RAKENNUSTAPASELOSTUS. Kasavuoren koulukeskus SÄHKÖTEKNIIKKA. Päivämäärä Asiakirjanumero. Sisältöluettelo:

Transkriptio

1 Kasavuoren koulukeskus RAKENNUSTAPASELOSTUS SÄHKÖTEKNIIKKA Työnumero 2014xxxx Päivämäärä Suunnitteluvaihe Asiakirjanumero Luonnossuunittelu H0002 Sisältöluettelo: 1. Tekniset vaatimukset 2. Sähkön pääjakelujärjestelmä 3. Sähkön jakelu- ja käyttöjärjestelmä 4. Laitteistojen sähköistys 5. Valaistus 6. Maadoitukset 7. Merkki- ja turvavalaistus 8. Tietoverkko 9. Paloilmoitinjärjestelmä 10. Rikosilmoitusjärjestelmä 11. Antenniverkko 12. Äänentoisto / hätäkuulutus 13. Hissit 14. Aikakellojärjestelmä 15. Savunpoistojärjestelmä

2 TEKNISET VAATIMUKSET JÄRJESTELMIEN SÄHKÖISTYS Suunnittelussa tulee varmistaa seuraavat vaatimukset rakennus- sekä LVIA-suunnitteluun: - Huomioitava mahdollisten myöhempien käyttäjien ja laajennusvarausten vaikutus. - Alakattoihin tulee varata riittävä tila kaikkia asennuksia varten. - Hyllyreiteillä tulee huomioida kaapeleiden jälkiasennusmahdollisuus sekä vaatimukset eri järjestelmien kaapeleiden keskinäisistä etäisyyksistä. - Alakatot johtoreiteillä on oltava helposti avattavissa. - Muussa tapauksessa alakattoon sijoitetaan riittävät huoltoluukut kaapelivetojen mahdollistamiseksi. - Myös rasioiden ja huoltoa tarvitsevien kojeiden kohdalle sijoitetaan riittävän suuret huoltoluukut - Asennustilojen riittävyys tulee varmistaa riittävällä määrällä leikkauksia ja / tai tietomallin tarkastuksella suunnitteluvaiheessa. - Keskuskomerot eri kerroksissa sijoitetaan samaan linjaan, jolloin saavutetaan selkeät pystykuilut kaapeloinneille. - Keskuskomerot varustetaan täyslevein ovin ilman välikarmeja. Ovien korkeus 2300mm - Ryhmäkeskuskomeroita ei sijoiteta osastoiduille poistumisteille. - Keskuskomerot sijoitetaan ensisijaisesti siten, että ovet avautuvat käytävään (ei yksittäiseen huoneeseen). - Ikkunaseinille varataan tila johtokanaville opetus ja toimistotiloissa. - Kerrosjakamotiloissa on oltava riittävästi tilaa ristikytkentäkaapeille sekä huoltotyöhön tarvittava tila - Laajennuson teknistentilojen yhteyteen sijoitetaan seuraavat erikseen lukittavissa olevat laitetilat: - Yleiskaapeloinnin talojakamo (puhelin/atk) - Tila ATK-serverille - Sähkötiloja ei saa sijoittaa märkätilojen alapuolelle, eikä itse tilojen läpi saa johtaa LVI-putkistoja tai kanavia. - Teknisten tilojen sekä ATK-laitetilojen lämmönpoisto huomioitava LVI-suunnittelussa. - Energian säästötavoitteiden saavuttamiseksi tulee suosia vaaleita pintamateriaaleja ja pintakäsittelyä, jotta tilojen valaistuksen hyötysuhde saataisiin mahdollisimman energiataloudelliseksi. - CAD- suunnitelmat tallennetaan ACAD 2007 versioina. 01 Tekniset vaatimukset Tulostettu: /10:39 1/30

3 SÄHKÖN PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄ YLEISKUVAUS Kiinteistön pää- ja nouskeskukset uusitaan. Sähkönjakelu kaapeloidaan eri alueiden ryhmäkeskuksiin ja edelleen yksittäisille sähkölaitteille. Keskuksissa huomioidaan vielä TN-C järjestelmään jäävät ryhmäkeskukset ja niiden nousutarpeet PÄÄKESKUS Nykyinen liittymä jää käyttöön, mutta keskuksessa varaudutaan mahdolliseen lisätehontarpeeseen. Nykyinen pääkeskustila ja nousukeskustila yhdistetään. ENERGIAMITTAUS Sähköenergiakulutusmittaus asennetaan pääkeskukseen Pääkeskus varustetaan verkkoanalysaattorilla jolla mitataan energia, jännite, virta ym. Keittiön sähköenergiakulutus jälkimitattaan. Jälkimittaus valmiudet asennetaan LVI-kenttiin ja valaistuskenttiin KOMPENSOINTI Nykyinen kompensointiparisto kytketään uuteen keskukseen. Paristo siirretään väliaikaissäilytkseen purkutöiden ajaksi. PÄÄJOHDOT Pääkeskukselta nousujohto kullekin ryhmäkeskukselle. Uusittavien keskusten kaapeleina käytetään tyyppejä, joissa nollajohdin on poikkipinnaltaan vaihejohdinta vastaava. Yli 16 mm:n poikkipintaisina kaapeleina käytetään alumiinijohtimisia AMCMK- tyyppisiä kaapeleita. Tätä pienemmät kaapelit kuparijohtimisia MCMK- tai MMJtyyppisiä kaapeleita. Pääjohdot asennetaan kaapelihyllyille. Pääjohtojen välille jätetään jäähdytyksen vaatima väli. RYHMÄKESKUKSET Saneerausalueen keskukset uusitaan nykyisten määräysten mukaiseksi ja varustetaan tarvittavin vikavirtasuojin. Keskuksiin tehdään mittausvaraukset valaistukselle ja mahdollisesti LVI-laitteille. 02 Sähkön pääjakelujärjestelmä Tulostettu: /10:48 2/30

4 SÄHKÖN JAKELU- JA KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ ASENNUSREITIT YLEISTÄ Reitit tulee toteuttaa siten, että riittävä etäisyys sähkö- ja telekaapeleiden välillä saavutetaan. Asennusetäisyydet laitetoimittajien ohjeiden sekä standardin EN mukaisesti. KAAPELIHYLLYJÄRJESTELMÄ Pääkaapelireitille asennetaan tikasrakenteiset kaapelihyllyt kaapelointien asentamiseksi, näkyviin jäävät kaapelihyllyt erikoisväriin maalattuja teräspeltihyllyjä. Hyllyille varataan tilat myös kaapelilisäyksiä varten. Vahvavirta- ja heikkovirtakaapeleita varten asennetaan omat erilliset hyllyt / käytetään erotuslevyä jakamaan kaapelihylly tele- ja vahvavirtaosaan. Tikas- ja levyhyllyinä käytetään tehdasvalmisteisia vakiohyllyjä. Asennustarvikkeiden tulee olla samaa sarjaa. Uudet kaapelihyllyreitit on esitetty pohjapiirustuksissa. JOHTOKANAVAJÄRJESTELMÄ Uusiin opetus, toimisto- yms. työtiloihin asennetaan johtokanavat sähkö- ja teleteknisten liitäntöjen ja kaapelointien asentamista varten. Johtokanavana käytetään alumiinisia tehdasvalmisteisia valkoisia vakiokanavia. Asennustarvikkeiden tulee olla samaa sarjaa. Vanhoissa tiloissa joiden käyttöä muutetaan asennetaan mahdollisesti uusi kanavaosia. LISTA-ASENNUS Saanerausalueella tarvittavat uudet kaapelivedot tehdään lista-asennuksella. Muutoin lista-asennusta ei sallita ilman erityistä perustetta. LÄPIVIENNIT Kaikki uudet kaapeliläpiviennit suljetaan palo- ja ääniteknisesti lävistetyn rakenteen ominaisuuksia vastaavaksi. Tiivistysjärjestelmän tulee sallia jälkiasennettavien kaapeleiden helppo ja läpiviennin kannalta luetettava asennus. Paloläpiviennit tulee voida avata tai lävistää muovityökaluin. VALAISINRIPUSTUSKISKOT Teknisiin tiloihin ja esim. varastoihin, joissa ei ole alakattoa asennetaan teräksiset ripustuskiskot valaisinasennuksia sekä kaapelointeja varten. 03 Jakelu- ja käyttöjärjestelmä tulostettu: /10:48 3/30

5 LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS LVI-JÄRJESTELMIEN SÄHKÖISTYS Toteutetaan kohteeseen asennettavien LVI-laitteistojen sähkösyötöt. Taajuusmuuttajakäyttöjen toteutus erillisen ohjeen mukaan. LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS Toteutetaan kohteeseen asennettavien laitteistojen ja laitteiden sähkösyötöt. Tällaisia kojeita ovat: -aurinkosähköjärjestelmä - yms SÄHKÖNLIITÄNTÄJÄRJESTELMÄT PISTORASIAT Pistorasialiitännäisiä kojeita varten toteutetaan riittävä määrä pistorasioita. Tilakohtaisesti määrät pohjapiirustuksien mukaan. Siivous- ja huoltokäytön pistorasiat huomioitava (kytketään omiksi ryhmiksi). Irtokalusteiden asettamat vaatimukset on huomioitava rasioita sijoitettaessa. Keskilattialle sijoitettaville laitteille ja työpisteille suunnitellaan ja toteutetaan sähkösyöttö käyttöpisteelle asti. Sijoitettaessa pistorasiat kattoon tuodaan liitosjohdot alas esimerkiksi tolppaa tai spiraalijohtoa käyttäen. Pistorasiat suojataan vikavirtasuojakytkimin. KOSKETINKISKOT Kosketinkiskoja tarpeen mukaan opetustiloihin. Kiskojen asennuksessa noudatetaan voimassa olevia määräyksiä ja valmistajan ohjeita. 04 Laitteistojen sähköistys Tulostettu: /10:48 4/30

6 VALAISTUS YLEISKUVAUS #NIMI? - Sisävalaistuksen värintoistoindeksi Ra vähintään 80 - Huomioidaan standardin asettamat vaatimukset valaistuksen tasaisuuden suhteen. - Noudatetaan sisävalaistusstandardia SFS-EN VALAISTUKSEN ERITYISVAATIMUKSET Toimisto- ja opetustiloissa huomioidaan näyttöpäätetyöskentelyn asettamat erityisvaatimukset. VALAISTUKSEN TASOT Valaistuksen tasot standardin SFS-EN taulukon 5.36 mukaan: Luokkahuoneet, lapse t- 300 lx Luokkahuoneet, aikuiset lx Opettajahuoneet lx Yhteis- ja kokoontumistilat lx Laboratoriot, käsityöluokat, tekniset työt lx Musiikki-, ATK-,a kielistudiot lx Kulkuväylät, käytävät lx VALAISIMET Urakkaan sisältyvät valaisimet, liitäntälaitteet, valonlähteet, kiinnitys- ja ripustustarvikkeet sekä ne lisätarvikkeet, jotka on mainittu valaisinluettelossa. Urakoitsija hyväksyttää valaisin- ja lampputyypit rakennuttajalla. Hyväksymistä varten tarvittavan teknisen aineiston toimittaminen sisältyy urakkaan. Valaisimien värit valitaan valmistajan valaisinluettelon standardisävyistä. Mikäli valaisinluettelossa mainitaan, että arkkitehti määrää värin, väri on asianomaisesta standardisävystä poikkeava. Kaikki ne upotettavat valaisimet, joissa on erillinen upotuskehys, hankitaan upotuskehyksineen. Alakattoihin tulevat upotetut valaisimet asennetaan arkkitehdin alakatto-piirustusten osoittamiin paikkoihin. Jonoon asennettavat valaisimet varustetaan ramppiasennustarvikkein ulkonäöltään yhtenäisen valaisinjonon aikaansaamiseksi. Ripustinasennukseen merkityt valaisimet tasapainotetaan. Upotettavien valaisimien asennuksessa noudatetaan valaisin-valmistajan ohjeita tuuletuksesta ja turvaetäisyyksistä palaviin rakenteisiin. Asennettaessa valaisimia pinnalle tai upottaen alas laskettuihin kattoihin urakoitsijan on sovittava työjärjestyksestä ja kiinnitystavoista alakattourakoitsijan kanssa hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Urakoitsija suuntaa kohdevalaisimet kertasuorituksena urakkasuorituksen aikana käyttäjän toivomusten mukaan. Ulkovalaisimina käytetään seinävalaisimia. Valonlähteenä on monimetalli - ja LED-lamput. Valaisinpylväät pihasuunnitelman mukaan VALOLÄHTEET / ENERGIASÄÄSTÖTOIMENPITEET Sähkösuunnittelussa energiasäästöihin pyrittäessä pääpaino on valaistuksen liittyvissä ratkaisuissa. - Valaisimina käytetään korkean hyötysuhteen omaavia loisteputkivalaisimia varustettuna energiatehokkain pitkäikäisin T5-steputkein - Kaikki loisteputkivalaisimet varustetaan elektronisin liitäntälaittein. - Täysin epäsuoraa valaistusta vältetään. - Porrastetaan valaistus eri syttymisryhmiin. - Valaistusta ohjataan päivänvalon, sekä liiketunnistimien avulla 05 Valaistus Tulostettu: /10:48 5/30

7 MAADOITUSJÄRJESTELMÄT MAADOITUS Uudet asennukset toteutetaan 5-johdinjärjestelmänä (TN-S). Päämaadoituskisko asennetaan pääkeskushuoneeseen. Kiskoon liitetään kiinteistön päämaadoituselektrodi. Päämaadoituselektrodin kunta tarkistetaan ja tarvittaessa uusi elektrodi asennetaan kaapelikaivantoon. Iv-konehuoneisiin asennetaan omat maadoituskiskot, jotka yhdistetään päämaadoituskiskoon. POTENTIAALITASAUS Potentiaalitasausverkko liitetään maadoitusverkkoon. TAAJUUSMUUNTAJAT Taajuusmuuttajiin joiden vuotovirta on yli 3,5 ma ja joiden syöttökaapeleiden suojamaadoitusjohtimen poikkipinta on pienempi kuin 10 mm² Cu tai 16 mm² Al, asennetaan lisäsuojamaadoitus poikkipinnaltaan 10 mm² Cu. EN/IEC (sähkökäyttöisten järjestelmien tuotestandardi) 06 Maadoitukset Tulostettu: /10:49 6/30

8 TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄ YLEISKUVAUS Kiinteistössä on nykyinen keskusakullinen turvavalaistusjärjestelmä. Vanhat asennukset jäävät käyttöön saneerausosalla. Laajennusosa liitetään vanhaan järjestelmään. TEKNISET VAATIMUKSET JA RATKAISUT Järjestelmän on täytettävä standardin SFS-EN mukaiset vaatimukset merkki- ja turvavalaistuksesta sekä opasteista. Järjestelmä on osoitteellinen yksikköakullinen turvavalaistusjärjestelmä. Kaapeleiden tyypit on esitetty piirustuksissa. Turvavalaistusjärjestelmän rasiat, jakokotelot ja laitteet merkitään kerrosmuoville kaiverretulla vihreällä kilvellä, jossa teksti TURVAVALAISTUS. Turvavalaisinryhmät varustetaan tilavahdeilla jotka valvovat valaistavan alueen normaalivalaistuksen jännitettä. Järjestelmän nimellisjännite on 230 V AC. LAITTEISTO Turvavalaistus toimii normaalisti 230 V AC -jännitteellä. Verkkojännitteen katketessa tai laskiessa alle 180 V:n turva- ja merkkivalaistuksen jännitesyöttö vaihtuu akkukäyttöiseksi. Nykyinen keskus ja valaisimet jäävät käyttöön. Saneerattavilta alueilta ne puretaan, huolletaan ja asennetaan takaisin. Laajennusosa kytketään nykyiseen järjestelmään. Poistumistieopasteet ovat jatkuvasti käytössä. VALAISIMET Turvavalaisimet (pääosin käytetään LED valaisimia) ovat erillisiä valaisimia, joita syötetään turvavalaistuskeskuksilta. Poistumistievalaisimina käytetään LED-valaisimia. KAAPELOINTI Turvavalaistusjärjestelmän asennukset suojataan paloa vastaan standardissa SFS 4640 esitetyllä tavalla. Kaapelointi suoritetaan standardin IEC 331 mukaisella kaapelilla. Vanhat kaapelit pyritäänsiirtämään muiden asennusten yläpuolelle palonkestävästi kannakoituna. LISÄTIEDOT Poistumisopastevalaisimet ovat jatkuvasti käytössä. Turvavalaisimien syöttö siirtyy akkukäytölle sähkökatkon sattuessa. Käyttäjälle selvitetään säädösten edellyttämät turvavalaistuslaitteiston käyttöä ja hoitoa koskevat velvoitteet. Turvavalaisinjärjestelmää varten asennetaan uudet kaapelireitit. 07 Merkki- ja turvavalaitusjärjestelmä Tulostettu: /10:49 7/30

9 TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄ YLEISKUVAUS Laajennusosaan asennetaan ns. yleiskaapelointiverkko, jonka kautta kytketään puhelin- ja ATK-laitteistojen yhteydet. Opetustiloihin ja työpisteisiin sijoitetaan 2*RJ45-liittimin varustetut pistorasiat puhelinkojeiden ja ATK-laitteiden liittämiseksi. Rasiat kaapeloidaan kerrosjakamoihin, joilta yhteydet viedään runkokaapeleita pitkin talojakamoon. Talojakamossa rasiat kytketään ATK- tai puhelinjärjestelmään. Tietoverkkojärjestelmän aktiivikomponentit ovat ULKOPUOLISET LIITTYMÄT Ei muutoksia nykyiseen liittymään Puhelinyhteydet Puhelinliittymiskaapeli / paikallinen puhelinoperaattori ATK-yhteydet Kuituliittymä, Kupariliittymä VERKOSTO / Talojakamo Ei muutoksia talojakamoon Nousukaapelit ATK-jakotelineeltä laajennusosan jakotelineelle asennetaan valokuitunousukaapelointi (multi-mode, liittimet SC) sekä 2 kpl CAT6A kuparikaapelia Kerrosjakamot Kerrosjakamot sijoitetaan rakennuksen niille varattuihin komeroihin. Jakamot sijoitetaan siten, ettei kerroskaapelointien sallittuja pituuksia ylitetä. Jakotelineet ovellisia peltikaappeja. Telineet varustetaan RJ45-liitinpaneelein kerroskaapeleille sekä liittimin runkokaapeleille. Kaappeihin varataan riittävät tilat käyttäjän aktiivilaitteille. Kaapit ja avotelineet varustetaan pistorasiapaneelilla. Vanhoja kerrosjakamoja voidaan joutua siirtämään LVI-laitteiden vuoksi Kerroskaapelointi Kerrosjakamoilta 2*RJ45-liitinrasioille asennetaan kuparikaapelointi UTP2*(4*2*0,5) CAT6a Muu kaapelointi Puhelintalojakamolta asennetaan suora puhelinyhteys seuraaville kojeille: - sähköenergianmittaus - kaukolämmön mittaus OMINAISUUDET Kaapelointi kokonaisuudessaan toteutetaan kategorian CAT6a mukaisena suojaamattomana (UTP) kaapelointina. Puhelinnousukaapelointi noudattaen kanavaluokkaa C (CAT3). Työpisteiden liitinrasiat 2*RJ45 CAT6 UTP. Verkoston asennuksessa tulee huomioida kaapelointijärjestelmän toimittajan ja voimassa olevan Standardin vaatimukset. Erityisesti tulee huomioida em. ohjeiden asettamat vaatimukset kaapeleiden etäisyyksistä vahvavirtakaapelointiin. Lisäksi tulee huomioida käyttäjän erityisohjeet. 08 Tietoverkkojärjestelmä Tulostettu: /10:49 8/30

10 PALOILMOITUSJÄRJESTELMÄ YLEISKUVAUS Kiinteistön nykyinen paloilmoitusjärjestelmä saaneerataan kokonaisuudessaan lukuunottamatta jo uusittuja asennuksia, ja laajennetaan laajennusosaan. Toteutuksessa huomioidaan; Pelastustoimilaki (561/1999, 23, 31 1 momentti, 32, 90 ja 92 ). Laki pelastustoimen laitteiden teknisistä vaatimuksista ja tuotteiden paloturvallisuudesta (562/1999). Sisäasiainministeriön pelastusosaston määräys Paloilmoittimen hankinta, asennus, käyttöönotto, huolto ja tarkastus (Sm /Tu33, sarja A:60). Sisäasiainministeriön pelastusosaston julkaisu Automaattisen paloilmoituslaitosten teknilliset vaatimukset (n:o 221/651/79). Paloilmoittimen suunnittelu- ja asennusohje ULKOPUOLISET LIITYNNÄT Järjestelmän hälytystieto kytketään puhelinverkon kautta aluehälytyskeskukseen ja vikahälytys valvomoon ja vartiointiliikkeeseen. Paikallishälytys tapahtuu sisäpuolelle ja ulkoseinään sijoitettavilla palosireeneillä. KESKUSLAITTEISTO Paloilmoittimen keskuslaitteisiin luetaan seuraavat laitteet: Ilmoitinkeskus teholähteineen. Käyttölaite, josta voidaan nähdä samat tiedot ja jolla voidaan suorittaa samat toimenpiteet kuin ilmoitinkeskukselta. Palokuntapaneeli, joka on tarkoitettu palokunnan käyttölaitteeksi. Se sijoitetaan palokunnan sisääntulopaikan läheisyyteen (ilmoitinkeskus on sijoitettu muualle). Sillä voidaan kuitata palo- ja ennakkovaroitukset. Palokuntapaneelin yhteydessä tulee myös olla paikantamiskaaviot. Palo- vikamerkinantolaite, joka ilmoittaa optisesti ja akustisesti palo- ja vikailmoitukset sekä mahdolliset ennakkovaroitukset. Palohälytys siirtyy DECT - puhelimiin tekstiviestinä osoittaen huonetunnuksen missä tilassa hälyttävä ilmaisin on. ILMAISIMET Kiinteistöön konventionaaliset ilmaisimet korvataan pääsääntöisesti käyttäen osoitteellisia savuilmaisimia (ioni), tiloissa, joissa olosuhteiden takia ei voida vikahälytyksien mahdollisuuden takia käyttää savuilmaisimia, käytetään lämpö / DM - ilmaisimia. Ilmaisimien asennuksessa noudatetaan laitetoimittajan kyseiselle ilmaisintyypille antamia asennusohjeita, huomioiden myös erikoistiloissa tehtävien asennusten erityisvaatimukset. Painikkeita asennetaan suunnitteluohjeen 2009 mukaisesti. KAAPELOINTI Kaapeloinnissa käytetään laitetoimittajan hyväksymiä ja voimassa olevien standardien mukaisia kaapelityyppejä, huomioiden myös yleiset sähkölaitteiden turvallisuudesta tilaluokitusten osalta annetut ohjeet. Kaikki paloilmoittimen asennustyön aikana tehdyt palo-osastojen väliset läpimenot tulee tiivistää käyttäen hyväksyttyjä menetelmiä ja tiivistysaineita. LISÄTIEDOT Järjestelmä toteutetaan noudattaen toimintaturvallisuuden suunnitteluohjetta. 10 Paloilmoitusjärjestelmä Tulostettu: /10:49 10/30

11 RIKOSILMOITUSJÄRJESTELMÄ YLEISKUVAUS Rikosilmoitusjärjestelmä uusitaan keskuksen sekä reittittimien osalta. Laitteet ja kytkennät rakennuttaja, uudet kaapeloinnit sähköurakoitsija. ULKOPUOLISET LIITYNNÄT Hälytykset ohjataan eteenpäin robottipuhelimella. KESKUSLAITTEISTO Järjestelmän keskuslaitteistona toimii rikosilmoitinkeskus joka uusitaan. VERKOSTO Nykyisten nouskeskustilassa olevien reitittimien osoiteosat uusitaan. KAAPELOINTI Vanhan puolen kaapeloinnin kunto selvitetään mittauksin. Uusien laajennusosan ilmaisimien kaapelointi suoritetaan MHS - tyyppistä kaapelia käyttäen, tyypillisesti MHS 5*2*0,5+0,5, huomioiden laitetoimittajan ohjeet. Kytkentärasiat tulee sijoittaa aina suojatulle puolelle sekä varustaa luvattoman avaamisen ilmaisevin kansikoskettimin. LISÄTIEDOT Järjestelmä toteutetaan noudattaen rakennuttajan / laitetoimittajan suunnitteluohjetta. 13 Rikosilmoitusjärjestelmä Tulostettu: /10:49 13/30

12 ANTENNIJÄRJESTELMÄ YLEISKUVAUS Antennijärjestelmällä vastaanotetaan ja välitetään radio- ja TV-ohjelmia rakennuksen eri tiloihin. Järjestelmän sisäisen kanavan kautta on mahdollisuus välittää lisäksi omaa ohjelmaa. Opetustilat, käytävät, aulat ja toimistohuoneet varustetaan antennipisteillä. Nykyinen järjestelmä jää käyttöön ja laajennusosa kytketään siihen. ULKOPUOLISET LIITYNNÄT Kiinteistö liitetään paikallisen operaattorin kaapeli-tv verkkoon. KESKUSLAITTEISTO Laajennusosaan asennetaan alavahvistin. VERKOSTO Antennipisteet sijoitetaan opetustiloihin, väestönsuojaan, auloihin, oleskelutiloihin ja toimistohuoneisiin. Lisäpisteiden varalle haaroittimiin jätetään vapaita lähtöjä. OMINAISUUDET Järjestelmän mitoitus: Mitoitustaajuusalue MHz Maksimisäteilyteho 20 dbμv Minimivaimennus 25 dbμv Maksimivaimennus 40 dbμv taajuudella 862 MHz Maksimivaimennus 53 dbμv taajuudella 2150 MHz Maksimitasoerot eri kanavilla 15 dbμv Antennirasiatasot dbμv Jakovahvistimen lähtötaso 100 db (micv) dbμv LISÄTIEDOT 14 Antennijärjestelmä Tulostettu: /10:49 14/30

13 ÄÄNENTOISTOJÄRJESTELMÄ YLEISKUVAUS Kiinteistöön asennetaan uusi vahvistinkeskus. Kiinteistö varustetaan keskitetyllä äänentoisto- ja kuulutusjärjestelmällä joka täyttää hätäkuulutusjärjestelmän standardin SFS-EN Palo- ja muiden poikkeustilanteiden informaatio ja poistumisopastus (hätäkuulutus) välitetään äänentoistojärjestelmän kautta. Välituntisoitto äänentoistojärjestelmän kautta. KESKUSLAITTEISTO Vahvistinkeskus kootaan yhtenäiseen laitekaappiin. Ohjelmalähteet Tulevat ohjelmalinjat kuulutukset Radioviritin CDV-soitin Sali Käyttäjän määrittelemistä tiloista Digitaalinen hätäkutsusoitin Mikrofoni Lähtevät ohjelmalinjat Sali Toiminnot Keskus käynnistyy automaattisesti kuulutusten ja ajaksi. Välituntimerkinannot VERKOSTO Kuulutukset ohittavat toistettavan ohjelman. Hätäkuulutus ohittaa myös muut kuulutukset. Luokat ja toimistotilat toteutetaan huonekohtaisin säätimin. Käytävissä tarvittavat tilakohtaiset säätimet sijoitettuna keskuskomeroihin. Kuulutusalueet Kuulutuskojeet Eri toimintoja omaavat tilat jaetaan omiksi kuulutusalueiksi: Esimerkiksi - ulkoalueet Kuulutuskojeita tarpeen mukaan - aulat ja käytävät - opetustilat Kuulutusaluekohtaiset painikkeet - Hallintotilat - Yhteiskuulutuspainike - Sali - Hätäkuulutuspainike - tekninen työ - ulkoalue - kuulutusalueet xx kpl Kaapelointi JAMAK-, UTP-, tai Valokuitutyyppisin parisuojatuin kaapelein. Kaiutinkaapelointi myös KLMA - tyyppisin kaapelein. Riittävä etäisyys vahvavirtakaapeleihin huomioitava. LISÄTIEDOT 17 Äänentoisto Tulostettu: /10:50 17/30

14 Hissit Hissit Hissejä varten suunnitellaan: Hissikuilun johtotie-, valaistus- ja pistorasia-asennukset Hissin sähkönsyöttö kiinteistökeskuksesta Viestilaitteen kaapelointi talojakamosta (yleiskaapelointi) GSM-viestilaitteen sähkönsyöttö ja lisäantenni Hissihälytys RAU- järjestelmään Kosketintieto paloilmoittimelta hissikojeistolle 23 Hissit Tulostettu: /10:50 23/30

15 Aikakellojärjestelmä Aikakellojärjestelmä Olemassaoleva kellojärjestelmä jää käyttöön. Saneerausalueilla kellota tarvittaessa puretaan ja asennentaan uudelleen. Laajennusosa liitetään nykyiseen järjestelmään. Johtoverkko tehdään niin, että runkoyhteydet pääkellolta sähkökomeroihin sijoitettaviin haaroitusrasioihin asennetaan nelinapaisella kaapelilla. Rasialta alueen sivukelloihin johdot valitaan kellotyypin mukaan. Kellojen alla kojerasiat ja kellot liitetään johtoverkkoon pistokytkimin. 25 Aikakellojärjestelmä Tulostettu: /10:50 25/30

16 SAVUNPOISTOJÄRJESTELMÄ SAVUNPOISTOJÄRJESTELMÄ Nykyinen savunpoistoluukun ohjaus jää käyttöön. Kaapeilointi siirretään saneerausalueella uuteen palonkestävään johtoreittiin muiden asennusten yläpuolelle. 27 SAVUNPOISTOJÄRJESTELMÄ Tulostettu: /10:50 27/30