RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS

Transkriptio

1 Liikennetärinä Raportti PR3423 TÄR01 Sivu 1 (10) Keravan kaupunki Maankäyttöpalvelut Marja Pelo Kultasepänkatu Kerava Turku RAIDELKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Tehtaanmäki, Kerava Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh promet@promethor.fi

2 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tehtaanmäki, Kerava Sisällysluettelo 1 Yleistä Mittaus ja arviointimenetelmät Mittauslaitteet Tärinän suositusarvot Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Runkomelun suositusarvot Selvitysalue ja mittauspisteet Mittaustulokset Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Tärinän tunnusluku v w, Rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Värähtelyn taajuussisältö Arvio runkomelutasosta L prm Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta Runkomelu Muita huomioita Lisätietoja Kirjallisuutta Liite 1. Liite 2. Tärinän tulossivut. Runkomelun tulossivut. 2

3 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tehtaanmäki, Kerava 1 YLEISTÄ Promethor Oy mittasi raideliikenteen aiheuttamaa tärinää Keravan Tehtaanmäellä. Selvitys tehtiin tutkittavan alueen asemakaavamuutoksen tueksi. Mittaustulosten perusteella arvioidaan: suunnittelualueen eri osien soveltuminen rakentamiselle rakennusten vaurioriskin kannalta suunnittelualueen eri osien soveltuminen rakentamiselle tilojen käyttö ja asumisviihtyvyyden kannalta suunnittelualueen rakennuksiin tyypilliseen asuinhuoneeseen aiheutuvaa runkomelutasoa. Selvityksen laadintaan ovat osallistuneet Toni Niiniviita, Olli Laivoranta ja Jani Kankare. 2 MITTAUS JA ARVIOINTIMENETELMÄT Tärinämittaukset suoritettiin VTT:n tiedotteen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta mukaisesti. Mittaus suoritettiin miehittämättömänä eli mittauslaitteisto toimi itsenäisesti. Herätekynnyksen ylityttyä mittaussignaali tallentui laitteen muistiin, josta se analysoitiin myöhemmin. Signaalien pääteltiin olevan raideliikenteen aiheuttamia signaalin muodon ja keston ja muissa mittauspisteissä samanaikaisesti havaittujen tapahtumien perusteella. Mittaustulosten analysointi ja tulkinta ihmisen kokeman tärinähaitan kannalta tehtiin VTT:n ohjeiden Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa ja Ohjeita liikennetärinän arviointiin mukaan. Mittaustulosten tulkinta rakenteiden vaurioitumisriskin kannalta tehtiin VTT:n ohjeen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin Vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen mukaan. Kyseisiä ohjeita voidaan käyttää tie ja raideliikennetärinän arvioinnissa. Rakenteiden vaurioriskiä arvioitiin värähtelyn taajuuspainottamattoman heilahdusnopeuden resultantin maksimiarvon v res avulla. Se määritettiin nopeussignaaleista, jotka saatiin integroimalla mitatut kiihtyvyyssignaalit. Ihmisen kokeman häiriön kuvaamiseksi tärinäsignaaleista laskettiin tunnusluku v w,95 VTT:n suositusten mukaan 1. Mitatut tärinäsignaalit taajuuspainotettiin standardin ISO mukaisella kokokehontärinän painotusfunktiolla, minkä jälkeen niistä laskettiin liukuvan tehollisarvon maksimit v w,max. Näistä valittiin 15 suurinta, joiden perusteella laskettiin tunnusluku v w,95. Värähtelyjen tunnusluvulla v w,95 tarkoitetaan arvoa, jota pienempänä viikon aikana 15 suurimman tärinätapahtuman painotettu tehollisarvo pysyy 95 prosentin tilastollisella todennäköisyydellä. Suomessa ei ole standardoitua menetelmää runkomelun arviointiin maasta tai rakennuksesta mitatusta tärinäsignaalista. Tässä raportissa raideliikenteen aiheuttamaa runkomelua arvioidaan VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti. Arvio määritetään slow aikavakiolla määritetyistä A painotetuista maasta tai rakennuksesta mitatuista tärinän nopeussignaaleista käyttämällä referenssinopeutena 1 nm/s ja muuntamalla saatu tulos runkomelutasoksi VTT:n ohjeen mukaisilla lisätekijöillä. 1 VTT:n suosituksesta poiketen tunnuslukujen laskennassa 15 suurinta signaalia valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen. VTT:n suosituksessa suurimmat signaalit valitaan pystysuuntaisten signaalien mukaan kaikille akselisuunnille. Kun käytetyt signaalit valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen, laskettu tunnusluku on aina yhtä suuri tai suurempi kuin pystyakselin mukaan valituista signaaleista laskettu. Pystysuunnan mukaan määritetyistä signaaleista lasketut vaakasuuntaiset tunnusluvut saattavat olla todellista pienempiä, erityisesti kun vaakasuuntainen tärinä on merkittävää. 3

4 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tehtaanmäki, Kerava Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 2045, Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008, ja VTT:n tiedotteen 2569, Ohjeita liikennetärinän arviointiin, 2011, mukaisesti. 3 MITTAUSLAITTEET Mittauksissa käytetyt laitteet olivat: datatallentimet Rion DA 20 kiihtyvyysanturit Metra KS 48B/C. 4 TÄRINÄN SUOSITUSARVOT 4.1 Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Suomessa rakennusten rakenteiden vaurioriskille ei ole toistaiseksi annettu virallisia raja arvoja. VTT:n tiedotteen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 mukaan rakennusten vaurioriskiä voidaan arvioida värähtelyn heilahdusnopeuden resultantin suurimman arvon v res ja hallitsevan taajuuden avulla. Tiedotteessa on annettu taulukon 1 mukaiset suositusarvot rakennusten vaurioitumisalttiuden arvioimiseksi. Taulukko 1. VTT:n tiedotteessa Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 annetut suositusarvot tärinän aiheuttamalle rakennusten vaurioriskille. Tärinäalttiusluokka I. Normaalikuntoiset hyvin jäykistetyt rakennukset. Teräs ja betoniset teollisuusrakennukset, muut teräsrakenteet, sillat ja muut niihin rinnastettavat rakenteet. Perinteisesti rakennetut betoni tiili tai puurakenteiset asuin ja liikerakennukset tai muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakenteet. Luokan I rakennukset, joissa on muurattuja kellariseiniä tai tiiliverhoilu. I. Erityisen herkät rakennukset tai rakenteet ja kulttuurihistoriallisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävät rakennukset. Hallitseva taajuus [Hz] < > 30 < > 30 < > 30 Resultantin maksimi v res [mm/s] Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Ympäristönsuojelulaissa (nro 86/2000) ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (osa B3, 2004) velvoitetaan ottamaan liikennetärinän vaikutukset huomioon muun muassa kaavoituksessa. Suomessa ei kuitenkaan ole virallisia raja arvoja liikenteen aiheuttamalle kokokehon tärinälle, joka kohdistuu ihmisiin rakennuksissa. VTT on antanut suosituksen normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta tunnuslukuun v w,95 perustuen tiedotteessaan 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. Tämä ohjeellinen värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 2. 4

5 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tehtaanmäki, Kerava Taulukko 2. VTT:n tiedotteessa 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta annettu suositus normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta. Värähtelyluokka A B C D Olosuhteet Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyä. Suhteellisen hyvät olosuhteet Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien asuinrakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Olosuhteet, joilla pyritään vanhoilla asuinalueilla Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Värähtelyn tunnusluku v w,95 [mm/s] 0,10 0,15 0,30 0, Runkomelun suositusarvot Suomessa ei ole virallisia raja arvoja runkomelun enimmäistasolle. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009, on esitetty suositus runkomelutasojen raja arvoiksi. Suositusarvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009 esitetty suositus runkomelutasojen raja arvoiksi. Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db] Radio, tv ja äänitysstudiot, konserttisalit Asuinhuoneistot 30/35 * Hoito ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat 30/35 * päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet Kokoontumis ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvää ilman äänentoistolaitteiden käyttöä 35 muut kokoontumistilat, kuten teatterit ja kirjastot Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 40/45 * * Avoradat. Mikäli kaavamääräyksenä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on suositeltavaa käyttää runkomelutason tiukempaa raja arvoa. 5

6 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tehtaanmäki, Kerava 5 SELVITYSALUE JA MITTAUSPISTEET Selvitysalue sijaitsee Keravan Tehtaanmäellä. Selvitysalue rajautuu rautatien, Tiilitehtaankadun, Kumitehtaanpolun ja Kumitehtaankadun väliselle alueelle. Tärinää mitattiin alueella maaperästä ja olemassa olevan rakennuksen sokkelista yhteensä neljästä (4) pisteestä. Mittauspisteiden sijainnit on esitetty kuvassa 1 karttaan merkittynä. mp1 mp3 mp4 mp2 Kuva 1. Suunnittelualue ja mittauspisteiden sijainnit. 6 MITTAUSTULOKSET Tässä raportissa tärinän mittaussuunnista pystyakselia nimitetään z suunnaksi, vaakasuuntaista rautatietä vastaan kohtisuoraa akselia y suunnaksi ja vaakasuuntaista rautatien suuntaista akselia x suunnaksi. 6.1 Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Rakennusten vaurioitumisriskiä arvioidaan painottamattoman värähtelynopeuden resultantin suurimman arvon avulla. Taulukossa 4 on esitetty suurimmat mitatut resultanttien arvot. Koska tärinän hallitseva taajuus on yli 30 Hz, voidaan suositeltavana enimmäisarvona valmiissa rakennuksessa pitää VTT:n ohjeiden mukaan 6 mm/s. Liitteessä 1 on esitetty mitatuista resultanteista 15 suurinta kussakin mittauspisteessä. 6

7 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tehtaanmäki, Kerava Taulukko 4. Suurimmat mitatut heilahdusnopeuden resultantin arvot v res. Mittauspiste Paikka Resultantti [mm/s] MP1 maa 0,7 MP2 maa 0,1 MP3 sokkeli < 0,1 MP4 maa < 0,1 6.2 Tärinän tunnusluku v w,95 Ihmisten kokemaa tärinähaittaa arvioidaan tärinän tunnusluvun v w,95 avulla. VTT:n suosituksen mukaan uusissa normaaleissa asuinrakennuksissa tärinän tunnusluku v w,95 ei saisi ylittää arvoa 0,30 mm/s (luokka C). Selvitysalueelta mitatut tunnusluvun arvot on esitetty taulukossa 5. Laskuissa käytetyt v w,max arvot on esitetty liitteessä 1. Maasta mitattuja tunnuslukuja ei voi suoraan verrata suunniteltujen uudisrakennusten tiloissa havaittavaan (sallittavaan) arvoon. Uudisrakennuksissa havaittava tärinä on määritetty mittaustulosten perusteella luvussa 6.3. Taulukko 5. Mitatut tärinän tunnusluvut v w,95. Mittauspiste Paikka v w,95 [mm/s] z y x MP1 maa 0,05 0,20 0,14 MP2 maa 0,01 0,06 0,06 MP3 sokkeli 0,00 0,01 0,00 MP4 maa 0,01 0,01 0, Rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää (valmiissa rakennuksessa havaittavaa tärinää) arvioidaan VTT:n tiedotteen 2425 Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008 mukaisesti. Arviointimenetelmässä arvioidaan maasta perustukseen ja edelleen perustuksesta runkoon ja lattiaan siirtyvän värähtelyn vaimentumista / vahvistumista käyttämällä yleisen voimistumisen ja resonanssitarkastelun kertoimia. Yleinen voimistuminen kuvaa nimensä mukaisesti värähtelyn mahdollista yleistä voimistumista rakennuksen rungossa tai lattiassa. Resonanssitarkastelu kuvaa rakennuksen rungon tai lattian ominaistaajuuden syttymistä, jolloin värähtely saattaa voimistua jopa moninkertaiseksi. Rungon tai lattian voimakasta resonanssia voi esiintyä silloin, kun maaperän tärinän hallitseva taajuuskomponentti osuu lattian tai rungon ominaistaajuudelle. Resonanssitarkastelussa mahdollisesti ilmeneviä riskejä voidaan tarvittaessa välttää rakennusten värähtelyteknisellä suunnittelulla mm. välttämällä tiettyjä jännevälejä ja talon korkeuksia. 7

8 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tehtaanmäki, Kerava Yleinen voimistuminen Yleinen voimistuminen määritetään perustuksen värähtelyn vaaka (runko) ja pystykomponentin (lattia) perusteella käyttämällä voimistumiskerrointa k 1 = 1,5. Arviointitulokset on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. VTT:n menetelmillä tärinäsignaaleista arvioitu värähtelyn yleinen voimistuminen rakennuksen rungossa ja lattiassa (suositusarvo normaaleille asuinrakennuksille 0,30 mm/s). Rungon värähtelyn yleinen Lattian värähtelyn yleinen Mittauspiste Paikka voimistuminen v w1,runko [mm/s] voimistuminen v w1,lattia [mm/s] MP1 maa 0,08 0,02 MP2 maa 0,09 0,02 MP3 sokkeli < 0,01 < 0,01 MP4 maa 0,01 0,01 Rungon resonanssitarkastelu Rungon resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn vaakakomponentin perusteella käyttäen taajuuskaistakohtaista resonanssikerrointa k 2 = 4. Rungon resonanssitarkastelun perusteella rakennusten kerrosten lukumäärälle ei kohdistu erityisvaatimuksia selvitysalueella. Lattian resonanssitarkastelu Lattian resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn pystykomponentin perusteella käyttäen taajuuskaistakohtaista resonanssikerrointa k 2 = 6. Lattian resonanssitarkastelun perusteella välipohjien ominaisuuksille ei kohdistu erityisvaatimuksia selvitysalueella. 6.4 Värähtelyn taajuussisältö Mitatut tärinän taajuusjakaumat on esitetty liitteessä 1 terssikaistoittain VTT:n suosituksen mukaisesti. 6.5 Arvio runkomelutasosta L prm Mitatuista tärinäsignaaleista voidaan arvioida tulevassa rakennuksessa havaittavaa A painotettua runkomelutasoa L prm VTT:n tiedotteen 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti. Mitatuista tärinäsignaaleista arvioidut runkomelutasot L prm on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. VTT:n menetelmällä mittatuista signaaleista arvioidut runkomelutasot L prm. Mittauspiste Paikka L prm [db(a)] z y x MP1 maa MP2 maa MP3 sokkeli MP6 maa Lainaus VTT:n tiedotteesta 2468, Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arvioiminen, I Esiselvitys. Julkaisussa esitetyt kriteerit, raja arvot ja arviointiohjeet perustuvat pääasiassa kirjallisuuskatsaukseen ja niiden soveltuvuus tulisi varmistaa mittauksin, jotta Suomen liikennettä, väylää, maaperää ja rakentamistapaa koskevat erityispiirteet tulevat otetuksi oikein huomioon. Koska värähtelyn syntymiseen ja leviämiseen vaikuttaa monia epävarmuustekijöitä, esitettyä arviointia voidaan pitää toistaiseksi vain suuntaa antavana. 8

9 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tehtaanmäki, Kerava 7 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET 7.1 Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski Koska mitattujen tärinäsignaalien taajuussisällön hallitsevat komponentit ovat yli 30 Hz, arvioidaan rakennusten vaurioriskiä vertaamalla tärinän resultantin maksimiarvoja suurimpaan suositusarvoon 6 mm/s (vertaa luku 4.1). Mitattujen resultanttien arvot 0,7 mm/s ovat selvästi suositusarvoa 6 mm/s pienempiä. Mittaustulosten perusteella raideliikenteen tärinä ei aiheuta selvitysalueella rakenteiden vaurioriskiä. 7.2 Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta Valmiisiin rakennuksiin arvioidut raideliikenteestä aiheutuvat tärinätasot alittavat uusille normaaleille asuinrakennuksille annetun suositusarvon 0,30 mm/s koko selvitysalueella. Mittaustulosten perusteella raideliikenteen tärinä ei aiheuta selvitysalueella viihtyvyyshaittaa. 7.3 Runkomelu Runkomelun arviointitulokset ylittävät suositusarvon 35 db(a) mittauspisteessä 1 ja vähäisesti mittauspisteessä 2 (vaakasuuntaiset komponentit). Arviointimenetelmä sisältää merkittäviä epävarmuustekijöitä ja se pääsääntöisesti kokemuksemme perusteella yliarvioi tulosta. Raideliikenteestä selvitysalueelle aiheutuva tärinä on korkeataajuista, mikä periaatteessa aiheuttaa riskiä runkomelulle, mutta toisaalta myös vaimenee tehokkaasti maaperästä rakennuksen rakenteisiin siirtyessään. Tämä on nähtävissä myös mittaustuloksissa verrattaessa samalla etäisyydellä radasta sijainneiden mittauspisteiden 2 ja 3 tuloksia. Sokkelista havaittiin ainoastaan yksi raideliikenteen aiheuttama tärinätapahtuma. Haitallisen runkomelun välttämiseksi suunnittelualueen rakennuksiin ei tule rakentaa osittain tai kokonaan maanalaisia asuintiloja. Maanalaisissa tiloissa runkomeluriski on merkittävästi maanpäälisiä tiloja suurempi. 7.4 Muita huomioita Mittaustulokset edustavat mittauskohteen tärinää vain niissä olosuhteissa, joissa mittaukset suoritettiin. Muun muassa liikenneväylän kunnon, kaluston tai ajonopeuksien poiketessa oleellisesti mittausajankohdasta on tärinäarvojen muuttuminen mahdollista. Mittausten aikana raideliikenne ei tiettävästi poikennut normaalista. 8 LISÄTIETOJA Olli Laivoranta Jani Kankare Promethor Oy Promethor Oy puh puh sp. olli.laivoranta@promethor.fi sp. jani.kankare@promethor.fi 9

10 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tehtaanmäki, Kerava 9 KIRJALLISUUTTA 1. Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, I Esiselvitys, VTT:n tiedotteita 2468, A. Talja ja A. Saarinen, Valtion Tekninen Tutkimuskeskus, Espoo Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT:n tiedotteita 2278, A. Talja, Otamedia Oy, Espoo Ohjeita liikennetärinän arviointiin, VTT:n tiedotteita 2569, A. Talja, Espoo Rautatieliikenteen vaikutus rakenteisiin, J. Törnqvist ja O. Nuutilainen, Luonnos, Otamedia Oy, Espoo Standardi NS8176.E, Vibration and Shock, Measurement Of Vibration In Buildings From Landbased Transport And Guidance To Evaluation Its Effect On Human Beings, Norjan standardisoimisvirasto, Norja Standardi ISO 2631, Mechanical Vibration and Shock Evaluation of Human Exposure To Wholebody Vibration, Osat 1 ja 2, International Organization of Standardization, Sveitsi

11 Tärinä Liite 1 Raportti PR3423-TÄR01 Keravan kaupunki - Tehtaanmäki Sivu 1 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,7 0,12 0,62 0, ,4 0,09 0,41 0, ,4 0,06 0,36 0, ,4 0,08 0,25 0, ,3 0,05 0,34 0, ,3 0,06 0,33 0, ,3 0,09 0,19 0, ,3 0,09 0,29 0, ,3 0,05 0,21 0, ,3 0,07 0,27 0, ,3 0,08 0,24 0, ,3 0,06 0,28 0, ,3 0,06 0,17 0, ,3 0,05 0,24 0, ,3 0,04 0,24 0,20 MP1 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :54 0, :54 0, :54 0, :12 0, :08 0, :30 0, :30 0, :09 0, :31 0, :31 0, :30 0, :22 0, :30 0, :14 0, :30 0, :14 0, :30 0, :27 0, :17 0, :28 0, :14 0, :22 0, :30 0, :17 0, :27 0, :43 0, :23 0, :53 0, :12 0, :12 0, :05 0, :28 0, :53 0, :53 0, :38 0, :50 0, :34 0, :02 0, :34 0, :11 0, :05 0, :53 0, :23 0, :33 0, :28 0,09 v w,95 = 0,05 v w,95 = 0,20 v w,95 = 0,14 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 z-suunnassa Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 x-suunnassa Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen Terssikaistan keskitaajuus [Hz]

12 Tärinä Liite 1 Raportti PR3423-TÄR01 Keravan kaupunki - Tehtaanmäki Sivu 2 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,1 0,03 0,14 0, ,1 0,02 0,10 0, ,1 0,03 0,09 0, ,1 0,03 0,12 0, ,1 0,03 0,07 0, ,1 0,02 0,10 0, ,1 0,03 0,10 0, ,1 0,02 0,07 0, ,1 0,03 0,09 0, ,1 0,02 0,07 0, ,1 0,02 0,06 0, ,1 0,02 0,09 0, ,1 0,02 0,09 0, ,1 0,02 0,06 0, ,1 0,02 0,08 0,06 MP2 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :31 0, :31 0, :08 0, :33 0, :54 0, :09 0, :08 0, :08 0, :33 0, :31 0, :28 0, :31 0, :28 0, :31 0, :31 0, :29 0, :33 0, :52 0, :52 0, :14 0, :28 0, :09 0, :30 0, :30 0, :30 0, :30 0, :29 0, :10 0, :05 0, :10 0, :08 0, :30 0, :05 0, :05 0, :09 0, :38 0, :51 0, :10 0, :52 0, :54 0, :29 0, :08 0, :41 0, :07 0, :51 0,03 v w,95 = 0,01 v w,95 = 0,06 v w,95 = 0,06 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 z-suunnassa Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 x-suunnassa Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen Terssikaistan keskitaajuus [Hz]

13 Tärinä Liite 1 Raportti PR3423-TÄR01 Keravan kaupunki - Tehtaanmäki Sivu 3 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus rakennuksen sokkelista Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,0 0,01 0,02 0, MP3 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :54 0, :54 0, :54 0,00 v w,95 = - v w,95 = - v w,95 = - Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 z-suunnassa Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 x-suunnassa Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen Terssikaistan keskitaajuus [Hz]

14 Tärinä Liite 1 Raportti PR3423-TÄR01 Keravan kaupunki - Tehtaanmäki Sivu 4 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,01 0,02 0, ,0 0,01 0,01 0, ,0 0,01 0,01 0, MP4 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :47 0, :23 0, :23 0, :05 0, :47 0, :47 0, :13 0, :13 0, :05 0, :23 0, :12 0, :12 0, :21 0, :22 0, :17 0, :12 0, :46 0, :21 0, :17 0, :05 0, :09 0, :22 0, :00 0, :22 0, :00 0, :17 0, :38 0, :46 0, :09 0, :00 0, :09 0, :38 0, :46 0, :38 0, :21 0, :13 0,00 v w,95 = 0,01 v w,95 = 0,01 v w,95 = 0,01 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 z-suunnassa Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 x-suunnassa Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen Terssikaistan keskitaajuus [Hz]

15 Tärinä Liite 2 Raportti PR3423-TÄR01 Keravan kaupunki - Tehtaanmäki Sivu 1 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Arvioidut runkomelutasot MP1 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :14 42 L pa = 39 L pa = 49 L pa = 46 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db x Kerrostalo -10 db Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 x Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (maasta) 6 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

16 Tärinä Liite 2 Raportti PR3423-TÄR01 Keravan kaupunki - Tehtaanmäki Sivu 2 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Arvioidut runkomelutasot MP2 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :38 34 L pa = 28 L pa = 38 L pa = 38 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db x Kerrostalo -10 db Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 x Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (maasta) 6 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

17 Tärinä Liite 2 Raportti PR3423-TÄR01 Keravan kaupunki - Tehtaanmäki Sivu 3 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus rakennuksen sokkelista Arvioidut runkomelutasot MP3 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : :54 22 L pa = 23 L pa = 27 L pa = 22 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db x Kerrostalo -10 db Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 x Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (kantava rakenne) 3 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

18 Tärinä Liite 2 Raportti PR3423-TÄR01 Keravan kaupunki - Tehtaanmäki Sivu 4 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Arvioidut runkomelutasot MP4 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :00 17 L pa = 30 L pa = 32 L pa = 26 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db x Kerrostalo -10 db Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 x Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (maasta) 6 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

19 Ympäristömelu Raportti PR3423 Y01 Sivu 1 (14) Keravan kaupunki Maankäyttöpalvelut Marja Pelo Kultasepänkatu Kerava Turku LKENNEMELUSELVITYS Tehtaanmäen alueen asemakaavamuutos, Kerava Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh promet@promethor.fi

20 Liikennemeluselvitys Tehtaanmäen alueen asemakaavamuutos, Kerava Sisällysluettelo 1 Yleistä Tarkastelukohteen sijainti ja ympäristö Melutason ohjearvot Ulkoalueet Sisätilat Melutasojen laskenta Laskentamenetelmät Maastomalli ja rakennukset Tieliikennetiedot Raideliikennetiedot Lentomelu Laskentatulokset Nykytilanne Ennustetilanne Meluntorjuntatoimenpiteet Julkisivuihin kohdistuva äänitaso ja ääneneristävyysvaatimukset Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset Tulosten tarkastelu Lisätietoa Kirjallisuus Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Tie ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 1B) nykyisellä maankäytöllä ja liikenteellä. Tie ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 2B) nykyisellä maankäytöllä ja vuoden 2035 ennusteliikenteellä. Tie ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 3A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 3B) suunnitellulla maankäytöllä ja vuoden 2035 ennusteliikenteellä. Tie ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 4A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 4B) suunnitellulla maankäytöllä ja vuoden 2035 ennusteliikenteellä. Aluetta on suojattu melulta länsireunaan sijoitetulla meluaidalla, jonka korkeus on 3 m maan pinnasta. Alueen pohjoisosan asuintontin pihaa on suojattu sulkemalla asuin ja piharakennuksen väli 3 m aidalla. Tie ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 5A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 5B) suunnitellulla maankäytöllä ja vuoden 2035 ennusteliikenteellä. Alueen länsireunan suunniteltujen asuinrakennusten massoittelu on muutettu paremmin piha alueita suojaavaksi. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset tie, raide ja lentoliikennemelua vastaan asuinhuoneistojen sisämelutason ohjearvojen täyttymiseksi. 2

21 Liikennemeluselvitys Tehtaanmäen alueen asemakaavamuutos, Kerava 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä tarkastellaan tie ja raideliikenteen sekä lentoliikenteen aiheuttamaa melutasoa asemakaavan muutoskohteessa Keravalla. Kohde on vanha asuinalue, jonne on suunniteltu rakennettavan lisää asuinrakennuksia. Melutasoja on tarkastelu laskennallisesti nykyisellä ja vuoden 2035 ennusteliikenteellä. Laskennalla on määritetty ulkoalueiden melutaso ja meluntorjunnan tarve sekä rakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset. Tulosten perusteella on esitetty kohteen jatkosuunnittelussa huomioon otettavat asiat. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik Cadna 4.5 käyttäen yhteispohjoismaisia tie ja raideliikennemelumalleja [1, 2]. Lentomelu on huomioitu Finavia Oyj:n laatiman lentomeluselvityksen perusteella [3]. Lisäksi alueella suoritettiin laskentatuloksia varmentavia mittauksia. Selvityksen tuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [4] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksen ovat tehneet Toni Hägerth, Toni Niiniviita, Olli Laivoranta ja Jani Kankare. 2 TARKASTELUKOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tarkasteltava kohde sijaitsee Keravan Tehtaanmäen alueella (kuva 1). Kuva 1. Kohteen sijainti on merkitty kuvaan punaisella (Asemakaavan selostus, Keravan kaupunki, Kaupunkikehitysjaosto ). 3

22 Liikennemeluselvitys Tehtaanmäen alueen asemakaavamuutos, Kerava Tarkastelualueella on kaksi asuinkäytössä olevaa kunnostettua asuinpientaloa, kolme vuonna 2014 rakennettua rivitaloa sekä kolme vanhaa rakennusta, jotka eivät ole asuinkäytössä. Asemakaavamuutoksen avulla on tarkoitus ohjata alueen rakentumista ja rakentamattomien tonttien käyttöä. Alueelle on suunniteltu rakennettavan lisää asuinpientaloja. Lisäksi kolme nykyisin huonokuntoista vanhaa asuinrakennusta on merkitty suojelluksi ja ne on tarkoitus kunnostaa asuinkäyttöön. Kaavakartan luonnos on esitetty kuvassa 2. Alueelle aiheutuu melua tie ja raideliikenteestä sekä Helsinki Vantaan lentoaseman lentoliikenteestä. Merkittävin melulähde on raideliikenne, koska liikenteeltään vilkas päärata sijaitsee alueen välittömässä läheisyydessä. Kuva 2. Kaavakartan luonnos (Keravan kaupunki, Marja Pelo). 4

23 Liikennemeluselvitys Tehtaanmäen alueen asemakaavamuutos, Kerava 3 MELUTASON OHJEARVOT 3.1 Ulkoalueet Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona havaittavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu ja liikennealueilla eikä melusuoja alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo db(a) 1 50 db(a) 1,2 Hoito tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) 50 db(a) 3 Loma asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db(a) 40 db(a) 4 1 Loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. 3.2 Sisätilat Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annetut ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta on esitetty taulukossa 2. Ohjearvot on annettu ekvivalentti eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo Taulukko 2. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa Huoneen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db(a) 30 db(a) Opetus ja kokoontumistilat 35 db(a) Liike ja toimistohuoneet 45 db(a) 5

24 Liikennemeluselvitys Tehtaanmäen alueen asemakaavamuutos, Kerava Asumisterveysohjeessa on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L Aeq taso ylittää db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. (sivu 35 36).[5] Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti junaliikenteen aiheuttamalle melulle yöaikaan. 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.5 käyttäen yhteispohjoismaisia tie ja raideliikennemelumalleja. Laskentaohjelmassa maastomalli voidaan syöttää ohjelmaan kartta ja paikkatietotiedostoja käyttäen, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina teiden ja katujen liikennetietoja (vuorokausiliikennemäärä, raskaan liikenteen osuus ja ajonopeudet) ja rautatien liikennetietoja (junien määrä päivällä ja yöllä tyypeittäin, pituus ja ajonopeus). Lähtötietojen perusteella määritetään melulähteiden ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteen aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus, maavaimennus ja heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana lähteestä tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 3 on esitetty laskennassa käytetyt laskenta asetukset. Taulukko 3. Laskenta asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 3 x 3 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 1 Piha alueet 2 m Julkisivut kerroksittain, kerroskorkeus 3 m 1200 m Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Tien pinta 0 (kova) Alue junaradan alla 1 (pehmeä) Laajat asfaltoidut alueet 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 6

25 Liikennemeluselvitys Tehtaanmäen alueen asemakaavamuutos, Kerava 4.2 Maastomalli ja rakennukset Maastomallin pohjana on käytetty Keravan kaupungin pohjakarttaa. Melukartoissa on merkitty rakennukset käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: nykyiset asuinrakennukset mustalla suunnitellut asuinrakennukset ruskealla muut rakennukset harmaalla. Rakennusten korkeudet on huomioitu alueella tehtyjen havaintojen ja ilmakuvien perusteella. Suunniteltujen rakennusten korkeus on huomioitu kerrosmäärän perusteella käyttäen yksikerroksisten rakennusten korkeutena 5 m ja kaksikerroksisten 8 m maan pinnasta. Varastojen ja autokatosten korkeutena on käytetty 4 m maan pinnasta, ellei melukartassa ole erikseen merkitty muuta korkeutta. Suunniteltu maankäyttö on huomioitu saadun materiaalin mukaisesti. Ennustetilanteessa suunniteltujen asuintonttien piha alueiden maastoa on osassa piha alueita tasattu, jos pihan nykyinen maasto on epätasainen tai voimakkaasti kalteva. Tasauksen korkeusasema on merkitty melukarttoihin. Rautatien varressa on melueste, jonka korkeus kohteen kohdalla on noin 2,5 m lähimpien raiteiden tasosta ja kohteen eteläpuolella noin 2 m raiteiden tasosta. Esteellä on vaikutusta melun leviämiseen radan läheisyydessä kevyen liikenteen väylällä ja tarkastelualueen lounaisosan rakennuksilla. Kokonaisvaikutus rautatien melun leviämiseen tarkastelualueelle on kuitenkin pieni, koska suuri osa junista kulkee raiteilla, jotka sijaitsevat etäällä esteestä. Lisäksi kohde sijaitsee suurelta osin rautatieltä katsottuna mäen päällä, jolloin melu pääsee kulkeutumaan esteen yli (kuva 3). Kuva 3. Leikkauskuva maaston korkeusasemasta. Pääosa suunnittelualueesta sijaitsee radalta katsottuna mäen päällä, jolloin raidemelu pääsee kulkeutumaan sinne nykyisen meluaidan yli. 7

26 Liikennemeluselvitys Tehtaanmäen alueen asemakaavamuutos, Kerava 4.3 Tieliikennetiedot Laskennassa käytetyt liikennetiedot perustuvat Strafica Oy:n alueelle laatimaan liikenneselvitykseen (Sipoon ja Keravan sauma alueen liikenne ennuste, ). Melulaskennassa on oletettu, että 90 % vuorokausiliikenteestä kulkee päiväaikaan klo Liikennetiedot on esitetty taulukossa 4. Taulukossa esitetty KVL liikennemäärä tarkoittaa tien keskimääräistä vuorokausiliikennemäärää. Taulukko 4. Tie Laskennassa käytetyt liikennetiedot nyky ja ennustetilanteessa Nykytilanne Ennustetilanne vuonna 2035 KVL [ajon.] / raskaan liikenteen osuus [%] KVL [ajon.] / raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Lahden moottoritie / 11 % / 13 % 120/80 1 Saviontie 6100 / 2 % 9500 / 4 % 50 Karhuntassuntie 2400 / 4 % 2800 / 0 % 50 Alikeravantie 7500 / 14 % / 27 % 50 1 Raskaan liikenteen nopeutena on käytetty 80 km/h. 4.4 Raideliikennetiedot VR Track Oy:ltä saadut ja laskennassa käytetyt junatiedot on esitetty taulukossa 5. Junien ajonopeudet on määritetty VR Track Oy:ltä saatujen tietojen ja alueella tehtyjen havaintojen ja mittaustulosten perusteella. Juna aikataulujen ja Vr Track Oy:n tietojen perusteella on arvioitu, että Sr ja Sm5 lähijunat pysähtyvät Savion asemalla. Asemalla pysähtyvien junien ajonopeutena on käytetty 40 km/h asemalta 300 m kumpaankin suuntaan. Asema alueella raiteita on viisi kappaletta. Junat on laskennassa jaettu raiteille seuraavasti: Vuosaaren satamaradalle kulkevat tavarajunat (kaikki tavarajunat) käyttävät itäisintä raidetta (raide 1). Savion asemalla pysähtyvät lähiliikennejunat käyttävät raiteita 2 ja 3 (asemalaiturin raiteet). Kaukoliikenteen junat ja Savion asemalla pysähtymättömät lähiliikennejunat käyttävät länsipuoleisia raiteita 4 ja 5. Junatietojen perusteella raideliikenteen aiheuttama päivä ja yöajan melutaso ympäristössä lisääntyy ennustetilanteeseen mennessä noin 2 db nykyiseen verrattuna. 8

27 Liikennemeluselvitys Tehtaanmäen alueen asemakaavamuutos, Kerava Taulukko 5. Laskennassa käytetyt raideliikennetiedot nyky ja ennustetilanteessa Nykytilanne (2015) Tyyppi Selite Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeus [km/h] Sm1/2 Sm1 ja Sm2 paikallisliikenteen sähkömoottorijunat Sr Sr1 tai Sr2 veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset IC vaunut) Pen Pendolino (Sm3) Sm4 Sm4 sähkömoottorijunat Sm5 2 Sm5 sähkömoottorijunat IC2 Sr2 veturin vetämät kaksikerroksisista IC vaunuista koostuvat junat F TaJu Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Ennustetilanne (2035/2050) Tyyppi Selite Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeus [km/h] Pen Pendolino (Sm3) Sm4 Sm4 sähkömoottorijunat Sm5 2 Sm5 sähkömoottorijunat IC2 Sr2 veturin vetämät kaksikerroksisista IC vaunuista koostuvat junat F TaJu Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Junien ajonopeutena Savion aseman läheisyydessä on käytetty 40 km/h. 2 Sm5 junien osalta melulaskennassa on käytetty Sm4 junatyypin melupäästöä, koska kaluston melupäästöä ei tunneta. 4.5 Lentomelu Kohde sijaitsee Helsinki Vantaan lentoaseman lentomelun vaikutusalueella. Lentoaseman toiminnan aiheuttama melutaso on selvitetty Finavia Oyj:n laatimissa selvityksissä, joista viimeisin on vuodelta 2012 (Finavia Oyj, Helsinki Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2011, ). Selvityksessä on määritetty mm. vuodelle 2011 toteutunut lentomelun aiheuttama vuorokausimelutaso L DEN, päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22, yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 sekä arvio vuorokausimelutason (day evening night) L DEN kehittymisestä vuoteen 2025 mennessä. Selvityksen perusteella tarkasteltavan kohteen alueella: vuorokausimelutaso L DEN 55 db(a) päiväajan keskiäänitaso L Aeq, db(a) yöajan keskiäänitaso L Aeq, db(a). Finavia Oyj:n selvityksen liitekartassa 9 esitettyjen melukäyrien perusteella vuorokausimelutason L DEN on arvioitu pienenevän hieman alueella vuoteen 2025 mennessä (muutos on hyvin pieni). 9

28 Liikennemeluselvitys Tehtaanmäen alueen asemakaavamuutos, Kerava 5 LASKENTATULOKSET Seuraavassa on esitetty tiivistetysti melulaskennan tulokset. Melun leviämiskartat on esitetty liitteinä. Melukartoissa on esitetty tie ja raideliikenteen yhdessä aiheuttamaa melutaso. Lentoliikenteen vaikutusta kokonaismeluun on käsitelty sanallisesti. Tie, raide tai lentoliikennemelu ei normaalisti ole impulssimaista. Näin ollen laskentatuloksiin ei ole tehty +5 db korjausta ja tuloksia voidaan suoraan verrata ohjearvoihin. Asuinrakennusten ulko oleskelualueiden melutasojen tarkastelussa on sovellettu valtioneuvoston päätöksen ohjearvoja L Aeq, db(a) ja L Aeq, db(a). 5.1 Nykytilanne Melukarttaliitteissä 1A ja 1B on esitetty tie ja raideliikenteen aiheuttama melutaso alueella nykytilanteessa. Laskennassa on huomioitu alueen nykyinen maankäyttö. Laskennan perusteella: Päiväajan keskiäänitaso on yli 55 db(a) alueen länsi ja keskiosissa lukuun ottamatta rakennusten taakse muodostuvia katvealueita. Yöajan keskiäänitaso on yli 50 db(a) alueen länsi ja keskiosissa lukuun ottamatta rakennusten taakse muodostuvia katvealueita. Laskennan perusteella ohjearvot ylittyvät alueen länsireunassa sijaitsevien nykyisten asuinrakennusten piha alueilla. Alueen kaakkoisosassa sijaitsevien rivitalojen sisäpiha alueella ohjearvot täyttyvät. Alueella suoritettiin klo välisenä aikana laskentatulosta varmentava melumittaus kahdessa pisteessä. Mittaukset suoritettiin ympäristöministeriön julkaiseman Ympäristömelun mittaaminen ohjeen mukaisesti ja mittausten aikana tuulen suunta oli rautatieltä tarkastelualueelle päin. Mittaustulokset on esitetty melukarttaliitteessä 1A. Mittaustulokset vastaavat hyvin mallinnuksen tulosta huomioiden, että mittaustulos sisältää myös lentomelua. Näin ollen mallinnuksen tuloksia voidaan pitää riittävän luotettavina johtopäätösten tekemiselle. Alueen merkittävin melulähde on raideliikenne. Raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso alueen länsiosassa on laajalti yli 60 db(a) ja paikoin yli 65 db(a). Liitteissä 2A ja 2B on esitetty melutaso alueella nykyisellä maankäytöllä ja vuoden 2035 ennusteliikenteellä. Keskiäänitaso alueella lisääntyy noin 2 db(a) raideliikennemäärän kasvusta johtuen. 5.2 Ennustetilanne Liitteissä 3A ja 3B on esitetty tie ja raideliikenteen aiheuttama melutaso ulkoalueilla, kun alueen suunniteltu maankäyttö on toteutunut. Laskennassa on huomioitu vuoden 2035 ennusteliikenne. Laskennan perusteella päiväajan keskiäänitaso alueella on noin 5 db yöajan keskiäänitasoa suurempi. Tästä seuraa, että mikäli päiväajan keskiäänitaso alittaa ohjearvon, myös yöajan keskiäänitaso alittaa ohjearvon. Laskennan perusteella: Päivä ja yöajan keskiäänitasot ylittävät ohjearvot alueen länsireunan nykyisten ja suunniteltujen asuinkiinteistöjen alueilla lähes koko kiinteistöillä. Päivä ja yöajan keskiäänitasot ylittävät ohjearvot alueen keskiosan säilytettävien rakennusten ja pohjoisosan suunnitellun asuinrakennuksen alueilla lukuun ottamatta rakennusten taakse välittömään läheisyyteen muodostuvia katvealueita. Päivä ja yöajan ohjearvot alittuvat osalla alueen itäosan nykyisten ja suunniteltujen asuinrakennusten piha alueita. 10