NORDKALK OY:N LOUHINNAN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN SELVITYS KAAVOITUSTA VARTEN

Transkriptio

1 114 Tärinä, Lohjan kaupunki Raportti PR-TÄR Lohjan kaupunki Turku Heikki Rouvinen PL 71 Sivu 1(14) Lohja NORDKALK OY:N LOUHINNAN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN SELVITYS KAAVOITUSTA VARTEN Tärinän voimakkuus asuinviihtyvyyden kannalta Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh (09) fax (09) TURKU Hämeenkatu 32 E TURKU puh (02) fax (02)

2 2/14 Sisällysluettelo 1 Johdanto Mittausmenetelmät Tulosten arviontimenetelmät % luottamustason määrittäminen Mittauslaitteet Tärinän suositusarvot Räjäytystärinän suositusarvot ihmisen kokeman tärinähaitan kannalta Mittauspisteet Mittaustulokset Kaikki maasta mitatut taajuuspainotetut tehollisarvot Hiidensalmen alueella maasta mitatut taajuuspainotetut tehollisarvot Moisionpellon alueella maasta mitatut taajuuspainotetut tehollisarvot Kaikki lattialta mitatut taajuuspainotetut tehollisarvot Maasta ja rakennuksien lattioilta mitattujen taajuuspainotettujen tehollisarvojen vertailua Tulosten tarkastelua Johtopäätökset Lisätietoja Liite 1 Suurimpien havaittujen räjäytysten heilahdusnopeudet kaikissa räjäytyksen aikana käytössä olleissa mittauspisteissä. Liite 2 Mitatut heilahdusnopeudet mittauspisteissä. Liite 3 Analysoidut räjäytykset. Liite 4 Mittauspisteiden koordinaatit.

3 3/14 1 JOHDANTO Promethor Oy mittasi ja Lohjan kaupungin toimeksiannosta Nordkalk Oy:n louhintaräjäytysten aiheuttamaa tärinää Hiidensalmen ja Moisionpellon alueella. Tässä raportissa selvitetään tärinän voimakkuutta mittauspisteissä asumisviihtyvyyden kannalta. Mittaustuloksien perusteella laadittiin erilliset raportit, joissa selvitetään tärinän voimakkuus mittauspisteissä rakennusten vaurioitumisriskin (PR-TÄR1108-1) asumisviihtyvyyden kannalta (PR-TÄR1108-2). Selvityksien tuloksien perusteella voidaan arvioida aiheuttaako kaivostoimintaan liittyvät räjäytykset sellaista tärinää, että suunnitelluille asuinalueille ei voida rakentaa rajoittaako räjäytystärinä alueen rakentamista minkälaisilla toimenpiteillä rakentaminen voisi olla mahdollista, mikäli rakentamisen rajoitustarve ilmenee. Tässä raportissa tärinää mitattiin 25 mittauspisteessä suoraan maasta ja kahdeksassa mittauspisteessä rakennuksen lattiasta. Raporteissa PR-TÄR ja PR-TÄR esitettyjä mittaustuloksia (lukuarvoja) ei tule verrata keskenään. Rakennusten vaurioitumisriskin raportissa esitetyt mittaustulokset ovat taajuuspainottamattomia heilahdusnopeuden maksimeja. Asumisviihtyvyyden arviointiraportissa esitetyt mittaustulokset ovat taajuuspainotettuja 1 sekunnin aikaikkunalla määritettyjä tehollisarvon maksimeja. Raporteissa esitettyjen tuloksien yksikkö on mm/s, mutta lukuarvoja ei siis voi vertailla keskenään. Selvityksen laadintaan ovat osallistuneet Olli Laivoranta, Kimmo Kokki ja Jani Kankare Promethor Oy:stä. 2 MITTAUSMENETELMÄT Tärinämittaukset suoritettiin käyttäen kolmiaksiaalisia kiihtyvyysmittareita. Ensimmäinen mittausjakso ( ) suoritettiin mittauspisteissä 1 23 (pituus 2 5 viikkoa). Toinen mittausjakso ( ) suoritettiin mittauspisteissä (pituus 7 10 viikkoa). Mittaukset suoritettiin miehittämättömänä eli mittauslaitteistot toimivat itsenäisesti. Herätekynnyksen ylittyessä mittaussignaali tallentui laitteen muistiin, josta se analysointiin myöhemmin.

4 4/14 Mittauspisteissä 1 ja (8 kpl) mittausta suoritettiin rakennuksen lattialta. Lattialle asennettiin 10 kg painoinen teräselementti, johon kiihtyvyysanturit kiinnitettiin. Mittauspiste sijaitsi likimain mittaushuoneiden keskellä. Mittauspisteissä 2 21, 23 ja (25 kpl) mittausta suoritettiin maasta. Maasta suoritettuja mittauksia varten mittauspisteelle kaivettiin pieni kuoppa, johon upotettiin 500 mm pituinen ja 20 mm paksuinen terästanko, jonka päähän kiihtyvyysanturit asennettiin. Tässä raportissa tärinän mittaussuunnista pystyakselia nimitetään z-suunnaksi ja vaakaakseleita x- ja y-suunniksi. 3 TULOSTEN ARVIONTIMENETELMÄT Ihmisten kokeman tärinähaitan arvioimiseksi tärinäsignaalit taajuuspainotettiin ISO mukaisella kokokehontärinän painotusfunktiolla, minkä jälkeen niistä laskettiin liukuvan tehollisarvon maksimit v w,max. Mittaustuloksia tarkastellaan suhteessa etäisyyteen räjäytysalueesta. Etäisyyksissä huomioidaan räjäytysalueen syvyys maanpinnasta % luottamustason määrittäminen Mittaustulosten kuvaajissa on esitetty 95 % luottamuskäyrä tarkasteluetäisyyden funktiona. Luottamuskäyrä on määritetty seuraavasti: mittausaineisto linearisoitiin käyttäen eksponenttimuunnosta. Linearisoituun aineistoon käytettiin regressioanalyysia ja määritettiin yksisuuntainen 95 % luottamusväli. Analysoinnin jälkeen tulos muunnettiin takaisin alkuperäiseen asteikkoon. Muutoksen jälkeen arvoista piirrettiin lopullinen kuvaaja. 95 % luottamustasolla tarkoitetaan arvoa, jota pienempänä yksittäinen havainto pysyy 95 prosentin tilastollisella todennäköisyydellä. 4 MITTAUSLAITTEET Mittauksissa käytetyt laitteet olivat datatallennin Rion DA-20 kiihtyvyysanturit Metra KS-48B/C. 5 TÄRINÄN SUOSITUSARVOT 5.1 Räjäytystärinän suositusarvot ihmisen kokeman tärinähaitan kannalta Suomessa ei ole määräysarvoja tärinän voimakkuudelle ihmisen kokeman haitan kannalta. Liikennetärinäselvityksissä nykyisin usein sovelletaan tunnuslukua v w,95, joka on määritetty taajuuspainotetuista ja tehollisarvoistetuista tärinäsignaaleista. Liikennetärinän osalta uusien normaalien asuinrakennusten suunnittelussa suositusarvona on käytetty v w,95 0,30 mm/s. Vanhojen asuinalueiden suositusarvo liikennetärinälle on v w,95 0,60 mm/s.

5 5/14 Tärinän aiheuttaman häiritsevyyden kannalta päivä- ja yöajalla on ero. Päiväajan suositusarvona voidaan käyttää kaksinkertaista arvoa yöaikaan verrattuna. Tarkasteltavan kohteen osalta oleellisempi kysymys on lyhytkestoisen ja harvoin esiintyvän tärinän aiheuttama haitta verrattuna esimerkiksi liikennetärinään. Toisin sanoen, tuleeko liikennetärinän osalta käyttöön yleistyneitä arviointimenetelmiä käyttää lainkaan räjäytystärinän arviointiin. Vaikka räjäytystoiminta on kestoltaan useita vuosia, niin räjäytysten lukumäärä on vähäinen ja räjäytykset tapahtuvat päiväaikaan. Saamamme tiedon mukaan louhoksen aktiivisena aikana normaalisti on 1 2 räjäytystä päivässä, ja muulloin vähemmän. Käsityksemme onkin, että räjäytystärinän yhteydessä v w -arvoja ei tule käyttää ihmisen kokeman tärinähaitan arviointiin ennen riittävän laajoja Suomessa tehtyjä tutkimuksia v w - arvojen käytöstä räjäytystärinän häiritsevyyden arvioinnissa. Vasta tutkimustulosten perusteella voidaan määrittää esimerkiksi suositukset v w,95 -arvoille erilaisille rakennuksille niiden käyttötarkoituksen mukaisesti ja menetelmät tunnusluvun määrittämiselle. Huomioitaessa kuitenkin se, että mm. Rakennus- ja maankäyttölaki (132/2000) asettaa alueiden käytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen tavoitteeksi turvallisen, terveellisen ja viihtyisän ympäristön luomisen, tulee räjäytystärinän aiheuttamaa viihtyisyyshaittaa jollakin tavalla arvioida. Jos ihmisen kokeman tärinähaitan arviointi tehdään v w -arvoja käyttäen, tulee haittaa lieventävinä asioina tarkasteltavassa kohteessa huomioida ainakin tärinätapahtumien lukumäärä on vähäinen (maksimissaan 1 2 vuorokaudessa) tärinätapahtumia ei esiinny yöaikaan. Mikäli räjäytystapahtumat voidaan esimerkiksi lupamääräyksin rajoittaa tarkkoihin kellonaikoihin (kuten klo ja ), voi sallittava tärinä olla mahdollisesti vielä hieman suurempi. Edellä mainitut haittaa lieventävät asiat pätevät käytettäessä haitan arviointiin jotakin muutakin mittaussuuretta, vaikkapa pystysuuntaisen heilahdusnopeuden taajuuspainottamatonta maksimia (v z (mm/s)). 6 MITTAUSPISTEET Kuvassa 1 on esitetty käytettyjen mittauspisteiden sijainnit. Mittauspisteissä 2 21 mittaus suoritettiin suoraan maasta. Mittauspisteissä 1, 22 ja 24 tärinää mitattiin olemassa olevan rakennuksen lattialta. Mittauspisteissä 23 ja tärinää mitattiin olemassa olevan rakennuksen lattiasta ja maasta. Taulukossa 3 on esitetty tarkemmat tiedot rakennuksissa sijaitsevista mittauspisteistä.

6 6/14 Kuva 1. Mittauspisteiden sijainnit. Taulukko 1. Tarkemmat tiedot rakennuksissa sijaitsevista mittauspisteistä. Mp Paikka Osoite Lattiamittauspisteen sijainti 1 Lattia Karstuntie 68 Yksikerroksisen entisen Puukeskusliikerakennuksen lattialla. 22 Lattia Kiviniemenkatu 11 H 16 Paritalon huoneiston ensimmäisen kerroksen makuuhuoneen lattialla. 23 Lattia Karstuntie 46 Paritalon huoneiston ensimmäisen kerroksen lattialla. 24 Lattia Sahakatu 6 Kaksikerroksisen puutalon kellarin lattialla. 25 Lattia Rovastinkatu 11 Yksikerroksisen omakotitalon työhuoneen lattialla. 26 Lattia Rovastinkatu 7 Kaksikerroksisen omakotitalon ensimmäisen kerroksen kodinhoitohuoneen lattialla.

7 7/14 27 Lattia Lohjan vesilaitos 28 Lattia Lövinginkatu 1 Kaksikerroksisen betonirakennuksen toisen kerroksen lattialla (huone 204). Kaksikerroksisen omakotitalon ensimmäisen kerroksen olohuoneen lattialla. 7 MITTAUSTULOKSET Mittaustulokset sisältävät räjäytykset, joiden aiheuttama tärinäsignaali (N=239) on havaintopisteissä ollut luotettavasti havaittavaa. Mittaustuloksina tarkastellaan 1) maasta mitattuja taajuuspainotettuja tehollisarvoja. Tarkastelu suoritetaan erikseen a) koko tarkastelualueen, b) Hiidensalmen ja c) Moisionpellon alueelle mittauspisteiden 22 (Kiviniemenkatu 11 H 16) ja 23 (Karstuntie 46) mittaustulokset eivät sisälly Hiidensalmen tai Moisionpellon tuloksiin 2) koko tarkastelualueella lattiasta mitattuja tehollisarvoja. 7.1 Kaikki maasta mitatut taajuuspainotetut tehollisarvot Mittaustulokset sisältävät mittauspisteiden 2 21, 23 ja tulokset. Mittauspisteissä tärinää mitattiin suoraan maasta. Kuvassa 2 on esitetty maasta mitatut (N=172) taajuuspainotetut tehollisarvot etäisyyden mukaan. Kustakin tärinähavainnosta on valittu akselisuunta, jossa tärinä on suurin. Näin ollen kuva 2 sisältää sekä pystysuuntaisia että vaakasuuntaisia tärinähavaintoja. Kuvaan on piirretty punainen käyrä = mittaustuloksista määritetty 95 % luottamuskäyrä (havaittava tulos on 95 % todennäköisyydellä käyrän arvoa alhaisempi).

8 8/14 Kuva 2. Maasta mitatut taajuuspainotetut tehollisarvot, kaikki havainnot. Kuvasta 2 havaitaan, että neljä tulosta poikkeaa muista mittaustuloksista neljä suurinta tulosta ovat v w,max = 1.73, 1.48, 1.33 ja 1.27 mm/s, kun 167 havaintoa on 0.8 mm/s tai vähemmän. Poikkeavat neljä havaintoa on tehty mittauspisteissä 23 (Karstuntie 46, 2 kpl) ja 25 (Rovastinkatu 11, 2 kpl). Liitteessä 1 on esitetty poikkeavien havaintojen aiheuttaneiden räjäytysten heilahdusnopeudet kaikissa räjäytyksen aikana käytössä olleissa mittauspisteissä (liite 1, kuvat 1, 2, 7 ja 8). 7.2 Hiidensalmen alueella maasta mitatut taajuuspainotetut tehollisarvot Mittaustulokset sisältävät mittauspisteiden 2 9 tulokset. Mittauspisteissä tärinää mitattiin suoraan maasta. Kuvassa 3 on esitetty tässä Hiidensalmen alueella maasta mitatut (N=67) taajuuspainotetut tehollisarvot etäisyyden mukaan. Kustakin tärinähavainnosta on valittu akselisuunta, jossa tärinä on suurin. Näin ollen kuva 3 sisältää sekä pystysuuntaisia että vaakasuuntaisia tärinähavaintoja. Kuvaan on piirretty punainen käyrä = mittaustuloksista määritetty 95 % luottamuskäyrä (havaittava tulos on 95 % todennäköisyydellä käyrän arvoa alhaisempi).

9 9/14 Kuva 3. Maasta mitatut taajuuspainotetut tehollisarvot, Hiidensalmi. Kuvasta 3 havaitaan, että kaikki 59 havaintoa on alle 0,6 mm/s. 7.3 Moisionpellon alueella maasta mitatut taajuuspainotetut tehollisarvot Kuvassa 4 on esitetty Moisionpellon alueella maasta mitatut (N=107) taajuuspainotetut tehollisarvot etäisyyden mukaan. Kustakin tärinähavainnosta on valittu akselisuunta, jossa tärinä on suurin. Kuvaan on piirretty punainen käyrä = mittaustuloksista määritetty 95 % luottamuskäyrä (havaittava tulos on 95 % todennäköisyydellä käyrän arvoa alhaisempi)

10 10/14 Kuva 4. Maasta mitatut taajuuspainotetut tehollisarvot, Moisionpelto. Kuvasta 4 havaitaan, että kolme tulosta poikkeaa muista havainnoista suurimmat tulokset ovat v w,max = 1.73, 1.27 ja 1.03 mm/s, kun 104 havaintoa on 0,8 mm/s tai sen alle. Poikkeavat kolme havaintoa on tehty mittauspisteessä 25 (Rovastinkatu 11). Liitteessä 1 on esitetty poikkeavien havaintojen aiheuttaneiden räjäytysten heilahdusnopeudet kaikissa räjäytyksen aikana käytössä olleissa mittauspisteissä (liite 1, kuvat 5, 7 ja 8). 7.4 Kaikki lattialta mitatut taajuuspainotetut tehollisarvot Mittaustulokset sisältävät mittauspisteiden 1 ja tulokset. Mittauspisteissä tärinää mitattiin lattialta. Kuvassa 5 on esitetty maasta mitatut (N=67) taajuuspainotetut tehollisarvot etäisyyden mukaan. Kustakin tärinähavainnosta on valittu akselisuunta, jossa tärinä on suurin. Näin ollen kuva 5 sisältää sekä pystysuuntaisia että vaakasuuntaisia tärinähavaintoja. Kuvaan on piirretty punainen käyrä = mittaustuloksista määritetty 95 % luottamuskäyrä (havaittava tulos on 95 % todennäköisyydellä käyrän arvoa alhaisempi).

11 11/14 Kuva 5. Lattiasta mitatut taajuuspainotetut tehollisarvot, kaikki havainnot. Kuvasta 5 havaitaan, että neljä tulosta poikkeaa muista havainnoista suurimmat tulokset ovat v w,max = 2.41, 1.99, 1.61 ja 1.28 mm/s, kun 63 havaintoa on noin 1,0 mm/s tai sen alle. Poikkeavat neljä havaintoa on tehty mittauspisteissä 23 (Karstuntie 46, 1 kpl), 25 (Rovastinkatu 11, 2 kpl) ja 26 (Rovastinkatu 7, 1 kpl). Liitteessä 1 on esitetty kahden poikkeavan havainnon aiheuttaneen räjäytyksen heilahdusnopeudet kaikissa räjäytyksen aikana käytössä olleissa mittauspisteissä (liite 1, kuvat 5 ja 7). 7.5 Maasta ja rakennuksien lattioilta mitattujen taajuuspainotettujen tehollisarvojen vertailua Mittaustulokset sisältävät mittauspisteiden tulokset. Mittauspisteissä tärinää mitattiin lattiasta ja maasta. Kuvassa 6 on esitetty maasta lattiaan siirtyvän pystysuuntaisen tärinän vahvistumiskertoimia (N=31) suhteessa etäisyyteen. Vahvistumiskertoimet on laskettu mittauspisteittäin yksittäisten räjäytyshavaintojen maasta ja lattiasta mitattujen taajuuspainotettujen tehollisarvojen suhteesta.

12 12/14 Kuvaan on piirretty punainen käyrä = vahvistumiskertoimista määritetty lineaarinen trendikäyrä Kuva 6. Lattiasta ja maasta mitattujen taajuuspainotettujen tehollisarvojen suhde etäisyyden mukaan. Kuvasta 6 havaitaan, että tärinän vahvistuminen siirtyessään maasta lattiaan vähenee etäisyyden kasvaessa keskimääräinen tärinän vahvistuminen on noin 1,5 tarkasteluetäisyydellä 300 m keskimääräinen tärinän vahvistuminen on noin 1,0 tarkasteluetäisyydellä 1300 m.

13 13/14 8 TULOSTEN TARKASTELUA Mittaustulosten perusteella arvioitaessa ihmisen kokemaa tärinähaittaa maasta mitatun taajuuspainotetun tehollisarvon avulla, voidaan lattiaan siirtyvää värähtelyä arvioida käyttämällä kerrointa 1,5 (kuva 6) mittaustuloksista huomataan, että tärinän vahvistuminen voi vaihdella huomattavasti samassakin mittauspisteessä eri tapahtumien välillä. Tämän vuoksi tärinän vahvistumiskertoimena suositellaan käytettäväksi keskimääräistä arvoa 1,5. Tehtyjen havaintojen perusteella joidenkin räjäytysten aiheuttama tärinä on selvästi keskimääräistä suurempi. Rakennusten lattioilta mitatuista neljä suurinta tulosta olivat v w,max = 2.41, 1.99, 1.61 ja 1.28 mm/s, kun samalla etäisyydellä pienimmät tulokset olivat noin 0.5 mm/s. Yksi poikkeavan suuri havainto tehtiin Karstuntien rakennuksen lattian mittauspisteessä (mp 23). Kolme poikkeavan suurta havaintoa tehtiin Rovastinkadun rakennusten lattioiden mittauspisteissä (mp 25 ja 26). Samoihin aikoihin Rovastinkadulla maasta mitatut tärinähavainnot ovat merkittävästi pienempiä, jolloin voidaan olettaa, että poikkeavan suuret tulokset johtuvat tärinän taajuuden osumisesta rungon tai lattian resonanssitaajuudelle. Tulosten perusteella suojaetäisyytenä ihmisten kokeman tärinähaitan kannalta voidaan pitää noin m. Tällä etäisyydellä yli puolet rakennusten lattioilta mitatuista tärinäarvoista v w,max on 1 mm/s tai sen alle. Samaan aikaa on todettava, että suojaetäisyyden määrittäminen on erittäin hankalaa. Suurin ongelma on sopivien suositusarvojen puuttuminen, joihin selvityksen tuloksia voitaisiin verrata. Toisaalta suojaetäisyyttä voidaan pienentää tai se voidaan mahdollisesti kokonaan poistaa asentamalla rakennettaviin taloihin tärinävaimentimet. Mittaustulosten perusteella tärinää on Hiidensalmen alueella vähemmän kuin Moisionpellon alueella. Hiidensalmen alueella suojaetäisyyttä ei todennäköisesti tarvita lainkaan. 9 JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten perusteella alueiden kaavoittaminen rakennuskäyttöön on mahdollista. Kaavoittamisen, rakentamisen ja kohteiden markkinoinnin yhteydessä tärinä on kuitenkin otettava huomioon. Rakennussuunnitelmien yhteydessä täydentävien tärinäselvitysten laadintatarve tulee harkita. Tulosten perusteella jotkut tärinätapahtumat ovat voimakkuudeltaan keskimääräisiä selvästi suurempia. Tälläisia voimakkaampia tärinätapahtumia esiintyy kuitenkin vain harvoin (luonnollisesti riippuen tuotannon volyymistä eli räjäytysten kokonaismäärästä). Käytetyillä mittauspisteillä v w,max > 1 mm/s esiintymistiheys on noin 4/67*100% = 6 %. Mikäli räjäytyksiä on yksi päivässä, on tärinä suurempi kuin v w,max = 1 mm/s seitsemäntoista (17)

14 14/14 arkipäivän eli yli kolmen viikon välein. Tämän selvityksen aikana havaittavia räjäytyksiä oli selvästi harvemmin kuin kerran päivässä. Edellä esitetyn perusteella lopullinen johtopäätös on, että tärinään tulee alueella suhtautua riittävällä vakavuudella, mutta tärinätapahtumien kokonaismäärän ollessa kuitenkin hyvin rajallinen ja niistä oleellisimpien vielä rajallisempi, ei tärinä mielestämme estä alueiden suunnittelua asuinrakentamiseen. 10 LISÄTIETOJA Jani Kankare Promethor Oy Hämeenkatu 32 E Turku sp. jani.kankare@promethor.fi puh KIRJALLISUUS 1. Vuolio R., Räjäytystyöt. Suomen Maanrakentajien Keskusliitto r.y. Forssa s. 2. Valtion teknillinen tutkimuslaitos. Tytyrin tärinä, Hiidensalmi-Törmä asemakaavatarkastelu 2008, luonnos

15 Nordkalk Oy:n louhinnan aiheuttaman tärinän selvitys kaavoitusta varten LIITE 1 Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Sivu 1/8 Raportti PR-TÄR1108-2, Mittausjakso Kuvissa 1 4 on esitetty mittausjakson ( ) neljän räjäytyksen heilahdusnopeuden taajuuspainotetut tehollisarvot eri mittauspisteissä maasta mitattuna. Tarkasteltavista räjäytyksistä kaksi aiheutti Karstuntiellä poikkeavan suuret heilahdusnopeudet ja kaksi räjäytystä on esitetty vertailun vuoksi. Kuvissa 1 4 on esitetty taajuuspainotetut tehollisarvot (valittu akselisuunta, jossa tärinä ollut suurin). Kuvista 1 ja 2 nähdään, että tärinän voimakkuus on ollut poikkeuksellisen suurta mittauspisteessä 23 (Karstuntie) muihin mittauspisteisiin verrattuna. Molemmat poikkeavan tuloksen antaneet räjäytykset ovat tapahtuneet likimain samassa pisteessä. Tuloksen perusteella ko. räjäytysalueen ja Karstuntien tarkastelupisteen välillä on poikkeuksellisen pieni vaimentuma. Kuvista 3 ja 4 nähdään, että tärinän suuruus eri mittauspisteissä on näissä räjäytyksissä ollut keskenään vertailukelpoista (ei poikkeavan suurta tulosta missään mittauspisteessä). Vastaavasti muissakin analysoiduissa räjäytyksissä tulokset olivat eri mittauspisteiden välillä korrelaatiossa. Mittausjakso Kuvissa 5 7 on esitetty mittausjakson ( ) kolmen suurimman tärinän aiheuttaneen räjäytyksen taajuuspainotetut tehollisarvot (valittu akselisuunta, jossa tärinä ollut suurin) eri mittauspisteissä maasta ja lattialta mitattuna. Kuvissa 5 7 nähdään, että tärinän voimakkuus on ollut suurinta mittauspisteissä 25 ja 26 (Rovastinkatu). Suuri tärinän voimakkuus johtuu ko. räjäytysalueen ja mittauspisteiden välisestä lyhyestä etäisyydestä sekä mittauspisteiden alla olevasta kalliomaaperästä. Samoissa mittauspisteissä maasta mitatut tärinähavainnot ovat selvästi pienempiä, jolloin voidaan olettaa, että poikkeavan suuret tulokset johtuvat tärinän taajuuden osumisesta rungon tai lattian resonanssitaajuudelle.

16 Nordkalk Oy:n louhinnan aiheuttaman tärinän selvitys kaavoitusta varten LIITE 1 Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Sivu 2/8 Raportti PR-TÄR1108-2, Kuva klo tapahtuneen räjäytyksen aiheuttama tärinä tarkastelupisteissä. Mittauspisteet suoraan maassa. Karstuntien mittauspisteessä tärinä oli keskimääräistä selvästi voimakkaampaa.

17 Nordkalk Oy:n louhinnan aiheuttaman tärinän selvitys kaavoitusta varten LIITE 1 Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Sivu 3/8 Raportti PR-TÄR1108-2, Kuva klo tapahtuneen räjäytyksen aiheuttama tärinä tarkastelupisteissä. Mittauspisteet suoraan maassa. Karstuntien mittauspisteessä tärinä oli keskimääräistä selvästi voimakkaampaa.

18 Nordkalk Oy:n louhinnan aiheuttaman tärinän selvitys kaavoitusta varten LIITE 1 Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Sivu 4/8 Raportti PR-TÄR1108-2, Kuva klo tapahtuneen räjäytyksen aiheuttama tärinä tarkastelupisteissä. Mittauspisteet suoraan maassa.

19 Nordkalk Oy:n louhinnan aiheuttaman tärinän selvitys kaavoitusta varten LIITE 1 Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Sivu 5/8 Raportti PR-TÄR1108-2, Kuva klo tapahtuneen räjäytyksen aiheuttama tärinä tarkastelupisteissä. Mittauspisteet suoraan maassa.

20 Nordkalk Oy:n louhinnan aiheuttaman tärinän selvitys kaavoitusta varten LIITE 1 Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Sivu 6/8 Raportti PR-TÄR1108-2, Kuva klo tapahtuneen räjäytyksen aiheuttama tärinä tarkastelupisteissä.

21 Nordkalk Oy:n louhinnan aiheuttaman tärinän selvitys kaavoitusta varten LIITE 1 Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Sivu 7/8 Raportti PR-TÄR1108-2, Kuva klo tapahtuneen räjäytyksen aiheuttama tärinä tarkastelupisteissä.

22 Nordkalk Oy:n louhinnan aiheuttaman tärinän selvitys kaavoitusta varten LIITE 1 Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Sivu 8/8 Raportti PR-TÄR1108-2, Kuva klo tapahtuneen räjäytyksen aiheuttama tärinä tarkastelupisteissä.

23 Nordkalk Oy:n louhinnan aiheuttaman tärinän selvitys kaavoitusta varten LIITE 2 Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Sivu 1/1 Raportti PR-TÄR1108-2, Mittauspisteissä havaitut taajuuspainotetut heilahdusnopeudet. Mitatut taajuuspainotetut heilahdusnopeudet v w,max [mm/s] mittauspisteittäin. 2,60 2,40 2,20 2,00 1,80 1,60 v w,max [mm/s] 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0, Mittauspiste (maa-, sokkeli- ja lattiapisteet esitetty yhdessä)

24 Nordkalk Oy:n louhinnan aiheuttaman tärinän selvitys kaavoitusta varten LIITE 3 Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Sivu 1/2 Raportti PR-TÄR1108-2, Taulukko 1. Mittausten aikana rekisteröityjen ja analysoitujen räjäytysten tiedot (z-koordinaatin nollapiste on merenpinta) Kokonaisräjähdysainemäärä Koordinaatit Pvm Klo Kaivososa Paikka [kg], ei momentaaninen R x R y R z Törmä K244A +305 p+k nro , Törmä K244B +305 k+p nr , Törmä Törmä Solhem K avausviuhkat 1, 2 ja 3 + vas seinä v1 K avausviuhkat 1, 2 ja 3 + vas seinä v1 K sup nr 40,41 ja , , , Solhem K B k+p nr , Törmä K239C +305 k+p ½ , Törmä K239C +305 k+p ½ , Solhem K k+p nro , Törmä K sup nro , Solhem K99A +290 p+k nr , Törmä K avausviuhkat 4 ja 5 + vas seinä v1 (1/3) 576, , Solhem K99B +250 p+k nr , Törmä Törmä K A v1 2.pystyr ja avausviuhkat 6 ja 7 K A v1 1.pystyr ja avausviuhkat 8 ja 9 535, , , , Törmä K avausv , , Solhem K B v. 12 osa ja C v1 osa , Solhem K99A +290 k+p v , Solhem K99B +290 k+p v , Törmä Törmä K244B +270 av. viuhka 19 ja 20 +B pystyr. K244 B +270 av v osa , , , , Solhem K103 avaus , , Solhem K103 avaus , , Solhem K103 avaus , , Törmä K 244B +270 avausv ja osa B , , Törmä K244A +270 v. nro , , Törmä K244A +305 v. nro , , Solhem K103 avaus , ,0-145

25 Nordkalk Oy:n louhinnan aiheuttaman tärinän selvitys kaavoitusta varten LIITE 3 Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Sivu 2/2 Raportti PR-TÄR1108-2, Solhem K103 avaus , , Törmä K244B +270 v. nro , , Törmä K244B +305 v. 15 ja , , Solhem K v. nro , ,0-138 Räjäytyksien sijainnit on merkitty punaisilla palloilla karttaan.

26 Nordkalk Oy:n louhinnan aiheuttaman tärinän selvitys kaavoitusta varten LIITE 4 Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Sivu 1/1 Raportti PR-TÄR1108-2, Mittauspisteiden koordinaatit Koordinaatit Mp KKJ, N KKJ, E Mp Mp Mp Mp Mp Mp Mp Mp Mp Mp Mp Mp Mp Mp Mp Mp Mp Mp Mp Mp Mp Mp Mp Mp Mp Mp Mp Mp