Vastaanottaja Varkauden kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä VETOVOIMAKESKUS TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Varkauden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä VETOVOIMAKESKUS TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS

2 VETOVOIMAKESKUS TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Kuvaus Ville Lehtonen Jouko Noukka Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T F

3 SISÄLTÖ 1. Yleistä 1 2. Lähtökohdat Yleistä kohteesta Maaperäolosuhteet Raideliikenne Katuliikenne 4 3. Tärinän arviointiin liittyvä ohjeistus ja menettelytavat Yleistä Tärinähaitan arviointiperusteet 5 4. Tärinätarkastelut Mittaukset Mitattu maaperän värähtely ja sen arvioitu siirtyminen rakenteisiin 7 5. Runkomelutarkastelut Ohjearvot ja arviointiperusteet Mittaukset ja tunnusluvut Tulosten arviointi ja johtopäätökset Yleistä Tärinä Runkomelu Yhteenveto Tärinän ja runkomelun arvioinnissa käytetty ohjeistus 15 LIITTEET Liite 1 Tärinämittaukset

4 1 1. YLEISTÄ Varkauden kaupungissa on käynnissä Vetovoimakeskuksen hankesuunnittelu. Tässä työssä on selvitetty mittausten perusteella raide- ja katuliikenteestä aiheutuvan tärinän ja runkomelun voimakkuus suunnittelualueella. Työn on tilannut Varkauden kaupunki (tilaajan yhteyshenkilö Satu Reisko). Ramboll Finland Oy:ssä työn on suorittanut TkT Ville Lehtonen. Laadunvarmistajana toimi DI Jouko Noukka. Mittaukset suoritti alikonsultti Finnrock Oy.

5 TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Yleistä kohteesta Suunnittelualueen sijainti on esitetty karttaotteessa (kuva 2.1). Kuva 2.1. Suunnittelualue, ei mittakaavassa (Kartta:Varkauden kaupunki) Alueelle on suunniteltu kauppa- ja palvelurakennuksia. Hankkeeseen liittyy myös asemakaavan muutos. 2

6 3 Selvityksen suunnittelualue rajautuu lännessä Stora Enson Varkauden tehtaan pistoraiteeseen. Kaakkoisreunalla kulkee Pieksämäki-Joensuu -radan kaarre. Alueen koillisosa rajoittuu Käsityökatuun ja luoteisosa Jäppiläntiehen. 2.2 Maaperäolosuhteet Maaperä suunnittelualueella on 2014 tehdyn rakennettavuusselvityksen perusteella pääosin tiiveydeltään vaihtelevaa silttiä, silttistä hiekkaa tai hiekkaa, minkä alla noin 1-5 m syvyydessä on silttimoreenikerros. Alueen koillisosassa Käsityökatuun rajoittuvalla osalla pintamaa on silttiä tai laihaa savea. Tärinän leviämisen näkökulmasta alueen maaperäolosuhteet ovat hyvin heterogeeniset, ja tärinän suuruutta on vaikea ennakoida ilman mittauksia. Kuva 2.3. Esimerkki painokairaustuloksesta alueen eteläosasta. Pintamaakerroksen tiiveys ja paksuus vaihtelee alueella Läheiset raiteet on perustettu maanvaraisesti moreenipohjamaalle.

7 4 2.3 Raideliikenne Kohde sijaitsee Pieksämäki-Joensuu -radan ja tehdasraiteen ympäröimänä. Junaliikenne varsinaisella radalla on suhteellisen hiljaista (taulukko 2.1). Tehtaan pistoraiteella liikkuu 2-4 tavarajunaa vuorokaudessa (4-8 ohitusta/vrk). Taulukko 2.1. Junaliikenteen nykytila ja ennuste vuodelle (Meluselvitys FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 2013, junatiedot VR Track Oy 2013) 2.4 Katuliikenne Katuliikenteestä tärinää aiheuttaa käytännössä vain raskas liikenne. Käsityökadulla suunnittelualueen kohdalla kulkee vuorokaudessa noin 4800 ajoneuvoa, joista raskaita 120. Jäppiläntiellä kulkee noin ajon./vrk, joista raskaita 120. (Meluselvitys FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 2013). Tehtaan raiteen toisella puolella kulkee VT5. Etäisyys tiestä on kuitenkin riittävän suuri, että VT5:n ei oleteta aiheuttavan tärinä- tai runkomeluongelmia.

8 5 3. TÄRINÄN ARVIOINTIIN LIITTYVÄ OHJEISTUS JA ME- NETTELYTAVAT 3.1 Yleistä VTT:n julkaisua "Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa" (VTT Working Papers 50, Espoo 2006) käytetään Suomessa yleisesti liikennetärinän arvioinnissa. Julkaisussa esitetään tärinän arviointimenettely kolmella eri tarkkuustasolla. Liikennetärinän siirtymistä rakennuksiin voidaan arvioida VTT:n julkaisuilla "Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi" (VTT Tiedotteita 2425, Espoo 2008) ja "Ohjeita liikennetärinän arviointiin" (VTT Tiedotteita 2569, Espoo 2011). Arviointitasolla 1 tarkastelu perustuu kokemusperäisiin turvaetäisyyksiin, jossa huomioidaan maaperän ominaisuudet ja liikenteen tyyppi. Tarkastelulla selvitetään onko varsinainen värähtelytarkastelu lainkaan tarpeen. Arviointitaso 2 perustuu laskennallisiin arvoihin tai tarkistusluonteisiin tärinämittauksiin, jolloin liikenteen ja maaperän ominaisuudet voidaan ottaa tarkemmin huomioon. Arviointitasoa 2 suositellaan käytettäväksi, kun yleiskaavassa tai asemakaavassa rakentamista ohjataan yksityiskohtaisesti määrätyllä alueella ja arviointitason 1 perusteella alue on riskialuetta. Arviointitason 3 tarkastelu perustuu aina riittävän pitkäaikaisiin tärinämittauksiin. Tason 3 käyttöä tarvitaan, mikäli arviointitason 2 laskennallisella tarkastelulla ei saada riittävän luotettavaa kuvaa maaperän pystyvärähtelyn suuruudesta, tai halutaan rakentaa alueelle, jolla arviointitason 2 mukaan tärinä voi ylittää suositusarvon. 3.2 Tärinähaitan arviointiperusteet Tärinän aiheuttamaa mahdollista haittaa asuinmukavuudelle maankäytön suunnittelussa arvioidaan tunnusluvun v w,95 perusteella. Tunnusluku perustuu yksittäisten liikennetapahtumien suurimpiin värähtelyn tehollisarvoihin ja niiden perusteella laskettuun keskiarvoon ja hajontaan seuraavasti: Määritelmältään v w,95 = (15 suurimman yksittäisen tapahtuman keskiarvo) + (1,8 x 15 suurimman yksittäisen tapahtuman hajonta). Tilastollisesta luonteestaan johtuen se voidaan tarkasti määrittää vain pitkäaikaisten mittausten avulla. Tunnusluvun perusteella rakennuksille on annettu suositus rakennusten värähtelyluokituksesta, joka esitetään taulukossa 3.1. Taulukko 3.1 Rakennusten värähtelyluokitus häiritsevyyden arvioinnissa Värähtelyluokka A B C D Kuvaus värähtelyolosuhteista v w,95 (mm/s) Hyvät asuinolosuhteet (Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä) 0,10 Suhteellisen hyvät asuinolosuhteet (Ihmiset voivat havaita värähtelyt, 0,15 mutta ne eivät ole häiritseviä) Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa (Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä 0,30 häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla (Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä 0,60 häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) Luokkaan C pyritään uusien asuinrakennusten suunnittelussa. Muussa käytössä (mm. liike- ja toimistorakennukset) olevilla rakennuksilla pyritään tyypillisesti luokkaan D. Asemakaavan 8330 määräyksissä suositellaan noudatettavaksi uusilla toimistorakennuksilla luokan D vaatimuksia.

9 TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS 6 4. TÄRINÄTARKASTELUT 4.1 Mittaukset Suunnittelualueella tehtiin tärinämittaukset aikavälillä Mittarit olivat kolmiaksiaalisia, automaattisesti tallentavia, etäluettavia tärinäinstrumentteja. Mittareiden perusasetus oli asumismukavuutta kuvaava 1 s tehollisarvo, yksittäisen mittauksen pituus 40 s. Mittarit asennettiin maapiikeillä pintamaahan. Mittareita asennettiin 5 kpl kuvan 4.1 mukaisiin sijainteihin. Piste P1 sijaitsi 5 m Käsityökadun kevyenliikenteenväylän reunasta. Pisteet P2 ja P3 sijaitsivat 100 m päässä Käsityökadun tasoristeyksestä, 30 m ja 50 m kohtisuoran etäisyyden päässä raiteesta. Piste P4 sijaitsi VT5:stä erkanevan rampin alkupään tasolla 30 m kohtisuoran etäisyyden päässä tehdasraiteesta. Piste P5 sijaitsi 100 m päässä Jäppiläntien klv:n reunasta, 30 m kohtisuoran etäisyyden päässä tehdasraiteesta. P1 P5 P4 P3 P2 Kuva 4.2. Mittauspisteiden sijainti suunnittelualueella.

10 7 4.2 Mitattu maaperän värähtely ja sen arvioitu siirtyminen rakenteisiin Mittaukset onnistuivat pääsääntöisesti hyvin. Asetusvirheestä johtuen mittaustuloksista ei saatu tarkkoja aikatietoja tai taajuusdataa ennen aamupäivää 9.10, jolloin virhe havaittiin ja korjattiin. Tätä edeltävältä ajalta on kuitenkin saatavilla ns. histogrammitiedot, eli kunkin 10 min aikajakson aikana mitattu suurin tärinän arvo. Maaperän värähtelyn tunnusluvut on laskettu koko mittausjakson ajalta. Värähtelyn suhteellinen taajuussisältö on määritetty mitatuista tapahtumista. Tämä taajuussisältö voidaan kuitenkin luotettavasti yleistää koskemaan tätä aikaisempia mittauksia, sillä olosuhteet eivät muutu koko mittausjakson aikana. Taulukossa 4.3 on esitetty kunkin mittarin viikon ajalta, 15 suurimmasta tärinätapahtumasta lasketut maaperän värähtelyn taajuuspainotetut tehollisarvot (paitsi kun muuten ilmoitettu). Eritellyt tärinätapahtumat on listattu liitteessä 1. Taulukko 4.3 Mittaustulokset ja maaperän värähtelyn tunnusluvut 15 suurimmasta tärinätapahtumasta Mittari keskiarvo v w,avg maa (mm/s) keskihajonta σ (mm/s) P1 - pysty 0,050 0,013 0,074 P1 - vaaka 0,064 0,035 0,127 P1 - pituus 0,069 0,025 0,115 P2 - pysty 0,050 0,017 0,081 P2 - vaaka 0,072 0,014 0,098 P2 - pituus 0,067 0,015 0,094 maaperän värähtelyn tunnusluku v w,95 maa (mm/s) P3 - pysty 0,041 0,013 0,065 P3 - vaaka 0,043 0,006 0,053 P3 - pituus 0,037 0,006 0,048 P4 - pysty 0,160 0,021 0,198 P4 - vaaka 0,495 0,063 0,609 P4 - pituus 0,369 0,049 0,456 P5 - pysty 0,093 0,013 0,117 P5 - vaaka 0,159 0,015 0,186 P5 - pituus 0,156 0,014 0,180 Kuvassa 4.3 on esitetty maaperän värähtelyn suhteelliset värähtelyspektrit.

11 0,8 1 1,25 1,6 2 2,5 3, , , , ,8 1 1,25 1,6 2 2,5 3, , , , ,8 1 1,25 1,6 2 2,5 3, , , , TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS 8 0,70 0,60 0,50 v Wi /v W 0,40 0,30 0,20 0,10 P1 Pysty P1 vaaka P1 pituus 0,00 Terssikaista (Hz) 0,60 0,50 v Wi /v W 0,40 0,30 0,20 0,10 P2 pysty P2 vaaka P2 pituus 0,00 Terssikaista (Hz) 0,60 0,50 v Wi /v W 0,40 0,30 0,20 0,10 P3 pysty P3 vaaka P3 pituus 0,00 Terssikaista (Hz)

12 0,8 1 1,25 1,6 2 2,5 3, , , , ,8 1 1,25 1,6 2 2,5 3, , , , TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS 9 v Wi /v W 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 P4 pysty P4 vaaka P4 pituus Terssikaista (Hz) v Wi /v W 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 P5 pysty P5 vaaka P5 pituus Terssikaista (Hz) Kuva 4.3. Suhteelliset maaperän värähtelyn taajuusspektrit 0,8-80 Hz.

13 10 Värähtelyn siirtymistä rakennukseen on arvioitu julkaisussa "Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi" (VTT Tiedotteita 2425, Espoo 2008) esitetyn menettelytavan mukaan. Terssikaistoihin jaettua maaperän värähtelyspekriä painotetaan taajuuskaistoittain (1-80 Hz) kertoimella, joka kuvaa värähtelyn siirtymistä perustuksiin. Tämä tulos kuvaa perustuksen värähtelyn tunnuslukua v w,95 per (kuva 4.4). Kuva 4.4 Perustuksen värähtelyn arvioimisessa käytetty maaperän värähtelyn pienennyskerroin ("Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi", VTT Tiedotteita 2425, Espoo 2008) Perustuksen värähtelyn siirtymistä rakennuksen runkoon kuvataan joko tasaisen voimistumisen periaatteella (tunnusluku v w1 runko ), tai rungon ominaistaajuudella tapahtuvan resonanssin avulla (tunnusluku v w2 runko ). Tässä tapauksessa rakennus oletetaan 1,5-2-kerroksiseksi liikerakennukseksi, jonka rungon ominaistaajuus voi tyypillisesti vaihdella noin 5-10 Hz taajuusalueella. Tasaisen vahvistumisen periaatteella laskettu rungon värähtely saadaan seuraavasti: missä k 1 runko = 1,5 kaikille kaksi- tai useampikerroksisille rakennuksille ja yksikerroksisille paaluille perustetuille rakennuksille. Lattian värähtelyä arvioidaan samoin joko tasaisen voimistumisen periaatteella (tunnusluku v w1 lattia ), tai lattian ominaistaajuudella tapahtuvan resonanssin avulla (tunnusluku v w2 lattia ). missä k 1 lattia = 1,5. missä k 2 lattia = 6,0. Värähtely v w,j per,z on perustuksen pystyvärähtely sillä taajuuskaistalla, jolle lattian ominaistaajuuden ajatellaan sattuvan. Tässä tapauksessa ei lattian ominaistaajuutta tiedetä varmaksi, sillä se riippuu mm. lattian jänneväleistä ja rakenneratkaisuista. Arvio lattian värähtelystä tehdään tässä värähtelyltään suurimman yksittäisen taajuuskaistan mukaisesti, jolloin saadaan pahin mahdollinen tilanne. Taulukossa 4.4 on esitetty rakennuksen rungon ja lattian arvioidut värähtelyn tunnusluvut.

14 11 Taulukko 4.4. Mittausten perusteella määritetyt rakennuksen värähtelyn tunnusluvut. Mittari maaperän värähtelyn tunnusluku vw,95 maa (mm/s) perustuksen värähtelyn tunnusluku vw,95 per (mm/s) rungon värähtelyn tunnusluku vw,1 runko (mm/s) rungon värähtelyn tunnusluku vw,2 runko (mm/s) P1 pysty P1 vaaka P1 pituus lattian värähtelyn tunnusluku vw,1 lattia (mm/s) 0,074 0,060 0,090 0,127 0,104 0,157 0,115 0,095 0,306 Hz) lattian värähtelyn tunnusluku vw,2 lattia (mm/s)* 0,201 Hz) P2 pysty P2 vaaka P2 pituus P3 pysty P3 vaaka P3 pituus P4 pysty P4 vaaka P4 pituus 0,081 0,071 0,106 0,098 0,074 0,094 0,077 0,116 0,140 Hz) 0,065 0,059 0,089 0,053 0,046 0,069 0,048 0,039 0,081 Hz) 0,198 0,140 0,210 0,609 0,441 0,661 0,456 0,315 0,352 Hz) 0,253 Hz) 0,219 Hz) 0,388 Hz) P5 pysty P5 vaaka P5 pituus 0,117 0,070 0,186 0,082 0,123 0,180 0,079 0,075 Hz) 0,105 0,268 Hz) Yleisesti ottaen mitattu maaperän tärinä ja siitä arvioitu rakenteiden tärinä asettuu vähintään luokkaan C, Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa. Poikkeuksena on piste P4, josta mitatut tulokset ylittävät luokan D raja-arvon.

15 12 5. RUNKOMELUTARKASTELUT 5.1 Ohjearvot ja arviointiperusteet Runkomelun esiintymistä rakenteissa voidaan arvioida julkaisun Talja & Saarinen (2009): "Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi" (VTT T2468). Runkomelu on ulkoisen tärinäherätteen aiheuttamaa rakennuksen rungon värähtelyä, joka on kuultavissa äänenä. Runkomelun aiheuttava värähtely siirtyy rakenteisiin maaperän kautta, erityisesti kallion ja kovien maakerrosten välityksellä. Liikennetärinään verrattuna runkomelun värähtely on selvästi korkeampitaajuuksista. Merkittävin runkomelun aiheuttaja on raideliikenne. Suomessa ei ole annettu varsinaisia ohjearvoja rakennusten runkomelulle. VTT:n julkaisussa on kuitenkin esitetty suositukset runkomelun ohjearvoista, jotka mukailevat yleisiä melutasosta annettuja ohjearvoja. Suositukset runkomelun ohjearvoista on annettu taulukossa 5.1. Taulukko 5.1. Suositukset runkomelun raja-arvoista. (Talja & Saarinen 2009, VTT T2468) Suunnittelualueelle kaavaillut toiminnot asettuvat luokkaan "Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot", jolloin ohjearvoksi voidaan asettaa 40/45 dba. Kuten liikennetärinälle, myös runkomelulle on esitetty kolme eri arviointitasoa. Arviointitaso 1 perustuu turvaetäisyyden käyttöön. Kokemusperäisesti on voitu määrittää etäisyys, jota kauempana tarkempi runkomelutarkastelu ei enää ole tarpeen. Arviointitasossa 2 tehdään värähtelyn siirtotiehen perustuva laskennallinen arviointi. Laskelma on hyvin empiirinen ja perustuu kokemuksiin tyypillisistä mittaustuloksista. Arviointitasossa 3 runkomelu todennetaan mittaamalla. Pisteessä P1 tärinää aiheuttaa vain katuliikenne, jolloin Arviointitason 1 mukainen turvaetäisyys on 5 m. Turvaetäisyys ylittyy, joten tarkempaa runkomelutarkastelua ei pisteelle P1 tarvita. Muiden pisteiden osalta runkomelun suuruus todettiin arviointitason 3 mukaan, perustuen mitattuun maaperän värähtelynopeuteen ja taajuussisältöön.

16 Mittaukset ja tunnusluvut Runkomelun tunnusluku L prm kuvaa mitattujen junan ohitusten aiheuttaman runkomelun keskiarvoa (A-painotettu arvo slow-aikapainotuksella), johon on lisätty 1,65-kertainen standardihajonta: Tämä tunnusluku kuvaa runkomelun voimakkuutta, jonka alle jää 95% liikenteen aiheuttamista tärinätapahtumista. Tässä tapauksessa runkomelun tunnusluvut laskettiin samoista 15 merkittävimmästä tärinätapahtumasta kuin mitä värähtelyn tunnuslukujen laskentaan käytettiin. Mitattu maaperän värähtelytaso (v ref = 10-9 m/s) muutettiin runkomelutasoksi seuraavilla VTT T2468 mukaisilla korjaustekijöillä: - A-painotus taajuuskaistoittain ( 16 Hz) - Muunnos värähtelytasosta äänenpainetasoksi -28,1 db - Rakennustyyppi betonitalo 1-2 krs, -7 db (oletetaan, että rakennusta ei perusteta suoraan kalliolle) - Rakenneosien resonanssin mahdollisuus +6 db - Varmuusmarginaali +6 db Taulukko 5.2. Maaperän tärinän perusteella määritetyt runkomelun tunnusluvut Mittari keskimääräinen runkomelutaso L pasmax,mean (dba) standardihajonta s (dba) runkomelun tunnusluku L prm (dba) P2 - pysty 31,3 2,08 34,7 P2 - vaaka 37,2 2,29 41,0 P2 - pituus 39,1 1,25 41,1 P3 - pysty 25,0 2,33 28,8 P3 - vaaka 31,8 2,76 36,4 P3 - pituus 35,9 1,99 39,2 P4 - pysty 37,8 1,47 40,2 P4 - vaaka 46,3 1,16 48,2 P4 - pituus 48,4 2,02 51,8 P5 - pysty 38,1 2,09 41,5 P5 - vaaka 50,5 2,21 54,2 P5 - pituus 50,3 2,63 54,6

17 14 6. TULOSTEN ARVIOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1 Yleistä Ramboll Finland Oy on Varkauden kaupungin toimeksiannosta tehnyt liikennetärinä- ja runkomeluselvityksen Vetovoimakeskuksen hankevaiheen suunnittelua varten. Selvitys perustuu mitattuun maaperän tärinään suunnittelualueella. Liikennetärinää ja runkomelua arvioitiin yleisesti käytössä olevien VTT:n julkaisujen mukaisesti. Mittaukset suoritettiin Mittaukset onnistuivat pääosin hyvin ja käsitelty data on luotettavaa. 6.2 Tärinä Liike- ja palvelurakennuksille sovellettava tärinän raja-arvo on luokka D ( 0,6 mm/s). Mitatut tulokset jäävät pääosin luokkaan C, Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa ( 0,3 mm/s). Poikkeuksena on suunnittelualueen länsireunalla sijaitseva mittauspiste P4, josta määritetyt värähtelyn tunnusluvut ylittävät luokan D raja-arvon lievästi. Tämä ylitys johtuu luultavasti paikallisista maaperäolosuhteista. Suhteellisen pehmeässä pintamaassa tehtaan pistoraiteelta leviävät värähtelyt pääsevät leviämään tehokkaasti. Vaikka värähtelyn raja-arvo ylittyy pisteessä P4 lievästi, on kuitenkin todennäköistä, että todellinen rakennuksen värähtely jää pienemmäksi. Syynä tähän on se, että rakennus perustetaan joko paaluille tai maanvaraisesti tiivistetyn murskekerroksen tai massanvaihdon varaan. Lisäksi rakennuksia ympäröivä paikoitusalue/huoltopiha vaatii kantavat rakennekerrokset sekä mahdollisesti massanvaihtoja, jolloin maaperä ei johda liikennetärinää yhtä hyvin kuin luonnontilassa. Kun otetaan huomioon rakentamisen yhteydessä normaalisti tehtävät maarakennustoimenpiteet, voidaan olettaa, että liikennetärinä suunnittelualueella jää raja-arvon 0,6 mm/s alle. Tällöin ei tarvita erityisiä tärinän torjuntatoimenpiteitä. 6.3 Runkomelu Maaperän tärinämittausten perusteella arvioitu runkomelu alittaa suunnittelualueella 45 dba ohje-arvosuosituksen, lukuun ottamatta tehtaan pistoraiteen viereistä alueen länsireunaa (pisteet P4 ja P5). Pisteissä P4 ja P5 arvioidaan runkomelun tunnusluvuiksi 52 ja 55 dba. Koska Suomessa ei runkomelulle ole annettu varsinaisia raja-arvoja, vaan kyseessä on suositus ohjearvoksi, voidaan sen ylityksestä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa arvioida tapauskohtaisesti. Esim. hypermarketia ei voida pitää häiriöttömyyttä vaativana tilana. Runkomelua aiheuttavia junan ohituksia tehtaan pistoraiteella on nykytilanteessa vain 4-8/vrk, jolloin haittaa voidaan pitää kokonaisuutena vähäisenä. Jopa tehtaan tavaraliikenteen kaksinkertaistuessa ohitusten määrää voidaan pitää vähäisenä. Yleisesti ottaen häiriöherkimmät toiminnot kannattaa kuitenkin sijoittaa mahdollisimman kauas (> 30 m) suunnittelualueen länsireunasta. On suositeltavaa, että runkomelua ehkäistään esimerkiksi asentamalla rakennuksen perustusten alle ja ympärille vähintään 100 mm EPS-eristettä silloinkin, kun se ei ole routamitoituksen suhteen tarpeellista. Suhteellisen pehmeä ja ominaistaajuudeltaan alhainen eriste vähentää runkomelua aiheuttavien taajuuksien välittymistä rakennuksen perustuksiin. 6.4 Yhteenveto Kokonaisuutena liikennetärinä ja runkomelu suunnittelualueella jäävät raja- tai ohjearvojen alle. Poikkeuksena on mahdollisesti alue noin 40 m ja sitä lähempänä tehtaan pistoraidetta, missä tärinä- ja runkomeluhaittoja voidaan torjua yksinkertaisilla toimenpiteillä (esim. pehmeän pintamaan vaihto kantaviin rakennekerroksiin, rakennusten perustusten ympäröinti EPS-eristeellä).

18 15 7. TÄRINÄN JA RUNKOMELUN ARVIOINNISSA KÄYTETTY OHJEISTUS Talja, A. 2011: Ohjeita liikennetärinän arviointiin, VTT T2569, Espoo. Talja, A. & Saarinen, A. 2009: Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, VTT T2468, Espoo Talja, A, Vepsä, A, Kurkela, J & Halonen, M. 2008: Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, VTT T2425 Törnqvist, J & Talja, A. 2006: Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT W50, Espoo

19 1-1 LIITE 1 TÄRINÄMITTAUKSET Alla on esitetty 15 suurinta tärinätapahtumaa kustakin mittauspisteestä. P1 pysty P1 vaaka P1 pituus :40 0, :40 0, :40 0, :20 0, :20 0, :40 0, :30 0, :30 0, :30 0, :50 0, :40 0, :10 0, :40 0, :40 0, :50 0, :20 0, :50 0, :20 0, :20 0, :20 0, :20 0, :10 0, :20 0, :50 0, :40 0, :40 0, :50 0, :50 0, :10 0, :20 0, :40 0, :50 0, :20 0, :10 0, :30 0, :30 0, :30 0, :30 0, :10 0, :10 0, :30 0, :20 0, :50 0, :30 0, :20 0,06 P2 pysty P2 vaaka P2 pituus :40 0, :40 0, :20 0, :40 0, :30 0, :40 0, :30 0, :40 0, :20 0, :10 0, :10 0, :00 0, :20 0, :30 0, :20 0, :20 0, :20 0, :40 0, :40 0, :40 0, :30 0, :50 0, :20 0, :40 0, :20 0, :20 0, :20 0, :20 0, :20 0, :10 0, :40 0, :40 0, :20 0, :40 0, :00 0, :20 0, :00 0, :00 0, :30 0, :20 0, :40 0, :50 0, :20 0, :26 0, :20 0,05

20 1-2 P3 pysty P3 vaaka P3 pituus :40 0, :40 0, :40 0, :40 0, :40 0, :40 0, :30 0, :40 0, :40 0, :20 0, :30 0, :30 0, :50 0, :20 0, :00 0, :20 0, :20 0, :20 0, :40 0, :10 0, :20 0, :10 0, :20 0, :10 0, :20 0, :40 0, :20 0, :40 0, :50 0, :30 0, :00 0, :10 0, :40 0, :40 0, :20 0, :50 0, :00 0, :00 0, :30 0, :20 0, :00 0, :20 0, :30 0, :20 0, :20 0,03 P4 pysty P4 vaaka P4 pituus :50 0, :52 0, :52 0, :52 0, :55 0, :40 0, :55 0, :40 0, :05 0, :40 0, :52 0, :55 0, :08 0, :50 0, :50 0, :18 0, :27 0, :06 0, :16 0, :40 0, :40 0, :11 0, :16 0, :39 0, :09 0, :06 0, :16 0, :05 0, :05 0, :52 0, :39 0, :57 0, :21 0, :12 0, :11 0, :19 0, :57 0, :39 0, :54 0, :16 0, :21 0, :19 0, :19 0, :39 0, :08 0,31 P5 pysty P5 vaaka P5 pituus :00 0, :20 0, :50 0, :00 0, :50 0, :20 0, :50 0, :10 0, :20 0, :00 0, :00 0, :30 0, :20 0, :50 0, :10 0, :10 0, :20 0, :10 0, :30 0, :30 0, :20 0, :10 0, :00 0, :00 0, :20 0, :20 0, :00 0, :30 0, :20 0, :50 0, :00 0, :10 0, :10 0, :50 0, :30 0, :50 0, :00 0, :10 0, :30 0, :10 0, :50 0, :10 0, :20 0, :30 0, :00 0,14