Karhunmäki Joensuu, syksy 2012

Transkriptio

1 Raportti b 1(15) Raideliikenteen tärinäselvitys Karhunmäki Joensuu, syksy 2012 Selvityksen muutokset Numero Päiväys Muutokset b Korjattu kappaletta 4 ratarakenteen vaimennusratkaisun osalta a Ensimmäinen versio. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

2 Raportti b 2(15) Sisällysluettelo 1 Johdanto Kohde Tilaaja Laskutusosoite Selvityksen tarkoitus Työryhmä Lähtötiedot Selvitystapa Käytetty arviointimenetelmä Selvitysalueet ja linjat Määräykset ja ohjearvot tärinän osalta Tulokset Yhteenveto Jakelu Liitteet Lähdeluettelo Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

3 Raportti b 3(15) Johdanto 1.1 Kohde 1.2 Tilaaja Karhunmäki Joensuu Joensuun kaupunki Tekninen virasto, kaavoitus Juha-Pekka Vartiainen Kaavoituspäällikkö Muuntamontie Joensuu juha-pekka.vartiainen@jns.fi p Laskutusosoite Joensuun kaupunki Rahatoimisto PL Joensuu Viite: Tekninen virasto, kaavoitus 1.4 Selvityksen tarkoitus 1.5 Työryhmä 1.6 Lähtötiedot Joensuun kaupungin teknisen viraston kaavoitus on tilannut tärinäselvityksen liittyen Joensuun Karhunmäen alueeseen. Tämä selvitys on tehty noudattaen tilaajan hyväksymää työohjelmaa (Helimäki b). Työohjelmassa mittaukset on jaettu kahteen osaan, syksy 2012 ja kevät Tässä selvityksessä esitetään tulokset syksyn 2012 alueilta. Selvitystä täydennetään myöhemmin keväällä 2013 suoritettavien ten perusteella. Selvityksen tarkoituksena on määrittää rautatieliikenteen aiheuttamat tärinätasot alueella sekä sen mahdolliset vaikutukset radan varressa sijaitsevien alueiden maankäyttöratkaisuihin. Suunniteltuna maankäyttömuotona selvitettävillä alueilla on pääosin asuminen. Tämän selvityksen tekoon on osallistunut seuraavaa työryhmä: vastuullinen suunnittelija Heikki Helimäki, DI projektipäällikkö Timo Huhtala, DI kenttämittauksista vastaava suunnittelija Pekka Taina, DI kenttämittauksissa avustava suunnittelija Tommi Saviluoto, RI Selvitysalue sijaitsee Joensuun kantakaupungin eteläosassa ja sen läpi kulkee Joensuu Parikkala junarata. Selvitysalueiden maaperästä ei ole tarkkaa tietoa. Suunnittelukeskus Oy:n päiväämän Joensuun kaupunkiseudun rautatiealueiden rataympäristöselvityksen perusteella Joensuun aseman kohdalla rata on rakennettu täytemaan päälle ja tästä etelään maaperä rautatiealueella on joko savea tai moreenia. Rata on perustettu maanvaraisesti ja viime vuosina tasoristeyksiä on poistettu käytöstä tai muutettu yli- ja alikäytäviksi. Muutostöiden yhteydessä tehtyjen maaperätutkimusten perusteella Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

4 Raportti b 4(15) maaperä alueella on pehmeimmillään silttiä tai savista silttiä. Geologian tutkimuslaitoksen maaperäkarttapalvelun perusteella alueen maaperä vaihtelee ja on moreenia, hietaa, hiesua sekä savea. Pehmeillä maalajeilla häiritsevintä on yleensä raideliikenteen maaperän värähtelystä aiheutuva tärinä, joka aistitaan liikkeenä, kun taas kallion varaisissa rakennuksissa ja kovilla maalajeilla häiritsevintä on runkomelu, joka aistitaan kuuloaistin välityksellä. Runkomelu on matalataajuista ääntä, joka muistuttaa esimerkiksi etäistä ukkosen jylinää. Mikäli rakennukset tuetaan pehmeiden maalajien läpi kovaan maaperään, voi pehmeillä maaperillä myös runkomelu muodostua ongelmaksi. Lyhyillä etäisyyksillä molemmat voivat muodostua ongelmaksi. Joensuu Parikkala välillä liikennöinti muodostuu päivittäin toistuvasta lähi- ja kaukojunaliikenteestä (matkustajajunia) sekä tavarajunista. Kuva 1. Selvitysalue kokonaisuudessaan käsittää noin 4 kilometriä radan vartta. Alue on merkitty punaisella karttapohjaan. 2 Selvitystapa 2.1 Käytetty arviointimenetelmä Tärinäselvitys perustuu paikan päällä tehtyihin maaperän värähtelymittauksiin. Mittausjakson pituutena käytettiin tarkistusluontoisesti yhtä arkipäivää, jolloin jaksoon sisältyi sekä matkustaja- että tavarajunia. Selvitystaso vastaa VTT:n julkaisun Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa arviointitasoa 2, jota suositellaan käytettävän kun yleiskaavassa tai asemakaavassa rakentamista ohjataan yksityiskohtaisesti määrätyllä alueella ja arviointitason 1 perusteella alue on riskialuetta. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

5 Raportti b 5(15) Mittaustulosten analysointi suoritettiin VTT:n julkaiseman ohjeen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta mukaisesti [Talja, A. 2004]. Menetelmässä jokainen mitattu lineaarinen kiihtyvyyssignaali ensin käsitellään vastaamaan ihmisen kokemaa tärinän häiritsevyyttä käyttäen taajuuspainotusta [ISO ]. Tämän jälkeen taajuuspainotetusta signaalista määritetään yhden sekunnin aikavakiota käyttämällä tehollisarvo. Tehollisarvojen huippuarvoista 15 merkitsevintä (=suurinta) valitaan tunnusluvun laskentaan. Maaperän tärinätason tunnusluku saadaan lisäämällä 15 merkitsevimmän tuloksen keskiarvoon keskihajonta 1,8-kertaisena. Tämän jälkeen asuintiloissa esiintyvä tärinätaso on arvioitu maaperän tunnusluvun perusteella käyttämällä ta 2. Näin saatua tunnuslukua voidaan verrata VTT:n ohjeen mukaisiin suosituksiin (kappale 2.3, taulukko 2). Tunnusluvun tilastollinen määrittely on, että se 95 prosentin todennäköisyydellä edustaa kaikkia liikennevälineitä. Toisin sanoen satunnaisesti mitattu ohitus ei 95 prosentin todennäköisyydellä ylitä kyseistä arvoa. 2.2 Selvitysalueet ja linjat Selvitysalue on jaettu työohjelmassa 12 linjaan. Kullakin linjalla käytettiin kolmea tai neljää pistettä, joista jokaisessa mitataan pystysuunnan lisäksi myös vaakasuuntaista tärinää. Mittauslinjat sekä eri alueille suunnitellut toiminnot on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Mittauslinjat ja -pisteet sekä alueille suunnitellut toiminnot. Mittauslinja Suunnitellut toiminnot Mittauspisteet sekä niiden etäisyydet lähimmästä raiteesta Linja 1 kevät 2013 Linja 2 kevät 2013 Linja 3 syksy 2012 Linja 4 syksy 2012 Linja 5 syksy 2012 Linja 6 syksy 2012 Linja 7 syksy 2012 Linja 8 kevät 2013 Linja 9 kevät 2013 Linja 10 syksy 2012 Linja 11 kevät 2013 Linja 12 kevät 2013 tulevaa uutta rakennuskantaa olemassa olevaa rakennuskantaa, mahdollisesti käyttötarkoituksen muutoksia tulevaa uutta rakennuskantaa kauempana radasta olemassa olevaa rakennuskantaa, mahdollisesti uudisrakennuksia tulevaa uutta rakennuskantaa olemassa olevaa rakennuskantaa, mahdollisesti uusia rakennuksia kauempana radasta tulevaa uutta rakennuskantaa kauempana radasta olemassa olevaa rakennuskantaa, mahdollisesti käyttötarkoituksen muutoksia tulevaa uutta rakennuskantaa tulevaa uutta rakennuskantaa tulevaa uutta rakennuskantaa olemassa olevaa rakennuskantaa, mahdollisesti uudisrakennuksia MP1a n. 30m MP2a n.30m MP3a n.100m MP4a n.80m MP5a n.30m MP6a n.30m MP7a n.220m MP8a n.30m MP9a n.30m MP10a n.160m MP11a n.30m MP12a n.30m MP1b n.60m MP2b n.75m MP3b n.130m MP4b n.125m MP5b n.60m MP6b n.75m MP7b n.250m MP8b n.75m MP9b n.60m MP10b n.205m MP11b n.60m MP12b n.75m MP1c n.90m MP2c n.120m MP3c n.160m MP4c n.170m MP5c n.90m MP6c n.150m MP7c n.280m MP8c n.120m MP9c n.90m MP10c n.250m MP11c n.90m MP12c n.120m MP1d n.120m MP3d n.190m MP5d n.120m MP7d n.310m MP9d n.120m MP11d n.120m Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

6 Raportti b 6(15) Syksyllä 2012 mittaukset suoritettiin linjoilla 3, 4, 5, 6, 7 ja 10. Kyseisten linjojen tulokset vaikuttavat suoraan kiireisimpiin kaavahankkeisiin Karhunmäki III ja Haapajoki. Mittauslinjojen ja pisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 1. Mittaukset suoritettiin seuraavina ajankohtina: : linjat 3 ja : linjat 5 ja : linjat 6 ja 7 Mittaukset suoritettiin kunakin päivänä n. klo samanaikaisesti kahdella linjalla. Molemmilla linjoilla oli oma mittalaitteisto sekä niitä valvomassa mittaaja. Miehitetyllä tavalla on mahdollista havainnoida ympäristön tapahtumat luotettavasti ja varmistaa näin tulosten luotettavuus. Mittaushetkellä maaperä ei ollut jäässä. Maaperän värähtelyä mitattiin kaikissa pisteissä pystysuuntaan sekä vaakasuuntiin. Mittaukset suoritettiin kiihtyvyysanturein, jotka oli asennettu maan pintakerroksiin. 2.3 Määräykset ja ohjearvot tärinän osalta Ympäristösuojelulaki [Ympäristönsuojelulaki n:o ] ja ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista [SRakMK, B ] edellyttävät liikennetärinästä aiheutuvat ympäristöhaitat otettaviksi huomioon. Edellä mainitun asetuksen mukaan liikennetärinä ei saa aiheuttaa vaurioita rakennukselle, eikä kohtuutonta häiriötä rakennuksessa oleville ihmisille. VTT:n ohjeessa Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta on annettu Norjan standardiin perustuvat ohjearvot tärinän raja-arvoiksi. Taulukossa 2 on esitetty eri tärinäluokkien ylärajat kiihtyvyydelle sekä kuvaus luokkaan kuuluvan värähtelyn häiritsevyydestä. Yläraja on taajuuspainotetuista kiihtyvyyssignaaleista laskettu tilastollinen tunnusluku rakennuksessa. Luokka C edustaa minimitasoa, johon tulee pyrkiä uusien rakennusten ja alueiden suunnittelussa. Yksittäiset olemassa olevien väylien varrella sijaitsevat uudisrakennukset tai väylän vähäiset muutokset arvioidaan kuitenkin luokan D mukaan. Tilastollinen tunnusluku on määritelty siten, että satunnaisesti ohiajava juna ei 95 prosentin todennäköisyydellä ylitä kyseistä arvoa. Tunnusluku tulisi VTT:n ohjeen mukaan määrittää käyttäen viikon pituista jaksoa. Norjan standardi, johon rajaarvot perustuvat, ei kuitenkaan edellytä viikon jaksoa. Taulukko 2. Värähtelyluokat, kiihtyvyys a w,95 on taajuuspainotetun kiihtyvyyden tilastollinen tunnusluku kyseisen luokan ylärajalla [Talja, A. 2004]. Luokka A Luokka B Luokka C Luokka D kiihtyvyyden tilastollinen tunnusluku a w,95 [mm/s 2 ] 3,6 5,4 11,0 21,0 Kuvaus häiritsevyydestä. Hyvät asuinolosuhteet. Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä. Suhteellisen hyvät asuinolosuhteet. Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa. Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla. Keskimäärin 25 % asukkaista voi pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

7 Raportti b 7(15) Tulokset Taulukoissa 3 8 on esitetty lasketut kiihtyvyyden tilastolliset tunnusluvut rakennuksessa a w,95 jaksolta määritettynä sekä suurin mitattu yksittäisen ohituksen painotetun kiihtyvyyden tehollisarvon huippuarvo â w,rms eri pisteissä. Kaikki mittaukset suoritettiin miehitettyinä, jolloin varmistettiin, että tärinän aiheuttaja oli raideliikenne. Tärinän tunnusluvut rakennuksissa on arvioitu maaperän tunnuslukujen perusteella käyttämällä ta 2 VTT:n ohjeen Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa mukaisesti. Taulukko 3. Tulokset linjalta 3, mittaukset suoritettiin Mittauspiste Mittaus- Tunnusluku a w,95 Suurin taajuuspainote- Tärinäluok- ja suunta jaksolta tun kiihtyvyyden teka VTT:n etäisyys määritettynä hollisarvon huippuarvo â w,rms jaksolla suosituksen mukaan rataa vasten 0,4 mm/s 2 0,2 mm/s 2 A kohtisuoraan MP3a radan suuntaisesti n.100m 0,4 mm/s 2 0,2 mm/s 2 A pystysuunta 0,3 mm/s 2 0,2 mm/s 2 A rataa vasten 0,5 mm/s 2 0,2 mm/s 2 A kohtisuoraan MP3b radan suuntaisesti n.130m 1,5 mm/s 2 0,7 mm/s 2 A pystysuunta 0,5 mm/s 2 0,2 mm/s 2 A rataa vasten 0,9 mm/s 2 0,7 mm/s 2 A kohtisuoraan MP3c radan suuntaisesti n.160m 3,6 mm/s 2 1,7 mm/s 2 A pystysuunta 1,4 mm/s 2 0,9 mm/s 2 A rataa vasten 0,9 mm/s 2 0,4 mm/s 2 A kohtisuoraan MP3d radan suuntaisesti n.190m 0,6 mm/s 2 0,3 mm/s 2 A pystysuunta 0,4 mm/s 2 0,2 mm/s 2 A Taulukko 4. Tulokset linjalta 4. mittaukset suoritettiin Mittauspiste Mittaus- Tunnusluku a w,95 Suurin taajuuspainote- Tärinäluok- ja suunta jaksolta tun kiihtyvyyden teka VTT:n etäisyys määritettynä hollisarvon huippuarvo â w,rms jaksolla suosituksen mukaan rataa vasten 1,8 mm/s 2 0,9 mm/s 2 A kohtisuoraan MP4a radan suuntaisesti n.80m 1,9 mm/s 2 1,0 mm/s 2 A pystysuunta 1,7 mm/s 2 0,9 mm/s 2 A rataa vasten mm/s 2 1,0 mm/s 2 A kohtisuoraan MP4b radan suuntaisesti n.125m 3,8 mm/s 2 2,4 mm/s 2 B pystysuunta 1,9 mm/s 2 1,1 mm/s 2 A MP4c n.170m radan suuntaisesti 0,2 mm/s 2 0,1 mm/s 2 A pystysuunta 0,2 mm/s 2 0,1 mm/s 2 A Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

8 Raportti b 8(15) Taulukko 5. Tulokset linjalta 5, mittaukset suoritettiin Mittauspiste Mittaus- Tunnusluku a w,95 Suurin taajuuspainote- Tärinäluok- ja suunta jaksolta tun kiihtyvyyden teka VTT:n etäisyys määritettynä hollisarvon huippuarvo â w,rms jaksolla suosituksen mukaan rataa vasten 10,2 mm/s 2 6,2 mm/s 2 C kohtisuoraan MP5a radan suuntaisesti n.30m 7,7 mm/s 2 4,4 mm/s 2 C pystysuunta 3,4 mm/s 2 2,4 mm/s 2 A rataa vasten 4,3 mm/s 2 2,2 mm/s 2 B kohtisuoraan MP5b radan suuntaisesti n.60m 6,3 mm/s 2 3,7 mm/s 2 C pystysuunta 2,2 mm/s 2 1,5 mm/s 2 A rataa vasten 3,5 mm/s 2 1,6 mm/s 2 A kohtisuoraan MP5c radan suuntaisesti n.90m 5,1 mm/s 2 2,9 mm/s 2 B pystysuunta 3,4 mm/s 2 1,7 mm/s 2 A rataa vasten 2,8 mm/s 2 1,3 mm/s 2 A kohtisuoraan MP5d radan suuntaisesti n.120m 2,4 mm/s 2 1,2 mm/s 2 A pystysuunta 0,8 mm/s 2 0,4 mm/s 2 A Taulukko 6. Tulokset linjalta 6, mittaukset suoritettiin Mittauspiste Mittaus- Tunnusluku a w,95 Suurin taajuuspainote- Tärinäluok- ja suunta jaksolta tun kiihtyvyyden teka VTT:n etäisyys määritettynä hollisarvon huippuarvo â w,rms jaksolla suosituksen mukaan rataa vasten 1,8 mm/s 2 1,0 mm/s 2 A kohtisuoraan MP6a radan suuntaisesti n.30m 1,1 mm/s 2 0,6 mm/s 2 A pystysuunta 0,3 mm/s 2 0,2 mm/s 2 A rataa vasten 2,3 mm/s 2 1,3 mm/s 2 A kohtisuoraan MP6b radan suuntaisesti n.75m 1,9 mm/s 2 0,9 mm/s 2 A pystysuunta mm/s 2 1,0 mm/s 2 A MP6c n.150m radan suuntaisesti 1,8 mm/s 2 0,9 mm/s 2 A pystysuunta 1,6 mm/s 2 0,8 mm/s 2 A Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

9 Raportti b 9(15) Taulukko 7. Tulokset linjalta 7. mittaukset suoritettiin Mittauspiste Mittaus- Tunnusluku a w,95 Suurin taajuuspainote- Tärinäluok- ja suunta jaksolta tun kiihtyvyyden teka VTT:n etäisyys määritettynä hollisarvon huippuarvo â w,rms jaksolla suosituksen mukaan rataa vasten 0,7 mm/s 2 0,4 mm/s 2 A kohtisuoraan MP7a radan suuntaisesti n.220m 0,8 mm/s 2 0,4 mm/s 2 A pystysuunta 0,6 mm/s 2 0,3 mm/s 2 A rataa vasten 1,0 mm/s 2 0,5 mm/s 2 A kohtisuoraan MP7b radan suuntaisesti n.250m 3,2 mm/s 2 1,7 mm/s 2 A pystysuunta 0,9 mm/s 2 0,5 mm/s 2 A rataa vasten 0,4 mm/s 2 0,2 mm/s 2 A kohtisuoraan MP7c radan suuntaisesti n.280m 0,5 mm/s 2 0,2 mm/s 2 A pystysuunta 0,3 mm/s 2 0,2 mm/s 2 A rataa vasten 0,5 mm/s 2 0,3 mm/s 2 A kohtisuoraan MP7d radan suuntaisesti n.310m 1,4 mm/s 2 0,6 mm/s 2 A pystysuunta 0,5 mm/s 2 0,3 mm/s 2 A Taulukko 8. Tulokset linjalta 10. mittaukset suoritettiin Mittauspiste Mittaus- Tunnusluku a w,95 Suurin taajuuspainote- Tärinäluok- ja suunta jaksolta tun kiihtyvyyden teka VTT:n etäisyys määritettynä hollisarvon huippuarvo â w,rms jaksolla suosituksen mukaan rataa vasten 0,2 mm/s 2 0,1 mm/s 2 A kohtisuoraan MP10a radan suuntaisesti n.160m 0,2 mm/s 2 0,1 mm/s 2 A pystysuunta 0,3 mm/s 2 0,2 mm/s 2 A rataa vasten 1,8 mm/s 2 1,0 mm/s 2 A kohtisuoraan MP10b radan suuntaisesti n.205m 1,8 mm/s 2 1,0 mm/s 2 A pystysuunta 1,8 mm/s 2 0,9 mm/s 2 A MP10c n.250m radan suuntaisesti mm/s 2 1,1 mm/s 2 A pystysuunta 1,6 mm/s 2 0,8 mm/s 2 A Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

10 Raportti b 10(15) Kuva 2. Näkymä alueelta, jolla linja 5 sijaitsi. Kyseiseltä alueelta mitattiin korkeimmat tärinätasot. Kuvan oikeassa reunassa näkyy rata penkereen päällä. Mitatut tärinätasot olivat suhteellisen matalia ja sijoittuivat tärinäluokkaan A tai B lukuun ottamatta linjaa 5, jolla mitattiin korkein tärinän =10,2mm/s 2, joka sijoittuu tärinäluokkaan C. Kyseisen linjan yksittäisen aiheuttama korkein taajuuspainotetun kiihtyvyyden tehollisarvon huippuarvo â w,rms =6,2mm/s 2 mitattiin rataa lähimmästä pisteestä (etäisyys n. 30 metriä) rataa vasten kohtisuoraan. Korkeimman tärinätason aiheutti tavarajuna pisteeseen, joka sijaitsi noin 30 metrin etäisyydellä. Kuvassa 3 on esitetty korkeimman tärinätason aiheuttaneen taajuuspainotettu kiihtyvyyssignaali a w sekä siitä laskettu tehollisarvo a w,rms ajan funktiona. Kuvassa 4 on esitetty samasta ohituksesta laskettu taajuuspainotetun kiihtyvyyden terssikaistaiset arvot. Kuvaajasta nähdään, että tärinän kannalta merkitsevin taajuussisältö on 8 Hz alueella. Jokaisessa pisteessä mitatut junat sekä niiden tuottamat tärinätasot on esitetty 15 merkitsevimmän osalta liitteessä 2. Yleensä korkeimmat tärinätasot aiheutuivat tavarajunista mutta myös kaukojunat aiheuttivat lähes tavarajuniin verrannollisia tärinätasoja. Kaukojunien liikennöintinopeus oli keskimäärin jokin verran korkeampi kuin tavarajunien, joka puolestaan kasvattaa kaukojunien tuottamia tärinätasoja. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

11 Raportti b 11(15) mm/s^ s Kuva 3. Korkeimman tärinätason aiheuttanut tavara ohitus taajuuspainotettu kiihtyvyyssignaali sekä siitä laskettu tehollisarvo ajan funktiona. Mittaustulos on mitattu linjan 5 lähimmästä pisteestä (etäisyys rataan n. 30m) rataa vasten kohtisuoraan. mm/s^ Hz Kuva 4. Kuvan 3 tavara ohituksesta lasketut taajuuspainotetun kiihtyvyyden terssikaistaiset arvot. Tärinän merkitsevin taajuussisältö on 8 Hz alueella. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

12 Raportti b 12(15) Yhteenveto Joensuussa on suoritettu tärinäselvitys aiemmin esitetyn työohjelman (Helimäki b) mukaisesti. Selvitys perustuu maaperän värähtelymittauksiin, jotka suoritettiin kuudella eri alueella Selvitysalueet on esitetty karttaan merkittyinä liitteessä 1. Keväällä 2013 on tarkoitus suorittaa täydentävät mittaukset lopuilla alueista. Selvitysten tarkoituksena on määrittää rautatieliikenteen aiheuttamat tärinätasot alueella sekä sen mahdolliset vaikutukset radan varressa sijaitsevien alueiden maankäyttöratkaisuihin. Suunniteltuna maankäyttömuotona selvitettävillä alueilla on pääosin asuminen. Mittaukset suoritettiin miehitettyinä, jolloin voitiin varmistaa, että värähtelylähteenä oli raideliikenne. Mittaukset suoritettiin VTT:n ohjeen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta mukaisesti ja tulokset määritettiin ohjeen Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa mukaisesti, jolloin rakennuksissa saavutettava tärinätaso on arvioitu maaperän tunnuslukujen perusteella käyttämällä ta 2. Mittaustulokset eri linjoilta on esitetty taulukoissa 3 8 sekä liitteessä 2 kunkin pisteen 15 merkitsevimmän tuloksen osalta. Tärinätasot olivat suhteellisen matalia (tärinäluokka A tai B) lukuun ottamatta linjaa 5, jolla saavutettiin tärinäluokka C. Tärinäluokituksessa luokka A on paras mahdollinen ja tärinäluokka C edustaa minimitasoa, johon tulee pyrkiä uusien rakennusten ja alueiden suunnittelussa. Yksittäiset olemassa olevien väylien varrella sijaitsevat uudisrakennukset tai väylän vähäiset muutokset arvioidaan kuitenkin luokan D mukaan. Mittausalueiden 3, 4, 6, 7 ja 10 osalta tulokset eivät rajoita rakentamista eikä rakennusten suunnittelussa tarvitse huomioida raideliikenteen tärinää. Alueelta 5 saadut tulokset sijoittuvat tärinäluokkaan C metrin etäisyydellä radasta. Mittaustulosten perusteella tärinä on kapeakaistaista, jolloin se voi resonanssin seurauksena voimistua huomattavasti rakennuksessa. Näin ollen mikäli kyseiselle alueelle suunnitellaan uutta rakennuskantaa alle 90 metrin etäisyydelle radasta, on suositeltavaa suorittaa tarkempi tärinäselvitys VTT:n ohjeen Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi mukaisesti. Rakennusten suunnittelussa on huomioitava, että resonanssi ei voimista tärinätasoja rakennuksessa. Rungon vaakasuuntaisen resonanssin välttämiseksi kyseisellä alueella rakennusten on suositeltavaa olla vähintään kolmekerroksisia. Rakennusten perustaminen paaluille pienentää yleensä hieman tärinän pystysuuntaista komponenttia mutta ei välttämättä vaikuta vaakasuuntaiseen tärinäkomponenttiin. Teknistaloudellisesti paras tapa varmistaa, että tärinätasot täyttävät tavoitearvot, on suunnitella rakennukset riskialueella siten, että tärinän voimistuminen resonanssin seurauksena vältetään. Tärinän vaimennusratkaisuja on periaatteessa mahdollista sijoittaa myös ratarakenteeseen esim. perustamalla rata uudestaan tai asentamalla vaimentimia ratarakenteeseen mutta nämä ovat yleensä kalliita ja jälkikäteen toteutettavissa vain perusparannustoimien yhteydessä. Mikäli vaimennustoimenpiteitä toteutetaan ratarakenteessa, hyvänä puolena on, että tärinä vaimenee kaikkialla ympäristössä. Tärinä etenee maaperän pehmeissä maakerroksissa, joten tärinää voidaan vaimentaa myös maaperään asennettavin vaimennusrakentein esim. kalkkisementtistabiloinnilla tai teräsponttiseinällä. Maaperään asennettavat rakenteet tarvitaan suhteellisen pitkälle matkalle radan varteen tai vaihtoehtoisesti lähelle suojattavaa kohdetta, jolloin ne vaikuttavat tärinätasoihin vain kyseisessä kohteessa. Rakennuksessa tehokkain tapa vaimentaa tärinätasoja on välttää tärinän voimistumista rakenteiden resonanssin seurauksena. Vaihtoehtoisesti rakennuksen perustuksiin on mahdollista asentaa esim. teräsjousiin perustuvia vaimentimia. Mikäli alueille 5 ja 6 suunnitellaan asuinrakentamista, tulisi alueilla selvittää myös run- Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

13 Raportti b 13(15) komelutasot sekä niiden vaimennustarve ennen rakentamista. Tässä selvityksessä esitetyt tärinätasot edustavat hetken olosuhteissa saatuja tuloksia kyseisissä pisteissä ja ne voivat muuttua, mikäli liikennöivässä kalustossa, ratarakenteessa tai maaperässä tapahtuu muutoksia. Tuloksia ei pidä yleistää koskemaan laajempaa aluetta radan varressa, koska muutokset maaperässä tai ratarakenteessa esim. kaarteet, pengerrys, vaihteet voivat vaikuttaa oleellisesti tärinätasoihin. Tärinätasoihin vaikuttaa oleellisesti myös etäisyys radasta, joten kauempana suoritettujen pisteiden tuloksia ei voi yleistää koskemaan alueita lähempänä rataa. Mittausalueet on valittu etukäteen yhteistyössä tilaajatahon kanssa siten, että ne käsittäisivät mahdollisimman hyvin tulevat mahdolliset alueet, joille rakentamista suunnitellaan. Raumalla Timo Huhtala Heikki Helimäki dipl.ins. dipl.ins. Helimäki Akustikot Rauma Helimäki Akustikot Helsinki Sinkokatu 11 Temppelikatu 6B Rauma Helsinki p p Pekka Taina dipl.ins Helimäki Akustikot Helsinki Temppelikatu 6B Helsinki Jakelu Joensuun kaupunki, Juha-Pekka Vartiainen Liitteet 1. Mittauslinjat (5 s.) 2.1 Tulokset linja 4 (4 s.) 2.2 Tulokset linja 3 (6 s.) 2.3 Tulokset linja 10 (4 s.) 2.4 Tulokset linja 5 (6 s.) 2.5 Tulokset linja 6 (4 s.) 2.6 Tulokset linja 7 (6 s.) Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

14 Raportti b 14(15) Lähdeluettelo Asumisterveysohje Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. 93 s. FRA Highspeed ground transportation. Noise and vibration impact assessment. Washington: Federal Railroad Adminstration, U.S, Department of Transportation. Report HHMH No s. FTA Transit noise and vibration impact assessment. Washington DC: Federal Transit Administration. U.S, Department of Transportation, Office of Planning and Environment. Report FTA- VA s. Hakulinen, M Rautatietärinän käytäntö pohjoismaissa, Ratahallintokeskuksen julkaisuja A5/ s. Helimäki Akustikot, tutkimusraportti , Raideliikenteen tärinä ja runkomelu - vaimennusratkaisujen tehokkuus käytännössä. 78 s. Huhtala, T Mittausjakson pituuden vaikutus maaperästä mitatun raideliikenteen värähtelyn asuntoihin aiheuttaman haitan arvioinnissa s. Huhtala, T. ja Helimäki, H Raideliikenteen Tärinä- ja runkomeluselvityksiä sekä vaimennusratkaisuja. Akustiikkapäivät 2009, , Vaasa, Huhtala, T Raideliikenteen tärinä ja runkomelu: arviointi- ja vaimennusmenetelmät viimeaikaisissa kohteissa. Rakennusfysiikka seminaari Tampere, , Tampereen teknillinen yliopiston Rakennustekniikan laitos ja Rakennusinsinöörien liitto RIL Ry, s Huhtala, T Menetelmät tärinä- ja runkomeluhaitan arvioinnissa. Akustiikkapäivät 2011, , Tampere, ISO Mechanical vibration and shock Evaluation of human exposure to whole-body vibration Part 2: Vibration in buildings (1 Hz to 80 Hz). Geneve: International Organisation for Standardization. 18 s. Madhus, C., Beasson, B. & Hårvik, L Prediction model for low frequency vibration from high speed railways on soft ground. Journal of sound and vibration 193(1), s NS 8176.E Vibration and Shock Measurement of vibration in buildings from landbased transport and guidance to evaluation of its effects on human beings. 28 s. SRakMK, B Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa B3. Ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista s. Talja, A Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT tiedotteita s. Talja, A., Vepsä, A., Kurkela, J. ja Halonen, M Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, VTT tiedotteita s. Talja, A. ja Saarinen, A Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, Esiselvitys, VTT tiedotteita s.. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

15 Raportti b 15(15) Törnqvist, J. ja Talja, A Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT Working Papers s. Ympäristönsuojelulaki n:o Ympäristönsuojelulaki. Helsinki: Ympäristöministeriö. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

16

17

18

19

20

21 piste= MP4a suunta= rataa vasten kohtisuoraan etäisyys lähimmästä raiteesta= 80m liite 2.1. s.1/4 pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :10:43 0,9 p tavara :57:43 0,9 e tavara :55:36 0,9 p tavara :37:02 0,8 e tavara :40:49 0,8 p ic1/ :01:34 0,8 p tavara :47:14 0,8 e veturi :40:16 0,8 e tavara :35:45 0,8 p ic1/ :25:03 0,8 e ic1/ :45:27 0,8 p tavara :24:13 0,7 e ic1/ :44:30 0,7 p ic1/ :27:03 0,7 p pen :13:51 0,7 e tavara keskiarvo 0,8 mm/s 2 keskihajonta 0,1 mm/s 2 1,8 mm/s 2 Luokka A piste= MP4a suunta= radan suuntaisesti etäisyys lähimmästä raiteesta= 80m pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :57:43 1,0 e tavara :25:03 0,9 e ic1/ :37:02 0,9 e tavara :10:43 0,8 p tavara :45:27 0,8 p tavara :40:49 0,8 p ic1/ :44:30 0,8 p ic1/ :13:51 0,8 e tavara :24:13 0,8 e ic1/ :01:34 0,7 p tavara :55:36 0,7 p tavara :40:16 0,7 e tavara :47:14 0,7 e veturi :27:03 0,7 p pen :35:45 0,7 p ic1/ keskiarvo 0,8 mm/s 2 keskihajonta 0,1 mm/s 2 1,9 mm/s 2 Luokka A

22 piste= MP4a suunta= pystysuunta etäisyys lähimmästä raiteesta= 80m liite 2.1. s.2/4 pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :27:03 0,9 p pen :13:51 0,8 e tavara :45:27 0,8 p tavara :47:14 0,8 e veturi :24:13 0,7 e ic1/ :10:43 0,7 p tavara :55:36 0,7 p tavara :37:02 0,7 e tavara :35:45 0,7 p ic1/ :40:49 0,7 p ic1/ :40:16 0,7 e tavara :01:34 0,7 p tavara :57:43 0,6 e tavara :25:03 0,6 e ic1/ :44:30 0,5 p ic1/ keskiarvo 0,7 mm/s 2 keskihajonta 0,1 mm/s 2 1,7 mm/s 2 Luokka A piste= MP4b suunta= rataa vasten kohtisuoraan etäisyys lähimmästä raiteesta= 125m pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :57:43 1,0 e tavara :45:27 1,0 p tavara :01:34 1,0 p tavara :40:16 0,8 e tavara :13:51 0,8 e tavara :10:43 0,7 p tavara :37:02 0,7 e tavara :24:13 0,7 e ic1/ :27:03 0,7 p pen :40:49 0,7 p ic1/ :55:36 0,7 p tavara :25:03 0,7 e ic1/ :35:45 0,6 p ic1/ :44:30 0,6 p ic1/ :47:14 0,5 e veturi 1 39 keskiarvo 0,8 mm/s 2 keskihajonta 0,1 mm/s 2 mm/s 2 Luokka A

23 piste= MP4b suunta= radan suuntaisesti etäisyys lähimmästä raiteesta= 125m liite 2.1. s.3/4 pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :57:43 2,4 e tavara :10:43 p tavara :01:34 1,1 p tavara :13:51 0,9 e tavara :40:16 0,8 e tavara :47:14 0,8 e veturi :35:45 0,8 p ic1/ :45:27 0,8 p tavara :37:02 0,8 e tavara :24:13 0,7 e ic1/ :44:30 0,7 p ic1/ :55:36 0,7 p tavara :25:03 0,7 e ic1/ :40:49 0,7 p ic1/ :27:03 0,6 p pen keskiarvo 1,0 mm/s 2 keskihajonta 0,5 mm/s 2 3,8 mm/s 2 Luokka B piste= MP4b suunta= pystysuunta etäisyys lähimmästä raiteesta= 125m pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :40:16 1,1 e tavara :55:36 0,9 p tavara :44:30 0,9 p ic1/ :47:14 0,8 e veturi :25:03 0,8 e ic1/ :57:43 0,8 e tavara :10:43 0,7 p tavara :40:49 0,7 p ic1/ :24:13 0,7 e ic1/ :45:27 0,7 p tavara :13:51 0,7 e tavara :01:34 0,7 p tavara :27:03 0,7 p pen :35:45 0,7 p ic1/ :37:02 0,7 e tavara keskiarvo 0,8 mm/s 2 keskihajonta 0,1 mm/s 2 1,9 mm/s 2 Luokka A

24 piste= MP4c suunta= pystysuunta etäisyys lähimmästä raiteesta= 170m liite 2.1. s.4/4 pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :37:02 0,1 e tavara :10:43 0,1 p tavara :01:34 0,1 p tavara :45:27 0,1 p tavara :55:36 0,1 p tavara :47:14 0,1 e veturi :44:30 0,1 p ic1/ :13:51 0,1 e tavara :27:03 0,1 p pen :35:45 0,1 p ic1/ :57:43 0,1 e tavara :24:13 0,1 e ic1/ :25:03 0,1 e ic1/ :40:49 0,1 p ic1/ :40:16 0,1 e tavara keskiarvo 0,1 mm/s 2 keskihajonta 0,0 mm/s 2 0,2 mm/s 2 Luokka A piste= MP4c suunta= radan suuntaisesti etäisyys lähimmästä raiteesta= 170m pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :01:34 0,1 p tavara :37:02 0,1 e tavara :45:27 0,1 p tavara :24:13 0,1 e ic1/ :13:51 0,1 e tavara :47:14 0,1 e veturi :25:03 0,1 e ic1/ :44:30 0,1 p ic1/ :10:43 0,1 p tavara :55:36 0,1 p tavara :35:45 0,1 p ic1/ :40:49 0,1 p ic1/ :57:43 0,1 e tavara :40:16 0,1 e tavara :27:03 0,1 p pen keskiarvo 0,1 mm/s 2 keskihajonta 0,0 mm/s 2 0,2 mm/s 2 Luokka A

25 piste= MP3a suunta= rataa vasten kohtisuoraan etäisyys lähimmästä raiteesta= 100m liite 2.2 s.1/6 pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :43:32 0,2 e tavara :57:08 0,2 p tavara :47:11 0,2 p tavara :03:05 0,2 p tavara :42:36 0,2 p ic1/ :42:02 0,2 e tavara :49:06 0,2 e veturi :12:22 0,2 p tavara :28:37 0,2 p pen :59:42 0,2 e tavara :46:08 0,2 p ic1/ :26:46 0,2 e ic1/ :37:22 0,1 p ic1/ :04:40 0,1 e tavara :26:05 0,1 e ic1/ keskiarvo 0,2 mm/s 2 keskihajonta 0,0 mm/s 2 0,4 mm/s 2 Luokka A piste= MP3a suunta= radan suuntaisesti etäisyys lähimmästä raiteesta= 100m pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :47:11 0,2 p tavara :03:05 0,2 p tavara :57:08 0,2 p tavara :46:08 0,2 p ic1/ :43:32 0,2 e tavara :49:06 0,2 e veturi :42:02 0,2 e tavara :28:37 0,2 p pen :42:36 0,2 p ic1/ :59:42 0,2 e tavara :04:40 0,2 e tavara :12:22 0,2 p tavara :37:22 0,2 p ic1/ :26:46 0,2 e ic1/ :26:05 0,2 e ic1/ keskiarvo 0,2 mm/s 2 keskihajonta 0,0 mm/s 2 0,4 mm/s 2 Luokka A

26 piste= MP3a suunta= pystysuunta etäisyys lähimmästä raiteesta= 100m liite 2.2 s.2/6 pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :42:02 0,2 e tavara :47:11 0,2 p tavara :49:06 0,1 e veturi :43:32 0,1 e tavara :03:05 0,1 p tavara :12:22 0,1 p tavara :37:22 0,1 p ic1/ :57:08 0,1 p tavara :46:08 0,1 p ic1/ :04:40 0,1 e tavara :26:05 0,1 e ic1/ :42:36 0,1 p ic1/ :28:37 0,1 p pen :59:42 0,1 e tavara :26:46 0,1 e ic1/ keskiarvo 0,1 mm/s 2 keskihajonta 0,0 mm/s 2 0,3 mm/s 2 Luokka A piste= MP3b suunta= rataa vasten kohtisuoraan etäisyys lähimmästä raiteesta= 130m pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :46:08 0,2 p ic1/ :57:08 0,2 p tavara :47:11 0,2 p tavara :04:40 0,2 e tavara :12:22 0,2 p tavara :42:36 0,2 p ic1/ :59:42 0,2 e tavara :43:32 0,2 e tavara :26:46 0,2 e ic1/ :03:05 0,2 p tavara :42:02 0,2 e tavara :37:22 0,2 p ic1/ :26:05 0,2 e ic1/ :49:06 0,2 e veturi :28:37 0,2 p pen keskiarvo 0,2 mm/s 2 keskihajonta 0,0 mm/s 2 0,5 mm/s 2 Luokka A

27 piste= MP3b suunta= radan suuntaisesti etäisyys lähimmästä raiteesta= 130m liite 2.2 s.3/6 pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :46:08 0,7 p ic1/ :43:32 0,7 e tavara :28:37 0,6 p pen :47:11 0,6 p tavara :37:22 0,5 p ic1/ :26:46 0,5 e ic1/ :12:22 0,5 p tavara :57:08 0,5 p tavara :03:05 0,5 p tavara :42:02 0,4 e tavara :04:40 0,4 e tavara :59:42 0,3 e tavara :42:36 0,3 p ic1/ :26:05 0,2 e ic1/ :49:06 0,2 e veturi 1 39 keskiarvo 0,4 mm/s 2 keskihajonta 0,2 mm/s 2 1,5 mm/s 2 Luokka A piste= MP3b suunta= pystysuunta etäisyys lähimmästä raiteesta= 130m pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :42:02 0,2 e tavara :49:06 0,2 e veturi :12:22 0,2 p tavara :57:08 0,2 p tavara :03:05 0,2 p tavara :04:40 0,2 e tavara :42:36 0,2 p ic1/ :59:42 0,2 e tavara :47:11 0,2 p tavara :26:05 0,2 e ic1/ :46:08 0,2 p ic1/ :43:32 0,2 e tavara :28:37 0,2 p pen :26:46 0,2 e ic1/ :37:22 0,2 p ic1/ keskiarvo 0,2 mm/s 2 keskihajonta 0,0 mm/s 2 0,5 mm/s 2 Luokka A

28 piste= MP3c suunta= rataa vasten kohtisuoraan etäisyys lähimmästä raiteesta= 160m liite 2.2 s.4/6 pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :26:46 0,7 e ic1/ :12:22 0,3 p tavara :42:36 0,3 p ic1/ :28:37 0,3 p pen :47:11 0,3 p tavara :43:32 0,3 e tavara :48:25 0,2 e tavara :57:08 0,2 p tavara :03:05 0,2 p tavara :42:02 0,2 e tavara :04:40 0,2 e tavara :37:22 0,2 p ic1/ :59:42 0,2 e tavara :46:08 0,2 p ic1/ :28:03 0,2 e ic1/ keskiarvo 0,3 mm/s 2 keskihajonta 0,1 mm/s 2 0,9 mm/s 2 Luokka A piste= MP3c suunta= radan suuntaisesti etäisyys lähimmästä raiteesta= 160m pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :47:11 1,7 p tavara :28:37 1,6 p pen :42:36 1,5 p ic1/ :03:05 1,5 p tavara :04:40 1,5 e tavara :57:08 1,4 p tavara :42:02 1,4 e tavara :26:46 1,4 e ic1/ :49:06 1,4 e veturi :43:32 1,3 e tavara :46:08 1,3 p ic1/ :37:22 1,3 p ic1/ :26:05 1,0 e ic1/ :12:22 0,9 p tavara :59:42 0,8 e tavara keskiarvo 1,3 mm/s 2 keskihajonta 0,3 mm/s 2 3,6 mm/s 2 Luokka A

29 piste= MP3c suunta= pystysuunta etäisyys lähimmästä raiteesta= 160m liite 2.2 s.5/6 pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :26:46 0,9 e ic1/ :47:11 0,5 p tavara :42:36 0,5 p ic1/ :03:05 0,5 p tavara :28:37 0,5 p pen :46:08 0,5 p ic1/ :37:22 0,5 p ic1/ :12:22 0,4 p tavara :57:08 0,4 p tavara :04:40 0,4 e tavara :43:32 0,4 e tavara :26:05 0,4 e ic1/ :42:02 0,4 e tavara :48:25 0,4 e tavara :59:42 0,4 e tavara keskiarvo 0,5 mm/s 2 keskihajonta 0,1 mm/s 2 1,4 mm/s 2 Luokka A piste= MP3d suunta= rataa vasten kohtisuoraan etäisyys lähimmästä raiteesta= 190m pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :43:32 0,4 e tavara :42:02 0,4 e tavara :57:08 0,4 p tavara :47:11 0,4 p tavara :04:40 0,4 e tavara :28:37 0,4 p pen :42:36 0,4 p ic1/ :12:22 0,4 p tavara :26:46 0,4 e ic1/ :37:22 0,3 p ic1/ :03:05 0,3 p tavara :46:08 0,3 p ic1/ :59:42 0,3 e tavara :49:06 0,3 e veturi :48:25 0,3 e tavara keskiarvo 0,4 mm/s 2 keskihajonta 0,0 mm/s 2 0,9 mm/s 2 Luokka A

30 piste= MP3d suunta= radan suuntaisesti etäisyys lähimmästä raiteesta= 190m liite 2.2 s.6/6 pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :12:22 0,3 p tavara :26:46 0,3 e ic1/ :47:11 0,3 p tavara :42:36 0,3 p ic1/ :46:08 0,3 p ic1/ :03:05 0,3 p tavara :57:08 0,3 p tavara :43:32 0,3 e tavara :04:40 0,3 e tavara :42:02 0,2 e tavara :28:37 0,2 p pen :26:05 0,2 e ic1/ :59:42 0,2 e tavara :37:22 0,2 p ic1/ :49:06 0,2 e veturi 1 39 keskiarvo 0,3 mm/s 2 keskihajonta 0,0 mm/s 2 0,6 mm/s 2 Luokka A piste= MP3d suunta= pystysuunta etäisyys lähimmästä raiteesta= 190m pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :46:08 0,2 p ic1/ :43:32 0,2 e tavara :12:22 0,2 p tavara :28:37 0,2 p pen :47:11 0,2 p tavara :57:08 0,2 p tavara :42:02 0,2 e tavara :48:25 0,2 e tavara :26:05 0,2 e ic1/ :49:06 0,2 e veturi :28:03 0,2 e ic1/ :03:05 0,2 p tavara :37:22 0,1 p ic1/ :59:42 0,1 e tavara :04:40 0,1 e tavara keskiarvo 0,2 mm/s 2 keskihajonta 0,0 mm/s 2 0,4 mm/s 2 Luokka A

31 piste= MP10a suunta= pystysuunta etäisyys lähimmästä raiteesta= 160m liite 2.3 s.1/4 pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :02:59 0,2 p tavara :24:36 0,1 e IC1/ :50:43 0,1 e tavara :37:23 0,1 e tavara :25:34 0,1 e IC1/ :13:03 0,1 p tavara :35:17 0,1 p IC1/ :36:01 0,1 p tavara :24:46 0,1 e IC1/ :41:35 0,1 e tavara :23:59 0,1 p PEN :44:33 0,1 p IC1/ :39:59 0,1 p IC1/ :34:22 0,1 p IC1/ :05:21 0,0 keskiarvo 0,1 mm/s 2 keskihajonta 0,0 mm/s 2 0,3 mm/s 2 Luokka A piste= MP10a suunta= radan suuntaisesti etäisyys lähimmästä raiteesta= 160m pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :02:59 0,1 p tavara :24:36 0,1 e IC1/ :24:46 0,1 e IC1/ :41:35 0,1 e tavara :37:23 0,1 e tavara :25:34 0,1 e IC1/ :44:33 0,1 p IC1/ :34:22 0,1 p IC1/ :35:17 0,1 p IC1/ :36:01 0,1 p tavara :50:43 0,1 e tavara :13:03 0,1 p tavara :23:59 0,0 p PEN :05:21 0, :39:59 0,0 p IC1/ keskiarvo 0,1 mm/s 2 keskihajonta 0,0 mm/s 2 0,2 mm/s 2 Luokka A

32 piste= MP10a suunta= rataa vasten kohtisuoraan etäisyys lähimmästä raiteesta= 160m liite 2.3 s.2/4 pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :02:59 0,1 p tavara :25:34 0,1 e IC1/ :24:36 0,1 e IC1/ :37:23 0,1 e tavara :24:46 0,1 e IC1/ :44:33 0,1 p IC1/ :13:03 0,1 p tavara :41:35 0,1 e tavara :50:43 0,1 e tavara :36:01 0,1 p tavara :34:22 0,1 p IC1/ :23:59 0,1 p PEN :35:17 0,1 p IC1/ :05:21 0, :39:59 0,1 p IC1/ keskiarvo 0,1 mm/s 2 keskihajonta 0,0 mm/s 2 0,2 mm/s 2 Luokka A piste= MP10b suunta= radan suuntaisesti etäisyys lähimmästä raiteesta= 205m pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :02:59 1,0 p tavara :24:36 0,8 e IC1/ :13:03 0,8 p tavara :41:35 0,8 e tavara :39:59 0,8 p IC1/ :50:43 0,7 e tavara :36:01 0,7 p tavara :37:23 0,7 e tavara :05:21 0, :23:59 0,7 p PEN :35:17 0,7 p IC1/ :34:22 0,6 p IC1/ :25:34 0,6 e IC1/ :44:33 0,6 p IC1/ :24:46 0,6 e IC1/ keskiarvo 0,7 mm/s 2 keskihajonta 0,1 mm/s 2 1,8 mm/s 2 Luokka A

33 piste= MP10b suunta= pystysuunta etäisyys lähimmästä raiteesta= 205m liite 2.3 s.3/4 pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :13:03 0,9 p tavara :37:23 0,8 e tavara :24:36 0,8 e IC1/ :25:34 0,8 e IC1/ :36:01 0,8 p tavara :02:59 0,8 p tavara :35:17 0,7 p IC1/ :41:35 0,7 e tavara :34:22 0,7 p IC1/ :05:21 0, :39:59 0,7 p IC1/ :23:59 0,6 p PEN :44:33 0,6 p IC1/ :50:43 0,6 e tavara :24:46 0,6 e IC1/ keskiarvo 0,7 mm/s 2 keskihajonta 0,1 mm/s 2 1,8 mm/s 2 Luokka A piste= MP10b suunta= rataa vasten kohtisuoraan etäisyys lähimmästä raiteesta= 205m pvm aika â w,rms [mm/s 2 ] kulkusuunta junatyyppi lkm [km/h] lkm [t] :41:35 1,0 e tavara :24:36 0,8 e IC1/ :13:03 0,8 p tavara :39:59 0,8 p IC1/ :05:21 0, :02:59 0,8 p tavara :25:34 0,8 e IC1/ :37:23 0,8 e tavara :35:17 0,8 p IC1/ :23:59 0,7 p PEN :24:46 0,7 e IC1/ :34:22 0,7 p IC1/ :44:33 0,7 p IC1/ :50:43 0,7 e tavara :36:01 0,7 p tavara keskiarvo 0,8 mm/s 2 keskihajonta 0,1 mm/s 2 1,8 mm/s 2 Luokka A