SÄHKÖTÖIDEN RAKENNUSTAPASELOSTUS

Transkriptio

1 LIITE 6 SIPOON KUNTA NIKKILÄN SYDÄN HANKESUUNNITELMA SÄHKÖTÖIDEN RAKENNUSTAPASELOSTUS pvm.

2 1 YLEISTÄ SÄHKÖ- JA TIETOJÄRJESTELMIEN TILAT (ark, lvi, säh) Sähköpääkeskus Talojakamo Tietojärjestelmätila Laitehuone Jakokeskuskomero Näyttämötekniikan tila MUUT RAKENNUSSUUNNITTELUUN LIITTYVÄT ASIAT (ark, rak, lvi, säh) LÄPIVIENNIT (ark, rak, säh) JÄRJESTELMÄKOHTAISET OHJEET LIITTYMISJOHDOT JA MUUT MAAKAAPELIT (ark, rak, lvi, säh) Pienjänniteliittymisjohto Teleoperaattorin liittymisjohdot ASENNUSREITIT PÄÄKESKUS ENERGIAN JA VEDEN MITTAUS JAKOKESKUKSET OHJAUSKESKUKSET (ark, lvia, säh) KOMPENSOINTI MAADOITUKSET JA POTENTIAALINTASAUKSET NOUSUJOHDOT VOIMARYHMÄJOHDOT VALAISTUSRYHMÄJOHDOT (lvia, säh) NÄYTTÄMÖVARUSTUS (ark, säh) SISÄVALAISTUS (ark, säh) ULKOVALAISTUS (ark, säh) TURVAVALAISTUS (ark, säh) ILMASTOINNIN OHJAUS KOJEET (ark, säh) LÄMMITYS (ark, lvi, rak. säh) SUURKEITTIÖKOJEET (ark, säh) TELEJÄRJESTELMÄT YLEISKAAPELOINTI PUHELINJÄRJESTELMÄ YHTEISANTENNIJÄRJESTELMÄ AV-JÄRJESTELMÄT (ark, säh) KESKUSRADIOJÄRJESTELMÄT MUUT ÄÄNENTOISTOLAITTEET (ark, säh) AIKAKELLOLAITTEET SISÄÄNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ INVA-WC, AVUNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ OVIPUHELINJÄRJESTELMÄ JA OVISOITTOLAITTEET AUTOMAATTINEN PALOILMOITIN SAVUNPOISTOJÄRJESTELMÄ SÄHKÖLUKITUSJÄRJESTELMÄ JA PALO-OVIEN AUKIPITOLAITTEET (ark,säh) TYÖAJANSEURANTA- JA KULUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄ VIDEOVALVONTAJÄRJESTELMÄ RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ Sivu 2/36

3 1 YLEISTÄ Tämä hankesuunnitelma määrittelee Sipoon kunnan kouluhankkeen ns. Nikkilän Sydämen sähköasennusten laatu- ja varustelutason pyrkimyksenä ajanmukainen, laadukas ja tasainen varustelutaso. Ohjeella pyritään myös antamaan ohjeita käytännössä havaittuihin pulmakohtiin ja ennakoimaan tulevaa huoltoa sekä rakennuksen muunneltavuutta. Tästä ohjeesta sovelletaan niiltä osia, jotka koskevat kohdetta. Ohjeen asennuksia ja hankintoja koskevista vaatimuksista voidaan poiketa mikäli rakennuttaja hyväksyy muutoksen. Työn laajuus sekä kohteeseen hankittavat sähkö-, tele- ja turvallisuusjärjestelmät selviää tästä rakennustapaselostuksesta ja arkkitehtipiirustuksista. Suunnitelmissa tulee huomioida käytön asennuksille asettamat kestävyysvaatimukset. Rakennustavat tulee selvittää yksityiskohtaisesti ja harkita niiden vaikutus kulloinkin käytettävään asennustapaan. 2 SÄHKÖ- JA TIETOJÄRJESTELMIEN TILAT (ark, lvi, säh) Sähkö- ja teletiloihin suunnittelija ei saa suunnitella eikä sinne saa asentaa mitään LVI-putkia tai kanavia, jotka eivät palvele ko. tilaa. Tilojen yläpuolella ei saa olla kosteita tai märkiä tiloja. Huoneissa tulee olla viimeistellyt lattiat. Tilojen ovet suunnitellaan aukeamaan ulospäin eikä oviaukoissa saa olla korkeita kynnyksiä. Kaikki sähkö- ja tietojärjestelmätilat tulee olla ylipaineisia, tiloissa oltava vähintään koneellinen tuloilma. 2.1 Sähköpääkeskus Pääkeskushuone mitoitetaan kohteen mukaan, koko vähintään 6000 x 2600 x 2800 (l x s x h). Mitoitus on tarkistettava keskuksen kokoonpanopiirustuksia tarkastettaessa. Laitesijoittelusta tulee laatia erikoispiirustus, jossa on esitetty myös seinäprojektiot. Urakkaan tulee sisällyttää hylly luovutusasiakirjakansioille, varasulakkeet, kahvasulakkeiden vaihtokahva ja varasulakekaappi. Lattiapinnoite eristävä muovimatto. Ovi varustetaan kunnan huoltoavainsarjaan kuuluvalla lukkopesällä. Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Sivu 3/36

4 2.2 Talojakamo Noudatetaan Viestintäviraston määräystä THK 25B/1997 M. Huoneeseen sijoitetaan: lukittava puhelinjakoteline yleiskaapelointijärjestelmän talo- tai kerrosjakamo koulun atk-palvelimet hylly luovutusasiakirjoja varten (SU hankkii) pöytä palvelinta varten (SU hankkii) Huone mitoitetaan telineiden ja palvelimien vaatiman tilan mukaan, riittävä ilmanvaihto on huomioitava. Huoneen minimimitat ovat 3000x2000. Huone sijoitetaan keskeisesti ja sijoituksessa on huomioitava, että huone ei ole suurjännitekojeiston, muuntamon tai sähköpääkeskuksen välittömässä läheisyydessä. Huoneesta lähtevien johtoteiden lähellä ei saa olla kiskosiltaa, suurvirtajärjestelmää tai AMMK, MMK tyyppisiä nousujohtoja. Laitesijoittelusta laaditaan erikoispiirustus, jossa on myös seinäprojektiot. Huoneen mitoitus ja laitesijoitus on tarkistettava työpiirustusvaiheessa laitetoimittajien toimittamien laitetietojen perusteella. Lattiapinnoite puolijohtava, maadoitetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Ovi varustetaan kunnan huoltoavainsarjaan kuuluvalla lukkopesällä. Koneellinen tuloilma ja tarvittaessa paikallisjäähdytys. 2.3 Tietojärjestelmätila Huoneeseen sijoitetaan viestintä- ja merkinantojärjestelmien keskuslaitteet. koulujärjestelmän keskus antennivahvistin ja tähtipiste ovipuhelinkeskus pääkello paloilmoitinkeskus hylly luovutusasiakirjoja varten (SU hankkii) Huone mitoitetaan laitteiden vaatiman tilan mukaan, riittävä ilmanvaihto on huomioitava. Huoneen minimimitat ovat 3000x2000. Huoneen sijoituksessa huomioidaan samat asiat kuin talojakamon sijoituksessa. Laitesijoittelusta laaditaan erikoispiirustus, jossa on myös seinäprojektiot. Huoneen mitoitus ja laitesijoitus on tarkistettava työpiirustusvaiheessa laitetoimittajien toimittamien laitetietojen perusteella. Lattiapinnoite puolijohtava, maadoitetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Sivu 4/36

5 Ovi varustetaan kunnan huoltoavainsarjaan kuuluvalla lukkopesällä. Koneellinen tuloilma ja paikallisjäähdytysvaraus. 2.4 Laitehuone Huoneeseen sijoitetaan turvallisuusjärjestelmien keskuslaitteet. murtohälytyskeskus kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet videovalvontajärjestelmän keskuslaitteet hylly luovutusasiakirjoja varten (SU hankkii) pöytä PC:tä varten (SU hankkii) Huone mitoitetaan laitteiden vaatiman tilan mukaan, riittävä ilmanvaihto on huomioitava. Huoneen minimimitat ovat 1600x2000. Huoneen sijoituksessa huomioidaan samat asiat kuin talojakamon sijoituksessa. Laitesijoittelusta laaditaan erikoispiirustus, jossa on myös seinäprojektiot. Huoneen mitoitus ja laitesijoitus on tarkistettava työpiirustusvaiheessa laitetoimittajien toimittamien laitetietojen perusteella. Lattiapinnoite puolijohtava, maadoitetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Ovi varustetaan kunnan huoltoavainsarjaan kuuluvalla lukkopesällä. Koneellinen tuloilma ja tarvittaessa paikallisjäähdytys. 2.5 Jakokeskuskomerot Jakokeskuskomerot mitoitetaan riittävän suuriksi niin, että keskuksille jää vähintään yhden varokekentän levyinen laajennustila, sekä seinätilaa komeroon sijoitettaville telejärjestelmien koteloille. Komeroiden mitoitus on tarkistettava keskusten kokoonpanopiirustuksia tarkastettaessa. Seinät rakennetaan välipohjaan asti, johtoreiteille suljettavat läpiviennit pölyongelmien välttämiseksi. Ovien aukeaminen suunnitellaan sellaiseksi, että ensin avautuu pääkytkimen kohdalla oleva ovi. Samaan oveen asennetaan tukeva, muovinen piirustusten säilytyskotelo. Lattiapinnoite eristävä muovimatto. Ovi varustetaan kunnan huoltoavainsarjaan kuuluvalla lukkopesällä. Koneellinen tuloilma ja tarvittaessa paikallisjäähdytys. Poistoilma-aukkoon palopelti. Sivu 5/36

6 2.6 Näyttämötekninen tila Näyttämötekniikan keskuksia yms. varten rakennetaan erillinen huonetila tai kaapi. Huoneeseen tai kaappiin sijoitetaan: esitysvalaistuksen keskus, mahdolliset sähköisten nostimien ja katsomon keskukset, saliäänikeskus, lukittava kaappi esityslaitteita varten, lukittava kaappi äänipöytää ym. siirrettäviä äänilaitteita varten. Huone mitoitetaan laitteiden vaatiman tilan mukaan, riittävä ilmanvaihto on huomioitava. Ovi varustetaan kunnan huoltoavainsarjaan kuuluvalla lukkopesällä. 3 MUUT RAKENNUSSUUNNITTELUUN LIITTYVÄT ASIAT (ark, rak, lvi, säh) Johtojen asennusreitit suunnitellaan niin, että jälkiasennukset ovat tehtävissä helposti. Suunnittelija valvoo, että korkeiden tilojen kiertämisestä ei aiheudu kohtuutonta kaapelointia umpivälikattoihin tulee riittävän tiheästi huoltoluukkuja ja että huoltoluukut ovat riittävän suuria (minimi 600x600). Huoltoluukkuja on oltava esimerkiksi putkitusten päiden ja rasioiden kohdalla. asennusreiteille ei tule putkittamattomia umpikatto-osuuksia (esim. käytävän katosta ikkunaseinän johtokanavalle, mikäli välillä ei ole johtokanavaa) käytävien välikattojen yläpuolella kaapelihyllyjen ympärille jää riittävä työskentelytila (toisella sivulla ja yläpuolella vähintään 20 cm vapaata tilaa). Paikallisesti voidaan hyväksyä esim. risteävä kanava 10 cm etäisyydellä. Rakennus ja rakenne suunnitteluun vaikuttaa voimassa oleva määräys turvajärjestelmien palonkestävästä asennustavasta. Tämä palonkestävä asennustapa turvajärjestelmien kaapeleille on huomioitava tilavarauksina rakennus suunnittelussa. Pylväsvalaisimien perustaminen toteutetaan InfraRyl 2006 ohjeita noudattaen. 4 LÄPIVIENNIT (ark, rak, säh) Rakennuksesta ulos asennetaan riittävä määrä putkia myös jälkiasennukset huomioiden. Uudisrakennuksien betonirakenteisiin varataan reikiä myös tulevia tarpeita varten. Yksittäisissä rakenteiden läpivienneissä käytetään suojaputkia. Metallikattojen lävistyksissä käytetään muovisuulakkeita. Kaapelihyllyt katkaistaan paloalueiden rajalla johtoläpiviennin molemmin puolin. Sivu 6/36

7 Paloluokitellut läpiviennit suljetaan tyyppihyväksytyllä tuotteella ja menetelmällä. Läpivientien täyttöaste saa olla korkeintaan 50 %. Läpivienteihin asennetaan palossa sulkeutuvia varaputkia jälkiasennuksia varten. Palokatkojen tekijän tulee olla ko. tehtävään erikoistunut asentaja, joka on saanut tehtävään koulutuksen. Palokatkojen tekijän ammattitaitovaatimuksen seurauksena sähköurakoitsijan tulee yleensä käyttää aliurakoitsijaa. 5 JÄRJESTELMÄKOHTAISET OHJEET 5.1 LIITTYMISJOHDOT JA MUUT MAAKAAPELIT (ark, rak, lvi, säh) Kaikki maakaapelit asennetaan putkiin tontin alueella, putket teleoperaattorin liittymisjohtojen putkia lukuun ottamatta rakennusurakkaan. Maakaapelit saavat olla samassa kaivannossa LV-putkien kanssa, mutta kaapelien tulee olla vähintään 1 metrin sivussa niistä. Maakaapelit rasioidaan ja vaihdetaan sisäasennuskaapeliksi, mikäli rakennuksen sisään tuleva johto-osuus on pitkä. Rasiat sijoitetaan rakennuksen sisäpuolelle sopivaan tekniseen tilaan. Läpivientiputkia suunnitellaan myös varalle ja rakennuksen eri seinustoille. Kaikki maakaapelit tulee tarkemitata 0,1m tarkkuudella ja piirtää johtotietokartoille. Kaapelien paikat mittautetaan ennen kaapeliojien peittämistä. Maakaapelit tulee esittää 1:200 mittakaavaisessa pihasuunnitelmassa Pienjänniteliittymisjohto Kohde liitetään sähkölaitoksen verkkoon pienjänniteliittyjänä. Liittymisjohdot suunnitellaan ja niistä tullaan pyytämään urakkaan kuulumaton erillishinta. Mitoituksessa on huomioitava hankkeen laajennettavuus. Liittymisjohtoja varten asennetaan 5 kpl halkaisijaltaan 140 mm putkia tontin rajalta pääkeskushuoneeseen. Hankkeesta lähetetään sähköenergiayhtiölle asemapiirroksen, tasopiirustuksen, josta ilmenee pääkeskuksen sijainti, pääkeskuksen pääkaavion, nousujohtokaavion huipputeholaskelmineen Teleoperaattorin liittymisjohdot Kohde liitetään tilaajan valitseman teleoperaattorin laajakaistaverkkoon. Kohteessa varaudutaan vähintään kolmen operaattorin verkkoliittymään. Talojohdon toimittaa operaattori rakennuttajan tilauksesta ja niiden tarvitsemat putket tontilla toteutetaan rakennusurakassa (RU). Sivu 7/36

8 Talojohtoja varten asennetaan 5 kpl halkaisijaltaan 100 mm putkea tontin rajalta talojakamoon. Teleoperaattorille tulee lähettää suunnitelmasta: rakennuksen osoitteen sekä suunnittelijan ja rakennuttajan yhteystiedot, arvioidun rakentamisen ajankohdan, asemapiirroksen, tasopiirustuksen, josta ilmenee talojakamon sijainti, puhelin- ja yleiskaapelointikaaviot. Rakennuttaja toimittaa myöhemmin operaattorille tiedot talokaapelin tarveajankohdasta. Sähköurakoitsija velvoitetaan ilmoittamaan sähkötöiden valvojalle, milloin johto pitää asentaa. 5.2 ASENNUSREITIT Käytäville asennetaan pääjohtoteiksi erilliset kaapelihyllyt vahvavirta- ja telejohdoille. Käytävillä välikattojen yläpuolella teräksiset pienahyllyt, pintakäsittely vähintään sähkösinkitys. Näkyville jäävät hyllyt valkoiseksi polttomaalattuja tai muovipinnoitettuja teräslevyhyllyjä. Teknisissä tiloissa yms. teräksiset pienahyllyt, pintakäsittely ympäristöolosuhteiden mukaan sähkösinkitys tai tehokkaampi. Välikattojen yläpuolelle on varattava riittävät tilat kaapelihyllyjä varten, myös huolto- ja täydennysasennusvaraukset on huomioitava. Kaapelihyllyjen sijoitus esitetään 1:20 leikkauksin yhdessä LVI-asennusten kanssa. Em. asennusten alustavat risteilyt suunnitellaan luonnosvaiheessa L2. Pääkeskushuoneen, talojakamon, tietojärjestelmähuoneen, laitehuoneen ja jakokeskusten kalustettavissa olevat seinät ja keskusten/laitteiden yläpuoliset vapaat seinäpinnat varustetaan C-kiskoilla vaakatasossa n. 30 cm välein. Kiinnikkeinä vaaditaan käytettäväksi pala- ja kaarikiinnikkeitä. Johtokanavat ovat tehtaalla vakiosävyyn pulverimaalattua puristealumiinia, jossa on erilliset johtotilat vahvavirta- ja telejohdoille. Johtotilojen välisessä seinämässä tulee olla valmis johtoaukotus. Pienissä asennuksissa voidaan käyttää myös laadukasta muovikanavaa. Ikkunaseinien johtokanava-asennukset suunnitellaan yhteistyössä LVI-suunnittelijan kanssa, jotta lämmin ilma kiertää johtokanavan ohi halutulla tavalla. Kannakepituus on määriteltävä, samoin peitesäleiden hankinta. Johtokanavan ja sen kannakkeiden varaan ei saa rakentaa työtasoja tai ikkunapenkkiä. Kannakkeita tulee käyttää normaalia enemmän, johtuen toimistoja rankemmasta käyttöympäristöstä. Johtokanavien seinäläpiviennit suunnitellaan niin, että seinä läpivienteineen täyttää äänieritysvaatimukset. Asennettaessa johtokanava väliseinän läpi, kanavan kannet katkaistaan seinän molemmin puolin, kanava varustetaan läpivientilaipoin ja kanavaan asennetaan äänieristyspalat. Sivu 8/36

9 Suunnittelussa otetaan huomioon se, että kaikkien ovien yhteyteen asennetaan ns. sähköpielet lattiasta kattoon asti (ks. rakennustietokortti RT ). Kaikissa asennusreittiasennuksissa käytetään tehdasvalmisteisia, ko. tuotteelle tarkoitettuja valmisosia. Näkyviin jäävien ripustustankojen yms. osien tulee olla saman värisiä kuin päätuote. Johtoteitä toteutettaessa tulee huomioida metallirakenteiden leikkaus- ja lävistyspintojen reunojen pyöristämisestä (jäysteiden poistosta). Turvajärjestelmien kaapeleita varten asennetaan omat palonkestävät johtotiet. 5.3 PÄÄKESKUS Pääkeskus on rakenteeltaan kosketussuojainen, kennokeskus kokoojakiskoin, pystykiskoin, kaapelikuiluin ja kaapeliaukoin varustetuin väliseinin. Keskus mitoitetaan siten, että n. 50 % tehon lisäys on mahdollinen jälkiasennuksissa. Rakenne esimerkiksi kuten ABB Strömberg MD tai vastaava. Pääkeskushuoneesta tulee laatia seinäprojektiot laitesijoitteluineen. Projektiossa tulee näkyä myös keskuksen kokoonpanoehdotus ja liittymisjohdon reitti. Keskuksen rakennetta suunniteltaessa varokekennot ja -kentät tulee kalustaa täyteen ja kaikkien lähtöjen tulee näkyä myös pääkaaviossa. Varokkeita tulee jäädä myös varalle jälkiasennuksia varten. Nousuvarokkeiden tulee olla 3-napaisia kytkinvarokkeita avattavalla N-kiskolla ja yli 25 A:n varokkeet kytkinvarokkeita. Kytkinvarokkeet varustetaan sulake- ja liitinsuojin (kennot IP20 kenno-ovi avattuna). Kukin kytkinvaroke asennetaan oman oven taakse ja sovitetaan siten, että N- ja PE -liittimet ovat kennoissa virtaliittimien tasolla. Keskus varustetaan ylijännitesuojalla, verkkoanalysaattorilla, sekä nousukohtaisella vikavirran valvontajärjestelmällä. Vikavirran hälytysrajan ylityksestä yhdistetty vikailmoitus rakennusautomaatiojärjestelmään. Keskuksessa tulee olla ennen pääkytkintä oleva tilavaraus varmennetulle ns. turva RK lähdölle (savunpoistopuhaltimille tms.) ja sille erillinen mittaritilavaraus. Järjestelmän tarve selvitetään suunnittelun alkuvaiheessa. Pääkeskushuoneen ulko-oven vieressä tulee olla pistokeliitäntämahdollisuus ulkopuolisen generaattorin (250A) liitäntään. Pääkeskuksessa tulee olla tätä varten automaattinen 800A:n verkonvaihtokytkentämahdollisuus. Keskuksen sisäiset johdotukset 25 A:n varokkeilta riviliittimille vähintään 4 mm². Nousut nimetään (esim. JK12, Keittiö). Keskuksen "PÄÄKYTKIN" -nimikilpi muita kilpiä huomattavasti suurempi. Sivu 9/36

10 Ohjauskytkimet nokkakytkimiä, asentomerkinnät on esitettävä pääkaaviossa. Kontaktorien valmistajan tulee olla ABB, Klöckner-Moeller, Danfoss, Telemecanique, Siemens tai muun valmistajan teknisesti vastaava tuote. Riviliittimet ryhmä-, ohjaus- ja valvontajohdoille. Kaikki johtimet liitetään riviliittimiin, myös N- ja PE-johtimet. Rakennusautomaatiojärjestelmän runkokaapelit päätetään omaan riviliitintilaansa, mikä on selkeästi merkittävä pääkaavioon. Kaapelikuiluissa kaapelit järjestellään siististi ja kiinnitetään kaarikiinnikkeillä kiskoihin. Keskukseen tulee jäädä varatilaa jälkiasennuksia varten. Urakkaan sisällytetään vähintään kolme vuorokautta kestävä verkkoanalyysimittaus normaalikuormitustilanteessa takuuvuoden aikana. Mittaustulokset toimitetaan sähkötöiden valvojalle. 5.4 ENERGIAN JA VEDEN MITTAUS Sähkön mittauksen virtamuuntajat kuuluvat urakkaan. Sähkön, lämmön ja veden kulutuksen mittaukset ovat etäluettavia ja toteutetaan jakeluyhtiöiden ohjeiden mukaan. Mahdolliset alamittaukset sovitaan tilaajan kanssa erikseen. Mittauspäätteen tarvitsemat kotelot, sähköenergiamittarien 2 ek -kotelot yms. asennukset sisällytetään sähköurakkaan. Sähköenergiamittari varustetaan pulssilaitteella. Mittauspäätteen luo asennetaan yleiskaapelointirasia ja suora puhelinlinja talojakamoon. 5.5 JAKOKESKUKSET Jakokeskukset sijoitetaan jakokeskuskomeroihin. Keskus tulee asentaa komeron toiseen reunaan. Ryhmitysalueiden maksimikokosuositus noin 300 m². Kosketussuojaiset kehikkokeskukset varustetaan tiiviisti sovitetuilla metallisilla taustalevyillä. Keskusten yläpintaan asennetaan multilaipat johtoasennuksia varten. Virtakiskojen tulee olla eristettyjä. Ryhmäjohdot suojataan johdonsuoja-automaatein paitsi moottorilähdöt, joissa käytetään tulppa- ja kytkinvarokkeita. Oppilaspistorasiaryhmät suojataan lisäksi 30 ma vikavirtasuojakytkimin. Varokeautomaattien ja vikavirtasuojakytkimien tyypit tulee määritellä. Sivu 10/36

11 Kontaktorien valmistajan tulee olla ABB, Klöckner-Moeller, Danfoss, Telemecanique, Siemens tai muun valmistajan teknisesti vastaava tuote. Keskusvalmistaja tulee velvoittaa keskusta suunnitellessaan täyttämään johdonsuoja-automaattirivit tilan reunaan asti, vaikka pääkaaviossa ko. lähtöjä ei olisikaan esitetty. Näistä varokelisäyksistä urakoitsija veloittaa tarjouksessaan antamansa yksikköhinnan mukaan. Tulppavarokekotelot kalustetaan vastaavalla tavalla täyteen. Keskusten sisäiset johdotukset 25 A:n varokkeilta riviliittimille vähintään 2,5 mm². Keskuksissa valaistusryhmät, pistorasiaryhmät yms. samantyyppiset lähdöt sijoitetaan omiin keskusosiinsa selkeiksi kokonaisuuksiksi. Pääkaaviot laaditaan tämä huomioiden. Keskuksiin suunnitellaan n. 30 % varalähtöjä, myös kontaktorilähtöjä yms. Apureleet pistokeliitäntäisiä varustettuna relepistorasialla. Riviliittimet ryhmä-, ohjaus- ja valvontajohdoille. Kaikki johtimet liitetään riviliittimiin, myös N- ja PE-johtimet. Lähdön syöttö- ja ohjausliittimet peräkkäin. Rakennusautomaatiojärjestelmän runkokaapelit päätetään omaan riviliitintilaansa, mikä on selkeästi merkittävä pääkaavioon. Riviliitintilojen kansien tulee olla saranoituja. Erilliset jakokeskukset seuraaville kuormille: Terveydenhoitotiloille, Suurkeittiökojeille, Teknisen työn tiloille, Esiintymislavan valaistukselle ja laitteille, LVI-koneille. Suurkeittiön muille kuin kylmäkojeille rajataan keskuksesta selkeä kontaktorin jälkeinen keskusosa. Kontaktoria ohjataan keittiössä olevalla merkkilampullisella kytkimellä. Teknisen tilan jakokeskuskomero sijoitetaan ensisijaisesti siten, että ovet avautuvat esimerkiksi aula- tai käytävätilaan. Keskusta ei saa sijoittaa opettajan huonetilaan Fysiikan, kemian, kotitalouden, musiikki- ja ATK-luokkien oppilaspistorasioita syöttävä keskusosa varustetaan kelakytkimellä, jota ohjataan luokasta avainkytkimellä. Sähköurakoitsijalle määritellään velvoite valvoa myös muiden urakoitsijoiden toimittamien keskusten ohjeiden mukaisuutta. Peruskoulun käsitöiden opetustilojen suunnittelussa tulee noudattaa opetushallituksen laatimia ohjeita ja suosituksia. Purunpoistotilojen, maalaamoiden ja muiden palo- ja räjähdysvaarallisten tilojen suunnittelussa ja rakenteissa tulee nou- Sivu 11/36

12 dattaa viranomaisten määräyksiä ja ohjeita. Teknisen työn tilojen ja purunpoiston sähköistyksestä on erillinen ohje 5.6 OHJAUSKESKUKSET (ark, lvia, säh) Valaistuksen ja kojeiden ohjausta varten suunnitellaan käytön edellyttämät ohjauskeskukset, joista osa on lukittuja kiinteistön sisäavainsarjaan. Kiinteistöhuollon tilaan asennetaan lukittava ohjaus- ja valvontakeskus, johon on kerätty koulun tärkeimmät ohjaukset, tarpeelliset automatiikkaohjausten ohitukset ja ohjauspisteiden tilaa osoittavia merkkilamppuja. Teknisen työn opettajan työtilaan asennetaan ohjauskeskus, jossa on pääkytkimen lisäksi ohjauspainikkeet oppilaspistorasioille, työstökoneille, purunpoistojärjestelmän imurilleja paineilmakompressorille. Keskuksessa on myös hätä/seispainike ja "purusäiliö täynnä" -merkkivalo. Ohjauskeskuksessa tulee olla myös tarvittaessa ohjauspainikkeet kaasujärjestelmän pääsulkuventtiilien ohjaukselle. Ohjauskeskuksesta tapahtuvien pistorasia- ja työstökoneohjauksien rinnalle voidaan rakentaa myös langaton ohjaus. Ohjausjärjestelmän tulee olla toimintavarma, huoltoa tarvitsematon ja työturvallinen sekä täyttää voimassa olevat määräykset. Työskentelytiloihin sijoitettavat hätä/seis-painikkeet hankitaan merkkilampuilla varustettuina. Lamppu syttyy, kun painiketta on painettu (merkkivalo helpottaa painetun painikkeen löytämistä). Työstökoneiden ryhmäjohdoksi tarvitaan 7-johtiminen kaapeli, jonka kahta johdinta voidaan käyttää työstökoneiden ohjaustoimintaan (päällä/pois). Paineilmakompressori purunpoistoa ja käsipaineilmakoneita varten on yleensä sijoitettu purunpoistotilaan. Purunpoiston käynnistys käynnistää myös kompressorin, mikä tulee lukituksissa huomioida. Työkoneiden sähköiset jarrut: Kokemusten mukaan koulukäytössä työstökoneiden sähköiset jarrut ovat turvallisimmat. Niitä asennetaan seuraaville koneille: pyörö- ja vannesahalle, oiko- ja tasohöylälle, puusorville, hiomakoneelle, nauhahiomakoneelle ja metallisorville. Suositeltavaa olisi, että laitehankinnoissa koneet tilattaisiin valmiiksi jarruautomatiikalla varustettuina. Jarruautomatiikan relekotelo sijoitetaan kyseisen koneen runkorakenteeseen, tai välittömästi koneen viereen. Tiloihin, joihin tulee enemmän kuin neljä ohjauspainiketta, ohjaukset keskitetään ohjauskeskuksiin. Liikuntasalin ym. vastaavien tilojen yleisvalaistuksen ja laitteiden (jakoseinä, pimennysverhot, koripallotelineet, nouseva näyttämö yms.) ohjaukset keskitetään sähköurakkaan sisältyvään ohjauskeskukseen eikä käytetä laitetoimittajan erillisiä ohjauskojeita. Esitystilanteita varten suunnitellaan myös siirrettäviä ohjauspöytiä liitäntäpisteineen tai vaihtoehtoisesti langattomia ohjaustabletteja. Sivu 12/36

13 Keskusten kokoonpanoluonnokset laaditaan jo suunnitteluvaiheessa. Suunnitelmassa huomioidaan ohjauspainikkeiden johdonmukainen sijoittelu ja määritellään merkinnät. 5.7 KOMPENSOINTI Yleensä keskitetylle kompensoinnille varaus. Suurissa koneyksiköissä kojekohtainen kompensointi. Kompensointiaste noin cos fii = 0,95. Kompensointilaitteisto varustetaan aina vähintään estokelaparistoin. Laitteistosta vikailmoitus rakennusautomaatiojärjestelmään. 5.8 MAADOITUKSET JA POTENTIAALINTASAUKSET Rakennuksen sähkönjakelujärjestelmä on TN-S. Kaikissa johdoissa tulee olla erilliset suojajohtimet. Maadoitukset suunnitellaan sähkönjakeluyhtiön erityisohjeen mukaan. Potentiaalintasaukset suunnitellaan standardien edellyttämässä laajuudessa, huomaa erityisesti lääkintätilat ja purunpoistojärjestelmä. Maadoituskiskot mitoitetaan jälkiasennukset huomioiden. Tietojärjestelmätilaan asennetaan potentiaalintasauskisko telelaitteita varten. Kisko liitetään päämaadoituskiskoon MKEM tyyppisellä johtimella. Urakkaan sisällytetään eristys- ja maadoitusvastusmittaukset. Mittaustulokset toimitetaan sähkötöiden valvojalle. Suunnitelmaan merkitään sähkönjakeluyhtiön ilmoittama oikosulkuvirta liittymispisteessä (sähköpääkeskuksessa). Syötön automaattisen poiskytkennän vaatimusten täyttyminen tulee osoittaa laskelmin, jotka on sisällytettävä suunnitelman liitteeksi. Suojalaitteiden mitoituksessa tulee huomioida perättäisten suojalaitteiden selektiivisyys. Kohteen maadoituselektrodi muodostetaan perustuksen alle asennettavasta kupariköydestä. Perustusten maadoituskaapelit (Cu25mm2) asennetaan perustusten rakentamisen yhteydessä. Työstä vastaa maanrakennusurakoitsija. Työ tehdään sähköurakoitsijan (SU) valvonnassa ja ohjeen mukaisesti. RU päättää maadoituskaapelit pääkeskustilaan pohjalaatan yläpuolelle, josta urakoitsija jatkaa ja liittää perustusmaadoituksen päämaadoituskiskoon. Betoniraudoituksien maadoitusteräs tuodaan pääkeskustilaan ja se varustetaan 10mm liitinkorvakkeella (RU) josta sähköurakoitsija jatkaa kevi25 maadoitusjohtimella päämaadoituskiskoon. Sivu 13/36

14 Muiden johtavien rakenteiden, kanavien ja putkistojen maadoituksesta vastaa sähköurakoitsija. 5.9 NOUSUJOHDOT Nousujohdot 25 mm² asti kuparia, suuremmat alumiinia. Johtojen mitoituksessa huomioidaan jälkiasennuksista aiheutuva tehonlisäys. Nousujohdot tulee mitoittaa enintään 1 % jännitehäviölle induktiivinen jännitehäviö huomioiden. Johdot asennetaan oikaistuna kaapelihyllyille ja mutkakohdissa sidottuna. Nousujohdot merkitään molemmista päistään, esim. merkkauspantaa MSK 200/300 käyttäen. Urakkaan sisällytetään nousujohtojen virtamittaus normaalissa kuormitustilanteessa ja nousujohtojen liittimien kiristys takuuajan päättyessä VOIMARYHMÄJOHDOT Kaikille keittiö-, LVI- ja muille kojeille asennetaan voimaryhmäjohdot. Kojeiden liitäntätavat määritellään suunnitelmassa, tarvittavat rasioinnit ja liitäntäjohdot sisältyvät urakkaan. Johdot asennetaan pääosin oikaistuna kaapelihyllyille ja mutkakohdissa sidottuna. Pääkeskushuoneeseen ja muutamiin jakokeskuskomeroihin asennetaan 32 A, sekä keittiöön ja monistamoon 16 A voimapistorasiat. 32 A pistorasiat varustetaan käyttökytkimellä (pistotulpan irrotus jännitteettömänä). Ohjauskytkimet, hätäpainikkeet ja vastaavat asennetaan uppoasennuksena tiloissa, joissa muutkin asennukset tehdään uppoasennuksena. Suurkeittiökojeiden kontaktorin ohjaus keittiössä olevalla merkkilampullisella kytkimellä. Koulukeittiön ja teknisen työn tilojen pistorasiat läpällistä mallia (IP 34), ja niitä asennetaan riittävä määrä. Jaksolukusäädettyjen moottorien ohjaus- ja ryhmäjohdot häiriösuojatuin kaapelein ja läpiviennein. Taajuusmuuttajan/turvakytkimen ja moottorin välille asennetaan taipuisa häiriösuojattu liitäntäkaapeli. Taajuusmuuttajia ei varusteta ohituskytkimellä muuta kuin poikkeustapauksissa. Teknisen työn tilojen kaapelointi pyritään tekemään pääasiassa seinärakenteiden kautta. Sivu 14/36

15 Suunnittelussa tulee selvittää koneiden lopulliset paikat riittävän ajoissa niin, että keskilattialle sijoittuvien laitteiden (esimerkiksi pyörösaha) johtoputkitukset voidaan upottaa lattiarakenteeseen. Purunpoiston sähköistyksessä tulee noudattaa palo- ja räjähdysvaarallisten tiloista annettuja asennusohjeita. Muu kaapelointi sijoitetaan normaalia asennustapaa noudattaen kaapelihyllylle, valaisinripustuskiskoihin, johtokanaviin ja uppoasennuksena seinärakenteisiin. CNC-koneille ja atk-pistorasioille tulee asentaa omat erilliset ryhmäjohdot, atkpistorasiaryhmäjohdot yksivaiheisina VALAISTUSRYHMÄJOHDOT (lvia, säh) Valaistusryhmäjohdot asennetaan pääosin: käytävillä oikaistuna kaapelihyllyille ja mutkakohdissa sidottuna elementtirakenteisten koulujen luokissa valaisinripustuskiskoihin ja johtokanaviin toimistotiloissa pistorasiaryhmitykset johtokanaviin muualla yleensä uppoasennuksena muoviputkeen. Putketonta asennustapaa ei hyväksytä. Siivouspistorasioiden asennuskorkeus käytävillä ym.170 cm, asennusväli 12 m. Tauluvalaistuksen ryhmitys siten, että valkokankaan kohdalla olevaa valaisinta voidaan ohjata muusta tauluvalaistuksesta erikseen. Tauluvalaistusta ohjataan taulun vierestä ja ovipielestä. Muut ohjauskytkimet vain sähköpielessä. Pistorasioiden asennuksessa huomioidaan suunnittelun aikaiset ja tulevat tarpeet. ATK:lle ei asenneta erillisiä ryhmiä, lukuun ottamatta talo- ja kerrosjakamoiden pistorasiat. Kaikki pistorasiat varustetaan sulkulaittein. Liikuntasalin pistorasiat suojataan iskuilta asentamalla rasiat seinäsyvennykseen ja/tai asentamalla rasioiden ympärille suojat. ATK-pisteiden yhteyteen asennetaan 2 kpl kaksoisschukoja. Pistorasiat ryhmitetään yksivaiheisesti. ATK-luokan, tietojärjestelmien keskuslaitteiden ja jakamoiden pistorasiat varustetaan ylijännitesuojin. Himmennettävien valaistusryhmien ohjaus- ja ryhmäjohdot asennetaan häiriösuojatuin kaapelein tai metalliputkiin. Johdot asennetaan erilleen muista kaapeleista ja risteämään suorassa kulmassa niiden kanssa. Fysiikan, kemian, kotitalous- ja musiikkiluokkien sähköpieliin asennetaan avaimella palautettava sienihätäpainike (esim. Elko sähkönro ) ja merkkilamppu. Painikkeella ohjataan luokan kojeiden ja pistorasioiden keskusosan pääkontaktoria. Luokan vedenjakelun sulkevan magneettiventtilin ohjausta varten asennetaan painike (esim. Elko sähkönro ) ja merkkilamppu. Sivu 15/36

16 Pistorasioita asennetaan työskentelytiloihin riittävässä määrin, jotta jatkojohtojen käyttö olisi mahdollisimman vähäistä. Mikäli elektroniikan ja metallityön työpisteissä käytetään matalajännitteisiä juottimia,tulee suunnitelmissa ottaa huomioon niiden tarvitsemat muuntajat. Mahdolliseen ulkotyöskentelypisteeseen sijoitettavien pistorasioiden tulee olla ohjattavissa opettajan ohjauskeskuksesta. Tietokoneiden ja CNC-laitteiden pistorasioiden tulee olla omina ryhminään, UPS-laitteistolla varmistettuna. Hätä/seis-painikkeet eivät saa katkaista virtaa edellä mainituilta pistorasioilta. Oppilaskäyttöön tarkoitetut pistorasiaryhmät tulee varustaa vikavirtasuojauksella (30 ma). Työskentelytilojen pistorasioiden tulee olla IP 34 -rakennetta ja lujatekoisia. Koulukeittiön ja teknisten tilojen valaistuksen ja yleispistorasioiden syöttö otetaan muusta kuin ko. tilan laitteita palvelevasta keskuksesta. Ilmanvaihdon, oppilaspistorasioiden yms. ohjauskytkimien korkeus sähköpielissä cm. Ryömintätilaan asennetaan valaisimia ja huoltopistorasioita. Vesikatolle asennetaan huoltopistorasioita. Pistorasioilla ajastin tms. kytkin esimerkiksi ilmanvaihtokonehuoneen ovipielessä sisällä. Pistorasioiden asennuksessa huomioitava katolle kertyvä lumi ja pistorasia on varustettava lumisuojalla. Ulkovarastoille asennetaan omat 3-vaiheryhmät NÄYTTÄMÖVARUSTUS (ark, säh) Näyttämö sijaitsee vaiheessa 1A ala-aulan - ruokasalin yhteydessä. Vaiheessa 1B näyttämö avautuu myös tulevan liikuntasalin suuntaan. Näyttämövarustus tulisi olemaan laajennettua perusmallia A2 vastaava: Näyttämömekaniikka Äänijärjestelmä Kiinteä putkiristikko, johon asennetaan konekäyttöinen esirippu, sivukatteet, taustaverhot, konekäyttöinen valkokangas. Etuvaloa varten salin puolelle lisäksi valaisinripustusputki, joko kiinteä tai alaslaskettava, käsi- tai konekäyttöinen, riippuen huolto- ja suuntausmahdollisuudesta. Kaksi PA-kaiutinta, vähintään 115 db/1 m maksimi äänenpaine, päätevahvistin vähintään 2x250W RMS/8 Ω, mikserissä vähintään kuusi mikrofonisisäänmenoa ja kaksi stereolinjaliitäntää. Ohjelmalähteinä cd-soitin, radio ja kasettidekki sekä mikrofonit: kaksi dynaamista Sivu 16/36

17 AV-järjestelmä Valojärjestelmä herttakuvioista yleismikrofonia, yksi dynaaminen herttakuvioinen solistimikrofoni, yksi herttakuvioinen paristo- /phantom-käyttöinen elektreettikondensaattorimikrofoni, yksi tai kaksi kanavaa UHF-diversity langattomia vastaanottimia, yksi tai kaksi käsilähetintä, yksi taskulähetin pallokuvioisella lavalier-kapselilla, vähintään neljä kolmijalkatyyppistä mikrofonitelinettä teleskooppipuomilla. Kuva-, ääni- ja ATK-kaapelointi videoprojektorille ja toistimille (videonauhuri, PC ja lukukamera). Data/videoprojektori sekä kuvan toistimena SVHS-nauhuri ja/tai DVD-toistin yhdistettynä salin äänijärjestelmään. DVD-toistin voi korvata audio-cd soittimen. Tilassa riittävä sähkösyöttö (2 kpl 3x32A), DMX-ohjatut himmenninyksiköt kw-kanavaa kw plano convex-tyyppistä valonheitintä läppärajaimin, kanavainen kahden esivalinnan DMX-manuaalivaloohjain. Neljästä kuuteen himmenninlinjaa etuvalaisinansaassa, loput himmenninlinjat tasaisesti jaettuna näyttämön yläpuolella. Kymmenen värin lajitelma värikalvoja, 3-4 m 2 /väri. Koska keskuslaitteet ovat salista erillisessä tilassa, saliin suunnitellaan 1 2 kpl siirrettävien ohjauslaitteiden (äänipöytä, valopöytä, ohjauskeskus) liitäntäpisteitä. Ohjauksen käyttölaite voi olla myös langaton ohjauspaneelitabletti. Sähköisesti ohjattujen katsomoiden ja näyttämöiden ohjauslaitteet sijoitetaan siten, että ohjattavaan laitteeseen on näköyhteys aina ohjattaessa. Ohjaus varustetaan palautuvalla avainkytkimellä sekä ääni- ja valomerkillä. Käytön opastus annetaan käyttövastuussa olevalle henkilölle. Järjestelmien yksityiskohtainen laajuus ja taso sovitaan rakennussuunnitteluvaiheessa SISÄVALAISTUS (ark, säh) Koulun sisätilojen valaistuksen suunnittelussa noudatetaan standardia SFS-EN ja ulkovalaistuksessa standardia EN Valaistuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota valaistuksen tasaisuuteen ja sylinterivalaistusvoimakkuuteen. Teknisen työn opetustiloissa hyvä yleisvalaistus (vähintään 500 lx) on tärkeää työskentelyn ja työturvallisuuden näkökulmasta. Riittävän valomäärän saamiseksi työstökoneille voidaan käyttää yleisvalaistuksen lisänä kohdevalaistusta. Työskentelytiloissa valaisimien tulee olla suljettua rakennetta (IP 34). Konesalissa stroboskooppi-ilmiön poistamiseksi valaisimissa tulee käyttää elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja valaisimia. Viimeistelytilan vetokaapin valaisin sisällytetään kaappitoimitukseen. Kaikki valaisimet varustetaan pääsääntöisesti elektronisella liitäntälaitteella. Sivu 17/36

18 Valaistusta ohjataan tiloista riippuen joko aikaohjelmalla, päivänvalon valoisuustunnistimilla, läsnäolotunnistimilla tai liiketunnistimilla. Tilojen valaistus toteutetaan joko LED-valaisimia tai T5-loistelamppuvalaisimia ja pienoislamppuvalaisimia käyttäen. Suunnitteluvaiheessa laaditaan kummastakin vaihtoehdosta (LED/loisteputki) suunnitelma ja laatu- ja kustannusvertailu, minkä perusteella lopullinen valaisinvalinta tehdään. Lamput OSRAM, PHILIPS tai laadullisesti vastaavia, värisävy lämmin valkoinen. Lampputyypeissä huomioidaan lamppuhuolto (lampputyyppien lukumäärä, polttoikä yms.). Tauluvalaisimen tyyppi on tutkittava jo suunnitteluvaiheessa laskelmin. Urakkaan on sisällytettävä vaatimus koeasennuksesta, jossa selvitetään tarjotun valaisintyypin vastaavuus suunniteltuun nähden. Koulukeittiötiloissa tiiviit muovikaukalovalaisimet heijastimilla. Tilaluokitukset huomioidaan valaisinvalinnoissa (huomaa erityisesti purunpoistotila, hitsauskaasupisteet, ruiskumaalauskaapin vaikutus). Pukuhuoneissa muovikuvulliset valaisimet. Liikuntasalin valaisimissa ruuvikiinnitteiset, pallonkestävät, saranoidut häikäisysuojat. Varastoissa yms. tiloissa runkovalaisimet Al-heijastimin. Valaisinten häikäisysuojien ripustuksen on oltava varmistettu putoamissuojin. Levy- ja välikatoissa valaisimet kiinnitetään kiinteään tukirakenteeseen rakennettuun kiinnitysalustaan. Valaisimet piirretään alakattopiirustuksiin merkityille kohdille. Valaisimet sijoitetaan sellaisiin paikkoihin ja sellaiselle korkeudelle, että valaisinhuolto on turvallista. Alasvalojen heijastimien tulee kestää puhdistus naarmuuntumatta (metalloinnin suojalakkaus tms). Alle 3 m korkeudella alasvaloissa käytetään häikäisysuojia. Häikäisysuojan tulee olla iskunkestävää lasia. Valaisimet suojataan työnaikaiselta likaantumiselta. Optiset häikäisysuojat ja heijastimet saa asentaa paikoilleen vasta loppusiivouksen jälkeen tai niissä tulee olla suojakalvot, jotka saa poistaa vasta loppusiivouksen jälkeen. Suunnitteluvaiheessa sähkösuunnittelija ja arkkitehti laativat valaisinluettelon esitteineen ja valaistuslaskelmineen tilaajalle hyväksyttäväksi. Muoviosien on oltava UV-stabiloituja. Rakennusautomaation ohjauspiirejä ja keskuslähtöjä suunnitellaan riittävästi niin, että koulun eri käyttötilanteissa eri rakennusosien ja kerrosten yleisten alueiden valaistusta voidaan ohjata toisistaan riippumatta ja taloudellisesti. Huom. myös osavalaistusmahdollisuus, päivänvalosäätö ja kulkuvalaistus. Sivu 18/36

19 Valaistusta ohjataan yleensä paikallisin kytkimin, läpikuljettavissa huoneissa käytäväkytkimin. Valaisimet ryhmitetään siten, että osavalaistus on mahdollinen. Soveltuvin osin voidaan käyttää painikeohjausta, porrasautomaatteja ja IRläsnäolokytkimiä. Ohjauksessa tulee huomioida myös avaimella ohjautuvat siivouskytkimet. Luonnonvalon määrää, kellon aikaa, ajastimia, läsnäoloa yms. tulee hyödyntää ohjauksissa (esimerkiksi valaistuksen automaattinen sammutus kun tilassa ei ole ketään). Automatiikkaohjauksille on varattava ohitusmahdollisuus ainakin jakokeskukseen. Kokoustiloihin asennetaan himmennettävä valaistus, sekä tilanneohjausjärjestelmä valaistuksen ja laitteiden ohjausta varten. Valaisimet lamppuineen sisältyvät urakkaan ULKOVALAISTUS (ark, säh) Valaisimet lamppuineen sisältyvät urakkaan. Ulkovalaistus suunnitellaan niin, että lasten kuljetusliikenne sujuu turvallisesti, ja henkilökunta näkee koko piha-alueen. Ulkovalaistusta täydennetään rakennuksien sisäänkäyntien valaistuksella. Ulkovalaistus ei saa häikäistä tai häiritä ympäristöä. Suunnittelussa on huomioitava myös videovalvontajärjestelmän tarpeet. Asennustöissä tulee noudattaa InfraRYL 2006 yleisiä laatuvaatimuksia ja asennusohjeita. Ulkopylväsvalaisimissa käytetään joko induktio-, suurpainenatrium-, Led tai monimetallilamppuja. Suurpainenatriumlamppumalleista valitaan valoltaan valikoiman valkoisin versio. Suurpainenatriumlampun liitäntälaitteeseen tulee voida liittää myös monimetallilamppu. Käyttötilanteet: normaalikäyttö kun lapset ovat koulussa ilta- ja viikonloppukäyttö yöaika Pylväsvalaistus: valaistus syttyy aamulla aikaohjelmalla ja sammuu valoanturin ohjaamana valaistus syttyy illalla valoanturin ohjaamana. Illalla ja viikonloppuisin valaistus palaa vain käytön edellyttämillä alueilla. yöllä 1/3 valaistus (yksi vaihe kolmivaiheryhmästä) tai himmennys Koulun oman kentän valaistus: kuten pylväsvalaistus, mutta oma ryhmitys ja energiamittausvaraus. lisäksi kentälle lukittavaan ilkivallankestävään koteloon munakellokytkin. Sivu 19/36

20 Liikuntatoimen kenttien valaistus: oma sähköliittymä energiamittareineen. ohjaukset ja ryhmitys sovitaan erikseen. Seinusta- ja sisäänkäyntivalaistus: kuten pylväsvalaistus Valaisimet ryhmitetään niin, että osavalaistukset mahdollisia ja piha-alueiden toiminnallisia kokonaisuuksia voidaan ohjata itsenäisesti (riittävästi keskuslähtöjä ja VAK-ohjauspiirejä, vaihekohtaisia ohjauksia). Ohjauksien tavoitteena on tarpeen mukainen valaistus ja energiataloudellisuus. Ulkovalaistusta ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmällä, johon on liitetty valoanturiohjaus. Automaattiohjausten ohitusta varten kiinteistön huoltotilan ohjauskeskukseen asennetaan valintakytkimet Käsi-0-Autom. Ulkovalaistuksen sähkönsyöttö otetaan pääsääntöisesti kiinteistökeskuksesta. Laajoissa rakennuksissa seinustavalojen syötöt voidaan ottaa enintään kahdesta paikallisesta keskuksesta. Ulkovalaisimet ilkivallankestäviä. Valaisinten häikäisysuojien on oltava UVstabiloituja. Mikäli ympäristön yleisillä alueilla on puistovalaisimia, tulee harkita saman valaisintyypin käyttöä. Valaisinpylväät kuumasinkittyjä teräskartiopylväitä, korkeus 5 m. Valaisinpylväät varustetaan tehdasvalmisteisin säädettävin betonijalustoin ja pylväskalustein (kaapelien haaroitusliittimet ja johdonsuoja-automaatti). Maakaapelit päätetään kutistemuovisiin huppupäätteisiin. Urakkaan sisällytetään valaisinpylväiden suoristaminen noin vuoden kuluttua vastaanotosta ja takuuajan päättyessä. Pylväiden välit n m. Valaisinpylväiden paikat merkitään maastoon ja esitetään hyväksyttäväksi arkkitehdille, suunnittelijalle ja valvojalle ennen asennusta. Valaisimet sijoitetaan siten, että normaalia työskentelykorkeutta korkeammalla sijaitsevat valaisimet voidaan huoltaa nostimen lavalta TURVAVALAISTUS (ark, säh) Tilat varustetaan poistumistievalaistuksella ja varavalaistusjärjestelmällä. Suunnittelijan tulee tarkistaa arkkitehdiltä rakennuksen poistumistiet ja -suunnat. Turvavalaistus asennetaan noudattaen suunnitteluaikana voimassa olevia lakeja, asetuksia, määräyksiä ja standardeja vaadituilta osin. Lisäksi noudatetaan Sähkötieto ry:n viimeisimmän julkaisun "Poistumisvalaistus ja poistumisreittivalaistus" ohjeita. Sivu 20/36

21 Turvavalaisimia asennetaan myös sähköpääkeskukseen, tietojärjestelmien huoneisiin, LVI-teknisiin konehuoneisiin, terveydenhoitohuoneisiin. Aulaan, liikuntasaliin ja niiden poistumisreiteille asennetaan käytännössä aina poistumisreittivalaistus ja avoimen alueen valaistus. Teknisen työn tiloihin asennetaan riskialttiin työalueen valaistus. Konesali varustetaan varavalaisimella, joka liitetään koulun turvavalaistusjärjestelmään. Turvavalaistuskeskus asennetaan tietojärjestelmähuoneeseen, ei koskaan sähköpääkeskushuoneeseen. Turvavalaistuskeskuksen akusto varustetaan huoltovapain ns. 10 vuoden akuin ja akuston syväpurkaussuojin. Keskuksen vikailmoitus liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään. Kaapeloinnissa tulee noudattaa palonkestävää asennustapaa. Turvavalaisimissa tulee käyttää pitkäikäisiä Led- tai loistelamppuja. LEDlamppuvalaisimien laatutekijät tulee määritellä tarkasti niin, että heikkolaatuiset ja huonosti valkoista valoa säteilevät valaisimet voidaan hylätä, mikäli urakoitsija sellaisia esittää suunniteltujen valaisintyyppien tilalle. LED lamppuja syöttävän keskuksen ja valaisimen elektroniikan, sekä valaisimen sisälämpötilan tulee olla optimoitu niin, että lampuilla saavutetaan vähintään h polttoikä (valovirran alenema enintään 50 %). E27 kantaisia pienoisloistelamppuja ei hyväksytä. Suunnittelija esittelee turvavalaistussuunnitelman paloviranomaisille ennen urakkalaskentaa. Paloviranomaisen esittämät muutokset tulee viedä urakkalaskentaasiakirjoihin. Suunnittelija laatii palonviranomaisen huomautuksista muistion tai säilyttää huomautusmerkinnöin varustetut piirustukset käyttöönoton yhteydessä pidettävää palotarkastusta varten ILMASTOINNIN OHJAUS Ilmastointisuunnitelman mukaisten ilmanvaihtolaitteiden ohjaukset suunnitellaan rakennusautomaatiojärjestelmän suunnitelman mukaan KOJEET (ark, säh) Työssä tulee selvittää kaikki koululle tulevat kojeet. Kaikkien kojeiden sähkönsyötöt näytetään sähkösuunnitelmissa ja niiden asennukset sisältyvät sähköurakkaan. Kojeiden hankinnasta sovitaan urakka-asiakirjoissa erikseen. Sivu 21/36

22 Jakoseinien, valkokankaiden, pallokorien ja verhojen koneikot rajakytkimineen sisällytetään rakennusurakkaan. Niiden muut ohjaus- ja kytkentälaitteet ovat sähköurakassa sovitettuna keskitettyihin ohjauskeskuksiin ja kontaktorit ryhmäkeskuksiin. Osa kojeista sisältyy koulun käyttäjähankintoihin, kuten videoprojektorit ja videotaulut LÄMMITYS (ark, lvi, rak. säh) Teknisten tilojen viimeistelytilassa tarvitaan toisinaan normaalia korkeampi huonelämpötila. Lämpötilan nostamiseksi tilaan voidaan hankkia sähkölämmitin, jonka tulee olla rakenteeltaan suljettua mallia, pintalämpötila enintään 60 ºC. Sähkölämmittimen lämpötila säädetään siten, että lämpötilanmittausanturi sijoitetaan huonetilaan ja säädin tilan ulkopuolelle (esim. jakokeskukseen). Ulkokatoksessa sijaitseva pienkoneiden korjauspaikka varustetaan tarpeen mukaan sulanapitolämmityksellä (lämmityskaapeli). Suunnittelussa tulee huomioida vesikourujen ja syöksytorvien mahdollinen saattolämmitystarve. Ulkoportaat varustetaan sulanapitolämmityksillä SUURKEITTIÖKOJEET (ark, säh) Kojeet ovat yleensä rakennusurakassa, hankintarajat sovitaan erikseen. Kojeiden ryhmä- ja ohjausjohtojen lattialäpivientien on oltava laitteen jalan luona EIKÄ KOSKAAN valmistajan ilmoittaman kytkentäpaikan kohdalla. Lattialäpiviennit suojataan laipallisin kupariholkein. LVI- ja sähköliitäntöjen lattialäpivientien mahdollinen yhteinen paikka ja asennustapa on sovittava yksityiskohtaisesti LVI-suunnittelijan kanssa. Moottorikäyttöisiä liikkuvia osia sisältäviin kojeisiin työsuojeluviranomaiset vaativat hätä-seis painikkeet ja laitekohtaiset turvakytkimet (paitsi schukoliitäntäiset kojeet). Uusien kojeiden hankinnassa pyritään, että em. varusteet ovat kojeessa kiinteänä osana. Uusiin kojeisiin, joissa kytkintä ja painikkeita ei ole, sekä vanhoihin käyttöön jääviin koneisiin em. varusteet joudutaan hankkimaan erillisinä, jolloin niiden sijoitus ja tyyppi suunnitellaan yhteistyössä keittiösuunnittelijan kanssa. Painikkeet ja turvakytkin hankitaan ja asennetaan sähköurakassa. 6 TELEJÄRJESTELMÄT 6.1 YLEISKAAPELOINTI Kouluun asennetaan yleiskaapelointijärjestelmä noudattaen standardia EN (siirtotieluokka E ja optinen kaapelointiluokka OF-300). Sivu 22/36

23 Pisteitä asennetaan jokaista koulun työpistettä varten. Lisäksi pisteitä asennetaan kattavaa WLAN-tukiasemaverkkoa varten siten, että se mahdollistaa oppilaskohtaisen kannettavan pc:n tai tabletin käytön. Jakamoiden määrä riippuu koulun fyysisistä mitoista ja talojakamon sijainnista. Kouluissa on kolmen hallintokunnan verkot, joilla on omat aktiivilaitteensa talojakamossa ja jotka on pidettävä täysin toisistaan erossa. Koulusta kaupungin alueverkkoon päin nämä verkot käyttävät yhteistä laajakaistayhteyttä. ATK-nousukaapeleina käytetään optisten kuitukategorioiden OM 1 ja OS 1 mukaisia yhdistelmävalokaapeleita, sekä kategorian 6 mukaisia, suojaamattomia (UTP), symmetrisiä parikaapeleita. ATK-kerroskaapeleina käytetään optisen kuitukategorioiden OM 1 ja OS 1 mukaisia yhdistelmävalokaapeleita, (MM ja SM), sekä kategorian 6 mukaisia, suojaamattomia (UTP), symmetrisiä parikaapeleita. Suojattuja parikaapeleita (FTP) käytetään vain mikäli asennusolosuhteet sitä vaativat. Valokaapelien kuidut päätetään hitsatuin häntäkuiduin optisiin SC/SC-duplex liitinadaptereihin. Parikaapelit päätetään kategorian 6 mukaisiin suojaamattomiin (UTP) RJ45 parikaapeliliittimiin (kytkentästandardi EIA/TIA 568A). Eri verkkojen ja järjestelmien pisteet ristikytkennässä kytketään omiin vyöhykkeisiin asennettuihin paneeleihinsa. Vyöhykkeisiin suunnitellaan varatilaa jälkiasennuksille. Asennukset merkitään seuraavasti: Jakotelineet kaiverretulla kerrosmuovikilvellä, esim. talojakamo YK1. Paneelit juoksevalla kirjaintunnuksella A Z. Jakamoiden liittimet paneelikohtaisesti juoksevalla numerotunnuksella, esim Atk-pisteet merkintäteipillä (opetustiloissa merkintä myös peitelevyn sisäpuolelle), jonka merkinnöistä ilmenee jakamo, paneeli ja liittimen järjestysnumero paneelissa, esim. YK1.B5 Parikaapelitarvikkeiden ja -kaapelien tulee olla saman toimittajan ns. järjestelmätuotteita. Kaikissa asennuksissa tulee noudattaa järjestelmätoimittajan asennusohjeita. Asentajilla tulee olla järjestelmätoimittajan antama koulutus yleiskaapeloinnin asennuksiin. Valokaapeleilla tulee olla hyllyasennuksiin riittävä puristus- ja vetolujuus sekä pieni taivutussäde. Sivu 23/36

24 Tiedonsiirtokaapelit ovat halogeenittomia sisäasennuskaapeleita. Lähiverkon verkkolaitteet ja niiden kytkennät toteutetaan käyttäjän erillishankintana ja -urakkana. Talojakamo: 600mm tai 800 mm leveä, vähintään 41U korkea kaappi, jossa 19" säädettävät kiinnityskiskot. Asennuskehikon sivuilla kytkentäkaapelien ohjurit. Lukittava ovi ja irrotettavat seinät. Sokkeli ja säädettävällä kaapeliaukolla varustettu katto. Huomioitava riittävä ilmanvaihto kaapissa, tarvittaessa varustetaan puhaltimella. Tilaa aktiivilaitteille, lisäksi asennetaan 2 kpl laitehyllyjä. Tarvittaessa asennetaan 2 kpl kaappeja. Kerrosjakamot: 600mm leveitä, vähintään 41U korkeita telineitä tai kaappeja, joissa 19" säädettävät kiinnityskiskot. Asennuskehikon sivuilla kytkentäkaapelien ohjurit. Kaapeissa lukittava ovi ja irrotettavat seinät. Pelkkiä telineitä asennetaan yksinomaan yleiskaapelointia varten rakennettuihin rakennusaineisiin komeroihin. Kaapeissa sokkeli ja säädettävällä kaapeliaukolla varustettu katto. Huomioitava riittävä ilmanvaihto kaapissa/komerossa. Tilaa aktiivilaitteille, lisäksi asennetaan 2 kpl laitehyllyjä. Jakamot maadoitetaan tietojärjestelmähuoneen potentiaalintasauskiskoon. Kaapeista laaditaan kokoonpanopiirustukset urakkalaskentapiirustuksiin. Kaikkien nousu- ja kerroskaapelointien standardinmukaisuus testataan. Tilaaja hankkii aktiivilaitteet sekä kytkentä- ja työpistekaapelit erillishankintana. 6.2 PUHELINJÄRJESTELMÄ Puhelinverkko toteutetaan osana yleiskaapelointijärjestelmää. Puhelintalojakoteline asennetaan yleiskaapelointijärjestelmän talojakamon viereen. Jakoteline varustetaan LSA PLUS hahloliitinerotusrimoin ja tarvittaessa lukittavalla kannella. Jakotelineeltä asennetaan puhelinnousujohdot yleiskaapelointijärjestelmän jakamoihin. Asennuksen tarkastuspöytäkirja tulee toimittaa rakennuttajalle (LM 1230/90) Koulu liitetään teleoperaattorin verkkoon Sipoo-liittymin. Analogisia tai digitaalisia alaliittymiä tulee kpl.. Yleisen puhelinverkon puhelinkojeet hankkii rakennuttaja. Sivu 24/36

25 6.3 YHTEISANTENNIJÄRJESTELMÄ TV/video- ja data/videoprojektorin käyttöpaikat varustetaan antennipisteillä. Koulut varustetaan SFS ja SFS-EN standardien mukaisella vastaanottolaitteistolla ja kaksisuuntaisella jakoverkolla. Koulu liitetään Elisan kaapeli-tv verkkoon. Vesikatolle varataan kuitenkin paikka omaa antennimastoa varten. Urakoitsija velvoitetaan tarkistamaan suunniteltu antennimaston paikka ja antennien asennuskorkeudet kentänvoimakkuusmittauksin. Antennivahvistin sijoitetaan tietojärjestelmätilaan. Vahvistinlaitteet ja jaottimet asennetaan lukittaviin metallikaappeihin. Vahvistinkaapin laitteista ja tähtipisteestä laaditaan lohkokaavio, josta ilmenee signaalin kulku ja jako. Vahvistin varustetaan testiliittimellä. Vastaanotettavat ja yhteisantenniverkkoon syötettävät lähetykset ovat: ULA paikallisradiot ja Yleisradion digitaaliset ULA radiokanavat Digitaalinen kanavanippu A (YLE TV1, TV2, FEM) Digitaalinen kanavanippu B (MTV3) Digitaalinen kanavanippu C (Nelonen) Paluusuuntaa hyödyntävä koulun sisäinen ohjelma Mahdolliset satelliittikanavat moduloituna UHF-kanaville (2 5 kpl) Jakoverkko mitoitetaan toimimaan vähintään taajuusalueella MHz. Kaikkien haaroittimien ja jaottimien tulee olla standardin SFS-EN laatuluokan 2 mukaisia. Suunnitelmassa tulee esittää jakoverkon vaimennuslaskelmat. Jakoverkko on puumainen. Tähtipisteeseen jätetään yksi jaotinlähtö varalle. Haaroittimien läpikytkentöjä ei hyväksytä. Haaroittimet sijoitetaan sähkötiloihin. Antennipisteitä asennetaan jokaiseen opetustilaan ja yhteiseen tilaan. Lisäksi pääsisäänkäyntien auloihin asennetaan pisteet mahdollista myöhemmin asennettavaa info-tv:tä varten. Koulun sisäisen ohjelman antenniverkkoon syöttöä varten (paluusuunta) hankitaan modulaattorilaukku liitosjohtoineen. Satelliittivastaanotto sovitaan rakennussuunnitteluvaiheessa erikseen. Kouluun hankitaan standardin SFS-EN mukaiset liitosjohdot. Kaikkien pisteiden signaalitasot mitataan taajuuksilla 47 MHz ja 862 MHz. Sivu 25/36