Tesoman rautatiekorttelin asemakaavamuutoksen nro 8527 tärinä- ja runkomeluselvitys ID

Transkriptio

1 Tesoman rautatiekorttelin asemakaavamuutoksen nro 7 tärinä- ja runkomeluselvitys ID 96 A-Insinöörit Suunnittelu Oy 9..

2 9.. 9 () SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Tilaajat... 3 Akustiikkasuunnittelija... 3 Selvityksen tarkoitus... 3 Tärinän ja runkomelun leviäminen maa- ja kallioperässä... 3 Tärinää ja runkomelua koskevat määräykset ja ohjearvot Määräykset... Ohjearvot... Lähtötiedot Maaperä ja rakennusten perustamistapa Rata ja liikennöinti... 6 Mittaukset Tärinätasot maaperässä... Tärinätasot rakennuksissa... Runkomelutasot rakennuksissa... 6 Yhteenveto Tulokset ja jatkosuositukset tärinän osalta... 6 Tulokset ja jatkosuositukset runkomelun osalta... 7 A-Insinöörit Suunnittelu Oy ESPOO Bertel Jungin aukio Espoo Puh Fax TAMPERE Satakunnankatu 3 A 33 Tampere Puh Fax etunimi.sukunimi@ains.fi Internet: Y-tunnus 03-6 Kotipaikka Tampere

3 3() Johdanto. Tilaajat NCC Rakennus Oy Tommi Kärkelä ja Pirkanmaan Osuuskauppa Matti Lehtonen Akustiikkasuunnittelija A-Insinöörit Suunnittelu Oy Satakunnankatu 3 A, 33 Tampere puh , fax DI Timo Huhtala p timo.huhtala@ains.fi TkL Mikko Kylliäinen p mikko.kylliainen@ains.fi.3 Selvityksen tarkoitus Tässä selvityksessä arvioidaan raideliikenteen tuottamia tärinä- ja runkomelutasoja Tampereen Tesoman rautatiekorttelin asemakaavamuutokseen nro 7 liittyen. Alueelle on suunniteltu sijoitettavan neljän yhdeksän kerroksista asuinkerrostaloa sekä kauppa. Selvityksen tarkoituksena on arvioida alueen soveltuvuutta suunniteltuihin käyttötarkoituksiin sekä mahdollisesti tarvittavia vaimennustoimenpiteitä raideliikenteen tärinän ja runkomelun osalta. Selvitys perustuu suunnittelualueella tehtyihin maaperän värähtelymittauksiin. Arviointi perustuu VTT:n ohjeessa Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa esitettyyn arviointitasoon []. Selvitysalueen yleissuunnitelman mukainen maankäyttö on esitetty kuvassa. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Tesoman kauppakeskus Tärinä- ja runkomeluselvitys 9..

4 () Kuva.: Yleissuunnitelma selvitysalueelta (Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy). Tärinän ja runkomelun leviäminen maa- ja kallioperässä Raideliikenteen maaperään aiheuttama värähtely ilmenee pehmeiden maalajien alueilla rakenteiden liikkeenä, jonka ihminen aistii tuntoaistinsa välityksellä tärinänä. Tärinän kannalta ongelmallisimpia ovat yleensä raskaimmat tavarajunat. Kovilla maalajeilla maaperän värähtelysisältö on suurempitaajuista ja amplitudiltaan pienempää, jolloin tärinä ei yleensä ylitä ihmisen havaintokynnystä. Rakenteiden värähtely saattaa ilmetä rakennuksissa runkoäänenä silloin, kun maalaji on kovaa. Runkoäänen ihminen aistii kuuloaistinsa välityksellä pienitaajuisena meluna. Runkomelu leviää tehokkaimmin ratarakenteesta ympäristöön kalliota pitkin. Mikäli ratarakenne sekä rakennukset on paalutuksin tuettu kallioperään, runkomelua voi ilmetä myös pehmeiden maalajien alueilla. Hyvin lyhyillä etäisyyksillä sekä tärinä että runkomelu voivat olla häiritseviä. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Tesoman kauppakeskus Tärinä- ja runkomeluselvitys 9..

5 () 3 Tärinää ja runkomelua koskevat määräykset ja ohjearvot 3. Määräykset Ympäristönsuojelulaki ja ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista edellyttävät liikennetärinästä aiheutuvat ympäristöhaitat otettaviksi huomioon [], [3]. Asetuksen mukaan liikennetärinä ei saa aiheuttaa vaurioita rakennukselle, eikä kohtuutonta häiriötä rakennuksessa oleville ihmisille. 3. Ohjearvot VTT:n ohjeessa Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta on annettu norjalaiseen standardiin perustuvat suositukset liikennetärinän ohjearvoiksi [], []. Taulukossa 3. on esitetty eri tärinäluokkien ylärajat värähtelynopeudelle sekä kuvaus luokkaan kuuluvan värähtelyn häiritsevyydestä. Värähtelyn häiritsevyyden yläraja on tilastollinen tunnusluku rakennuksessa. Tunnusluku on määritelty siten, että satunnaisesti ohi ajavan junan aiheuttama värähtely ei ylitä ylärajaa 9 % todennäköisyydellä. Taulukko 3.: Tärinäluokka sekä kuvaus olosuhteista. Tärinäluokkien määrittely perustuu suurimpaan sallittuun taajuuspainotetun nopeuden tilastolliseen tunnuslukuun v w,9 [], []. Värähtelyluokka Kuvaus olosuhteista v w,9 [mm/s] A Hyvät asuinolosuhteet. Ihmiset eivät yleensä havaitse tärinää. 0, B Suhteellisen hyvät olosuhteet. Ihmiset voivat havaita tärinän, mutta se ei ole 0, yleensä häiritsevää. C Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa. Keskimäärin % asukkaista pitää tärinää häiritsevänä 0,30 ja voi valittaa häiriöstä. D Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla. Keskimäärin % asukkaista pitää tärinää häiritsevänä ja voi valittaa häiriöstä. Luokka C edustaa vähimmäistasoa, johon tulee pyrkiä uusien rakennusten ja alueiden suunnittelussa. Yksittäiset olemassa olevien väylien varrella sijaitsevat uudisrakennukset tai väylän vähäiset muutokset arvioidaan kuitenkin luokan D mukaan. Luokka A on tärinäluokista paras mahdollinen. Taulukon arvoja ei sovelleta rakennuksille, joissa ihmiset ovat paljon liikkeessä tai muut kuin liikenteestä aiheutuvat häiriöt voivat olla paljon merkittävämpiä (esim. toimistot, kaupat, kahvilat, ostoskeskukset, tavaratalot, liikuntatilat). VTT:n vuonna 09 julkaisemassa esiselvityksessä Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi on esitetty suositukset runkomelun ohjearvoiksi [6]. Ohjearvoksi on esitetty tilastollista runkomelun laskentasuuretta L prm, joka tarkoittaa, että 9% mittaustuloksista alittaa kyseisen arvon. Taulukossa 3. on esitetty runkomelun ohjearvot rakennustyypeittäin. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Tesoman kauppakeskus Tärinä- ja runkomeluselvitys 9..

6 6() Kohteen kaavamääräyksissä tullaan todennäköisesti esittämään vaatimus julkisivun ääneneristävyydestä, joten kohteessa on suositeltavaa saavuttaa tiukempi runkomelutaso L prm =30dB asuntojen osalta ja L prm =db kaupan osalta. Taulukko 3.: Suositukset runkomelutasojen ohjearvoiksi [6]. Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db] Radio-, tv-, ja äänitysstudiot, konserttisalit -30 Asuinhuoneistot 30/3 * Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet Kokoontumis- ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvän ilman äänentoistolaitteiden käyttöä muut kokoontumistilat kuten teatterit ja kirjastot 30/3 * Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot / * * Avoradat. Mikäli kaavamääräyksessä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on suositeltavaa käyttää runkomelutason tiukempaa raja-arvoa. 3 Lähtötiedot. Maaperä ja rakennusten perustamistapa Alueella on suoritettu maaperätutkimuksia mutta niiden osalta raporttia ei tätä selvitystä laadittaessa ollut käytössä. Puhelimitse (HRK Konsultointi Oy/Hannu Kylänpää) saatujen alustavien tietojen perusteella alueella on kauttaaltaan täytemaakerroksia n. 0,, metrin paksuudelta, jonka alla on savea tai savista silttiä noin metrin paksuudelta. Lähellä rataa pehmeä maakerros oletettavasti kasvaa lähes metrin paksuiseksi ja alueen pohjoisreunalla pehmeä maakerros on ohut, arviolta vain n. m paksu. Pehmeän maakerroksen alla on kovempia maalajeja. Kovempien maalajien seassa saattaa olla kalliopinta mutta varmuutta siitä ei ole.. Rata ja liikennöinti Kohteen eteläpuolella sijaitseva Lielahti Kokemäki-rata on rakennettu penkereelle jonka korkeus alueella on noin 3m maanpinnatasosta. Rata on todennäköisesti perustettu maanvaraisesti. Selvitysalueen itäreunalla on rautatiesilta, jonka alta kulkee Tesoman valtatie ja länsireunalla kevyen liikenteen alikulku. Siltarakenteet voivat paikallisesti kasvattaa tärinä- ja runkomelutasoja. Vaihteita tontin kohdalla ei ole. Radalla on säännöllistä matkustaja- ja tavarajunaliikennettä, jonka jakaumat junatyypeittäin on esitetty taulukossa.. Nykyiset ja vuoden 30 ennustetut liikennetiedot on saatu VR Track Oy:ltä. Matkustajajunia liikennöi vuorokaudessa noin kappaletta ja niistä suurin osa ajoittuu päiväajalle. Tavarajunia liikennöi vuorokaudessa n. kappaletta ja niistä noin puolet ajoittuu päivälle ja puolet yölle. Tavarajunien suurimmat kokonaismassat ovat noin 900 tonnia. Tulevaisuudessa liiken- A-Insinöörit Suunnittelu Oy Tesoman kauppakeskus Tärinä- ja runkomeluselvitys 9..

7 7() nöinnin ei oleteta oleellisesti muuttuvan nykytilanteesta tärinän ja runkomelun kannalta. Taulukko.: Junaliikennetiedot alueelta nyky- ja ennustetilanteessa. Junien lukumäärä Junan Junan nykyinen (ennuste 30) Junatyyppi pituus nopeus [m] [km/h] Henkilöjunat Sr- tai Sr-veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset IC-vaunut) Sr-veturin vetämät kaksikerroksisista ICvaunuista koostuvat junat Tavarajunat suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat venäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Päivä (klo 7-) Yö (klo -7) 30 () () 7 () 0 () 3 7 () 9 () 70 3 () 3 () Kuva.: Rata mittausalueelta itäänpäin katsottuna. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Tesoman kauppakeskus Tärinä- ja runkomeluselvitys 9..

8 () Kuva.: Rata mittausalueelta länteenpäin katsottuna. Kuva.3: Alueen itäreunan rautatiesilta, jonka alta kulkee Tesoman valtatie. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Tesoman kauppakeskus Tärinä- ja runkomeluselvitys 9..

9 9() Kuva.: Alueen länsireunan kevyen liikenteen alikulku. Mittaukset Mittaukset suoritettiin VTT:n suosituksen mukaisesti sillä erotuksella, että mittausjaksona käytettiin yhtä arkipäivää [], [6]. Tutkimusten perusteella lyhyemmältä mittausjaksolta saatavat tulokset ovat luotettavia, jos liikennöinti toistuu samanlaisena päivittäin ja mittausjakson ajankohta ja pituus valitaan huolellisesti suhteessa rataosalla liikennöivään kalustoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mittausjaksoon sisältyvät kaikki erilaiset junatyypit sekä riittävä määrä ennalta merkitsevimmiksi arvioituja junatyyppejä [9]. Mittaukset suoritettiin Syscomin itsenäisillä mittausyksiköillä, jotka mittaavat värähtelyä pystysuuntaan sekä molempiin vaakasuuntiin joista toinen sijoitettiin radan suuntaisesti ja toinen rataa vasten. Mittauspisteiden sijoittelua alueelle rajoitti huomattavasti alueen nykyinen rakennuskanta sekä pintarakenteet (tiet, pysäköintialueet). Mittauspisteet pyrittiin valitsemaan siten, että ne maahan asennettavat kiinnitystapit eivät sijaitsisi täytemaakerroksissa. Kuvassa. on esitetty mittauspisteiden sijainnit. Mittaukset suoritettiin miehitettynä, jolloin mittaustulosten voitiin varmistua aiheutuvan raideliikenteestä. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Tesoman kauppakeskus Tärinä- ja runkomeluselvitys 9..

10 () Kuva.: Mittauspisteet nykyiseen pohjakarttaan merkittynä. Piirrokseen on lisätty suunniteltujen asuinrakennusten ja kaupan sijainnit. Mittauspisteiden ja 3 etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta oli n. 3 metriä ja mittauspisteiden ja n. 6 metriä. Lähimpien asuinrakennusten etäisyys radasta on n. 3 metriä, toiseksi lähimmän n. metriä ja kauimmaisen n. 97 metriä.. Tärinätasot maaperässä Mitatuista nopeussignaaleille tehtiin taajuuspainotus sekä laskettiin tehollisarvon huippuarvot VTT:n suosituksen mukaisesti []. Huippuarvojen osalta valittiin merkittävintä junan ohitusta, joiden perusteella määritettiin maaperän tilastolliset tärinän tunnusluvut v w,9,maa. Tältä osin tunnusluvut on esitetty mittauspisteittäin taulukossa. sekä merkitsevimmän osalta liitteessä. Taulukko.: Tärinän tunnusluvut maaperässä mittauspisteittäin. Tärinän tunnusluku maaperässä v w,9,maa [mm/s] Mittauspiste Rataa vasten Radansuuntaisesti Pystysuuntaan MP, 3m,,97 0, (ylittää luokan D) (ylittää luokan D) (luokka D) MP, 6m 0,3 0,9 0, (luokka C) (luokka C) (luokka C) MP3, 3m,, 0,37 (ylittää luokan D) (ylittää luokan D) (luokka D) MP, 6m,9,76 0, (ylittää luokan D) (ylittää luokan D) (luokka C) Maaperässä tärinän tunnuslukujen osalta korkeimmat tulokset saavutettiin mittauspisteessä. Vaakasuuntaiset tärinäkomponentit olivat huomattavasti voimakkaampia kuin pystysuuntainen tärinäkomponentti. Mittauspisteessä saavutettiin vaakasuuntaisen tärinän osalta huomattavasti pienemmät tärinätasot kuin muissa mittauspisteissä. Tämä johtuu oletettavasti siitä, että kyseinen mittauspiste oli ainoa, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Tesoman kauppakeskus Tärinä- ja runkomeluselvitys 9..

11 () joka jouduttiin sijoittamaan paikkaan, jossa pintamaakerrokset eivät olleet luonnontilaisia vaan koostuivat lähinnä täytemaakerroksista, jolloin tulos ei kuvaa luotettavasti luonnontilaisissa ja pehmeämmissä maakerroksissa siirtyvää tärinää. Korkein yksittäisen ohituksen aikainen tärinätaso mitattiin mittauspisteestä radansuuntaisesti. Kuvassa. on esitetty kyseisen junan ohituksen ajalta taajuuspainotettu nopeustaso sekä siitä laskettu tehollisarvo ajan funktiona. mm/s ::39 6:: 6:: 6:: 6::3 6:: 6::.. Kuva.: Korkeimman yksittäisen tärinätason maaperässä aiheuttanut junan ohitus mitattiin mittauspisteessä radansuuntaisesti. Taajuuspainotetun nopeuden tehollisarvon hetkelliseksi enimmäistasoksi mitattiin,99 mm/s. Mittaustulos on länteenpäin kulkeneen taajamajunan ohituksen ajalta.. Tärinätasot rakennuksissa Maaperässä mitatut tärinätasot eivät edusta rakennuksessa saavutettavia tärinätasoja. Tärinä vaimenee jonkin verran perustuksiin siirryttäessä mutta voi toisaalta voimistua rakennuksen rungossa ja lattioissa resonanssin seurauksena. Edellä kuvatut ilmiöt ovat voimakkaasti taajuudesta riippuvaisia. Maaperästä mitatuista tärinätasoista laskettiin rakennuksissa saavutettavat tärinätasot taajuuskaistoittain huomioiden tärinän vaimentumien perustuksiin siirryttäessä sekä voimistuminen edettäessä perustuksista rakennuksen runkoon ja lattioihin. Arviointi tehtiin VTT:n ohjeen Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi mukaisesti taajuuskaistoittain []. Tärinän voimistumista rakennuksen rungossa ja lattioissa arviointiin ns. yleisen voimistumisen sekä resonanssitarkastelun mukaisesti. Resonanssitarkastelu perustuu pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen, jolloin rungon tai lattioiden ominaistaajuus voimistaa tärinää. Liitteessä on esitetty merkitsevimmän osalta laske- A-Insinöörit Suunnittelu Oy Tesoman kauppakeskus Tärinä- ja runkomeluselvitys 9..

12 () tut keskiarvospektrit tärinän osalta rakennuksen perustuksissa sekä rungossa että lattioissa. Keskiarvospektrien määrittely on tehty VTT:n ohjeen Ohjeita liikennetärinän arviointiin mukaisesti []. Taulukossa. on esitetty eri etäisyyksillä sijaitsevissa rakennuksissa arvioidut tärinäntunnusluvut jokaisesta mittauspisteestä saatujen tulosten avulla. Etäisyyden muutoksen vaikutus on arvioitu VTT:n ohjeessa Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa esitetyn laskentamallin mukaisesti []. Lisäksi rungon tärinätasoja laskettaessa on huomioitu suunniteltu asuinrakennusten korkeus eli yhdeksän kerrosta. Mikäli rakennukset madaltuvat suunnittelun edetessä, tulee arvioidut tärinätasot runkojen resonanssitarkastelun osalta tarkastaa. Etäisyydelle 3 metriä radasta suunniteltujen rakennusten osalta rungon vaakasuuntaiset tunnusluvut ylittävät tavoitearvot kaikkien mittauspisteiden perusteella laskettuna. Mittauspisteiden ja perusteella arvioituna lattioiden tunnusluvut ylittävät kyseisellä etäisyydellä tavoitearvot, jos tärinä voimistuu resonanssin seurauksena välipohjissa. Mikäli välipohjien ominaistaajuudet mitoitetaan siten, että ne eivät osu tärinän kannalta merkittävimmille taajuusalueille, on mahdollista saavuttaa tavoitearvot lattioiden osalta. Etäisyydelle metriä radasta suunniteltujen rakennusten osalta rungon vaakasuuntaiset tunnusluvut ylittävät tavoitearvot mittauspisteiden, 3 ja perusteella laskettuna. Mittauspisteiden ja perusteella arvioituna lattioiden tunnusluvut ylittävät tavoitearvot, jos tärinä voimistuu resonanssin seurauksena välipohjissa. Mikäli välipohjien ominaistaajuudet mitoitetaan siten, että ne eivät osu tärinän kannalta merkittävimmille taajuusalueille, on mahdollista saavuttaa tavoitearvot lattioiden osalta. Etäisyydelle 97 metriä radasta suunniteltujen rakennusten osalta rungon vaakasuuntaiset tunnusluvut ylittävät tavoitearvot mittauspisteiden ja perusteella laskettuna. Mittauspisteen perusteella arvioituna lattioiden tunnusluvut ylittävät tavoitearvot, jos tärinä voimistuu resonanssin seurauksena välipohjissa. Mikäli välipohjien ominaistaajuudet mitoitetaan siten, että ne eivät osu tärinän kannalta merkittävimmille taajuusalueille, on mahdollista saavuttaa tavoitearvot lattioiden osalta. Liitteessä esitettyjen keskiarvokuvaajien perusteella rataa lähemmissä mittauspisteissä on havaittavissa voimakkaita tärinäkomponentteja suhteellisen korkeilla taajuuksilla. Yleensä nämä taajuudet vaimenevat nopeammin kuin pienet taajuudet etäisyyden kasvaessa. Laskentamalli ei tätä kuitenkaan huomioi ja näin ollen laskentatulokset vaakasuuntaisten tärinätasojen osalta saattavat olla yliarvioituja. Verrattaessa tärinätasoja vaakasuuntien osalta MP3 ja MP välillä alueen itäreunalla havaitaan, että vaimentumista ei juuri ole tapahtunut. Tämä johtuu luultavasti rautatiesillasta jolloin muutos alustassa siltarakenteen loppuessa kasvattaa tärinätasoja. Muutoskohdan etäisyys mittauspisteisiin ei välttämättä muutu yhtä paljon kuin mittauspisteiden etäisyys rataan, koska mittauspisteet eivät sijaitse alustarakenteen muutoskohdassa. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Tesoman kauppakeskus Tärinä- ja runkomeluselvitys 9..

13 3() Taulukko.: Tärinän tunnusluvut eri etäisyyksillä sijaitsevien rakennusten osalta arvioituna. Rungon tarkastelussa on käytetty suunniteltua rakennuskorkeutta (9 kerrosta). Suluissa oleva kirjain kertoo onko tulos seurausta yleisestä vai resonanssin seurauksena tapahtuvasta voimistumisesta. Punaisella merkityissä kohdissa ylitetään tavoitetaso (luokka C) ja oranssilla merkityissä kohdissa on mahdollista saavuttaa tavoitetaso mitoittamalla välipohjien resonanssit siten, että tärinä ei voimistu lattioissa. Tärinän tunnusluku rakennuksessa Mttauspiste MP 3m mitattu 3m laskettu m laskettu 97m laskettu MP 6m mitattu 3m laskettu m laskettu 97m laskettu MP3 3m mitattu 3m laskettu m laskettu 97m laskettu MP 6m mitattu 3m laskettu m laskettu 97m laskettu Radan suuntaisesti,7 (y) (ylittää luokan D) 0,7 (y) (ylittää luokan D) 0,9 (y) (luokka D) 0, (y) (luokka D) 0,3 (y) (luokka D) 0,9 (y) (luokan C) 0, (y) (luokka C) 0,6 (y) (luokka C) 0,70 (y) (ylittää luokan D) 0, (y) (luokka D) 0,30 (y) (luokka C) 0, (y) (luokka C) 0,3 (y) (ylittää luokan D) 0,76 (y) (ylittää luokan D) 0,3 (y) (luokka D) 0,3 (y) (luokka D) v w,9,runko [mm/s] Rataa vasten,7 (y) (ylittää luokan D) 0,9 (y) (ylittää luokan D) 0,66 (y) (ylittää luokan D) 0, (y) (luokka D) 0, (y) (luokka D) 0,3 (y) (luokka D) 0,7 (y) (luokka C) 0, (y) (luokka C) 0, (y) (ylittää luokan D) 0,3 (y) (luokka D) 0,37 (y) (luokka D) 0,30 (y) (luokka C) 0,7 (y) (ylittää luokan D) 0,66 (y) (ylittää luokan D) 0,6 (y) (luokka D) 0,37 (y) (luokka D) v w,9,lattia [mm/s] Pystysuuntaan,6 (r) / 0,9 (y) (ylittää luokan D / luokka D) 0,70 (r) / 0,30 (y) (ylittää luokan D / luokka C) 0,9 (r) / 0, (y) (luokka D / luokka C) 0, (r) / 0,7 (y) (luokka D / luokka C) 0, (r) / 0, (y) (luokka D / luokka C) 0, (r) / 0, (y) (luokka D / luokka C) 0,33 (r) / 0, (y) (luokka D / luokka B) 0,7 (r) / 0, (y) (luokka C / luokka B) 0,9 (r) / 0,3 (y) (luokka D / luokka C) 0,30 (r) / 0, (y) (luokka C / luokka B) 0, (r) / 0, (y) (luokka C / luokka A) 0,7 (r) / 0,0 (y) (luokka C / luokka A) 0,7 (r) / 0,3 (y) (luokka C / luokka B) 0, (r) / 0, (y) (luokka C / luokka B) 0,7 (r) / 0,09 (y) (luokka C / luokka A) 0, (r) / 0,09 (y) (luokka B / luokka A) A-Insinöörit Suunnittelu Oy Tesoman kauppakeskus Tärinä- ja runkomeluselvitys 9..

14 ().3 Runkomelutasot rakennuksissa Maaperästä mitatuista nopeustasoista laskettiin A-painotetut runkomelutasot VTT:n ohjeen Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti [6]. Laskennassa huomioitiin rakennustyyppi, rakennusten perustamistapa, resonanssin vaikutus sekä turvamarginaali. Turvamarginaalina käytettiin ehdotetun 6 db sijaan 3 db, koska maaperän mittaustulokseen sisältyy jo suuri osa laskentamenetelmän muuttujista. merkitsevimmän junan ohituksen osalta laskettiin runkomelun tilastollinen tunnusluku L prm, jonka määritelmä on, että satunnaisesti mitattu junan ohitus ei 9% todennäköisyydellä ylitä kyseistä arvoa. Taulukossa.3 on esitetty arvioidut runkomelutasot eri etäisyyksillä sijaitsevissa rakennuksissa mittauspisteittäin saatujen tulosten perusteella arvioituna. Liitteessä on esitetty merkitsevimmän junan ohituksen ajalta arvioidut runkomelun enimmäistasot alimmassa kerroksessa mittauspisteessä. Taulukko.3: Runkomelun tilastolliset tunnusluvut L prm mittauspisteittäin eri kerroksissa. Raja-arvon L prm =3dB ylittävät arvot on merkitty punaisella ja raja-arvon L prm =30dB ylittävät oranssilla. Arviointipiste Mittaussuunta MP 3m mittauspiste 3m laskentapiste m laskentapiste 97m laskentapiste Runkomelun tilastollinen tunnusluku L prm [db(a)].krs.krs 3.krs.krs.krs 7.krs 9.krs radansuuntaisesti rataa vasten pystysuuntaan 6 radansuuntaisesti 6 6 rataa vasten pystysuuntaan radansuuntaisesti rataa vasten 6 3 pystysuuntaan radansuuntaisesti rataa vasten pystysuuntaan MP 3m radansuuntaisesti mittauspiste rataa vasten 6 6 pystysuuntaan m radansuuntaisesti laskentapiste rataa vasten 6 pystysuuntaan m radansuuntaisesti laskentapiste rataa vasten pystysuuntaan m radansuuntaisesti A-Insinöörit Suunnittelu Oy Tesoman kauppakeskus Tärinä- ja runkomeluselvitys 9..

15 () laskentapiste MP3 3m mittauspiste 3m laskentapiste m laskentapiste 97m laskentapiste MP 6m mittauspiste 3m laskentapiste m laskentapiste 97m laskentapiste rataa vasten pystysuuntaan radansuuntaisesti rataa vasten pystysuuntaan radansuuntaisesti rataa vasten pystysuuntaan radansuuntaisesti rataa vasten pystysuuntaan radansuuntaisesti rataa vasten 6 6 pystysuuntaan radansuuntaisesti rataa vasten pystysuuntaan 6 6 radansuuntaisesti rataa vasten pystysuuntaan 6 6 radansuuntaisesti rataa vasten pystysuuntaan 6 3 radansuuntaisesti rataa vasten pystysuuntaan Mittaustulosten perusteella runkomelutasot ylittivät tavoitetason L prm =30 db kaikilla suunnitelluilla rakennusten etäisyyksillä. Vaakasuuntaan mitatut runkomelutasot ovat keskimäärin noin db korkeampia kuin pystysuuntaan mitatut. Arvioidut runkomelutasot ovat huomattavan suuria ja johtuvat todennäköisesti alueella sijaitsevista pintamaakerroksista, jotka välittävät tehokkaasti korkeampia taajuuksia. Lisäksi taajuussisällön osalta oli havaittavissa suhteellisen korkeita komponentteja johtuen lyhyestä etäisyydestä rataan. Korkeammat taajuuskomponentit vaimenevat pieniä taajuuksia voimakkaammin siirryttäessä kauemmas radasta mutta arviointimenetelmä ei huomioi tätä. Lisäksi arviointimenetelmä ei huomioi eri maalajeista perustuksiin siirtyvän runkomelun vaimentumista kovin tarkasti. Yleensä vaakasuuntainen värähtelykomponentin on havaittu vaimenevan perustuksiin siirryttäessä huomattavasti enemmän kuin pystysuuntaisen komponentin. Alueen itäreunalla arvioituja runkomelu- A-Insinöörit Suunnittelu Oy Tesoman kauppakeskus Tärinä- ja runkomeluselvitys 9..

16 6() tasoja kasvatti todennäköisesti myös rautatiesilta, jonka päättymiskohdassa alustarakenteen jäykkyys muuttuu ja tärinätasot paikallisesti kasvavat etenkin korkeammilla taajuuksilla. Kuvassa.3 on esitetty korkeimman yksittäisen runkomelutason aiheuttaneen junan ohitus. Liitteessä on esitetty runkomelun osalta merkitsevimmän junan ohituksen ajalta lasketut keskiarvospektrit mittauspisteissä. db(a) mm/s :: :: :: ::3 :: Kuva.3: Korkein yksittäisen junan ohituksen aihettama runkomelun enimmäisarvo L pasmax 7 db mitattiin mittauspiseessä 3 radansuuntaisesti. Mittaustulos on itäänpäin kulkeneen ic-junan ohituksen ajalta. 6 Yhteenveto 6. Tulokset ja jatkosuositukset tärinän osalta Maaperästä rakennusten radan puoleisilta julkisivuilta mitattujen tärinätasojen perusteella arvioitiin rakennuksessa saavutettavat tärinätasot VTT:n ohjeen Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi mukaisesti []. Arvioinnissa huomioitiin terssikaistoittain tärinän siirtyminen perustuksiin sekä voimistuminen rakennuksen rungossa ja lattioissa. Rungon tarkastelu resonanssin osalta tehtiin käyttäen yleissuunnitelman mukaisia rakennuskorkeuksia (9 kerrosta). Lattioiden osalta arvioitiin sekä pahin mahdollinen tilanne, jolloin välipohjien resonanssi voimistaa tärinätasoja sekä yleistä voimistumista kuvaava tilanne, jolloin välipohjien ominaistaajuudet on mitoitettu siten, että tärinä ei voimistu välipohjissa resonanssin seurauksena. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Tesoman kauppakeskus Tärinä- ja runkomeluselvitys 9..

17 7() Kaikista mittauspisteistä saatujen pystysuuntaisten tulosten perusteella eri etäisyyksille suunniteltujen rakennusten osalta on mahdollista saavuttaa lattioiden osalta tavoiteltava tärinätaso (tärinäluokka C). Tämä edellyttää välipohjien ominaistaajuuksien huolellista mitoittamista kaikkien rakennusten osalta siten, että tärinän voimistuminen resonanssin seurauksena välipohjissa vältetään. Vaakasuuntaisten tulosten perusteella tavoitetaso ylitetään kaikissa rakennuksissa mutta saatuja mittaustuloksia oletettavasti korottaa se, että alueen nykyisestä maankäytöstä johtuen mittauspisteet jouduttiin sijoittamaan paljon lähemmäs rataa kuin suunniteltavat rakennukset. Lähellä rataa korostuvat korkeammat taajuudet, jotka vaimenevat nopeammin kuin laskentamalli olettaa siirryttäessä kauemmas radasta. Alueen itäreunalla tuloksiin vaikuttaa oletettavasti myös radan alustarakenteen jäykkyyden muutos siirryttäessä sillalta maanvaraiselle rataosalle. Alustavien maaperätietojen perusteella pehmeimmät maalajit ovat paksuimmillaan radan lähellä ja ohenevat alueen pohjoisreunalle siirryttäessä. Tämä saattaa aiheuttaa tavanomaista suuremman etäisyysvaimennuksen siirryttäessä kauemmas radasta. Toisaalta tämä voi myös tarkoittaa, että kalliopinta nousee radasta poispäin siirryttäessä, jolloin on mahdollista, että tärinäolosuhteet paikallisesti huononevat suoraan edenneen ja heijastuneiden värähtelykomponenttien interferenssin seurauksena. Jotta suunniteltujen rakennusten paikoilla vallitsevat tärinäolosuhteet saadaan varmistettua, on suositeltavaa suorittaa lisämittauksia suunniteltujen rakennusten paikolla, kunhan nykyiset pintarakenteet on poistettu. Mikäli tärinätasot lisäselvityksien perusteella ylittävät tavoitetasot on tärinätasoja mahdollista vaimentaa maaperään asennettavin vaimennusrakentein (esim. kalkkisementtistabilointi) tai rakennuksen perustuksiin sijoitettavin vaimentimin. Maaperän vaimennusrakenteita on myös mahdollista pyrkiä toteuttamaan yhdessä uusien liikenneväylien tai muiden rakennusten perustuksia. 6. Tulokset ja jatkosuositukset runkomelun osalta Maaperästä mitattujen nopeustasojen perusteella arvioitiin rakennuksissa saavutettavat runkomelutasot VTT:n ohjeen Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti [6]. Eri etäisyyksillä arvioidut runkomelutasot pääsääntöisesti ylittivät tavoitearvot (L prm =30dB, mikäli ulkovaipalle asetetaan ääneneristävyysvaatimus, muulloin L prm =3dB) sekä pysty- että vaakasuunnan osalta arvioituna. Vaakasuuntaiset mittaustulokset olivat pääsääntöisesti noin db korkeammat kuin pystysuuntaan mitatut. Kokemusperäisesti voidaan todeta, että arviointimenetelmä ei huomioi riittävästi vaimennusta siirryttäessä maaperästä perustuksiin. Erityisesti tämä vaikuttaa vaakasuuntaisiin komponentteihin. Lähellä rataa saaduissa tuloksissa etenkin itäreunalla rautatiesillan lähellä oli havaittavissa myös korkeampia taajuuskomponentteja, jotka vaimenevat yleensä etäisyyden kasvaessa nopeammin kuin laskentamalli olettaa. Suunniteltujen rakennusten paikoilla on suositeltavaa suorittaa lisämittauksia, kunhan nykyiset pintarakenteet on poistettu. Maaperän osalta tulisi selvittää myös missä koroissa kalliopinta alueella kulkee ja miten lähelle perustuksia se tulee sijoittumaan. Vaihtoehtoisesti nykyisissä rakennuksissa voidaan pyrkiä suorittamaan melutasomittauksia runkomelutason arvioimiseksi. Tämä edellyttää kuitenkin mittaustilan huolellista valintaa, jotta ilmaäänenä tiloihin kantautuva melu ei vaikuta tuloksiin. Tarvittaessa runkomelua voidaan vaimentaa rakennuksen perustuksiin sijoitettavin eristimin. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Tesoman kauppakeskus Tärinä- ja runkomeluselvitys 9..

18 () Kaikki tässä raportissa esitetyt mittaustulokset edustavat mittaushetken olosuhteita sekä liikennöintiä. Mikäli liikennöinnissä, maaperässä tai muissa olosuhteissa tapahtuu muutoksia, voivat ne vaikuttaa saavutettaviin tärinä- ja runkomelutasoihin. Tampereella 9.. A-INSINÖÖRIT SUUNNITTELU OY Timo Huhtala, projektipäällikkö Mikko Kylliäinen, suunnittelujohtaja Liitteet:. Mittauspisteet merkittynä asemapiirrokseen ( s.). Mittaustulokset mittauspisteittäin (6 s.) Lähteet:. Törnqvist, J. ja Talja, A. 06. Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa. VTT Working papers. Espoo: VTT s.. Ympäristönsuojelulaki n:o Suomen Rakentamismääräyskokoelma, osa B3. 0. Pohjarakenteet, määräykset ja ohjeet.. Talja, A. 0. Suositus liikennetärinän mittaamista ja luokituksesta. VTT Tiedotteita 7. Espoo: VTT. s. + liitt. s.. NS 76E Vibration and shock. Measurement of vibration in buildings from landbased transport guidance to evaluation of its effects on human beings. Oslo: Norges Standardiseringsförbund (NSF). 7 s. 6. Talja, A. ja Saarinen, A. 09. Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi. Esiselvitys. VTT Tiedotteita 6. Espoo: VTT. 6 + s. 7. Ratahallintokeskus. 03. Espoon kaupunkirata Yleissuunnitelma. 3 s.. Ratahallintokeskuksen julkaisuja A/0. Pääkaupunkiseudun rautateiden meluntorjuntaohjelma vuosille s. 9. Huhtala, T. 06. Mittausjakson pituuden vaikutus maaperästä mitatun maaperästä mitatun raideliikenteen värähtelyn asuntoihin aiheuttaman haitan arvioinnissa. -9 s.. Talja, A., Vepsä, A., Kurkela, J. ja Halonen, M. 0. Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, VTT tiedotteita s.. Talja, A.. Ohjeita liikennetärinän arviointiin. VTT Tiedotteita 69. Espoo: VTT s. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Tesoman kauppakeskus Tärinä- ja runkomeluselvitys 9..

19

20 Mittaustulokset, tärinä MP Liite.. s. Etäisyys lähimmän raitaan keskilinjasta n. 3m merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). aika v w,rms,max junatyyppi suunta massa [t] 9:7:36,60 tavarajuna itä 39 ::,7 taajamajuna länsi 37 9::,6 tavarajuna länsi 77 3:3:, tavarajuna itä 9 ::30,09 taajamajuna länsi 7 :9:,09 taajamajuna itä 6 :3:,06 taajamajuna itä 7 7:30:6,0 taajamajuna itä 7 3:09: 0,9 tavarajuna länsi 9 :30:3 0, ic länsi 37 6::39 0,7 taajamajuna länsi 7 :7:0 0,69 tavarajuna itä 3:36: 0,67 huoltoveturi itä 6 9:33:9 0,66 taajamajuna itä 7 :: 0, tavarajuna länsi 303 tärinän tunnusluku w v,9,maa, mm/s tärinäluokka >D pituus [m] merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta y (rataa vasten ). aika v w,rms,max junatyyppi suunta massa [t] pituus [m] 3:09:,97 tavarajuna länsi 9 ::,90 taajamajuna länsi 37 :9:, taajamajuna itä 6 :30:3,77 ic länsi 37 :3:,7 taajamajuna itä 7 ::30,6 taajamajuna länsi 7 7:30:6,6 taajamajuna itä 7 9:7:36, tavarajuna itä 39 3:3:,7 tavarajuna itä 9 6::39, taajamajuna länsi 7 9:33:9, taajamajuna itä 7 9::, tavarajuna länsi 77 :7:0,03 tavarajuna itä 3:36: 0,96 huoltoveturi itä 6 :6:33 0,9 taajamajuna länsi 6 tärinän tunnusluku w v,9,maa, mm/s tärinäluokka >D merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta z (pystysuunta). aika v w,rms,max junatyyppi suunta massa [t] 7:30:6 0,7 taajamajuna itä 7 :3: 0,6 taajamajuna itä 7 :9: 0, taajamajuna itä 6 :: 0, taajamajuna länsi 37 ::30 0, taajamajuna länsi 7 6::39 0,3 taajamajuna länsi 7 3:09: 0,3 tavarajuna länsi 9 :30:3 0,3 ic länsi 37 9:33:9 0,9 taajamajuna itä 7 9:7:36 0,9 tavarajuna itä 39 :7:0 0, tavarajuna itä :6:33 0, taajamajuna länsi 6 3:3: 0, tavarajuna itä 9 :: 0, tavarajuna länsi 303 9:: 0, tavarajuna länsi 77 tärinän tunnusluku w v,9,maa 0, mm/s tärinäluokka D pituus [m]

21 Mittaustulokset, tärinä MP Liite.. s. Etäisyys lähimmän raitaan keskilinjasta n. 3m Tärinäluokkien rajat: luokka A 0,mm/s, luokka B 0,mm/s, luokka C 0,3mm/s ja luokka D 0,6mm/s Mittaussuunta x, maaperä Mittaussuunta x, runko,,,,00,00 0,,,00 0, 0, 0,,,6, 3,, 6 3,,,6, 3,, 6 3, vw,9,maa=, mm/s, tärinäluokka >D vw,9,runko=,07 mm/s, tärinäluokka >D (resonanssi 3, Hz) Mittaussuunta y, maaperä Mittaussuunta y, runko, 3,,60,, 3,00,,00 0, 0, 0,,00,,00 0,,,6, 3,, 6 3,,,6, 3,, 6 3, vw,9,maa=, mm/s, tärinäluokka >D vw,9,runko=,93 mm/s, tärinäluokka >D (resonanssi 3, Hz) Mittaussuunta z, maaperä Mittaussuunta z, lattia 0,70,, 0,,00 0, 0,30 0, 0, 0, 0, 0,,,6, 3,, 6 3,,,6, 3,, 6 3, vw,9,maa= 0, mm/s, tärinäluokka D vw,9,runko=,6 mm/s, tärinäluokka >D (resonanssi, Hz)

22 Mittaustulokset, runkomelu MP Liite.. s.3 Etäisyys lähimmän raitaan keskilinjasta n. 3m Ohjearvoon verrannollinen merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta massa [t] pituus [m] kerros L prm [db(a)] :: 6 taajamajuna länsi 37 alin kerros 9:7:36 6 tavarajuna itä krs 6 6::39 60 taajamajuna länsi 7 + krs 9 ::30 60 taajamajuna länsi 7 + 3krs 7 :9: 60 taajamajuna itä 6 + krs 9:: 60 tavarajuna länsi krs 7:30:6 60 taajamajuna itä 7 + 6krs 3 :3: 9 taajamajuna itä 7 + 7krs :30:3 ic länsi 37 + krs 3:3: tavarajuna itä krs 9:33:9 taajamajuna itä 7 + krs :09: 7 tavarajuna länsi 9 :7:0 7 tavarajuna itä 3:36: huoltoveturi itä 6 :: tavarajuna länsi Ohjearvoon verrannollinen merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta y (rataa vasten ). runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta massa [t] pituus [m] kerros L prm [db(a)] 3:09: 6 tavarajuna länsi 9 99 alin kerros 6 :: taajamajuna länsi 37 + krs 6 ::30 taajamajuna länsi 7 + krs 60 :9: 6 taajamajuna itä 6 + 3krs :30:3 6 ic länsi 37 + krs 6 6::39 6 taajamajuna länsi 7 + krs :3: 6 taajamajuna itä 7 + 6krs 7:30:6 6 taajamajuna itä 7 + 7krs 3 9:7:36 6 tavarajuna itä krs 3:3: 6 tavarajuna itä krs 9:33:9 60 taajamajuna itä 7 + krs 9:: 9 tavarajuna länsi 77 7 :7:0 tavarajuna itä 9 :6:33 taajamajuna länsi 6 3:36: huoltoveturi itä 6 9 merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta z (pystysuunta) Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta massa [t] pituus [m] kerros L prm [db(a)] :: taajamajuna länsi 37 alin kerros :30:3 3 ic länsi 37 + krs :9: taajamajuna itä 6 + krs :3: taajamajuna itä 7 + 3krs 9:7:36 tavarajuna itä krs 6 ::30 taajamajuna länsi 7 + krs 7:30:6 taajamajuna itä 7 + 6krs 6::39 taajamajuna länsi 7 + 7krs 3 9:33:9 taajamajuna itä 7 + krs 3:09: 9 tavarajuna länsi krs :6:33 9 taajamajuna länsi 6 + krs :7:0 9 tavarajuna itä 9 :: 9 tavarajuna länsi :: 9 tavarajuna länsi :3: 9 tavarajuna itä 9 7

23 Mittaustulokset, runkomelu MP Liite.. s. Etäisyys lähimmän raitaan keskilinjasta n. 3m 60 Mittaussuunta x, maaperä L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri 70 Mittaussuunta y, maaperä 60 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri Mittaussuunta z, maaperä L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri

24 Mittaustulokset, tärinä MP Liite.. s. Etäisyys lähimmän raitaan keskilinjasta n. 6m merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). aika v w,rms,max junatyyppi suunta massa [t] :: 0, taajamajuna länsi 37 ::30 0, taajamajuna länsi 7 :3: 0, taajamajuna itä 7 :6:07 0, taajamajuna länsi 7 3:09:7 0, tavarajuna länsi 9 7:30:6 0,9 taajamajuna itä 7 :9: 0, taajamajuna itä 6 6::39 0,6 taajamajuna länsi 7 :30:3 0, ic länsi 37 :: 0, tavarajuna länsi 303 9:: 0, tavarajuna länsi 77 9:7:36 0, tavarajuna itä 39 3:3:6 0, tavarajuna itä 9 9:33: 0, taajamajuna itä 7 :: 0,3 ic itä 37 tärinän tunnusluku w v,9,maa 0,3 mm/s tärinäluokka C pituus [m] merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta y (rataa vasten ). aika v w,rms,max junatyyppi suunta massa [t] pituus [m] :: 0,3 tavarajuna länsi 303 :3: 0, taajamajuna itä 7 :9: 0, taajamajuna itä 6 9:7:36 0, tavarajuna itä 39 :6:07 0,3 taajamajuna länsi 7 7:30:6 0,3 taajamajuna itä 7 3:09:7 0, tavarajuna länsi 9 :7:0 0, tavarajuna itä 6::39 0, taajamajuna länsi 7 ::30 0, taajamajuna länsi 7 9:33: 0, taajamajuna itä 7 :: 0,9 taajamajuna länsi 37 :30:3 0, ic länsi 37 9:: 0,7 tavarajuna länsi 77 :: 0,6 toveturi + vau länsi tärinän tunnusluku w v,9,maa 0,9 mm/s tärinäluokka C merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta z (pystysuunta). aika v w,rms,max junatyyppi suunta massa [t] :6:07 0,9 taajamajuna länsi 7 :9: 0,9 taajamajuna itä 6 :: 0, taajamajuna länsi 37 :: 0,7 ic itä 37 :3: 0,6 taajamajuna itä 7 ::30 0, taajamajuna länsi 7 :30:3 0, ic länsi 37 7:30:6 0, taajamajuna itä 7 3:09:7 0, tavarajuna länsi 9 6::39 0, taajamajuna länsi 7 :7:0 0,3 tavarajuna itä 9:33: 0, taajamajuna itä 7 9:7:36 0,09 tavarajuna itä 39 :: 0,09 tavarajuna länsi 303 :6:33 0,09 taajamajuna länsi 6 tärinän tunnusluku w v,9,maa 0, mm/s tärinäluokka C pituus [m]

25 Mittaustulokset, tärinä MP Liite.. s. Etäisyys lähimmän raitaan keskilinjasta n. 6m Tärinäluokkien rajat: luokka A 0,mm/s, luokka B 0,mm/s, luokka C 0,3mm/s ja luokka D 0,6mm/s Mittaussuunta x, maaperä Mittaussuunta x, runko 0,70 0,70 0, 0, 0, 0,30 0, 0,30 0, 0, 0, 0,,,6, 3,, 6 3,,,6, 3,, 6 3, vw,9,maa= 0,3 mm/s, tärinäluokka C vw,9,runko= 0,6 mm/s, tärinäluokka D (resonanssi Hz) Mittaussuunta y, maaperä Mittaussuunta y, runko 0,70 0,90 0, 0, 0,70 0, 0,30 0, 0, 0, 0, 0,30 0, 0,,,6, 3,, 6 3,,,6, 3,, 6 3, vw,9,maa= 0,9 mm/s, tärinäluokka C vw,9,runko= 0,77 mm/s, tärinäluokka >D (resonanssi Hz) Mittaussuunta z, maaperä Mittaussuunta z, lattia 0,70 0,70 0, 0, 0, 0,30 0, 0,30 0, 0, 0, 0,,,6, 3,, 6 3,,,6, 3,, 6 3, vw,9,maa= 0, mm/s, tärinäluokka C vw,9,runko= 0, mm/s, tärinäluokka D (resonanssi 6 Hz)

26 Mittaustulokset, runkomelu MP Liite.. s.3 Etäisyys lähimmän raitaan keskilinjasta n. 6m Ohjearvoon verrannollinen merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta massa [t] pituus [m] kerros L prm [db(a)] 9:7:36 tavarajuna itä alin kerros :: tavarajuna länsi krs 9 :30:3 ic länsi 37 + krs 7 9:: 9 tavarajuna länsi krs 3:09:7 9 tavarajuna länsi krs 3 :: taajamajuna länsi 37 + krs :: ic itä krs 3:3:6 7 tavarajuna itä krs :6:07 7 taajamajuna länsi 7 + krs 39 ::30 7 taajamajuna länsi 7 + 9krs 3 :3: 6 taajamajuna itä 7 + krs 37 9:33: 6 taajamajuna itä 7 7:30:6 6 taajamajuna itä 7 :6:33 6 taajamajuna länsi 6 :9: 6 taajamajuna itä 6 Ohjearvoon verrannollinen merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta y (rataa vasten ). runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta massa [t] pituus [m] kerros L prm [db(a)] 9:7:36 6 tavarajuna itä alin kerros 6 3:3:6 tavarajuna itä krs :: tavarajuna länsi krs :30:3 3 ic länsi krs 3:09:7 3 tavarajuna länsi krs 9:: 3 tavarajuna länsi krs 7 :6:33 3 taajamajuna länsi 6 + 6krs 6 :3: taajamajuna itä 7 + 7krs ::30 taajamajuna länsi 7 + krs :9: taajamajuna itä 6 + 9krs 3 :: taajamajuna länsi 37 + krs :: ic itä 37 7:30:6 taajamajuna itä 7 9:33: taajamajuna itä 7 6::39 taajamajuna länsi 7 merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta z (pystysuunta) Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta massa [t] pituus [m] kerros L prm [db(a)] 9:7:36 tavarajuna itä alin kerros :3: taajamajuna itä 7 + krs 3 7:30:6 taajamajuna itä 7 + krs :: ic itä krs 39 :6:07 taajamajuna länsi 7 + krs 37 :: tavarajuna länsi krs 36 3:3:6 tavarajuna itä krs 3 :9: taajamajuna itä 6 + 7krs 3 ::30 taajamajuna länsi 7 + krs 33 6::39 3 taajamajuna länsi 7 + 9krs 3 :: 3 taajamajuna länsi 37 + krs 3 9:: tavarajuna länsi 77 7 :6:33 taajamajuna länsi 6 3:09:7 tavarajuna länsi 9 99 :30:3 ic länsi 37

27 Mittaustulokset, runkomelu MP Liite.. s. Etäisyys lähimmän raitaan keskilinjasta n. 6m L pas,max [db(a)] Mittaussuunta x, maaperä 6 3, keskiarvo spektri 60 Mittaussuunta y, maaperä L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri Mittaussuunta z, maaperä L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri

28 Mittaustulokset, tärinä MP3 Liite.3. s. Etäisyys lähimmän raitaan keskilinjasta n. 3m merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). aika v w,rms,max junatyyppi suunta massa [t] ::, ic itä 37 :9:33, taajamajuna itä 6 :3:, taajamajuna itä 7 7:3:0,9 taajamajuna itä 7 :6:03, taajamajuna länsi 7 6::36,3 taajamajuna länsi 7 ::6,3 taajamajuna länsi 7 ::39,3 taajamajuna länsi 37 9:3:0,3 taajamajuna itä 7 :30:3, ic länsi 37 :6:9 0,9 taajamajuna länsi 6 :7: 0, tavarajuna itä :: 0,76 tavarajuna länsi 303 3:09: 0,7 tavarajuna länsi 9 9:7: 0,69 tavarajuna itä 39 tärinän tunnusluku w v,9,maa, mm/s tärinäluokka >D pituus [m] merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta y (rataa vasten ). aika v w,rms,max junatyyppi suunta massa [t] pituus [m] :6:03,6 taajamajuna länsi 7 :3:,7 taajamajuna itä 7 ::39, taajamajuna länsi 37 7:3:0,3 taajamajuna itä 7 :9:33, taajamajuna itä 6 ::6, taajamajuna länsi 7 6::36,3 taajamajuna länsi 7 :30:3,7 ic länsi 37 ::,3 ic itä 37 9:3:0,3 taajamajuna itä 7 :6:9, taajamajuna länsi 6 3:09: 0, tavarajuna länsi 9 :7: 0, tavarajuna itä :: 0, tavarajuna länsi 303 9:7: 0,7 tavarajuna itä 39 tärinän tunnusluku w v,9,maa, mm/s tärinäluokka >D merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta z (pystysuunta). aika v w,rms,max junatyyppi suunta massa [t] 9:3:0 0,36 taajamajuna itä 7 6::36 0,3 taajamajuna länsi 7 ::39 0,3 taajamajuna länsi 37 :3: 0,3 taajamajuna itä 7 :6:03 0,30 taajamajuna länsi 7 :9:33 0,30 taajamajuna itä 6 7:3:0 0,9 taajamajuna itä 7 :6:9 0,9 taajamajuna länsi 6 ::6 0,9 taajamajuna länsi 7 :: 0, ic itä 37 :30:3 0,7 ic länsi 37 :7: 0, tavarajuna itä :: 0,3 tavarajuna länsi 303 9:: 0, tavarajuna länsi 77 9:7: 0, tavarajuna itä 39 tärinän tunnusluku w v,9,maa 0,37 mm/s tärinäluokka D pituus [m]

29 Mittaustulokset, tärinä MP3 Liite.3. s. Etäisyys lähimmän raitaan keskilinjasta n. 3m Tärinäluokkien rajat: luokka A 0,mm/s, luokka B 0,mm/s, luokka C 0,3mm/s ja luokka D 0,6mm/s Mittaussuunta x, maaperä Mittaussuunta x, runko,,,,00,00 0, 0, 0, 0, 0, 0,,,6, 3,, 6 3,,,6, 3,, 6 3, vw,9,maa=, mm/s, tärinäluokka >D vw,9,runko=,06 mm/s, tärinäluokka >D (resonanssi Hz) Mittaussuunta y, maaperä Mittaussuunta y, runko,,,00, 0,,00 0, 0, 0, 0, 0,,,6, 3,, 6 3,,,6, 3,, 6 3, vw,9,maa=, mm/s, tärinäluokka >D vw,9,runko=, mm/s, tärinäluokka >D (resonanssi Hz) Mittaussuunta z, maaperä Mittaussuunta z, lattia 0,70 0,70 0, 0, 0, 0,30 0, 0,30 0, 0, 0, 0,,,6, 3,, 6 3,,,6, 3,, 6 3, vw,9,maa= 0,37 mm/s, tärinäluokka D vw,9,runko= 0,9 mm/s, tärinäluokka D (resonanssi 6 Hz)

30 Mittaustulokset, runkomelu MP3 Liite.3. s.3 Etäisyys lähimmän raitaan keskilinjasta n. 3m Ohjearvoon verrannollinen merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta massa [t] pituus [m] kerros L prm [db(a)] :: 7 ic itä 37 alin kerros 7 :9:33 7 taajamajuna itä 6 + krs 76 :3: 7 taajamajuna itä 7 + krs 7 :30:3 7 ic länsi krs 7 ::6 7 taajamajuna länsi 7 + krs 70 :6:03 7 taajamajuna länsi 7 + krs 69 7:3:0 7 taajamajuna itä 7 + 6krs 6 ::39 7 taajamajuna länsi krs 67 6::36 7 taajamajuna länsi 7 + krs 66 9:7: 7 tavarajuna itä krs 6 3:09: 7 tavarajuna länsi krs 6 9:3:0 7 taajamajuna itä 7 :6:9 70 taajamajuna länsi 6 :: 70 tavarajuna länsi 303 :7: 6 tavarajuna itä 90 9 Ohjearvoon verrannollinen merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta y (rataa vasten ). runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta massa [t] pituus [m] kerros L prm [db(a)] :30:3 7 ic länsi 37 alin kerros 77 6::36 7 taajamajuna länsi 7 + krs 7 ::39 7 taajamajuna länsi 37 + krs 73 :6:03 7 taajamajuna länsi 7 + 3krs 7 ::6 7 taajamajuna länsi 7 + krs 69 :3: 7 taajamajuna itä 7 + krs 6 :9:33 7 taajamajuna itä 6 + 6krs 67 :: 7 ic itä krs 66 7:3:0 73 taajamajuna itä 7 + krs 6 3:09: 7 tavarajuna länsi krs 6 :6:9 7 taajamajuna länsi 6 + krs 9:3:0 7 taajamajuna itä 7 9:7: 70 tavarajuna itä :: 69 tavarajuna länsi :7: 67 tavarajuna itä 9 merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta z (pystysuunta) Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta massa [t] pituus [m] kerros L prm [db(a)] :30:3 6 ic länsi 37 alin kerros 6 ::39 6 taajamajuna länsi 37 + krs 60 :9:33 6 taajamajuna itä 6 + krs :: 60 ic itä krs 6 7:3:0 60 taajamajuna itä 7 + krs :3: 60 taajamajuna itä 7 + krs 3 :6:03 60 taajamajuna länsi 7 + 6krs 6::36 60 taajamajuna länsi 7 + 7krs ::6 9 taajamajuna länsi 7 + krs 9:3:0 taajamajuna itä 7 + 9krs 9 9:7: tavarajuna itä krs :6:9 7 taajamajuna länsi 6 3:09: 7 tavarajuna länsi 9 99 :: 6 tavarajuna länsi :7: tavarajuna itä 9

31 Mittaustulokset, runkomelu MP3 Liite.3. s. Etäisyys lähimmän raitaan keskilinjasta n. 3m Mittaussuunta x, maaperä L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri Mittaussuunta y, maaperä L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri 60 Mittaussuunta z, maaperä L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri

32 Mittaustulokset, tärinä MP Liite.. s. Etäisyys lähimmän raitaan keskilinjasta n. 6m merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). aika v w,rms,max junatyyppi suunta massa [t] 6::3,99 taajamajuna länsi 7 ::, taajamajuna länsi 37 :3:,67 taajamajuna itä 7 7:3:0,6 taajamajuna itä 7 :9:3, taajamajuna itä 6 ::6, taajamajuna länsi 7 9:3:0,33 taajamajuna itä 7 ::0, taajamajuna länsi 7 ::, tavarajuna länsi 303 :6:9, taajamajuna länsi 6 :30:3,07 ic länsi 37 :: 0,99 ic itä 37 9:7:6 0,9 tavarajuna itä 39 :7: 0,7 tavarajuna itä 9:: 0,7 tavarajuna länsi 77 tärinän tunnusluku w v,9,maa,9 mm/s tärinäluokka >D pituus [m] merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta y (rataa vasten ). aika v w,rms,max junatyyppi suunta massa [t] pituus [m] ::, ic itä 37 :3:, taajamajuna itä 7 ::0,3 taajamajuna länsi 7 6::3, taajamajuna länsi 7 7:3:0,39 taajamajuna itä 7 :9:3,37 taajamajuna itä 6 ::6,36 taajamajuna länsi 7 ::, taajamajuna länsi 37 9:3:0,0 taajamajuna itä 7 :6:9 0,9 taajamajuna länsi 6 :: 0,93 tavarajuna länsi 303 :30:3 0,6 ic länsi 37 :7: 0, tavarajuna itä 9:7:6 0,67 tavarajuna itä 39 3:09: 0,6 tavarajuna länsi 9 tärinän tunnusluku w v,9,maa,76 mm/s tärinäluokka >D merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta z (pystysuunta). aika v w,rms,max junatyyppi suunta massa [t] ::6 0, taajamajuna länsi 7 ::0 0, taajamajuna länsi 7 6::3 0, taajamajuna länsi 7 :: 0,9 taajamajuna länsi 37 :30:3 0,9 ic länsi 37 :3: 0,9 taajamajuna itä 7 9:3:0 0, taajamajuna itä 7 7:3:0 0,7 taajamajuna itä 7 :9:3 0,6 taajamajuna itä 6 :: 0,6 ic itä 37 9:7:6 0,3 tavarajuna itä 39 :6:9 0, taajamajuna länsi 6 :7: 0, tavarajuna itä 9:: 0, tavarajuna länsi 77 :: 0, tavarajuna länsi 303 tärinän tunnusluku w v,9,maa 0, mm/s tärinäluokka C pituus [m]

33 Mittaustulokset, tärinä MP Liite.. s. Etäisyys lähimmän raitaan keskilinjasta n. 6m Tärinäluokkien rajat: luokka A 0,mm/s, luokka B 0,mm/s, luokka C 0,3mm/s ja luokka D 0,6mm/s Mittaussuunta x, maaperä Mittaussuunta x, runko,60,,,60,,,00 0, 0,,,00 0, 0, 0, 0,,,6, 3,, 6 3,,,6, 3,, 6 3, vw,9,maa=,9 mm/s, tärinäluokka >D vw,9,runko=,6 mm/s, tärinäluokka >D (resonanssi Hz) Mittaussuunta y, maaperä Mittaussuunta y, runko,,60,,,00, 0, 0,,00 0, 0, 0, 0,,,6, 3,, 6 3,,,6, 3,, 6 3, vw,9,maa=,76 mm/s, tärinäluokka >D vw,9,runko=,3 mm/s, tärinäluokka >D (resonanssi Hz) Mittaussuunta z, maaperä Mittaussuunta z, lattia 0,70 0,70 0, 0, 0, 0,30 0, 0,30 0, 0, 0, 0,,,6, 3,, 6 3,,,6, 3,, 6 3, vw,9,maa= 0, mm/s, tärinäluokka C vw,9,runko= 0,7 mm/s, tärinäluokka C (resonanssi Hz)

34 Mittaustulokset, runkomelu MP Liite.. s.3 Etäisyys lähimmän raitaan keskilinjasta n. 6m Ohjearvoon verrannollinen merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta massa [t] pituus [m] kerros L prm [db(a)] 6::3 73 taajamajuna länsi 7 alin kerros 7 :: 7 taajamajuna länsi 37 + krs 7 :3: 7 taajamajuna itä 7 + krs 70 ::6 7 taajamajuna länsi 7 + 3krs 6 :9:3 7 taajamajuna itä 6 + krs 66 7:3:0 7 taajamajuna itä 7 + krs 6 :30:3 70 ic länsi krs 6 9:3:0 70 taajamajuna itä 7 + 7krs ::0 70 taajamajuna länsi 7 + krs 6 :: 70 ic itä krs 6 :6:9 67 taajamajuna länsi 6 + krs :: 67 tavarajuna länsi 303 9:7:6 66 tavarajuna itä 39 :7: 66 tavarajuna itä 9:: 6 tavarajuna länsi Ohjearvoon verrannollinen merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta y (rataa vasten ). runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta massa [t] pituus [m] kerros L prm [db(a)] :: 77 ic itä 37 alin kerros 76 :3: 7 taajamajuna itä 7 + krs 7 :9:3 7 taajamajuna itä 6 + krs 7 7:3:0 7 taajamajuna itä 7 + 3krs 70 ::6 7 taajamajuna länsi 7 + krs 6 ::0 7 taajamajuna länsi 7 + krs 67 6::3 7 taajamajuna länsi 7 + 6krs 66 :30:3 70 ic länsi krs 6 :: 70 taajamajuna länsi 37 + krs 6 9:3:0 6 taajamajuna itä 7 + 9krs :6:9 67 taajamajuna länsi 6 + krs 6 :: 67 tavarajuna länsi :09: 66 tavarajuna länsi 9 99 :7: 66 tavarajuna itä 9 9:7:6 6 tavarajuna itä merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta z (pystysuunta) Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta massa [t] pituus [m] kerros L prm [db(a)] :30:3 7 ic länsi 37 alin kerros ::6 7 taajamajuna länsi 7 + krs 6 ::0 6 taajamajuna länsi 7 + krs :: 6 ic itä krs 6::3 taajamajuna länsi 7 + krs :3: taajamajuna itä 7 + krs 9 :: taajamajuna länsi krs 7:3:0 taajamajuna itä 7 + 7krs 7 :9:3 3 taajamajuna itä 6 + krs 6 9:3:0 taajamajuna itä 7 + 9krs 9:7:6 tavarajuna itä krs 3:09: tavarajuna länsi 9 99 :7: tavarajuna itä 9 :: tavarajuna länsi :6:9 taajamajuna länsi 6