Sosiaali- ja terveyspalvelut tilinpäätös 2013

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyspalvelut tilinpäätös 2013 Perussopimuksen 2 mukaisesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote on järjestänyt erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, kansanterveystyön ja sosiaalihuollon sekä ehkäisevän työn lakisääteiset palvelut. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja kaupungin omistajaohjaus ovat vuonna 2013 perustuneet kaupunginhallituksen vahvistamaan kuntakohtaiseen palvelusopimukseen. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perussopimuksen 17 mukaisesti kukin jäsenkunta sopii erikseen sosiaali- ja terveyspiirin kanssa vuosittain tehtävällä palvelusopimuksella, miten ja missä laajuudessa piirin järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat palvelut kunkin jäsenkunnan osalta toteutetaan. Palvelusopimusyhteistyöllä ja omistajaohjauksen päämärän on ollut vuoden 2013 osalta: - lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus, palvelujen tarkoituksenmukaisuus, laatu ja kustannustehokkuus - toiminnan painopisteen suuntaaminen ennaltaehkäisyyn ja avopalveluihin. - palvelujen tuottamisessa huomioidaan erilaiset tarpeet ja mahdollisuudet o Asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittäminen o Palveluprosessien, -rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen o Strategiasta ohjautuva tutkimus- ja kehittämistoiminta. Eksoten toimintavuotta 2013 kuvasi Eksoten ulkoisen arvioinnin valmistuminen , kuntien kantokykylaskelman julkaiseminen ja sen pohjalta mittavan paleluverkkosuunnitelman valmistelu ja toiminnan sopeuttamissuunnitelma maakunnalliseen kuntien laskemaan kantokykyyn. Lisäksi vuonna 2013 viimeisteltiin mittavaa organisaatiouudistusta, joka astui voimaan vuoden 2014 alusta. Toiminnallisesti Eksotessa toteutettiin merkittäviä asiakaslähtöisiä toimintatavan muutoksia. Vuoden loppupuolella avattiin matalankynnyksen Lasten ja nuorten talo, jossa yhdistyvät lasten ja nuorten sosiaali- ja mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä vuoden vaihteessa ikäihmisten ja vammaisten IsoApu palvelukeskus. Eksote toimitti puolivuosiraportin Lappeenrannan kaupungin sosiaali- ja terveystoimikunta on kokoontunut vuonna 2013 kuusi kertaa. Järjestöavustuksia jaettiin yhteensä euroa, jolla tuettiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistoimintaa ja alan järjestöjä ja yhdistyksien normaalitoimintaa. Hyvinvointisuunnittelijan työpanosta on myyty Taipalsaaren kunnalle Lappeenrannan kaupungin ja Taipalsaaren kunnan tekemän palvelusopimuksen mukaisesti. Lappeenrannan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on ollut: - kuntalaisten hyvinvointitarpeiden tunnistaminen ja analysoiminen - varmistaa tarkoituksenmukaisten, laadukkaiden, kustannustehokkaasti tuotettujen ja oikein kohdennettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus - valvoa ja arvioida Eksoten toimintaa ja Lappeenrannan palvelusopimuksen toteutumista. Talouden toteuma Valtuustoon nähden sitovat tuottavuus- ja muut tavoitteet Eksoten tuottavuusohjelman laatiminen yhdessä jäsenkuntien kanssa Nordic Health Care Group (NHG) julkaisi Eksoten ulkoisen arvioinnin Sen ja kuntien laskeman - palveluverkko ja palvelutasomääritykset maakunnallisen kantokykylaskelman perusteella valmistui Eksoten palveluverkko suunnitelma vuosille Talouden ja toiminnan suunnittelun lähtökohdaksi valitaan kantokykylaskelma vaihtoehto 2, jossa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteenlasketut kustannukset ovat vuosina yhteensä 2270 miljoonaa euroa koko maakunnassa. Palveluverkko suunnitelman lähtökohtana on tiivistää palveluverkkoa ja luodaan yhdenjonon periaate Eksoten palvelualueelle. Lisäksi osia terveysasemia muutetaan

2 hyvinvointiasemiksi ja esim. Ylämaa siirretään hoidettavaksi liikkuvien palvelujen avulla lisäksi päivystystä keskitetään. Armilan sairaalan muuttamista kuntoutussairaalaksi jatketaan. Organisaatiouusituksella vähennetään 70 esimiespaikka ja eläköitymisellä saavutetaan loput henkilöstösäästöt. Eksoten ulkoisen arvioinnin toteutus ja hyväksyttyihin toimenpiteisiin sitoutuminen jäsenkuntien yhtenäisillä päätöksillä. Nordic Health Care Group (NHG) julkaisi Eksoten ulkoisen arvioinnin Keskeiset suositukset olivat: - Yhtenäinen koko maakunnan kattavaa sotealue. - Omistajaohjauksen ja operatiivisen ohjauksen roolien selkiyttäminen: o Omistajaohjauksen tulee keskittyä strategisiin linjauksiin (mitä tavoitellaan ja mitä tehdään) o Operatiivisella johdolla suurempi valta päättää miten tehdään. - Kertyneen alijäämän pois maksaminen o Jo syntyneen alijäämän maksuperiaatteista tulee sopia. o Oikeudenmukaisin tapa olisi kattaa alijäämä toteutuneen käytön suhteessa. - Palvelusopimuksien seurannan sopimisesta o Palvelusopimuksen toteutumisen kunnille on tuotettava tietoa kustannusnousun taustalla olevista tekijöistä - Laskutusmallista sopiminen. Imatra kuuluu Eksoteen ainoastaan erityishuollon ja erikoissairaanhoidon osalta. Kuntajohtajien päätöksellä jatkoneuvottelut alijäämäkysymyksen ja laskutusmallien muuttamisesta aloitetaan Imatran ja Lappeenrannan välillä vuoden 2014 alussa. Kaupungin valtuusto on kokouksessaan linjannut, että alijäämäkysymys- ja laskutusmallisuudistus tulee ratkaista mennessä ja että kuntien tule antaa Eksotelle toimintavapaus palveluverkon uudistamisessa. Eksote sitoutuu VM:n ja 20 suurimman kaupungin yhdessä asettamien tuottavuusmittareiden seurantaan; RUG-painotettu asumisvuorokauden yksikkökustannus ja deflatoitu muutos vanhainkotihoito (Sammonkoti ja Lehmuskoti) terveyskeskuksen vuodeosasto vanhusten palveluasuminen asiakkaan luona suoritetun työn tuntikustannus ja deflatoitu kustannusmuutos. kotihoito sekä seuraavien tehtäväalueiden kustannuskehityksen Eksote on osallistunut 20 suurimman kaupungin tuottavuustieto vertailuun. - RUG-painotetut tuottavuusluvut vuodelta 2013 julkaistaan loppuvuonna THL:n tuottavuustietokannassa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hoitopäivän tuotantokustannus, (defl) v.2012: o Tehostettu palveluasuminen 123 (defl) kustannuspaino arvoina 0,92 o Vanhainkoti 152 (defl), kustannuspaino arvoina0,96 o Tk vuodeosasto 156 (defl), kustannuspaino arvoina 1,04. o Muutokset edellisvuoteen ovat pieniä. - Kotihoidon osalta tiedot on kerätty vuonna 2010 ja seuraavan kerran vuoden 2013 osalta. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2012

3 seurantaan - terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset /as: - lastensuojelun kustannukset /as - erikoissairaanhoito - THL sairaaloiden tuottavuustilasto nettotoimintamenoja ja vertailuja edellisvuoteen ja talousarvioon (Punnonen 2013): - Etelä-Karjala: o Erikoissairaanhoito 1085 /as o o Perusterveydenhuolto 714 /as Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä 3345 /as. THL:n sairaaloiden tuottavuustilastossa 2012 (Tilastoraportti 2/2014, julkaistu ). Etelä- Karjalan keskussairaalan kustannukset pysyivät ennallaan Keskussairaalan episodituottavuus laski hieman (100:sta 99:ään) seuranta vuosina Kirurgian episodituottavuus kasvoi seuranta aikana. Vuoden 2012 osalta Etelä-karjalan keskussairaala sijoittuu 16 vertailu keskussairaalan luvuissa keskitasolle (sija 8.). Episodija DRG-tuottavuus on 99 (keksimääräinen tuottavuusluku=100). 204 OMISTAJAOHJAUS Vuoden 2013 omistajaohjauksessa painottui NHG:n ulkoisen arvioinnin jatkotoimenpiteiden toteuttamiseen. Lappeenrannan kaupungin omistajaohjuksesta vastaavien johdolla laskettiin maakunnallinen kantokyky sosiaali- ja terveyspalveluihin viideksi vuodeksi eteenpäin. kantakykylaskelmiin ja NHG:n suosituksiin perustuen Eksoten julkaisi palveluverkkosuunnitelman , jota on käytetty vuoden 2014 palvelusopimusneuvotteluiden perustana. Raportointiin Eksoten ja kaupunginvälillä kiinnitettiin huomiota. Hyvinvointisuunnittelijalla ja konserni controllerilla on pääsy Eksoten raportointi järjestelmään Cognokseen ja he osallistuvat neljännesvuosittain tulosalueiden johtoryhmiin. Taloudesta on raportoitu neljännesvuosittain Eksoten tulosalueiden johtoryhmissä, sosiaali- ja terveystoimikunnassa, kaupungin johtoryhmässä ja tarvittaessa kaupunginhallituksessa. Kuntaraportointia on kehitetty yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin taloushallinnon ja Eksoten taloushallinnon kanssa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen valmistelua ja Eksoten toimielimissä Lappeenrannan edustajia sitovista toimintaperiaatteista Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Eksote talousseuranta tehdään kaupungin esittämällä talousseurannan lomakkeella ja että Eksote raportoi kaupunginhallitukselle ja valtuustolle säännöllisesti taloudellisten reunaehtojen toteutumisesta. Lappeenrannan kaupungin talousarviokirjaan 2014 on kirjattu, että Eksoten tulee toimittaa suunnitelma sisältäen neljännesvuosittaiset tarkastelupisteet mennessä. Lappeenrannan kaupungin sosiaali- ja terveystoimikunta on kokoontunut vuonna 2013 kuusi kertaa. Järjestöavustuksia jaettiin yhteensä euroa jolla tuettiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistoimintaa ja alan järjestöjä ja yhdistyksien normaalitoimintaa. Palvelusopimusyhteistyö Taipalsaaren kunnan kanssa on toetutunut suunnitellusti. Sosiaali- ja terveystoimelle on tullut tuottoja myös ELY-keskuksen korvauksista ja pienehkö palautus potilasvahinko korvauksia Lappeenrannan aikaisesta sosiaali- ja terveystoimesta (205 vanha toiminta).

4 Talous 204 omatoiminta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Talous 205 Vanha toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate PALVELUSOPIMUS Lappeenrannan kaupungin maksuosuus oli palvelusopimuksen mukaisesti euroa. Vuoden 2013 Eksoten tilikauden alijäämä jäi 6,6 milj. euroa talousarviota pienemmäksi. Alijäämää vuodelta 2013 kertyi noin 10,1 milj. euroa. Talousarviossa varauduttiin 16,7 milj. euron alijäämään. Nettotoimintamenojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna jäi noin 2,6 %:iin. Valtuustoon nähden sitovat tuottavuus- ja muut tavoitteet 1. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuskehitys on alle koko maan kuntien ja vertailukaupunkien keskimääräisen vuotuisen muutoksen Raportointi 1. Eksoten vuoden 2013 nettotoimintamenojen kasvu jäi noin 2.6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2013 valtakunnalliset vertailutiedot valmistuvat 2014 vuoden syyspuolella. Vuoden 2012 osalta Eksoten kustannuskehitys oli alle maan keskiarvon. 2. Sosiaali- ja terveyspiirin palvelutuotanto lappeenrantalaisille toteutuu hoitoja palvelutakuun mukaisesti 3. Sosiaali- ja terveyspiirin palvelurakennemuutos ja -prosessit etenevät laitospainotteisesta avohoitoon ja ehkäisevään toimintaan 2. Eksote on pystynyt tuottamaan toimintaa tehokkaasti ja hoitoja palvelutakuissa on pääsääntöisesti pysytty. Toimintamenojen kasvu oli n. 2,6 %. Perhe- ja sosiaalipalvelujen puolella avattiin kaksi uutta matalankynnyksen palvelumallia vuoden 2013 loppupuolella. Lasten ja nuorten talo yhdistää sosiaali- ja mielenterveys- ja päihdepalvelut saman katon alle ja IsoApu palvelukeskus kokoaa vammais- ja vanhuspalvelut yhteen. Toimintakeskuksia on kehitetty yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiskeksi on laajennettu työpajatoimintamalleja muun muassa nuortentaidepaja toimintaa. Terveyspalveluissa sairaalan paremman leikkaussalikäytön

5 suunnittelun ja oman ortopedityövoiman turvin hoidettiin vuonna % enemmän polvi ja lonkan tekonivel leikkauksia kuin edellisenä vuonna. Mielenterveyspalveluissa jatkettiin avohoitopainoitteista toimintamallia ja saatiin hyvin onnistuneella vähennettyä kilpailutuksella asumispalvelujen kustannuksia. Vuoden 2013 aikana käynnistyneessä Hyvinvointiasema hankkeessa pilotoidaan erilaisia vaihtoehtoisia palvelumuotoja tuottaa lähipalveluja asiakkaille heidän palvelutarpeensa huomioiden. Armilan ja Lauritsalan terveysasemilla laajeni Hyvä vastaanotto toiminta Armilan sairaalan muutamista kuntoutussairaalaksi jatkettiin. Uusien terveydenedistämisen toimintamallien käyttöönotto ja lisääntyvä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa (mm. terveysvalmennus, Arkeen Voimaa hanke, suun terveydenhuollon laitosvanhukset, Hyvis-sivujen omahoitomateriaali) Vanhustenpalveluiden rakennemuutosta on toteutettu suunnitellusti. Ympärivuorokautisten hoitopaikkojen määrää on vuoden aikana Eksotessa vähennetty 89 paikalla ja kotihoidon käyntejä on tehty enemmän kuin aiempana vuonna. Tehostetun palveluasumisen paikkoja lisätään Eksoten strategian mukaisesti. Lappeenrannan Lehmuskoti muuttui tehostetun palveluasumisen yksiköksi alkaen. Vuoden 2013 aikana toteutettiin hallituksen linjauksen mukaisesti Mikevakodin ostopalvelusopimuksen päättyessä toiminnan siirto Eksoten omaksi toiminnaksi. Palvelukodin nimi muuttui Pienniemenkadun palvelukodiksi ja sinne siirtyi 23 työntekijää Eksoten eri yksiköistä. Laitoshoidon hoitopaikkoja vähennetään Eksoten strategian mukaisesti ympäri maakuntaa 40. Taipalsaaren sairaalan osaston 13 (29 paikkaa) toiminta loppui 31.5 ja Taipalsaaren sairaalan osaston 12 (30 paikkaa) toiminta loppui Laitoshoidon 75 paikkaa muuttui tehostetuksi palveluasumiseksi Talous 200 Palvelusopimus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT YHTEENSÄ

6 Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate