KOIVUKYLÄN STARTTIRYHMÄ. Raportti pilottiryhmästä ajalta

Transkriptio

1 KOIVUKYLÄN STARTTIRYHMÄ Raportti pilottiryhmästä ajalta Ira Mattila, projektityöntekijä Vantaan kaupunki, työllisyyspalvelut KOPPI-hanke

2 1(34) Sisällys 1. Johdanto Tausta Ryhmätoiminnan valmistelu Kehittämishankkeen suunnittelu Prosessi Pilottiryhmän kokemuksia Asiakasohjaus Ryhmätoimintajakso Arviointi Asiakkaiden jatkopolut Pohdinta...15 Liitteet Liite 1 Kutsu aktivointisuunnitelmatilaisuuteen Liite 2 Lähetelomake Koivukylän starttiryhmän pika-aktivointisuunnitelmatilaisuuteen Liite 3 Sopimus kuntouttavasta työtoiminnasta Koivukylän starttiryhmään Liite 4 Pika-aktivointisuunnitelmalomake Koivukylän starttiryhmään Liite 5 Starttiryhmän asiakaskysely Liite 6 Koivukylän starttiryhmän prosessi aikajanalla Liite 7 Koivukylän starttiryhmän prosessikaavio Liite 8 Info seurakunnalle asiakasohjauksesta Liite 9 Starttiryhmän terveystarkastuksen esitietolomake Liite 10 Starttiryhmän välipalautelomake Liite 11 Starttiprosessi 2013

3 2(34) 1. Johdanto Kuntouttavan työtoiminnan Koivukylän starttiryhmätoiminta käynnistyi Vantaan kaupungin hyvinvointityöryhmän rahoittaman Koivukylä, Meidän kylä hankkeen aloitteesta. Kehittämisen tavoiteena oli lisätä yhteistyötä ja madaltaa raja-aitoa asukkaiden, alueella toimivien järjestöjen sekä kaupungin ja seurakunnan työntekijöiden välillä sekä kehittää Koivukylän alueelle uusia työllistymispolkuja.. Työllisyyspalveluiden näkökulmasta starttiryhmätoimintaa tuli uudistaa ja yhteistyömahdollisuus otettiin innolla vastaan. Kuntouttavan työtoiminnan ESR-rahoitteinen kehittämishanke KOPPI kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita kytkettiin tiiviisti Koivukylän starttiryhmän kehittämistoimintaan. Koivukylän starttiryhmä hyväksyttiin Vantaan kaupungin Hyvinvointityöryhmän kokouksessa 4/2012 Koivukylä - Meidän kylä projektin pilottihankkeeksi. Kehittämistyön pohjaksi otettiin vakiintunut starttiryhmän prosessi. Palvelukokonaisuus sisälsi yksilöllistä asiakastyötä, jossa edettiin asiakkaan toimeksiannolla hänen tavoitteidensa suuntaisesti ja ryhmämuotoista toimintaa CABLE (Community Action Based Learning for Impowerment) -yhteisötyömetodia hyödyntäen. CABLEn tavoitteena on ammatillisen yhteisöllisyyden vahvistaminen, yhteisörakenteiden kehittäminen ja palvelunkäyttäjien voimaantuminen, osallisuus ja vastuunotto itsestä ja omasta yhteisöstä. Ryhmätoimintaa oli ajalla , yksi tai kaksi päivää viikossa ja neljä tuntia päivässä. Ryhmäkertoja oli yhteensä 24 ja toiminta toteutettiin pääosin Koivukylän Kafnettissa. Ryhmätoiminta oli kuntouttavaa työtoimintaa (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta /189), joten asiakkaat saivat korvausta 9 euroa ryhmätoimintaan osallistumispäivältä sekä matkakorvauksen Vantaan kaupungin julkisen liikenteen 30 päivän lipun hinnan mukaisesti kuukausittain. Ryhmän ohjaajina toimivat Vantaan kaupungin Koivukylä, Meidän kylä hankkeen projektipäällikkö Irma Liljeström, työllisyyspalveluiden KOPPI-hankkeesta projektityöntekijä Ira Mattila sekä Vantaan seurakuntyhtymästä yhteiskuntatyön diakoni Katri Valve.

4 3(34) 2. Tausta Vantaalla kuntouttavaa työtoimintaa järjestettiin vuonna 2012 Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden työllisyyspalveluissa. Kuntouttavan työtoimiinnan toteuttaminen edellyttää rakenteita organisaatiorajat ylittävään yhteistyöhön erityisesti TE-toimen kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan ryhmämuotoisen palvelun kehittämistarpeen taustalla oli toiminnassa havaitut haasteet. Tarjolla olevien starttiryhmien asiakaspaikkoja ei saatu täytettyä, vaikka aktivointiehdon täyttäneitä asiakkaita Vantaalla on paljon (kuva 1, tilanne elokuussa 2012). Asiakasohjaukseen tarvittiin siis lisää keinoja. Lisäksi starttiryhmien infot ja niiden yhteydessä tarjotut pika-aktivointisuunnitelmat ryhmätoimintaan eivät kiinnostaneet asiakkaita riittävästi. Infotilaisuudet sitoivat useita työntekijöitä ja heidän työaikaansa. Vakiintuneen käytännön mukaan pikaaktivointisuunnitelman jälkeen, ennen kuntouttava työtoiminta -sopimuksen allekirjoitusta sosiaaliohjaajat alkukartoitoittivat asiakkaat ja haastattelu oli karsiva. Toimintamalli oli ristiriidassa pikaaktivointisuunnitelmassa sovitun kanssa ja toisaalta vei turhaan kuntouttavan työtoiminnan sosiaaliohjaajien työaikaa, sillä kaikki alkuhaastatteluun osallistuneet eivät aloittaneet ryhmätoiminnassa. Lisäksi pikaaktivointisuunnitelmien kirjaaminen asiakastietojärjestelmiin oli vaihtelevaa ja puutteellista. Kuva 1. Siirtymien osalta asiakkaille saattoi tulla pitkä odotusaika palvelun jatkuvuudelle. Starttiryhmiä käynnistyi yhteistyötahojen mukaan liian harvoin ja näin ollen odotusaika ryhmätoimintaan muodostui joidenkin asiakkaiden kohdalla liian pitkäksi. Odotusaikana asiakkaan tavoitteet olivat jo voineet muuttua tai motivaatio ryhmätoimintaan osallistumiseen kadota. Myös aktivointisuunnitelmien ja ryhmätoiminnan käynnistymisen välillä saattoi olla liian pitkä tauko esimerkiksi aktivointisuunnitelma tehtiin toukokuussa, mutta ryhmä alkoi vasta elokuussa. Kehittämishankkeen yhtenä näkökulmana oli toteuttaa palvelu mahdollisimman pian aktivointisuunnitelman jälkeen ja toisaalta tarjota asiakkaille yksilöllinen jatkopolku heti ryhmätoiminnan jälkeen ilman keskeytyksiä. Vantaan kaupungin hyvinvointityöryhmä käynnisti tammikuussa 2012 Koivukylän alueella Koivukylä, Meidän kylä projektin, joka sijoittui Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden aluepalveluihin. Projektissa toteutuu vapaaehtoistoiminnan, asukastilojen, alueellisen tiedottamisen ja dialogisen yhteisen työn kehittäminen, toteutustapoina mm. alueellinen hyvinvointiryhmä ja yhteisöruokailu. Työllisyyspalveluiden kanssa ideoitujen yhteistyömuotojen myötä yhdeksi hankkeen kokeilukohteeksi nousi kuntouttavan työtoiminnan alueellisen palvelun kehittäminen.

5 4(34) 3. Ryhmätoiminnan valmistelu 3.1 Kehittämishankkeen suunnittelu Ennen ryhmätoimininnan käynnistymistä järjestettiin useita asiaa valmistelevia kokouksia. Yhteistyökokouksiin osallistuivat erilaisissa kokoonpanoissa: Asplund Merja, yhteisöterveydenhoitaja VK aluepalvelut Joutsenlahti Ritva, kehittämispäällikkö VK työllisyyspalvelut Jurvanen Osmo, kuntouttavan työtoiminnan esimies VK työllisyyspalvelut Keskitalo Katariina, työllisyyspalvelupäällikkö VK Liljeström Irma, projektipäällikkö VK Meidän kylä -hanke Mattila Ira, projektityöntekijä VK KOPPI-hanke Syvärinen Katja, aluepalvelupäällikkö VK Tirkkonen Anu, työllisyyspalveluiden johtaja VK Tuuri Kaija, Roottori projektin projektipäällikkö Helsingin diakonissalaitos Valve Katri, yhteiskuntatyön diakoni Vantaan seurakuntayhtymä Weckman Marja, kehittämispäällikkö VK työllisyyspalvelut Tarmo Uurtio, TE-toimisto toteutui ensimmäinen ideointipalaveri, jossa hahmoteltiin mahdollisia yhteistyömuotoja. Mukana tapaamisessa olivat Irma Liljeström, Ritva Joutsenlahti ja Ira Mattila järjestetyssä yhteistyötapaamisessa oli mukana Irma Liljeström, Katri Valve ja Ira Mattila. Tapaamisen aikana valmisteltiin malli kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminnasta ja sovittiin toimijoiden roolista ryhmätoiminnan aikana varmistui KOPPI-hankkeen osalta rahoittajan lupa käyttää KOPPI-hankkeen projektityöntekijän työpanosta ohjausresurssina järjestetyssä tapaamisessa päätettiin valmistella Hyvinvointityöryhmälle esitys kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminnasta. Vastuuhenkilöksi nimettiin Katja Syvärinen. Esitystä varten työllisyyspalveluiden Marja Weckman valmisteli pilottitoiminnan budjetin. Ira Mattila ja Irma Liljeström valmistelivat yleisrungon toiminnalle. Toiminta kytkeytyy vahvasti Koivukylän palvelualueeseen. Seurakunnan, järjestöjen ja kaupungin verkostoyhteistyöllä on kuitenkin tavoitteena luoda hyvä käytäntö, mikä on hyödynnettävissä perustoiminnoissa jatkossakin järjestetyssä yhteistyökokouksessa olivat läsnä Työllisyyspalveluista kehittämispäälliköt Ritva Joutsenlahti ja Marja Weckman, työllisyyspalvelupäällikkö Katariina Keskitalo sekä KOPPI-hankkeesta Ira Mattila. Lisäksi paikalla oli projektipäällikkö Irma Liljeström. Tapaamisessa jatkotyöstettiin kaupungin aluepalvelupäällikkö Katja Syväriselle valmisteluun esitystä Koivukylän ryhmätoiminnan toteuttamismalliksi Ira Mattila osallistui Rekolan seurakunnan diakoniatyön tapaamiseen, jossa kertoi kuntouttavasta työtoiminnasta ja suunnitellusta asiakasohjausmallista. Asiakasohjaus Rekolan seurakunnan diakoniatyön kautta, jossa tehdään asiakkaiden tilanteen kartoitus ja palvelutarpeen arviointi. Lisäksi selvitetään peruste aktivointisuunnitelmaan, jota varten otetaan yhteys TE-toimistoon palvelunumeroon. Diakonin vastuulle jää myös palvelusta tiedottaminen. Rekolan seurakunnasta voidaan antaa enintään 13 infokutsua ja lähetettä kuntouttavaan työtoimintaan. Ryhmästä on varattu asiakaskiintiönä 10 asiakaspaikkaa seurakunnan lähettämille asiakkaille Vantaan kaupungin Hyvinvointityöryhmän kokouksessa 4/2012 hyväksyttiin Koivukylä - Meidän kylä -projektin toimintasuunnitelma ja budjetti aluepalvelupäällikkö Katja Syvärisen esittelystä siten, että kuntouttavan työtoiminnan starttiryhmä tuli projektin pilottihankkeeksi.

6 5(34) Irma Liljeströmin, Katri Valveen ja Ira Mattilalan tapaamisessa sovittiin ryhmätoimintapäivät ja tehtiin tarvittavat tilavaraukset aktivointisuunnitelmatilaisuuteen sekä ryhmätoimintaan. Lisäksi päätettiin asiakasrekrytoinnista, tiedotusvastuista, ryhmätoiminnnan sisällöistä ja vastuuhenkilöt ryhmäkerroille. Ryhmätoimintaa 2 pv/viikko ajalla (3kk). Ryhmä kokoontuu Kafnetissa maanantaisin klo 10-14, keskiviikkoisin klo Pika-aktivointisuunnitelma tilaisuus TE-toimistolla Vernissakadun infotilassa klo sekä pienryhmätilavaraus aktivointisuunnitelmiin klo Tiedote Koivukylän alueen sosiaalityöhön (aikuis ja lasu) toimitettiin kesäkuussa tapaamisessa oli läsnä Katja Syvärinen, Ritva Joutsenlahti, Irma Liljeström, Katri Valve, Kaija Tuuri ja Ira Mattila. Yhteistyökokouksessa sovittiin, että KOPPI-hankkeen projektityöntekijä osallistuu kunnan edustajana aktivointisuunnitelmatilaisuuksiin sekä tarvittaessa ohjaajana toimintaan. Lisäksi päätettiin laskutuksesta yms. käytännön järjestelyistä ryhmätoiminnan järjestämisen osalta pidetyssä sosiaalitiimin kokouksessa tiedotettiin Koivukylän starttiryhmästä. Tässä yhteydessä ei ilmaantunut halukkaita ryhmätoiminnan ohjaajia, joten KOPPI-hankkeen projektityöntekijä varmistui työllisyyspalveluiden edustajaksi ryhmätoiminnassa Pidettiin kokous, jossa sovittiin vielä käytännön asioista ja työjaosta mm. aktivointisuunnitelmatilaisuudesta TE-toimistossa. Tässä tapaamisessa oli läsnä työllisyyspalveluista Ritva Joutsenlahti, Meidän kylä-hankkeesta Irma Liljeström, Vantaan seurakuntayhtymältä Katri Valve, Vantaan TE-toimistolta Tarmo Uurtio ja KOPPI-hankkeen Ira Mattila. Suunnittelun myötä ryhmätoiminnan tavoiteeksi nousi uudenlaisen palvelumallin tarjoaminen Koivukylän palvelualueen pitkäaikaistyöttömille asukkaille. Tarkoituksena kehittää uusi yhteistyömenetelmä ja lisätä asukkaiden osallisuutta vahvistavia käytäntöjä.

7 6(34) 3.2 Prosessi Tässä kappaleessa esitetään lyhyesti suunnitteluvaiheessa noudatettavaksi sovittu Koivukylän starttiryhmän tekninen prosessi (liitteet 6 ja 7). Asiakaspalautetta päätettiin kerätä toiminnan keskivaiheella ja loppupuolella. Palaute kerättiin kirjallisena (liite 10) ja suullisena ja loppuarivoinnin osalta sovittiin käytettäväksi samaa pohjaa, kun muissakin pilottiryhmissä (liite 5). Asiakasohjaus Asiakasohjaus toteutetaan seurakunnan diakoniatyön ja sosiaalitoimen kautta. Asiakastiedotus ja kutsu aktivointisuunnitelmaan annetaan seurakunnan diakonin tai sosiaalitoimen sosiaalityöntekijän vastaanotolla (liite 1). Lähettävä taho toimittaa lähetteen kuntouttavaan työtoimintaan (liite 2). Info, aktivointisuunnitelma, sopimus ja päätös Infotilaisuus ei ole sidottu työnhakuun, eli osallistuminen on vapaaehtoista. Asiakkaat kutsutaan ryhmäinfoon ja halukkaille tehdään samassa yhteydessä sopimus kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintaan osallistumisesta (liite 3) sekä aktivointisuunnitelma (liite 4). Sopimuksen perusteella tehdään tarvittavat järjestelmäkirjaukset ja viranhaltijan päätös, mikä postitetaan asiakkaalle. Matkakorvaus maksetaan asiakkaille julkisen liikenteen 30 päivän matkalipun mukaisesti kuukausittain etukäteen. KELA maksaa asiakkaalle ylläpitokorvauksen tai kuntouttava työtoiminta toimintarahan jälkikäteen toimitettavien ilmoitusten perusteella. Yksilötapaamiset Ennen ryhmätoiminnan käynnistymistä ei järjestetä erillisiä alkuhaastatteluita. Lisäksi päätettiin, että yksilötapaamiset pyritään järjestämään ryhmäpäivinä, jotta ylimääräisiltä tapaamiskäynneiltä vältyttäisiin. Ryhmätoimintaa täydentävä työtoiminta jakson aikana Toimintaan on mahdollista ensimmäisen kuukauden jälkeen sisällyttää työtehtäviä esimerkiksi alueen kunnostuksessa, mikäli tämä teema nousee yhteisövalmennuksessa kehittämiskohteeksi. Mahdollista olisi myös aloittaa ryhmätoiminnan rinnalla kuntouttava työtoiminta esim. yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Terveystarkastukset Yhteisöterveydenhoitaja Merja Asplund tarjoaa terveystarkastukset halukkaille ryhmäläisille. Terveystarkastukset kirjataan Finstar-tietojärjestelmään ja siitä tehdään lisäksi yhteenveto (tuloste) aktivointisuunnitelman laadintaa varten ja sosiaaliohjaajalle tiedoksi. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään Laurean opiskelijoiden työpanosta terveystarkastuksissa. Ryhmätoiminnan loppupuolella toteutettava aktivointisuunnitelma Aktivointisuunnitelma järjestetään ryhmätoiminnan loppupuolella. Aikavaraus tehdään aktivointisuunnitelma-tilaisuuden yhteydessä. Ryhmän ohjaaja varaa ja tiedottaa aktivointisuunnitelma-ajat puhelimitse tai tapaamisella. Sosiaalitoimen asiakkailla mukaan pyydetään sosiaalityöntekijä. Jos asiakkaalla ei ole sosiaalitoimen asiakkuutta aktivointisuunnitelmaan osallistuu Typ:n sosiaalityöntekijä. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaiden aktivointisuunnitelmatilaisuudet järjestetään Typissä.

8 7(34) Ryhmätoiminnan keskeytys Keskeytysilmoitukset tehdään, mikäli asiakas ei ole osallistunut ryhmän toimintaan tai toimittanut selvitystä poissaolostaan toisen viikon ensimmäiseen ryhmäkertaan mennessä. Asiakasta pyritään kuulemaan ennen ilmoituksen tekemistä ja hänelle lähetetään tieto keskeytyksen seurauksista. Keskeytysilmoitus kirjataan tietojärjestelmiin. Poissaoloista ilmoittaminen Ryhmänohjaaja ilmoittaa asiakkaan poissaolopäivät kahden viikon välein TE-toimeen. Asiakkailla on selvitysvelvollisuus poissaolosta. Työmarkkinatukea ei makseta poissaolopäiviltä, jollei poissaolon syy ole pätevä. Ilmoitus tehdyistä toimintapäivistä Täytetään HETI kuun vaihtumisen jälkeen ja toimitetaan allekirjoitettuna kuntyn toimistosihteerille. Todistus Ryhmätoiminnan ohjaaja antaa asiakkaille ryhmätoimintaan osallistumistodistuksen ryhmätoiminnan lopussa. Osallistumistodistus postitetaan asiakkaalle, mikäli hän ei tule paikalle viimeiselle ryhmäkerralle. Lisäksi toimistosihteeri laatii asiakkaalle todistuksen kuntouttavasta työtoiminnasta. Asiakkaan on toimitettava todistus viipymättä TE-toimeen. Toiminnan taustaorientaationa toimi CABLE-yhteisömetodiikan malli. Kyseessä on prosessi, joka rakentuu kokemuksellisen työskentelyn kautta, suhteessa vallitseviin olosuhteisiin ja yhdessä eri toimijoiden kanssa (Valve 2011, Yhteisövalmennus). Kuva 2. Ryhmätoiminan rakenne ja prosessi (lähde: Valve Katri 2012 A Perspective on the Exposure Approach to Pedagogy in Community Development Work. Julkaisematon, julkaistaan Diakin julkaisusarjoissa)

9 8(34) 4. Pilottiryhmän kokemuksia 4.1 Asiakasohjaus Toiminnan ideointivaiheessa sovittiin, että vain Rekolan seurakunnan diakonit voisivat lähettää asiakkaita ryhmätoimintaan. Myöhemmin, kuntouttavan työtoiminnan sosiaaliohjaajien toivomuksesta päätettiin asiakasohjausta laajentaa niin, että myös aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiltä pyydettiin kartoittamaan ja lähettämään asiakkaitaan palveluun. Ensimmäiseen tilaisuuteen tulleiden lähetteiden vähyyden vuoksi mukaan asiakasrekrytointiin pyydettiin mukaan myös Typ:n Koivukylästä vastaava tiimi, lopulta myös Tetoimen virkailijat ja Petran palveluohjaajat. Infotilaisuudessa asiakkaille kerrottiin ryhmätoiminnan sisällöstä ja toimintaan osallistumisen eduista sekä velvollisuuksista. Tilaisuudessa annettiin tietoa myös kirjallisesti ja jaettiin esite ryhmätoiminnasta, työttömyysturvasta sekä työnhakijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Ryhmätoimintaan osallistuneiden asiakkaiden palautteen perusteella voi todeta, että lähettävä taho oli tiedottanut toiminnasta riittävästi. Toisaalta monet kutsutuista asiakkaista eivät tulleet infotilaisuuteen. Infotilaisuuksia järjestettiin kolme kertaa ja niihin kutsuttiin yhteensä 20 asiakasta, osa useampaan otteeseen mm. sairauspoissaolojen takia. Oheisesta taulukosta (taulukko 1) nähdään miten kutsut ja niissä tehdyt sopimukset jakautuivat infotilaisuuksien välillä. Ryhmään tehtiin yhteensä kymmenen sopimusta, joista yksi Työvoiman palvelukeskuksessa varsinaisen aktivointisuunnitelman yhteydessä. Lähettäjä (kutsujen määrä lähettäjältä) 23.elo 4.syys 10.syys TYP (1) 1 AIKUISSOSIAALITYÖ (9) SRK (5) 1 Te-toimisto (5) 1 Tilaisuuteen kutsuttuja YHTEENSÄ Tehtyjä sopimuksia YHTEENSÄ Taulukko 1. Infotilaisuuksiin kutsuttujen asiakkaiden jakautuminen Ensimmäinen infotilaisuus järjestettiin klo 9 TE-toimiston infotilassa. Tilaisuudessa oli läsnä kaksi TEtoimen virkailijaa ja kaksi ryhmän ohjaajaa. Paikalle oli kutsuttu yksitoista asiakasta, paikalle saapui viisi asiakasta. Kukaan ei ilmoittanut poissaolostaan. Tilaisuus sujui keskustellen ja tunnelma oli leppoisa. Kaikille paikalla olijoille tehtiin pika-aktivointisuunnitelma ja sopimus kuntouttavan työtoiminnan aloittamisesta. Osallistujille tarjottiin kahvit. Tilaisuudesta poissaolleille asiakkaille yritettiin soittaa saman päivän aikana. Lisäksi oltiin yhteydessä lähettävään tahoon asiakkaan tilanteen selvittämiseksi. Neljälle ensimmäiseen tilaisuuteen kutsutuista asiakkaista annettiin uusi aika aktivointisuunnitelmatilaisuuteen. Pika-aktivointisuunnitelma on nimensä mukaisesti nopealla aikataululla toteutettava, matalan kynnyksen tilaisuus aktivointisuunnitelman laadintaa varten. Kuntouttavan työtoiminnan aloittaminen edellyttää aktivointisuunnitelman laatimista. Asiakkaille varattiin muutaman minuutin henkilökohtainen haastatteluaika, jolloin allekirjoitetiin ryhmätoimintaa varten esitäytetty aktivointisuunnitelmalomake. Tämän lisäksi tilaisuudessa tehtiin sopimus kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintaan osallistumisesta. Sopimuslomakkeeseen täydennettiin asiakkaan lähetteessä kirjattu henkilökohtainen tavoite jaksolle. Aktivointisuunnitelman uudistaminen toteutuu kaikkien osallistujien osalta ryhmätoiminnan loppupuolella, myös ryhmätoiminnan keskeydyttyä ennen sopimuksen päättymistä. Tilaisuuden jälkeen oltiin puhelimitse ja sähköpostitse yhteydessä seurakuntaan ja aikuissosiaalityöhön ja tiedotettiin uudesta aktivointisuunnitelmatilaisuudesta. Lähettäviä tahoja pyydettiin vielä kartoittamaan lisää asiakkaita ryhmätoimintaan. Lisäksi oltiin yhteydessä Työvoiman palvelukeskukseen asiakkaiden löytymiseksi. Toiseen infotilaisuuteen (4.9.12) oli kutsuttu kahdeksan asiakasta, joista neljä oli uusia lähetteitä. Tilaisuuteen osallistui toisella kutsulla kaksi aikuissosiaaltyön lähettämää asiakasta. Tilaisuudessa

10 9(34) oli yhteensä kahdeksan viranomaista; ryhmän ohjaajat, Te-toimen edustajat ja vantaan kaupungin asumisohjaaja. Tilaisuus toteutettiin istumalla ringissä ja keskustellen. Osallistujille tarjottiin kahvit. Ryhmän asiakaspaikkoja ei saatu täytettyä riittävästi, joten järjestettiin vielä kolmas mahdollisuus. Enää ei saatu järjestettyä sopivaa tilaa, joten päädyttiin tekemään suunnitelmat TE-toimen virkailijan työhuoneessa. Yhteisen ajankohdan löytäminen oli suuri haaste. Tämän lisäksi tehtiin yhteistyötä myös Petra Nuoret työhön ja kouluun hankkeen palveluohjaajien kanssa, jotta ryhmä saataisiin täyteen. Kehittämistarpeen kartoittamisvaiheessa yhdeksi arvioinnin kohteeksi oli noussut infotilaisuus- ja pikaaktivointisuunnitelmamalli. Infotilaisuudet sitoivat henkilökuntaa ja työaikaa ilman, että ryhmätoimintaan saatiin tehtyä riittävästi aktivointisuunnitelmia ja sopimuksia. Tämä ongelma tuli näytettyä toteen myös Koivukylän starttiryhmässä, hanke ei onnistunut tehostamaan toimintaa, vaikka asiakasohjaus monipuolistuikin. Työttömyyslukujen perusteella oletettiin, että Koivukylän alueen työttömistä olisi saatu helposti kartoitettua ryhmämuotoisesta kuntouttavasta työtoiminnasta hyötyvät asiakkaat. Asiakasrekrytoinnin merkittäväksi haasteeksi nousi kesäloma-aika ja työntekijävaihdokset. Sosiaalitoimessa pystyttiin pienemmällä henkilökunnalla toteuttamaan kiireelliset avuntarpeet, mutta ylimääräistä aikaa asiakkaiden suunnitelmien päivittämiseksi ja asiakastapaamisiin ei ollut. Seurakunnan lähetteistä vain yksi johti ryhmätoimintaan. Pohdittavaksi jää seurakunnan rooli toimijakentällä. Liittyykö asiakkaiden avuntarve ja yhteydenotot vain seurakunnan omaan toimintaan ja tarjoamaan apuun (keskustelu, omat ryhmät, rahallinen tuki), jolloin kytkeminen kunnan sosiaalisen kuntoutukseen ei ole asiakkaan palvelutarpeen mukaista tai oikea-aikasta? TE-toimen asiakkaiden infokutsu oli sidottu työnhakuun ja he osallistuivat tilaisuuteen, mutta vain yksi kiinnostui ryhmätoiminnasta.

11 10(34) 4.2 Ryhmätoimintajakso Kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminta järjestettiin ajalla Ryhmä kokoontui 1-2 päivänä viikossa pääsääntöiseti maanantaisin ja keskiviikkoisin, 4 tuntia päivässä klo Ryhmän kestoon ja ryhmäpäivien pituuteen oltiin tyytyväisiä. Ryhmän kokoontumispaikkana toimi Kafnetti os. Rautakallionkatu 3, VANTAA. Starttiryhmätoiminnan sisältöä suunniteltaessa pyrittiin siihen, että toiminta kiinnostaisi tasapuolisesti molempia sukupuolia ja eri elämäntilanteissa olevia asiakkaita. Tilaa jätettiin myös ryhmästä kumpuaville toiveille, joten ryhmäläisillä oli mahdollisuus vaikuttaa ryhmäpäivien sisältöön. Ryhmätoiminnassa pyrittiin sukupuolisensitiivisyyteen muun muassa huomioiden, että miehet ja naiset hakeutuvat edelleen töihin ja opiskelemaan eri aloille. Toisaalta jatkopaikkoja esiteltiin laajasti eri aloita, sillä asiakkaan tarpeet ja kiinnostuksen kohteet eivät ole suoraan pääteltävissä sukupuolesta. Toimintaan sisällytettiin myös mahdollisimman paljon erilaisia toiminnallisia harjoitteita. Oheiseen taulukkoon (taulukko 2) on merkitty tapaamiskertojen sisällöt ja asiakkaiden läsnäolot. viikko pvm viikonpv Teemat Paikalla (hyväksytt ävä poissaolon syy) ma Esittely ke Ryhmän odotukset ma Kuka minä olen 8 (1) ke Työpaikkatutustuminen: IKEA. 8 (1) ma Talousasiat ja velkaneuvontainfo 6 (2) ke Omat tavoitteet, aarrekartta 7 (1) ma Ympäristön havainnointi 7 (1) ke Havainnoinnin purku, mitä koimme 6 (2) ma Havainnoinnin purku, mitä teemoja. Tutustumiskäynti: Havukosken nuorisotalo 4 (3) ma Ryhmäläisten väliarviointi 7 (1) ke Arvot, voimavarat. Tutustumiskäynti: Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus 7 (1) ma Tutustumiskäynti: KONTTI 5 (3) ke Liikunta: luento, kuntosali, uinti 6 (2) ma Riippuvuudet: vierailu A-kiltaan 6 (2) ke Terveydenhoitaja 6 (2) ma Seurakunta 6 (2) ke Erilaiset oppimistyylit, koulutusohjaus 6 (2) ma Kuntouttava työtoiminta Tutustumiskäynti: Vantaan Valo, Minkkitie 6 (2) ke Tutustumiskäynti: Typ 7 (1) ma Millä askelilla eteenpäin 7 (1) ti Tutustumiskäynti: FAZER 6 (2) ma Tutustumiskäynti: Kirjasto ma Palaute ja arviointi 5 (2) ke Päätös: Keilahalli ja seurakunnan tarjoama lounas, sauna ja uinti. 6 (1) Taulukko 2. Ryhmäpäivien teemat

12 11(34) Ensimmäisten ryhmäkertojen aikana asiakkaalle tiedotettiin toiminnan rungosta, käyttiin läpi asiakkaan velvollisuudet ja oikeudet jakson ajalta sekä ideoitiin toimintaa ja selvitettiin asiakkaiden tavoitteita ryhmätoimintajaksolle. Teemoja työstettiin korttien, toiminnallisten harjoitteiden sekä Learning Cafe tyyppisen työskentelytekniikan avulla, jossa jaettiin kokemuksia ja rakennettiin yhteistä näkemystä. Tavoitteena oli samanaikaisesti tukea ryhmäprosessin käynnistymistä. Ideoinnin tuloksena asiakkaat tuottivat sisällöllisiä toiveita ryhmäpäiville: Erityisesti toivottiin potkua kouluun ja opiskeluun hakemiseen ja oman koulutussuunnan löytämiseen. Myös lisätietoa oppisopimuskoulutuksesta ja erilaisista korteista ja niiden päivittämismahdollisuuksista (esim. tulityö, työturvallisuus jne.) toivottiin. Lisäksi asiakkaita kiinnosti toimitilahuoltaja-/toimitilahoitajakoulutus ja lähihoitajakoulutus sekä media-ala. Tutustumiskohdetoiveiksi esitettiin Taffelin tehdas, messuilla käynti, Fazer ja kuntouttavan työtoiminnan tai työelämävalmennuksen mahdollisuudet. Ryhmäläiset myös laativat ryhmälle säännöt, joita palautettiin mieleen muutaman kerran ryhmätoiminnan aikana. Asiakaspalautteiden perusteella asiakkaat olivat tyytyväisiä siihen, että sovituista säännöistä pidettiin kiinni. Säännöiksi sovittiin: 1. Tauko n. 1 h välein, 5-7 min 2. Kännykkä äänettömällä tärkeisiin sovittuihin puheluihin vastataan 3. sovituista ajoista pidetään kiinni 4. kunnioita muita 5. oikeus ja velvollisuus ilmaista omia ajatuksia mahdollisuus olla hiljaa 6. olemme ryhmässä ilman päihteitä 7. juomme ryhmän alkaessa kahvit/teet Yhteisövalmennuksen lähtökohtana on työskentely oman elämäntarinan kanssa. Biografiatyöskentelyn tavoitteena on jakaa omaa elämänhistoriaa pienryhmissä. Starttiryhmässä biografiatyöskentely toteutettiin elämäntarinapajana. Aluksi varattiin aikaa itsenäiselle työskentelylle, jossa tuotettiin paperille elämän jana. Janalle sai liimata kuvia, piirtää tai kirjoittaa sanoja, asioista, ihmisistä ja tilanteista jotka ovat vaikuttaneet elämään. Itsenäisen työskentelyn jälkeen elämäntarina jaettiin asiakkaan valitsemalla avoimuudella pienryhmässä. Kullekin tarinalle oli varattu aikaa 20 minuuttia. Sinä aikana kertojaa ei saanut keskeyttää, eikä tarinaa kommentoida. Tarinan päätyttyä käytettiin 10 minuuttia aikaa kysymyksiin ja kommentteihin Toimeksiannossa korostettiin, että kyseessä on kertomus omasta elämästä yhteisöjen näkökulmasta. Ajatuksena on, että oman taustan ja arvolähtökohtien tiedostaminen mahdollistaa uusien näkökulmien avautumisen. Biografiatyöskentely jakautui kuitenkin pilottiryhmän aikana myös muille ryhmäkerroille esimerkiksi arvojen ja työteeman ympärillä sidottujen teemojen yhteydessä. Toinen keskeinen yhteisövalmennuksen elementti on havainnointi. Ryhmäläisiä pyydettiin kiertämään rajatulla alueella ja tekemään siitä havaintoja. Tehtävänantona oli: Mitä näen, kuulen, haistan, maistan. Työskentelymalli oli vapaa, eikä esimerkiksi odotettu kaikkien tuottavan kirjallista tuotosta. Ehdoton sääntö oli, että havaintoja tuli tehdä yksin. Yksin kulkeminen aiheutti paljon keskustelua. Se koettiin vieraaksi ja ympäristössä hämmennystä herättäväksi, jopa epämiellyttäväksi toiminnaksi. Heräsi kysymys mitä ihmiset ajattelevat?. Havainnointi vaati poistumista omalta mukavuusalueelta. Toisaalta joku toinen ei kokenut tehtävää mitenkään haastavana, vaan luontevana ja helppona. Havainnoinnin tuloksia käsiteltiin yhdessä heti havainnoinnin jälkeen ja seuraavilla ryhmäkerroilla. Palautekeskustelussa omaan asuinalueeseen oltiin tyytyväisiä, joitain ideoita alueen kehittämiseen nousi mm. nuorisotalon päiväkäytön hyödyntäminen. Havainnoinnin haastavuudesta ja vierauden tunteesta huolimatta ryhmä tuotti tietoa asuinympäristöstään. Havaintokokemukset eivät kuitenkaan nousseet heti merkittäviksi. Palautekeskustelussa ehdotettiin, että havainnointi olisi hyödyllisempää, jos se olisi toteutettu toisella alueella. Toisaalta havainnoinnin avulla ryhmäläiset oppivat jotain uutta omista toimintatavoistaan ja täten se tuki biografiatyöskentelyä. Havainnointi kytkeytyi ryhmätoiminnan jatkoon ja käytännössä havainnointia tapahtui koko ryhmätoimintajakson ajan. Samalla, kun ryhmäläiset kävivät tutustumiskäynneillä he prosessoivat omia mahdollisia jatkopolkujaan ja mahdollisuuksiaan työelämäosallisuuteen. Tätä prosessia tuki yksilökohtainen sosiaaliohjaus, jota asiakkaille tarpeen mukaan tarjottiin. Tutustumiskäynnit ja palveluesittelytapaamiset järjestettiin osittain yhdessä muiden starttiryhmien kanssa. Osa tutustumiskäynneistä koettiin onnistuneiksi, toiset eivät kiinnostaneet. Asiakaspalautteissa

13 12(34) tutustumiskäynnit mainittiin kuitenkin tärkeänä tai erittäin tärkänä toimintona. Ryhmän ohjaajien palautekeskustelussa todettiin, että havainnointitehtävä näytti kannustaneen asiakkaita erilaisten vierailujen yhteydessä ottamaan tarkastelevan ja asioita kyselevän sekä havainnoivan otteen. Tutustumiskäyntejä järjestettiin myös asiakkaan yksilöllisen suunnitelman mukaisesti ja ne toteutettiin erillään ryhmäpäivistä ja yhdessä sosiaaliohjaajan (KOPPI-hankkeen projektityöntekijä) kanssa. Sosiaaliohjaajan lähityö sisälsi asiakkaan prosessin tukemista ja siirtymän valmistelua, työote oli tulevaisuusorientoitunut. Sosiaaliohjaaja vastasi asiakkaiden jakson aikaisesta, kuntouttavaan työtoimintaan liittyvästä verkostotyöstä. Tämä piti sisällään esimerkiksi käynnin velkaneuvonnassa ja yhteydenttoja päihdepalveluihin ja tutustumiskäyntien järjestämisen. Ryhmätoiminnan rinnalla jokaiselle asiakkaalle tarjottiin vähintään yksi yksilöaika, jolloin tehtiin tilannearvio asiakkaan jatkopolkusuunnittelua varten. Lisäksi sosiaaliohjaaja osallistui lähes jokaiseen ryhmäkertaan ohjaajana. Loppuarviointiin vastanneista asiakkaista kuitenkin kaksi kuudesta ilmoitti, ettei tavannut sosiaaliohjaajaa riittävän usein. Yhteisöterveydenhoitaja Merja Asplund osallistui ensimmäiselle ja toiselle ryhmäkerralle, lisäksi hän vastasi yhden ryhmäkerran sisällöstä. Hän tiedotti asiakkaille mahdollisuudesta osallistua terveystarkastukseen ja samalla hoiti ajanvarauksen sekä jakoi esitietolomakkeet (liite 9) täytettäväksi. Terveystarkastus räätälöitiin asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Terveystarkastuksissa kävi kahdeksan henkilöä. Yhdellä asiakkaista oli hoitokontakti terveysasemalle, eikä hän kokenut tarpeelliseksi tulla terveystarkastukseen. Tarkastukset toteutettiin eri päivinä kuin ryhmä kokoontui. Ryhmäläiset, yhtä lukuun ottamatta, asuivat lähellä toimipistettä. Asiakkailta pyydettiin kirjallisesti lupa tarkastella terveysaseman potilastietojärjestelmää. Vastaanotolla pyydettiin lisäksi suullinen lupa tietojen vaihtoon sosiaaliohjaajan kanssa, mikäli terveystiedoilla on oleellista vaikutusta työhön sijoittumiseen. Kaikki ryhmäläiset antoivat edellä mainitut luvat. Terveystarkastuksissa ei tullut esiin uusia tutkittavia asioita. Rokotuksissa oli puutteita ja joillekin asiakkaille tehtiin lähete laboratorioon. Terveydenhoitaja antoi vastaukset seuraavan starttiryhmän tapaamisen yhteydessä. Aivan kaikki eivät käyttäneet lähetettä. Starttiryhmäpäivinä järjestyi verenpaineseuranta sitä tarvitseville. Lisäksi asiakkaille tarjottiin mahdollisuus kuulotestiin. 4.3 Arviointi Ryhmän toimintaa arvioitiin jokaisen ryhmäpäivän jälkeen käydyssä ohjaajien keskustelussa. Keskustelujen tavoitteena oli reflektoida ryhmän prosessia ja pohtia siinä tarvittavaa suuntaamista. Varsinaiset arviointitilaisuudet järjestettiin ryhmäläisille kaksi kertaa, ja Ryhmäläiset palaute kerättiin kirjallisena sekä palautepajakeskusteluissa, joista tehtiin muistiinpanot. Ohjaajien arviointikeskustelut käytiin erillisinä tilaisuuksina ulkopuolisen vetäjän, työllisyyspalveluiden kehittämispäällikkö Ritva Joutsenlahden ohjaamina. Arvioinnit toteutettiin kolme kertaa; , sekä Starttiryhmä oli kaikkien palautekyselyyn vastanneiden asiakkaiden (6/8) mielestä oikea vaihtoehto tässä elämäntilanteessa ja yhtä lukuun ottamatta kaikki kokivat saaneensa ryhmän aikana apua jatkosuunnitelmiesi selvittämisessä. Toiminnan järjestäminen omalla alueella, lähellä kotia koettiin hyvänä ratkaisuna. Lisäksi todettiin, että viikottaisella toimintaan osallistumisella oli vaikutuksia yhteisössä, erityisesti yksittäisten asiakkaiden verkostoissa. Joku koki näkevänsä liikaa tuttuja ja olisi toivonut tilanteen olevan toisin. Ryhmäläiset arvostivat päivittäin, lounasaikaan tarjottua lämmintä ateriaa. Lisäksi muu taloudellinen hyöty koettiin tärkeänä, vaikka toisaalta ylläpitokorvauksen ja toimintarahan määrää ehdotettiin nostettavaksi. Matkakorvaukseen oltiin tyytyväisiä. Tuet ja raha-asiat mietityttivät noin yleisesti, esimerkiksi osallistumisen vaikutus ns. karenssien purkautumiseen. Asiakkaat kertoivat toiminnan luoneen rytmiä ja säännöllisyyttä elämään, mutta osa toivoi, että ryhmäpäivä olisi alkanut aikaisemmin. Tutustumiskäynnit koettiin hyvinä, vaikutti siltä, että kohteista löytyi jokaiselle jotakin. Tiedon saanti,esimerkiksi siitä mihin voi suuntautua vei eteenpäin. Asiakkaiden mukaan heidän asiansa järjestyivät, toimintaan osallistuminen lisäsi positiivista ajattelua ja toi hyvää mieltä. Jatkosuunnitelmien osalta osa asikkaista koki painostusta, mikä toisaalta vei asioita eteenpäin.

14 13(34) Jatkosuunnitelmien tekeminen myös motivoi jatkamaan. Palautteessa toivottiin enemmän aikaa erilaisten vaihtoehtojen miettimiselle. Ryhmän ilmapiiri koettiin rennoksi ja porukka hyväksi. Kokemusten jakaminen ja vertaistuki oli tärkeää. Ryhmän vuorovaikutus tuntui toimivalta ja ryhmässä käytiin paljon keskinäistä ajatustenvaihtoa. Ryhmässä vallitsi välitön ja iloinen ilmapiiri, ristiriitatilanteet käsiteltiin heti. Asiakkaat sitoutuivat toimintaan hyvin, vain viimeisellä kahdella ryhmäkerralla poissaolot johtuivat muusta kuin hyväksyttävästä syystä. Kymmenestä sopimuksesta keskeytettiin kaksi. Näistä toinen ei aloittanut palvelussa lainkaan ja toinen jäi pois ensimmäisen kerran jälkeen, eikä enää halunnut palata ryhmätoimintaan. Ohjaajat koettiin positiivisina ja asiansa osaavina, mutta myös tavallisina ihmisinä. Asiakaspalautteissa todettiin muun muassa, että kaikki ohjaajat sopivia ryhmätyöskentelyyn, kukaan ei ollut tärkeilevä, ohjaajat ovat samaa ryhmää, mukava kun ohjaajat ovat myös olleet mukana toiminnassa. Lisäksi mainittiin, että ohjaajien kanssa oli helppo keskustella. Ohjaajien itsearvioinnissa todettiin yhteistyön sujuneen erinomaisesti. Vahva luottamus työtoverin läsnäoloon ja ammattitaitoon synnytti hyvän flow`n. Toiminnan selkeä rakenne (tilat, ohjelma ruokailu) sai käytännön järjestelyt tuntumaan vaivattomilta. Yhteistyö toimi dialogisia periaatteita noudattaen: toisia kunnioittaen, kuunnellen, oman äänen esille tuoden sekä yhteinen ymmärrys muodostaen. Yhteistyö koettiin voimaannuttavana. 4.4 Asiakkaiden jatkopolut Asiakaspalautteessa todettiin ryhmätoiminnan hyvän puolena se, että asioita tapahtui tahdosta huolimatta. Toiminnan käynnistyessä pari asiakasta ilmoitti, ettei tavoittele minkäänlaista työelämäosallisuutta. Starttiryhmän aikana ajattelussa tapahtui kuitenkin muutos. Yhden asiakkaan hyväntahtoinen kommentti jatkosuunnitelmatarjouksiin oli, että arvasin, ettei tästä loppua tule. Hänellekin löytyi elämäntilanteeseen sopiva, työelämäosallisuutta sisältävä ratkaisu. Ryhmätoiminnan aikana asiat alkoivat järjestyä ja uusia mahdollisuuksia avautui. Ryhmätoiminnan alkuvaiheessa lähes kaikkien työllistymispolun suunnitelmat olivat jäsentymättömiä. Asiakkailla oli ajatuksia ja ymmärrys omista kiinnostuksen kohteesta tai ratkaisuja vaativasta ja elämänhallintaan liittyvästä haasteesta. Osalla asiakkaista ensisijaisena tavoitteena oli koulutukseen osallistuminen. Tähän tavoitteeseen pyrittiin vastaamaan, sillä koulutukseen osallistuminen edesauttaa työllistymistä, koska alhainen koulutustaso on usein työllistymisen esteenä. Osa asiakkaista oli kiinnostunut pitkäkestoisesta ammatillisesta koulutuksesta, mutta osa halusi vain lyhyempiä ja kevyempiä koulutusmahdollisuuksia esim. erilaisten korttikoulutusten muodossa. Polkua kohti koulutusta lähdettiin muutaman asiakkaan kanssa rakentamaan siten, että ensin tarjottiin mahdollisuus tutustua kyseiseen alaan. Työtoimintapaikkaa kartoitettaessa etsittiin sellainen työtoimintapaikka, joka voisi jatkossa tarjota asiakkaalle oppisopimuskoulutuspaikan tai riittävän monipuolista työkokemusta. Yhden asiakkaan kohdalla tärkeimmäksi nousi säännöllisen päivärytmin ylläpitäminen ja työkokemuksen kartuttaminen ennen koulutusvaihtoehtoihin tutustumista ja kouluun hakeutumista. Asiakkaiden tavoitteet saattoivat myös liittyä muun elämänhallinnan tukemiseen. Työllistymispolkua lähdettiin tällöin suunnittelemaan näiden tavoitteiden pohjalta. Esimerkiksi säännöllinen osallistuminen toimintaan edesauttaa velkajärjestelyissä, asunnon saamisessa, päihdehoidossa tai terveydentilan vaikutuksen arvioinnissa. Kaikkien starttiryhmään osallistuneiden asiakkaiden jatkosuunnitelmat sisälsivät jatkon kuntouttavassa työtoiminnassa. Kolmella asiakkaalla kuntouttava työtoimintajakso sovittiin alkavaksi heti ryhmätoimintajakson päättymistä seuraavana päivänä. Kolmen asiakkaan kohdalla työtoimintapaikka toivoi jakson alkavan vasta seuraavan vuoden puolella. Kahden asiakkaan kohdalla sopimuksen teko viivästyi ja kuntouttava työtoiminta käynnistyi tai toimintapaikkaa etsittiin vasta vuoden 2013 alussa. Sopimukset tehtiin vaihtelevasti Vantaan kaupungin yksiköihin (2), järjestöihin (2, 1 suunnitteilla), pajalle (1) ja ostopalvelupaikkoihin (2). Kehittämishankkeen aikana yllättäväksi haasteeksi toiminnassa nousi peruspalveluiden ja erityisesti työllisyyspalveluiden sosiaalityöntekijän rooli ja sovitut käytännöt. Yleensä kuntouttava työtoiminta käynnistyy

15 14(34) siten, että alueen tai Työvoiman palvelukeskuksen sosiaalityöntekijä osallistuu kunnan edustajana aktivointisuunnitelman laadintaan. Kunnan edustaja kirjaa aktivointisuunnitelman tiedot asiakastietojärjestelmään ja laatii lähetteen kuntouttavaan työtoimintaan (aikuissosiaalityöstä) tai tekee suoraan lähetteen sosiaaliohjaukseen tai ostopalveluun (Typ). Kehittämishankkeen osalta lähetekäytäntö oli joidenkin asiakkaiden kohdalla turhaa, sillä sopimukset ja järjestelmäkirjaukset oli jo tehty. Näin ollen asiakkuus työllisyyspalveluiden sosiaalityöntekijällä aktivoitui kesken asiakkaan kuntoutusprosessin. Viranhaltija, joka teki päätöksen starttiryhmään osallistumisesta, ei välttämättä jatkanut asiakkaan kanssa siinä vaiheessa, kun varsinainen työtoiminta käynnistyi. Toinen haasteeksi noussut käytännön asia oli aktivointisuunnitelmiin osallistujien kokoonpano. Ratkaisematta jäi kenen olisi hyvä olla mukana aktivointisuunnitelmatilaisuudessa tilanteessa, jos asiakkaalle on jo tehty yksilöllisen tavoitteen mukaisesti sopimus kuntouttavaan työtoimintaan jatkona ryhmäjaksolle. Koivukylän ryhmässä yhden asiakkaan aktivointisuunnitelmatilaisuuteen osallistui sekä alueen, että työllisyyspalveluiden sosiaalityöntekijä. Tällöin asiakas saattoi samalla tarkistaa toimeentuloturvansa mm. harkinnanvaraisen toimeentulon suhteen ja tavata työllisyyspalveluiden vastuusosiaalityöntekijänsä, joka tuli tekemään viranhaltijapäätöksen kuntouttavan työtoiminnan jaksosta. Tilaisuus vaikutti toimivalta ja asiakaslähtöiseltä, vaikka työllisyyspalveluiden sosiaalityöntekijöiden keskuudessa käytiinkin tästä eriävää keskustelua. Lisäksi aikataulut sopimusten toimittamisesta työllisyyspalveluiden sosiaalityöntekijän käsittelyyn aiheutti keskustelua. Jostain syystä Koivukylän starttiryhmän TE-toimen kirjaus URA-tietojärjestelmässä oli tulkinnanvarainen pika-aktivointisuunnitelmien kirjausten osalta. Tämä aiheutti kysymyksen siitä, voidaanko sopimuksen perusteella tehdä tarvittavat päätökset ja antaa lausunto maksajataholle. Kokeiluhankkeen aikana ei saatu vastausta sopimuslomakkeen käsittelyajan pituuteen, yleensä käsittelyyn on sovittu varattavaksi 2-3 viikkoa. Myös asiakkaiden jakautuminen eri sosiaalityöntekijöille jäi epäselväksi, työllisyyspalveluiden sosiaalityöntekijöiden aluejaosta ollaan luopumassa, mutta uudesta asiakkuuksien jakotavasta ei ole vielä tiedotettu. Tehtyjen sopimusten jakamien vastuusosiaaliohjaajan määrittelemiseksi oli myös haastavaa ja harkittavaksi tarvitaanko tehtyihin sopimuksiin vielä lähetelomake. Esimerkiksi sosiaaliohjauksen tavoitteet eivät tule ilmi sopimuslomakkeesta, mutta ne toisaalta löytyvät aktivointisuunnitelmasta. Asiakkaiden lähetteiden tai sopimusten käsittely ei voi viivästyä, sillä asiakkuudet käynnistyvät nopeasti ja sosiaaliohjaajan nimeämisellä on kiire. Koivukylän starttiryhmän osalta vastuusosiaaliohjaajan nimeäminen kuitenkin viivästyi mm. vuosilomien takia.

16 15(34) 5. Pohdinta Vuoden 2013 organisaatiouudistukset TE-toimessa sekä Vantaan kaupungin työllisyyspalveluissa ja sosiaalitoimessa tulee huomioida suunniteltaessa kehittämishankkeen tulosten mahdollista juurruttamista peruspalveluihin. Kehittämishankkeen myötä päätettiin ottaa käyttöön ennen ryhmätoimintaa järjestetyt yksilölliset aktivointisuunnitelma-ajat. Tämä kuitenkin edellyttää henkilöstön resursointia ja tiivistä yhteistyörakennetta, jossa yhteisistä tapaamisajoista sovitaan. Ryhmätoiminnan loppupuolella toteutettavan aktivointisuunnitelman ajanvaraus tulisi toteuttaa jo alkuaktivointisuunnitelman yhteydessä. Suunnitelman tarkistus olisi täten myös helppo tiedottaa yhteistyökumppaneille. Koivukylän starttiryhmässä asiakkaat kohdattiin ilman ennakkotietoa heidän yksilöllisestä taustastaan. Lähtökohtana oli luottamus lähettävän tahon palvelutarvearvioon. Asiakkaan jakson tavoitteet oli kirjattuna lähetelomakkeessa. Hyvien kokemusten myötä tämä toimintamalli päätettiin ottaa käyttöön työllisyyspalveluiden starttiryhmissä vuonna 2013 (liite 11). Yhteistyökokouksissa toimijoiden kanssa sovittiin kokeiltavaksi mallia, jossa lähettävä taho alkukartoittaa asiakkaan tilanteen ja tekee tämän perusteella tarvittavat ja sovitut järjestelmäkirjaukset. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä lähettävien tahojen kanssa. Palvelun sisällöstä tiedottaminen on tärkeää oikea-aikaisen palveluun ohjauksen toteutumiseksi. Omalta alueelta löytyvät mahdollisuudet kiinnostivat asiakkaita, mutta toivat esiin myös rajoituksia. Tulevan toiminnan suunnittelussa tulisi huomioida ja pitää mielessä ihmisten elinympäristö ja sen yksilölliset vaikutukset. Työllisyyspalveluiden sosiaalityöntekijän rooli asiakkaan siirtymätilanteessa starttiryhmästä varsinaiseen kuntouttavaan työtoimintaan muuttui kehittämishankkeen myötä. Aiemmin viranhaltija, joka teki päätöksen starttiryhmään osallistumisesta, ei välttämättä jatkanut asiakkaan kanssa siinä vaiheessa, kun varsinainen työtoiminta käynnistyi. Kehittämishankkeen tuloksena sovittiin, että starttiryhmälle nimetään vastuusosiaalityöntekijä, joka jatkaa asiakkaan prosessinhaltijana ryhmätoiminnan jälkeen, mikäli asiakkuus jatkuu muussa kuntouttavassa työtoiminnassa. Poikkeuksena tästä ovat Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat, joiden asiakkuus säilyy aiemmin määritellyllä työllisyyspalveluiden sosiaalityöntekijällä. Siirtyminen kuntouttavan työtoiminnan sosiaaliohjaukseen tulisi nopeutua uuden toimintamallin myötä, sillä asiakkaiden jatkosopimukset on jo sovittuna ryhmätoiminnan päättyessä. Toisaalta tämä edellyttää uudenlaisen saattaen vaihtaen - mallin omaksumista työtavaksi. Tuloskorteilla kuvataan rakenteita ja mittareita, työn sisällöllinen kuvaus ja etenkin sen laadullisen vaikuttavuuden pohtiminen on jäänyt vähäiseksi. Laadullista on vaikea kuvata määrällisesti. Koivukylän starttiryhmän osalta voidaan todeta asiakkaiden tilanteiden muuttuneen huomattavasti lähtökohtatilanteesta. Joku koki tietotulvan tehneen jatkosuunnitelmat entistä avoimemmiksi, toinen löysi välitavoitteita, jonka kautta voi rakentaa polkua kohti työllistymistä. Asiakaspalautteiden perusteella voidaan kuitenkin todeta ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan olleen vaikuttavaa muun muassa työelämäosallisuuden mahdollistumisena. Pitkän ajan vaikutuksia ei toki vielä voida arvioida. Koivukylän starttiryhmällä oli vaikutusta ohjaajien ammatilliseen kasvuun. Ohjaajien osaaminen vahvistuu vielä kevään 2013 aikana CABLE yhteisötyön valmennuksen opinnoilla. Tällöin myös mahdollistuu starttiryhmän kokemusten jakaminen muiden kanssa. Kehittämishankkeen aikana CABLE-metodia sovellettiin uudella tavalla. Biografiatyöskentelyä ja havainnointia toteutettiin kolmen kuukauden jakson ajan. Viikottaisten ryhmätapaamisten aikana käsiteltiin yhdessä nähtyä ja koettua. Lisäksi rinnalla kulki asiakkaan oma yksilöllinen prosessi jatkosuunnitelman laatimiseksi. Tätä prosessia tuki yksilösosiaaliohjaus, mutta myös ryhmän tuottama vertaistuki. Ohjaajat työskentelivät yhdessä asiakkaiden rinnalla. Toimintaympäristön huomioiminen palvelun tuottamisessa nousi kehittämishankkeen myötä merkittäväksi uudeksi näkökulmaksi. Toiminnan järjestämisellä oli vaikutuksia yhteisössä esimerkiksi joidenkin asiakkaiden jatkopoluilla oli suora vaikutus paikallisen työpaikan henkilöstöresurssiin, vaikka tätä työpanosta ei laskettaisikaan mitoituksiin. Palautekeskustelussa arvioitiin lisäksi, että ryhmäläisistä saattoi tulla toimintaan osallistumisen myötä muutosagentteja ympäristössään ja omassa elinpiirissään. Asiakkaiden kertoman mukaan ryhmätoiminnan aikana koettiin jopa voimaannuttavana se, kuinka hyvä paikka Koivukylä on elää ja olla.

17 LIITE 1 Kutsu aktivointisuunnitelmatilaisuuteen, sivut 1/23.8 tai 4.9 sekä sivu 2 KUTSU AKTIVOINTISUUNNITELMATILAISUUTEEN Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) tuli voimaan Lain mukaan kunta ja työhallinto ovat velvollisia tekemään yhdessä kanssasi aktivointisuunnitelman. Kuulut aktivointiehdon piiriin, koska olet saanut työmarkkinatukea tai työttömyysetuutta yli 180 päivää, tai pääasiallinen toimeentulosi on viimeisen neljän kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen. Kutsumme Sinut tekemään pika-aktivointisuunnitelman sekä sopimuksen yhdessä Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden ja TE-toimiston kanssa osallistumisestasi kuntouttavan työtoiminnan Koivukylän starttiryhmään. Tilaisuus on TE-toimiston infotilassa, os. Vernissakatu 8C, VANTAA torstaina klo 9.00 Jos et pääse tulemaan tilaisuuteen, ota mahdollisimman pian ennen tilaisuutta yhteyttä uuden ajan sopimista varten: Ira Mattila Irma Liljeström Vantaan kaupunki, työllisyyspalvelut Meidän kylä -hanke KOPPI-hanke p p

18 LIITE 1 Kutsu aktivointisuunnitelmatilaisuuteen, sivut 1/23.8 tai 4.9 sekä sivu 2 sivu1 KUTSU AKTIVOINTISUUNNITELMATILAISUUTEEN Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) tuli voimaan Lain mukaan kunta ja työhallinto ovat velvollisia tekemään yhdessä kanssasi aktivointisuunnitelman. Kuulut aktivointiehdon piiriin, koska olet saanut työmarkkinatukea tai työttömyysetuutta yli 180 päivää, tai pääasiallinen toimeentulosi on viimeisen neljän kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen. Kutsumme Sinut tekemään pika-aktivointisuunnitelman sekä sopimuksen yhdessä Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden ja TE-toimiston kanssa osallistumisestasi kuntouttavan työtoiminnan Koivukylän starttiryhmään. Tilaisuus on TE-toimiston infotilassa, os. Vernissakatu 8C, VANTAA tiistaina klo Jos et pääse tulemaan tilaisuuteen, ota mahdollisimman pian ennen tilaisuutta yhteyttä uuden ajan sopimista varten: Ira Mattila Irma Liljeström Vantaan kaupunki, työllisyyspalvelut Meidän kylä -hanke KOPPI-hanke p p

19 LIITE 1 Kutsu aktivointisuunnitelmatilaisuuteen, sivut 1/23.8 tai 4.9 sekä sivu 2 Ryhmätoimintajakso Kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintaa on ajalla Ryhmä kokoontuu 1-2 päivänä viikossa (maanantai ja keskiviikko), 4 tuntia päivässä (klo ). Paikkana on Kafnetti os. Rautakallionkatu 3, VANTAA. Ryhmätoiminnan sisältö Ryhmätoiminta sisältää elämänhallintaan, hyvinvointiin ja jatkosuunnitelmiin liittyviä teemoja. Jakson aikana on mahdollisuus tehdä tutustumiskäyntejä ja retkiä. Lisäksi kaikille asiakkaille tarjotaan terveydenhoitajan tekemä terveystarkastus ja sosiaaliohjaajan yksilökeskusteluaikoja. Ryhmätoiminnan loppupuolella tehdään laajempi aktivointisuunnitelma, jossa etsitään Sinulle parhainta mahdollista jatkopolkua. Poissaolot Kuntouttavan työtoiminnan aikaisista poissaoloista tulee aina ilmoittaa ryhmänohjaajalle. Sinulla on tämän lisäksi selvitysvelvollisuus omalle työvoimaohjaajalleen/te-toimistolle poissaolosta, jotta työmarkkinatuen maksatus ei viivästy. Etuudet Ryhmätoiminnan ajalta maksetaan ylläpitokorvausta/toimintarahaa 9 toimintapäivältä jälkikäteen sekä matkakulut 30 päivän lipun mukaan kuukausittain tilillesi. Lisäksi ryhmäpäivän aikana tarjotaan kahvit voileipineen. Tervetuloa mukaan!

20 LIITE 2 LÄHETE KOIVUKYLÄN STARTTIRYHMÄÄN LÄHETE KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KOIVUKYLÄN STARTTIRYHMÄN AKTIVOINTISUUNNITELMATILAISUUTEEN Tällä lomakkeella seurakunnan diakoni tai aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja voi tehdä asiakkaasta lähetteen ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan Koivukylän starttiryhmään. Pika-aktivointisuunnitelmatilaisuus järjestetään klo 9 TE-toimiston infotilassa os. Vernissakatu 8 C, VANTAA. Ryhmä kokoontuu ajalla , 1-2 kertaa viikossa, 4 tuntia päivässä Koivukylän Kafnetissa. Asiakkaille maksetaan ylläpitokorvaus/toimintaraha 9 /toimintapäivä ja matkakulut 30 päivän lipun mukaan kuukausittain. Ryhmätoiminnasta tehdään kuntouttavan työtoiminnan päätös ja osallistuminen edellyttää asiakkaalta toimintaan sitoutumista. Asiakkaalla on velvollisuus ilmoittaa poissaoloista sosiaaliohjaajille sekä tehdä niistä selvitys TEtoimistoon. Kolmen kuukauden jakson aikana pohditaan yhdessä asiakkaan kanssa hänen tilannettaan ja laaditaan henkilökohtainen jatkosuunnitelma. Tavoitteena on elämänhallinnan vahvistuminen, hyvinvoinnin lisääntyminen ja asiakkaan kannalta parhaan mahdollisen jatkopolun löytäminen. Ryhmätoiminnan loppupuolella järjestetään aktivointisuunnitelma yhteistyössä TE-toimiston ja Vantaan kaupungin kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan toteuttamista ohjaa Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001). Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkäaikaistyöttömille, jotka eivät ole työllistyneet Työ- ja elinkeinohallinnon keinoin. Kuntouttavalla työtoiminnalla parannetaan pitkään työttöminä olleiden elämänhallintaa ja työllistymismahdollisuuksia. Asiakkaan nimi TIEDOT ASIAKKAASTA Henkilötunnus Aktivointiehdon täyttyminen tarkistettu pvm: Osoite Asiakkaan tavoitteet kuntouttavan työtoiminnan jaksolle: Asiakkaalle on kerrottu kuntouttavasta työtoiminnasta sekä työttömän työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet Asiakkaalle on annettu kutsu aktivointisuunnitelmatilaisuuteen Nimi LÄHETTÄVÄN TAHON YHTEYSTIEDOT Puhelin Toimipiste Lähete toimitetaan osoitteella: Kuntouttava työtoiminta, Vernissakatu 6, 6. kerros, VANTAA. Sosiaalityöntekijät voivat lähettää lomakkeen sähköpostitse osoitteeseen typastartti@vantaa.fi.