Ajankohtaista sotetuottavuusmittauksesta. Kuntamarkkinat,

Transkriptio

1 Ajankohtaista sotetuottavuusmittauksesta Kuntamarkkinat,

2 Luennon sisältö Yleistä Vanhustenhuollon tuottavuusmittaushanke 20 suurimman kaupungin tuottavuusmittaushanke Kuntamarkkinat, Tero Tyni

3 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuus: Tilastokeskuksen mittari Virallinen mittari näyttää miinusta Mittarin perusteella kuntia vaaditaan tuottavuustalkoisiin Kuvion lähde: Tilastokeskus, kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 3 Kuntamarkkin at, Tero Tyni

4 Tutkimukset perustuvat pitkälti suoritteisiin, kuten TK:n mittari (esimerkkejä suoriteindikaattoreista) Esiopetus Perusopetus Oppilaiden lkm (Vammaisopetus erikseen) Oppilaiden lkm (erityis- ja vammaisopetus erikseen) Ammatillinen koulutus Oppilaiden lkm koulutusaloittain Lukiot Oppilaiden lkm Sairaalapalvelut DRG-Hoitoepisodit Lääkäripalvelut Käyntien lkm hoitoluokittain; RUG-painotetut hoitopäivät Hammashuolto Käyntien lkm käyntityypeittäin Lasten ja nuorten laitoshuolto Asumisvuorokaudet Vanhusten laitoshuolto RUG-painotetut asumisvuorokaudet Lasten päivähoito Hoitopäivät Jokaiseen yllä mainittuun kohtaan voidaan perustellusti kysyä, onko suorite vuodesta toiseen sama, esim.» Lääkärikäynnistä tulee yksi suorite, riippumatta siitä, montako vaivaa käynnillä hoidettiin» Päivähoidon suoritteena on hoitopäivä riippumatta siitä, onko lapsi 1 vai 5 vuotias, vaikka lainsäädäntö jo määrää, että 1 v lapsi tarvitsee enemmän hoitajia» Onko erikoissairaanhoidossa tämän hetken leikkaustoimenpide sama kuin vuosi sitten?» Onko deflatoitu asumisvuorokauden kustannuksen muutos hyvä tuottavuusindikaattori palveluasunnoista 4 Kuntamarkkin at, Tero Tyni

5 Käsitteet: Tuottavuus Kuntamarkkinat, Tero Tyni

6 Muita tuloksellisuustermejä Tehokkuus: yleistermi, käytetään monissa eri yhteyksissä ja usein väärin synonyymina tuottavuus-termille. Tehokkaampi yksikkö saa enemmän aikaan samoilla resursseilla kuin tehottomampi yksikkö» Vaatii vertailukohdan Kustannustehokkuus: sama kuin tehokkuus, mutta käytössä olevia resursseja mitataan euroilla Vaikuttavuus (käytetään kolmessa merkityksessä): 1. Suoritteiden ja vaikutusten suhde 2. Panosten ja vaikutusten suhde (hyvinvointituottavuus) 3. Asetettujen tavoitteiden ja toteutuman suhde Kustannusvaikuttavuus» Sama kuin edellä kohta 2, mutta panoksia mitataan euroilla Myös laatu on osa tuloksellisuutta, siinä on ainakin 3-4 eri näkökulmaa» Panosten laatu, prosessin laatu, tuotteen laatu ja asiakkaan kokemus 6 Kuntamarkkinat, Tero Tyni

7 Vanhustenhuollon tuottavuusmittaushanke VATT tutkimuksia 160 Vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuus vanhuspalveluissa Aki Kangasharju Tero Tyni Teija Mikkola Tuomas Mänttäri Maija Valta

8 Tutkimuksen lähtöasetelma Pelkkä suoriteperusteinen tuottavuusmittaus ei ole riittävää, kuntakentän kritiikki esimerkiksi TK:n tuottavuustilastoa kohtaan Kunnista tulee kova kysyntä vaikuttavuusmittaukseen, työtä tehty yhdessä kuntien kanssa Kuntaliiton vetämänä» Sote- kustannusvertailu» Perussivistävän koulutuksen vertailutiedon kehittämishanke Muita hankkeita» Kuusikkokuntien kustannusvertailut» + paljon muita Vuosittain on saatu tietoa kustannuksista/kustannusten noususta Henkilöstö/kustannuskehitys tulevina vuosina aiheuttaa haasteellisen tilanteen (julkisen talouden kestävyysvaje) 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyö, tuottavuusmittareiden kehittäminen Tuottavuusmittauksen negatiiviset ohjausvaikutukset korostuvat jos tuijotetaan vain suoritekustannusta» Esim. halpoja hoitopäiviä saadaan hoitamalla mahdollisimman hyväkuntoisia asiakkaita tai vähentämällä ennaltaehkäisyä, kuntoutusta yms Kuntamarkkinat, Tero Tyni

9 Mitä tutkimuksessa tarkoitetaan vanhustenhuollon vaikuttavuudella?

10 Vanhustenhuollon tuottavuusmittauksen kaava T laatu J j,2009 Suorite j,2009 kust j,2008 j 1 vaikuttavuus j,2008 J j 1 Suorite vaikuttavuus kust j,2008 j, Kuntamarkkinat, Tero Tyni

11

12 Keskeisiä havaintoja julkaisusta (1/2) TUOTTAVUUS Tuottavuusmittaustulos parempi mittarilla, jossa vaikuttavuus on mukana» Oletettua parempi tuottavuus viittaa siihen, ettei kestävyysvaje olekaan niin paha kuin on laskettu Julkisen sektorin tuottavuus on parempi kuin yksityisen sektorin Vanhusten avohoitopuolen tuottavuus parempaa kuin laitoshoidon VAIKUTTAVUUS Vaikuttavuus parempaa vuonna 2009 kuin vuonna 2008» Pysyvä trendi? Selviää vasta tulevaisuudessa Kunnallisen puolen vaikuttavuus parempaa kuin yksityisen» Vaikka otetaan huomioon ero asiakkaiden lähtötasossa Avopuolen vaikuttavuus parempaa kuin laitoshoidon» Vahvistaa arkikokemusta siitä, että laitoshoito laitostuttaa Kuntamarkkinat, Tero Tyni

13 Keskeisiä havaintoja julkaisusta (2/2) TALOUDELLISUUS» Kunnissa asiakkaiden hoitokäytännöt poikkeavat hyvin voimakkaasti toisistaan. Eri kuntien samanlaisiksi määritellyissä hoitopaikoissa hoidetaan hyvin erikuntoisia asiakkaita Kuvio 4: Vanhusten keskimääräiset RAVA-pisteet asumismuodoittain 2008 ja 2009 Onko tältä osin toimintaa suunniteltu riittävän hyvin? - Ei ole, kuntaesimerkkejä löytyy. Tuottavuusmittauksen (tehdään valittuja asioita mahdollisimman tehokkaasti) lisäksi on tärkeää huolehtia, että tehdään oikeita asioita! Kuntamarkkinat, Tero Tyni

14 Kustannuserot/benchmarking Tutkimuksessa on käytetty toimintakykyä kuvaavaa mittaria, jota käytetään laajalti kuntakentässä (270 kuntaa n 300 yksityistä palveluntuottajia) Tehostetussa palveluasumisessa yksityisellä sektoria alhaisemmat yksikkökustannukset, mutta siellä asiakkaiden toimintakyky on parempi kuin julkisella vastaavalla palveluntuottajalla. Kuntien tai yksiköiden vertailu pelkkien yksikkökustannusten avulla on riittämätöntä, erot asiakkaiden toimintakyvyssä vaikuttavat kustannuksiin. Kuitenkin on kuntien välillä on suuria kustannuseroja, jotka selittyvät jollakin muulla kuin asiakkaiden toimintakyvyllä Kuntamarkkinat, Tero Tyni

15 /vrk Kunnallisten tehostettujen palvelutalojen nimelliset kustannukset/vrk ja RAVA-pisteet vuosina 2008 ja , ,00 160,00 140,00 120,00 100,00 80,00 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 60, Kustannukset 2008 Kustannukset 2009 Kunta RAVA ka 2008 RAVA KA

16 20 suurinta kaupunkia tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen tiedonkeruun tuloksia

17 Sisällys Yleistä Tiedonkeruun tulokset» Lasten päivähoito» Vanhainkotihoito» Tk pitkäaikaishoito» Palveluasuminen» Kotihoito Kustakin aiheesta seuraavat alakohdat» Mitä huomautuksia?» Tiedonkeruun kattavuus» Tuottavuusluvut kunnittain Päivähoidosta ja kotihoidosta myös kustannusvertailu ilman kaupunkien nimiä Tero Tyni Kuntamarkkinat

18 Yleistä Vain kaupunkien oman tuotannon tietoja, ei yksityisiä palveluntuottajia tai kuntayhtymien Osa kunnista puuttuu,» ei toimitettu tietoja, tai ei ole tietoja mitä toimittaa» 3 kaupunkia ei ole toimittanut vastauksia» 2 yhteistoiminta-alueen muodostamisen takia tuloksia vain vuodelta 2010 jättäneet Kultakin tehtävältä laskettu kuntien yhteinen tuottavuusluku on kustannuspainotettu + merkkinen tuottavuus on tuotannossa onnistumista Tehtävien volyymi 1,7 mrd euroa Tero Tyni Kuntamarkkinat

19 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyö: Tuottavuusmittarityöryhmän tavoitteet 1. yhdessä sovittavat tuottavuusmittaus/- mittarit sisällytetään 20 suurimman kaupungin vuoden 2012 talousarvioihin 2. tehdään kartoitus kuntien toimintaa ja taloutta koskevasta tilastoinnista sekä tehdyistä ja käynnissä olevista tuottavuusmittaushankkeista. Kartoituksen tuloksena tehdään arvio tilastoinnin ja tuottavuusmittaushankkeiden kehittämisestä ja koordinoinnista Tero Tyni Tuloksellisuuskampanjan asiantuntijaseminaari

20 Lasten päivähoito Huomautettavaa» Pph lasten laskennallisen lapsen laskenta? Kattavuus» 16 kaupunkia vastasi» 15 kummaltakin vuodelta» Volyymi 933 m Tero Tyni Kuntamarkkinat

21 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyö: Tuottavuusmittarityöryhmän tavoitteet 1. yhdessä sovittavat tuottavuusmittaus/- mittarit sisällytetään 20 suurimman kaupungin vuoden 2012 talousarvioihin 2. tehdään kartoitus kuntien toimintaa ja taloutta koskevasta tilastoinnista sekä tehdyistä ja käynnissä olevista tuottavuusmittaushankkeista. Kartoituksen tuloksena tehdään arvio tilastoinnin ja tuottavuusmittaushankkeiden kehittämisestä ja koordinoinnista. 21

22 Tuottavuus: Kunnallinen päiväkotihoito 15 kunnassa Vuonna 2009» laskennallista lasta» 813,2 miljoonaa euroa» Keskimääräinen asiakastyytyväisyys 4,1 (1-5) Vuonna 2010» laskennallista lasta (+3,6 %)» 845,6 miljoonaa euroa (+ 4,0 %)» Keskimääräinen asiakastyytyväisyys 4,2 (1-5) Laskennallisen lapsen yksikkökustannus nimellisesti kasvanut 0,3 %, eli reaalisesti pienentynyt 1,4 % päiväkotihoidon tuottavuus on parantunut 1,4 % Tero Tyni Kuntamarkkinat

23 Tuottavuus: Kunnallinen pp-hoito 15 kunnassa Vuonna 2009» 9 970,1 lasta» 110,1 miljoonaa euroa» Keskimääräinen asiakastyytyväisyys 4,18 (1-5) Vuonna 2010» lasta (- 7,7 %)» 105,6 miljoonaa euroa (- 4,1 %)» Keskimääräinen asiakastyytyväisyys 4,25 (1-5) Laskennallisen lapsen yksikkökustannus nimellisesti kasvanut 3,9 %, eli reaalisesti kasvanut 2,2 % perhepäivähoidon tuottavuus on heikentynyt 2,2 % Tero Tyni Kuntamarkkinat

24 Tuottavuusmuutoksia kunnallinen päiväkotihoito kunnittain (ka 1,5) 12,00% 10,00% Oulu 8,00% JKL 6,00% 4,00% Lahti Kouvola Vaasa Joensuu Kotka 2,00% 0,00% -2,00% Vantaa Espoo HML Rovaniemi LPR Kuopio TRE Mikkeli Helsinki -4,00% -6,00% Salo -8,00% Tero Tyni Kuntamarkkinat

25 Kunnallinen pph: tuottavuusmuutos (ka -1,5 %) 4,0 % 2,0 % 0,0 % Espoo HML TRE -2,0 % -4,0 % Rovaniemi Vantaa Kouvola Lahti LPR Mikkeli Salo Joensuu Helsinki Kotka -6,0 % -8,0 % Oulu Kuopio Vaasa -10,0 % JKL -12,0 % Pori -14,0 % Tero Tyni Kuntamarkkinat

26 Kunnallisen päiväkotihoidon laskennallisen lapsen yksikkökustannus 20 suurimmassa kunnassa (ka ) Päiväkotihoito Päiväkotihoito 2010

27 Tk vuodeosasto Huomautettavaa» Kaavojen virheellisyys (deflatointi)» Kovin harva kaupunki pystyi toimittamaan tarkempaa tietoa kuin hoitopäivien määrä» Määrittely (Tk pitkäaikaishoito) Kattavuus» 17 kaupunkia vastasi» 15 kummaltakin vuodelta» Laskennallisen hoitovuorokauden yksikkökustannus aidosti vain neljältä kaupungilta Vain näiden kaupunkien kustannustasoja voitaisiin verrata toisiinsa Volyymi: 308 m Tero Tyni Kuntamarkkinat

28 Tuottavuusmuutos Laskennallisen hoitopäivän kustannusmuutos 5,10 % Laskennallisen hoitopäivän deflatoitu kustannusmuutos 3,7 % Hoitopäivän kustannusmuutos 3,7 % Hoitopäivän deflatoitu kustannusmuutos 2,1 % Eli Tk vuodeosaston tuottavuus heikentyi 3,7 % Tero Tyni Kuntamarkkinat

29 Tk Vuodeosastohoidon (pitkäaikaishoito) tuottavuusmuutos 0,1 Espoo 0,05 Oulu 0 JNS SALO Lahti -0,05 Vaasa Kotka -0,1 HML HKI HML Tre JKl -0,15 Vantaa -0, Tero Tyni Kuntamarkkinat

30 Vanhainkotihoito Huomautettavaa» Kovin harva kaupunki pystyi toimittamaan kustannuspainoja tai tietoja, joilla olisi voinut kustannuspainoja laskea» Kaikissa ei vanhainkoteja Kattavuus» 16 kaupunkia vastasi, 2 vastasi ettei vk-hoitoa 3 vastasi puutteellisesti» 11 kummaltakin vuodelta» Toimintakykytieto puuttui vain neljältä kaupungilta» Toimintakykymittarina RAI-ryhmittelijä (4 kaupunkia) tai RAVA-mittari (4-5 kaupunkia) Volyymi: 240 m Tero Tyni Kuntamarkkinat

31 Tuottavuusmuutos Kustannukset/hoitopäivä Kustannukset/laskennallinen laskennallinen hoitopäivä Laskennallisen hoitopäivän kustannusmuutos 0,34% Laskennallisen hoitopäivän deflatoitu kustannusmuutos -1,06 %, eli tuottavuusmuutos + 1,06 % Tero Tyni Kuntamarkkinat

32 Vanhainkodin tuottavuus (ka -1,06%) 8,00% Vanhainkotihoidon tuottavuuden muutos 2009/2010 6,00% 4,00% 2,00% HKI TRE 0,00% -2,00% -4,00% Oulu Vantaa LPR Espoo JKL Pori Kotka Kouvola Kuopio -6,00% JNS HML -8,00% -10,00% -12,00% Salo -14,00% Tero Tyni Kuntamarkkinat

33 Vanhainkotihoidon yksikkökustannukset ja keskimääräinen toimintakyky ,65 3,61 3, ,5 3,55 3,5 3, ,4 3,4 3, ,3 3,3 3,3 3,25 3,25 0 3, Hoitopäivän yksikkökustannus, /hoitopäivä 2010 (vasten asteikko) Keskimääräinen toimintakyky RAVA-mittarilla (oikea asteikko) Kaupunkien 1-4 kustannustaso vertailukelpoinen keskenään (RAI-mittari) Kaupunkien 9-14 kustannustason eroihin vaikuttaa se, että niissä hoidetaan toimintakyvyltään erilaisia vanhuksia Loppujen (5-8) kaupunkien tasoja ei vertailla, kun ei ole tietoa toimintakyvystä Tero Tyni Kuntamarkkinat

34 Kotihoito Huomautettavaa» Asiakaspalvelutuntien lkm» Vanhuskotitalouksien osuus Kattavuus» 14 kaupunkia vastasi,» 12 kummaltakin vuodelta» 9 vastasi työtunnit =Vaasa, Kotka, Salo, Oulu, Hämeenlinna, Espoo, Rovaniemi, Jyväskylä, Kuopio, Kouvola Volyymi:» 240 m (11 kaupunkia)» 120 m (10 kaupunkia) Tero Tyni Kuntamarkkinat

35 15% Kotihoidon tuottavuusmuutos ja keskimääräinen toimintakyvyn muutos eräissä Suomen kaupungeissa 2009/2010 1,5 % 10% Hämeenlinna Jyväskylä 1,0 % 5% Salo Espoo Rovaniemi Kuopio 0,5 % 0% Kotka 0,0 % -5% -0,5 % Oulu -10% Vaasa -1,0 % -15% -1,5 % Tuottavuusmuutos (vasen asteikko) Toimintakyvyn muutos (oikea asteikko) Toimintakyvyn muutostietoa ei ollut saatavana kaikista kaupungeista Tero Tyni Kuntamarkkinat

36 Kotihoidon tuottavuus Asiakaspalvelutyön tuntikustannus kohosi 64,8 67,8 /h, noin 4 %, josta kustannuskehitys 2,5 % vaikutus huomioon ottaen Tuottavuus heikkeni 1,4 % Tero Tyni Kuntamarkkinat

37 100 Asiakkaan luona suoritetun työtunnin kustannus kotipalvelussa kymmenessä kaupungissa Tero Tyni Kuntamarkkinat

38 Palveluasuminen 16 kuntaa vastasi ainakin johonkin palveluasumismuotoon, 14 kaupunkia vastasi molemmilta vuosilta Volyymi 206 m Tuottavuusmuutos 14 kaupungilta -12,0 % Helsingin palvelurakennemuutos vaikuttaa voimakkaasti tuloksiin (tilastointi muuttuu) Tuottavuusmuutos ilman Helsinkiä -1,69 % Vain tehostetun palveluasumisen osalta havaintoja niin paljon, että vertailua voidaan tehdä kuntien välillä Tero Tyni Kuntamarkkinat

39 30,0 % Palveluasumisen tuottavuusmuutos 2009/ ,0 % 10,0 % Oulu 0,0 % -10,0 % Kotka Salo Mikkeli Vaasa Kouvola Lahti Vantaa Hämeenlinna Rovaniemi Kuopio Jyväskylä -20,0 % -30,0 % Helsinki* -40,0 % Palveluasumisen tottavuusmuutos 2010/2009 Toimintakyvyn muutos *Helsingissä rakennemuutos Tero Tyni Kuntamarkkinat

40 140 Tehostetun/raskaan palveluasumisen yksikkökustannus Tero Tyni Kuntamarkkinat