RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYKSEN PÄIVITYS

Transkriptio

1 Liikennetärinä Raportti PR3392 TÄR02 Sivu 1 (12) Salon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Virpi Elovaara Hornintie Halikko Turku RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYKSEN PÄIVITYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti 4 B HELSINKI puh TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh promet@promethor.fi

2 Sisällysluettelo 1 Yleistä Selvityksen päivitys Maankäyttömuutokset Mittaus ja arviointituloksista tehtävät johtopäätökset Mittaus ja arviointimenetelmät Mittauslaitteet Tärinän suositusarvot Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Runkomelun suositusarvot Selvitysalue ja mittauspisteet Mittaustulokset Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Tärinän tunnusluku v w, Rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Värähtelyn taajuussisältö Arvio runkomelutasosta L prm Lisätietoja Kirjallisuutta Liite 1. Liite 2. Tärinän tulossivut (raporttinumero PR3392 TÄR01). Runkomelun tulossivut (raporttinumero PR3392 TÄR01). 2

3 1 YLEISTÄ Promethor Oy mittasi raideliikenteen aiheuttamaa tärinää Salon Hornin (2) kaupunginosan korttelin 9 tontilla 6 Tehdaskatu 7:ssä. Selvitys tehtiin tutkittavan alueen asemakaavamuutoksen tueksi. Mittaustulokset ja tuloksista tehdyt johtopäätökset on esitetty raportissa PR3392 TÄR01 ( ). Mittaustulosten perusteella vuonna 2015 arvioitiin: suunnittelualueen eri osien soveltuminen rakentamiselle rakennusten vaurioriskin kannalta suunnittelualueen eri osien soveltuminen rakentamiselle tilojen käyttö ja asumisviihtyvyyden kannalta suunnittelualueen rakennuksiin tyypilliseen asuinhuoneeseen aiheutuvaa runkomelutasoa. Kaavoitushankkeen edetessä maankäyttösuunnitelmaan on tullut muutoksia. Tässä selvityksessä tärinätarkastelu on päivitetty vastaamaan viimeisintä suunnitelmaa. Selvityksen laadintaa varten ei tehty uusia tärinämittauksia, vaan tulosten analysointi ja johtopäätökset on tehty vuoden 2015 mittaustulosten perusteella. Luvuissa 3 7 esitetyt asiat ovat samat kuin alkuperäisessä raportissa PR3392 TÄR01 on esitetty luvuissa 2 6 (teksti on pääosin suoraan kopioitu). Myös liitteenä olevat tulossivut ovat alkuperäisen raportin liitesivuja. Tämän selvityksen on tehnyt Jani Kankare. 3

4 2 SELVITYKSEN PÄIVITYS 2.1 Maankäyttömuutokset Suunnitellun maankäytön havainnekuva on esitetty kuvana 1. Verrattuna aiempaan muutoksia on tullut rakennusten muotoon: asuinrakennukset ovat muuttuneet L kirjaimen muotoisista pääosin suorakaiteen muotoisiksi kerroslukuun: aiemmin asuinrakennukset olivat III V kerroksisia ja nyt ne ovat V VI kerroksisia sijaintiin: itäisin asuinrakennus on siirtynyt kauemmas junaradasta. Kuva 1. Suunnitellun maankäytön havainnekuva (Salon kaupunki, Virpi Elovaara). 4

5 2.2 Mittaus ja arviointituloksista tehtävät johtopäätökset Seuraavassa on esitetty johtopäätökset raideliikenteen tärinän aiheuttamasta rakenteiden vaurioitumisriskistä, tilojen käyttöön liittyvästä mahdollisesta viihtyvyyshaitasta ja runkomelusta huomioiden vuoden 2015 mittaustulokset ja viimeisin maankäyttösuunnitelma (kuva 1). Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski Raideliikenteen aiheuttaman tärinän taajuuspainottamattoman heilahdusnopeuden suuruus on lähimmissä uudisrakennuksissa luokkaa 0,2 0,5 mm/s, joka on selvästi nyt sovellettavaa suositusarvoa 4 mm/s pienempi. Raideliikenteen tärinä ei aiheuta selvitysalueella rakenteiden vaurioriskiä. Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta Valmiisiin rakennuksiin arvioidut raideliikenteestä aiheutuvat tärinätasot alittavat uusille normaaleille asuinrakennuksille annetun suositusarvon 0,30 mm/s koko selvitysalueella. Tärinän tyypillisenä havaintokynnyksenä pidetään mm/s (taajuuspainotettu tehollisarvo v w ). Mittaus ja arviointitulosten perusteella raideliikenteen tärinä ei aiheuta selvitysalueen rakennuksissa merkittävää viihtyvyyshaittaa, mutta saattaa olla rataa lähimmissä rakennuksissa ajoittain havaittavissa. Hyvin todennäköisesti tärinää ei kuitenkaan ole havaittavissa asuinrakennuksissa. Runkomelu Runkomelun arviointitulokset alittavat A painotetun suositusarvon 35 db kaikissa mittauspisteessä. Mittaustulosten perusteella raideliikenteen tärinä ei aiheuta runkomeluriskiä selvitysalueella. Tärinän matalataajuisuus huomioiden arviointimenetelmän epävarmuus voidaan tässä tapauksessa arvioida positiiviseksi, eli todellinen asuinhuoneistoihin aiheutuva runkomelutaso tullee olemaan vielä arviointituloksia pienempää. 5

6 3 MITTAUS JA ARVIOINTIMENETELMÄT Tärinämittaukset suoritettiin VTT:n tiedotteen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta mukaisesti. Mittaus suoritettiin miehittämättömänä eli mittauslaitteisto toimi itsenäisesti. Herätekynnyksen ylityttyä mittaussignaali tallentui laitteen muistiin, josta se analysoitiin myöhemmin. Signaalien pääteltiin olevan raideliikenteen aiheuttamia signaalin muodon ja keston ja muissa mittauspisteissä samanaikaisesti havaittujen tapahtumien perusteella. Mittaustulosten analysointi ja tulkinta ihmisen kokeman tärinähaitan kannalta tehtiin VTT:n ohjeiden Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa ja Ohjeita liikennetärinän arviointiin mukaan. Mittaustulosten tulkinta rakenteiden vaurioitumisriskin kannalta tehtiin VTT:n ohjeen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin Vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen mukaan. Kyseisiä ohjeita voidaan käyttää tie ja raideliikennetärinän arvioinnissa. Rakenteiden vaurioriskiä arvioitiin värähtelyn taajuuspainottamattoman heilahdusnopeuden resultantin maksimiarvon v res avulla. Se määritettiin nopeussignaaleista, jotka saatiin integroimalla mitatut kiihtyvyyssignaalit. Ihmisen kokeman häiriön kuvaamiseksi tärinäsignaaleista laskettiin tunnusluku v w,95 VTT:n suositusten mukaan 1. Mitatut tärinäsignaalit taajuuspainotettiin standardin ISO mukaisella kokokehontärinän painotusfunktiolla, minkä jälkeen niistä laskettiin liukuvan tehollisarvon maksimit v w,max. Näistä valittiin 15 suurinta, joiden perusteella laskettiin tunnusluku v w,95. Värähtelyjen tunnusluvulla v w,95 tarkoitetaan arvoa, jota pienempänä viikon aikana 15 suurimman tärinätapahtuman painotettu tehollisarvo pysyy 95 prosentin tilastollisella todennäköisyydellä. Suomessa ei ole standardoitua menetelmää runkomelun arviointiin maasta tai rakennuksesta mitatusta tärinäsignaalista. Tässä raportissa raideliikenteen aiheuttamaa runkomelua arvioidaan VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti. Arvio määritetään slow aikavakiolla määritetyistä A painotetuista maasta tai rakennuksesta mitatuista tärinän nopeussignaaleista käyttämällä referenssinopeutena 1 nm/s ja muuntamalla saatu tulos runkomelutasoksi VTT:n ohjeen mukaisilla lisätekijöillä. Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 2045, Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008, ja VTT:n tiedotteen 2569, Ohjeita liikennetärinän arviointiin, 2011, mukaisesti. 4 MITTAUSLAITTEET Mittauksissa käytetyt laitteet olivat: datatallentimet Rion DA 20 kiihtyvyysanturit Metra KS 48B/C. 1 VTT:n suosituksesta poiketen tunnuslukujen laskennassa 15 suurinta signaalia valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen. VTT:n suosituksessa suurimmat signaalit valitaan pystysuuntaisten signaalien mukaan kaikille akselisuunnille. Kun käytetyt signaalit valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen, laskettu tunnusluku on aina yhtä suuri tai suurempi kuin pystyakselin mukaan valituista signaaleista laskettu. Pystysuunnan mukaan määritetyistä signaaleista lasketut vaakasuuntaiset tunnusluvut saattavat olla todellista pienempiä, erityisesti kun vaakasuuntainen tärinä on merkittävää. 6

7 5 TÄRINÄN SUOSITUSARVOT 5.1 Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Suomessa rakennusten rakenteiden vaurioriskille ei ole toistaiseksi annettu virallisia raja arvoja. VTT:n tiedotteen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 mukaan rakennusten vaurioriskiä voidaan arvioida värähtelyn heilahdusnopeuden resultantin suurimman arvon v res ja hallitsevan taajuuden avulla. Tiedotteessa on annettu taulukon 1 mukaiset suositusarvot rakennusten vaurioitumisalttiuden arvioimiseksi. Taulukko 1. VTT:n tiedotteessa Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 annetut suositusarvot tärinän aiheuttamalle rakennusten vaurioriskille. Tärinäalttiusluokka I. Normaalikuntoiset hyvin jäykistetyt rakennukset. Teräs ja betoniset teollisuusrakennukset, muut teräsrakenteet, sillat ja muut niihin rinnastettavat rakenteet II. Perinteisesti rakennetut betoni tiili tai puurakenteiset asuin ja liikerakennukset tai muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakenteet. Luokan I rakennukset, joissa on muurattuja kellariseiniä tai tiiliverhoilu. III. Erityisen herkät rakennukset tai rakenteet ja kulttuurihistoriallisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävät rakennukset. Hallitseva taajuus [Hz] < > 30 < > 30 < > 30 Resultantin maksimi v res [mm/s] Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Ympäristönsuojelulaissa (nro 86/2000) ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (osa B3, 2004) velvoitetaan ottamaan liikennetärinän vaikutukset huomioon muun muassa kaavoituksessa. Suomessa ei kuitenkaan ole virallisia raja arvoja liikenteen aiheuttamalle kokokehon tärinälle, joka kohdistuu ihmisiin rakennuksissa. VTT on antanut suosituksen normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta tunnuslukuun v w,95 perustuen tiedotteessaan 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. Tämä ohjeellinen värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. VTT:n tiedotteessa 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta annettu suositus normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta. Värähtelyluokka A B C D Olosuhteet Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyä. Suhteellisen hyvät olosuhteet Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien asuinrakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Olosuhteet, joilla pyritään vanhoilla asuinalueilla Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Värähtelyn tunnusluku v w,95 [mm/s] 0,15 0,30 0,60 7

8 5.3 Runkomelun suositusarvot Suomessa ei ole virallisia raja arvoja runkomelun enimmäistasolle. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009, on esitetty suositus runkomelutasojen raja arvoiksi. Suositusarvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009 esitetty suositus runkomelutasojen raja arvoiksi. Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db] Radio, tv ja äänitysstudiot, konserttisalit Asuinhuoneistot 30/35 * Hoito ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat 30/35 * päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet Kokoontumis ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvää ilman äänentoistolaitteiden käyttöä 35 muut kokoontumistilat, kuten teatterit ja kirjastot Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 40/45 * * Avoradat. Mikäli kaavamääräyksenä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on suositeltavaa käyttää runkomelutason tiukempaa raja arvoa. 6 SELVITYSALUE JA MITTAUSPISTEET Selvitysalue sijaitsee Salon Hornin (2) kaupunginosan korttelin 9 tontilla 6 osoitteessa Tehdaskatu 7. Selvitysalue rajautuu rautatien, Tehdaskadun, Kaivokadun ja Itärannanpuiston väliselle alueelle. Tärinää mitattiin alueella olemassa olevien rakennusten sokkeleista yhteensä neljästä (4) pisteestä. Mittauspisteiden sijainnit on esitetty kuvassa 2 vuoden 2015 asemakaavaluonnokseen merkittynä. 8

9 MP2 MP1 MP3 MP4 Kuva 2. Selvitysalue ja mittauspisteiden sijainnit (vuoden 2015 asemakaavaluonnos). 9

10 7 MITTAUSTULOKSET Tässä raportissa tärinän mittaussuunnista pystyakselia nimitetään z suunnaksi, vaakasuuntaista rautatietä vastaan kohtisuoraa akselia y suunnaksi ja vaakasuuntaista rautatien suuntaista akselia x suunnaksi. Mitatut tärinätasot ovat kaiken kaikkiaan suhteellisen pieniä, ja esimerkiksi mittauspisteessä 4 suurimmat tärinätapahtumat ovat osittain aiheutuneet raideliikenteen sijaan tontin sisäisestä raskaasta liikenteestä. 7.1 Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Rakennusten vaurioitumisriskiä arvioidaan painottamattoman värähtelynopeuden resultantin suurimman arvon avulla. Taulukossa 4 on esitetty suurimmat mitatut resultanttien arvot. Koska tärinän hallitseva taajuus on alle 10 Hz, voidaan suositeltavana enimmäisarvona valmiissa rakennuksessa pitää VTT:n ohjeiden mukaan 4 mm/s. Liitteessä 1 on esitetty mitatuista resultanteista 15 suurinta kussakin mittauspisteessä. Taulukko 4. Suurimmat mitatut heilahdusnopeuden resultantin arvot v res. Mittauspiste Paikka Resultantti [mm/s] MP1 sokkeli 0,2 MP2 sokkeli 0,2 MP3 sokkeli 0,3 MP4 sokkeli 0,4 7.2 Tärinän tunnusluku v w,95 Ihmisten kokemaa tärinähaittaa arvioidaan tärinän tunnusluvun v w,95 avulla. VTT:n suosituksen mukaan uusissa normaaleissa asuinrakennuksissa tärinän tunnusluku v w,95 ei saisi ylittää arvoa 0,30 mm/s (luokka C). Selvitysalueelta mitatut tunnusluvun arvot on esitetty taulukossa 5. Laskuissa käytetyt v w,max arvot on esitetty liitteessä 1. Sokkelista mitattuja tunnuslukuja ei voi suoraan verrata suunniteltujen uudisrakennusten tiloissa havaittavaan (sallittavaan) arvoon. Uudisrakennuksissa havaittava tärinä on määritetty mittaustulosten perusteella luvussa 7.3. Taulukko 5. Mitatut tärinän tunnusluvut v w,95. Mittauspiste Paikka v w,95 [mm/s] z y x MP1 sokkeli 0,08 0,01 0,02 MP2 sokkeli 0,06 0,01 0,01 MP3 sokkeli 0,08 0,02 0,03 MP4 sokkeli 0,11 0,02 0, Rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Sokkelista rakennukseen sisälle havaittavaksi siirtyvää tärinää (valmiissa rakennuksessa havaittavaa tärinää) arvioidaan VTT:n tiedotteen 2425 Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008 mukaisesti. Arviointimenetelmässä arvioidaan maasta perustukseen ja edelleen perustuksesta runkoon ja lattiaan siirtyvän värähtelyn vaimentumista / vahvistumista käyttämällä yleisen voimistumisen ja resonanssitarkastelun kertoimia. Tässä tapauksessa, kun tärinää on mitattu olemassa olevien rakennusten sokkeleista, maasta perustukseen siirtymisen arvioiminen jää pois. 10

11 Yleinen voimistuminen kuvaa nimensä mukaisesti värähtelyn mahdollista yleistä voimistumista rakennuksen rungossa tai lattiassa. Resonanssitarkastelu kuvaa rakennuksen rungon tai lattian ominaistaajuuden syttymistä, jolloin värähtely saattaa voimistua jopa moninkertaiseksi. Rungon tai lattian voimakasta resonanssia voi esiintyä silloin, kun maaperän tärinän hallitseva taajuuskomponentti osuu lattian tai rungon ominaistaajuudelle. Resonanssitarkastelussa mahdollisesti ilmeneviä riskejä voidaan tarvittaessa välttää rakennusten värähtelyteknisellä suunnittelulla mm. välttämällä tiettyjä jännevälejä ja talon korkeuksia. Yleinen voimistuminen Yleinen voimistuminen määritetään perustuksen värähtelyn vaaka (runko) ja pystykomponentin (lattia) perusteella käyttämällä voimistumiskerrointa k 1 = 1,5. Arviointitulokset on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. VTT:n menetelmillä tärinäsignaaleista arvioitu värähtelyn yleinen voimistuminen rakennuksen rungossa ja lattiassa (suositusarvo normaaleille asuinrakennuksille 0,30 mm/s). Rungon värähtelyn yleinen Lattian värähtelyn yleinen Mittauspiste Paikka voimistuminen v w1,runko [mm/s] voimistuminen v w1,lattia [mm/s] MP1 sokkeli 0,03 0,12 MP2 sokkeli 0,02 0,09 MP3 sokkeli 0,04 0,11 MP4 sokkeli 0,03 0,17 Rungon resonanssitarkastelu Rungon resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn vaakakomponentin perusteella käyttäen taajuuskaistakohtaista resonanssikerrointa k 2 = 4. Rungon resonanssitarkastelun perusteella rakennusten kerrosten lukumäärälle ei kohdistu erityisvaatimuksia selvitysalueella. Lattian resonanssitarkastelu Lattian resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn pystykomponentin perusteella käyttäen taajuuskaistakohtaista resonanssikerrointa k 2 = 6. Lattian resonanssitarkastelun perusteella välipohjien ominaisuuksille ei kohdistu erityisvaatimuksia selvitysalueella. 7.4 Värähtelyn taajuussisältö Raideliikenteen aiheuttama tärinä selvitysalueella on erittäin matalataajuista (alle 10 Hz). Mitatut tärinän taajuusjakaumat on esitetty liitteessä 1 terssikaistoittain VTT:n suosituksen mukaisesti. 7.5 Arvio runkomelutasosta L prm Mitatuista tärinäsignaaleista voidaan arvioida tulevassa rakennuksessa havaittavaa A painotettua runkomelutasoa L prm VTT:n tiedotteen 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti. Mitatuista tärinäsignaaleista arvioidut runkomelutasot L prm on esitetty taulukossa 7. 11

12 Taulukko 7. VTT:n menetelmällä mittatuista signaaleista arvioidut runkomelutasot L prm. Mittauspiste Paikka L prm [db(a)] z y x MP1 sokkeli MP2 sokkeli MP3 sokkeli MP6 sokkeli Lainaus VTT:n tiedotteesta 2468, Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arvioiminen, I Esiselvitys. Julkaisussa esitetyt kriteerit, raja arvot ja arviointiohjeet perustuvat pääasiassa kirjallisuuskatsaukseen ja niiden soveltuvuus tulisi varmistaa mittauksin, jotta Suomen liikennettä, väylää, maaperää ja rakentamistapaa koskevat erityispiirteet tulevat otetuksi oikein huomioon. Koska värähtelyn syntymiseen ja leviämiseen vaikuttaa monia epävarmuustekijöitä, esitettyä arviointia voidaan pitää toistaiseksi vain suuntaa antavana. 8 LISÄTIETOJA Jani Kankare Promethor Oy puh sp. jani.kankare@promethor.fi 9 KIRJALLISUUTTA 1. Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, I Esiselvitys, VTT:n tiedotteita 2468, A. Talja ja A. Saarinen, Valtion Tekninen Tutkimuskeskus, Espoo Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT:n tiedotteita 2278, A. Talja, Otamedia Oy, Espoo Ohjeita liikennetärinän arviointiin, VTT:n tiedotteita 2569, A. Talja, Espoo Rautatieliikenteen vaikutus rakenteisiin, J. Törnqvist ja O. Nuutilainen, Luonnos, Otamedia Oy, Espoo Standardi NS8176.E, Vibration and Shock, Measurement Of Vibration In Buildings From Landbased Transport And Guidance To Evaluation Its Effect On Human Beings, Norjan standardisoimisvirasto, Norja Standardi ISO 2631, Mechanical Vibration and Shock Evaluation of Human Exposure To Wholebody Vibration, Osat 1 ja 2, International Organization of Standardization, Sveitsi

13 Tärinä Liite 1 Raportti PR3392-TÄR01 Salon kaupunki - Tehdaskatu 7, Salo Sivu 1 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus rakennuksen sokkelista Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,2 0,21 0, ,2 0,22 0,03 0, ,2 0,21 0,02 0, ,2 0,17 0,03 0, ,2 0,17 0,02 0, ,1 0,13 0,02 0, ,1 0,12 0,01 0, ,1 0,11 0,02 0, ,1 0,02 0, ,1 0,09 0,02 0, MP1 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :39 0, :49 0, :49 0, :49 0, :07 0, :26 0, :53 0, :53 0, :53 0, : :50 0, :35 0, : :29 0, :07 0, :50 0, :39 0, :29 0, :52 0, :35 0, :50 0, :26 0, : :39 0, :29 0, : :52 0, :49 0, : : v w,95 = 0,08 v w,95 = 0,01 v w,95 = 0,02 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

14 Tärinä Liite 1 Raportti PR3392-TÄR01 Salon kaupunki - Tehdaskatu 7, Salo Sivu 2 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus rakennuksen sokkelista Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,2 0,23 0,02 0, ,2 0,18 0,04 0, ,2 0,18 0,02 0, ,2 0,18 0,02 0, ,2 0,16 0,03 0, ,2 0,16 0,02 0, ,2 0,16 0, ,2 0,16 0,01 0, ,2 0,15 0,04 0, ,1 0,15 0,03 0, ,1 0,14 0,02 0, ,1 0,14 0,03 0, ,1 0,14 0,04 0, ,1 0,14 0,02 0, ,1 0,13 0,02 0,03 MP2 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :54 0, :39 0, :39 0, :09 0, :18 0, :35 0, : :27 0, :31 0, : :07 0, :38 0, : :55 0, :33 0, : :19 0, :26 0, : :35 0, :34 0, :56 0, :56 0, :17 0, :31 0, :42 0, :56 0, :17 0, :55 0, :29 0, :18 0, :15 0, :15 0, :32 0, :41 0, :19 0, :50 0, :09 0, :56 0, :16 0, :30 0, :42 0, :27 0, :32 0, :34 0,01 v w,95 = 0,06 v w,95 = 0,01 v w,95 = 0,01 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

15 Tärinä Liite 1 Raportti PR3392-TÄR01 Salon kaupunki - Tehdaskatu 7, Salo Sivu 3 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus rakennuksen sokkelista Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,3 0,26 0,03 0, ,2 0,23 0, ,2 0,19 0,07 0, ,2 0,19 0,04 0, ,2 0,19 0,02 0, ,2 0,18 0,06 0, ,2 0,18 0, ,2 0,18 0, ,2 0,17 0,04 0, ,2 0,15 0,08 0, ,2 0,17 0, ,2 0,17 0, ,2 0, ,2 0, ,2 0,17 MP3 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :52 0, :37 0, :52 0, :49 0, :50 0, :34 0, :33 0, :34 0, :35 0, :50 0, :34 0, :36 0, :59 0, :36 0, :36 0, :33 0, :52 0, :50 0, :26 0, :35 0, :22 0, :34 0, :36 0, :36 0, :59 0, :33 0, :34 0, :37 0, :37 0, :33 0, :36 0, :34 0, :33 0, : :36 0, :33 0, : :33 0, :35 0, : :34 0, :34 0, : :59 0, :34 0,01 v w,95 = 0,08 v w,95 = 0,02 v w,95 = 0,03 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

16 Tärinä Liite 1 Raportti PR3392-TÄR01 Salon kaupunki - Tehdaskatu 7, Salo Sivu 4 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus rakennuksen sokkelista Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,4 0,42 0,03 0, ,4 0, ,4 0,36 0,02 0, ,3 0,33 0,03 0, ,3 0,29 0,03 0, ,2 0,24 0,02 0, ,2 0, ,2 0,24 0,02 0, ,2 0,22 0,03 0, ,2 0,21 0,03 0, ,2 0,21 0,03 0, ,2 0,20 0,02 0, ,2 0,19 0, ,2 0,19 0,03 0, ,2 0,18 0,03 MP4 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :29 0, :59 0, :35 0, :56 0, :34 0, :27 0, :31 0, :35 0, :59 0, :26 0, :31 0, :31 0, :20 0, :22 0, :50 0, :32 0, :17 0, :34 0, :16 0, :48 0, :48 0, :43 0, :27 0, :17 0, :18 0, :14 0, :42 0, :35 0, :49 0, :14 0, :02 0, :18 0, :49 0, :14 0, :12 0, :22 0, :22 0, :39 0, :18 0, :55 0, :29 0, :26 0, :29 0, :26 0, :20 0,01 v w,95 = 0,11 v w,95 = 0,02 v w,95 = 0,02 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

17 Tärinä Liite 2 Raportti PR3392-TÄR01 Salon kaupunki - Tehdaskatu 7, Salo Sivu 1 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus rakennuksen sokkelista Arvioidut runkomelutasot MP1 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : L pa = 0 L pa = 0 L pa = 1 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db x Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 x Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (kantava rakenne) 3 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

18 Tärinä Liite 2 Raportti PR3392-TÄR01 Salon kaupunki - Tehdaskatu 7, Salo Sivu 2 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus rakennuksen sokkelista Arvioidut runkomelutasot MP2 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :20 11 L pa = 12 L pa = 13 L pa = 25 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db x Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 x Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (kantava rakenne) 3 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

19 Tärinä Liite 2 Raportti PR3392-TÄR01 Salon kaupunki - Tehdaskatu 7, Salo Sivu 3 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus rakennuksen sokkelista Arvioidut runkomelutasot MP3 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :38 24 L pa = 27 L pa = 29 L pa = 31 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db x Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 x Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (kantava rakenne) 3 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

20 Tärinä Liite 2 Raportti PR3392-TÄR01 Salon kaupunki - Tehdaskatu 7, Salo Sivu 4 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus rakennuksen sokkelista Arvioidut runkomelutasot MP4 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :16 26 L pa = 27 L pa = 30 L pa = 32 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db x Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 x Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (kantava rakenne) 3 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta