Finanssikriisit Pohjolassa

Transkriptio

1 Finanssikriisit Pohjolassa Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Itämeren finanssi-integraatio konferenssi Turku

2 I. Johdanto Finanssikriisi käynnistyy kun jotkut rahoitusinstituutiot tai varallisuusmuodot alkavat nopeasti menettää arvoaan. Erilaisia finanssikriisejä: Pankkikriisit (paniikit ja vastaavat) Spekulaatiokuplat ja -romahdukset (osakemarkkinat, kiinteistöt) Valuuttakriisit (erilliset kriisit ja tartuntaongelmat) Systeemiset kriisit: suuri joukko rahoitusinstituutioiden tai varallisuusmuotojen arvoja alkaa käyttäytyä kestämättömällä tavalla. 2

3 19 finanssikriisiä kehittyneissä talouksissa toisen maailmansodan jälkeen (pl. nykyinen globaali kriisi) 1990-luvun kriisit Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa luetaan viiden suuren joukkoon ennen nykyistä kriisiä (Reinhart & Rogoff 2008) Kaikki Pohjoismaat joutuivat julkisin varoin tukemaan pankkejaan. Tanskassa kriisi ei muodostunut systeemiseksi, vaikka luottotappiot olivat samaa suuruusluokkaa. 3

4 Esityksen runko Kehityksen yleispiirteet Kriisien syyt Pankkikriisien hoito Julkinen velka pohjoismaisissa kriiseissä Opetuksia? 4

5 II. Kehityksen yleispiirteet II.1 Reaalitaloudet BKT:n reaalikasvu Suomi Ruotsi Norja 8 % Lähteet: Eurostat ja IMF @Chart1(2) 5

6 Vaihtotase Suomi Ruotsi Norja 20 % BKT:sta Lähde: Euroopan komissio @Chart2 (2) 6

7 II.2 Rahoitusjärjestelmä Reaaliset asuntohinnat Suomi Ruotsi Norja Indeksi, 1980 = Nimelliset asuntohinnat deflatoitu käyttämällä kuluttajahintaindeksiä. Lähteet: Maiden tilastolaitokset ja Suomen Pankki @Chart4 (2) 7

8 Reaaliset osakehinnat Suomi Ruotsi Norja 3500 Indeksi, 1980 = Nimelliset osakehinnat deflatoitu käyttämällä kuluttajahintaindeksiä. Lähde: IMF @Chart5 (2) 8

9 Luottojen kasvu Suomi Ruotsi Norja 50 % Lähteet: OECD ja Suomen Pankki @Chart6 (2) 9

10 Pankkien luottotappiot 8 Suomen, Ruotsin ja Norjan pankkisektoreiden luottotappioiden osuudet lainakannasta % Suomi Ruotsi Norja Lähde: Pohjoismaiset keskuspankit. 10

11 III. Kriisien syyt Keskitytään Suomen tapaukseen (syvin kriisi) III.1 Boomi Suomessa 1980-luvun jälkipuolen boomin selittävät Rahoitusmarkkinoiden voimakkaan sääntelyn purku Ulkoisten pääomaliikkeiden vapauttaminen ja rahapolitiikan pito kireällä kiinteän valuuttakurssin regiimissä Liberalisointi epäonninen ajoittuminen länsimaiden noususuhdanteen aikaan. Ruotsin nousukausi samankaltainen, joskin lievempi. Norjassa öljyn hinta oli tärkeä: noususuhdanne katkesi 1986 OPECin kartellin purkautuessa. 11

12 III. 2 Suomen romahdus Negatiiviset ulkoiset shokit kasvu länsimaissa hidastui voimakkaasti Neuvostoliiton hajoaminen ja Suomen itäkaupan romahdus Saksojen yhdistyminen johti korkeisiin reaalikorkoihin Kotimainen talouspolitiikka Rahapolitiikka oli aluksi kireää puolustettaessa kiinteää markan kurssia Suomen talous alkoi elpyä

13 III.3 Ruotsi ja Norja Ruotsin taantumaan vaikuttivat samankaltaiset tekijät, pl. Itäkaupan romahdus Ruotsilla ei ollut mainittavaa kauppaa Neuvostoliiton kanssa. Ruotsin teollisuus oli perustaltaan monipuolisempi ja modernimpi kuin Suomen. Norjassa suhdannetaantuma kohdattiin , elpyminen oli hidasta. 13

14 III.4 Rahoitusjärjestelmän deregulaatio Ongelmia sääntelyn purkamisessa Onneton ajoitus kansainväliseen noususuhdanteeseen Pankkilait ja pankkien valvonta olivat vanhanaikaisia (tiukennus vasta 991) Verojärjestelmä suosi velkarahoitusta Luottokorot vapautettiin ennen talletuskorkoja. Kiinteä valuuttakurssi houkutti ulkoiseen velanottoon. Kiinteän valuuttakurssin järjestelmä kriisiytyi. Twin crisis 14

15 IV. Kriisien hoito Suomi Ensimmäinen toimi: Suomen Pankki otti haltuunsa Skoppankin syyskuussa 1991 Pankkien pääomittaminen: pääomatodistuksia pankeille tiukoin ehdoin Pankkituki muuttuisi valtion omistukseksi, mikäli takaisin maksuissa viivästymistä Valtion vakuusrahasto perustaminen. pankkituki läpinäkyvää tuen saajien monitorointi ja rakennesopeutukset Eduskunta antoi lupauksia pankkien vastuiden takaamisesta 15

16 Suomi (jatkoa) Pankit kannattaviksi uudelleen vuonna 1996 Huomattava toimintaehokkuuden lisäys (henkilöstö puolittui, konttoreita vähennettiin ) Pankkijärjestelmän rakennemuutos: Säästöpankit suurelta osin hävisivät, KOP sulautettiin SYP:n kanssa Sittemmin pohjoismainen fuusio Nordeaksi Nykyään noin 60 % pankkisektorista ulkomaisissa käsissä 16

17 Ruotsi Kriisi alkoi syksyllä 1991: Första Sparbanken sai valtiolta tukea ja sulautettiin muiden säästöpankkien kanssa Nordbanken (3. suurin liikepankki) oli 71% valtion omistuksessa ja piti pääomittaa lisää. Syksyllä 1992 valtio takasi pankkien rahoittajien saamiset. Kriisin hallintavirasto perustettiin, hoiti pankkitukea tiukoin kriteerein riskien vähentämiseksi ja tehokkuuden parantamiseksi 17

18 Ruotsi (jatkoa) Jotkut ruotsalaiset pankit eivät tarvinneet tukea Lähes kaikki tuki kohdistui kahteen pankkiin: Gotabanken ja Nordeabank. - Nordeabank tuli sittemmin osaksi pohjoismaista Nordea pankkia. 18

19 Norja Kriisi alkoi syksyllä 1988 Aluksi yksityiset vakuusrahastot antoivat pankkitukea ja fuusioita tapahtui. Vuoden 1990 lopulla yksityiset rahastot oli käytetty ja valtion vakuusrahasto perustettiin 1991 alussa. Likviditeettituki muuttui solvenssitueksi, syksyllä 1991 tarvittiin pääomatukea. Keväällä 1992 useita pankkeja kansallistettiin, ml. kolme suurinta liikepankkia. 19

20 Norja (jatkoa): Valtio ei antanut yleistä sitoumusta pankkien vastuille, mutta erityissitoumuksia annettiin mm. tallettajille ja pankkien luottajille. Pankkijärjestelmä tila alkoi parantua Yksi kansallistettu pankki myytiin 1995 ja muut kaksi myöhemmin. Valtio on edelleen omistaja yhdessä pankissa noin kolmanneksella. => Norjalaiset veronmaksajat lopulta hyötyivät kriisistä (toisin kuin suomalaiset ja ruotsalaiset). 20

21 Gross cost Net cost Finland 9.0 (% of 1997 GDP) Norway 2.0 (% of 1997 GDP), 3.4 (present value, % of 2001 GDP) Sweden 3.6 (% of 1997 GDP) 5.3 (% of 1997 GDP) -0.4 (present value, % of 2001 GDP) 0.2 (% of 1997 GDP) 21

22 V. Julkinen velka Finanssikriisin aiheuttama taantuma johtaa julkisen velkaantumisen nopeaan kasvuun. Kaksi korjausta ovat välttämättömiä: Riittävä primääriylijäämä julkiseen talouteen. Primääriylijäämä = verot miinus menot ilman korkomenoja. Talouden kasvu positiiviseksi. Julkisen talouden vakauttaminen on haastavaa: Hitaampi kasvu lyhyellä tähtäyksellä Pitkällä aikavälillä yleensä positiiviset vaikutukset Velkaantumisen alentaminen vie parhaimmillaankin vuosia (kuviot). 22

23 General government gross debt of Finland % of GDP Source: Statistics Finland. 23

24 General government gross debt of Sweden % of GDP Source: European Commission. 24

25 VI. Opetuksia? Preventio on mielestäni keskeistä: vakautta painottava makrotalouspolitiikka Miten havaita ylikuumeneminen? Nopea luotonannon kasvu Vahva kasvu velkaantumisessa Isot ulkoiset alijäämät avoimissa talouksissa Poliittiset tekijät voivat haitata pahasti prevention onnistumista. Pohjoismaat eivät onnistuneet estämään 1990-luvun finanssikriisejään. 25

26 Kriisin hoito: pohjoismaisista pankkikriiseistä opitut periaatteet ovat edelleen relevantteja. Julkisen talouden konsolidointi Väistämättä hidas ja epävarmuuksia sisältävä prosessi Ankkuroi odotukset tulevasta fiskaalisesta kehityksestä Usean vuoden ohjelma, suuruusluokka huomattava, etupainotteisuus Vältä pettymyksiä etenkin alkuvaiheessa Fokusoi meno- ja tuloeriin, joilla on pienet kerrannaisvaikutukset Finanssipolitiikan instituutiot Keskitetty päätöksenteko Usealle vuodelle ulottuvat menokatot 26