valaisimet, liitäntälaitteet, valonlähteet ja kiinnitys- ja ripustustarvikkeet sekä ne lisätarvikkeet, jotka on mainittu valaisinluettelossa. Urakoitsija hyväksyttää valaisin- ja lampputyypit rakennuttajalla. Hyväksymistä varten tarvittavan teknisen aineiston toimittaminen sisältyy urakkaan. Valaisimien värit valitaan valmistajan valaisinluettelon standardisävyistä. Mikäli valaisinluettelossa mainitaan, että arkkitehti määrää värin, väri on asianomaisesta standardisävystä poikkeava. Kaikki ne upotettavat valaisimet, joissa on erillinen upotuskehys, hankitaan upotuskehyksineen. Alakattoihin tulevat upotetut valaisimet asennetaan arkkitehdin alakatto-piirustusten osoittamiin paikkoihin. Jonoon asennettavat valaisimet varustetaan ramppiasennustarvikkein ulkonäöltään yhtenäisen valaisinjonon aikaansaamiseksi. Ripustinasennukseen merkityt valaisimet tasapainotetaan. Upotettavien valaisimien asennuksessa noudatetaan valaisin-valmistajan ohjeita tuuletuksesta ja turvaetäisyyksistä palaviin rakenteisiin. Saliin asennetaan nykyisen mallin mukaan rakennetavat valaisimet. Asennettaessa valaisimia pinnalle tai upottaen alaslaskettuihin kattoihin urakoitsijan on sovittava työjärjestyksestä ja kiinnitystavoista alakattourakoitsijan kanssa hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Urakoitsija suuntaa kohdevalaisimet kertasuorituksena urakkasuorituksen aikana käyttäjän toivomusten mukaan. Ulkovalaisimina käytetään pylväsvalaisimia, seinävalaisimia ja katokseen asennettavia valaisimia. Valonlähteenä on monimetalli- ja LED-lamput. VALOLÄHTEET / ENERGIASÄÄSTÖTOIMENPITEET Sähkösuunnittelussa energiasäästöihin pyrittäessä pääpaino on valaistuksen liittyvissä ratkaisuissa. - Valaisimina käytetään korkean hyötysuhteen omaavia loisteputkivalaismia varustettuna energiatehokkain pitkäikäisin T5-loisteputkin - Kaikki loisteputkivalaisimet varustetaan elektronisin liitäntälaittein. - Täysin epäsuoraa valaistusta vältetään. - Porrastetaan valaistus eri syttymisryhmiin.a27 - Ulkoa tulevaa päivänvaloa hyödynnetään mahdollisimman runsaasti. - luokka ja toimistotiloissa käytetöön vakiovalo-ohjausta

14 VIDEOVALVONTAJÄRJESTELMÄ Kiinteistö varustetaan videovalvontajärjestelmällä. Valvontakameroita asennetaan valvomaan sisäänkäyntejä sekä pihaaluetta ja luokkahuoneiden käytäväosuuksia. Valvontakamerakuvan seuranta ja ohjaus netin netin yli etänä. KESKUSLAITTEISTO Kamerat liitetään digitaaliseen tallentimeen. Tallennin sijoitetaan teletilaan. KAMERAT Kiinteät IP-pohjaiset kamerat. Kameroiden sijoitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Itse kameroihin kohdistuva ilkivalta tulee minimoida sijoittamalla kamera vaikeasti luokse päästävään paikkaan. KAAPELOINTI Kaapelointi parikaapelilla CAT6. Kaapelit päätetään vedonpoistolla varustettuihin koje/jakorasioihin. LISÄTIEDOT Toteutuksessa tulee huomioida myös toimitilaturvallisuuden suunnitteluohje.

15 ÄÄNENTOISTOJÄRJESTELMÄ Kiinteistö varustetaan keskitetyllä äänentoisto- ja kuulutusjärjestelmällä. Palo- ja muiden poikkeustilanteiden informaatio ja poistumisopastus (hätäkuulutus) välitetään äänentoistojärjestelmän kautta. Välituntisoito äänentoistojärjestelmän kautta. Äänetoisto linkitetään info-tv järjestelmään. KESKUSLAITTEISTO Vahvistinkeskukset kootaan omaan erilliseen laitekaappiin, joka sijoitetaan teletilaan. Ohjelmalähteet Tulevat ohjelmalinjat kuulutukset Radioviritin CDV-soitin Sali Käyttäjän määrittelemistä tiloista Digitaalinen hätäkutsusoitin Mikrofoni Lähtevät ohjelmalinjat Sali Toiminnot Keskus käynnistyy automaattisesti kuulutusten ja ajaksi. Välituntimerkinannot VERKOSTO Kuulutukset ohittavat toistettavan ohjelman. Hätäkuulutus ohittaa myös muut kuulutukset. Luokat ja toimistotilat toteutetaan huonekohtaisin säätimin. Käytävissä tarvittavat tilakohtaiset säätimet sijoitettuna keskuskomeroihin. Kuulutusalueet Kuulutuskojeet Eri toimintoja omaavat tilat jaetaan omiksi kuulutusalueiksi: Esim - ulkoalueet Kuulutuskojeita tarpeen mukaan - aulat ja käytävät - opetustilat Kuulutusaluekohtaiset painikkeet - Hallintotilat - Yhteiskuulutuspainike - Sali - Hätäkuulutuspainike - teknien työ - ulkoalue - kuulutusalueet xx kpl Kaapelointi JAMAK-, UTP-, tai Valokuitutyyppisin parisuojatuin kaapelein. Kaiutinkaapelointi myös KLMA-tyyppisin kaapelein. Riittävä etäisyys vahvavirtakaapeleihin huomioitava. LISÄTIEDOT

16 TEKNISET VAATIMUKSET JÄRJESTELMIEN SÄHKÖISTYS Suunnittelussa tulee varmistaa seuraavat vaatimukset rakennus- sekä LVIA-suunnitteluun: - Huomioitava mahdollisten myöhempien käyttäjien ja laajennusvarausten vaikutus. - Alakattoihin tulee varata riittävä tila kaikkia asennuksia varten. - Hyllyreiteillä tulee huomioida kaapeleiden jälkiasennusmahdollisuus sekä vaatimukset eri järjestelmien kaapeleiden keskinäisistä etäisyyksistä.a15 - Alakatot johtoreiteillä on oltava helposti avattavissa. - Muussa tapauksessa alakattoon sijoitetaan riittävät huoltoluukut kaapelivetojen mahdollistamiseksi. - Myös rasioiden ja huoltoa tarvitsevien kojeiden kohdalle sijoitetaan riittävän suuret huoltoluukut - Asennustilojen riittävyys tulee varmistaa riittävällä määrällä leikkauksia suunnitteluvaiheessa. - Keskuskomerot eri kerroksissa sijoitetaan samaan linjaan, jolloin saavutetaan selkeät pystykuilut kaapeloinneille. - Keskuskomerot varustetaan täyslevein ovin ilman välikarmeja. Ovien kourkeus 2300mm - Ryhmäkeskuskomeroita ei sijoiteta osastoiduille poistumisteille. - Keskuskomerot sijoitetaan ensisijaisesti siten, että ovet avautuvat käytävään ( ei yksittäiseen huoneeseen ). - Ikkunaseinille varataan tila johtokanaville opetus ja toimistotiloissa. - Yleiskaapeloinnin kerrosjakamot ( minimimitat 1000*850). - Teknistentilojen yhteyteen sijoitetaan seuraavat erikseen lukittavissa olevat laitetilat: - Yleiskaapeloinnin talojakamo (puhelin/atk) - Tila ATK-serverille - Eri järjestelmien suunnittelussa on huomioitava saneerauksen vaiheistus sekä koulun rakennusaikainen toiminta - Valvomoihin varataan tilat turvalaitteille sekä rakennusautomaation valvomolaitteille. - Sähkötiloja ei saa sijoittaa märkätilojen alapuolelle, eikä itse tilojen läpi saa johtaa LVI-putkistoja tai kanavia. - Teknisten tilojen sekä ATK-laitetilojen lämmönpoisto huomioitava LVI-suunnittelussa. - Energian säästötavoitteiden saavuttamiseksi tulee suosia vaaleita pintamateriaaleja ja pintakäsittelyä, jotta tilojen valaistuksen hyötysuhde saataisiin mahdollisimman energiataloudelliseksi. - Rakennuksen tilaratkaisuissa tulee huomioida valvonnan asettamat vaatimukset siten, että eri käyttötarkoitukseen kuuluvat tilat niille johtavine kulkuteineen voidaan rajata omiksi alueikseen. - Suunnitelmat tallennetaan ACAD 2004 versioina. - Urakoitsija täydentää huoltokirjan suunnittelijan pyytämillä laitetiedoilla

17 MERKINANTOJÄRJESTELMÄ Rakennus varustetaan seuraavin merkinantojärjestelmin SISÄÄNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ Rakennuttajan määrittelemät toimisto- ja yms.tilat varustetaan sisäänpyyntölaitteilla. Kokoushuoneet varustetaan varattu valolla. Eri käyytäjän määrittämät ulko-ovet varustetaan ovikellojärjestelmällä Lisäksi jos nähdään tarvetta niin osa ovista varustetaa ovipuhelinjärjestelmällä AJANNÄYTTÖJÄRJESTELMÄ Kiinteistö varustetaan pääkellolla. Sivukellot asennetaan ulos, pääaulaan, ruokasaliin, henkilökunnan työhuoneisiin ja luokkahuoneisiin. SOITTOJÄRJESTELMÄ Välituntisoitot äänentoistojärjestelmän kautta. Ohjaus pääkellolta. Keittiön ulko-ovelle ovikello ja summeri keittiöön. AVUNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ Inva wc:t varustetaan avunpyyntölaitteilla. Hälytys käytävään. Päällekarkausjärjestelmä suunnitellaan rakennuttajan / käyttäjän osoittamiin tiloihin VERKOSTO Järjestelmien kaapelointi MMJ, KLMA, MHS-tyyppisin kaapelein laitetoimittajien ohjeet huomioiden. Järjestelmän käyttöjännitteet kytketään ryhmäkeskuksiin rakennetuilla muuntajilla tai erillisillä laitetoimittajan ohjeen mukaisilla jännitelähteillä. LISÄTIEDOT

18 NÄYTTÖMÖ- JA AV-JÄRJESTELMÄT NÄYTTÄMÖJÄRJESTELMÄT Näyttämölle asennetaan näyttämövalaistusjärjestelmä valo-ohjauspöytineen. Näyttämöille oma äänentoistojärjestelmä joka yhdistetään koulun yleisäänentoistojärjestelmään, Ruokalaan asennetaan valkokangas ja videoprojektori Luokkahuoneisiin asennetaan älytaulut, videoprojektorit, valkokankaat sekä aktiivikaiuttimet Neuvotteluhuoneet, ruokasali, opettajienhuoneet varustetaan videoprojektoreilla ja valkokankailla. KAAPELOINTI Sähköurakoitsija kaapeloi ja rasioi kaikki kiinteät AV-järjestelmän kaapelit ja rasiat, laitekaapelit kuuluvat AVjärjestelmän toimitukseen SU. LISÄTIEDOT Luokkahuoneiden AV-järjestelmien laitteet sähköurakkaan. RU tekee tarvittavat kiinnitysalustat AV-järjestelmien telineille.

19 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTEKMÄ Rakennusautomaatio Kiinteistöhälytykset toteutetaan valvontajärjestelmän (VAK) kautta. Moottoreiden häiriöhälytys toteutetaan RA- suunnitelman mukaan, yleensä looginen hälytys. Pakastimille asennetaan elektroninen, hidastettu hälytystermostaatti. Liitäntä hälytyksiin toteutetaan apurasiaa käyttäen. Sähköjärjestelmien muista kuin rakennusautomaatiosuunnitelmassa olevista ohjaus- ja valvontapisteistä laaditaan erillispisteluettelo, joka toimitetaan rakennusautomaatiosuunnittelijalle toteutussuunnitteluvaiheessa. Muut kuin konehuoneissa olevat anturit ja toimilaitteet tulee merkitä rakennusautomaatiosuunnitelmassa sekä tasopiirustuksiin, että runkojohtokaavioon. Talotekniikan A- ja B-luokan yhteishälytykset välitetään rakennusautomaatiojärjestelmästä hälytyksensiirtojärjestelmällä hälytysten vastaanottopisteisiin. VAK:in ohjauksia ei ketjuteta. Niiden monistus, niin tarvittaessa, tehdään loogisessa paikassa ja keskitetysti (ei jakokeskuksissa muuta kuin ko. keskuksen sisäisiä toimintoja varten).

20 TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄ Kiinteistöön asennetaan ns. yleiskaapelointiverkko, jonka kautta kytketään puhelin- ja ATK-laitteistojen yhteydet. Opetustiloihin ja työpisteisiin sijoitetaan 2*RJ45-liittimin varustetut pistorasiat puhelinkojeiden ja ATK-laitteiden liittämiseksi. Rasiat kaapeloidaan kerrosjakamoihin, joilta yhteydet viedään runkokaapeleita (kuitu) pitkin talojakamoon. Talojakamossa rasiat kytketään ATK- tai puhelinjärjestelmään. ATK-järjestelmän aktiivikomponentit käyttäjän hankinnassa. ULKOPUOLISET LIITTYMÄT Rakennukseen tulevat ulkopuoliset yhteydet kytketään talojakamolla. Puhelinyhteydet ATK-yhteydet Puhelinliittymiskaapeli / paikallinen Kuituliittymä puhelinoperaattori VERKOSTO / Talojakamo Puhelinliittymiskaapeli liitetään talojakamossa puhelinjakotelineeseen. ATK-liittymiskaapeli liitetään talojakamoon asennettavaan ATK-jakotelineeseen. Nousukaapelit Puhelinjakotelineeltä kerrosjakamoihin asennetaan kuparinousukaapelit. ATK-jakotelineeltä kerrosjakamoihin asennetaan valokuitunousukaapelointi (multi-mode, liittimet SC) Kerrosjakamot Kerrosjakamot sijoitetaan rakennuksen niille varattuihin komeroihin. Jakamot sijoitetaan siten, ettei kerroskaapelointien sallittuja pituuksia ylitetä. Jakotelineet ovellisia peltikaappeja. Telineet varustetaan RJ45-liitinpaneelein kerroskaapeleille sekä liittimin runkokaapeleille. Kaappeihin varataan riittävät tilat käyttäjän aktiivilaitteille. Kaapit ja avotelineet varustetaan pistorasiapaneelilla. Kerroskaapelointi Kerrosjakamoilta 2*RJ45-liitinrasioille asennetaan kuparikaapelointi UTP2*(4*2*0,5) CAT6A Muu kaapelointi Puhelintalojakamolta asennetaan suora puhelinyhteys seuraaville kojeille: - Sähköenergianmittaus -Kaukolämmön mittaus -Hissi -paloilmoitinkekus - WLAN-järjestelmä - INFO-TV-järjestelmä OMINAISUUDET Kaapelointi kokonaisuudessaan toteutetaan kategorian CAT6A mukaisena suojaamattomana (UTP) kaapelointina. Puhelinnousukaapelointi noudattaen kanavaluokkaa C (CAT3). Työpisteiden liitinrasiat 2*RJ45 CAT6 UTP. Verkoston asennuksessa tulee huomioida kaapelointijärjestelmän toimittajan ja voimassa olevan Standardin vaatimukset. Erityisesti tulee huomioida em. ohjeiden asettamat vaatimukset kaapeleiden etäisyyksistä vahvavirtakaapelointeihin. Lisäksi tulee huomioida käyttäjän erityisohjeet. Tietoliikenneverkko ja kiinteistöjärjestelmien verkko eriytetään toisistaan.

21 Työstökoneiden ohjausjärjestelmä Työstökoneiden ohjausjärjestelmä Opettajan huonetilaan asennetaan ohjauskeskus, jossa on pääkytkimen lisäksi ohjauspainikkeet oppilaspistorasioille, työstökoneille, purunpoistojärjestelmän imurille ja paineilmakompressorille. Keskuksessa on myös hätä/seis-painike ja "purusäiliö täynnä" -merkkivalo. Ohjauskeskuksessa tulee olla myös tarvittaessa ohjauspainikkeet kaasujärjestelmän pääsulkuventtiilien ohjaukselle. Ohjauskeskuksesta tapahtuvien pistorasia- ja työstökoneohjauksien rinnalle voidaan rakentaa myös langaton ohjaus. Ohjausjärjestelmän tulee olla toimintavarma, huoltoa tarvitsematon ja työturvallinen sekä täyttää voimassa olevat määräykset. Työskentelytiloihin sijoitettavat hätä/seis-painikkeet hankitaan merkkilampuilla varustettuina. Lamppu syttyy, kun painiketta on painettu (merkkivalo helpottaa painetun painikkeen löytämistä). Työstökoneiden ryhmäjohdoksi tarvitaan 7-johtiminen kaapeli, jonka kahta johdinta voidaan käyttää työstökoneiden ohjaustoimintaan (päällä/pois). Käyntilukitukset katso edellä kohta paineilmalaitteet.

22 Ulkovalaistus Ulkovalaistus Ulkovalaistus suunnitellaan niin, että lasten kuljetusliikenne sujuu turvallisesti, ja henkilökunta näkee koko piha-alueen. Ulkovalaistusta täydennetään rakennuksien sisäänkäyntien valaistuksella. Ulkovalaistus ei saa häikäistä tai häiritä ympäristöä. Suunnittelussa huomioidaan myös kameravalvontajärjestelmän tarpeet. Ilkivallalle alttiissa kuvauskohteissa kameroiden yläpuolelle asennetaan laadukkaat IR- valonheittimet valonlähteenä ledit. Pylväsvalaisimissa käytetään induktiolamppuja. Käyttötilanteet: normaalikäyttö kun lapset ovat koulussa ilta- ja viikonloppukäyttö yöaika Pylväsvalaistus: aamulla osa valaistusta syttyy aikaohjelmalla ja sammuu valoanturin ohjaamana illalla valaistus syttyy valoanturin ohjaamana. Illalla ja viikonloppuisin valaistus palaa vain käytön edellyttämillä alueilla. yöllä 1/3 valaistus (yksi vaihe kolmivaiheryhmästä) Koulun oman kentän valaistus: kuten pylväsvalaistus, mutta oma ryhmitys ja energiamittausvaraus. lisäksi kentälle lukittavaan ilkivallankestävään koteloon munakellokytkin. valonheitinmastoissa orret ja pistokytkimet valaisimille Seinusta- ja sisäänkäyntivalaistus: kuten pylväsvalaistus Valaisimet ryhmitetään niin, että osavalaistukset mahdollisia ja piha-alueiden toiminnallisia kokonaisuuksia voidaan ohjata itsenäisesti (riittävästi keskuslähtöjä ja VAK- ohjauspiirejä, vaihekohtaisia ohjauksia). Ohjauksien tavoitteena on tarpeen mukainen valaistus ja energiataloudellisuus. Ulkovalaistusta ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmällä. Automaattiohjausten ohitusta varten vahtimestarin ohjauskeskukseen asennetaan valintakytkimet Käsi-0-Autom. Ulkovalaisimet ilkivallankestäviä. Valaisinten häikäisysuojien on oltava UV-stabiloituja. Valaisinpylväät kuumasinkittyjä teräspylväitä, korkeus vähintään 5 m. Valaisinpylväät varustetaan tehdasvalmisteisin säädettävin betonijalustoin ja pylväskalustein (kaapelien haaroitusliittimet ja johdonsuoja-automaatti). Maakaapelit päätetään kutistumuovisiin huppupäätteisiin. Urakkaan sisällytetään valaisinpylväiden suoristaminen noin vuoden kuluttua vastaanotosta ja takuuajan päättyessä. Valaisinpylväiden paikat merkitään maastoon ja esitetään hyväksyttäväksi arkkitehdille, suunnittelijalle ja valvojalle ennen asennusta. Valaisimet sijoitetaan siten, että normaalia työskentelykorkeutta korkeammalla sijaitsevat valaisimet voidaan huoltaa nostimen lavalta. 21 Ulkovalaistus Tulostettu: /10:01 22/30