Kiinteistöjen telejärjestelmiä

Transkriptio

1 Kiinteistöjen telejärjestelmiä Tapio Kallasjoki 2014 Seuraava materiaali perustuu pääosin sähköurakoitsijaliiton ST-kortteihin ja sähkötekniset tietojärjestelmät kirjasarjaan sekä antennialan järjestöjen oppaisiin ja sähköalan standardeihin

2 YHTEISANTENNIJÄRJESTELMÄ määritelmiä Jakoverkko Kiinteistön sisäinen yhteisanteniverkko, jota syötetään omasta päävahvistimesta tai kaapeli-tvverkosta Jaotin Laite, joka jakaa tulosignaalin useampaan läpimenevään lähtöön Haaroitin Laite, joka jakaa tulosignaalin yhteen tai useampaan haaralähtöön sekä läpimenevään lähtöön. Monta haaralähtöä sisältävässä haaroittimessa saattaa läpimenevä lähtö olla päätetty haaroittimen sisällä Antennirasia Pistorasia, jonka kautta vastaanotin voidaan kytkeä jakoverkkoon Tähtipiste Tähtiverkon kohta, jossa verkko haaroitetaan meneväksi useaan huoneistoon tai useaan antennirasiaan Tähtiverkko Verkko, jonka liittymät on yhdistetty erillisillä kaapeleilla yhteen jakopisteeseen eli tähtipisteeseen Vaimennukset: Haaroitusvaimennus on haaroittimen tulon ja haaran välinen vaimennus Jakovaimennus on jaottimen tulon ja lähdön välinen vaimennus Lähtöjen välinen vaimennus on vaimennus haaroittimen haarojen tai jaottimen lähtöjen välinen vaimennus Rasiavaimennus on antennirasian tulon ja lähdön välinen vaimennus

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12 PUHELINSISÄVERKKO

13 Sisäverkon rakenne liikerakennuksessa Verkon on oltava mahdollisimman selväpiirteinen jatkokset pyritään sijoittamaan nousukuiluihin Käytetään harvoja kaapelikokoja ei jaeta nousukaapeleita useisiin kerroksiin tehdään yhdenmukaisia ratkaisuja Laajennusvaraa tarvitaan johtoteissä nousu- ja kerroskaapeleissa jatkoksilla Väestösuojaan ja hälytyskeskuksille omat linjat suoraan talojakamosta

14 Talojakamo ja jakoteline Talojakamo yhdistää kiinteistön sisäverkon ja yleisen televerkon. Jakamo sijoitetaan yleensä talon alimpaan kerrokseen. Jakamon mitoitus määräytyy jakotelineen koon perusteella. omakotitalossa lukittava pääte rivitalossa lukittava kotelo asuinkerrostalossa komero liikerakennuksessa pieni huone

15 Omakotitalon liittymä

16 Puhelinrasioiden minimimäärät ja kaapelin parimäärät

17 Puhelinkaapelit Perinteisessä puhelinsisäverkossa kaapeleina käytettiin symmetrisiä kaapeleita. Symmetrisessä kaapelissa johtimet ovat sähköisesti samassa asemassa toisiinsa nähden. Peruselementtinä on johdinpari, jossa on kaksi yhteenkierrettyä samanlaista johdinta. Tästä tulee nimitys parikaapeli.

18 Puhelinsisäverkko asuinkerrostalossa Jakotelineen koko 120 paria talojohto 50 paria jatkosten varaparit merkitty sulkeisiin

19

20 YLEISKAAPELOINTI puhelinjärjestelmille antennijärjestelmille tietojärjestelmille valvontajärjestelmille ilmoitusjärjestelmille

21 Yleiskaapeloinnin etuja Ei riipu sovelluksesta Kaapeloinnin tilavaraukset on helppo tehdä, vaikka tarkat järjestelmät eivät ole tiedossa Joustava ja helposti muunneltavissa Rakenneosat standardoitu, joten laatu on määritettävissä Rakenneosilla avoimet markkinat hintakilpailu Tukee olemassa olevia ja tulevia tuotteita

22 Kaapeloinnin määrämuotoisuus Kaapeloinnissa on aina tietyt toiminnalliset osat Kaapeloinnissa on kolme hierarkista järjestelmää Kaapelointi on kunkin jakamon suhteen tähtimäinen Kaapelit päätetään jakamoissa oleviin päätteisiin

23 Tyypillinen kerroskaapelointi liikerakennuksessa Jokaisessa kerroksessa on vähintään yksi jakamo Vähintään kaksi rasiaa jokaisella työpisteellä Jokaiseen rasiaan tuodaan neljä paria Kaapeleiden enimmäispituus on 90 m

24 Yleiskaapelointi asuinrakennuksissa

25 Kaapeli- ja liitintyyppejä Viestintäviraston määräys M : Asuinrakennuksissa talojakamosta kotijakamoon asennetaan parikaapelointi ja optinen kaapelointi. Parikaapelointi on toteutettava vähintään yhdellä neliparisella parikaapelilla ja optinen kaapelointi neljällä kuidulla. Uudisrakentamisessa jokaiseen asuinhuoneeseen asennetaan vähintään yksi kaksiosainen tietoliikennerasia, jotka kaapeloidaan kukin kahdella parikaapelilla huoneistojakamoon. Yhteisantenniverkossa jokaiseen huoneistojakamoon kaapeloidaan tähtimäisesti koaksiaalikaapelointi talojakamosta. Jokaiseen asuinhuoneeseen asennetaan vähintään yksi antennirasia, joka kaapeloidaan koaksiaalikaapelilla huoneistojakamoon.

26

27

28

29

30

31

32 PALOVAROITIN Palovaroitin on laite, joka havaitsee alkavan palon ja hälyttää paikallaolijat. Palovaroitin voi olla paristokäyttöinen tai verkkovirralla toimiva, jolloin sen toiminta varmistetaan paristolla tai akulla. Ympäristöministeriön asetusmuutoksen E1 (2008) mukaan seuraaviin tiloihin tulee asentaa sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet asunnot huoneistokohtaisesti, majoitustilat, joissa on enintään 50 majoituspaikkaa, hoitolaitokset, joissa on enintään 25 vuodepaikkaa, päivähoitolaitokset sekä P2-luokan 3 4 kerroksiset työpaikkarakennukset.

33 Esimerkki palovaroitinasennuksesta

34 Varoittimien sijoitus

35 PALOILMOITIN Automaattinen paloilmoitin on turvalaitteisto, joka tunnistaessaan tulipalon synnyn tekee automaattisesti ilmoituksen hätäkeskukseen ja hälyttää myös valvottavassa tilassa. Järjestelmä koostuu ilmoitinkeskuksesta, paloilmaisimista, paloilmoituspainikkeista ja paikallishälyttimistä. Paloilmoitinlaitteisto antaa myös automaattisesti varoituksen sen toimintavarmuutta haittaavista vioista.

36 Paloilmoitinjärjestelmän rakenne Perinteiset järjestelmät perustuvat ilmaisinsilmukoihin. Hälytyksen sattuessa tiedetään, minkä silmukan alueella palo on

37 Paloilmoitinkeskus vastaanottaa ilmaisimista ja painikkeista tulevat ilmoitukset Toimittaa ilmoitukset edelleen aluehälytyskeskukseen Käynnistää paikalliset merkinantolaitteet Keskus sijoitetaan palokunnan tuloreitin varrelle helposti havaittavaan ja luoksepäästävään paikkaan

38 Savuilmaisin Savuilmaisin voi olla optinen tai ioni-ilmaisin Ilmaisintyypin valinta riippuu todennäköisen savun partikkelien koosta Savuilmaisin on ensisijainen ilmaisintyyppi

39 Lämpöilmaisimet Maksimaali-ilmaisin (M-ilmaisin) toimii, kun tuntoelin saavuttaa määrätyn lämpötilan Differentiaali-ilmaisin (D-ilmaisin) toimii, kun läpätilan nousunopeus ylittää määrätyn arvon Maksimaali-differentiaali-ilmaisin (DM-ilmaisin) on differentiaali-ilmaisin, jolla on maksimaalilaukaisu Lämpöilmaisimia käytetään silloin, kun savuilmaisinta ei jostain syystä sovellu käytettäväksi

40

41 RIKOSILMOITIN

42

43

44 Ilmaisintyyppejä Sähkömekaanisia ilmaisimia ovikoskettimet magneettikytkimet värähtelykoskettimet kassakaappikoskettimet (värähtelykosketin ja lämpösulake) hälytysmatot hälytyspainikkeet langoitukset, nauhat Elektronisia ilmaisimia mikroaaltoilmaisimet (Doppler-ilmiö) ultraääni-ilmaisimet passiiviset infrapunailmaisimet valokennolaitteistot lasirikkoilmaisimet (ääneen perustuva) äänihälyttimet nk. seismiset hälyttimet

45 MUITA TELEJÄRJESTELMIÄ Kameravalvonta Äänentoistojärjestelmä Aikakellojärjestelmä Työajanseurantajärjestelmä Potilasvalvontajärjestelmä Lukitusjärjestelmä Valaistuksen ohjausjärjestelmät jne Liikerakennuksissa monet eri järjestelmät liitetään yhteiseen kiinteistöautomaatiojärjestelmään, jonka avulla voidaan hallita koko kiinteistön toimintaa.