TIE- JA RAIDELIIKENNETÄRINÄSELVITYS

Transkriptio

1 116 Tärinä Raportti PR-TÄR1213 Tampereen kaupunki Turku Antonia Sucksdorff Sivu 1 (16) + liitteet TIE- JA RAIDELIIKENNETÄRINÄSELVITYS Kohde: Iidesjärven osayleiskaava, AK-4 kortteli ID numero: Selvityksen laatija: Toni Niiniviita, Kimmo Kokki, Olli Laivoranta ja Jani Kankare, Promethor Oy Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh (09) fax (09) TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh (02) fax (02) promet@promethor.fi

2 2/16 Sisällysluettelo Tiivistelmä Yleistä Mittaus- ja arviointimenetelmät Mittauslaitteet Tärinän suositusarvot Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta asuinrakennuksissa Runkomelun suositusarvot Selvitysalue ja mittauspisteet Mittaustulokset Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Tärinän tunnusluku v w, Maasta rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Yleinen voimistuminen Resonanssitarkastelu Värähtelyn taajuussisältö Arvio runkomelun enimmäistasosta Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tärinän aiheuttama rakennusten vaurioitumisriski Tärinän vaikutus asumisviihtyvyyteen Tärinän aiheuttama runkomelu Mahdollisten lisäraiteiden vaikutus alueen tärinätasoon Muita huomioita Kirjallisuutta Lisätietoja Liite 1 Mittauspisteiden tulossivut Liite 2 Mittauspisteiden runkomelutulossivut Liite 3 Mittauspisteet ja mittaustulokset kartalla

3 3/16 TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki on tilannut Promethor Oy:ltä liikennetärinäselvityksen korttelista AK- 4 Iidesjärven osayleiskaavaa varten. Tässä selvityksessä on määritetty tie- ja raideliikenteen alueelle aiheuttama tärinä. Tärinää mitattiin kaikkiaan viidessä (5) pisteessä maasta ja kolmessa (3) pisteessä olemassa olevasta rakennuksesta. Mittauksilla selvitettiin tärinän voimakkuus uusien rakennusten vaurioitumisriskin, tilojen asumisviihtyvyyden sekä runkomelun kannalta. Selvityksen tuloksia on tarkasteltu VTT:n esittämiä suositusarvoja käyttäen. Selvitysalueella olemassa olevista rakennuksista suoritettujen mittaustulosten perusteella tärinä vaimenee merkittävästi maasta rakennukseen siirtyessä. Rakennuksissa tehdyt mittaukset on tehty rakennusten ensimmäisestä kerroksesta, joten ylempiin kerroksiin aiheutuvaa tärinää arvioitaessa tulee varautua tärinätasojen kaksinkertaistumiseen. Rakennuksista suoritettujen mittaustulosten perusteella, huomioiden tärinän mahdollinen kaksinkertaistuminen ylempiin kerroksiin, selvityskohteen alueella voidaan rakentaa asuinrakennuksia ilman erillistä tärinäntorjuntaa, kun rakennukset perustetaan samoin, tai vastaavasti kuin mittauskohteina olleet rakennukset. Rakennusten vaurioriski: Maasta suoritettujen mittaustulosten perusteella raide- ja tieliikenteen aiheuttama tärinä ei aiheuta selvitysalueella rakennuksille vaurioriskiä. Mittaustulosten perusteella voidaan mahdolliset lisäraiteet huomioiden arvioida, että raideliikenteen aiheuttama tärinä ei aiheuta vaurioriskiä selvitysalueella rakennuksille. Asumisviihtyvyys: Selvitysalueen koilliskulman alueella Turjankadun pohjoispuolella (kuva 1, alue 1) maasta suoritettujen mittaus- ja arviointitulosten perusteella raideliikenteen aiheuttama tärinä saattaa ylittää normaaleille asuinrakennuksille käytettävän tunnusluvun suositusarvon 0,30 mm/s. Kyseisellä alueella asuinrakennusten rakentaminen saattaa edellyttää tärinävaimennuksen toteuttamista. Tärinävaimennustarve tulee kuitenkin varmistaa tarvittaessa ennen rakennusten muuta suunnittelua lisämittauksin. Selvitysalueella Iidesrannan ja Turjankujan haarassa (kuva 1, alue 2) maasta suoritettujen mittaus- ja arviointitulosten perusteella tieliikenteen aiheuttama tärinä saattaa ylittää normaaleille asuinrakennuksille käytettävän tunnusluvun suositusarvon 0,30 mm/s. Kyseisellä alueella asuinrakennusten rakentaminen saattaa edellyttää tärinävaimennuksen toteuttamista. Tärinävaimennustarve tulee kuitenkin varmistaa tarvittaessa ennen rakennusten muuta suunnittelua lisämittauksin. Selvitysalueen länsiosassa suunnittelualueen radan viereisen rajauksen läheisyydessä (kuva 1, alue 3) mittaus- ja arviointitulosten perusteella mahdolliset selvitysalueen puolelle tulevat lisäraiteet huomioiden raideliikenteen aiheuttama tärinä saattaa ylittää normaaleille asuinrakennuksille käytettävän tunnusluvun suositusarvon 0,30 mm/s. Kyseisellä alueella asuinrakennusten rakentaminen saattaa edellyttää tärinävaimennuksen toteuttamista. Tärinävaimennustarve tulee kuitenkin varmistaa tarvittaessa ennen rakennusten muuta suunnittelua lisämittauksin.

4 4/16 Lisäraiteiden perustamistapa vaikuttaa lisäraiteiden liikenteen aiheuttamaan tärinään. Pääsääntöisesti uusien nykyisillä menetelmillä perustettujen raiteiden liikenteen voidaan arvioida aiheuttavan vanhoja raiteita vähemmän tärinää. Maasta suoritettujen mittaus- ja arviointitulosten perusteella raide- tai tieliikenne ei aiheuta selvitysalueen muilla alueilla rakennuksissa viihtyvyyshaittaa. Runkomelu: Selvitysalue on runkomelun riskialuetta kovan maaperän vuoksi. Runkomelun arviointitulokset ylittävät lähes kaikissa mittauspisteistä suositusarvon 35 db(a). Aikaisempien tutkimustemme ja kokemuksemme perusteella arviointimenetelmä pääsääntöisesti kuitenkin yliarvioi rakennukseen aiheutuvaa runkomelua. Epävarmuustekijöiden vuoksi tärinäsignaaleista määritettyjä runkomelutasoja voidaan pitää ainoastaan suuntaa antavina arvioina. Mikäli rakennuksia ei perusteta suoraan kallioon, tehtyjen mittausten sekä aikaisempien tutkimustemme ja kokemuksemme perusteella runkomelun suositusarvojen ylittymistä selvitysalueella voidaan pitää epätodennäköisenä. Runkomeluriskistä johtuen selvityskohteen alueelle ei tule rakentaa osittain tai kokonaan maan alla sijaitsevia asuinkerroksia. Runkomelun vaimennustarve/tarpeettomuus tulee varmistaa radan läheisyyteen rakennuksia suunniteltaessa talokohtaisesti. Suositus kaavamääräyksestä: Kaavamääräyksenä suositellaan esitettävän arvot tärinän voimakkuudelle asumisviihtyvyyden kannalta. Kaavamääräys voidaan muotoilla esim. Rata- ja tieliikenteestä aiheutuva tärinä tulee huomioida rakennusten rakenteissa siten, että normaaleissa asuinrakennuksissa liikennetärinän osalta ei ylitetä VTT:n laatiman ohjeen värähtelyluokan C arvoa 0,30 mm/s tai voimassa olevaa määräysarvoa. Kuva 1. Tärinän vaikutusalueet (siniset numerot liittyvät tekstin viittauksiin). Pohjakartan copyright kaupunkimittaus Tampere 2012.

5 5/16 1 YLEISTÄ Promethor Oy mittasi tie- ja raideliikenteen aiheuttamaa tärinää Tampereen Iidesjärven rannalla korttelin AK-4 kohdalla osayleiskaavaa varten. Mittauksia suoritettiin viidessä (5) pisteestä maasta ja kolmessa (3) pisteessä olemassa olevan rakennuksen lattialta. Mittausjakson pituus kaikissa mittauspisteissä oli yksi (1) viikko. Mittauksilla selvitettiin tärinän voimakkuus kohteessa 1) rakennusten vaurioitumisriskin ja 2) tilojen asumisviihtyvyyden kannalta. Mittaustuloksista arvioitiin lisäksi laskennallisesti tärinän aiheuttama runkomelutaso tyypillisessä asuinhuoneessa. Selvityksen laadintaan ovat osallistuneet Toni Niiniviita, Kimmo Kokki, Olli Laivoranta ja Jani Kankare. Tampereen kaupungilta työtä on ohjannut Antonia Sucksdorff. 2 MITTAUS- JA ARVIOINTIMENETELMÄT Tärinämittaukset suoritettiin VTT:n tiedotteen "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta" mukaisesti. Mittaustulosten analysointi ja tulkinta ihmisen kokeman tärinähaitan kannalta tehtiin VTT:n ohjeiden "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta", "Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa" ja Ohjeita liikennetärinän arviointiin mukaan. Mittaustulosten tulkinta rakenteiden vaurioitumisriskin kannalta tehtiin VTT:n ohjeen "Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin Vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen" mukaan. Kyseisiä ohjeita voidaan käyttää tie- ja raideliikennetärinän arvioinnissa. Rakenteiden vaurioriskiä arvioitiin värähtelyn taajuuspainottamattoman heilahdusnopeuden resultantin maksimiarvon v res avulla. Se määritettiin nopeussignaaleista, jotka saatiin integroimalla mitatut kiihtyvyyssignaalit. Ihmisen kokeman häiriön kuvaamiseksi tärinäsignaaleista laskettiin tunnusluku v w,95 VTT:n suositusten mukaan *. Mitatut tärinäsignaalit taajuuspainotettiin standardin ISO mukaisella kokokehontärinän painotusfunktiolla, minkä jälkeen niistä laskettiin liukuvan tehollisarvon maksimit v w,max. Näistä valittiin 15 suurinta, joiden perusteella laskettiin tunnusluku v w,95. Värähtelyn tunnusluvulla v w,95 tarkoitetaan arvoa, jota pienempänä suurimpien painotettujen värähtelynopeuksien tehollisarvo pysyy 95 prosentin tilastollisella todennäköisyydellä. Mittaus suoritettiin miehittämättömänä eli mittauslaitteisto toimi itsenäisesti. Herätekynnyksen ylityttyä mittaussignaali tallentui laitteen muistiin, josta se analysointiin * VTT:n suosituksesta poiketen tunnuslukujen laskennassa 15 suurinta signaalia valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen. VTT:n suosituksessa suurimmat signaalit valitaan pystysuuntaisten signaalien mukaan kaikille akselisuunnille. Kun käytetyt signaalit valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen, laskettu tunnusluku on aina yhtä suuri tai suurempi kuin pystyakselin mukaan valituista signaaleista laskettu. Pystysuunnan mukaan määritetyistä signaaleista lasketut vaakasuuntaiset tunnusluvut saattavat olla todellista pienempiä, erityisesti kun vaakasuuntainen tärinä on merkittävää.

6 6/16 myöhemmin. Signaalien pääteltiin olevan raideliikenteen aiheuttamia mm. tärinäsignaalien kestoajan, muodon ja amplitudin perusteella. Suomessa ei ole standardoitua menetelmää runkomelun arviointiin. Tässä raportissa raideliikenteen aiheuttamaa runkomelua arvioidaan VTT:n tiedotteen 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti. Arvio määritetään slow-aikavakiolla määritetyistä A-painotetuista maasta mitatuista nopeussignaaleista käyttämällä referenssinopeutena 1 nm/s ja muuttamalla saatu tulos runkomelutasoksi VTT:n tiedotteen mukaisia lisätekijöitä käyttäen. Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 2425, Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008, ja VTT:n tiedotteen 2569, Ohjeita liikennetärinän arviointiin, 2011, mukaisesti. VTT Working papers 50, Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maakäytön suunnittelussa, 2006, mukaan varmin arvio rakennuksen värähtelystä saadaan, kun tärinää mitataan suoraan edustavasta vertailukohteesta. Rakennuksen rungon ja välipohjien värähtelysuunnittelu tehdään VTT:n tiedotteen 2569, Ohjeita liikennetärinän arviointiin, 2011, mukaisesti. 3 MITTAUSLAITTEET Mittauksissa käytetyt laitteet olivat datatallentimet Rion DA-20 kiihtyvyysanturit Metra KS-48B/C. 4 TÄRINÄN SUOSITUSARVOT 4.1 Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Suomessa rakennusten rakenteiden vaurioriskille ei ole toistaiseksi annettu virallisia rajaarvoja. VTT:n tiedotteen "Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002" mukaan rakennusten vaurioriskiä voidaan arvioida värähtelyn heilahdusnopeuden resultantin suurimman arvon v res ja hallitsevan taajuuden avulla. Tiedotteessa on annettu taulukon 1 mukaiset suositusarvot rakennusten vaurioitumisalttiuden arvioimiseksi.

7 7/16 Taulukko 1. VTT:n tiedotteessa "Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 annetut suositusarvot tärinän aiheuttamalle rakennusten vaurioriskille. Tärinäalttiusluokka Hallitseva taajuus [Hz] Resultantin maksimi v res [mm/s] I. Normaalikuntoiset hyvin jäykistetyt rakennukset. Teräs- ja betoniset teollisuusrakennukset, muut teräsrakenteet, sillat ja muut niihin rinnastettavat rakenteet. < > II. Perinteisesti rakennetut betoni-, tiili- tai puurakenteiset asuin- ja liikerakennukset tai muut niihin < 10 4 rinnastettavat rakennukset ja rakenteet. Luokan I rakennukset, joissa on muurattuja kellariseiniä tai tiiliverhoilu > III. Erityisen herkät rakennukset tai rakenteet ja kulttuurihistoriallisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävät rakennukset. < > Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta asuinrakennuksissa Ympäristönsuojelulaissa (nro 86/2000) ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (osa B3, 2004) velvoitetaan ottamaan liikennetärinän vaikutukset huomioon muun muassa kaavoituksessa. Suomessa ei kuitenkaan ole virallisia raja-arvoja liikenteen aiheuttamalle kokokehon tärinälle, joka kohdistuu ihmisiin rakennuksissa. VTT on antanut suosituksen normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta tunnuslukuun v w,95 perustuen tiedotteessa 2278 "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta". Tämä ohjeellinen värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. VTT:n tiedotteessa 2278 "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta" annettu suositus normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta. Värähtelyluokka A Olosuhteet Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyä. Värähtelyn tunnusluku v w,95 [mm/s] 0,10 B C D Suhteellisen hyvät olosuhteet Ihmiset voivat havaita värähtelyn, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien asuinrakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. 0,15 0,30 0,60

8 8/ Runkomelun suositusarvot Suomessa ei ole virallisia raja-arvoja runkomelun enimmäistasolle. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009, on esitetty suositus runkomelutasojen raja-arvoiksi. Suositusarvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009 esitetty suositus runkomelutasojen raja-arvoiksi. Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db] Radio-, tv- ja äänitysstudiot, konserttisalit Asuinhuoneistot 30/35 * Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet 30/35 * Kokoontumis- ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvän ilman äänentoistolaitteiden käyttöä muut kokoontumistilat kuten teatterit ja kirjastot 35 Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 40/45 * * Avoradat. Mikäli kaavamääräyksessä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on VTT:n ohjeen mukaan suositeltavaa käyttää runkomelutason tiukempaa raja-arvoa. 5 SELVITYSALUE JA MITTAUSPISTEET Selvitysalue sijaitsee Tampereella Iidesjärven rannalla rautatien ja Iidesrannan välissä. Selvitysalueen merkittävin tärinälähde on rautatie. Mittauksia suoritettiin viidessä (5) pisteessä maasta ja kolmessa (3) pisteessä olemassa olevan rakennuksen lattialta. Mittausjakson pituus kaikissa mittauspisteissä oli yksi (1) viikko. Mittauspisteiden sijainnit on esitetty kuvassa 2. Maamittauspisteissä maahan upotettiin 500 mm pituinen ja 20 mm paksuinen terästanko, jonka päähän kiihtyvyysanturit asennettiin. Rakennuksissa mitattaessa lattialle asetettiin raskas asennuselementti, johon kiihtyvyysanturit kiinnitettiin. Myöhemmin tässä raportissa tärinän mittaussuunnista pystyakselia nimitetään z-suunnaksi, vaakasuuntaista rautatietä tai tietä vastaan kohtisuoraa akselia y-suunnaksi ja rautatien tai tien suuntaista akselia x- suunnaksi.

9 9/16 Kuva 2. Mittauspisteiden sijainnit selvitysalueella. Pohjakartan copyright kaupunkimittaus Tampere MITTAUSTULOKSET 6.1 Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Rakennusten vaurioitumisriskiä arvioitiin painottamattoman värähtelynopeuden resultantin suurimman arvon avulla. Taulukossa 4 on esitetty suurimmat mitatut resultanttien arvot. Liitteessä 1 on esitetty 15 suurinta mitattua resultanttia kaikissa mittauspisteissä. Taulukko 4. Suurimmat havaitut heilahdusnopeuden resultantin arvot v res (suositusarvo 4 mm/s). Mittauspiste Mittauspaikka Etäisyys rautatiestä [m] Resultantti [mm/s] mp1 maa 25 1, :12 mp2 maa 45 0, :43 mp3 lattia 35 0, :06 mp4 lattia 30 0, :20 mp5 lattia 35 0, :06 mp6 maa 95 0, :47 mp7 maa 15 2, :12 mp8 maa 35 1, :44 Pvm Klo

10 10/ Tärinän tunnusluku v w,95 Ihmisen kokemaa tärinähaittaa arvioidaan tärinän tunnuslukua käyttäen. Tunnusluku määritetään taajuuspainotettujen heilahdusnopeuksien tehollisarvoista huomioimalla 15 suurinta tärinätapahtumaa viikon aikana. Taulukossa 5 on esitetty määritetyt tunnusluvut. Laskuissa käytetyt v w,max -arvot on esitetty liitteessä 1. Tunnusluvut on lisäksi esitetty karttapohjalle merkittyinä liitteessä 3. Taulukko 5. Maasta mitatut tärinän tunnusluvut v w,95 (uudessa asuinrakennuksessa suositusarvo 0,30 mm/s). Mittauspiste Mittauspaikka Etäisyys rautatiestä [m] v w,95 [mm/s] z y x mp1 maa 25 0,19 0,38 0,44 mp2 maa 45 0,08 0,17 0,12 mp3 lattia 35 0,03 0,06 0,04 mp4 lattia 30 0,09 0,06 0,03 mp5 lattia 35 0,08 0,08 0,04 mp6 maa 95 0,21 0,11 0,12 mp7 maa 15 0,27 0,63 0,35 mp8 maa 35 0,10 0,53 0, Maasta rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 2425 Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008 mukaisesti. Arviointimenetelmässä arvioidaan ensiksi maasta perustukseen siirtyvän värähtelyn vaimenemista käyttämällä taajuuskaistakohtaista kerrointa. Tämän jälkeen perustuksesta runkoon ja lattiaan siirtyvän värähtelyn vahvistumista arvioidaan käyttämällä yleisen voimistumisen ja resonanssitarkastelun kertoimia. Yleinen voimistuminen kuvaa nimensä mukaisesti värähtelyn yleistä voimistumista rakennuksen rungossa tai lattiassa. Resonanssitarkastelu kuvaa rakennuksen rungon tai lattian ominaistaajuuden syttymistä, jolloin värähtely voimistuu moninkertaiseksi. Resonanssitarkastelussa mahdollisesti ilmeneviä riskejä voidaan välttää rakennusten värähtelyteknisellä suunnittelulla mm. välttämällä tiettyjä jännevälejä ja talon korkeuksia Yleinen voimistuminen Yleinen voimistuminen kuvaa nimensä mukaisesti värähtelyn tasaista voimistumista siirtyessään rakennuksen perustuksesta runkoon ja lattiaan. Yleinen voimistuminen määritetään perustuksen värähtelyn vaaka- (runko) ja pystykomponentin (lattia) perusteella, käyttämällä voimistumiskerrointa k 1 = 1,5. Arviointitulokset on esitetty taulukossa 6.

11 11/16 Taulukko 6. VTT:n menetelmillä tärinäsignaaleista arvioidun perustuksen värähtelyn perusteella arvioitu värähtelyn yleinen voimistuminen rakennuksen rungossa ja lattiassa (suositusarvo 0,30 mm/s). Mittauspiste Rungon värähtelyn yleinen voimistuminen v w1,runko [mm/s] Lattian värähtelyn yleinen voimistuminen v w1,lattia [mm/s] mp1 0,28 0,14 mp2 0,17 0,11 mp3 * * mp4 * * mp5 * * mp6 0,18 0,31 mp7 0,31 0,21 mp8 0,27 0,08 * Mittauspiste sijaitsi olemassa olevassa rakennuksessa, joten tarkastelu ei ole tarpeellinen Resonanssitarkastelu Resonanssitarkastelu kuvaa rakennuksen rungon tai lattian ominaistaajuuden syttymistä, jolloin värähtely voimistuu resonanssitaajuudella moninkertaiseksi. Rungon tai lattian resonanssia voi esiintyä silloin, kun maaperän tärinän hallitseva taajuuskomponentti osuu lattian tai rungon ominaistaajuudelle. Mahdollinen resonanssi voidaan välttää värähtelysuunnittelulla mitoittamalla välipohjien ja rungon rakenteet huomioimalla maaperän tärinä. Rungon resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn vaakakomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 = 4. Lattian resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn pystykomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 = 6. Arviointitulokset on esitetty taulukoissa 7 ja 8. Tulokset kuvaavat ns. pahinta mahdollista tilannetta jossa lattian ominaistaajuus osuu maaperän värähtelyn kanssa samalle taajuudelle. Mikäli kyseinen tulos ylittää suositusarvon, tulee ylityksen aiheuttava taajuus tai taajuudet ottaa huomioon rakennuksen välipohjien mitoituksessa.

12 12/16 Taulukko 7. VTT:n menetelmällä tärinäsignaaleista arvioidun perustuksen värähtelyn perusteella tehty rungon resonanssitarkastelu (suositusarvo 0,30 mm/s). Mittauspiste Rungon resonanssitarkastelu v w2,runko [mm/s] Resonanssitaajuudet [Hz] (terssikaistat, joilla v w2,runko ylittää 0,30 mm/s) mp1 0,22 - mp2 0,20 - mp3 * - mp4 * - mp5 * - mp6 0,29 - mp7 0,22 - mp8 0,34 40 * Mittauspiste sijaitsi olemassa olevassa rakennuksessa, joten tarkastelu ei ole tarpeellinen. Taulukko 8. VTT:n menetelmällä tärinäsignaaleista arvioidun perustuksen värähtelyn perusteella tehty lattian resonanssitarkastelu (suositusarvo 0,30 mm/s). Mittauspiste Lattian resonanssitarkastelu v w2,lattia [mm/s] Resonanssitaajuudet [Hz] (terssikaistat, joilla v w2,lattia ylittää 0,30 mm/s) mp1 0,22 - mp2 0,23 - mp3 * * mp4 * * mp5 * * mp6 0,73 10 ja 12,5 mp7 0,24 - mp8 0,12 - * Mittauspiste sijaitsi olemassa olevassa rakennuksessa, joten tarkastelu ei ole tarpeellinen 6.4 Värähtelyn taajuussisältö Rakennusten perustuksiin arvioidut tärinän taajuuspainotetut taajuusjakaumat on esitetty liitteessä 1 terssikaistoittain VTT:n suosituksen mukaisesti. 6.5 Arvio runkomelun enimmäistasosta Taulukossa 9 on esitetty runkomelun arviointitulokset mittauspisteittäin. Pystysuuntainen tärinä (z-suunta) säteilee runkoääntä vaakasuorista pinnoista eli mm. lattioista ja vaakasuuntainen tärinä (y- ja x-suunnat) pystysuorista pinnoista eli seinistä. Liitteessä 2 on esitetty laskennassa käytetyt runkomeluarvot ja korjaustekijät.

13 13/16 Taulukko 9. VTT:n menetelmällä tärinäsignaaleista arvioidut runkomelutasot L prm (suositusarvo asuinhuoneistossa on 35 db(a)) Mittauspiste L prm [db(a)] z y x mp mp mp3 37* 37* 34* mp4 41* 37* 38* mp5 34* 26* 25* mp mp mp * Mittauspiste sijaitsi olemassa olevassa rakennuksessa. Lainaus VTT:n tiedotteesta 2468, Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arvioiminen, I Esiselvitys. Julkaisussa esitetyt kriteerit, raja-arvot ja arviointiohjeet perustuvat pääasiassa kirjallisuuskatsaukseen ja niiden soveltuvuus tulisi varmistaa mittauksin, jotta Suomen liikennettä, väylää, maaperää ja rakentamistapaa koskevat erityispiirteet tulevat otetuksi oikein huomioon. Koska värähtelyn syntymiseen ja leviämiseen vaikuttaa monia epävarmuustekijöitä, esitettyä arviointia voidaan pitää toistaiseksi vain suuntaaantavana. 7 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET 7.1 Tärinän aiheuttama rakennusten vaurioitumisriski Koska mitattujen tärinäsignaalien taajuussisältö on osittain alle 10 Hz, niin tässä raportissa rakennusten vaurioriskiä arvioidaan vertaamalla tärinän resultantin maksimiarvoja pienimpään suositusarvoon 4 mm/s (vertaa luku 4.1). Mittauspisteissä mitatut tärinän heilahdusnopeuden resultantin arvot 0,2 2,4 mm/s ovat suositusarvoa 4 mm/s pienempiä. Näin ollen voidaan arvioida, että tärinä ei aiheuta suunnitelluille rakennuksille vaurioriskiä. 7.2 Tärinän vaikutus asumisviihtyvyyteen Maasta mitatut tärinän tunnusluvun v w,95 arvot 0,08 0,63 mm/s ylittävät osassa mittauspisteitä suositusarvon 0,30 mm/s (luokka C suositus uusille normaaleille asuinrakennuksille). Ylitykset aiheutuvat pääsääntöisesti yksittäisistä junista ja ylitysten osalta merkittävä värähtelyn on korkeataajuista ja vaakasuuntaista. Tämä on tyypillistä kovemman maaperän kohteissa. Tämän kaltainen värähtely vaimenee tehokkaasti maaperästä rakennukseen siirryttäessä mikä näkyy myös rakennuksissa tehdyistä mittauksista sekä resonanssitarkastelusta.

14 14/16 Rakennuksista mitatut tärinän tunnusluvun v w,95 arvot ovat 0,03 0,09 mm/s. Tunnusluku täyttää (ovat pienempiä) suositusarvon 0,30 mm/s (luokka C suositus uusille normaaleille asuinrakennuksille) kaikissa rakennuksissa sijainneissa mittauspisteissä. Rakennuksissa tehdyt mittaukset on tehty rakennusten ensimmäisestä kerroksesta, joten ylempiin kerroksiin aiheutuvaa tärinää arvioitaessa tulee varautua tärinätasojen kaksinkertaistumiseen. Rakennuksista suoritettujen mittaustulosten perusteella, huomioiden tärinän mahdollinen kaksinkertaistuminen ylempiin kerroksiin, selvityskohteen alueella voidaan rakentaa asuinrakennuksia ilman erillistä tärinäntorjuntaa, kun rakennukset perustetaan samoin, tai vastaavasti kuin mitatut rakennukset. Värähtelyn yleinen voimistuminen rakennuksessa Lattian ja rungon värähtelyn yleiseen voimistumiseen perustuvaa VTT:n arviointimenetelmää käyttäen mittauspisteessä mp6 tärinän tunnusluvun v w1,lattia arvioitu arvo 0,31 mm/s ei täytä (ylittää) suositusarvoa 0,30 mm/s Värähtelyn yleisen voimistumisen perusteella mittauspisteen mp6 alueella valmiin rakennuksen lattian värähtely saattaa ylittää suositusarvon 0,30 mm/s. Asuinrakennusten rakentaminen mittauspisteen alueelle saattaa edellyttää tärinävaimennuksen toteuttamista. Arviointitulos ylittää suositusarvon vain vähäisesti joten vaimennustarvetta voidaan pitää epätodennäköisenä. Tärinävaimennustarve tulee kuitenkin varmistaa tarvittaessa ennen rakennusten muuta suunnittelua lisämittauksin. mittauspisteessä mp7 tärinän tunnusluvun v w1,runko arvioitu arvo 0,31 mm/s ei täytä (ylittää) suositusarvoa 0,30 mm/s Mittauspiste sijaitsee suunnittelualuetta lähempänä rataa ja ylitys on vähäinen. Tuloksen perusteella voidaan arvioida, että mahdollisten lisäraiteiden liikenne ei aiheuta suunnittelualueen rajalla merkittävää tärinäriskiä. Rakennuksen rungon resonanssitarkastelu Rakennuksen rungon resonanssitarkastelun avulla voidaan määrittää rakennusten korkeudet (kerrosmäärä), joita tulee välttää alueen rakentamisessa. Rungon värähtelyn resonanssitarkasteluun perustuvaa VTT:n arviointimenetelmää käyttäen mittauspisteessä mp8 tärinän tunnusluvun v w2,runko arvo 0,34 mm/s ylittää suositusarvon 0,30 mm/s 40 Hz:n taajuuskaistalla Korkeasta taajuudesta johtuen mp8:n resonanssitarkastelu ei aseta erityisvaatimuksia rakentamiselle. kaikissa muissa mittauspisteissä arvioidut tärinän tunnusluvun v w2,runko arvot täyttävät (ovat pienempiä) suositusarvon 0,30 mm/s. Rakennuksen rungon resonanssitarkastelu ei aseta erityisvaatimuksia rakentamiselle.

15 15/16 Rakennuksen lattian resonanssitarkastelu Rakennuksen lattian resonanssitarkastelun avulla voidaan määrittää välipohjien ominaistaajuudet, joita tulee välttää alueen rakentamisessa. Lattian värähtelyn resonanssitarkasteluun perustuvaa VTT:n arviointimenetelmää käyttäen asuinrakennusten lattioiden (ala- ja välipohjien) ominaisuudet tulee mitoittaa siten, että lattian resonanttitaajuus ei ole mittauspisteessä mp6 tärinän tunnusluvun v w2,lattia arvo ylittää suositusarvon 0,30 mm/s 10 12,5 Hz:n taajuusalueella. Arviointituloksen perusteella mittauspisteen 6 alueella välipohjien ominaistaajuus ei saa osua 10 12,5 Hz taajuusalueelle. Tämä tarkoittaa esimerkiksi P37 ontelolaattaa ilman pintavalua (tasoitus < 50 mm) käyttäen vähintään 10 m tai enintään 7 m jännevälejä. 7.3 Tärinän aiheuttama runkomelu Tärinäsignaaleista arvioitu runkomelutaso asunnoissa ylittää suositusarvon 35 db(a) mittauspistettä mp5 lukuun ottamatta kaikissa mittauspisteissä. Mittauspisteissä mp3, mp4 ja mp 6 ylitys on vähäinen. Epävarmuustekijöiden vuoksi tärinäsignaaleista määritettyjä runkomelutasoja voidaan pitää ainoastaan suuntaa antavina arvioina. Mikäli rakennuksia ei perusteta suoraan kallioon, tehtyjen mittausten sekä aikaisempien tutkimustemme ja kokemuksemme perusteella runkomelun suositusarvojen ylittymistä selvitysalueella voidaan pitää epätodennäköisenä. Runkomeluriskistä johtuen selvityskohteen alueelle ei tule rakentaa osittain tai kokonaan maan alla sijaitsevia asuinkerroksia. Runkomelun vaimennustarve/tarpeettomuus tulee varmistaa radan läheisyyteen rakennuksia suunniteltaessa talokohtaisesti. 7.4 Mahdollisten lisäraiteiden vaikutus alueen tärinätasoon Uuden nykyaikaisin menetelmin perustetun raiteen liikenteen aiheuttaman tärinän voidaan arvioida olevan vanhoja raiteita vähäisempää mikäli junanopeudet ja akselipainot eivät nouse. Tärinätasoja mahdollisesti nostavaksi tekijäksi jää etäisyyden suhteellinen pieneneminen raiteiden ja asuinrakennusten välillä. Mahdollisten lisäraiteiden vaikutusten arvioimiseksi mittauspiste 7 sijoitettiin suunnittelualuetta selvästi lähemmäs rataa kuvaamaan tilannetta jossa mahdolliset lisäraiteet sijoittuisivat suunnittelualueen puolelle. Maankäytön suunnittelun kannalta merkittäviltä osin mittauspisteen 7 tulokset eivät poikkea oleellisesti suunnittelualueen sisäpuolella lähellä rataa saatuihin tuloksiin. Edellä esitetyn perusteella tärinän osalta voidaan arvioida mahdollisten lisäraiteiden toteutumisen aiheuttavan korkeintaan vain vähäisesti muutoksia alueen tärinätasoihin. 8 MUITA HUOMIOITA Mittaustulokset edustavat mittauskohteen tärinää vain niissä olosuhteissa, joissa mittaukset suoritettiin. Muun muassa liikenneväylän kunnon, kaluston tai ajonopeuksien poiketessa oleellisesti mittausajankohdasta on tärinäarvojen muuttuminen mahdollista.

16 16/16 9 KIRJALLISUUTTA Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, I Esiselvitys, VTT:n tiedotteita 2468, A. Talja ja A. Saarinen, Valtion Tekninen Tutkimuskeskus, Espoo 2009 Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT Working Papers 50, J. Törnqvist ja A. Talja, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, Espoo 2006 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT:n tiedotteita 2278, A. Talja, Otamedia Oy, Espoo 2005 Rautatieliikenteen vaikutus rakenteisiin, J. Törnqvist ja O. Nuutilainen, Luonnos, Otamedia Oy, Espoo 2002 Standardi NS 8176.E, Vibration and Shock, Measurement Of Vibration In Buildings From Landbased Transport And Guidance To Evaluation Its Effect On Human Beings, Norjan standardisoimisvirasto, Norja 1999 Standardi ISO 2631, Mechanical Vibration And Shock Evaluation Of Human Exposure To Whole-body Vibration, Osat 1 ja 2, International Organization of Standardization, Sveitsi LISÄTIETOJA Olli Laivoranta Promethor Oy Jani Kankare Promethor Oy sp. olli.laivoranta@promethor.fi sp. jani.kankare@promethor.fi puh puh

17 rn?#%n% s`drs $ :65;636<=*>"#)*" V1;;19:1W1; :59X13995 XYZ686Z6 [\P45]^52W_6<=*>"#)*" ,-+-/,+/+/N+/OPQ,DR,DRS+DS /,+///NC/+DS,DCS+DC+D+. +T-+-/,+///NS,+DC,DSS+D/C,DRS +/-+-/,+///NCT+D,,D/,DTC,DU. +S-+-/,+/,NCU,DU,DU,DTC,DS+ +/-+-/,+/+/N/,DU,D+R,DT+,DTR +C-+-/,+///NS,,DU,DU,DTR,DTC ++-+-/,+//NU,DU,D/U,DT+,DS +-+-/,+/,N,S,D.,D/,,DCR,DTC +-+-/,+///NS,D.,D/,DS.,DT, +-+-/,+/CN,,,D.,D//,DCR,DTS +-+-/,+/+/N/+,D.,D+,D.,DT +-+-/,+/N+.,D.,D+S,D/,DSR ++-+-/,+/+SN/,DT,D+S,DC+,DS+ +-+-/,+/N+R,DT,D+.,DC/,DS+ F@(G$>H&"*$) I((E"JKLM +, /,+/!"# $#%&% (#)?@> <( AB CD, ((E"B *" (") q#) VY23;Y; 9h8X6236i"**%)?@#>#%%#"" +,-+-/,+/+/N+/,D+T+T-+-/,+///NS,,DC+++-+-/,+///NC/,DC ++-+-/,+///NC/,D+S+,-+-/,+/+/N+/,DC+T-+-/,+///NS,,D+ +S-+-/,+/,NCU,D++/-+-/,+/+/N/,D/,+/-+-/,+///NCT,D/U +C-+-/,+///NS,,D+/+-+-/,+///NS,D/,+-+-/,+/CN,,,D/S +T-+-/,+/+UN,,D+++/-+-/,+///NCT,D/,+-+-/,+/+/N/+,D/S +S-+-/,+//N+/,D+,+S-+-/,+/,NCU,D/,+/-+-/,+/+/N/,D/C +T-+-/,+/+UN/,,D+,+C-+-/,+///NS,,D+R+-+-/,+/+UNS,,D// +T-+-/,+//,N/C,D+,+C-+-/,+/UNC,D+R+-+-/,+/,N,S,D// +,-+-/,+//,N+,,D,R+.-+-/,+/+,N/S,D+U+,-+-/,+///NC,,D+R +-+-/,+/+RNCS,D,R+C-+-/,+/N/.,D+U+-+-/,+///NS,D+R +S-+-/,+/+UN/S,D,R++-+-/,+//NU,D+.+/-+-/,+/+,NC,D+U +.-+-/,+/SNS.,D,R++-+-/,+/N+U,D /,+//NU,D+U +C-+-/,+/UNC,D,R+-+-/,+/CN,,,D /,+/+,N/S,D+U +/-+-/,+///NCT,D,R+-+-/,+/,N,S,D+.+C-+-/,+///NS,,D+U +T-+-/,+///NS,,D/++-+-/,+///NC/,DC/+,-+-/,+/+/N+/,DSC )*) +S "**?#%) *"j#")&&%!*@ *"p!">n[\pab cdpoa[\pab cdpef[\pab cdpgg *"N?@> <( AB,D, ((E"BA I((E"J F@(G$>@`D(,D,,,D,S,D+,,D+S,D/,!!#((?&"*$) % )n?#%n"#o% %)#% "!&(#"&"" z^911;;5995 v^911;;5995 r&?""#!?@> $#%!&"!#(nn?n#%&% <jk$@nn)b p - H&"*$) #") %!&"!#)!nk)&)k) s`d( A I((E"JF@(G$>@`D( %)#% p**" IwiJ?@> r*%%*"$*!* u>j&*m&% ( "**?#% <@#@ *?#>?#"!#%!nk)&)nn% B?!"#(# I((E"J?@#>#%%#""!&%%*!"&% j&?*")*!"&&%,d,,,d,s,d+,,d+s,d/, "*(#" ) -A"**%) k"**%) A I((E"JF@(G$>@`D( #!nk)t@#l)k@kkm&% Njk")k N? ) m y^911;;5995 r&?""#!?@#>#)* % ")#")%!>l)#"*>? #%&% %!&"!#) p**" IwiJ ) p**"j #%>)&)* ) p**"p! *( )&?""#! #")>#) #%! #!#"" (#) *""**%%#"" -qf + +D+DT/D,/DSD+SCSTDU+,+/DS+T/,/S+DSC,S,TU, +D+DT/D,/DSD+SCSTDU+,+/DS+T/,/S+DSC,S,TU, +D+DT/D,/DSD+SCSTDU+,+/DS+T/,/S+DSC,S,TU, xn?nl)&$k% "**?**" I((E"J xn?nl)&$k% "**?**" I((E"J

18 rn?#%n% s`dur $ :65;636<=*>"#)*" V1;;19:1W1; :59X13995 XYZ686Z6 [\P45]^52W_6<=*>"#)*" /,+///NCOPQ,D++,DRR,DS +C-+-/,+/SNCC,DC,D,S,DC/,D+S +T-+-/,+///NR+,DC,D+T,D/T,DC ++-+-/,+//NU,DC,D,T,DR,D// +-+-/,+/,N,T,DC,D,T,DC,D+U +C-+-/,+///NR,,DC,D,U,DC,D/C +C-+-/,+/N/U,D,D,R,D+,D+C +,-+-/,+/+/N+/,D,D+C,D/,D/S +R-+-/,+/+UN+T,D,D+R,D+U,D/T +C-+-/,+/+RNR,,D,D+C,D+S,D/ +/-+-/,+/UNC+,D,D+,,D/,D+. +C-+-/,+/+RN/+,D,D+/,D/,,D// +,-+-/,+///N+U,D,D,R,D/T,D/T +-+-/,+/CN,,,D,D,T,D/C,D+T +-+-/,+/,N/.,D,D+/,D/,D+C F@(G$>H&"*$) I((E"JKLM +, /,+/!"# $#%&% (#)?@> <( AB CD, ((E"B *" (") q#) VY23;Y; 9h8X6236i"**%)?@#>#%%#"" +-+-/,+/+.NR,D,S+C-+-/,+/SNCC,D+C+R-+-/,+/+UN+T,D++ +C-+-/,+/,NU,D,.++-+-/,+///NC,D++/-+-/,+///NC.,D /,+/+/N,C,D,.+-+-/,+/,N,T,D+,+T-+-/,+///NR+,D /,+/+TNCC,D,.+,-+-/,+/+/N+/,D+,+,-+-/,+///N+U,D+, +-+-/,+/+UN,.,D,.++-+-/,+//NU,D+,+-+-/,+///NRC,D+, +-+-/,+/+UNS,D,.+-+-/,+/,N/.,D+,+,-+-/,+/+/N+/,D+, +C-+-/,+/+TNRC,D,.+T-+-/,+///NR+,D+,+C-+-/,+/+.N,T,D+, +T-+-/,+///NR+,D,T+C-+-/,+///NR,,D,U+-+-/,+///N/U,D+, +-+-/,+/+NC,D,T+/-+-/,+/+TN,,,D,U++-+-/,+///NC,D+, +R-+-/,+/+UN+T,D,T+/-+-/,+///NC.,D,S+,-+-/,+//N,C,D,U +-+-/,+/+.N++,D,T+C-+-/,+///NR+,D,S+-+-/,+/+SN,S,D,U +.-+-/,+/.NRC,D,T+/-+-/,+/+.N,S,D,S+C-+-/,+/+RN/+,D,U +-+-/,+/+.NC,D,T+/-+-/,+/+RN+C,D,S+C-+-/,+/+SN//,D,U +-+-/,+/+RN/,D,T+/-+-/,+/UNR+,D,S+C-+-/,+///NR+,D,U +-+-/,+/+SN/C,D,S++-+-/,+///NC,D//++-+-/,+///NC,D+/ )*) +R "**?#%) *"j#")&&%!*@ *"p!">n[\pab copod[\pab copef[\pab copeg *"N?@> <( AB,D, ((E"BA I((E"J F@(G$>@`D(,D,,,D,R,D+,,D+R,D/,!!#((?&"*$) % )n?#%n"#o% %)#% "!&(#"&"" z^911;;5995 v^911;;5995 r&?""#!?@> $#%!&"!#(nn?n#%&% <jk$@nn)b p - H&"*$) #") %!&"!#)!nk)&)k) s`d( A I((E"JF@(G$>@`D( %)#% p**" IwiJ?@> r*%%*"$*!* u>j&*m&% ( "**?#% <@#@ *?#>?#"!#%!nk)&)nn% B?!"#(# I((E"J?@#>#%%#""!&%%*!"&% j&?*")*!"&&%,d,,,d,r,d+,,d+r,d/, "*(#" ) -A"**%) k"**%) A I((E"JF@(G$>@`D( #!nk)t@#l)k@kkm&% Njk")k N? ) m y^911;;5995 r&?""#!?@#>#)* % ")#")%!>l)#"*>? #%&% %!&"!#) p**" IwiJ ) p**"j #%>)&)* ) p**"p! *( )&?""#! #")>#) #%! #!#"" (#) *""**%%#"" -qf / +D+DT/D,/DRD+RCRTDS+,+/DR+T/,/R+DRC,R,TS, +D+DT/D,/DRD+RCRTDS+,+/DR+T/,/R+DRC,R,TS, +D+DT/D,/DRD+RCRTDS+,+/DR+T/,/R+DRC,R,TS, xn?nl)&$k% "**?**" I((E"J xn?nl)&$k% "**?**" I((E"J

19 qm?#%m% r`dts $ :65;636<=*>"#)*" V1;;19:1W1; :59X13995 XYZ686Z6 [\Q45]^52W_6<=*>"#)*" C-+-/,+/+.N,OPQR,D,S,D+.,D++ +O-+-/,+///NS,,D+,D,T,D+,,D,. +,-+-/,+///N+U,D+,D,,D+,,D,. +/-+-/,+///N//,D+,D,C,D,T,D+, ++-+-/,+///NC/,D+,D,.,D+,,D,U +C-+-/,+/CN+/,D+,D,,D++,D,S ++-+-/,+///N,,D+,D+,,D,S,D,S +S-+-/,+//NC/,D+,D,C,D,T,D,. +/-+-/,+///NCO,D+,D,C,D,T,D,. +/-+-/,+/+SN+O,D+,D,/,D,T,D,C +,-+-/,+//N,,D+,D,C,D,T,D,S ++-+-/,+/+SN/,D+,D,/,D,T,D,S ++-+-/,+/SNSS,D+,D,,D,U,D,S +-+-/,+///NS,D+,D,S,D,U,D,O +/-+-/,+/N,+,D+,D,,D,.,D,O F@(G$>H&"*$) I((E"JKLM +, /,+/!"# $#%&% (#)?@> <( AB CD, ((E"B *" $)# $) p#) VY23;Y; 9g8X6236h"**%)?@#>#%%#"" ++-+-/,+///NC/,D,+C-+-/,+/CN+/,D,S+/-+-/,+///N//,D,C ++-+-/,+///N/U,D,/+,-+-/,+///N+U,D,C++-+-/,+///NC/,D, ++-+-/,+///N,,D,/++-+-/,+/+SN/,D,C+S-+-/,+//NC/,D, +O-+-/,+//,N/C,D,/+,-+-/,+//N,,D,C+O-+-/,+///NS,,D, +C-+-/,+/UNCC,D,/+S-+-/,+//NC/,D,C+/-+-/,+/N,+,D,/ +-+-/,+/N+U,D,/+O-+-/,+///NS,,D,C+,-+-/,+///N+U,D,/ +C-+-/,+/+.N,O,D,/++-+-/,+/SNSS,D,++-+-/,+//NSS,D,/ +-+-/,+///NS,D,/+/-+-/,+/+SN+O,D,+-+-/,+/NT,D,/ +S-+-/,+/,NCT,D,/+/-+-/,+///NCO,D,+-+-/,+///NS,D,/ +O-+-/,+/+.N+/,D,/+/-+-/,+///N//,D,+/-+-/,+///NCO,D,/ +/-+-/,+///NCO,D,/++-+-/,+//NSS,D,+S-+-/,+///NO,D,/ +,-+-/,+//N,,D,/++-+-/,+///NC/,D,++-+-/,+/SNSS,D,/ +S-+-/,+//NC/,D,/+-+-/,+/NT,D,+-+-/,+/+SN+T,D,/ +S-+-/,+//N+/,D,/+-+-/,+///NS,D,+C-+-/,+/CN+/,D,/ +O-+-/,+///NS,,D,C+C-+-/,+/+.N,O,D,.+C-+-/,+/+.N,O,D,C )*) +S "**?#%) *"i#")&&%!*@ *"o!">n[\qab cpqpd[\qab cpqpe[\qab cpqpf *"N?@> <( AB,D, ((E"BA I((E"J F@(G$>@`D(,D,,,D,S,D+,,D+S,D/,!!#((?&"*$) % )m?#%m"#n% %)#% "!&(#"&"" y^911;;5995 u^911;;5995 q&?""#!?@> $#%!&"!#(mm?m#%&% <ij$@mm)b o - H&"*$) #") %!&"!#)!mj)&)j) r`d( A I((E"JF@(G$>@`D( %)#% o**" IvhJ?@> q*%%*"$*!* t>i&*l&% ( "**?#% <@#@ *?#>?#"!#%!mj)&)mm% B?!"#(# I((E"J?@#>#%%#""!&%%*!"&% i&?*")*!"&&%,d,,,d,s,d+,,d+s,d/, "*(#" ) -A"**%) j"**%) A I((E"JF@(G$>@`D( #!mj)s@#k)j@jjl&% Nij")j N? ) l x^911;;5995 q&?""#!?@#>#)* % ")#")%!>k)#"*>? #%&% %!&"!#) o**" IvhJ ) o**"i #%>)&)* ) o**"o! *( )&?""#! #")>#) #%! #!#"" (#) *""**%%#"" -pf +D+DO/D,/DSD+SCSODU+,+/DS+O/,/S+DSC,S,OU, +D+DO/D,/DSD+SCSODU+,+/DS+O/,/S+DSC,S,OU, +D+DO/D,/DSD+SCSODU+,+/DS+O/,/S+DSC,S,OU, wm?mk)&$j% "**?**" I((E"J wm?mk)&$j% "**?**" I((E"J

20 !"#$!!%$&'& )$*!+# %!*$!%*!,-.,.,/.,.0-, :2;76<747=>+?#$*+#!@A? =)!BC DE- ))F#C GA)H%?I'#+%*!&*$ J))F#KLMN,.,.0-,0O0-PQR-E0S-E,D-E-S,,.,.0-,000OD0-E-E0T-E,D-E-U,,.,.0-,000O,S-E0-E0,-E,--E-T,,.,.0-,000O0T-E0-E0--E-V-E-D,D.,.0-,000OV--E0-E,/-E,--E-V,.,.0-,000OV-E0-E,/-E,/-E-/,V.,.0-,0-ODS-E0-E,U-E-U-E-V,0.,.0-,0,0O0-E,-E,D-E-U-E-V,D.,.0-,0,/O-U-E,-E,0-E,0-E,,,0.,.0-,000O00-E,-E-V-E,D-E-T,-.,.0-,00O--E,-E,D-E-/-E-V,-.,.0-,0,0ODV-E,-E,D-E-/-E-,U.,.0-,000OV--E,-E,-E,--E-V,,.,.0-,000O--E,-E,-E--E-D,0.,.0-,00O,0-E,-E-U-E,0-E-D W2<<2:;2X2< ;6:Y24::6 YZ[797[7 \]Q56^_63X`7=>+?#$*+#!@A? =)!BC -E- ))F#C GA)H%?AaE)!B J))F#KGA)H%?AaE)!B J))F#KGA)H%?AaE)!B J))F#K LMN,,.,.0-,000OD0-E,-,.,.0-,000OV-E-/,D.,.0-,0,/O-U-E-D,,.,.0-,000O,S-E-S,,.,.0-,000OD0-E-V,0.,.0-,000O00-E-,.,.0-,0O0--E-T,D.,.0-,0,/O-U-E-V,,.,.0-,000O,S-E-,,.,.0-,000O0T-E-/,0.,.0-,000O00-E-V,V.,.0-,00OD0-E-,.,.0-,000OV-E-U,0.,.0-,00O,0-E-V,.,.0-,000OV-E-,D.,.0-,0,/O-U-E-V,.,.0-,0,OVU-E-D,.,.0-,0O0--E-,U.,.0-,000OV--E-V,0.,.0-,0O-,-E-D,,.,.0-,000OD0-E-0,V.,.0-,0-ODS-E-V,-.,.0-,000O,T-E-D,D.,.0-,0DO,0-E-0,D.,.0-,000OV--E-V,D.,.0-,000OV--E-D,-.,.0-,00O--E-0,,.,.0-,000O--E-V,D.,.0-,0,VOS-E-D,V.,.0-,000OU-E-0,0.,.0-,0,0O0-E-V,.,.0-,000O0S-E-D,0.,.0-,00,O--E-0,-.,.0-,0,0ODV-E-D,.,.0-,0O0--E-D,.,.0-,0-O,D-E-0,0.,.0-,000ODU-E-D,,.,.0-,000O,S-E-D,.,.0-,0,VO,S-E-0,-.,.0-,00O--E-D,.,.0-,0OS-E-,D.,.0-,000OV--E-0,U.,.0-,00-O0D-E-D,V.,.0-,0OD--E-,0.,.0-,0O-,-E-0 \]Qbc dpqpb\]qbc dpqpe\]qbc dpqpr WZ34<Z< :f9y7347g #++&*!Ohi#*i!"#'%$ i #++&*!O@!*!! A!#*!!& "?j*$#+?@! B #++&*!O@!k!& #++&*!$&'&,VO& A?$)!""!$))!& *l@$&l#$m&!!%$& "'#"$)ll@l$&'& =hi%all*c n! #++@$& h'@+#*+"#''&!@a$?$*+ *!!n++#h!$&?*'*+ *!!n++#n!"!+)! *'@##$"!$#*?$*!$& "!$"$##! )$*!+##++&&$##!.og D o$*!+#h$#*''& "+A!+#O o$*!+#n!"#?o pl@$&l& *+&&+#%+A+& qaesv %!#"')$#'##! "li*'*i* qae)!b!@a?*. p+&&+#%+"+! "li*'*ll&!#+)$# *!$ "li*ra$j*iaiik'&!@a$?$&&$##! o$*!*+*,v I'#+%*!&*$&!@A?! "li*'*ll& A!+@$?@$#"$&!@A$?$&&$##!. s?h'+k'& )!"#$)$ J))F#K t_:22<<6::6 -E-- -E-V -E,- -E,V -E0-,E,EU0E-0EVE,VDVUET,-,0EV,U0-0V,EVD-V-UTp'@##$"!$#*!& "'#"$*!!n++# JugK vl@lj*'%i& #++@++# J))F#K w_:22<<6::6 -E-- -E-V -E,- -E,V -E0-,E,EU0E-0EVE,VDVUET,-,0EV,U0-0V,EVD-V-UTp'@##$"!$#*!& "'#"$*!!n++# JugK vl@lj*'%i& #++@++# J))F#K x_:22<<6::6 -E-- -E-V -E,- -E,V -E0-,E,EU0E-0EVE,VDVUET,-,0EV,U0-0V,EVD-V-UTp'@##$"!$#*!& "'#"$*!!n++# JugK vl@lj*'%i& #++@++# J))F#K

21 !"#$!!%$&'& )$*!+# %!*$!%*!,-.,.,/.,.0-, :2;76<747=>+?#$*+#!@A? =)!BC DE- ))F#C GA)H%?I'#+%*!&*$ J))F#KLMN,D.,.0-,0,/O-PQRS-E,--E0-E,,,.,.0-,000O,T-E0-E0D-E-U-E-V,.,.0-,0O0--E0-E00-E-U-E-P,P.,.0-,000OU--E0-E,T-E-T-E-/,.,.0-,0VO,/-E0-E,P-E,0-E-T,-.,.0-,000O,V-E0-E-/-E,U-E-T,.,.0-,000O0V-E0-E-/-E,U-E-V,0.,.0-,000O00-E0-E-/-E,0-E,,.,.0-,000OU-E0-E-/-E,0-E,,,-.,.0-,00O--E,-E-P-E,D-E-T,,.,.0-,000OD0-E,-E,--E,,-E-T,,.,.0-,00OUU-E,-E-P-E,-E-P,0.,.0-,000ODP-E,-E-/-E,-E-/,D.,.0-,000OU--E,-E,--E,,-E-T,,.,.0-,000O0/-E,-E,0-E-U-E-U W2<<2:;2X2< ;6:Y24::6 YZ[797[7 \]R56^_63X`7=>+?#$*+#!@A? =)!BC -E- ))F#C GA)H%?AaE)!B J))F#KGA)H%?AaE)!B J))F#KGA)H%?AaE)!B J))F#K LMN,,.,.0-,000O,T-E,-,D.,.0-,0,/O-P-E,-,D.,.0-,0,/O-P-E-D,.,.0-,0O0--E-V,.,.0-,000O0V-E-P,0.,.0-,000O00-E-D,P.,.0-,000OU--E-P,-.,.0-,000O,V-E-P,0.,.0-,0O-,-E-D,,.,.0-,000O,-E-D,-.,.0-,00O--E-U,,.,.0-,000OD0-E-D,,.,.0-,000OD0-E-D,0.,.0-,000ODP-E-U,.,.0-,000OU-E-D,U.,.0-,0OD--E-D,,.,.0-,00OUU-E-U,D.,.0-,000OU--E-D,D.,.0-,0TO--E-D,D.,.0-,000OU--E-U,D.,.0-,0/O0--E-,.,.0-,0VO,/-E-,,.,.0-,000OD0-E-D,U.,.0-,0PO--E-,D.,.0-,0,/O-P-E-,D.,.0-,0,UOT-E-D,-.,.0-,00O--E-,,.,.0-,000O0/-E-,.,.0-,000OU-E-D,,.,.0-,000O,T-E-,D.,.0-,0,O-E-,0.,.0-,000O00-E-D,-.,.0-,000O,V-E-,D.,.0-,000OU--E-,D.,.0-,0DO,0-E-D,.,.0-,000O0V-E-,.,.0-,000OU-E-,/.,.0-,0DO,D-E-D,.,.0-,0OT-E-,D.,.0-,0TOD-E-,0.,.0-,0O-,-E-D,.,.0-,0-O,D-E-,D.,.0-,0TOD-E-,P.,.0-,00O0P-E-D,.,.0-,0,OUP-E- \]Rbc dqrqe\]rbc dqrqe\]rbc dqrqf WZ34<Z< :g9y7347h #++&*!Oij#*j!"#'%$ j #++&*!O@!*!! A!#*!!& "?k*$#+?@! B #++&*!O@!l!& #++&*!$&'&,UO& A?$)!""!$))!& *m@$&m#$n&!!%$& "'#"$)mm@m$&'& =ij%amm*c o! #++@$& i'@+#*+"#''&!@a$?$*+ *!!o++#i!$&?*'*+ *!!o++#o!"!+)! *'@##$"!$#*?$*!$& "!$"$##! )$*!+##++&&$##!.pg U p$*!+#i$#*''& "+A!+#O p$*!+#o!"#?o qm@$&m& *+&&+#%+A+& raetu %!#"')$#'##! "mj*'*j* rae)!b!@a?*. q+&&+#%+"+! "mj*'*mm&!#+)$# *!$ "mj*sa$k*jajjl'&!@a$?$&&$##! p$*!*+*,u I'#+%*!&*$&!@A?! "mj*'*mm& A!+@$?@$#"$&!@A$?$&&$##!. t?i'+l'& )!"#$)$ J))F#K u_:22<<6::6 -E-- -E-U -E,- -E,U -E0-,E,EP0E-0EUE,UDUPEV,-,0EU,P0-0U,EUD-U-PVq'@##$"!$#*!& "'#"$*!!o++# JvhK wm@mk*'%j& #++@++# J))F#K x_:22<<6::6 -E-- -E-U -E,- -E,U -E0-,E,EP0E-0EUE,UDUPEV,-,0EU,P0-0U,EUD-U-PVq'@##$"!$#*!& "'#"$*!!o++# JvhK wm@mk*'%j& #++@++# J))F#K y_:22<<6::6 -E-- -E-U -E,- -E,U -E0-,E,EP0E-0EUE,UDUPEV,-,0EU,P0-0U,EUD-U-PVq'@##$"!$#*!& "'#"$*!!o++# JvhK wm@mk*'%j& #++@++# J))F#K

22 !"#$!!%$&'& )$*!+# )!!#*!,-.,.,/.,.0-, :2;76<747=>+?#$*+#!@A? =)!BC DE- ))F#C GA)H%?I'#+%*!&*$ J))F#KLMN,,.,.0-,0,,OD/PQR-EST-E,T-EU,,.,.0-,0/O0--ES-ES0-E,/-E-,,.,.0-,0UO0T-ES-EVU-E,D-E0S,-.,.0-,0,VOVU-ES-EVV-E,V-E0V,,.,.0-,0TO-U-ES-EV-E,T-E0/,,.,.0-,0UOD--ES-EVD-E,D-E0D,-.,.0-,0,VOU-EV-EV0-E,V-E0/,,.,.0-,0TODU-EV-EV0-E,D-E0D,,.,.0-,0,,O--EV-EV0-E,-E0D,-.,.0-,0,SODU-EV-EV--E,S-E0S,-.,.0-,00O-D-EV-EV--E,V-E0,-.,.0-,0,DOVU-EV-EV--E,S-E0D,,.,.0-,0,O0D-EV-EV--E,-E00,,.,.0-,0,0OV-EV-ED/-E,U-E0D,,.,.0-,0,-OV--EV-ED/-E,D-E0V W2<<2:;2X2< ;6:Y24::6 YZ[797[7 \]Q56^_63X`7=>+?#$*+#!@A? =)!BC -E- ))F#C GA)H%?AaE)!B J))F#KGA)H%?AaE)!B J))F#KGA)H%?AaE)!B J))F#K LMN,,.,.0-,0,,OD/-E0,.,.0-,0,0O0--E,,,,.,.0-,0,,OD/-E,,,.,.0-,0/O0--E0-,.,.0-,0,/O-T-E,,,,.,.0-,0/O0--E,,,-.,.0-,0,SODU-E,U,.,.0-,0,DOV--E,-,-.,.0-,0,SODU-E,,,-.,.0-,0,VOU-E,U,.,.0-,0,VO,--E,-,-.,.0-,0,VOU-E,,,,.,.0-,0UO0T-E,U,.,.0-,0,UO0-E,-,,.,.0-,0,-OV--E,-,,.,.0-,0UOD--E,/,0.,.0-,0,/O0T-E,-,,.,.0-,0UO0T-E,-,,.,.0-,0,-OV--E,/,.,.0-,0UOV--E,-,0.,.0-,0,O00-E,-,-.,.0-,0,VOVU-E,/,.,.0-,00-OVU-E-T,,.,.0-,0UOD--E-T,-.,.0-,00O-D-E,/,.,.0-,0,SOD-E-T,-.,.0-,0,VOVU-E-T,,.,.0-,0TO-U-E,S,0.,.0-,0,/O-U-E-T,,.,.0-,0,,O--E-T,,.,.0-,0,,O--E,S,D.,.0-,0,/O-S-E-T,,.,.0-,0,0O-0-E-T,,.,.0-,0TODU-E,S,.,.0-,0,-OV,-E-T,-.,.0-,0,DOVU-E-T,,.,.0-,0,O0D-E,S,.,.0-,0TOVT-E-T,,.,.0-,0TODU-E-T,.,.0-,0,0O0--E,S,/.,.0-,0,-O-V-E-T,.,.0-,0,0O0--E-T,-.,.0-,0,DOVU-E,S,.,.0-,0,,OV,-E-T,-.,.0-,00O-D-E-U \]Qbc dpqef\]qbc dpqff\]qbc dpqfe WZ34<Z< :g9y7347h #++&*!Oij#*j!"#'%$ j #++&*!O@!*!! A!#*!!& "?k*$#+?@! B #++&*!O@!l!& #++&*!$&'&,VO& A?$)!""!$))!& *m@$&m#$n&!!%$& "'#"$)mm@m$&'& =ij%amm*c o! #++@$& i'@+#*+"#''&!@a$?$*+ *!!o++#i!$&?*'*+ *!!o++#o!"!+)! *'@##$"!$#*?$*!$& "!$"$##! )$*!+##++&&$##!.pg S p$*!+#i$#*''& "+A!+#O p$*!+#o!"#?o qm@$&m& *+&&+#%+A+& raetv %!#"')$#'##! "mj*'*j* rae)!b!@a?*. q+&&+#%+"+! "mj*'*mm&!#+)$# *!$ "mj*sa$k*jajjl'&!@a$?$&&$##! p$*!*+*,v I'#+%*!&*$&!@A?! "mj*'*mm& A!+@$?@$#"$&!@A$?$&&$##!. t?i'+l'& )!"#$)$ J))F#K u_:22<<6::6 -E-- -E-V -E,- -E,V -E0-,E,ES0E-0EVE,VDVSEU,-,0EV,S0-0V,EVD-V-SUq'@##$"!$#*!& "'#"$*!!o++# JvhK wm@mk*'%j& #++@++# J))F#K x_:22<<6::6 -E-- -E-V -E,- -E,V -E0-,E,ES0E-0EVE,VDVSEU,-,0EV,S0-0V,EVD-V-SUq'@##$"!$#*!& "'#"$*!!o++# JvhK wm@mk*'%j& #++@++# J))F#K y_:22<<6::6 -E-- -E-V -E,- -E,V -E0-,E,ES0E-0EVE,VDVSEU,-,0EV,S0-0V,EVD-V-SUq'@##$"!$#*!& "'#"$*!!o++# JvhK wm@mk*'%j& #++@++# J))F#K

23 !"#$!!%$&'& )$*!+# )!!#*!,-.,.,/.,.0-, :2;76<747=>+?#$*+#!@A? =)!BC DE- ))F#C GA)H%?I'#+%*!&*$ J))F#KLMN,-.,.0-,0,0O,0PQR-EDS0E-,E,,0.,.0-,000OD/,ED-ED,E-ET0,,.,.0-,000OD,E-EUD,E,T-EV0,.,.0-,0-O-U,E-E-,E--ETS,.,.0-,0DO--,E-E0S,E00-EU-,0.,.0-,00-O0,E0-E,S,E,D-EDD,T.,.0-,000OU,,E,-EV/-EV/-E/,-.,.0-,0,0ODU,E,-ED0-ESS-E/,0.,.0-,0,DOD/-EV-E,T-E//-ED0,0.,.0-,0,/O,0-EV-E00-E/-E,.,.0-,0UOUD-E/-E,T-E/,-EV,,.,.0-,0,UO0-E/-E,S-ETU-E/,/.,.0-,0UOU/-E/-ED--EU--EDU,0.,.0-,0,0O-E/-E0D-ETU-E-,-.,.0-,000OD--E/-E0T-ETU-ET W2<<2:;2X2< ;6:Y24::6 YZ[797[7 \]Q56^_63X`7=>+?#$*+#!@A? =)!BC -E- ))F#C GA)H%?AaE)!B J))F#KGA)H%?AaE)!B J))F#KGA)H%?AaE)!B J))F#K LMN,T.,.0-,000OU,-EU,-.,.0-,0,0O,0-EVT,-.,.0-,0,0O,0-ED/,,.,.0-,000OD-E0,0.,.0-,000OD/-ED0,T.,.0-,000OU,-E0T,-.,.0-,0,0O,0-E00,,.,.0-,000OD-EV,,.,.0-,000OD-E0D,D.,.0-,000OU--E,/,T.,.0-,000OU,-EV,-.,.0-,0,0ODU-E0,,D.,.0-,0,/O-T-E,D,.,.0-,0DO---E/,.,.0-,0-O-U-E0-,-.,.0-,0,0ODU-E,,0.,.0-,00-O0-EU,0.,.0-,000OD/-E0-,U.,.0-,0,/OU-E,,.,.0-,0-O-U-ED,D.,.0-,0,/O-T-E,V,T.,.0-,0,VO--E,,-.,.0-,0,0ODU-E,D.,.0-,000OU--E,V,/.,.0-,0UOU/-E,0,0.,.0-,0,DOD/-E0U,T.,.0-,0UODV-E,/,U.,.0-,0OD--E,0,0.,.0-,0,/O,0-E00,.,.0-,0DO---E,/,T.,.0-,00-O0U-E,0,-.,.0-,0,0O-V-E00,0.,.0-,00-O0-E,/,-.,.0-,00-O,,-E,0,0.,.0-,000O--E0,,-.,.0-,0,0O-V-E,U,,.,.0-,00-O,,-E,0,.,.0-,0UOUD-E0,,/.,.0-,0,-O0T-E,U,/.,.0-,0VOUU-E,0,0.,.0-,0,0O-E0-,.,.0-,000OU-E,U,/.,.0-,0,,OD/-E,0,D.,.0-,0,/O-T-E0-,/.,.0-,0DO,U-E,D \]Qbc deqpf\]qbc deqgh\]qbc deqhc WZ34<Z< :i9y7347j #++&*!Okl#*l!"#'%$ l #++&*!O@!*!! A!#*!!& "?m*$#+?@! B #++&*!O@!n!& #++&*!$&'&,UO& A?$)!""!$))!& *o@$&o#$p&!!%$& "'#"$)oo@o$&'& =kl%aoo*c q! #++@$& k'@+#*+"#''&!@a$?$*+ *!!q++#k!$&?*'*+ *!!q++#q!"!+)! *'@##$"!$#*?$*!$& "!$"$##! )$*!+##++&&$##!.rg / r$*!+#k$#*''& "+A!+#O r$*!+#q!"#?o so@$&o& *+&&+#%+A+& taesu %!#"')$#'##! "ol*'*l* tae)!b!@a?*. s+&&+#%+"+! "ol*'*oo&!#+)$# *!$ "ol*ua$m*lalln'&!@a$?$&&$##! r$*!*+*,u I'#+%*!&*$&!@A?! "ol*'*oo& A!+@$?@$#"$&!@A$?$&&$##!. v?k'+n'& )!"#$)$ J))F#K w_:22<<6::6 -E-- -E-U -E,- -E,U -E0-,E,ET0E-0EUE,UDUTEV,-,0EU,T0-0U,EUD-U-TVs'@##$"!$#*!& "'#"$*!!q++# JxjK yo@om*'%l& #++@++# J))F#K z_:22<<6::6 -E-- -E-U -E,- -E,U -E0-,E,ET0E-0EUE,UDUTEV,-,0EU,T0-0U,EUD-U-TVs'@##$"!$#*!& "'#"$*!!q++# JxjK yo@om*'%l& #++@++# J))F#K {_:22<<6::6 -E-- -E-U -E,- -E,U -E0-,E,ET0E-0EUE,UDUTEV,-,0EU,T0-0U,EUD-U-TVs'@##$"!$#*!& "'#"$*!!q++# JxjK yo@om*'%l& #++@++# J))F#K

24 qm?#%m% r`dsu $ :65;636<=*>"#)*" V1;;19:1W1; :59X13995 XYZ686Z6 [\P45]^52W_6<=*>"#)*" /,+///NCCOPQ,D+R+DC.,DST +,-+-/,+/+/N++DC,D/+DT,D./ ++-+-/,+//,N+/,DT,D,.,DTC,D/C +C-+-/,+/SNUR,DT,DUU,D+,DC+ +-+-/,+/,N,T,DT,D,R,DUU,DU +-+-/,+/RN+,DT,D/,DUC,DCU +/-+-/,+/+/NC,DU,D,T,DUC,D/. +/-+-/,+/+RN//,DU,D,U,DCS,D/T +/-+-/,+/+RN/R,DU,D,U,DU+,D+. +,-+-/,+/+/NCT,DU,D+/,DCU,D/S +-+-/,+/+/N/,DU,D,.,DCU,D/S +/-+-/,+///N+R,DC,D,T,DC,D/ +/-+-/,+///NCR,DC,D,S,DR,D/S ++-+-/,+//,NCC,DC,D,C,DC,D/, +/-+-/,+/+CNCR,DC,D,U,DC+,D/ F@(G$>H&"*$) I((E"JKLM +, /,+/!"# $#%&% (#)?@> <( AB CD, ((E"B *" (") p#) VY23;Y; 9g8X6236h"**%)?@#>#%%#"" +T-+-/,+///NU/,D+,++-+-/,+///NCC,DT,+,-+-/,+/+/N+,D/S +,-+-/,+/+/N+,D,S++-+-/,+//,N+/,D/U+-+-/,+/,N,T,D /,+///NCC,D,.+/-+-/,+/+RN//,D/C+-+-/,+/RN+,D+/ +-+-/,+/RN+,D,.+/-+-/,+/+RN/R,D/+,-+-/,+/+UN+,D++ +C-+-/,+///NU/,D,T+-+-/,+/,N,T,D//+-+-/,+/+/N/,D++ +,-+-/,+/+/NCT,D,C+-+-/,+/+/N/,D/++,-+-/,+/+/NCT,D /,+/UNUS,D,C+/-+-/,+/+/NC,D/,+,-+-/,+/+CN,+,D+, +-+-/,+/RN/U,D,C+/-+-/,+/++NS,D+S+/-+-/,+///NCR,D+, +/-+-/,+/RNC,,D,C+/-+-/,+///N+R,D+S+/-+-/,+/+RN//,D+, +T-+-/,+/UNU,,D,C++-+-/,+//,NCC,D+R+/-+-/,+/+/NC,D+, +U-+-/,+/,NU,,D,C+,-+-/,+/+/NCT,D+.+T-+-/,+///NU/,D,S +,-+-/,+///NC+,D,C+-+-/,+/CN,/,D+.+-+-/,+/RN/U,D,S +U-+-/,+//N+,D,+/-+-/,+/+TN/T,D+T++-+-/,+//,N+/,D,S +,-+-/,+//N,U,D,+/-+-/,+///NCR,D+T++-+-/,+//,NCC,D,S +C-+-/,+/SNUR,D+++,-+-/,+/+/N+,DT++-+-/,+///NCC,D, )*) +U "**?#%) *"i#")&&%!*@ *"o!">n[\pab cdpod[\pab cdpbe[\pab cdpfb *"N?@> <( AB,D, ((E"BA I((E"J F@(G$>@`D(,D,,,D,U,D+,,D+U,D/,!!#((?&"*$) % )m?#%m"#n% %)#% "!&(#"&"" y^911;;5995 u^911;;5995 q&?""#!?@> $#%!&"!#(mm?m#%&% <ij$@mm)b o - H&"*$) #") %!&"!#)!mj)&)j) r`d( A I((E"JF@(G$>@`D( %)#% o**" IvhJ?@> q*%%*"$*!* t>i&*l&% ( "**?#% <@#@ *?#>?#"!#%!mj)&)mm% B?!"#(# I((E"J?@#>#%%#""!&%%*!"&% i&?*")*!"&&%,d,,,d,u,d+,,d+u,d/, "*(#" ) -A"**%) j"**%) A I((E"JF@(G$>@`D( #!mj)s@#k)j@jjl&% Nij")j N? ) l x^911;;5995 q&?""#!?@#>#)* % ")#")%!>k)#"*>? #%&% %!&"!#) o**" IvhJ ) o**"i #%>)&)* ) o**"o! *( )&?""#! #")>#) #%! #!#"" (#) *""**%%#"" -pf R +D+DT/D,/DUD+UCUTDR+,+/DU+T/,/U+DUC,U,TR, +D+DT/D,/DUD+UCUTDR+,+/DU+T/,/U+DUC,U,TR, +D+DT/D,/DUD+UCUTDR+,+/DU+T/,/U+DUC,U,TR, wm?mk)&$j% "**?**" I((E"J wm?mk)&$j% "**?**" I((E"J

25 Tärinä Liite 2 Raportti PR-TÄR1213 Tampereen kaupunki - Iidesranta Sivu 1 (8) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Arvioidut runkomelutasot MP 1 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :54 49 L prm = 46 L prm = 53 L prm = 54 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db x Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 x Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara* vakio (maa) 6 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen kantavasta rakenteesta tai vastaavasta rakennuksesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta