PEAB OY SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "PEAB OY SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI"

Johannes Katajakoski
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Vastaanottaja Ilkka Koskinen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 03/2010 PEAB OY SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI LIITE 8

2 PEAB OY SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI Päivämäärä 05/03/2010 Laatija Jussi Kurikka-Oja Tarkastaja Jouko Noukka Hyväksyjä Kuvaus Raportti Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T F LIITE 8

3 SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI SISÄLTÖ 1. Toimeksianto 1 2. Tärinän arvointiin liittyvä ohjeistus 1 3. Tärinämittausten suorittaminen 2 4. Mittaustulokset 3 5. Tärinän voimakkuuden arviointi suunnittelualueella 3 6. Tulosten tulkinta 4 Peab Oy Siukunkadun tärinäselvitys, Seinäjoki LIITE 8

4 SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI 1 1. TOIMEKSIANTO Tämän työn tarkoituksena on selvittää raideliikenteestä aiheutuvan tärinän voimakkuus suunnittelualueella Siukunkadun päässä Seinäjoella asemakaavoitusta varten. Tärinän voimakkuutta arvioidaan tärinämittausten ja niiden pohjalta tehtyjen laskelmien avulla. Työn yhteydessä alueelle tehdään myös meluselvitys, josta on laadittu erillinen raportti. Työn on tilannut PEAB Oy, jossa yhteyshenkilönä on Ilkka Koskinen. Ramboll Finland Oy:ssä melu- ja tärinäselvityksen projektipäällikkönä on toiminut ins. AMK Timo Korkee, mittaukset ja raportoinnin on suorittanut DI Jussi Kurikka-Oja. Työn laatua valvoi DI Jouko Noukka. 2. TÄRINÄN ARVOINTIIN LIITTYVÄ OHJEISTUS Raideliikennetärinän arvioimiseksi sovelletaan VTT:n tiedotteita "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT tiedotteita 2278, Espoo 2004" ja "Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, VTT tiedotteita 2425, Espoo 2008". v w,95 VTT:n tiedotteissa esitetyt raideliikenteen tärinän arviointimenetelmät perustuvat värähtelyn tunnuslukuun, joka perustuu yksittäisten liikennetapahtumien suurimpiin värähtelyn tehollisarvoihin ja niiden perusteella laskettuun keskiarvoon ja hajontaan seuraavasti. v = 15 suurimman yksittäisen tapahtuman keskiarvo + 1,8 x 15 suurimman yksittäisen tapahtuman w,95 hajonta. Tunnusluvun perusteella rakennuksille on annettu suositus rakennusten värähtelyluokituksesta, joka esitetään taulukossa 2.1. Taulukko 2.1 Rakennusten värähtelyluokitus häiritsevyyden arvioinnissa Värähtely- Kuvaus v (mm/s) luokka värähtelyolosuhteista w, 95 Hyvät asuinolosuhteet A 0,10 (Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä) Suhteellisen hyvät asuinolosuhteet B (Ihmiset voivat havaita värähtelyt, 0,15 mutta ne eivät ole häiritseviä) Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa C (Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä 0,30 häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla D (Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä 0,60 häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) Rakennusten vaurioriskin arvioimiseen on olemassa VTT:n ohje Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen. Ohjeen perusteella määritel- LIITE 8 Peab Oy Siukunkadun tärinäselvitys

5 SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI 2 lään tärinän aiheuttaman heilahdusnopeuden resultantin huippuarvo, jonka perusteella tehdään alueen värähtelyluokitus. Värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 2.2. Taulukko 2.2. Rakennusten värähtelyluokitus vaurioriskin arvioinnissa Värähtelyluokka Kuvaus värähtelyolosuhteista Heilahdusnopeuden resultantin huippuarvo v B (mm/s) V Kohonneen tärinäalttiuden alue, vauriot mahdollisia. 3 H Vähäisen tärinäalttiuden alue, haitat mahdollisia. 1-3 E Haitat epätodennäköisiä 1 3. TÄRINÄMITTAUSTEN SUORITTAMINEN Mittaukset suoritettiin 4.3 klo suunnittelualueella Seinäjoella. Mittaajana toimi Jussi Kurikka-Oja. Mittauksissa käytettiin seuraavaa laitteistoa: Sinus SoundBook, 8-kanavainen ääni- ja tärinäanalysaattori o Sarjanumero MMF:n valmistama kolmiakselinen tärinäanturi, tyyppi KS813B o Sarjanumero MMF:n valmistama yksiakselinen tärinäanturi, tyyppi KS48B o Sarjanumero 5028 ja 5050 Mittauksissa käytetyt tärinäanturit on kalibroitu PCB-394C06 vakiotärinälähteellä, joka on tehdaskalibroitu Anturit kiinnitettiin maahan iskettyihin 300 mm maakiiloihin magneetilla. MP 1 Pystysuunta MP 2 Pystysuunta MP 3 3D-mittaus Kuva 3.1 Mittauspisteet Siukunkadun päässä, pohjakartta: asemapiirros Etäisyys lähimpään raiteeseen on mittauspisteessä 1 (MP1) 20 metriä, mittauspisteessä 2 (MP2) 30 metriä ja mittauspisteessä 3 (MP3) 50 metriä. Maaperä tutkimusalueella on GTK:n aineistojen (geokartta-palvelu) perusteella hiekkamoreenia. Mittausajankohtana maaperä oli roudassa tarkastelusyvyydellä 0,4 m. Peab Oy Siukunkadun tärinäselvitys LIITE 8

6 SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI 3 4. MITTAUSTULOKSET Mittausjakson aikana paikan ohitti yhteensä 11 henkilöjunaa (3 Pendolinoa, 3 Dv12 veturin vetämää henkilöjunaa ja 5 Sr1/Sr2 veturien vetämää pika/ic-junaa). Junien massat vaihtelevat tonnin välillä. Taulukossa 4.1 esitetään mittausten tulokset. Taulukko 4.1. Rakennusten värähtelyluokitus vaurioriskin arvioinnissa MP1, MP2, MP3 MP3 Lähde 20 m rataan, 30 m rataan, 50 m rataan, 50 m rataan, (veturi+ Aika Pystysuunta Pystysuunta Radan suunta Rataa vastaan vaunut) v, rms v, rms v, rms v, rms MP3 50 m rataan, Pystysuunta v, rms 1028 Dv ,01 0,02 0,01 0,04 0, Sr2+7 0,01 0,01 0,01 0,02 0, Dv12+4 0,01 0,01 0,01 0,01 0, Sr2+7 0,01 0,01 0,01 0,03 0, Sr2+7 0,03 0,03 0,01 0,05 0, Sr2+9 0,01 0,01 0,01 0,03 0, Dv12+4 0,01 0,01 0,01 0,01 0, Sr2+8 0,01 0,01 0,01 0,02 0, S 0,03 0,01 0,01 0,08 0, S 0,03 0,01 0,01 0,06 0, S 0,03 0,01 0,01 0,11 0,18 Keskiarvo 0,02 0,01 0,01 0,04 0,07 Tärinän heilahdusnopeuden maksimin resultantit olivat kaikissa tapauksissa alle 1 mm/s. 5. TÄRINÄN VOIMAKKUUDEN ARVIOINTI SUUNNITTE- LUALUEELLA Mittaustulosten pohjalta voidaan arvioida henkilöjunien aiheuttamaa tärinää tarkastelualueella nykytilanteessa. Pääosa tavarajunista kulkee tällä hetkellä tavararatapihan kautta, johon on tutkimusalueelta matkaa noin 240 metriä. Tavaraliikenne siirtyy käyttämään suunnittelualueen viereistä rataosuutta Etelä-Seinäjoki - Seinäjoki kaksoisraiteen myötä, jolloin rataosuudella liikennöi huomattavasti henkilöjunia raskaampaa kalustoa. Tästä syystä tavarajunien aiheuttamaa tärinää tutkitaan VTT:n ohjeistuksen mukaisilla laskennallisilla menetelmillä. Tärinämittausten tuloksia hyödynnetään laskentamallin kalibroinnissa vallitseviin olosuhteisiin. Tarkastelu vastaa VTT:n "Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa" mukaista arviointitasoa 2. Laskentamallina käytetään ns. käsinlaskentamenetelmää, joka perustuu Norjassa kehitettyyn puoliempiiriseen malliin. Mallissa huomioidaan sekä fysikaalinen teoria sekä laskentamallia varten tehdyt tärinämittaukset (VTT Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa). Peab Oy Siukunkadun tärinäselvitys B D0 0 ks kg k R, joka kuvaa pystysuuntaisen Laskentamalli perustuu lausekkeeseen v = v D tärinän maksimin (V z, max ) leviämistä alueelle D. Lausekkeessa v 0 on maanpinnan pystysuuntaisen värähtelyn vertailuarvo etäisyydellä D0 radasta. Kerroin huomioi junan painon ja k S huomioi junan nopeuden, kr radan sekä sillä liikennöivän kaluston kunnon seuraavasti: k G LIITE 8

7 SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI 4 B D0 v D 0, vertailuheilahdusnopeutena käytettiin taulukoitua arvoa karkearakeisille maalajeille (lukuarvo 1,1 mm/s), etäisyyseksponenttina B käytettiin samaten taulukoitua arvoa karkearakeisille maalajeille (lukuarvo 1,1). k R :n arvona käytettiin lukuarvoa 0,7 (uusi rata). Laskennassa oletetaan, ettei junien nopeus rataosuudella ylitä 80 km/h. Oletus perustuu käytettävissä oleviin junatietoihin. Rataosalla liikennöivien junien raskain tavarajuna on tällä hetkellä massaltaan 3600 t. Tärinän häiritsevyyttä kuvaava tunnusluku v määritellään heilahdusnopeuden taajuuspainotetun tehollisarvon perusteella. Pystysuoran heilahdusnopeuden maksimin pohjalta tehollisarvoa w,95 voidaan arvioida kertomalla maksimitaso luvulla 0,4 0,6, riippuen värähtelyn dominoivasta taajuudesta. Tärinän siirtyminen rakenteisiin on huomioitu kertoimella 2. Laskennan tulokset esitetään kuvassa 5.1. Pystysuoran heilahdusnopeuden arviointi 1,20 Heilahdusnopeus, mm/s (RMS) 1,10 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Suunnitellut rakennukset Luokan "C" raja 0,30 mm/s 500 t 700 t 1000 t 2000 t 3000 t 4000 t Etäisyys raiteesta, m Kuva 5.1. Pystysuoran heilahdusnopeuden arviointi 6. TULOSTEN TULKINTA Alueelle suunniteltavien uusien asuinrakennusten suhteen sovelletaan VTT:n värähtelyluokituksen luokkaa C "Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa". Luokan C raja-arvo tärinän tunnusluvulle v on 0,30 mm/s. Luokituksen mukaan keskimäärin 15 % asukkaista voi pitää w,95 värähtelyitä häiritsevinä ja valittaa häiriöistä. Mittaustulosten perusteella henkilöjunista aiheutuva tärinä ei aiheuta rajoitteita rakentamiselle. Peab Oy Siukunkadun tärinäselvitys LIITE 8

Samankaltaiset tiedostot

HATTULAN KUNTA HATTULAN OYK, TÄRINÄSELVITYS

Vastaanottaja Hattulan kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 08/2010 HATTULAN KUNTA HATTULAN OYK, TÄRINÄSELVITYS HATTULAN KUNTA HATTULAN OYK, TÄRINÄSELVITYS Päivämäärä 10/08/2010 Laatija Jussi Kurikka-Oja