TIE- JA RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS

Transkriptio

1 3 Tärinä Raportti PR-TÄR2 Rovaniemen kaupunki Turku 30.. Tekniset palvelut PL 2 Sivu (3) + liitteet () 960 Rovaniemi TIE- JA RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS Koskenrannan alue, kortteli 37, tontti, Rovaniemi Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00 HELSINKI puh (09) fax (09) TURKU Rautakatu A 6 TURKU puh (02) 67 fax (02) 67 promet@promethor.fi

2 2/3 Sisällysluettelo Yleistä... 2 Mittaus- ja arviointimenetelmät... 3 Mittauslaitteet... Tärinän suositusarvot.... Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta....2 Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta asuinrakennuksissa Runkomelun suositusarvot... 7 Selvitysalue ja mittauspisteet Mittaus- ja arviointitulokset Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Tärinän tunnusluku v w, Maasta rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Rakennuksen rungon värähtely Rakennuksen lattian värähtely Värähtelyn taajuussisältö Arvio runkomelun enimmäistasosta... 7 Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tärinän aiheuttama rakennusten vaurioitumisriski Tärinän vaikutus asumisviihtyvyyteen Tärinän aiheuttama runkomelu Muita huomioita... 3 Kirjallisuutta Lisätietoja... 3 Liite Mittauspisteet ja mittaustulokset kartalla Liite 2 Mittauspisteiden tulossivut Liite 3 Mittauspisteiden runkomelutulossivut Liite Junatiedot

3 3/3 TIIVISTELMÄ Asemakaavaan on haettu muutosta Rovaniemen. kaupunginosan korttelin 37 tontin kohdalla. Muutoksen tavoitteena on nostaa sallittua kerroslukua siten, että kaava sallisi kerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen. Tontin vierestä kulkee vilkkaasti liikennöity Jorma Eton tie ja rautatie Kemijärvelle. Rautatiellä liikkuu sekä henkilö- että tavarajunia. Tässä selvityksessä on määritetty tie- ja raideliikenteen aiheuttama tärinä tontilla. Liikenteen aiheuttamaa tärinää mitattiin neljästä () pisteestä maasta ja yhdessä () pisteessä olemassa olevasta rakennuksesta. Mittauksilla selvitettiin tärinän voimakkuus uusien rakennusten vaurioitumisriskin, tilojen käyttö- ja asumisviihtyvyyden sekä runkomelun kannalta. Selvityksen tuloksia on tarkasteltu VTT:n esittämiä suositusarvoja käyttäen. Mittausten mukaan liikenteen aiheuttamasta tärinästä ei aiheudu rakennuksille vaurioriskiä selvityskohteen alueella. Mittausten mukaan raideliikenne aiheuttaa selvitysalueelle kohteen maaperälle tyypillistä voimakasta vaakasuuntaista tärinää. Aikaisemman kokemuksen sekä kohteessa rakennuksen perustuksesta ja maasta tehtyjen mittaustulosten perusteella kyseinen korkeataajuinen vaakasuuntainen värähtely vaimenee merkittävästi maasta rakennukseen siirtyessä. Mittaus- ja arviointitulosten sekä kokemuksemme perusteella arvioimme, että selvitysalueella valmiissa asuinrakennuksessa ei tulla ylittämään tärinän asumisviihtyvyyden suositusarvoa 0,30 mm/s. Kaavamääräyksinä suositellaan esitettävän arvot tärinän ja runkomelun voimakkuudelle asumisviihtyvyyden kannalta tärinän osalta kaavamääräys voidaan muotoilla esim. Rata- ja tieliikenteestä aiheutuva tärinä tulee huomioida rakennusten rakenteissa siten, että normaaleissa asuinrakennuksissa liikennetärinän osalta ei ylitetä VTT:n laatiman ohjeen värähtelyluokan C arvoa 0,30 mm/s tai voimassa olevaa määräysarvoa.) runkomelun osalta kaavamääräys voidaan muotoilla esim. Rata- ja tieliikenteestä aiheutuva tärinä tulee huomioida rakennusten rakenteissa siten, että liikennetärinän aiheuttaman runkomelun Lprm osalta ei ylitetä suositus-arvoa 3 db(a) tai voimassa olevaa määräysarvoa.)

4 /3 YLEISTÄ Promethor Oy mittasi tie- ja raideliikenteen aiheuttamaa tärinää Rovaniemen Koskenrannassa. kaupunginosan korttelin 37 tontilla. Mittauksia suoritettiin neljässä () pisteessä maasta ja yhdessä () pisteessä olemassa olevasta rakennuksesta. Mittausjakson pituus kaikissa mittauspisteissä oli yksi () viikko. Mittauksilla selvitettiin tärinän voimakkuus kohteessa ) rakennusten vaurioitumisriskin ja 2) tilojen asumisviihtyvyyden kannalta. Mittaustuloksista arvioitiin lisäksi laskennallisesti tärinän aiheuttama runkomelutaso tyypillisessä asuinhuoneessa. Selvityksen laadintaan ovat osallistuneet Olli Laivoranta, Toni Niiniviita ja Jani Kankare. Rovaniemen kaupungilta työtä ovat ohjanneet Nicholas Coull ja Tarja Outila. 2 MITTAUS- JA ARVIOINTIMENETELMÄT Tärinämittaukset suoritettiin VTT:n tiedotteen "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta" mukaisesti. Mittaustulosten analysointi ja tulkinta ihmisen kokeman tärinähaitan kannalta tehtiin VTT:n ohjeiden "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta" ja "Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa" mukaan. Mittaustulosten tulkinta rakenteiden vaurioitumisriskin kannalta tehtiin VTT:n ohjeen "Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin Vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen" mukaan. Kyseisiä ohjeita voidaan käyttää tie- ja raideliikennetärinän arvioinnissa. Rakenteiden vaurioriskiä arvioitiin värähtelyn taajuuspainottamattoman heilahdusnopeuden resultantin maksimiarvon v res avulla. Se määritettiin nopeussignaaleista, jotka saatiin integroimalla mitatut kiihtyvyyssignaalit. Ihmisen kokeman häiriön kuvaamiseksi tärinäsignaaleista laskettiin tunnusluku v w,9 VTT:n suositusten mukaan *. Mitatut tärinäsignaalit taajuuspainotettiin standardin ISO 2-2 mukaisella kokokehontärinän painotusfunktiolla, minkä jälkeen niistä laskettiin liukuvan tehollisarvon maksimit v w,max. Näistä valittiin suurinta, joiden perusteella laskettiin tunnusluku v w,9. Värähtelyn tunnusluvulla v w,9 tarkoitetaan arvoa, jota pienempänä suurimpien painotettujen värähtelynopeuksien tehollisarvo pysyy 9 prosentin tilastollisella todennäköisyydellä. Mittaus suoritettiin miehittämättömänä eli mittauslaitteisto toimi itsenäisesti. Herätekynnyksen ylityttyä mittaussignaali tallentui laitteen muistiin, josta se analysointiin myöhemmin. Signaalien pääteltiin olevan raide- tai tieliikenteen aiheuttamia mm. tärinä- * VTT:n suosituksesta poiketen tunnuslukujen laskennassa suurinta signaalia valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen. VTT:n suosituksessa suurimmat signaalit valitaan pystysuuntaisten signaalien mukaan kaikille akselisuunnille. Kun käytetyt signaalit valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen, laskettu tunnusluku on aina yhtä suuri tai suurempi kuin pystyakselin mukaan valituista signaaleista laskettu. Pystysuunnan mukaan määritetyistä signaaleista lasketut vaakasuuntaiset tunnusluvut saattavat olla todellista pienempiä, erityisesti kun vaakasuuntainen tärinä on merkittävää.

5 /3 signaalien keston, muodon ja amplitudin sekä radan varteen sijoitetun kameran kuvien perusteella. Suomessa ei ole standardoitua menetelmää runkomelun arviointiin. Tässä raportissa raideliikenteen aiheuttamaa runkomelua arvioidaan VTT:n tiedotteen 26 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti. Arvio määritetään slow-aikavakiolla määritetyistä A-painotetuista maasta mitatuista nopeussignaaleista käyttämällä referenssinopeutena nm/s ja muuttamalla saatu tulos runkomelutasoksi VTT:n tiedotteen mukaisia lisätekijöitä käyttäen. Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 22, Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 0, mukaisesti. 3 MITTAUSLAITTEET Mittauksissa käytetyt laitteet olivat datatallentimet Rion DA- kiihtyvyysanturit Metra KS-B/C. TÄRINÄN SUOSITUSARVOT. Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Suomessa rakennusten rakenteiden vaurioriskille ei ole toistaiseksi annettu virallisia rajaarvoja. VTT:n tiedotteen "Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 02" mukaan rakennusten vaurioriskiä voidaan arvioida värähtelyn heilahdusnopeuden resultantin suurimman arvon v res ja hallitsevan taajuuden avulla. Tiedotteessa on annettu taulukon mukaiset suositusarvot rakennusten vaurioitumisalttiuden arvioimiseksi.

6 6/3 Taulukko. VTT:n tiedotteessa "Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 02 annetut suositusarvot tärinän aiheuttamalle rakennusten vaurioriskille. Tärinäalttiusluokka I. Normaalikuntoiset hyvin jäykistetyt rakennukset. Teräs- ja betoniset teollisuusrakennukset, muut teräsrakenteet, sillat ja muut niihin rinnastettavat rakenteet. II. Perinteisesti rakennetut betoni-, tiili- tai puurakenteiset asuin- ja liikerakennukset tai muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakenteet. Luokan I rakennukset, joissa on muurattuja kellariseiniä tai tiiliverhoilu. III. Erityisen herkät rakennukset tai rakenteet ja kulttuurihistoriallisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävät rakennukset. Hallitseva taajuus [Hz] Resultantin maksimi v res [mm/s] < 30 > 30 2 < 30 > 30 6 < > 30.2 Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta asuinrakennuksissa Ympäristönsuojelulaissa (nro 6/00) ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (osa B3, 0) velvoitetaan ottamaan liikennetärinän vaikutukset huomioon muun muassa kaavoituksessa. Suomessa ei kuitenkaan ole virallisia raja-arvoja liikenteen aiheuttamalle kokokehon tärinälle, joka kohdistuu ihmisiin rakennuksissa. VTT on antanut suosituksen normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta tunnuslukuun v w,9 perustuen tiedotteessa 227 "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta". Tämä ohjeellinen värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. VTT:n tiedotteessa 227 "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta" annettu suositus normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta. Värähtelyluokka A B C D Olosuhteet Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyä. Suhteellisen hyvät olosuhteet Ihmiset voivat havaita värähtelyn, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien asuinrakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla Keskimäärin 2 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. Värähtelyn tunnusluku v w,9 [mm/s] 0, 0, 0,30 0

7 7/3.3 Runkomelun suositusarvot Suomessa ei ole virallisia raja-arvoja runkomelun enimmäistasolle. VTT:n tiedotteessa 26 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 09 on esitetty suositus runkomelutasojen raja-arvoiksi. Suositusarvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. VTT:n tiedotteessa 26 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 09 esitetty suositus runkomelutasojen raja-arvoiksi. Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db(a)] Radio-, tv- ja äänitysstudiot, konserttisalit 2 30 Asuinhuoneistot 30/3 * Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet Kokoontumis- ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvän ilman äänentoistolaitteiden käyttöä muut kokoontumistilat kuten teatterit ja kirjastot 30/3 * 3 Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 0/ * * Avoradat. Mikäli kaavamääräyksessä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on VTT:n ohjeen mukaan suositeltavaa käyttää runkomelutason tiukempaa raja-arvoa. SELVITYSALUE JA MITTAUSPISTEET Tärinää mitattiin neljässä () mittauspisteessä maasta ja yhdessä () mittauspisteessä olemassa olevasta rakennuksesta. Kaikki mittaukset suoritettiin 3-aksiaalisena. Taulukossa on esitetty mittauspisteiden etäisyydet radasta ja koordinaatit. Mittauspisteiden sijainnit on esitetty kuvassa. Referenssimittauspisteessä tärinää mitattiin rakennuksen sokkelista. Mittauksella selvitettiin kuinka tärinä siirtyy maasta rakennukseen kyseisessä kohteessa. Mittauspisteissä maahan upotettiin 00 mm pituinen ja mm paksuinen terästanko, jonka päähän kiihtyvyysanturit asennettiin. Myöhemmin tässä raportissa tärinän mittaussuunnista pystyakselia nimitetään z-suunnaksi, vaakasuuntaista junarataa vastaan kohtisuoraa akselia y-suunnaksi ja radan suuntaista akselia x-suunnaksi. Saatujen maaperätietojen mukaan alueen maaperä on hiekkamoreenia.

8 /3 Taulukko. Mittauspisteiden etäisyydet junaraiteesta ja koordinaatit. Mittauspiste Etäisyys raiteesta [m] Latitudi Koordinaatit Longitudi mp 3 66º ' 2º 3.99' mp2 3 66º 29.79' 2º 3.99' mp3 3 66º 29.72' 2º 3.966' mp 66º 29.7' 2º 3.96' mp 0 66º 29.7' 2º 3.933' Kuva. Mittauspisteiden ja raiteen (merkitty punaisella) sijainnit.

9 9/3 6 MITTAUS- JA ARVIOINTITULOKSET 6. Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Rakennusten vaurioitumisriskiä arvioitiin painottamattoman värähtelynopeuden resultantin suurimman arvon avulla. Taulukossa on esitetty suurimmat mitatut resultanttien arvot. Liitteessä 2 on esitetty suurinta mitattua resultanttia kaikissa mittauspisteissä. Taulukko. mm/s). Suurimmat havaitut heilahdusnopeuden resultantin arvot v res (suositusarvo Mittauspiste Etäisyys radasta [m] Resultantti [mm/s] Pvm Klo mp 3 0,.. 9: mp : mp3 3,.. :39 mp 2.. : mp 0,2.. :3 6.2 Tärinän tunnusluku v w,9 Ihmisen kokemaa tärinähaittaa arvioidaan tärinän tunnuslukua käyttäen. Tunnusluku määritetään taajuuspainotettujen heilahdusnopeuksien tehollisarvoista huomioimalla suurinta tärinätapahtumaa viikon aikana. Taulukossa 6 on esitetty määritetyt tunnusluvut. Laskuissa käytetyt v w,max -arvot on esitetty liitteessä 2. Tunnusluvut on lisäksi esitetty karttapohjalle merkittyinä liitteessä 3. Taulukko 6. Maasta mitatut tärinän tunnusluvut v w,9. Mittauspiste Etäisyys radasta [m] v w,9 [mm/s] z y x mp mp ,3 0, mp3 3 0,37 mp mp 0 6 0,9 7

10 /3 6.3 Maasta rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 22 Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 0 mukaisesti. Arviointimenetelmässä arvioidaan ensiksi maasta perustukseen siirtyvän värähtelyn vaimenemista käyttämällä taajuuskaistakohtaisia kertoimia. Tämän jälkeen perustuksesta runkoon ja lattiaan siirtyvän värähtelyn vahvistumista arvioidaan käyttämällä yleisen voimistumisen ja resonanssitarkastelun kertoimia. Yleinen voimistuminen kuvaa nimensä mukaisesti värähtelyn yleistä voimistumista rakennuksen rungossa tai lattiassa. Resonanssitarkastelu kuvaa rakennuksen rungon tai lattian ominaistaajuuden syttymistä, jolloin värähtely voimistuu moninkertaiseksi Rakennuksen rungon värähtely Rungon värähtelyn arviointi tehdään VTT:n tiedotteen 22, Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 0, mukaisesti. Rungon värähtelyä arvioidaan sekä yleiseen voimistumiseen perustuvalla menetelmällä (kerroin k =,) että rungon resonanssitarkastelulla (kerroin k 2 = ). Arviointitulokset on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Tärinäsignaaleista arvioidun perustuksen värähtelyn perusteella arvioitu rungon värähtely (uudessa asuinrakennuksessa suositusarvo 0,30 mm/s). Mittauspiste Etäisyys radasta [m] Yleinen voimistuminen v w,runko [mm/s] Resonanssitarkastelu v w2,runko [mm/s] mp 3 mp2 3 3 mp3 3 0,3 mp 6 2 mp 0 0, Rakennuksen lattian värähtely Lattian värähtelyn arviointi tehdään VTT:n tiedotteen 22, Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 0, mukaisesti. Lattian värähtelyä arvioidaan sekä yleiseen voimistumiseen perustuvalla menetelmällä (kerroin k =,) että rungon resonanssitarkastelulla (kerroin k 2 = 6). Arviointitulokset on esitetty taulukossa. Taulukko. Tärinäsignaaleista arvioidun perustuksen värähtelyn perusteella arvioitu lattian värähtely (uudessa asuinrakennuksessa suositusarvo 0,30 mm/s). Mittauspiste Etäisyys radasta [m] Yleinen voimistuminen v w,lattia [mm/s] Resonanssitarkastelu v w2,lattia [mm/s] mp 3 2 mp2 3 2 mp3 3 3 mp 3 mp 0 6

11 /3 6. Värähtelyn taajuussisältö Mitattujen tärinäsignaalien hallitsevat taajuusalueet on koottu taulukkoon 9. Taulukossa on esitetty ensiksi taajuusalue, johon tärinän energia pääosin rajoittuu. Tämän jälkeen suluissa on esitetty merkittävin tai merkittävimmät terssikaistat. Liitteessä 2 on esitetty tärinän taajuuspainotetut taajuusjakaumat terssikaistoittain VTT:n suosituksen mukaisesti. Taulukko 9. terssikaista). Tärinän hallitsevat taajuudet eri akselisuunnissa (sulkeissa merkittävin Mittauspiste Etäisyys radasta [m] Hallitsevat taajuudet [Hz] z y x mp 3 () () 0 () mp2 3 0 (0) 0 (0) 2 0 (0) mp3 3 0 () (0) 2 (0) mp 3, () 0 () () mp 0 3, () 0 (0) (0) 6. Arvio runkomelun enimmäistasosta Taulukossa on esitetty runkomelun arviointitulokset mittauspisteittäin. Pystysuuntainen tärinä (z-suunta) säteilee runkoääntä vaakasuorista pinnoista eli mm. lattioista ja vaakasuuntainen tärinä (y- ja x-suunnat) pystysuorista pinnoista eli seinistä. Liitteessä 3 on esitetty laskennassa käytetyt runkomeluarvot ja korjaustekijät. Taulukko. VTT:n menetelmällä tärinäsignaaleista arvioidut runkomelutasot L prm (suositusarvo asuinhuoneistossa 3 db(a)) Mittauspiste Etäisyys radasta [m] L prm [db(a)] z y x mp mp mp mp mp Lainaus VTT:n tiedotteesta 26, Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arvioiminen, I Esiselvitys. Julkaisussa esitetyt kriteerit, raja-arvot ja arviointiohjeet perustuvat pääasiassa kirjallisuuskatsaukseen ja niiden soveltuvuus tulisi varmistaa mittauksin, jotta Suomen liikennettä, väylää, maaperää ja rakentamistapaa koskevat erityispiirteet tulevat otetuksi oikein huomioon. Koska värähtelyn syntymiseen ja leviämiseen vaikuttaa monia epävarmuustekijöitä, esitettyä arviointia voidaan pitää toistaiseksi vain suuntaaantavana.

12 2/3 7 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET 7. Tärinän aiheuttama rakennusten vaurioitumisriski Taajuussisältö painottuu osittain alle Hz taajuuksille. Näin ollen tässä raportissa vaurioriskiä arvioidaan vertaamalla tärinän resultantin maksimiarvoja suositusarvoon mm/s (vertaa taulukko ). Suurin mitattu heilahdusnopeuden resultantin arvo mm/s on huomattavasti suositusarvoa mm/s pienempi. Näin ollen liikenteen tärinä ei aiheuta selvitysalueella rakenteiden vaurioitumisriskiä 7.2 Tärinän vaikutus asumisviihtyvyyteen Mitatut tärinän pystysuuntaiset tunnusluvun arvot 2 6 mm/s täyttävät (alittavat) tärinän suositusarvon 0,30 mm/s ja ovat alle keskimääräisen havaintokynnyksen. Merkittävämpää tärinää alueella mitattiin vaakasuunnassa. Taulukon 7 perusteella valmiissa rakennuksessa tärinän tunnusluku on mittauspisteessä vähäisesti yli suositusarvon ja muissa pisteissä alle suositusarvon 0,30 mm/s. Mittauspisteissä mp3 ja mp rataa vastaan kohtisuorassa akselisuunnassa maasta mitatun tärinän tunnusluvun arvot 0,37 ja 0,9 mm/s ylittävät suositusarvon 0,30 mm/s. Mittauspisteiden mp (talon sokkeli) ja mp2 (sokkelin vieressä maassa) tuloksia verratessa huomataan kuitenkin, että vaakasuuntainen tärinä vaimenee voimakkaasti maaperästä rakennuksen perustukseen siirtyessä. Tämä on tyypillinen ominaisuus selvityskohteen kaltaisissa maaperäolosuhteissa, joissa maasta mitattu vaakasuuntainen värähtely on merkittävää ja painottuu yli 30 Hz taajuuksille. Taulukon 7 tuloksien perusteella VTT:n arviointimenetelmällä tapahtuu sama ilmiö eli edellä mainitut suositusarvon ylittävät tärinäarvot pienenevät alle suositusarvon tai vähintään likimain sen suuruiseksi. Edellä esitetyn ja kokemuksemme perusteella arvioimme, että selvitysalueella valmiissa rakennuksessa ei tulla ylittämään tärinän asumisviihtyvyyden suositusarvoa 0,30 mm/s. Tärinä valmiissa rakennuksessa saattaa kuitenkin olla havaittavaa. 7.3 Tärinän aiheuttama runkomelu Mittaustuloksista tehtyjen arviointien perusteella raideliikenne saattaa aiheuttaa selvitysalueelle suositusarvon 3 db ylittävää runkomelua. Runkomelun arviointi värähtelymittauksista on osoittautunut monissa kohteissa epäluotettavaksi. Menetelmä maaperäolosuhteista riippuen saattaa yliarvioida runkomelua merkittävästi. Epävarmuustekijöiden vuoksi tärinäsignaaleista määritettyjä runkomelutasoja voidaan pitää ainoastaan suuntaa antavina arvioina. Todelliset runkomelutasot pystytään toistaiseksi selvittämään luotettavasti ainoastaan rakennuksen sisällä suoritettavilla äänitasomittauksilla. Mittauspisteen (talon sokkeli) runkomeluarviotulosten perusteella voidaan arvioida, että todennäköisesti runkomelutaso valmiissa rakennuksissa ei ylitä suositusarvoa 3 db(a).

13 3/3 7. Muita huomioita Mittaustulokset edustavat mittauskohteen tärinää vain niissä olosuhteissa, joissa mittaukset suoritettiin. Muun muassa raiteiden ja teiden kunnon, junakaluston tai ajonopeuksien poiketessa oleellisesti mittausajankohdasta on tärinäarvojen muuttuminen mahdollista. KIRJALLISUUTTA Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, I Esiselvitys, VTT:n tiedotteita 26, A. Talja ja A. Saarinen, Valtion Tekninen Tutkimuskeskus, Espoo 09 Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT Working Papers 0, J. Törnqvist ja A. Talja, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, Espoo 06 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT:n tiedotteita 227, A. Talja, Otamedia Oy, Espoo 0 Rautatieliikenteen vaikutus rakenteisiin, J. Törnqvist ja O. Nuutilainen, Luonnos, Otamedia Oy, Espoo 02 Standardi NS 76.E, Vibration and Shock, Measurement Of Vibration In Buildings From Landbased Transport And Guidance To Evaluation Its Effect On Human Beings, Norjan standardisoimisvirasto, Norja 999 Standardi ISO 2, Mechanical Vibration And Shock Evaluation Of Human Exposure To Whole-body Vibration, Osat ja 2, International Organization of Standardization, Sveitsi LISÄTIETOJA Olli Laivoranta Promethor Oy Jani Kankare Promethor Oy sp. olli.laivoranta@promethor.fi sp. jani.kankare@promethor.fi puh puh

14 Tärinä Liite Raportti PR-TÄR2 Rovaniemi, Koskenranta Sivu () Mittaustulokset (tärinän tunnusluvut) Mittaustuloksena on ilmoitettu tärinän tunnusluku vw,9, jota suositellaan käytettäväksi maankäytön suunnittelussa. VTT:n suosituksen mukaan uusilla asuinalueilla normaaleille asuinrakennuksille on pyrittävä siihen, ettei tunnusluku ylitä arvoa 0,30 mm/s. Suluissa z-suunnan arvon perässä on VTT:n ohjeiden mukaisesti arvioitu lattian värähtely valmiissa rakennuksessa. Vastaavasti y- suunnan arvon perässä on VTT:n ohjeiden mukaan arvioitu rungon värähtely valmiissa rakennuksessa.

15 Tärinä Liite 2 Raportti PR-TÄR2 Rovaniemen kaupunki - Koskenrannan tärinäselvitys Sivu () Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus rakennuksen sokkelista Suurimmat resultantit (Suositusarvo (max),0 mm/s) Mitatut suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x , 7 0,...3 0, , , , , , , , , , , , , , MP Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,9 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x.. : : 3.. 9: 2.. : :3 3.. : : 2.. : : :3.. 9: 2.. 9: 2.. 9:.. 6: : :9.. : : :.. 9: 2.. : : 3.. 9:9 2.. : 2.. : : :3 2.. :3.. : 2.. : : : : :0.. 9: : :9.. : : 2.. :3 2.. : 2.. : 2.. 9: 2.. : :0 2 v w,9 = 2 v w,9 = 3 v w,9 = 3 Tärinän spektrit :n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 0, 0,,6 z -suunnassa 2 3, , 0,,6 x -suunnassa 2 3, , 0, y -suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen,6 2 3, 0 0 0

16 Tärinä Liite 2 Raportti PR-TÄR2 Rovaniemen kaupunki - Koskenrannan tärinäselvitys Sivu 2 () Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit (Suositusarvo (max),0 mm/s) Mitatut suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x , 2 0, , , 6 9 0, , , , , ,3 0, , ,3 0, , ,3 0, MP2 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,9 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x.. 9: : 0,7.. 9:09 0, 2.. : :9 0, 2.. : 0, 2.. : 2.. 9:09 0, 2.. :9 2.. : 2.. 9:2 0,.. 6:02 0,.. 9: 2.. : :3 0,.. 6: :7.. 9: : :36.. 9: :3 2.. :.. : : 2.. :39.. : 9.. : : : : :3 2.. :.. : : 7.. : : : : : : 7.. :7.. 9: 2.. : :6 v w,9 = 3 v w,9 = 0,3 v w,9 = 0, Tärinän spektrit :n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 0, 0,,6 z -suunnassa 2 3, , 0,,6 x -suunnassa 2 3, , 0, y -suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen,6 2 3, 0 0 0

17 Tärinä Liite 2 Raportti PR-TÄR2 Rovaniemen kaupunki - Koskenrannan tärinäselvitys Sivu 3 () Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit (Suositusarvo (max),0 mm/s) Mitatut suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x , 0,3 0, , 0, 0, , 0,9 0, ,9 0, 0, ,9 0, , 9 0, , 7 0,77 0, ,7 6 0, ,7 0,72 0, ,7 0, , 3 0, , 0, , 0, ,3 MP3 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,9 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x 2.. : 6.. 9: 0,3.. :39 0,33.. :.. :39 0,3 2.. : 3.. :3.. 9: 0, :0.. :39.. :3 0,3 2.. :3 2.. :3 2.. : 0, :3.. 6:0.. 6: : :3.. 9: : 0,9.. :2.. :7 3.. :6 0, :3 3.. : :9 0,.. 9: 2.. :3 3.. :3 0,.. 9: :2 2.. :2 0,.. : : : 0,.. : : : 0,.. :3 3.. : : 0,.. : : :2 0, v w,9 = v w,9 = 0,37 v w,9 = Tärinän spektrit :n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 0, 0,,6 z -suunnassa 2 3, , 0,,6 x -suunnassa 2 3, , 0, y -suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen,6 2 3, 0 0 0

18 Tärinä Liite 2 Raportti PR-TÄR2 Rovaniemen kaupunki - Koskenrannan tärinäselvitys Sivu () Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit (Suositusarvo (max),0 mm/s) Mitatut suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x , , 0, , 0, , 0,... 0, 0, , 0, ,...7 0, 0, ,3 0, , 3 0, 0,3... 0, 0,3 0, , 0,3 0, , 0, 0, , 0,3 0, , 0,3 MP Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,9 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x.. :7 2.. : : 6.. : :.. 9: : 2.. 9:.. : : :3.. 9: 2.. 9:3 2.. :3.. :7.. :3 2.. :7 3.. :3.. : 2.. : 2.. 9:3 2.. :3 2.. :.. 6:0.. : 2.. :2.. :2.. : :3 2.. :3.. 6: : :.. : :3.. 9:00.. 9: 2.. 9:7.. 7:07.. : :.. :.. :2 2.. :6.. : v w,9 = 3 v w,9 = 6 v w,9 = 6 Tärinän spektrit :n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 0, 0,,6 z -suunnassa 2 3, , 0,,6 x -suunnassa 2 3, , 0, y -suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen,6 2 3, 0 0 0

19 Tärinä Liite 2 Raportti PR-TÄR2 Rovaniemen kaupunki - Koskenrannan tärinäselvitys Sivu () Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit (Suositusarvo (max),0 mm/s) Mitatut suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x.. 0.3,2 0,,7 0, , 0, , 0,3 0, ,9 0,9... 0,9 0, 0, , , 0, 0,79 0, , ,7 0, ,7 0, 6 0, , , , 0, ,9 0, , 9 0,3 0,3 MP Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,9 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x 2.. : 7.. :39 0,7 2.. : 9.. :3 6.. :.. :39.. :39.. :3 0,.. :.. 9: 2.. : 0,3.. 9:.. :.. :.. :3 0,9 2.. :3.. 9: 0,3 2.. :3 0,7.. :3.. : :7 0,7.. : 2.. :3 7.. :3 0,.. :2.. 9: 7.. 9: 0,.. 23:3.. :3 6.. : 0,.. 9: :.. :7 0, 2.. : 3.. : :9 0,.. 6:0.. 6: : 0,.. :0.. : :3 0,3.. :7.. : : 0,3 v w,9 = 6 v w,9 = 0,9 v w,9 = 7 Tärinän spektrit :n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 0, 0,,6 z -suunnassa 2 3, , 0,,6 x -suunnassa 2 3, , 0, y -suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen,6 2 3, 0 0 0

20 Tärinä Liite 3 Raportti PR-TÄR2 Rovaniemen kaupunki - Koskenrannan tärinäselvitys Sivu () Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus rakennuksen sokkelista Arvioidut runkomelutasot MP Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db].. : : 3.. : : : 33.. : : : : 3.. : : : 3.. : 32.. : : 3.. 9: : : : : : : : : : : : : 3.. : 3.. : : : 3.. : : : : 32.. : : : : : : : : :9 3 L prm = 3 L prm = 3 L prm = 3 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo -2 krs - db Betonitalo -2 krs -7 db Kerrostalo - db Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset - -2 db/kerros x Ylemmät kerrokset - db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -2 db x Varmuusvara vakio 6 db x

21 Tärinä Liite 3 Raportti PR-TÄR2 Rovaniemen kaupunki - Koskenrannan tärinäselvitys Sivu 2 () Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Arvioidut runkomelutasot MP2 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] 3.. : : 9.. 9: :9.. 9: :2 6.. : : : : :9 2.. :.. 9:2 9.. : :9.. :3 9.. :3.. : : :39.. 6: : 2.. 9:3 3.. :3 3.. :6.. : :.. 9:6 7.. : : : : : : : :3 3.. : : : : : : : 6.. 9: 3.. : 2 L prm = 2 L prm = L prm = 6 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo -2 krs - db Betonitalo -2 krs -7 db Kerrostalo - db x Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset - -2 db/kerros x Ylemmät kerrokset - db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -2 db x Varmuusvara vakio 6 db x

22 Tärinä Liite 3 Raportti PR-TÄR2 Rovaniemen kaupunki - Koskenrannan tärinäselvitys Sivu 3 () Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Arvioidut runkomelutasot MP3 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] 2.. : 3.. 9: 0.. :39.. 9: 3.. : : 6.. : : :3 2.. : :7 7.. :3.. : : :0 3.. : : 7.. 9: 7.. : : :3 3.. : :3 2.. : : : 3.. :3 2.. : :3 3.. : : :7.. :2 2.. : :2.. 9: : 3.. :.. : : 3.. 9: : : :3 3.. : 2 L prm = 3 L prm = 0 L prm = 6 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo -2 krs - db Betonitalo -2 krs -7 db Kerrostalo - db x Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset - -2 db/kerros x Ylemmät kerrokset - db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -2 db x Varmuusvara vakio 6 db x

23 Tärinä Liite 3 Raportti PR-TÄR2 Rovaniemen kaupunki - Koskenrannan tärinäselvitys Sivu () Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Arvioidut runkomelutasot MP Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db].. 9: : 2.. :2 3.. : : 2.. 9: 2.. : : :3 2.. :3 3.. :2 2.. : : 30.. : 0.. : : :0 0.. : : : : : : 39.. : : : : : 30.. : : : : : : : : : 29.. : : : : 3.. : 3.. : : :00 3 L prm = 33 L prm = 2 L prm = 2 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo -2 krs - db Betonitalo -2 krs -7 db Kerrostalo - db x Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset - -2 db/kerros x Ylemmät kerrokset - db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -2 db x Varmuusvara vakio 6 db x

24 Tärinä Liite 3 Raportti PR-TÄR2 Rovaniemen kaupunki - Koskenrannan tärinäselvitys Sivu () Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Arvioidut runkomelutasot MP Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db].. : : : : 32.. :3 9.. : : : 9.. :.. : :.. 9: 3.. : :.. :3 3.. :3 3.. : 2.. :3 2.. : :3.. 7: : :7.. : 0.. 9: :.. :7 0.. : :7 2.. : 0.. 9: :3.. 9: : 29.. : : :3 2.. :3 3.. : : 2.. :3 3.. : : : :9 39 L prm = 33 L prm = L prm = 6 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo -2 krs - db Betonitalo -2 krs -7 db Kerrostalo - db x Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset - -2 db/kerros x Ylemmät kerrokset - db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -2 db x Varmuusvara vakio 6 db x