INSINÖÖRITOIMISTO TAUNO NISSINEN OY SKOL

Transkriptio

1 SÄHKÖTÖIDEN RAKENNUSTAPASELOSTUS (JÄRJESTELMÄKUVAUKSET) MONITOIMITALO BUNKKERI TARVESELVITYS TYÖ N:O INSINÖÖRITOIMISTO TAUNO NISSINEN OY SKOL Pohj.Hesperiankatu 15 A HELSINKI puh fax toimisto@tauno-nissinen.fi

2 1 Sisältö 0. YLEISTÄ RAKENNUSKOHDE JA SEN SIJAINTI RAKENNUSKOHTEEN YKSIKKÖTIEDOT... 2 H1. ASENNUSREITIT... 3 H2. SÄHKÖN PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄT... 3 H3. LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS... 4 H4. SÄHKÖNLIITÄNTÄJÄRJESTELMÄT... 5 H5. VALAISTUSJÄRJESTELMÄT... 6 H6. SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JA LAITTEET... 7 H8. NYKYISTEN ASENNUSTEN PURKUTYÖT... 7 J. SÄHKÖTEKNISET TIETOJÄRJESTELMÄT... 7 J6. ERILLISET TELEJÄRJESTELMÄT... 8 J8. RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ... 9

3 2 0. YLEISTÄ 01 RAKENNUSKOHDE JA SEN SIJAINTI Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevan talletusvaraston muutostyö liikunta-, opetus-, nuorisoasuin- ja kirjastotiloiksi 02 RAKENNUSKOHTEEN YKSIKKÖTIEDOT Rakennus: Brutto-ala yhteensä 46102,5 m² (tarkistettava uusimmista ARK- Tilavuus n m 3 suunnitelmien tiedoista) Tämä rakennustapaselvitys perustuu PES-Arkkitehdit laatimaan tarveselvitysaineistoon Ala jakaantuu seuraavasti: Kerros Käyttäjä Tila Pinta-ala Kellari-2 Yhteiset tilat Tekn. tilat 387 m² Kellari-1 Asunnot Paikoitushalli osa m² Asunnot Porras, kuilut, hissit 103 m² Liiketila Paikoitushalli osa ,5 m² Liikuntavirasto Uimahallin tekninen tila 1651,5 m² Opetusvirasto Purunpoisto, kaasukeskus 46,5 m² Pihakansi/pysäköintilaitos 3597 m² Yhteiset tilat Tekn. tilat, hissit, kuilut, käytävät 1486,5 m² 1 krs. Asunnot Porras, kuilut, hissit 194 m² Liiketila Liiketila 116,5 m² Liikuntavirasto Uimahalli 3031 m² Opetusvirasto 69,5 m² Liikuntavirasto Pihakansi, huolto-, sos-tilat 718,5 m² Yhteiset tilat Hissit, kuilut, aulat, portaat 845,5 m² Liikuntavirasto Ryhmäpukuh., WC:t, pesuh. ym. 367 m² 2 krs. Asunnot Porras, kuilut, hissit 106 m² Kaupunginkirjasto Kirjasto 751,5 m² Liiketila Lisätila 275,5 m² Opetusvirasto Ala-aste 2735 m² Pihakansi/pysäköintilaitos 29 m² Yhteiset tilat Hissit, kuilut, aulat, portaat 683 m² 3 krs. Asunnot Porras, kuilut, hissit 106 m² Nuorisoasiainkeskus 755 m² Opetusvirasto Ala-aste 2634,5 m² Yhteiset tilat Hissit, kuilut, aulat, portaat 736 m² 4 krs. Asunnot Porras, kuilut, hissit 106 m² Liiketila Liiketila 557,5 m² Nuorisoasiainkeskus Tanssi 589 m² Yhteiset tilat Hissit, kuilut, aulat, portaat 958 m²

4 3 5 krs. Asunnot Porras, kuilut, hissit 106 m² Liikuntavirasto Jousiammunta, palloilu, sos. tilat 4535,5 m² Yhteiset tilat Hissit, kuilut, aulat, portaat 592,5 m² 6 krs. Asunnot Porras, kuilut, hissit 106 m² Liiketila Ravintola, baari 374,5 m² Liikuntavirasto Liikuntatilat 1623 m² Yhteiset tilat Hissit, kuilut, aulat, portaat 961 m² Vesikatto Asunnot Porras, kuilut, hissit, talovarastot 1095 m² vanha Yhteiset tilat Tekniset tilat, vanhat portaat 2481 m² 7 krs. Asunnot Asunnot, hissit 3 kpl, porras 2069,5 m² Yhteiset tilat Kuilut 15,5 m² 8 krs. Asunnot Asunnot 1978,5 m² Rakennukseen hankitaan ja asennetaan seuraavat sähköjärjestelmät ja kojeet sähköurakassa/-urakoissa, ellei jostakin kohdasta ole erikseen muuta mainittu. H1. ASENNUSREITIT Kohteessa käytetään pääosin kaapelireitteinä kaapelihyllyjä, ripustuskiskoja ja johtokanavia. Kosketinkiskoja ja pistorasiapylväitä paikallisina reitteinä ja sähköenergian jakelupisteinä H2. SÄHKÖN PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄT H21. Sähkön liittyminen tapahtuu Helsingin Energian keskijännitejakeluverkkoon. Rakennuksen kellariin sijoitetaan uusi SF6 kojeisto ja muuntamo. Muuntamoon asennetaan 2kpl 1600 kva:n muuntajaa. Kojeistoon asennetaan rengassyöttömahdollisuus ja yksi varakenno. Liittyminen tapahtuu 2500A kiskosilloilla rakennuksen kahdelle 2500A pääkeskukselle, jotka asennetaan uuteen pääkeskushuoneeseen muuntamon viereen. Noudatetaan SFS EN 6000 ja standardia. Muuntamo ja pääkeskus ovat tällä hetkellä alkuperäisessä muodossa. Muuntamo ja pääkeskus saneerataan samaan aikaan kuin muu rakennus. Nykyinen muuntamo puretaan rakennuksen muutostöissä. Ko. tila muutetaan uudeksi kiinteistön teletilaksi joka hyödyntää osin mm. vanhaa 10 kv kaapelointireittiä (lattiakanavat) ulos rakennuksesta. Muuntamo sijoituspaikka kellarissa on sellainen, että uusi 10 kv kaapelireitti (rengassyöttö) keskijännitekojeistolle voidaan asentaa putkituksena ja kaapelikaivojen kautta uuden paikoitushalli 2:n lattiassa. Lopullinen liitäntätehon tarve on selvitettävä jatkosuunnittelussa kun tarkemmat tiedot rakennuksen tiloista ja laitekuormista ovat tarkentuneet. Samalla on selvitettävä mahdollisuus Helsinki Energian ylläpitämään muuntamoon. Erityisesti on selvitettävä, onko mahdollista hankkia katon asunnoille oma (pienjännite)liittymä, jolloin sitä ei hallinnollisesti tarvitsisi tehdä Bunkkerin muun sähkönjakelun kautta.

5 4 Rakennuksen tämänhetkinen laskennallinen liittymäteho (asennettu teho) on 3016 kw. Tasattu huipputeho-arvio on 2254 kw. H22. Teleliittymät kupari- ja valokuitukaapelit rakennetaan käyttäjän aluetalojakamoon. H23. Paikalliset antenni- ja satelliittivastaanottimet hankitaan ja asennetaan käyttäjätarpeiden mukaisessa laajuudessa. H24. Muut liittymät, esim. valvonta ja vartiointi, täsmennetään jatkosuunnittelun yhteydessä. H25. Päämittaus tapahtuu suurjännitepuolella. Muuntamoon asennetaan energialaitoksen mittareita varten 2-ek-kotelo. Asuntojen sähköliittymille asennetaan omat nousu- ja mittauskeskukset asuntojen teknisiin tiloihin. Jälkimittaukset hankitaan eri käyttäjäryhmille. Mittaukset varustetaan kaukoluentalaitteilla. Myös muiden käyttäjien jälkimittaukseen sekä jakelumuutoksiin varaudutaan toteuttamalla jälkimittaukset monipistemittaukseen perustuvina. Tällöin muutokset eri käyttäjätilojen muutoksissa (tila siirtyy käyttäjältä toiselle) on helpompi huomioida sähköenergian mittauksissa. Monipistemittausjärjestelmän virtamuuntajat asennetaan pää-/nousukeskuksien lähtöihin. H26. Maadoitukset ja potentiaalintasaukset toteutetaan kaikilta osin SFS 6000-standardin ja sähkötietokortin ST mukaisena TN-S-järjestelmänä. Rakennukselle asennetaan maadoituselektrodiksi rakennuksen perustusten tasoon Cuverkko. Rakennuksen betoniraudoitus yhdistetään elektrodiin päämaadoituskiskossa. Pe- ja N-johtimet ovat pääkeskuksissa tehtävää yhdistystä lukuun ottamatta täysin erillään. Puolijohtavat lattiapinnoitteet (50 k < R < 100 M ), asennetaan atk-, tele- ja kytkentätiloihin. Eristävät lattiapinnoitteet kuten sähkötiloissa, >1Tk. Puolijohtavien lattioiden pinnoitteet maadoitetaan lattiatoimittajan ohjeiden mukaan. Johtavuus tarkistetaan asennusvaiheessa pintaresistanssimittauksilla. Ukkossuojaus toteutetaan Suomen standardisoimisliiton käsikirjan 33 mukaisesti. H27. Atk laitteiden sähkösaanti turvataan paikallisilla UPS-laitteistoilla joka on käyttäjähankinta. Toimistotilojen keskukset varustetaan omilla UPS-pistorasialähtöjen kiskoilla, jotka voidaan liittää normaaliverkkoon valintakytkimellä. Tämä mahdollistaa UPS-jakelun syöttämisen keskitetyn UPS- jakelun lisäksi keskuksen alueella myös normaaliverkosta tai omalla paikallisella UPS-laitteella. H28. Varavoimalaitteistolle varataan ulkopuolinen liityntä paloteknisen selvityksen mukaisesti. H3. LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS H31. Keskukset kootaan ja toimitetaan SFS 6000 standardin ja ST liite 1 mukaisesti.

6 5 Pää- ja nousukeskukset ovat tehdasvalmisteisia kennorakenteisia keskuksia. Pääkeskuksia on 2 kpl In = 2500A. Lisäksi 0-kerrokseen ja myös ylempiin kerroksiin (mm. asuntoja varten) asennetaan nousukeskuksia joilla syötetään joko nousukuilussa ylempänä olevia tai tietyssä kerroksessa tai sen osassa sijaitsevia ryhmäkeskuksia. Muut keskukset ovat kosketussuojattuja ja koteloituja asennuspaikan mukaan. Valaistusohjauksia varten asennetaan ohjauskeskukset/painiketaulut H32. Kompensointilaitteet asennetaan pääkeskustilaan. Pääkeskuksille 2 kpl asennetaan estokelapohjaiset kompensointiparistot. H33. Nousujohdot asennetaan kuiluja ja hyllyjä pitkin. Nykyisiä porrashuoneiden portaiden keskiössä olevia sähkötiloja ja nousukuiluja hyödynnetään nousujohtojen kaapeliteinä. Porrashuoneista (ovat poistumisteitä) rakennetaan palo-osastoidut kaapelireitit kerroksiin. Uusia nousukuiluja varataan uusien porras- tai IV-kuilujen yhteyteen. Ohjaus-, valvonta- ja säätölaitteiden runkojohdot kuten edellä. H34. Voimaryhmäjohdot asennetaan kojeille ja laitteille esim. keittiölaitteet, kuntosalilaitteet, automaatti-, nosto- ym. ovet, pistenostimet, hissit ja muut liikunta- ym. tilojen koneistot. Palonkestävät syötöt asennetaan lisäksi automaattisille palo-oville ja savunpoistoluukuille (palonkestävä) H35. Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot asennetaan pääsääntöisesti kaapelihyllyille ja valaisinripustuskiskoille. ATK-laitteille asennetaan omat 1-vaiheiset ryhmäjohdot ja pistorasiat. Siivouspistorasioita asennetaan n. 20 m välein varustettuna kilvellä "siivous. H36. Ohjaus-, valvonta- ja säätölaitejohdot hankitaan ja asennetaan rakennusautomaatiojärjestelmän vaatimusten mukaisesti. Rakennusautomaatiojärjestelmästä varataan ohjauspisteitä valaistuksen ja sähkölaitteiden keskitettyä ohjausta varten. Automaatio-alakeskuksia asennetaan myös ryhmäkeskusten yhteyteen (sisävalaistuksen osittainen ohjaus kiinteistöautomaatiosta) H4. SÄHKÖNLIITÄNTÄJÄRJESTELMÄT H41 Toimistotiloissa työpaikoille asennetaan pistorasiat yleissähkön käyttöön sekä atk-laitteille. Muiden tilojen kuten neuvottelutilat pistorasiavarustus käyttötarkoituksen mukaan. H42 H43 H44 Pistorasiakeskuksia (siirrettäviä) varustettuna 4m liitosjohdoilla asennetaan esim. liikuntatilojen seinille. Kirjaston lainausautomaateille ym. laitteille asennetaan syötöt ao. laitevaatimusten mukaisesti. Uimahallin vedenkäsittely- ym. laitteille asennetaan syötöt ao. laitevaatimusten mukaisesti.

7 6 H5. VALAISTUSJÄRJESTELMÄT Valaistus suunnitellaan tilojen erityisvaatimusten mukaisesti noudattaen standardia SFS- EN Sisätilojen työkohteiden valaistus. Valonlähteinä käytetään pääasiassa loistelamppuja (kaksikantaisia ja yksikantaisia pienloistelamppuja), keraamisia monimetallilamppuja sekä ledejä. Huoltonäkökohdat huomioon ottaen erilaisten lampputyyppien määrä rajoitetaan mahdollisimman pieneksi sekä käytetään pitkäikäisiä valonlähteitä. Valaisimissa käytetään pääasiassa elektronisia liitäntälaitteita. Valaisintyyppien valinnassa kiinnitetään huomiota häikäisyn rajoitukseen. Käytävä-, aula- yms. tiloissa sekä sosiaalitiloissa käytetään joko loistelamppuvalaisimia tai sovelletaan led-tekniikkaa (mm. alasvalovalaisimet). Tehostevalaistusta asennetaan pistekohtaisesti käyttämällä kohdevalaisimia, valonlähteenä ledit tai monimetallilamput. Ledvalonlähteitä pyritään hyödyntämään tekniikan kehittymistä seuraten. Vuokrattaviin liiketiloihin hankitaan ainoastaan perusvalaistus. Muun valaistuksen sekä tilan sähköistyksen hankkii kunkin tilan vuokralainen. Kahvila- ja neuvottelutilat valaistaan alasvalovalaisimin. Neuvottelutiloissa käytetään lisäksi (osittain) epäsuoraa valaistusta. Koulutiloissa käytetään pääasiassa loistevalaisimia. Opetustiloihin asennetaan päivänvaloja liiketunnistinohjaukseen perustuva valaistusjärjestelmä. Liikuntatilojen valaistus toteutetaan pääasiassa loistevalaisimin. Korkeissa tiloissa ja uimahallissa käytetään lisäksi keraamisilla monimetallilampuilla (tai ledeillä) varustettuja valonheittimiä tai kattovalaisimia. Urheilutilojen valaistuksessa noudatetaan standardin SFS-EN Light and lighting. Sports lighting ja kansallisten lajiliittojen suosituksia. Asuntoihin asennetaan perusvalaistus (keittiö, parveke sekä eteis- ja kylpyhuonetilat yms.). Muut valaisimet ovat asukkaiden hankinnassa. Ulkovalaistuksessa (sisäänkäynnit, kulkuväylät) käytetään monimetallilamppuja ja ledejä. Julkisivuvalaistus toteutetaan arkkitehtisuunnitelmassa määritettyjen tavoitteiden mukaisesti joko piha-alueelle sijoitettavilla valonheittimillä tai julkisivupintaan kiinnitettävillä ledvalaisimilla. Kokonaisvalaistusteho on tämänhetkisen arvion perusteella 640 kw. Arvioitu asennettavien valaisimien kokonaismäärä on n kpl. Jatkosuunnittelussa tutkitaan erityisesti energiatehokkaan valaistuksen toteutustapaa. Tällöin pääpaino kohdistuu rakentamisaikana saatavilla olevaan valonlähdetekniikkaan (ledit) sekä kehittyneiden ohjausjärjestelmien soveltamiseen (esim. läsnäoloon ja luonnonvalon saatavuuteen perustuva ohjaus). H 506 Turvavalaistusjärjestelmä Poistumis- ja turvavalaistus toteutetaan asetuksen SMA 805/2005 mukaisena.

8 7 Rakennukseen asennetaan keskusakustopohjainen 240/240V osoitteellinen poistumis- ja turvavalaistusjärjestelmä. Arvioitu asennettavien valaisimien (opas- ja turvavalaisimet) kokonaismäärä on n kpl. H6. SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JA LAITTEET Lämmityskaapelit asennetaan pesutilojen ja pukutilojen lattioihin. Vaihtoehtona on vesikiertoinen järjestelmä suuremmilla lämmitettävillä alueilla. Syötöt (240V) asennetaan lämpövastuksilla varustetuille sadevesikaivoille. Syöksytorville ja vastaaville asennetaan sulanapidot tarvittaessa. H8. NYKYISTEN ASENNUSTEN PURKUTYÖT Kaikki vanhat asennukset puretaan muutostöiden yhteydessä lukuun ottamatta kaapelireittejä nykyiseen muuntamoon. Helsingin Sataman nykyisten teleyhteyksien siirto tai poistaminen ennen muutostöitä on selvitettävä jatkosuunnittelun yhteydessä. J. SÄHKÖTEKNISET TIETOJÄRJESTELMÄT J1. Erillistä puhelinverkkoa ei asenneta, vaan yleiskaapelointiverkon pisteitä käytetään puhelinliitäntöihin. Käyttäjien mahdolliset omat puhelinvaihteet voidaan sijoittaa teletilaan Erillisiä puhelinliitäntöjä asennetaan mm. väestönsuojaan, yleisöpuhelimelle, paloilmoitinkeskukselle, kiinteistöautomaatiojärjestelmälle, rikosilmoitinjärjestelmälle. J 201 Antennijärjestelmä Analogisten radio- ja digitaalisten televisiolähetysten vastaanottoa ja jakelua varten asennetaan antennijärjestelmä ST mukaisesti. Liitynnät info-tv ja televisiointijärjestelmään. Kiinteistöön hankitaan kaapeli-tv liittymä (Welho). Liittymä toteutetaan siten, että kukin käyttäjä voi tehdä oman liittymäsopimuksen. J 203 AV- järjestelmän liityntäpisteet asennetaan paikallisesti käyttäjän esittämiin paikkoihin. Induktiosilmukat asennetaan aula- ja kassapisteisiin. Merkinantojärjestelmät: Yleinen äänentoistojärjestelmä toteutetaan laitteistolla joka mahdollistaa evakuointikuulutukset sekä muiden äänijärjestelmien ohjelman siirrot. Koululle rakennetaan oma äänentoisto- ja info-järjestelmä Liikuntatiloihin asennetaan yleisäänentoiston lisäksi liitynnät paikalliselle äänilähteelle. J301 Ovipuhelinjärjestelmä asennetaan käyttäjän esittämiin paikkoihin. J302 Sisäänpyyntöjärjestelmä asennetaan käyttäjän esittämiin paikkoihin.

9 8 Varattuvalojärjestelmä asennetaan neuvottelu- ja muihin vastaaviin tiloihin. J 305 Ajannäyttöjärjestelmän pääkello asennetaan telehuoneeseen. Sivukelloja on luokissa, auloissa, käytävillä, kahvioissa, liikuntasaleissa, neuvottelu- ja ryhmätyötiloissa sekä kirjastosaleissa. Inva-WC-järjestelmät asennetaan ao. tiloihin. Hälytykset johdetaan valvottuun paikkaan. J402 Työajanseuranta- ja kulunvalvontajärjestelmällä ohjataan ovien lukituksia, valvotaan ovien tiloja ja sallitaan kulku oikeutetuille alueille. Järjestelmään liittyy myös työajanseuranta. Järjestelmä määritellään ja suunnitellaan arkkitehdin kulkureitti- ja talon käyttösuunnitelman perusteella. Toteutuksessa otetaan huomioon eri käyttäjäryhmät (henkilökunta, asunnot, asiakkaat). J403 Rikosilmoitusjärjestelmä toteutetaan kuorisuojauksena ja tilasuojauksena. Kulkutasosta 4 m:n korkeuteen olevat ikkunat suojataan lasirikkoilmaisimilla ja ovet magneettikoskettimilla. Rikosilmoitin integroidaan kulunvalvontaan. J405 J406 J407 J 501 Videovalvonta suunnitellaan rakennuksen ulkopuolelle ja aulatiloihin keskuslaitteiksi suunnitellaan digitaalisesti tallentava järjestelmä. Savunpoisto- ja sammutusjärjestelmät asennetaan viranomaisten vaatimassa laajuudessa sekä erillisen paloteknisenselvityksen mukaisesti. Kaapelointi on sähköurakassa. Paloilmoitusjärjestelmä asennetaan viranomaisten vaatimassa laajuudessa sekä erillisen paloteknisenselvityksen mukaisesti. Koko rakennus, mukaan lukien asunnot, varustetaan osoitteellisella paloilmoitusjärjestelmällä. Paloilmoitin ohjaa mahdollista automaattista savunpoistoa. Järjestelmä suunnitellaan Paloilmoittimen suunnittelu- ja asennusohje 2002 mukaisesti. Kouluympäristössä paloilmoitin voidaan toteuttaa näytteenottojärjestelmällä, mikäli halutaan ehkäistä ilkivaltaisia hälytyksiä. Yleiskaapelointijärjestelmä kattaa koko kiinteistön ja verkostoa käytetään ATK- ja puhelinyhteyksiin, sekä äänen ja muun informaation siirtoon eri käyttäjien ja tilojen välillä. Kaapelointi toteutetaan CAT 6e mukaisin komponentein vastaamaan luokan E vaatimuksia. Palvelintilat varataan käyttäjän ilmoittamien tarpeiden mukaan. Kullekin käyttäjälle varataan omat yhteydet kerrostelineiltä kellarin teletilaan jonne operaattoriyhteydet tuodaan. Tämä mahdollistaa sen että kullakin vuokralaisella on mahdollisuus valita operaattoriliittymänsä eri palveluntarjoajien joukosta. J6. ERILLISET TELEJÄRJESTELMÄT J601 J603 J604 Info- tv järjestelmä asennetaan joihinkin auloihin sekä yleisötiloihin. Tulostaulut asennetaan liikuntatiloihin. Tulostaulu mahdollistaa usean lajin pelituloksen näytön. Tulostaulut ovat käyttäjähankinta. Kaapelointi sähköurakassa. Liikuntatilojen äänentoistojärjestelmä on käyttäjähankinta ja se koostuu seuraavista osioista:

10 9 Liikuntasaliin pienimuotoinen siirrettävä äänentoistolaitteisto joka sovitetaan kuhunkin toimintaan. Kiinteä kuulutusjärjestelmä. Vahvistin- ja ristikytkentäkeskukset tarkkaamoon Ohjelmalähteet, radiomikrofonijärjestelmä, äänipöytä, äänisignaalin muokkaus- ja käsittelylaitteet (DSP). Ohjelmansiirto ja jakovahvistimet Muihin tiloihin (harraste-, tanssi-, musiikkiliikunta-, teatteri-, monikäyttö- jne. tilat sekä vuokrattavat liiketilat) asennetaan kiinteät saliäänijärjestelmät sekä liittymät siirrettäviin äänentoisto-, äänipöytä-, valaistus- ym. järjestelmille käyttäjähankintana. J8. RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ J801 Rakennusautomaatiojärjestelmän kaapeliverkosto hankitaan ja asennetaan sähköurakassa. Helsingissä, kesäkuun 16. päivänä 2011 INSINÖÖRITOIMISTO TAUNO NISSINEN OY