TUOTTAVUUSOHJELMA Liite 7.

Transkriptio

1 18 TUOTTAVUUSOHJELMA Liite YLEISTÄ Lappeenranta 2012-strategian mukaan tuottavuuden lisäämistä tavoitellaan järjestelmällisesti ja toimeenpannaan tuottavuusohjelma. Tavoitteen saavuttamiseksi toimialojen valmistelemat tuottavuusohjelmat on sisällytetty osaksi talousarviota. Lappeenrannan kaupunki on osallisena valtioneuvoston politiikkariihen perusteella käynnistämässä 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmassa. Valtiovarainministeriön koordinoiman työn tavoitteena on kuntien järjestämien palvelujen tuottavuuden lisääminen seitsemällä tuottavuutta parantavalla osa-alueella, jotka ovat: 1. Henkilöstö, osaaminen ja työhyvinvointi 2. Palvelujärjestelmä, prosessit ja sähköiset palvelut 3. Palveluverkko ja toimitilat 4. Organisaatio ja rakenteet 5. Hankinnat 6. Johtamisjärjestelmä 7. Tuottavuusmittareiden kehittäminen, tutkimus, kehitys ja innovaatiot Kullakin osa-alueella käynnistetään kehittämisen kärkihankkeita, johon työhön myös Lappeenrannan kaupunki osallistuu. Huoli koko julkissektorin liian nopeasta velkaantumisesta on valtion ja kuntien yhteinen. Tuottavuusohjelman etenemistä seurataan kuntien ja valtion yhteisissä tuottavuusfoorumeissa sekä muissa arviointitilaisuuksissa. Myös peruspalveluministeriryhmä seuraa toimenpiteiden toteutumista. Lappeenrannassa tuottavuutta haetaan mm. rakenteellisilla uudistuksilla sekä palveluverkkojen ja palveluprosessien kehittämisellä. Palvelutuotannon kustannuskehitys ei Lappeenrannassa saa ylittää koko maan keskimääräistä kustannuskehitystä. Toimialojen tulee nyt paneutua edellisvuosia tiukemmin tuottavuusohjelman sisältöön, sen vaikuttavuuteen ja toimenpiteistämiseen. Ohjelman tulee sisältää mittareita tuottavuuskehityksen ja vaikuttavuuden arvioimiseksi siten, että tuottavuuden parantamiseen on edellytykset myös operatiivisella tasolla ja eri työyksiköissä. Tuottavuusohjelman toteutumista seurataan talousarvion puolivuosikatsauksen ja muun talousarvio- ja strategiaseurannan osana. 2. TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE Laaditaan ohjelma vuosille kaupungin palvelurakenteen ja organisaation sopeuttamiseksi ja kaupungin taloudellisen pohjan vahvistamiseksi. Ohjelman tavoitteena on 150 henkilötyövuoden vähentäminen kolmen vuoden aikana.

2 19 Resursseja siirretään hallinnosta palvelutoimintaan ja hoivatyöhön. Tämä toteutetaan johtamisjärjestelmiä kehittämällä, prosesseja virtaviivaistamalla sekä kehittämällä yhteistyötä yli toimialarajojen. Yhteistyötä lisätään yksityisen sektorin kanssa siten, että turvataan myös kuntalaisten valinnanvapaus palvelujen käyttämisessä. 2. Lappeenranta osallistuu valtioneuvoston käynnistämään suurten kaupunkien tuottavuusohjelmaan ja toteuttaa sen mukaiset hankkeet tavoitteena pysyvien säästöjen aikaansaaminen. 3. Palvelutuotannossa käytetään hyväksi yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin mahdollisuudet. Se tarkoittaa tehtävien ulkoistamista ja ostopalvelujen käyttämistä edellyttäen, että siihen on taloudelliset, toiminnalliset ja laadulliset perusteet. 4. Nuorisotyöllisyyden aktiivinen hoitaminen ja tukitoimien kohdentaminen on erityisenä painopistealueena vuosina Nuoria aktivoidaan työnhakuun ja työntekoon. Toteutetaan erityinen nuorten työllistämisohjelma, jossa tavoitteena on nuorten työllistyminen kaupungin ja kolmannen sektorin lisäksi yksityiselle sektorille. 3. TOIMIALAT 3.1. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kaikkien palvelujen osalta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille. Perustamissuunnitelmassa on linjattu; Maakunnan kuntien väestön ikääntyminen tulee nykyrakenteella aiheuttamaan noin 1%:n kustannusnousun vuodessa. Muut kustannusnousupaineet syntyvät hoitoteknologioiden kehittymisestä ja erityisesti palkkakustannusten noususta. Sosiaali- ja terveyspiirin kustannusnousun asettuminen kuntien tulokehityksen tasolle edellyttää palvelujen järjestämistä tehokkaammalla organisaatiolla (hallinto- ja tukipalvelut) sekä erikoisasiantuntijoiden ohjaamaa palveluprosessien tehostamista. Sosiaali- ja terveyspiirin tulee järjestää maakunnan asukkaiden tarvitsemat terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palvelut valtakunnallisesti vertailtuna korkeatasoisesti ja kustannustehokkaasti. Kustannukset vastaavat kuntien maksukykyä. Asukkaat saavat palvelunsa hoitotakuun, sosiaalihuollon palvelutakuun ja muiden säädösten perusteella. Kustannuskehitystä seurataan vertaamalla piirin menokehitystä Kuntaliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön ylläpitämiin koko maan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen kustannustietoihin sekä yksikköhintojen muutoksiin.

3 20 Piiri vastaa toiminnasta, taloudesta ja em. tavoitteiden toteuttamisesta omistajakunnille. Piirin talousarvion kasvu vastaa maksimissaan kuntien tulokehityksen vuotuista kasvua. Tämä edellyttää ennustettavuuden paranemista. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa tehtävä palvelusopimus toteuttaa Lappeenrannan kaupungin osalta sosiaali- ja terveyspiirin perussopimuksessa ja perustamissuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita. Palvelusopimusyhteistyöllä varmistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarkoituksenmukaisuus, laatu ja kustannustehokkuus asetettujen strategisten tavoitteiden mukaisesti Sosiaali- ja terveyslautakunta on strategiassaan asettanut omistajaohjaukselle ja palvelusopimusyhteistyölle tuottavuustavoitteina: Palvelujen järjestämisvastuun siirtyessä Eksotelle alkaen on kaupungin rooli omistajaohjauksessa, jolloin vaikuttavuus näkökulma korostuu. strategisen kehittämisen painopisteet : Painopisteen siirtyminen ehkäisevään toimintaan ja kuntalaisten omatoimisen selviytymisen tukeen Palvelujen tuottamisessa huomioidaan erilaiset tarpeet ja erilaiset mahdollisuudet palvelujen tuottamiseen Resurssien uudelleen kohdentaminen Laaja-alaisen ja poikkihallinnollisen yhteistyön strategisen merkitys korostuu Toimintatapojen uudistaminen Kuntien yhteistyö ja maakunnallisten tukipalvelujen kehittäminen Prosessien johtaminen ja uudistaminen Tutkimus- ja kehittämistoiminta Strateginen päätavoite: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin palvelujen toimivuus, vaikuttavuus ja kustannustehokas toiminta Tavoite: Lappeenrannan kaupunki onnistuu Eksoten omistajaohjauksessa Lappeenrannan suhteellinen maksuosuus ei nouse; Eksoten saavuttaessa tuottavuustavoitteensa - ja %-määräinen kasvu on alle valtakunnallisen keskiarvon Tavoite: Asukkaiden itsenäisen selviytymisen ja toimintaedellytysten tukeminen Palvelurakenteen painopisteen muutos; viimesijaisista ehkäiseviin palveluihin laitoshoidon osuus vähenee; 2012 yli 75-v 97 % asuu kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa ja laitoshoidon osuus on alle 3 % Tavoite: Julkista palvelutuotantoa täydentävä palveluverkko Yksityisten ja kolmannen sektorin tuottamat hyvinvointipalvelut toteuttavat/mahdollistavat tarkoituksen työnjaon Yritysten ja työpaikkojen määrä lisääntyy (Iso Avun yrityksiä lisää 10 %/v) /asukkaiden omaehtoinen palvelujen käyttö lisääntyy Tavoite: Sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuus ja kustannustehokkuus Riittävä sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja kattavuus Lakisääteisten palvelujen sekä hoito- ja palvelutakuun toteutuminen

4 21

5 22 Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvio 2010: Väestörakenteen muutokseen tulee pystyä reagoimaan ennakoivasti ja siten, että palvelurakenne ja kaupungin asukkaille saatavilla olevat palvelut tukevat asukkaiden omatoimista selviytymistä ja mahdollisuutta avopalveluihin. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa tehtävässä palvelusopimusyhteistyöllä ja omistajaohjauksella turvataan Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarkoituksenmukaisuus, laatu ja kustannustehokkuus Palvelujen tuottamisessa huomioidaan erilaiset tarpeet ja erilaiset mahdollisuudet palvelujen tuottamiseen Toimintatapojen uudistaminen Prosessien johtaminen ja uudistaminen Tutkimus- ja kehittämistoiminta 3.6. KAUPUNGINKANSLIA Rakennemuutokset Kustannusten hallinta Kanslian kustannuksista henkilöstömenot muodostavat ylivoimaisesti suurimman menoerän. Joutsenon ja Ylämaan kuntaliitosten jälkeinen organisaatio on hallinnon osalta tehokkaampi kuin ennen liitosta, mikä näkyy myös suoraan talousarvioesityksessä. Henkilökunta vähenee edelleen luonnollisen poistuman kautta vuonna Hallinnossa tuottavuuden kasvu muutoin perustuu siihen, että saadaan enemmän aikaan ja aikaansaannosten vaikuttavuus on merkittävämpi. Jatkuva toiminnan parantaminen, kehityshankkeet, tehokkaat tietojärjestelmät ja henkilöstön koulutus kuuluvat kaikki jo sinänsä normaaliin toimintaan. Kaupunki panostaa edelleen aktiiviseen ja strategisesti ohjaavaan viestintään. EU:n ja ulkopuolisen muun rahoitusten käyttö maksimoidaan hankkeissa ja palkkakustannuksia käytetään säännösten mukaisesti projektien omarahoitusosuuksiin. Talous-, henkilöstö- ja tietohallinto on uudistunut maakunnallisten organisaatiouudistusten myötä. Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri perustivat Saimaan talous ja tieto Oy:n, joka tarjoaa maakunnallisesti taloushallinnon standardipalvelut (kirjanpito, osto- ja myyntireskontra, maksuliikenne ja palkanlaskenta) ja tietotekniikkapalvelut omistajilleen. Saita Oy aloitti tietotekniikan osalta ja taloushallintopalveluiden osalta Taloussuunnittelu, talousohjaus, johdon raportointi ja rahoituksen hallinta ja tietohallinnon strateginen osuus jää kaupungille ja sosiaali- ja terveyspiirille. Massapalvelujen keskittämisellä pyritään toimintojen taloudellisuuteen ja tehokkuuteen ja osaamisen varmistamiseen. Tavoitteena on maakunnallinen talous- ja tietohallinnon palvelukeskus. Sama tavoite on maakunnallisella hankintapalveluyksiköllä, joka aloitti toimintansa Sairaanhoitopiirin hankinta- ja varasto-organisaatio yhdistyi osaksi

6 23 Etelä-Karjalan hankintapalveluita keväällä Yhteisen varasto- ja logistiikkakeskuksen toiminta vakiinnutetaan v aikana. Etelä-Karjalan Pesula Oy:stä muodostetaan Eksoten kanssa yhteinen laajempi tukipalveluyhtiö, johon siirtyvät v aikana kaupungin ruoka- ja puhtauspalvelut. Konsernihallinnon liikelaitosten tuottavuusohjelma on kirjattu ruoka- ja puhtauspalvelujenosalta suoraan talousarvion tunnuslukuihin. Satamalaitoksen palvelutaso pidetään nykytasolla. 4. TÄYTÄNTÖÖNPANO JA RAPORTOINTI Kaupunginhallituksen on kuntalain 70 :n mukaan tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Kaupunginhallituksen tulee heti talousarvion vahvistamisen jälkeen velvoittaa lautakunnat ja toimialat entistä tehokkaampaan toimintojen uudelleenarviointiin, tuottavuuden nostoon ja menojen hallintaan. Toimialojen tulee kriittisesti tarkastella palvelurakenteita ja toimintatapoja ja etsiä aktiivisesti uusia, tehokkaampia tapoja palvelujen järjestämiseen. Tuottavuusohjelman noudattamista tulee jatkaa ja toimialojen tulee tarkistaa tuottavuusohjelma ja sen toimenpiteistys käyttösuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Lautakuntien tulee hyväksyä tarkistetun tuottavuusohjelman toimenpiteistäminen päättäessään vuoden 2010 käyttösuunnitelmista. Toimialojen tulee raportoida tuottavuusohjelman toteuttamisesta ja sen tuloksista kaupunginvaltuustolle puolivuotiskatsauksessa ja tilinpäätöksessä.