Sastamalan kaupunki. Ruotsila - Kikkerlän asemakaavanmuutos ja asemakaava

Transkriptio

1 Sastamalan kaupunki Ruotsila - Kikkerlän asemakaavanmuutos ja asemakaava Asemakaavaselostuksen liitteet: LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2008 LIITE 2 Meluselvitys, Promethor 2008 LIITE 3 Tärinäselvitys, Promethor 2008 LIITE 4 Luontoselvityksen maastokäyntimuistio, FCG 2008 LIITE 5 Liikenneverkko, FCG 2008 LIITE 6 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu muistio LIITE 7 Maiseman ja rakennetun ympäristön tarkastelu, FCG 2009 LIITE 8 Valmisteluvaiheen kehityskuvat 2009 VE1, VE2 ja VE3 (pienennökset A4-koossa) LIITE 9 Valmisteluvaiheen kehityskuvien vastineraportti LIITE 10 Vesihuollon verkko, FCG 2010 LIITE 11 Kikkerlän arkeologinen selvitys, FCG Kalle Luoto LIITE 12 Ehdotusvaiheen lausunnot ja vastineet LIITE 13 Ehdotusvaiheen jälkeisen viranomaisneuvottelun muistio

2 LIITE 1 SASTAMALAN KAUPUNKI RUOTSILAN-KIKKERLÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan miten kaavaprosessi etenee ja missä vaiheissa siihen voi vaikuttaa. Asemakaava laaditaan Kiikan taajamaan, Kiikanojan-, Ruotsilan- ja Kikkerlänkyliin. Osassa aluetta on voimassa asemakaava, joka on pääosin teollisuusaluetta. Muu alue on asemakaavoittamatonta. Kaavan tavoitteena on tutkia toteutumattoman teollisuusalueen osoittamista asumiskäyttöön soveltuvin osin sekä osoittaa muita mahdollisia uusia asuinpientalojen tontteja. Kaavoituksessa otetaan huomioon mm. arvokas kulttuurimaisema, rakennettu kulttuuriympäristö, teollisuus sekä auto- ja junaliikennemelu. Kaavan tulee ohjata rakentamista kulttuuriympäristön ja maiseman arvot huomioiden. Koko suunnittelualue lukeutuu Kokemäenjoen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Suunnittelualueen ja Kokemäenjoen välissä (kuvan oikeassa alalaidassa) on kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvallisesti arvokas Ruotsilan kartanoalue. Suunnittelualueen länsipuolella on valtakunnallisesti arvokas Kiikan kirkko. Aloite kaavoituksen laatimisesta tuli Äetsän kunnalta, jossa kaavaa käsiteltiin kunnanhallituksessa ja Kuva 1. Voimassa oleva asemakaava, suunnittelualueen rajaus punaisella. Alue rajoittuu etelästä rautatiehen, lännestä hautausmaa-alueeseen ja pientalotontteihin, idästä ja pohjoisesta avoimeen peltomaisemaan. Voimassa oleva teollisuusalueen asemakaava näkyy kuvassa harmaana.

3 Kuva 2. Näkymä Kiikan hautausmaalta koilliseen. Laakson pohjalla on Kikkelänjoki ja oikealla Kumijaloste Oy:n tehdasrakennukset. SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnittelualue on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava voimaan tulleiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Alueidenkäyttötavoitteiden kohdassa kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat annetut yleis- ja erityistavoitteet tulee erityisesti huomioida suunnittelutyössä. Erityistavoitteiden mukaan mm. viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit tulee huomioida alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaava Sastamala kuuluu Pirkanmaan maakuntakaava-alueeseen. Maakuntakaava on valtioneuvoston hyväksymä Maakuntakaavassa suunnittelualue on maatalousaluetta (MY), jolla on erityisiä ympäristöarvoja ja teollisuusaluetta (T). Alueella on myös MAv merkintä, jolla tarkoitetaan että alue on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Alueen lounaispuolella, alueen ulkopuolella sijaitsee akm 280 merkinnällä varustettu Kiikan kirkko, joka on valtakunnallisesti arvokas ja on rakennushistoriallisesti arvokas. Suunnittelualue on rajattu maakuntakaavakarttaan punaisella (ks. seuraava sivu). 2

4 Yleiskaava Taajama-alueiden ja Kokemäenjokilaakson oikeusvaikutukseton osayleiskaava on vahvistettu Pirkanmaan ympäristökeskuksessa Alueella on maa- ja metsätalousalue, merkittävä kulttuurimaisema (MT /m), ympäristöhäiriötä aiheuttamaton teollisuuden alue (TY) ja pientalovaltainen korttelialue (AP). Alueella ovat myös yksi muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös (sm, Kikkelänmäen rautakautinen polttokenttä ja ruumiskalmisto) ja yksi rakennussuojelukohde (sr, Jonsa). Suunnittelualue on rajattu alla olevaan yleiskaavakarttaan punaisella. 3

5 Asemakaava Alue on pääosin asemakaavoittamaton. Alueen itäosan rakennuskaava on vahvistettu Kaavoitettu alue on pääosin teollisuusrakennusten korttelialuetta (TT) ja pieneltä osin erillispientalojen korttelialuetta (AO). Katso kuva sivulla 1. Rakennusjärjestys Alueella on toistaiseksi voimassa Äetsän kunnanvaltuuston hyväksymä Äetsän rakennusjärjestys, kunnes Sastamalan uusi rakennusjärjestys valmistuu keväällä Pohjakartta Kartta-aineistona käytetään 1:2000 karttaa ( ). TAVOITTEET Asemakaavalla on tarkoitus: - turvata kulttuurimaiseman arvot Kikkelänjoen ympärillä - osoittaa alueelle asumiseen tarkoitettuja tontteja kulttuurimaiseman arvot huomioiden - muuttaa kaava Kikkelän kylän pientalovaltaisella alueella vastaamaan paremmin nykyistä tilannetta - muuttaa alueen itäosassa oleva teollisuusalue asumisen käyttöön soveltuvin osin Valmisteluvaiheessa laaditaan asemakaavasuunnittelun pohjaksi kolme kehityskuvavaihtoehtoa, jotka ovat alueen erityisarvot huomioiden toisistaan selvästi poikkeavia. AIEMMAT SELVITYKSET Kulttuurimaiseman ja rakennetun ympäristön osalta kaavan perusselvitysaineistona käytetään: - Ympäristöministeriön julkaisua Arvokkaat maisema-alueet (Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1993) - Museoviraston julkaisua Rakennettu kulttuuriympäristö (1993) - Kokemäenjoen yläjuoksun maisema (2001). - Arkeologinen selvitys, Mikroliitti (2002). LAADITTAVAT SELVITYKSET Alueelle laaditaan: - meluselvitys - tärinäselvitys - luontoselvitys - rakennuskannan inventointi (historiallinen arvo) - rakennustapaohjeet - maaperä- ja viemäröintiselvitykset - maisemaselvitys 4

6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Selvitettävät vaikutukset: Arvioitavat tekijät Ympäristövaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Yhdyskuntarakenne (liikenne ja tekninen huolto yms.) Sisältö Rakennettu ympäristö Kulttuuriympäristö ja -maisema Luonnonympäristö Kasvillisuus ja eliöstö Vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet Maisemalliset arvot Luonnon- ja vesiensuojelu Erityisarvot Maanomistajat Vaikutusalueen asukkaat Tiestön rakentamistarve Liittymät ja niiden turvallisuus, melu Liikennemäärät Vesihuollon järjestäminen Vesiensuojelu Kaavan laatimisen odotettavissa olevien vaikutusten arviointi tapahtuu viranomaisten, maanomistajien, asukkaiden ja suunnittelijoiden kanssa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. OSALLISET Osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja sen vaikutusalueen maanomistajat - Ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa - Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään - Pirkanmaan maakuntamuseo - Pirkanmaan liitto - Pirkanmaan ympäristökeskus - Museovirasto - Tiehallinto/Hämeen tiepiiri - Tampereen aluepelastuslaitos / Sastamalan yksikkö - Sastamalan perusturvayhtymä - Ratahallintokeskus - Sastamalan kaupungin hallintokunnat: tekninen lautakunta ja rakennuslautakunta Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 65 ja MRA 27 ). VIRANOMAISYHTEISTYÖ Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu MRL 66 järjestettiin Sastamalan kaupunki pyytää kehityskuvista viranomaisten lausunnot. Ehdotuksen oltua nähtävillä järjestetään viranomaisneuvottelu. 5

7 MIELIPITEET JA MUISTUTUKSET Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja mielipiteet kehityskuvista ja muistutukset kaavaehdotuksesta tulee osoittaa Sastamalan kaupunginhallitukselle, Aarnontie 2 A, PL 23, SASTAMALA. Osallisilla on oikeus hakea muutosta kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta 30 vuorokauden kuluessa kaupunginvaltuuston päätöksen tiedoksisaantipäivästä lukien. Hallinto-oikeuden ratkaisusta on mahdollisuus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. AIKATAULU Kaavatyön tavoitteellinen päävaiheiden valmistuminen ja hyväksymisen ajankohdat on esitetty oheisessa taulukossa. Työvaihe Ajankohta Aloite kaavan laatimisesta Alueen rajauksen tarkennus (kaavoituskatsauksessa ) Viranomaisneuvottelu Kehityskuvat nähtävillä ja lausunnoilla maaliskuu 2009 Yleisötilaisuus maaliskuu 2009 Kaavaehdotus nähtävillä toukokuu 2009 Viranomaisneuvottelu toukokuu 2009 Valtuuston hyväksymispäätös elokuu 2009 Aikataulua tarkennetaan tarvittaessa työn etenemisen mukaan. YHTEYSTIEDOT Sastamalan kaupungin yhteyshenkilöinä kaavatyöskentelyssä toimii Kaavasuunnittelija Ritva Laurila Aarnontie 2 A, PL 23, SASTAMALA. Puh Sähköposti: ritva.laurila@sastamala.fi Kaavan laatii: FCG Planeko Oy Pyhäjärvenkatu 1, TAMPERE. Projektipäällikkö Helena Ylinen, arkkitehti SAFA YKS-305 puh Sähköposti: helena.ylinen@fcg.fi PÄIVITYKSET Päivitetty , projektipäällikkö Helena Ylinen. OAS-luonnos , aluearkkitehti Arto Mattila. 6

8 114 LIITE 2 Ympäristömelu Raportti PR-Y1348 FCG Planeko Oy Tilaaja: FCG Planeko Oy Turku Helena Ylinen Pyhäjärvenkatu 1 Sivu 1(14) + liitteet 13 kpl Tampere YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Asemaakaava ja asemakaavan muutos Ruotsila-Kikkerlä, Äetsä Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja Fyysikko, FM H E L S I N K I Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh (09) fax (09) T U R K U Hämeenkatu 32 E TURKU puh (02) fax (02) promet@promethor.fi

9 2/14 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 4 2. SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ 4 3. YMPÄRISTÖMELUN OHJEARVOT 5 4. MELUTASON LASKENTA Laskentamenetelmä Lähtötiedot Suoritetut laskennat 8 5. LASKENTATULOKSET 9 6. MELUTASON LASKENTATULOSTEN TARKASTELUA SISÄMELUTASON OHJEARVOT JULKISIVUJEN ÄÄNENERISTÄVYYSVAATIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LISÄTIETOA 13 KIRJALLISUUS 14 sivu Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liikenteen aiheuttama keskiäänitaso päiväaikaan L Aeq,7-22 (liite 1A) ja yöaikaan L Aeq,22-7 (liite 1B). Nykyinen tilanne v (nykyinen maankäyttö ja liikenne). Laskentakorkeus 2,0 m maan pinnasta. Liikenteen aiheuttama keskiäänitaso päiväaikaan L Aeq,7-22 (liite 2A) ja yöaikaan L Aeq,22-7 (liite 2B). Tilanne 0+ (nykyinen maankäyttö ja ennusteliikenne v.2030). Laskentakorkeus 2,0 m maan pinnasta. Liikenteen aiheuttama keskiäänitaso päiväaikaan L Aeq,7-22 (liite 3A) ja yöaikaan L Aeq,22-7 (liite 3B). Ennustetilanne ve2 (alustava maankäyttö ve2 ja ennusteliikenne v. 2030). Laskentakorkeus 2,0 m maan pinnasta. Ei meluntorjuntaa. Liikenteen aiheuttama keskiäänitaso päiväaikaan L Aeq,7-22 (liite 4A) ja yöaikaan L Aeq,22-7 (liite 4B). Ennustetilanne ve2 (alustava maankäyttö ve2 ja ennusteliikenne v. 2030). Laskentakorkeus 2,0 m maan pinnasta. Meluntorjunta A toteutettu.

10 3/14 Liite 5. Liikenteen aiheuttama keskiäänitaso yöaikaan L Aeq,22-7. Ennustetilanne ve2 (alustava maankäyttö ve2 ja ennusteliikenne v. 2030). Laskentakorkeus 2,0 m maan pinnasta. Meluntorjunta B toteutettu. Tarkennettu alue. Liite 6. Liikenteen aiheuttama keskiäänitaso yöaikaan L Aeq,22-7. Ennustetilanne ve2 (alustava maankäyttö ve2 ja ennusteliikenne v. 2030). Laskentakorkeus 2,0 m maan pinnasta. Meluntorjunta C toteutettu. Tarkennettu alue. Liite 7. Liikenteen aiheuttama keskiäänitaso yöaikaan L Aeq,22-7. Ennustetilanne ve2 (alustava maankäyttö ve2 ja ennusteliikenne v. 2030). Laskentakorkeus 2,0 m maan pinnasta. Meluntorjunta D toteutettu. Tarkennettu alue. Liite 8. Liikenteen aiheuttama keskiäänitaso yöaikaan L Aeq,22-7. Ennustetilanne ve2 (alustava maankäyttö ve2 ja ennusteliikenne v. 2030). Laskentakorkeus 2,0 m maan pinnasta. Meluntorjunta E toteutettu. Tarkennettu alue. Liite 9. Rautatien aiheuttama maksimitaso L AF,maks. Ennustetilanne ve2 (alustava maankäyttö ve2 ja ennusteliikenne v. 2030). Laskentakorkeus 2,0 m maan pinnasta. Ei meluntorjuntaa.

11 4/14 1. YLEISTÄ Tässä selvityksessä määritetään laskennallisesti tie- ja rautatieliikenteen aiheuttama melutaso Ruotsila - Kikkerlän asemakaavan muutosalueelle Äetsässä. Tuloksia verrataan valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [1] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Lisäksi arvio talojen julkisivuihin kohdistuvasta melutasosta selvitetään julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksia varten. Kaavamuutoksen tarkoituksena on kaavoittaa alueelle pientaloja. Alueelle ei vielä ole suunnitelmia asuinrakennusten lopullisesta sijoittelusta. Suunnitellut asuinalueet on esitetty FCG Planeko Oy:n laatimissa vaihtoehdoissa ve1, ve2, ve3, ve4 ja vec. Näistä vaihtoehdoista meluselvityksessä tarkastellaan vain vaihtoehtoa ve2 (muut vaihtoehdot joko vastaavat kriittisiltä osiltaan vaihtoehtoa ve2 tai vaihtoehdon asuinrakennukset eivät ole melualueella). Muistakin vaihtoehdoista tehtiin alustavat melulaskennat, mutta niitä ei esitetä selvityksessä. Selvityksen ovat tehneet Jani Kankare, Toni Mattila ja Tero Virjonen Promethor Oy:stä. 2. SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti (punaisella rajattu alue).

12 5/14 3. YMPÄRISTÖMELUN OHJEARVOT Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä VNp 993/1992 [1]. Tämä päätös on astunut voimaan Taulukossa I on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona mitattavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti- eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöksessä on maininta, että päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen aiheuttamaa melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko I. Ohjearvot melun keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq (db) Klo 7 22 Klo 22 7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä 55 db 1 50 db 1,2 läheisyydessä Hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db - Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat 45 db 40 db 3 virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 1 Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db. 3 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä 5 db:n lisäys johtuu siitä, että iskumainen ja/tai kapeakaistainen melu on tasaista melua häiritsevämpää. Tie- tai raideliikenteen aiheuttama melu ei ole impulssimaista tai kapeakaistaista.

13 6/14 4. MELUTASON LASKENTA 4.1. Laskentamenetelmä Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 3.7 käyttäen yhteispohjoismaisia tieja raideliikennemelumalleja [2 ja 3]. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan CAD-tiedostona, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskentaalueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään teiden ja rautatien liikennemäärätietoja, joiden perusteella määritetään ns. lähtömelutaso. Lähtötason perusteella määritetään äänilähteiden aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat tekijät huomioiden. Vaimennustekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus ja maavaimennus. Puuston melua vähentävää vaikutusta ei ole huomioitu. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana tarkastelupiste sijaitsee. Epävarmuuden voidaan arvioida olevan alle 500 metrin etäisyydellä ±3 db. Taulukossa II on esitetty laskennassa käytetyt laskentaparametrit. Taulukko II. Laskennassa käytetyt laskentaparametrit Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 5 x 5 m 2 Laskentakorkeus 2 m Melutason laskentaetäisyys 1000 m Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Maanpinnan akustinen kovuus Tien pinta 0 (kova) Alue rautatien alapuolella 1 (pehmeä) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Rakennusten heijastavuus Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) Heijastusten lukumäärä Lähtötiedot Maastomalli Tarkasteltavan ja sitä ympäröivän alueen pdf-muotoinen kartta saatiin FCG Planeko Oy:stä (Juha Mäkelä). Autocad-muotoinen maastomalli piirrettiin pdf-kartoista.

14 7/14 Tieliikenne Nykyiset liikennemäärät saatiin FCG Planeko Oy:ltä (Juha Mäkelä). Liikennemäärät perustuvat Tiehallinnon liikennerekisterin tietoihin. Ennusteliikennemäärät arvioitiin käyttäen hyväksi tiehallinnon liikenne-ennustetta (Tulevaisuuden näkymiä 3/2007, Tiehallinto). Taulukossa III on esitetty käytetyt liikennetiedot. Oletuksena on, että päiväajan liikenteen osuus on 90 % koko vuorokauden liikennemäärästä (KVL). Kantateille liikennemäärän kasvukerroin vuoteen 2030 on ennusteen mukaan 1,51 ja seututeille 1,37. Tieliikenteen osuus kokonaismelusta on erittäin pieni rautatieliikenteen meluun verrattuna. Taulukko III. Liikennetiedot Tie KVL 2008 [kpl] KVL 2030 [kpl] Raskaiden osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Kt * St ** * 50 km/h Vehkakorventien risteyksen pohjoispuolella ** 80 km/h alkaen 80 m etäisyydellä rautatiestä pohjoispuolella. Rautatieliikenne Nykyiset junamäärätiedot saatiin VR Oy:ltä (Osmo Kääriä). Mallinnuksessa käytetyt nykyiset junamäärät, nopeudet ja pituudet on esitetty taulukossa IV. Junapituuksina on käytetty keskimääräistä toteutunutta junapituutta ( ). Oletuksena on, että junamäärät kasvavat 25 % ennustetilanteeseen vuoteen Junaradan vaikutus suunnittelualueen melutasoon on ratkaiseva meluntorjuntaa ajatellen. Taulukon IV junatiedoista laskettiin metrin pituista rataosaa vastaavaa äänitehotaso L W0 [db] oktaaveittain. Laskettu äänitehotaso on esitetty taulukossa V. Taulukossa V on esitetty lisäksi suurimman äänitehotason aiheuttaneen junan (F-TaJu) metrin pituista osaa vastaava äänitehotaso L Wt [db]. Taulukko IV. Mallinnuksessa käytetyt junamäärät, pituudet ja ajonopeudet (v. 2008) Tyyppi Selitys Päivä Yö Ajonopeus Pituus [m] [kpl] [kpl] [km/h] Sr1- tai Sr2-veturin vetämät Sr henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset IC-vaunut) F-TaJu Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Venäläisistä tavaravaunuista R-TaJu koostuvat tavarajunat * ennustetilanteessa junamäärät ovat 25 % nykyisiä suurempia.

15 8/14 Taulukko V. Junaradan äänitehotaso Taajuus [Hz] Äänitehotaso Klo A v ,7 78,0 80,6 84,0 80,7 77,1 72,7 85,3 v ,4 76,3 79,0 82,7 79,0 74,8 70,9 83,7 v ,7 78,9 81,6 85,0 81,7 78,1 73,7 86,3 v ,4 77,2 80,0 83,6 80,0 75,8 71,8 84,6 L Wt [db] hetkellinen 102,1 106,5 108,3 109,6 107,6 105,6 100,3 112,3 Lähiympäristön teollisuusyritykset Kumialan yritysten aiheuttamaa melua ei laskennoissa ole huomioitu Suoritetut laskennat Raportissa on mallinnettu 9 eri tilannetta: Liite 1. Liikenteen aiheuttama keskiäänitaso päiväaikaan L Aeq,7-22 (liite 1A) ja yöaikaan L Aeq,22-7 (liite 1B). Nykyinen tilanne v (nykyinen maankäyttö ja liikenne). Laskentakorkeus 2,0 m maan pinnasta. Liite 2. Liikenteen aiheuttama keskiäänitaso päiväaikaan L Aeq,7-22 (liite 2A) ja yöaikaan L Aeq,22-7 (liite 2B). Tilanne 0+ (nykyinen maankäyttö ja ennusteliikenne v. 2030). Laskentakorkeus 2,0 m maan pinnasta. Liite 3. Liikenteen aiheuttama keskiäänitaso päiväaikaan L Aeq,7-22 (liite 3A) ja yöaikaan L Aeq,22-7 (liite 3B). Ennustetilanne ve2 (alustava maankäyttö ve2 ja ennusteliikenne v. 2030). Laskentakorkeus 2,0 m maan pinnasta. Ei meluntorjuntaa. Liite 4. Liikenteen aiheuttama keskiäänitaso päiväaikaan L Aeq,7-22 (liite 4A) ja yöaikaan L Aeq,22-7 (liite 4B). Ennustetilanne ve2 (alustava maankäyttö ve2 ja ennusteliikenne v. 2030). Laskentakorkeus 2,0 m maan pinnasta. Meluntorjunta A toteutettu. Liite 5. Liikenteen aiheuttama keskiäänitaso yöaikaan L Aeq,22-7. Ennustetilanne ve2 (alustava maankäyttö ve2 ja ennusteliikenne v. 2030). Laskentakorkeus 2,0 m maan pinnasta. Meluntorjunta B toteutettu. Tarkennettu alue. Liite 6. Liikenteen aiheuttama keskiäänitaso yöaikaan L Aeq,22-7. Ennustetilanne ve2 (alustava maankäyttö ve2 ja ennusteliikenne v. 2030). Laskentakorkeus 2,0 m maan pinnasta. Meluntorjunta C toteutettu. Tarkennettu alue. Liite 7. Liikenteen aiheuttama keskiäänitaso yöaikaan L Aeq,22-7. Ennustetilanne ve2 (alustava maankäyttö ve2 ja ennusteliikenne v. 2030). Laskentakorkeus 2,0 m maan pinnasta. Meluntorjunta D toteutettu. Tarkennettu alue.

16 9/14 Liite 8. Liikenteen aiheuttama keskiäänitaso yöaikaan L Aeq,22-7. Ennustetilanne ve2 (alustava maankäyttö ve2 ja ennusteliikenne v. 2030). Laskentakorkeus 2,0 m maan pinnasta. Meluntorjunta E toteutettu. Tarkennettu alue. Liite 9. Rautatien aiheuttama maksimitaso L AF,maks. Ennustetilanne ve2 (alustava maankäyttö ve2 ja ennusteliikenne v. 2030). Laskentakorkeus 2,0 m maan pinnasta. Ei meluntorjuntaa. Melulaskennoissa (liitteet 3 9) on tarkasteltu maankäyttövaihtoehdon ve2 tilanteita, sillä muut vaihtoehdot joko vastaavat riittävällä tarkkuudella ve2:ta tai vaihtoehdon asuinrakennukset eivät ole melualueella. Liitteissä 4 8 on kaava-alueen itäosan asuinalueelle suunniteltu meluntorjuntaa. Liitteissä 5 8 on melukartat esitetty vain yöajan osalta, sillä yöaika on ohjearvoista johtuen määräävässä asemassa. Meluntorjunnan sijoituspaikat on esitetty karttaliitteissä. 5. LASKENTATULOKSET Laskentatulokset esitetään tässä tiivistetysti. Melukartoista on nähtävissä yksityiskohtaisemmin alueelle leviävän melun suuruus. Yleisesti voidaan sanoa, että päiväajan keskiäänitaso on vain 2 db yöaikaista suurempi johtuen raideliikenteen liikennemäärän jakaumasta. Tulosten tarkastelussa voidaankin keskittyä vain yöajan tarkasteluun, koska yöajan ohjearvo on 5 10 db päiväajan ohjearvoa pienempi. Tarkastelussa keskitytään uusien suunniteltujen asuinalueiden melun tarkasteluun. Nykyinen tilanne, (liite 1B, laskentakorkeudella 2 m) Yöajan keskiäänitaso on - yli 50 db noin m etäisyydellä rautatiestä - yli 45 db noin m etäisyydellä rautatiestä Tilanne 0+, (liite 2B, laskentakorkeudella 2 m) Yöajan keskiäänitaso on - yli 50 db noin m etäisyydellä rautatiestä - yli 45 db noin m etäisyydellä rautatiestä - alle 45 db suunnittelualueen länsiosan uusilla asuinalueilla db suunnittelualueen itäosan uudella asuinalueella. Ennustetilanne ve2, ei meluntorjuntaa (liite 3B, laskentakorkeudella 2 m) Yöajan keskiäänitaso on - alle 45 db suunnittelualueen länsiosan uusilla asuinalueilla

17 10/ db suunnittelualueen itäosan uudella asuinalueella. Ennustetilanne ve2, meluntorjunta A (liite 4B, laskentakorkeudella 2 m) Yöajan keskiäänitaso on - alle 45 db suunnittelualueen länsiosan uusilla asuinalueilla db suunnittelualueen itäosan uudella asuinalueella. Ennustetilanne ve2, meluntorjunta B, C, D ja E (liitteet 5, 6, 7 ja 8 laskentakorkeudella 2 m) Yöajan keskiäänitaso pienenee esteiden korkeuden noustessa suunnittelualueen itäosan uusien asuntojen piha-alueilla siten, että se on - noin 45 db tai sen alle 0:lla tontilla kahdeksasta tilanteessa B (aita +3 m ja valli +5 m) - noin 45 db tai sen alle 0:lla tontilla kahdeksasta tilanteessa C (aita +4 m ja valli +6 m) - noin 45 db tai sen alle 3:lla tontilla kahdeksasta tilanteessa D (aita +5 m ja valli +7 m) - noin 45 db tai sen alle 7:llä tontilla kahdeksasta tilanteessa E (aita +6 m ja valli +8 m). Ennustetilanne ve2, junamaksimi, julkisivu (liite 9, laskentakorkeudella 2 m) Junaradan aiheuttama maksimiäänitaso on - suunnittelualueen länsiosan uusien rakennusten julkisivuilla suurimmillaan 68 db - suunnittelualueen itäosan uusien rakennusten junaradan puoleisilla julkisivuilla suurimmillaan 83 db ja pienimmillään 75 db. 6. MELUTASOJEN LASKENTATULOSTEN TARKASTELUA Piha-alueen melutaso Laskentojen mukaan päiväajan ohjearvo 55 db - alitetaan koko suunnittelualueen uusien asuinrakennusten piha-alueilla kaikissa vaihtoehdoissa ilman meluntorjuntaa - ylitetään kolmen vanhan asuinrakennuksen piha-alueella radan lähellä Laskentojen mukaan yöajan ohjearvo - 45 db ylitetään vaihtoehdon ve2 itäosan uusien asuinrakennusten piha-alueilla, vaikka realistinen meluntorjunta olisi tehty - 45 db alitetaan länsiosan uusien asuinrakennusten piha-alueilla - 50 db ylitetään neljän vanhan asuinrakennuksen piha-alueella radan lähellä. Yhteenvetona voidaan todeta, ettei rakennettavaksi (ve2) suunniteltu alue itäosassa sovellu hyvin asuinalueeksi, sillä vaadittavat meluntorjuntatoimenpiteet ovat epärealistisia.

18 11/14 Sovellettavat ohjearvot Tarkasteltava kohde sisältää sekä täysin uusia rakennuksia (alueita) että nykyisiä vanhoja asuinrakennuksia ja teollisuutta. Uusille asuinrakennuksille sovellettavat ohjearvot ovat L Aeq,7-22 = 55 db ja L Aeq,22-7 = 45 db ja vanhoille asuinrakennuksille sovellettavat ohjearvot ovat L Aeq,7-22 = 55 db ja L Aeq,22-7 = 50 db. 7. SISÄMELUTASON OHJEARVOT Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on annettu ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta (taulukko VI). Ohjearvot on annettu ekvivalentti- eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo ja yöaikaan klo Lisäksi asuinhuoneistojen sisätilojen päivä- ja yöajan keskiäänitason ohjearvot on esitetty Asumisterveysohjeessa [4]. Ohjearvot on esitetty taulukossa VII. Taulukko VI. Ohjearvot melun ekvivalenttitasolle L Aeq sisällä huoneessa Ekvivalenttinen äänitaso L Aeq (db) Huoneen käyttötarkoitus Klo Klo Asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuone 45 db - Taulukko VII. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa Käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq (db) Klo Klo Asuinhuoneisto Asuinhuone, paitsi keittiöt Asunnon muut tilat 1 ja keittiö 35 db 40 db 30 db 35 db 1 Asunnon muita tiloja ovat mm. kylpyhuone, sauna, vaatehuone ja apukeittiö. Jos tällainen tila tai keittiö muodostaa yhteistilan asuinhuoneen kanssa, ohjearvona on asuinhuoneen arvo. Asumisterveysohjeessa [4] on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle. Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L Aeq -taso ylittää db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari

19 12/14 yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. (sivu 35 36). Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti junaliikenteen aiheuttamalle melulle. 8. JULKISIVUJEN ÄÄNENERISTÄVYYSVAATIMUKSET Julkisivun ääneneristävyysvaatimus (ve2) tasoerotuksena lasketaan julkisivuun kohdistuvan keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena (taulukko VI) tai julkisivuun kohdistuvan maksimitason (juna) ja sisällä sallitun maksimimelun (junaradalle on käytetty 45 db) erotuksena lisättynä 1 3 db:n varmuusvaralla. Käytännössä junaradan aiheuttama maksimiäänitaso määrää julkisivun ääneneristävyysvaatimuksen. Vaatimukset on laskettu käyttäen venäläistä tavarajunaa, joka nykyään kulkee tosin vain päiväaikaan. Jos vaatimukset lasketaan yöaikaan kulkevien suomalaisten tavarajunien mukaan, tulevat vaatimukset 5 db esitettyjä pienemmiksi. Uusien asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset suunnittelualueen itäosassa on esitetty kuvassa 2. Muille alueille vaatimuksia ei esitetä, koska ovat korkeintaan 26 db. Esitetyt vaatimukset mahdollistavat sen, että venäläisiä tavarajunia kulkee myös yöaikaan. Ääneneristävyysvaatimukset ovat suurimmillaan merkittäviä ja niiden saavuttaminen vaatii julkisivujen ääniteknistä suunnittelua.

20 13/14 34 db 34 db 34 db 28 db 34 db 34 db 28 db 28 db 34 db 34 db 34 db 34 db 37 db 37 db 34 db 34 db 34 db 37 db 31 db 34 db 37 db 37 db 34 db 34 db 40 db 40 db Kuva 2. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset. 9. TULOSTEN TARKASTELU Suoritettujen melulaskentojen perusteella suunnittelualueen länsi- ja pohjoisosat soveltuvat hyvin asuinrakentamiseen ilman meluntorjuntaa. Suunnittelualueen itäosa ei sovellu asuinrakentamiselle, sillä piha-alueiden yöajan ohjearvo 45 db ylittyy vielä merkittävän meluntorjunnankin jälkeen. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat alueen itäosissa suuria, mutta vaatimus on hyvällä suunnittelulla saavutettavissa. Suunnittelualueen länsi- ja pohjoisosissa julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat korkeintaan 26 db eli alhaiset. 10. LISÄTIETOA Jani Kankare Promethor Oy Hämeenkatu 32 E Turku puh sp. jani.kankare@promethor.fi

21 14/14 KIRJALLISUUS 1. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/ Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus s. + liitt. 36 s. 3. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:524. Århus s. + liitt. 8 s. 4. Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2003, 93 s.

22 Liite 1A. Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. Nykyinen tilanne v Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta. PR-Y (1:5000(A3)) > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db

23 Liite 1B. Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. Nykyinen tilanne v Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta. PR-Y (1:5000(A3)) > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db

24 Liite 2A. Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. Tilanne 0+ v Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta. PR-Y (1:5000(A3)) > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db

25 Liite 2B. Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. Tilanne 0+ v Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta. PR-Y (1:5000(A3)) > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db

26 Liite 3A. Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. Ennustetilanne ve2 v Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta. PR-Y (1:5000(A3)) > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db

27 Liite 3B. Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. Ennustetilanne ve2 v Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta. PR-Y (1:5000(A3)) > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db

28 Liite 4A. Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. Ennustetilanne ve2 v Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta. Meluntorjunta toteutettu. PR-Y (1:5000(A3)) valli +3 m aita +2 m > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db

29 Liite 4B. Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. Ennustetilanne ve2 v Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta. Meluntorjunta toteutettu. PR-Y (1:5000(A3)) valli +3 m aita +2 m > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db

30 Liite 5. Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. Ennustetilanne ve2 v Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta. Meluntorjunta B toteutettu. PR-Y (1:2500(A4)) valli +5 m aita +3 m > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db

31 Liite 6. Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. Ennustetilanne ve2 v Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta. Meluntorjunta C toteutettu. PR-Y (1:2500(A4)) valli +6 m aita +4 m > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db

32 Liite 7. Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. Ennustetilanne ve2 v Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta. Meluntorjunta D toteutettu. PR-Y (1:2500(A4)) valli +7 m aita +5 m > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db

33 Liite 8. Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. Ennustetilanne ve2 v Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta. Meluntorjunta E toteutettu. PR-Y (1:2500(A4)) valli +8 m aita +6 m > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db

34 Liite 9. Junaradan maksimiäänitaso LAF,maks. Ennustetilanne ve2 v Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta. PR-Y (1:5000(A3)) > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db > 80.0 db > 85.0 db

35 113 LIITE 3 Tärinä Raportti PR-TÄR1089 FCG Planeko Oy FCG Planeko Oy Helsinki Helena Ylinen Pyhäjärvenkatu 1 Sivu 1(13) Tampere LIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS Ruotsila-Kikkerlän asemakaavan muutos, Äetsä Mittaukset suoritettu Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja Fyysikko, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh (09) fax (09) TURKU Hämeenkatu 32 E TURKU puh (02) fax (02) promet@promethor.fi

36 2/13 Sisällysluettelo 1 Yleistä Mittaus- ja arviointimenetelmät Mittauslaitteet Tärinän suositusarvot Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Runkomelun suositusarvot Mittauspisteet Mittaustulokset Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Tärinän tunnusluku v w, Värähtelyn taajuussisältö Runkomelun taso Tulosten tarkastelua Tärinän taajuussisältö Tärinän aiheuttama rakennusten vaurioitumisriski Maasta mitatun tunnusluvun v w,95 vertailu suositusarvoihin Runkomelutason vertailu suositusarvoihin Muita huomioita Johtopäätökset Kirjallisuutta Lisätietoja Liite 1 Suurimmat mitatut heilahdusnopeuden resultantin arvot Liite 2 Laskuissa käytetyt v w,max -arvot Liite 3 Tärinän taajuussisältö Liite 4 Mittauspisteet ja mittaustulokset

37 3/13 1 YLEISTÄ Promethor Oy mittasi FCG Planeko Oy:n toimeksiannosta tie- ja raideliikenteen aiheuttamaa tärinää Ruotsilan ja Kikkerlän alueella Äetsässä. Työn tarkoituksena oli selvittää tärinän voimakkuus kohteessa 1) suunniteltujen rakennusten vaurioitumisriskin, 2) asumisviihtyvyyden ja 3) raideliikenteen aiheuttaman runkomelun kannalta. Mittauslaitteiston asensi Olli Laivoranta Promethor Oy:stä. Lausunnon laativat Olli Laivoranta ja Jani Kankare Promethor Oy:stä. 2 MITTAUS- JA ARVIOINTIMENETELMÄT Tärinämittaukset suoritettiin VTT:n tiedotteen "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta" mukaisesti. Mittaustulosten analysointi ja tulkinta ihmisen kokeman tärinähaitan kannalta tehtiin VTT:n ohjeiden "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta" ja "Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa" mukaan. Mittaustulosten tulkinta rakenteiden vaurioitumistodennäköisyyden kannalta tehtiin VTT:n ohjeen "Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin Vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen" mukaan. Kyseisiä ohjeita voidaan käyttää tie- ja raideliikennetärinän arvioinnissa. Rakenteiden vaurioriskiä arvioitiin värähtelyn taajuuspainottamattoman heilahdusnopeuden resultantin maksimiarvon v res avulla. Se määritettiin nopeussignaaleista, jotka saatiin integroimalla mitatut kiihtyvyyssignaalit. Ihmisen kokeman häiriön kuvaamiseksi tärinäsignaaleista laskettiin tunnusluku v w,95 VTT:n suositusten mukaan. Mitatut tärinäsignaalit taajuuspainotettiin ISO mukaisella kokokehontärinän painotusfunktiolla, minkä jälkeen niistä laskettiin liukuvan tehollisarvon maksimit v w,max. Näistä valittiin 15 suurinta, joiden perusteella laskettiin tunnusluku v w,95. Värähtelyn tunnusluvulla v w,95 tarkoitetaan arvoa, jota pienempänä painotettu värähtelynopeuden tehollisarvo pysyy 95 prosentin tilastollisella todennäköisyydellä. Mittaus suoritettiin miehittämättömänä eli mittauslaitteisto toimi itsenäisesti. Tällöin mittaussignaali tallentui laitteen muistiin, josta se analysointiin myöhemmin. Mittauspisteitä oli yhteensä 16 kpl. Kahdessa mittauspisteessä tärinää mitattiin kolmiaksiaalisesti (A1 ja C1). Muissa mittauspisteitä mitattiin pystysuuntaista tärinää. Suomessa ei ole standardoitua menetelmää runkomelun arviointiin. Tässä raportissa raideliikenteen aiheuttamaa runkomelua arvioidaan Slow -aikavakiolla määritetyistä A- painotetuista nopeussignaaleista käyttämällä referenssinopeutena 50 nm/s. Arvio asuinhuoneiden sisälle aiheutuvan runkomelutason maksimista L ASmax saadaan vähentämällä painotetun nopeussignaalin maksimitasosta 10 db (tärinän siirtymisestä maasta rakennuksen runkoon ja pintojen säteilytehokkuudesta aiheutuva vähennys).

38 4/13 3 MITTAUSLAITTEET Mittauksissa käytetyt laitteet olivat Rion DA-20 kiihtyvyysanturit Metra KS-48B/C. 4 TÄRINÄN SUOSITUSARVOT 4.1 Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Suomessa rakennusten rakenteiden vaurioriskille ei ole toistaiseksi annettu virallisia rajaarvoja. VTT:n tiedotteen "Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002" mukaan rakennusten vaurioriskiä voidaan arvioida värähtelyn heilahdusnopeuden resultantin suurimman arvon v res ja hallitsevan taajuuden avulla. Tiedotteessa on annettu taulukon 1 mukaiset suositusarvot rakennusten vaurioitumisalttiuden arvioimiseksi. Taulukko 1. VTT:n tiedotteessa "Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 annetut suositusarvot tärinän aiheuttamalle rakennusten vaurioriskille. Tärinäalttiusluokka Hallitseva taajuus [Hz] Resultantin maksimi v res [mm/s] I. Normaalikuntoiset hyvin jäykistetyt rakennukset. < 10 8 Teräs- ja betoniset teollisuusrakennukset, muut teräsrakenteet, sillat ja muut niihin rinnastettavat rakenteet. > II. Perinteisesti rakennetut betoni-, tiili- tai puurakenteiset asuin- ja liikerakennukset tai muut niihin < 10 4 rinnastettavat rakennukset ja rakenteet Luokan I rakennukset, joissa on muurattuja kellariseiniä tai tiiliverhoilu. > 30 6 III. Erityisen herkät rakennukset tai rakenteet ja kulttuurihistoriallisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävät rakennukset. < > Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Ympäristönsuojelulaissa (nro 86/2000) ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (osa B3, 2004) velvoitetaan ottamaan liikennetärinän vaikutukset huomioon muun muassa kaavoituksessa. Suomessa ei kuitenkaan ole toistaiseksi olemassa virallisia raja-arvoja liikenteen aiheuttamalle kokokehon tärinälle, joka kohdistuu ihmisiin rakennuksissa. VTT on antanut suosituksen rakennusten värähtelyluokituksesta tunnuslukuun v w,95 perustuen tiedotteessa 2278 "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta". Tämä ohjeellinen värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 2.

39 5/13 Taulukko 2. VTT:n tiedotteessa 2278 "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta" annettu suositus rakennusten värähtelyluokituksesta. Värähtelyluokka A B C D Olosuhteet Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyä. Suhteellisen hyvät olosuhteet Ihmiset voivat havaita värähtelyn, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien asuinrakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. Värähtelyn tunnusluku v w,95 [mm/s] 0,10 0,15 0,30 0, Runkomelun suositusarvot Suomessa maanpäällisen vilkkaan raideliikenteen asuintiloihin aiheuttaman runkomelun raja-arvona on yleensä käytetty L ASmax 35 db. Liikenteen aiheuttaman ilmaäänen keskiäänitason ohjearvot ovat Suomessa päivällä L Aeq,7-22 = 35 db ja yöllä L Aeq,22-7 = 30 db (valtioneuvoston päätös Vnp 993/1992). Jos junien aiheuttaman runkomelun taso on luokkaa L ASmax 35 db, on sen vaikutus yöaikaiseenkin keskiäänitasoon merkityksetön. Näin ollen arvoa, L ASmax 35 db, voidaan pitää sopivana runkomelun arvioimiseen, kun junaliikenne on vilkasta. Jos junia kulkee harvoin, suositusarvona on käytetty L AFmax 45 db, jota pidetään terveyshaitan rajana (vastaa noin tasoa L ASmax 43 db). 5 MITTAUSPISTEET Mittaus tehtiin viidellä linjalla, yhteensä 16 mittauspisteessä. Kahdessa mittauspisteessä (A1 ja C1) tärinää mitattiin kolmiaksiaalisesti. Muissa mittauspisteissä mitattiin ainoastaan pystysuuntaista tärinää. Kaikissa mittauspisteissä tärinää mitattiin suoraan maasta. Maahan upotettiin 500 mm pituinen ja 20 mm paksuinen terästanko, jonka päähän asennettiin kiihtyvyysanturit. Myöhemmin tässä lausunnossa tärinän mittaussuunnista pystyakselia nimitetään z-suunnaksi, vaakasuuntaista junarataa tai tietä vastaan kohtisuoraa akselia y- suunnaksi ja radan tai tien suuntaista akselia x-suunnaksi. Mittauspisteiden sijainnit on esitetty kuvissa 1 ja 2.

40 6/13 Linjat A ja B Linjat C ja E Linja D Kuva 1. Mittauslinjojen A ja B sijainti.

41 7/13 Kuva 2. Mittauslinjojen C, D ja E sijainti.

42 8/13 6 MITTAUSTULOKSET 6.1 Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Tulevien rakennusten vaurioitumisriskiä arvioitiin painottamattoman värähtelynopeuden resultantin suurimman arvon avulla. Nopeussignaalit saatiin integroimalla mitatut kiihtyvyyssignaalit. Kolmiaksiaalisesti mitatusta tärinästä laskettiin todellinen resultanttisignaali, josta määritettiin huippuarvo. Yksiaksiaalisesti mitattujen pisteiden resultantti arvioitiin kertomalla nopeussignaalin huippuarvo kertoimella 1,20. Kerroin perustuu VTT:n suositukseen ja oletukseen, että tärinä on suurinta mittaussunnassa. Taulukossa 3 on esitetty suurimmat mitatut resultanttien arvot. Liitteessä 1 on esitetty 15 suurinta resultantin arvoa yhdistettynä junatietoihin. Signaalien pääteltiin olevan tie- tai raideliikenteen aiheuttamia tärinäsignaalien kestoajan, muodon, ajankohdan ja amplitudin perusteella. Mittauslinjojen A ja B tärinä on lähinnä raideliikenteestä aiheutunutta. Muissa mittauslinjoissa tärinälähteenä on ainoastaan tieliikenne. Taulukko 3. Suurin havaittu heilahdusnopeuden resultantin arvo kussakin mittauspisteessä (v res ). Mittauspiste Resultantti [mm/s] Pvm Klo A1 0, A2 < 0, B1 < 0, B2 < 0, B3 < 0, B4 < 0, C1 0, C2 0, D1 1, D2 0, D3 0, D4 < 0, E1 0, E2 0, E3 0, E4 0,

43 9/ Tärinän tunnusluku v w,95 Mittauslaitteiden tallentamista signaaleista laskettiin taajuuspainotettujen heilahdusnopeuksien liukuvien tehollisarvojen maksimit v w,max VTT:n suosituksen mukaisesti. Näistä valittiin jokaisessa mittaussuunnassa 15 suurinta, joiden voitiin päätellä aiheutuneen tie- tai raideliikenteestä. Näin saatujen v w,max -arvojen keskiarvon ja keskihajonnan avulla lasketut tärinän tunnusluvut v w,95 on esitetty taulukossa 4. Laskuissa käytetyt v w,max -arvot on esitetty liitteessä 2. Laskennassa käytettyjen signaalien pääteltiin olevan tie- tai raideliikenteen aiheuttamia tärinäsignaalien kestoajan, muodon, ajankohdan ja amplitudin perusteella. Mittauslinjojen A ja B tärinä on lähinnä raideliikenteestä aiheutunutta. Muissa mittauslinjoissa tärinälähteenä on ainoastaan tieliikenne. Taulukko 4. Tärinän tunnusluku v w,95. Mittauspiste v w,95 [mm/s] z y x A1 0,03 0,17 0,08 A2 0,01 B1 0,02 B2 0,01 B3 0,01 B4 0,01 C1 0,04 0,08 0,06 C2 0,02 D1 0,34 D2 0,09 D3 0,04 D4 0,01 E1 0,19 E2 0,16 E3 0,12 E4 0,08

44 10/ Värähtelyn taajuussisältö Mitattujen tärinäsignaalien taajuussisältöä tutkittiin FFT-muunnoksella lasketuista taajuusspektreistä. Liitteessä 3 on esitetty tärinän taajuusjakaumat VTT:n suosituksen mukaisesti (terssikaistoittain ja taajuuspainotettuna). Tärinän hallitsevat taajuusalueet on koottu taulukkoon 5. Taulukko 5. Mittauspiste Tärinän hallitsevat taajuudet eri akselisuunnissa. Hallitsevat taajuudet [Hz] z y x A1 > 30 > 30 > 30 A2 > 30 B1 < 10 B ja > 30 B ja > 30 B ja > 30 C C D D D D E E E E

45 11/ Runkomelun taso Taulukossa 6 on esitetty mittaustuloksista määritetyt runkomelutasot. Runkomelutason arviointiin valittiin signaalit mittaupisteen A1 ja B1 tärinätulosten perusteella. Runkomelutaso määritettiin kymmenestä suurimman taajuuspainottamattoman resultanttitärinän aiheuttaneesta junasta. Taulukko 6. Suurimpiin raideliikenteestä aiheutuneisiin tärinätapahtumiin yhdistetyt runkomelun tasot. Huom. tärinäarvot ovat taajuuspainottamattomia resultanttiarvoja, joiden suositusarvo (maksimi) kyseisessä kohteessa on pienimmilläänkin 4 mm/s. ML Pvm Klo Tärinän resultantti [mm/s] Runkomelu L ASmax [db] A1 (z) A1 (y) A1 (x) A2 (z) A :52 0, < 6 A :37 0, < 6 A :36 0, A :42 0, < 6 A :04 0, < 6 A :20 0, < 6 A :34 0, < 6 A :15 0, < 6 A :39 0, < 6 A :27 0, < 6 B1 (z) B2 (y) B3 (x) B4 (z) B :37 0, < 6 B :36 0, < 6 B :46 0,04 8 < 6 < 6 < 6 B :50 0,04 11 < 6 < 6 < 6 B :21 0,04 < 6 < 6 < 6 < 6 B :41 0,04 7 < 6 < 6 < 6 B :25 0,04 9 < 6 < 6 < 6 B :19 0,03 < 6 < 6 < 6 < 6 B :48 0,03 < 6 < 6 < 6 < 6 B :31 0,03 11 < 6 < 6 < 6