Tuloerot ja talouden menestys

Transkriptio

1 Tuloerot, talouskasvu ja kriisit TSL Helsinki Matti Tuomala Tuloerot ja talouden menestys Yleensä taloudessa ei mene hyvin, elleivät tuloerot kasva, Konsernijohtaja Björn Wahlroos Prima 8/2007 Talouden kasvu voi johtaa tuloerojen kasvuun jos suuri yleisö näin sallii. (TalousNobelisti Robert Solow 2009 TV1) 1

2 Tuloerot ja markkinaliberaaliretoriikka Varakkaita suosiva politiikka hyödyttää pitemmän päälle muitakin, myös köyhiä. Valumisteoria (trickle down) Tuloerot tuovat talouteen dynamiikkaa toisin kuin progressiivinen verotus ja uudelleenjakava yhteiskuntapolitiikka Tuloerot talouden kasvu Onko tuloerojen ja talouden kasvun välillä jokin riippuvuus? Positiivinen, negatiivinen, ei ollenkaan? Lineaarinen vai epälineaarinen 2

3 Tuloerot talouden kasvu Positiivinen suhde - Klassinen malli: kapitalistien säästämisaste 1 ja työläisten nolla tuloerojen kasvu lisää talouskasvua - Tuloerojen tai niiden kasvulla kannustin vaikutus edistää talouden kasvua Negatiivinen suhde - Pienet tuloerot poliittinen vakaus kasvu - Suuret tuloerot & epätäydelliset luottomarkkinat & koulutusinvestoinnit heikentävät kasvua Ei ollenkaan Empiirinen testaus 1990-luvulta lähtien useita tutkimuksia: tuloerojen ja kasvun välille on saatu sekä negatiivinen, positiivinen että ei ollenkaan suhde. Tulonjakoaineistojen puutteet tutkimuksen suuri rajoitin. Toistaiseksi paras aineisto, The World Top Income Database (WTID); Atkinson et al. Ylimpien tulo-osuuksien (WTID) ja sitä seuraavan talouskasvun välillä ei näytä olevan positiivista yhteyttä. Elina Tuominen (2012). Ei tue näkemystä, jonka mukaan suuret tuloerot (suuret ylimmät tulo-osuudet) automaattisesti edistävät taloudellista kasvua vrt trickle down teoria. Suuret tuloerot eivät ole myöskään hyväksi kasvun pysyvyydelle/kestävyydelle 3

4 Oikeudenmukainen talouskasvu Suomi nautti pitkään maineestaan maailman pienempien tuloerojen maana. Tilanne kuitenkin muuttui varsin dramaattisesti 1990-luvun puolivälin jälkeen. Laman jälkeisellä kymmenvuotisjaksolla ( ) Suomen tuloerojen kasvu oli OECDmaiden nopeinta. Erityisesti 1990-luvun loppupuolella tapahtunut ylimpien tulojen kasvu oli poikkeuksellista Suomen taloushistoriassa. Ylimmät käytettävissä olevan tulon osuudet , % Riihelä et al HES IDS Per cent 10 Top 0.1 % Top 1 % Top 5 % Top 10 %

5 Keskimääräiset käytettävissä olevat tulot ylimmissä ja alimmissa desiileissä sekä ylimmässä yhdessä prosentissa, 2009 hinnoin Riihelä et al Euroa desiili 2.desiili 9.desiili 10.desiili Ylin % Kaikki Ylin 1 % (keskiarvo) Ylin 1 % (mediaani) Euroa %-piste (keskiarvo ja mediaani) 1.-9.desiili (keskiarvo ja mediaani) Kuvio: Käytettävissä olevat reaalitulot Riihelä et al

6 Oikeudenmukainen talouskasvu Jos julkisen vallan politiikka verotuksen ja julkisten ohjelmien kuten koulutuksen ja terveydenhoidon kautta vastustaa tuloerojen kasvua, talouskasvu ei johda lainkaan tuloerojen kasvuun (Solow 2009 TV1) Vuodesta 1993 vuoteen 2000 käyttävissä olevien tulojen kokonaiskasvusta meni ylimmälle 1 prosentille noin viidennes (18 prosenttia). USA:ssa % meni ylimmälle 1%. Vallatkaa Wall Street on reaktiota tähän, yllättävän myöhään kuitenkin. Tuloerot ( ) talouden kriisit Onko talouden kriisiherkkyys yhteydessä tuloeroihin tai niiden kasvuun? Tai toisinpäin Onko tuloerojen ja talouden kriisien välillä olemassa jokin suhde? Noudattaako se ylösalaisin olevaa V- kirjainta? 6

7 Tuloerojen kasvu ja talouden kriisit Suurituloisimman promillen (0.01%)tuloosuuden kasvu ja talouden kuplat (USA) Suurituloisimman promillen osuus saavutti huppukohdan pörssiromahdusvuotta 1929 edeltävänä vuonna Selittääkö kupla superrikkaiden tuloosuuden kasvua vai päinvastoin? 7

8 Tuloerot ja finanssikriisi 2008 finanssikriisissä samoja piirteitä kuin 1929 kriisissä Näyttäisi noudattavan käännettyä V- muotoa. Tuloerot ennen kriisiä 1929 kasvoivat ja kriisin jälkeen pienenevät. Entä nyt? Entä Suomen ja pohjoismaiden kriisi luvun alussa Ylimmän 1:n % tulo-osuudet (veroa edeltävä tulo) pohjoismaissa (9) 8

9 Pohjoismaiden kriisi 1990-luvun alussa Tuloerot ennen 1990 luvun alun kriisiä muuttumattomat (Suomi, Norja) Tuloerot lähtivät kasvuun melko pian kriisin syvimmän kohdan jälkeen Miksi? Kriisistä nousussa sovellettu talouspolitiikka (ml austerity ts. kiristyspolitiikka, eli väärä lääke kuten nyt Euroopassa/Suomessa, kriisiä edeltänyt säätelyn purkaminen, verojärjestelmän muutos 1993 jne) Eriytetyllä tuloverotuksella on ollut Suomessa keskeinen rooli tuon kehityksen selittäjänä Muutosta ei ole näkyvissä Tuloerot talouden kriisit Tuloerojen ja kriisien välillä ei näytä olevan yhtenäistä rakennetta. Vaihtelevat kriisistä toiseen. Menneisyyden opetuksilla on taipumus unohtua totesi 1950-luvulla John Kenneth Galbraith pohtiessaan kirjassaan The Great Crash 1929 syitä, miksi silloinen USA:n finanssikriisi muuntui 1930-luvun lamaksi. Suuria tuloeroja JKG piti yhtenä tärkeimmistä syistä kriisiin. JKG:n mukaan suurten tuloerojen talous on liian riippuvainen ylellisyyshyödykkeiden kysynnästä ja korkeasta investointien tasosta. Esim. Reinhart - Rogoff (2009) finanssikriisejä tutkiva kirja ei mainitse tuloeroja lainkaan! Sen sijaan esim.stiglitz (2009), Fitoussi (2009), Krugman (2010): tuloerot merkittävä tekijä kriisissä. 9

10 Mahdollinen tarina tuloeroista kriisiin (1) Tuloerojen kasvun taannuttamaan kokonaiskysyntään reagoidaan matalaa korkoa ylläpitävällä rahapolitiikalla. Tämä taas johtaa kotitalouksien velkaantumiseen kestämättömälle tasolle (esim. Veblen-efektin kautta). (2) Tuloerojen kasvusta hyötyneet rikkaat etsivät korkeatuottoisia sijoituskohteita. Tämä johtaa varallisuushintakuplan syntymiseen (3) Kuplan puhkeaminen ja varallisuushintojen lasku (joksikin aikaan) Mitä edessä? Onko paluuta talouden vakauteen ja riittävään kasvuun? Markkinat ovat monessa tapauksessa oivallinen keino järjestää talous. Ne (erityisesti finanssimarkkinat) ajautuvat helposti kriiseihin. Ne eivät todellakaan korjaa itse itseään. Hyman Minsky (1986) kiinnitti huomiota kapitalistisen talouden investointi- ja rahoitusmekanismien tuottamiin sisäsyntyisiin epätasapainottaviin voimiin. Minskyn mukaan yksityisten investointien korostaminen johtaa tuloerojen kasvuun, tehottomien tuotantotapojen käyttöönottoon ja lopulta taloudellisen toiminnan epävakauden lisääntymiseen. Minskyn mukaan työllisyyden tulee olla ensin, talouden kasvu tulee sitten. 10

11 Mitä edessä? Nykyiset globaalit talousinstituutiot riittämättömät. Esim. EU kriisien sieto ja hoitaminen heikkoa Oliko Joan Robinson sittenkin oikeassa? Vaikka uhkaavat kriisit ovat voitettavissa, ja uusi vaurauskilpailu on edessä, syvemmät ongelmat tulevat silti säilymään. Modernilla kapitalismilla ei ole muuta tarkoitusta kuin pitää show käynnissä (Joan Robinson,1971) 11