JHS 155 Verkkolaskujen käyttö julkishallinnossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JHS 155 Verkkolaskujen käyttö julkishallinnossa"

Transkriptio

1 JHS 155 Verkkolaskujen käyttö julkishallinnossa Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto Verkkolaskun määritelmä Sähköpostilasku ei ole verkkolasku Soveltamisala Termit ja määritelmät Kootut suositukset Miten mukaan verkkolaskun käyttöön Pienet organisaatiot Keskisuuret organisaatiot Suuret organisaatiot Verkkolaskuosoitteisto Sopimukset Verkkolaskun edistämistoimenpiteitä Tarjouspyynnöt/tilaukset Aktiivinen seuranta ja toiminta Verkkolaskujen aktiivinen markkinointi ja tiedottaminen Tekniset toimenpiteet Sopimuskäytäntöjen yksinkertaistaminen Yhteisten sähköistä laskutusta koskevien mallien, ohjeiden ja laskusuositusten käyttö implementoinnin tukena ja yhteentoimivuuden varmistajana Yhteisten järjestelmä/palvelukilpailutusta koskevien mallien, dokumenttipohjien ja ohjeiden käyttö kilpailutuksen tukena Laskumallit Verkkolaskuratkaisujen tietoturva Laskujen sähköistä allekirjoitusta ei Suomessa käytetä Opastavat tiedot Liitteet /11

2 1 Johdanto Asiakirja sisältää suositukset julkishallinnon verkkolaskun käytöstä. Julkishallinnon tietojärjestelmän tai palvelun tulee kyetä lähettämään ja vastaanottamaan joko Finvoice - tai TEAPPS-sanomakuvauksen mukainen verkkolasku. Julkishallinto suosittaa avoimia ja vakiintuneita sanomakuvauksia, joita kaikki välittäjät voivat käyttää. Suosituksen avulla halutaan tehostaa julkishallinnon toimintoja lisäämällä verkkolaskujen lähettämistä ja vastaanottamista. Verkkolasku on keskeinen osa sähköistä taloushallintoa ja paperittomuutta. Yleisenä tavoitteena on, että verkkolaskujen osuus kaikkien Suomessa lähetettävien laskujen osuudesta kasvaa nopeasti. Tähän tavoitteeseen pyritään yhdenmukaistamalla ja yksinkertaistamalla laskujen käsittelyrutiineja ja käyttämällä vain yleisesti käytössä olevia toimintamalleja. Verkkolaskujen käytön tavoitteena julkishallinnossa on taloushallinnon tehokkuuden ja luotettavuuden lisääminen nopeammalla ja automatisoidulla laskujen käsittelyllä. Käyttämällä yhdenmukaisia toimintamalleja eri yksiköt voivat suunnitella ja kehittää omat toimintonsa hyödyntämällä jo muualla saatuja käyttökokemuksia ja parhaita käytäntöjä ja samalla varmistaa ratkaisujen yhteentoimivuus. Suositusta laadittaessa on otettu huomioon myös yksityissektorilla saatuja käyttökokemuksia verkkolaskuista ja pyritty mahdollisimman pitkälle yhdenmukaisiin toimintatapoihin kummallakin sektorilla. Verkkolasku on Suomessa ollut käytössä niin pitkään, että parhaita käytäntöjä voidaan käyttää suositusten perusteluina. Suurimmat hyödyt verkkolaskujen käytöstä saadaan, jos verkkolaskujen käyttöön siirryttäessä tarkistetaan myyntilaskutuksen ja -laskujen käsittelyprosessit kokonaisuudessaan. Samoin otettaessa käyttöön verkkolaskujen vastaanotto, tarkistetaan laskun käsittelyn vaiheet kriittisesti. Sähköinen taloushallinto ja verkkolasku antavat uusia mahdollisuuksia taloushallinnon prosessien uudistamiseen. Esimerkiksi ostolaskujen hyväksyjätasojen määrää voidaan vähentää ja laskun tarkastusta automatisoida. Lasku on monessa prosessissa vain yksi osa hankintaketjua. Sähköinen hankintajärjestelmän käyttö tuo lisää prosessisäästöjä. Jo tilaukset voidaan tiliöidä ja hyväksyä ja lasku tarkastaa täysin automaattisesti näitä tietoja käyttäen. Sähköinen hankintajärjestelmä parantaa ja aikaistaa myös kassanseurantaa. Sähköisillä tuoteluetteloilla poistetaan virheet hinnoissa ja voidaan tukea käyttäjää mm. tuotekuvin. Tässä dokumentissa keskitytään kuitenkin ainoastaan verkkolaskun käyttöön. Tämä suositus korvaa vanhan JHS 155-suosituksen ( ). 1.1 Verkkolaskun määritelmä Verkkolasku on sähköinen lasku, jonka tiedot ovat automaattisesti käsiteltävissä ja josta voidaan tuottaa tietokoneen näytölle paperilaskua muistuttava näkymä. Verkkolaskun vastaanottajana voi olla organisaatio tai kuluttaja. Verkkolaskun tunnusomainen piirre on automaattisuus. Organisaatioiden välisessä laskutuksessa verkkolasku voidaan siirtää automaattisesti laskuttajan tai palveluntarjoajan järjestelmästä vastaanottajan taloushallinnon tai muuhun järjestelmään. Kuluttajalle lähetetty verkkolasku on kuluttajan valitsemaan palveluun lähetetty verkkolasku, josta on suora yhteys sähköiseen maksamiseen verkkopankissa. Verkkolaskusta tuotetaan tietokoneen näytölle paperilaskua muistuttava näkymä, joka helpottaa laskun kierrätystä, hyväksyntää ja muuta käsittelyä sekä myyjän että ostajan toiminnoissa. (Tieken verkkolaskufoorumin määritelmä). Verkkolaskuina voidaan lähettää tavara- ja palvelulaskuja. Sanomaa voidaan käyttää myös 2/11

3 verkkokauppojen, kassajärjestelmien, korttitapahtumien sekä perintä- ja rahoituspalveluiden sähköiseen liittämiseen julkishallinnon taloushallintopalveluihin. Laskulla voidaan välittää myös konsernin tai organisaation sisäisten tapahtumien veloituksia. Verkkolaskulla voi olla myös erillisiä sähköisessä muodossa olevia liitetiedostoja. Liitteiden välittäminen edellyttää kuitenkin sitä, että välittäjä ja vastaanottajan järjestelmä pystyvät käsittelemään liitetiedostoja. Verkkolaskun käsittely tehdään sähköisesti, eikä siitä ilman erityistä tarvetta tulosteta paperikopioita. Laskusta pitää kuitenkin olla valmius tulostaa kopio paperille, esimerkiksi viranomainen voi joissain tapauksissa vaatia sellaista. Verkkolasku säilytetään sähköisessä arkistossa. Sähköisellä laskulla tarkoitetaan kaikkia laskuja, jotka kulkevat eri muodoissa sähköisesti. Näitä ovat EDIlaskut, verkkolaskut ja skannatut laskut (ks. Termit ja määritelmät). 1.2 Sähköpostilasku ei ole verkkolasku Sähköpostilaskulla tarkoitetaan sähköpostiviestinä tai sen liitteenä lähetettävää laskua. Sähköpostiin liittyy merkittäviä tietoturva-, roskaposti-, virus- ja muita teknisiä ongelmia, minkä vuoksi laskutusta sähköpostitse ei suositella. Sähköinen lasku tulee voida lukea organisaation vastaanottavaan sovellukseen konekielisessä muodossa, mikä on vaikeaa toteuttaa sähköpostilaskuille. Sähköpostilaskuosoitteille ei myöskään ole luotu yhdenmukaista käytäntöä. Julkishallinto ei lähetä eikä ota vastaan sähköpostilaskuja. Sähköpostilaskuja ei vastaanoteta, vaikka sähköpostin liitetiedostona olisi suosituksen muotoinen laskusanoma. 2 Soveltamisala Tämä suositus ohjeistaa julkishallinnon toimijoita verkkolaskujen käyttöönotossa ja käytössä. Suosituksessa otetaan kantaa myös taloushallinnon toimintoihin. Julkishallinto myöntää toiminta-avustuksia yksityisille organisaatioille. Avustusten käytön edellyttämän julkisen valvonnan toteuttamiseksi suositellaan myös näissä organisaatioissa suosituksen soveltamista. Suositus esittää näkemyksen parhaasta julkishallinnon verkkolaskukäytännöstä. Laskuja käsittelevä yksikkö voi uudistaa käytössä olevia työmenetelmiään vähitellen sen mukaan kun sen kehityshankkeet edistyvät. Kun yksikkö kehittää työmenetelmiään ja prosessejaan, se saa tästä suosituksesta ohjeita kehitystyötä varten yhdenmukaisten toimintatapojen noudattamiseksi eri organisaatioissa. Lisäksi laskutuksen erityispiirteet on otettava kehitystyössä huomioon, mikä voi johtaa suosituksessa esitettyjen toimintatapojen soveltamiseen parhaan ratkaisun toteuttamiseksi. Tämä julkishallinnon suositus on laadittu siten, että sitä voidaan soveltaen käyttää myös yksityissektorin taloushallinnon toiminnoissa. 3 Termit ja määritelmät BIC-tunnus (Bank Identifier Code). Tunnus yksilöi maailmanlaajuisesti pankin. Pituus on 8 tai 11 merkkiä. eprocurement Sähköinen hankinta. 3/11

4 E-lasku E-lasku on sähköisessä muodossa oleva verkkolasku, jonka voi vastaanottaa verkkopankkiin. E-lasku on pankkien yhdessä kehittämä ratkaisu. EDI-lasku EDI (Electronic Data Interchange) on rakenteinen tiedon esitystapa, jota käytetään organisaatioiden välisten tietojärjestelmien kommunikointiin. EDI-lasku perustuu usein EDIFACT-kielioppiin eli syntaksiin, jota kehittää YK:n Euroopan Talouskomission alainen UN/CEFACTin (Centre for Trade Facilitation and Electronic Business). Finvoice Finanssialan Keskusliiton verkkolaskumääritys. IBAN (International Bank Account Number) tilinumeroiden kansainvälinen esittämistapa. IBAN muodostetaan suomalaisesta tilinumerosta lisäämällä alkuun Suomen ISO-standardin mukainen maakoodi FI sekä 2- merkkinen tarkiste. Suomalainen IBAN on aina pituudeltaan 18 merkkiä. Julkishallinto Suomessa julkishallinto koostuu valtion ylimmistä elimistä, aluehallinnosta ja paikallishallinnosta (valtio, kunnat ja kuntayhtymät). JHS-järjestelmän mukaiset suositukset koskevat valtion- ja kunnallishallinnon tietohallintoa. Konversio Tiedostomuunnos esitystavasta toiseen (yleisemmin muunnos). Kuittaus (tietoliikennetaso) Vastaanoton kuittaus, joka vahvistaa yhteen erään liittyvät kaikki verkkolaskut vastaanotetuiksi. Operaattori Käytetään myös nimitystä verkkolaskuoperaattori. Lista operaattoreista löytyy Verkkolaskufoorumin sivulta Ks. liite 4 Perustililuettelo Perustililuettelo on tililuettelon standardointihankkeessa vuosina vahvistettu tililuettelo. SEPA SEPA on lyhenne sanoista Single Euro Payments Area, yhtenäinen euromaksualue. Sähköpostilasku Sähköpostiviestinä tai sen liitteenä (esim. PDF-muodossa) lähetetty lasku. Ei ole verkkolasku. Sähköinen allekirjoitus Digitaalinen allekirjoitus eli sähköinen allekirjoitus on sähköiseen viestiin tehty PKI-allekirjoitus (Public Key Infrastructure), joka varmentaa tietyn viestin sisällön ja allekirjoittajan henkilöllisyyden. Mikäli viestiä muutetaan, allekirjoitus ei enää täsmää. Sähköinen lasku Laajempi käsite, joka sisältää verkkolaskun lisäksi EDI-laskun, skannatun laskun ja sähköpostilaskun. TEAPPS TEAPPS on Tieto-yhtiön (entinen TietoEnator) luoma XML-teknologiaan perustuva esitystapa laskusanomasta. 4/11

5 TYVI Tietovirrat yritysten ja viranomaisten välillä. TYVI -järjestelmä tarjoaa yrityksille yhdenmukaisen tavan ilmoittaa tietoja sähköisesti viranomaisille ja viranomaistehtäviä hoitaville tahoille. Verkkolaskuformaatti Verkkolaskun yksilöivä esitystapa, esim. Finvoice 1.3 Verkkolaskuinfrastruktuuri Käsite kattaa laitteistot (verkot ja tietokoneet) ja ohjelmistot (tietoliikenne- ja muut verkkolaskuissa käytettävät ohjelmat). Verkkolaskuosoite Verkkolaskuosoite on laskuttajan tai vastaanottajan osoite, jota käytetään verkkolaskun välittämisessä vastaanottajalle. Verkkolaskuosoitteisto TIEKEn ylläpitämä osoitteisto, josta näkee mitkä yhteisöt lähettävät ja vastaanottavat verkkolaskuja. Verkkolaskuosoitteisto löytyy Verkkolaskufoorumin sivuilta. Välittäjä Verkkolaskuja välittävä organisaatio, Suomessa operaattori tai pankki. Välittäjän tunnus Verkkolaskuja välittävän organisaation tunnus. Suomessa käytetään OVT-tunnusta (verkkolaskuoperaattorit) sekä BIC-tunnusta (pankit). Lisää verkkolaskuun liittyviä käsitteitä löytyy verkosta, katso liite 4. 4 Kootut suositukset Tähän kappaleeseen on koottu dokumentissa esitetyt suositukset. Tarkemmat perustelut löytyvät tekstistä jäljempänä tai liitteistä. Julkishallinnon taloushallinnon tietojärjestelmän tulee kyetä lähettämään organisaatioille ja kuluttajille verkkolaskuja sekä vastaanottamaan verkkolaskuja. Verkkolaskuja suositellaan käytettäväksi julkishallinnossa, koska niiden avulla voidaan saavuttaa merkittäviä prosessisäästöjä. Organisaatioiden välisessä laskutuksessa verkkolaskujen käytön suurimmat hyödyt tulevat laskun vastaanottajalle. Manuaaliset laskun käsittelyvaiheet ovat työllistäviä ja niitä voidaan automatisoida sähköisen käsittelyn avulla. Laskujen lähettäjän kannalta verkkolaskutus on ennen kaikkea hyvää asiakaspalvelua. Yhä useammat laskujen vastaanottajaorganisaatiot jopa vaativat verkkolaskuja, joten tähän pitää olla valmius. Verkkolaskun käyttö vähentää kuitenkin myös laskujen tuottamiseen tarvittavaa käsittelytyötä ja pienentää lähettämisen kuluja. Liitteessä 6 on esitetty yksityiskohtaisia perusteluja verkkolaskun käytölle. Verkkolaskujen lähettämisessä ja vastaanottamisessa käytetään välittäjiä pankkeja ja verkkolaskuoperaattoreita. Julkishallinnon organisaatioille ei suositella laskujen toimittamista ilman välittäjää, koska se edellyttää laskuttajalta laajempaa panostamista omiin järjestelmiin, tietoliikenteeseen sekä osaamiseen ja kokonaiskustannukset tässä vaihtoehdossa nousevat usein huomaamatta suuriksi. Julkishallinto ei lähetä eikä ota vastaan sähköpostilaskuja. Sähköpostilaskuja ei vastaanoteta, vaikka sähköpostin liitetiedostona olisi suosituksen muotoinen laskusanoma. Sähköpostiin liittyy merkittäviä tietoturva-, roskaposti-, virus- ja muita teknisiä ongelmia, minkä vuoksi sähköpostilaskutusta ei suositella. 5/11

6 Julkishallinto pitää tarkoituksenmukaisena, että Suomessa siirrytään mahdollisimman pian yhden eurooppalaisen tai kansainvälisen avoimen standardin mukaisen verkkolaskusanoman käyttöön. Jos julkishallinnon organisaatiolla on valmius verkkolaskujen vastaanottoon, suositellaan silloin, että se vaatii verkkolaskuja. Jos organisaatiolla on mahdollisuus verkkolaskujen lähetykseen, suositellaan laskujen lähettämistä kaikille verkkolaskuosoitteensa julkistaneille vastaanottajille verkkolaskuina. Tehdessään päätöksen omasta toimintatavastaan julkishallinnon organisaation tulee tehdä tarpeelliset vertailut ja taloudelliset laskelmat eri vaihtoehdoista. Verkkolaskujen käytön lisäksi suositellaan sähköisen taloushallinnon omaksumista sen koko laajuudessa. Esimerkiksi laskujen sähköisellä arkistoinnilla saavutetaan merkittäviä prosessihyötyjä. Julkishallinto vaikuttaa osaltaan siihen, että tieto verkkolaskusta leviää yleisesti. Tiedon levittäminen myös kuluttajasektorille on erittäin tärkeää. Verkkolaskujen käyttöön siirryttäessä otetaan käyttöön myös sitä edistäviä toimenpiteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi aktiivinen markkinointi ja käytäntöjen mallintaminen. Toimenpiteitä on käsitelty luvussa 6. Kuluttajalaskutuksessa pitää pyrkiä ottamaan huomioon erityisryhmät, jolloin esimerkiksi käyttöliittymät rakennetaan esteettömiksi. Vaikka kaikki asiakkaat eivät vastaanota verkkolaskuja, tulee laskutuksessa käyttää kuitenkin lähettäjälle sähköistä prosessia, jossa laskut välitetään joko verkkolaskuina tai tulostuspalveluun. Sähköistämällä myyntilaskutus kokonaisuudessaan laskuttaja saavuttaa prosessihyödyt ja säästöt. Julkishallinto pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan siihen, että sopimuskäytännöt olisivat asiakkaille ja toimittajille yksinkertaisia. Käytettäväksi suositellaan yhteisiä malleja ja ratkaisuja helpottamaan verkkolaskujen käyttöönoton implementointia ja varmistamaan ratkaisujen yhteentoimivuus. Tätä voidaan edistää esimerkiksi tuotteistamalla taloushallinnon järjestelmän verkkolaskujen lähetys/vastaanotto. Järjestelmäintegrointien tulisi olla mahdollisimman sujuvia ja näkymättömiä. Luottamukselliset liitteet pitää lähettää erillään verkkolaskusta. Mikäli mahdollista tulee nämä liitteet lähettää kuitenkin sähköisesti, jos toimittajan ja vastaanottajan järjestelmäratkaisut mahdollistavat sen. Luottamukselliset aineistot voidaan myös toimittaa niille määrättyyn eri osoitteeseen kuin muut verkkolaskut. Verkkolaskujen vastaanottamisesta lähetetään kuittaukset. 5 Miten mukaan verkkolaskun käyttöön Verkkolaskujen lähettämiseen ja vastaanottoon tarvitaan tietojärjestelmä (laskutusjärjestelmä/laskujen käsittely- ja vastaanottojärjestelmä) ja välittäjä. Verkkolaskujen lähettämiseen/vastaanottoon voi käyttää myös palvelua, jolloin omaa tietojärjestelmää ei tarvita. Välittäjinä toimivat verkkolaskuoperaattorit ja pankit. Verkkolaskuja voi lähettää organisaatioiden välillä periaatteessa myös ilman välittäjää, mutta suomalainen vakiintunut käytäntö perustuu verkkolaskuoperaattoreiden käyttöön. Julkishallinnon organisaatioille ei suositella laskujen toimittamista ilman välittäjää, koska se edellyttää laskuttajalta laajempaa panostamista omiin järjestelmiin, tietoliikenteeseen sekä osaamiseen ja kokonaiskustannukset tässä vaihtoehdossa nousevat usein huomaamatta suuriksi. Välittäjäpalveluja käyttämällä vanhojakin laskutusjärjestelmiä voidaan sähköistää ja tarvittava tekniikka sekä aineistomuunnokset hoitaa välittäjällä. 6/11

7 Kuva 1. Verkkolaskutus Suomessa perustuu välittäjien käyttöön. Käyttäjäorganisaatiolla asiakas voi olla yksi tai useampia välittäjiä Tehdessään päätöksen omasta toimintatavastaan julkishallinnon organisaation tulee tehdä tarpeelliset vertailut ja taloudelliset laskelmat eri vaihtoehdoistaan. Laskelmissa otetaan huomioon mm. investointikustannukset (laitteet ja ohjelmistot, koulutus), käyttökustannukset, materiaalikustannukset ja työn osuus. On huomattava, että yksiselitteisiä ohjeita ratkaisulle ei voida antaa, koska tarpeita ja tarjottavia palveluja on hyvin monenlaisia ja kaikenkokoisille toimijoille. Seuraavassa on käsitelty joitain tyypillisiä malleja organisaation kokoluokan pohjalta. 5.1 Pienet organisaatiot Pienille eli alle 10 hengen organisaatioille ja vähän laskuttaville organisaatioille sopiva vaihtoehto voi olla verkkolaskujen lähetys ja vastaanotto palvelun välityksellä niin, että laskut lähetetään syöttämällä tiedot verkkolomakkeelle. Ostolaskut saapuvat samaa kanavaa pitkin odottamaan maksamista. Tässä vaihtoehdossa tarjotaan palveluna tietojärjestelmä ja aineistojen välitys. Ratkaisu on yleensä edullinen ja soveltuu pienten laskumäärien käsittelyyn ja satunnaiseen laskuttamiseen. Tämä ratkaisu vaatii kuitenkin usein laskujen kaksinkertaisen kirjaamisen, erikseen laskutukseen ja kirjanpitoon/myyntireskontraan. Jos palvelu ei tarjoa kirjanpitolain ja talousarvioasetuksen tarkoittamaa arkistoa, pitää tosite siirtää arkistoon tai tulostaa paperille. Taloushallinnon rutiineista huolehtiva tilitoimisto tai verkkolaskujen välittäjät tarjoavat kokonaispalvelua ja välineet laskujen vastaanottoon, lähetykseen, kierrätykseen ja hyväksyntään. Verkkolaskupalveluissa voi olla myös tilitoimistopalveluja tukevia ratkaisuja, esim. laskukopion lähetys tilitoimistolle. 7/11

8 Verkkolomakkeen käyttö edellyttää palvelun tilaamista ja sopimusta palvelun tarjoajan kanssa sekä mahdollisesti välittävän organisaation kanssa. Palvelun tarjoaja tuntee vaadittavan sopimuskäytännön. 5.2 Keskisuuret organisaatiot Keskisuurissa organisaatioissa voidaan käyttää omaa laskutussovellusta, joka tuottaa verkkolaskuja. Taloushallinnon palvelukeskusta tai tilitoimistoa käyttävät organisaatiot voivat saada verkkolaskut käyttöön tilitoimiston palvelujen kautta. Osa taloushallinnon sovelluksista on vuokrattavissa ASP-palveluna (sovellusvuokraus). Ratkaisuja voi tarjota tilitoimisto tai ohjelmistotoimittaja ja näillä palveluilla yleensä on valmius verkkolaskujen lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Ostolaskujen vastaanottoon käytetään yleensä laskujen käsittely- ja kierrätyssovellusta. Näitä ei toistaiseksi keskikokoisissa organisaatioissa ole aina käytössä. Verkkolaskuratkaisun valinta riippuu laskujen volyymistä ja käytettävissä olevista järjestelmistä. 5.3 Suuret organisaatiot Suurilla organisaatioilla on usein suuret laskuvolyymit sekä tarve käyttää monipuolisia palveluja, jotka taipuvat käytössä oleviin ohjelmistoihin. Tällöin voidaan tarvita mm. muunnos- eli konversiopalveluita, jotka muuntavat laskutusohjelmiston tuottaman standarditiedoston nk. inhouse-tiedoston tiedot verkkolaskuformaattiin. Erilaisia laskutusohjelmia voi yhdelläkin organisaatiolla olla useita. Luonnollisesti myös suuri organisaatio voi lähettää vain vähän laskuja. Tämä huomioidaan suunnitelmissa ja ratkaisuvalinnoissa. Verkkolaskujen vastaanotto edellyttää, että organisaatio sopii välittäjän kanssa laskujen vastaanottamisesta sähköisesti. Välittävä operaattori tekee laskun vastaanottajalle tarvittavat muutokset aineistoon. Helpoimmillaan kyse on laskujen vastaanotto-osoitteen muuttamisesta verkkolaskuosoitteeksi ja sen tiedottamisesta laskuttaville yrityksille. Järjestelmämuutosten aiheuttamat kustannukset voivat olla korkeita. Lisäksi kuluja tuovat esimerkiksi verkkolaskuoperaattoriin luotava tietoliikenneyhteys sekä laskukohtaiset lähetys- ja vastaanottokulut. Sopimus tehdään organisaation ja välittäjän välille. 5.4 Verkkolaskuosoitteisto Laskujen sähköistämisprojektin yhteydessä tuotannon aloituksen yhteydessä käyttäjäorganisaatio testaa valitun asiakkaan/toimittajan kanssa verkkolaskujen välittämisen tekniikan toimivuutta. Tästä sovitaan osapuolten kesken. Sen jälkeen verkkolaskuja käyttävät yritykset Suomessa ja niiden verkkolaskuosoitteet löytyvät verkkolaskuosoitteistosta (sekä lähetys että vastaanotto) eikä siitä tarvitse erikseen sopia (Jotkut organisaatiot eivät ole antaneet lupaa julkaista tietojaan osoitteistossa.) ks. Liite 4. Verkkolaskuosoitteisto on kansallinen palvelu, joka tarjoaa tietoa verkkolaskuja lähettävistä ja/tai vastaanottavista yrityksistä. Osoitteiston tavoitteena on helpottaa ja edistää verkkolaskutuksen käyttöönottoa tuomalla esille verkkolaskua käyttäviä kauppakumppaneita ja verkkolaskutuksen yleisyyttä. Myös kansainvälisiä osoitteistopalveluja on suunnitteilla. 8/11

9 5.5 Sopimukset Verkkolaskuja lähetetään ja vastaanotetaan verkkolaskupalveluita tarjoavien operaattoreiden ja pankkien välityksellä. Verkkolaskujen lähetys tai vastaanotto edellyttää, että organisaatio solmii sopimuksen verkkolaskupalveluita tarjoavan operaattorin tai pankin kanssa. Sopimuskäytäntö nostaa verkkolaskujen käytön luotettavuutta (eheys ja autentikointi), koska lähettäjä ja vastaanottaja on aina tunnistettu. Laskut jäävät palvelun tarjoajien arkistoihin ja varmistuksille, jolloin epäselvissä tapauksissa voidaan näitä tietoja käyttää hyväksi jopa pitkänkin ajan kuluttua. Joissain tapauksissa sopimuskäytäntö on ollut varsin monipolvista. Verkkolaskujen välittäjät ovat pyrkineet tätä palveluillaan yksinkertaistamaan. Julkishallinto pyrkii vaikuttamaan siihen, että sopimuskäytäntö on käyttäjäorganisaatioille helppoa. 6 Verkkolaskun edistämistoimenpiteitä Suositeltavaa on, että verkkolaskujen käyttöön siirryttäessä otetaan käyttöön myös sitä edistäviä toimenpiteitä. Joitakin tällaisia toimenpiteitä on mainittu esimerkinomaisesti tässä kappaleessa. 6.1 Tarjouspyynnöt/tilaukset Tarjouspyynnöissä voidaan edellyttää verkkolaskun käyttöä, jos organisaatiolla on valmius vastaanottaa verkkolaskuja. Tilauksella voidaan välittää tieto verkkolaskujen vastaanottomahdollisuudesta. 6.2 Aktiivinen seuranta ja toiminta Verkkolaskuosoitteiston aktiivinen seuranta sen tarkistamiseen, että kaikki mahdolliset toimijat on pyydetty mukaan verkkolaskujen lähettäjiksi/vastaanottajiksi. Verkkolaskun käyttöön on myös rakennettu automaatiota, jossa vastaanottava ohjelmisto aktiivisesti vertaa verkkolaskuosoitteistoa ja toimittajatietoja. 6.3 Verkkolaskujen aktiivinen markkinointi ja tiedottaminen Verkkolaskujen käyttömahdollisuudesta voidaan tiedottaa asiakkaille eri tavoin. Verkkolaskuja voidaan markkinoida esim. asiakaskirjeellä Asiasta tiedottaminen myös toimijoiden nettisivuilla palvelujen yhteydessä Yleinen tiedottaminen lehdistölle kun organisaatio aloittaa verkkolaskutusta - yleisesti aina kun palvelusta tiedotetaan lehdissä esim. päivähoitopaikkojen haun yhteydessä, tonttien haun yhteydessä, jne. Paperilaskulle ja muille asiakaskirjeille voidaan lisätä tieto verkkolaskumahdollisuudesta Paperilaskun liitteenä voidaan lähettää tietoa verkkolaskusta Verkkolaskumahdollisuutta voidaan markkinoida muussa tiedotuksessa, esimerkiksi asiakaslehdissä Asiakaspalvelutilanteissa tuodaan esiin verkkolaskuttaminen vaihtoehtona Tilauksen yhteydessä/tilauksella annetaan verkkolaskuosoite Välittäjillä on myös käytettävissä aktivointipalveluja, joissa välittäjä on yhteydessä ja aktivoi nykyiset toimittajat lähettämään verkkolaskuja paperilaskujen sijaan. 6.4 Tekniset toimenpiteet Skannauspalvelujen toimittaja voi tuottaa palvelua, jossa automaattisesti tutkitaan laskuttajan mahdollisuus lähettää verkkolaskuja ja lähetetään pyyntö tästä palvelusta. 9/11

10 6.5 Sopimuskäytäntöjen yksinkertaistaminen Pyritään aktiivisesti vaikuttamaan siihen, että sopimuskäytännöt olisivat asiakkaille ja toimittajille yksinkertaisia. 6.6 Yhteisten sähköistä laskutusta koskevien mallien, ohjeiden ja laskusuositusten käyttö implementoinnin tukena ja yhteentoimivuuden varmistajana Käytetään yhteisiä malleja ja ratkaisuja helpottamaan verkkolaskujen käytön implementointia ja varmistamaan ratkaisujen yhteentoimivuus. 6.7 Yhteisten järjestelmä/palvelukilpailutusta koskevien mallien, dokumenttipohjien ja ohjeiden käyttö kilpailutuksen tukena Tuotetaan apuvälineitä verkkolaskuratkaisun kilpailuttamiseen ja hankintaan. 7 Laskumallit Valtionhallinnossa on käytössä laskupohja (kielinä suomi, ruotsi, englanti ja suomi/englanti), joka otetaan käyttöön virastojen myyntilaskujen sähköistämisen yhteydessä. Laskun ulkoasu on samanlainen verkkolaskun (yritykset ja kuluttajat) ja paperilaskun vastaanottajille. Lisäksi virastojen sähköiset arkistoversiot ovat ulkoasultaan samanlaisia kuin vastaanottajilla. Laskulla olevat kenttien nimet määritellään aina laskutyyppikohtaisesti, joten laskun ulkoasu soveltuu hyvin moninaiseen ja eri tyyppiseen laskutukseen. Poikkeustapauksissa virastolla on mahdollisuus käyttää valtion ulkoasusta poikkeavaa pohjaa (layout tehdään tällöin yhteistyössä viraston ja toimittajan kanssa), jos tämä peruspohja ei täytä organisaation vaatimuksia. Kunnassa on suositeltavaa käyttää vain yhtä laskupohjamallia kaikissa laskutuksissa, mikä vähentää työtä käyttäjäorganisaatioissa ja nopeuttaa verkkolaskun käyttöönottoa. 8 Verkkolaskuratkaisujen tietoturva Verkkolaskuratkaisuilta tulee edellyttää korkeaa tietoturvaa ja laskutietojen säilymistä luottamuksellisena. Suomessa verkkolaskupalveluiden palveluntarjoajat vastaavat kukin osaltaan omasta toiminnastaan ja verkostona toiminnan turvallisuudesta. Laskun lähettäjän/vastaanottajan ja välittäjän välinen tietoyhteys pitäisi olla salattua. Kun aineisto on toimitettu välittäjälle, turvaratkaisut ovat välittäjän ja välittäjäverkoston vastuulla. Palveluntarjoajan kelpoisuudesta voidaan varmistua esimerkiksi auditoinnilla. Tietoturva perustuu osapuolien keskinäisiin sopimuksiin. Sopimukset tehdään laskutukseen osallistuvien kesken seuraavasti: Laskun lähettäjä ja sen välittäjä (palveluoperaattori tai pankki) Laskun vastaanottaja ja sen välittäjä (palveluoperaattori tai pankki). Lisäksi välittäjien välillä on olemassa keskinäiset sopimukset, joilla taataan verkoston toimivuus. Tietoturvan toteutumisen lähtökohta on laskutustapahtumiin osallistuvien osapuolien luotettava tunnistaminen. Suomalaisessa käytännössä verkkolaskupalveluihin erikoistuneet palveluntarjoajat tarjoavat tähän menettelyt, koska yhteydet tapahtuvat heidän kauttaan ja he ovat vastuussa asiakkaidensa tunnistamisesta. Menettelyt eri maissa poikkeavat jossain määrin toisistaan. Suomessa palveluoperaattorit käyttävät enimmäkseen operaattorin ja asiakkaan välistä turvallista tietoliikenneyhteyttä (VPN-yhteys) käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Jossain tapauksissa käytetään suojaamatonta yhteyttä. Sitä tulee välttää. Pankit edellyttävät pankkiyhteyksissä tietoliikenteen suojausta, jolloin myös sanoman eheys tarkistetaan. Luotettavan tunnistuksen menettelytavat ovat tällä hetkellä laajasti kehittämiskohteena. 10/11

11 Verkkolaskujen välitys on salaukseltaan huomattavasti korkeammalla tasolla kuin sähköpostiviestit. Sähköpostissa useimpien salausmenetelmien käyttö on sen sijaan hankalaa. Joihinkin laskuihin saatetaan lisätä luottamuksellista aineistoa liitteeksi (esim. terveydenhuollossa). Laskun jakaminen yleiseen ja luottamukselliseen osaan on vastaanottosovelluksessa usein vaikeaa. Mikäli mahdollista tulee nämä liitteet lähettää kuitenkin sähköisesti, jos toimittajan ja vastaanottajan järjestelmäratkaisuissa tietosuojakysymys on otettu huomioon siten, että se ei heikennä tietosuojaa. Luottamukselliset aineistot voidaan myös toimittaa niille määrättyyn eri osoitteeseen kuin muut verkkolaskut tai tarjota erillisen portaalin avulla. 8.1 Laskujen sähköistä allekirjoitusta ei Suomessa käytetä Suomessa ei laskuille vaadita sähköistä allekirjoitusta! Monissa Euroopan maassa vaaditaan tietoturvan varmistamiseksi sähköiselle laskulle sähköinen allekirjoitus. Pääsäännön mukaan rajat ylittävissä laskuissa noudatetaan lähettäjämaan lainsäädäntöä eli Suomesta lähetettäviä verkkolaskuja ei tarvitse sähköisesti allekirjoittaa. Jos laskun vastaanottaja vaatii sähköistä allekirjoitusta ja lähettävä järjestelmä ei sitä toteuta, voidaan laskun kaksoiskappale lähettää paperilla. 9 Opastavat tiedot Tätä suositusta ylläpitää Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA, puh , sähköposti: JHS-järjestelmän verkkosivut: 9.1 Liitteet Liite 1 Verkkolaskujen käyttöä tukevat järjestelmät Liite 2 SEPA Liite 3 Kirjanpidon automatisointi Liite 4 Verkkolaskutusta käsitteleviä linkkejä Suomessa Liite 5 Sähköinen laskutus muissa maissa Liite 6 Hyödyt verkkolaskun käytöstä 11/11

Verkko ostolaskujen vastaanotto Tampereen kaupungilla

Verkko ostolaskujen vastaanotto Tampereen kaupungilla Verkko ostolaskujen vastaanotto Tampereen kaupungilla Verkko ostolaskut Tampereen kaupunki siirtyi 1.1.2011 alkaen kokonaan verkkolaskujen vastaanottoon ja paperilaskujen käsittelystä luovutaan kaupungin

Lisätiedot

Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi

Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi A Basware Presentation Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Baswaren verkkolaskupalvelut Kuluttajat mukaan verkkolaskujen

Lisätiedot

1 (4) 28.11.08. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo

1 (4) 28.11.08. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo Finvoice. Palvelukuvaus 28..2008 (4) 28..08 Sisällysluettelo Finanssialan keskusliiton suosituksen mukaisen Fincoice-sanoman yleisperiaatteet... Taustaa... 2 Mikä on Finvoice... Kuluttajan e-lasku... 2

Lisätiedot

verkkolasku.fi 2.1.2011

verkkolasku.fi 2.1.2011 palveluna Notebeat Entrepreneur -ohjelmalla hoidat kaikki yrityksesi myynti- ja ostolaskut sähköisesti selainkäyttöliittymässä, sekä siirrät ne kätevästi tilitoimistoon. Säästät heti käyttöönotosta alkaen

Lisätiedot

Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa

Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa Palvelun kuvaus sivu 1/7 Tiedon asiakirjat: tekijänoikeudet Tämän asiakirjan sisältöä tai mitään sen osaa ei saa jäljentää yrityksenne ulkopuolella

Lisätiedot

Sähköinen laskutus etenee. Jaana Ryynänen-Raikio 20.9.2004

Sähköinen laskutus etenee. Jaana Ryynänen-Raikio 20.9.2004 Sähköinen laskutus etenee Jaana Ryynänen-Raikio 20.9.2004 Mikä on verkkolasku? laskun tiedot suoraan laskuttajan laskutusjärjestelmästä vastaanottajan järjestelmään lasku visualisoidaan sähköistä arkistointi-

Lisätiedot

OHJEISTUS VERKKOLASKUTUKSESSA TARVITTAVIEN TIETOJEN KÄYTTÖÖN:

OHJEISTUS VERKKOLASKUTUKSESSA TARVITTAVIEN TIETOJEN KÄYTTÖÖN: KÄYTTÖOHJE Sivu 1/5 OHJEISTUS VERKKOLASKUTUKSESSA TARVITTAVIEN TIETOJEN KÄYTTÖÖN: Verkkolaskujen lähetys Tämä ohjeistus on tarkoitettu sekä laskuttajalle (tietojen käyttö) että sovellustoimittajalle (xml-mallit).

Lisätiedot

Myyntilasku: 100 % lähteviä laskuja verkkolaskuina Joustavat ratkaisut omien asiakkaittesi valmiuksista riippumatta

Myyntilasku: 100 % lähteviä laskuja verkkolaskuina Joustavat ratkaisut omien asiakkaittesi valmiuksista riippumatta Myyntilasku: 100 % lähteviä laskuja verkkolaskuina Joustavat ratkaisut omien asiakkaittesi valmiuksista riippumatta Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Esityksen

Lisätiedot

Baswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle. Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management

Baswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle. Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management Baswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management Mikä on verkkolasku? Verkkolasku on lasku, joka: Lähetetään ja/tai vastaanotetaan sähköisesti Sisältää

Lisätiedot

Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2)

Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2) Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2) 1. Nykytila...2 1.1 Ostolaskut...2 1.2 Myyntilaskut (tulostuspalvelu)...2 1.3 Palkkalaskelmat (tulostuspalvelu)...2 2. Tavoitetila...2 2.1 Sähköisten ostolaskujen

Lisätiedot

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010 Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa Ajankohta helmikuu 2010 Seurantakysely verkkolaskutuksesta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa 41 Yli

Lisätiedot

SÄHKÖINEN LASKUTUS ALAVUDEN KAUPUNGISSA

SÄHKÖINEN LASKUTUS ALAVUDEN KAUPUNGISSA SÄHKÖINEN LASKUTUS ALAVUDEN KAUPUNGISSA Talousjohtaja Timo Ketola Alavuden kaupunki Rakentava kaupunki Elinkeinopolitiikan ykkönen valtakunnassa Elinkeinopoliittinen mittaristo 2008, Suomen Yrittäjät ry

Lisätiedot

BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA. Juho Värtö, Account Manager

BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA. Juho Värtö, Account Manager BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA Juho Värtö, Account Manager BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA Johdanto Palvelutarjooma Pakettiratkaisut verkkolaskujen lähettämiseen

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

tannuksissa. Sähköisen

tannuksissa. Sähköisen 1 (6) Front-running digital invoicing Verkkolasku sisältäää samat tiedot kuin paperilasku ja koostuu laskun tietokentistä sekä laskun kuvasta. Verkkolasku voidaan vastaanottaa suoraan sähköiseen ostolaskujenkäsittelyjärjestelmään,

Lisätiedot

Verkkolaskupalvelut automatisoinnista lisäarvoa 11.4.2007

Verkkolaskupalvelut automatisoinnista lisäarvoa 11.4.2007 Verkkolaskupalvelut automatisoinnista lisäarvoa 11.4.2007 1. Muuttunut toimintaympäristö 2 Muuttunut toimintaympäristö Tietotekninen kehitys on pysyvästi muuttanut yritysten liiketoimintaympäristöä kuluttajien

Lisätiedot

Helposti sähköiseen laskutukseen. Sami Nikula Tuotemarkkinointipäällikkö

Helposti sähköiseen laskutukseen. Sami Nikula Tuotemarkkinointipäällikkö Helposti sähköiseen laskutukseen Sami Nikula Tuotemarkkinointipäällikkö Helposti sähköiseen laskutukseen Miksi verkkolaskutus kannattaa aloittaa jo tänään? Poista paperilaskut yhtälöstä Ratkaisut lähetykseen

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan Sähköisen laskutuksen työryhmä

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan Sähköisen laskutuksen työryhmä Sähköisen laskutuksen edistämistoimet Suomessa ja EU:n laajuisesti Taru Rastas Kehityslinjaa 2009 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan Sähköisen laskutuksen työryhmä Hallituksen asettamat tavoitteet

Lisätiedot

Helppo ottaa käyttöön, helppo käyttää Basware Virtual Printer

Helppo ottaa käyttöön, helppo käyttää Basware Virtual Printer Helppo ottaa käyttöön, helppo käyttää Basware Virtual Printer Hannu Katila, Marketing Manager Basware Experience User Forum Collaborate. Innovate. Succeed. Australia Denmark Finland France Germany Netherlands

Lisätiedot

Sähköinen lasku Suomessa ja maailmalla

Sähköinen lasku Suomessa ja maailmalla Sähköinen lasku Suomessa ja maailmalla Maksufoorumi Anssi Rusi Director, Connectivity Basware Oyj Agenda Johdanto Basware tänään Sähköinen lasku Mikä se on? Onko verkkolaskutuksen läpimurto tapahtunut?

Lisätiedot

E-laskusta helpotusta yrityksen arkeen

E-laskusta helpotusta yrityksen arkeen E-laskusta helpotusta yrityksen arkeen Matti Mäkinen matti.makinen@sampopankki.fi Päiväys 13.06.2012 Sähköinen asiointi Sampo Pankin tarjoamat sähköisen asioinnin ja liiketoiminnan peruskomponentit Verkkopalkka

Lisätiedot

Verkkolaskutukseen valmistautuminen ja käyttöönotto. Jorma Jolkkonen 29.9.2009

Verkkolaskutukseen valmistautuminen ja käyttöönotto. Jorma Jolkkonen 29.9.2009 Verkkolaskutukseen valmistautuminen ja käyttöönotto Jorma Jolkkonen 29.9.2009 Muutama kysymys pohdittavaksi... Kuinka moni hoitaa itse yrityksen laskutuksen? Onko käytössäsi laskutusohjelma? Harmittaako

Lisätiedot

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä 23.5.2013 Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä Laskuttajan uudet vaihtoehdot kuluttajalaskutukseen Kotimaisesta suoraveloituksesta luovutaan kaikissa euromaissa Kotimaisesta suoraveloituksesta ollaan

Lisätiedot

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Henna Sopanen 31/10/2012 Kotimainen suoraveloitus loppuu Kotimaiset euromääräiset suoraveloitukset päättyvät 31.1.2014 EU lainsäädäntö Suomessa suoraveloitusta käyttäville

Lisätiedot

HELPOSTI SÄHKÖISEEN LASKUTUKSEEN. Jaakko Laurila E-invoicing forum 31.10.2012

HELPOSTI SÄHKÖISEEN LASKUTUKSEEN. Jaakko Laurila E-invoicing forum 31.10.2012 HELPOSTI SÄHKÖISEEN LASKUTUKSEEN Jaakko Laurila E-invoicing forum 31.10.2012 Basware verkkolaskuoperaattorina Yli 25 vuoden kokemus laskujen käsittelystä ja hankinnasta maksuun -prosessista Avoin verkko

Lisätiedot

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Sisältö SEPA end-date asetus tilastotietoa suoraveloituksen tilalle

Lisätiedot

ValueFrame Laskuhotelli

ValueFrame Laskuhotelli ValueFrame Laskuhotelli ValueFramen käyttäjäpäivät 30.11.2010 Harri Kanerva, ValueFrame Oy Esityksen sisältö 1 2 3 4 5 ValueFrame Laskuhotelli - taustaa Laskuhotelli-palvelun käyttöönotto Laskuhotelli-palvelun

Lisätiedot

Verkkolasku osana tehokasta ostolaskuprosessia Sanna Tummunki

Verkkolasku osana tehokasta ostolaskuprosessia Sanna Tummunki Verkkolasku osana tehokasta ostolaskuprosessia Sanna Tummunki 30.11.2011 Sanna Tummunki, Maksuliikennepäällikkö (2/2011) Rudus konsernin maksuliikenne ja kassanhallinta Ostoreskontra Pankkitakaukset ja

Lisätiedot

Lpr kaupunkikonserni haluaa vastaanottaa verkkolaskuja. Saimaan talous ja tieto Oy Sirpa Ojansuu Palvelupäällikkö, ostolaskut

Lpr kaupunkikonserni haluaa vastaanottaa verkkolaskuja. Saimaan talous ja tieto Oy Sirpa Ojansuu Palvelupäällikkö, ostolaskut Lpr kaupunkikonserni haluaa vastaanottaa verkkolaskuja Saimaan talous ja tieto Oy Sirpa Ojansuu Palvelupäällikkö, ostolaskut o Oma esittely; Sirpa Ojansuu V.2000 Lpr kaupunki; ostoreskontran pääkäyttäjä

Lisätiedot

Verkkolaskun haasteisiin vastaaminen Basware e-invoicing Forum 30.11.2011

Verkkolaskun haasteisiin vastaaminen Basware e-invoicing Forum 30.11.2011 Verkkolaskun haasteisiin vastaaminen Basware e-invoicing Forum 30.11.2011 Timo Simell Tiekestä Perustettu 1981 Henkilöstöä 12 Toimii verkostomaisesti Yrittää löytää yhteisymmärryksen julkishallinnon, yritysten

Lisätiedot

Tilitoimistojen käyttämät verkkolaskutuksen välineet ja kokemukset tutkimusraportti

Tilitoimistojen käyttämät verkkolaskutuksen välineet ja kokemukset tutkimusraportti Tilitoimistojen käyttämät verkkolaskutuksen välineet ja kokemukset tutkimusraportti 2010-2011 n=320 Vastaajan asema tilitoimistossa 1 Tilitoimiston sijainti 2 Jäsenyys Taloushallintoliitossa ja tilitoimistotoiminnan

Lisätiedot

Missä mennään ja mitä on tulossa

Missä mennään ja mitä on tulossa Verkkolaskutus: Missä mennään ja mitä on tulossa Tampereen kaupunki 1 Tampereen kaupunki: verkkolaskutus käyttöön Tampereen kaupungin ostolaskut Verkkolaskujen vastaanotto, nykytila Miten Tampereen kaupungille

Lisätiedot

Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön

Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön Mikä e-lasku on? Hei olen Bill Virtanen, e-laskuasiantuntija. Tutustutaan yhdessä e-laskuun tositarkoituksella! E-lasku on kuluttajille tarjottava

Lisätiedot

Yrityksen sähköisen sanomaliikenteen automatisointi

Yrityksen sähköisen sanomaliikenteen automatisointi Yrityksen sähköisen sanomaliikenteen automatisointi Digi Roadshow 20.4.2015 OneWay Sanomanvälitys Oy Jukka Sippola OneWay Sanomanvälitys Oy / Rauhala Yhtiöt Oy OneWay Sanomanvälitys Oy Perustettu 1.1.2013

Lisätiedot

Solve laskutus ja verkkolaskutus

Solve laskutus ja verkkolaskutus Solve laskutus Sivu 1 Solve laskutus ja verkkolaskutus Tässä ohjeessa on ohjeet Solven asetusten teosta, aineistojen muodostamisesta ja palautteiden käsittelystä sekä ohjeet suoraveloitettavien asiakkaiden

Lisätiedot

SIIRRÄ ASIAKKAASI VERKKOLASKUUN

SIIRRÄ ASIAKKAASI VERKKOLASKUUN SIIRRÄ ASIAKKAASI VERKKOLASKUUN Lähetä kaikki myyntilaskusi yhdellä ratkaisulla Basware e-invoicing Forum 24.10.2013 Anssi Rusi Sales Director Basware Oyj Tilauksesta maksuun ja hankinnasta maksuun prosessien

Lisätiedot

1 Ohjeet. 1.1 Verkkolasku

1 Ohjeet. 1.1 Verkkolasku 1 1 Ohjeet 1.1 Verkkolasku Verkkolaskun lähettämiseen tarvittavien tietojen täyttäminen Verkkolaskujen lähettämiseksi on ensin tehtävä sopimus verkkolaskuoperaattorin (välittäjän) kanssa. Esim. kaikki

Lisätiedot

VISMA L7 KOULUTUSPÄIVÄT VANAJANLINNA 16.5. 17.5.2013

VISMA L7 KOULUTUSPÄIVÄT VANAJANLINNA 16.5. 17.5.2013 VISMA L7 KOULUTUSPÄIVÄT VANAJANLINNA 16.5. 17.5.2013 Vuokrien sähköinen laskuttaminen (yrityksille) Sopimus operaattorin kanssa lähtevistä laskuista (Maventa) Maventa on hyvä vaihtoehto (kuluttajan verkkolaskutus

Lisätiedot

Avoimen verkon strategia laskutietojen välittämisessä Avoin verkko yhdistää myyjät ja ostajat globaalisti Verkkolaskun evoluutio ja revoluutio

Avoimen verkon strategia laskutietojen välittämisessä Avoin verkko yhdistää myyjät ja ostajat globaalisti Verkkolaskun evoluutio ja revoluutio A Basware Presentation Avoimen verkon strategia laskutietojen välittämisessä Avoin verkko yhdistää myyjät ja ostajat globaalisti Verkkolaskun evoluutio ja revoluutio Esa Tihilä, toimitusjohtaja, Basware

Lisätiedot

Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti!

Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti! Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti! Henna Sopanen 24/10/2013 Kotimaisen suoraveloituksen päättymiseen 100 päivää Kotimaiset euromääräiset suoraveloitukset päättyvät

Lisätiedot

tutkimukset Verkkolaskupalvelut 2009

tutkimukset Verkkolaskupalvelut 2009 tutkimukset Verkkolaskupalvelut 2009 VERKKOLASKUPALVELUT 2009 Suomen Yrittäjät ry Sisällysluettelo Sisällysluettelo...2 Tiivistelmä...3 1 Johdanto...4 2 Verkkolaskutus...5 2.1 Verkkolaskutusratkaisut ja

Lisätiedot

haluaa verkkolaskuja

haluaa verkkolaskuja Lappeenrannan kaupunki haluaa verkkolaskuja Saimaan talous ja tieto Oy Taloushallinto Technopolis Kareltek, Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta, p. (05) 616 3360 Tietohallinto Snellmaninkatu 3 A, 53100 Lappeenranta,

Lisätiedot

Sisältö. 3 Yleistä 4 Toimittajaportaalin edut 5-10 Rekisteröinti 11-22 Laskun teko 23 Lasku JIP. 29/05/2015 Anna-Stina Lindblad

Sisältö. 3 Yleistä 4 Toimittajaportaalin edut 5-10 Rekisteröinti 11-22 Laskun teko 23 Lasku JIP. 29/05/2015 Anna-Stina Lindblad Toimittajaportaali Sisältö 3 Yleistä 4 Toimittajaportaalin edut 5-10 Rekisteröinti 11-22 Laskun teko 23 Lasku JIP 2 Yleistä Toimittajaportaali on Baswaren internetissä toimiva sovellus, jonka kautta voi

Lisätiedot

DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE

DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE PALVELUKUVAUS 1 (6) DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE PALVELUKUVAUS 2 (6) CONTENTS 1. DOCUMENT MANAGER... 3 2. DOCUMENT MANAGER - KUVAUS... 3 2.1 Tuotteet... 4 2.1.1 Data Management... 4 2.1.2 ipost Letter...

Lisätiedot

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Viestintäsuunnitelma/luonnos SEPA-ydinryhmän kokous 25.10.2011/ Kristiina Siikala Kyselytutkimukset verkkolaskun ja e-laskun käytöstä

Lisätiedot

IBAN JA BIC MAKSUJENVÄLITYKSESSÄ

IBAN JA BIC MAKSUJENVÄLITYKSESSÄ IBAN JA BIC MAKSUJENVÄLITYKSESSÄ 5.7.2015 1 IBAN JA BIC maksujenvälityksessä Sisällysluettelo 1 IBAN... 2 1.1 Rakenne... 2 1.2 Validointi... 2 1.3 Käyttö... 3 1.3.1 IBAN saapuvissa maksuissa... 3 1.3.2

Lisätiedot

Valmistautuminen kansallisen suoraveloituksen päättymiseen

Valmistautuminen kansallisen suoraveloituksen päättymiseen 1 Valmistautuminen kansallisen suoraveloituksen päättymiseen ebusiness Forum -seminaari 24.5.2012 Tallinna 2 Esityksen sisältö 1. Kotimaisen suoraveloituksen korvaaminen 2. Siirtyminen uusiin palveluihin

Lisätiedot

Verkkolaskujen hyödyt ja käyttöönotto. Pikaopas paperitonta laskutusta harkitseville yrityksille

Verkkolaskujen hyödyt ja käyttöönotto. Pikaopas paperitonta laskutusta harkitseville yrityksille Verkkolaskujen hyödyt ja käyttöönotto Pikaopas paperitonta laskutusta harkitseville yrityksille Sisällysluettelo Lukijalle 3 Mitä tarkoitetaan verkkolaskutuksella? 4 Ajankäytön säästöt yhden laskun käsittelyssä

Lisätiedot

Suoraveloituksesta e-laskuun ja suoramaksuun. Paula Metsäaho 01.04.2014

Suoraveloituksesta e-laskuun ja suoramaksuun. Paula Metsäaho 01.04.2014 Suoraveloituksesta e-laskuun ja suoramaksuun Paula Metsäaho 01.04.2014 Suoraveloituksen korvaavat palvelut Korvaavat palvelut henkilöasiakkaille: E-LASKU (Finvoice) Jos asiakas käyttää aktiivisesti verkkopankkia,

Lisätiedot

Suoraveloitusmuutoksen toteuttaminen Elisa Oyj:ssä. Kati Mikkonen 7.5.2013

Suoraveloitusmuutoksen toteuttaminen Elisa Oyj:ssä. Kati Mikkonen 7.5.2013 Suoraveloitusmuutoksen toteuttaminen Elisa Oyj:ssä Kati Mikkonen 7.5.2013 Sisältö Elisa Oyj laskuttajana Suoraveloitus Elisassa Valmistautuminen suoraveloituksen loppumiseen Suoraveloitusmuunto laskuttajan

Lisätiedot

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Sisältö > Tausta > Suoraveloituksen korvaava palvelu > Siirtymäsuunnitelma 2 Tausta > Yhtenäisen euromaksualueen

Lisätiedot

1 Ostolaskupalvelu...2

1 Ostolaskupalvelu...2 Palvelukuvaus Luottamuksellinen 1 (6) 7.8.2014 Heeros Pääkäyttäjäpalvelun palvelukuvaus SISÄLLYSLUETTELO 1 Ostolaskupalvelu...2 1.1 Yleiskuvaus... 2 1.2 Paperilaskujen vastaanotto ja skannaus... 2 1.3

Lisätiedot

E-laskupalvelun sopimusehdot yritysasiakkaille

E-laskupalvelun sopimusehdot yritysasiakkaille E-laskupalvelun sopimusehdot yritysasiakkaille Voimassa 5.9.2013 Alla olevia sopimusehtoja sovelletaan Pankin ja Asiakkaan välillä e-laskujen käsittelyssä koskien asiakkaan lähettämiä ja/tai vastaanottamia

Lisätiedot

Aktivointipalvelut - vähemmän paperia, enemmän verkkolaskuja

Aktivointipalvelut - vähemmän paperia, enemmän verkkolaskuja Aktivointipalvelut - vähemmän paperia, enemmän verkkolaskuja Hannu Katila, Marketing Manager Basware Experience User Forum Collaborate. Innovate. Succeed. Australia Denmark Finland France Germany Netherlands

Lisätiedot

TYÖMAATUNNISTEEN VÄLITTÄMINEN FINVOICE-VERKKOLASKULLA

TYÖMAATUNNISTEEN VÄLITTÄMINEN FINVOICE-VERKKOLASKULLA TYÖMAATUNNISTEEN VÄLITTÄMINEN FINVOICE-VERKKOLASKULLA 26.6.2014 1 Työmaatunnisteen välittäminen Finvoice-verkkolaskulla Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisohjeen käyttötarkoitus... 2 3 Toimialakohtaisen

Lisätiedot

PIXIN SANOMANVÄLITYSPALVELU

PIXIN SANOMANVÄLITYSPALVELU PIXIN SANOMANVÄLITYSPALVELU Apixin sanomanvälityspalvelu (jäljempänä Palvelu ) on verkon välityksellä käytettävä ratkaisu erilaisten liiketoimintasanomien (kuten tilausten ja laskujen) sähköistä käsittelyä

Lisätiedot

Ketteryyttä kilpailuttamiseen

Ketteryyttä kilpailuttamiseen Ketteryyttä kilpailuttamiseen Sähköinen kilpailutusratkaisu 2.4.2014 Timo Rantanen 1 Sisältö Uusi hankintadirektiivi ja sähköinen kilpailuttaminen Markkinaratkaisut Kilpailutettu ratkaisu Sähköinen kilpailuttaminen

Lisätiedot

JHS 155 Verkkolaskujen käyttö julkishallinnossa Liite 3 Kirjanpidon automatisointi

JHS 155 Verkkolaskujen käyttö julkishallinnossa Liite 3 Kirjanpidon automatisointi JHS 155 Verkkolaskujen käyttö julkishallinnossa Liite 3 Kirjanpidon automatisointi Versio: 1.1 Julkaistu: 27.5.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Kirjanpidon automatisointi...... 2 1.1 Kirjausketju

Lisätiedot

Maksaminen digitalisoituvassa taloudessa -hankkeet

Maksaminen digitalisoituvassa taloudessa -hankkeet Kari Kemppainen Suomen Pankki Maksaminen digitalisoituvassa taloudessa -hankkeet Maksuneuvoston kokous Julkinen 1 Maksaminen digitaalisessa taloudessa - raportti Selvittää ja tunnistaa meneillään olevien

Lisätiedot

Laskujen muuntaminen tapahtuu, kuten osapuolet ovat keskenään sopineet.

Laskujen muuntaminen tapahtuu, kuten osapuolet ovat keskenään sopineet. SUOSITUS Sivu 1/6 SUOSITUS VERKKOLASKUJEN VÄLITYSPALVELUN LAATUTASOSTA Laskujen välitys Verkkolaskuoperaattorit ja muut operaattoreina toimivat yritykset noudattavat yhteisiä alla mainittuja palvelun laatutason

Lisätiedot

Julkisen hallinnon suositus JHS xxx

Julkisen hallinnon suositus JHS xxx 1 (35) LUONNOS Julkisen hallinnon suositus JHS xxx VERKKOLASKUJEN KÄYTTÖ JULKISHALLINNOSSA Luovutettu lausuntokierrokselle 01.07.2003 2 (35) LUONNOS Sisällysluettelo 0 Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 4

Lisätiedot

Kirjanpitotoimisto Mattilan tarjoaa sähköiset palvelut Helppoa, tehokasta ja ajantasaista. Missä tahansa ja milloin tahansa

Kirjanpitotoimisto Mattilan tarjoaa sähköiset palvelut Helppoa, tehokasta ja ajantasaista. Missä tahansa ja milloin tahansa Kirjanpitotoimisto Mattilan tarjoaa sähköiset palvelut Helppoa, tehokasta ja ajantasaista. Missä tahansa ja milloin tahansa Modernit sähköiset työvälineet mahdollistavat uuden tavan tehdä asioita ja seurata

Lisätiedot

Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011

Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 CASE Valtiokonttori: Kokemukset verkkolaskuista Voiko toimittajan pakottaa lähettämään verkkolaskuja? Miten verkkolasku tehostaa ostolaskujen käsittelyä? Kristiina

Lisätiedot

SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET. Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto

SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET. Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto 1 - MAKSULIIKENNE TILASTOINA - SEPA END-DATE ASETUS - KUINKA SIIRTÄÄ SUORAVELOITUS-ASIAKKAAT

Lisätiedot

Laskutuspalvelu Yksittäisen e-laskun lähetys

Laskutuspalvelu Yksittäisen e-laskun lähetys Laskutuspalvelu Yksittäisen e-laskun lähetys Laskutuspalvelun kautta voit tehdä ja lähettää e-laskuja yritys- ja kuluttaja-asiakkaille. Voit katsella ja tulostaa lähetettyjä e-laskuja sekä kopioida vanhan

Lisätiedot

Verkkolasku tavoittaa kuluttajat tehokkaasti vuonna 2009. It-viikko Seminaari Matti Villikka Sampo Pankki Oyj 20.11.2008

Verkkolasku tavoittaa kuluttajat tehokkaasti vuonna 2009. It-viikko Seminaari Matti Villikka Sampo Pankki Oyj 20.11.2008 Verkkolasku tavoittaa kuluttajat tehokkaasti vuonna 2009 It-viikko Seminaari Matti Villikka Sampo Pankki Oyj 20.11.2008 Sisältö Tausta Yritys- ja yhteisökenttä Kuluttajaverkkolaskutuksen näkymät Yhteenveto

Lisätiedot

BASWARE PORTAL. Verkkolaskutuksen uusi ikkuna

BASWARE PORTAL. Verkkolaskutuksen uusi ikkuna BASWARE PORTAL Verkkolaskutuksen uusi ikkuna Basware Commerce Network mahdollistaa globaalin kaupankäynnin Käyttäjiä >100 maassa Yli 1 200 000 Basware-sovelluksen loppukäyttäjää ~ 1 000 000 aktiivista

Lisätiedot

Seuraava kokous 26.9. Keijo Korhonen ei pysty osallistumaan. Antti Eskola toimii sijaisena. Ari Pulkkisen osallistuminen varmistetaan tällä viikolla.

Seuraava kokous 26.9. Keijo Korhonen ei pysty osallistumaan. Antti Eskola toimii sijaisena. Ari Pulkkisen osallistuminen varmistetaan tällä viikolla. Pöytäkirja 1 (6) Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä 5/2012 Aika: 14.8.2012 Paikka: Tieke Läsnä: Kristiina Seppälä, puheenjohtaja Pirjo Ilola, Harri Korhonen, Antti Eskola, Kati Ström-Lepola, Veli-Matti Sahlberg,

Lisätiedot

LIITTEIDEN lisääminen laskulle. Pikaohje (1.1)

LIITTEIDEN lisääminen laskulle. Pikaohje (1.1) LIITTEIDEN lisääminen laskulle Pikaohje (1.1) 2 Yleistä :n kehittämä liitejärjestelmä Terminaali mahdollistaa liitteiden lisäämisen kaikille laskuille vaikka laskutusjärjestelmässä ei olisi tukea liitteille.

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KULUTTAJA E-LASKUTUKSEEN

SIIRTYMINEN KULUTTAJA E-LASKUTUKSEEN SIIRTYMINEN KULUTTAJA E-LASKUTUKSEEN tietoaika.fi Domus-ohjelmiston uusi sähköinen kuluttajalaskutus-ominaisuus sisältää e-laskutuksen sekä suoramaksuominaisuudet. Kuluttaja e-laskutuksella ja suoramaksulla

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Fivaldi laskutusliittymä

Fivaldi laskutusliittymä Päiväys: 25.6.2015 Laatinut: Riitta Kemppainen Sisällysluettelo 1 Liittymän käyttöönotto... 3 1.1 Liittymän aktivointi... 3 1.2 Asiakasnumeroinnin toteutus VallueFramessa... 3 1.3 Asiakastietojen määrittely

Lisätiedot

Procountor laskutusliittymä

Procountor laskutusliittymä Päiväys: 25.3.2015 Laatinut: Riitta Kemppainen Tarkastanut: Matti Immonen Sisällysluettelo 1 Liittymän käyttötarkoitus... 3 1.1 Liittymän käyttötarkoitus... 3 1.2 Liittymän toimintaperiaate... 3 2 Liittymän

Lisätiedot

Ohjelma Verkkolasku PK-yrityksen silmin

Ohjelma Verkkolasku PK-yrityksen silmin Ohjelma Verkkolasku PK-yrityksen silmin 09:00 Puheenjohtajan avaussanat: Kiihdytä tuottavampaan verkkolaskuaikaan! - Marika Kohonen, Basware 09:10 Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi.

Lisätiedot

Risto Suominen/16.4.2008 SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ. Tiivistelmä

Risto Suominen/16.4.2008 SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ. Tiivistelmä SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ 2008 Risto Suominen/16.4.2008 SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ Tiivistelmä Suomen Yrittäjät tiedusteli jäseniltään sähköisen laskun käyttöä ja näkymiä suomalaisissa

Lisätiedot

ProCountor: Tehokasta sähköistä taloushallintoa 13.2.2013

ProCountor: Tehokasta sähköistä taloushallintoa 13.2.2013 ProCountor: Tehokasta sähköistä taloushallintoa 13.2.2013 11 30 160 3.500 10.000 95 % 1.400.000 3.800.000 Yli 50 % vuotta työntekijää tilitoimistoa asiakasta käyttäjää pääkäyttäjistä suosittelee vientiä

Lisätiedot

SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE

SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Mikä SEPA? Mikä SEPA? SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE 32 maata Euroopassa: EU-maat, ETA-maat (Islanti, Norja, Liechtenstein, Monaco) ja Sveitsi Yhtenäinen infrastruktuuri, säännöt ja

Lisätiedot

SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ LIIKEARKISTOPÄIVÄT 12.-13.9.2007 ASIAKIRJAT SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Jukka Tuomela Tampereen yliopisto Oikeustieteiden laitos Lainsäädännön lähtökohtia Lainsäädännössä pyritään siihen, että sähköisiä

Lisätiedot

Ota niskalenkki suoraveloituksen päättymisestä!

Ota niskalenkki suoraveloituksen päättymisestä! Ota niskalenkki suoraveloituksen päättymisestä! Heli Merivirta Transaction Banking, Cash Management Products 21.9.2012 Suoraveloitukselle löytyy useita korvaavia palveluita Kotimainen suoraveloitus päättyy

Lisätiedot

V ltionhallinnon siirtyminen ee--laskutukseen laskutukseen Suomen Suomen Pankki 29.5.2008 27.5.2008

V ltionhallinnon siirtyminen ee--laskutukseen laskutukseen Suomen Suomen Pankki 29.5.2008 27.5.2008 Valtionhallinnon siirtyminen e-laskutukseen Suomen Pankki 29.5.2008 27.5.2008 1 Edellytykset toimivalle e- laskutukselle 1. Toimivat järjestelmät Sähköinen laskujen kierrätysjärjestelmä (Rondo) Käyttöönotot

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia Finanssialan Keskusliitto Syyskuu 2011 Kysymyksiä ja vastauksia Mistä SEPA:ssa on kyse? SEPA on lyhenne sanoista Single Euro Payments Area, yhtenäinen euromaksualue. Alueeseen kuuluvat kaikki 27 EU-maata

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA TARJOUSPYYNTÖ LIITE 1 3.6.2008 1

KIRKKONUMMEN KUNTA TARJOUSPYYNTÖ LIITE 1 3.6.2008 1 3.6.2008 1 VERKKOLASKUJEN VÄLITYSPALVELUT HANKINNAN YKSILÖINTI 1 Hankinnan tausta 1.1 Ostolaskut 1.2 Myyntilaskut Kirkkonummen kunnalla on käytössä ostolaskujen käsittelyssä Rondojärjestelmä. Kunnalla

Lisätiedot

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010 Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 2 (5) E laskulla rahanarvoisia etuja Tässä Maksuliikeuutisten

Lisätiedot

Suoramaksu- migraatio

Suoramaksu- migraatio INTERNAL Suoramaksu- migraatio Logica nyt osa CGI:tä Esityksen tausta Tämä esitys on tehty FK:n SEPA-foorumia varten, eikä sitä sellaisenaan jaella muualla Kotimainen suoraveloitus päättyy tammikuun lopussa

Lisätiedot

TYÖMAA-AVAIMEN VÄLITTÄMINEN FINVOICE VERKKOLASKULLA

TYÖMAA-AVAIMEN VÄLITTÄMINEN FINVOICE VERKKOLASKULLA TYÖMAA-AVAIMEN VÄLITTÄMINEN FINVOICE VERKKOLASKULLA Päivitys soveltamisohjeeseen Tieto Corporation Harri Korhonen Product Manager Tieto, Value Networks harri.korhonen@tieto.com Yleistä Soveltamisohjeessa

Lisätiedot

Verkkolaskupalvelut 2009

Verkkolaskupalvelut 2009 Verkkolaskupalvelut 2009 Johanna Hietamäki Ekonomisti 12.10.2009 1 Verkkolaskupalveluiden k l l hintavertailu t il Verkkolaskuoperaattorit (8 kpl) Basware, Enfo, Maventa, Norfello, Notebeat, Palanet, TeliaSonera,

Lisätiedot

Lasse Tikkanen VERKKOLASKUIHIN SIIRTYMINEN TOIMEKSIANTAJAYRITYKSESSÄ

Lasse Tikkanen VERKKOLASKUIHIN SIIRTYMINEN TOIMEKSIANTAJAYRITYKSESSÄ Lasse Tikkanen VERKKOLASKUIHIN SIIRTYMINEN TOIMEKSIANTAJAYRITYKSESSÄ VERKKOLASKUIHIN SIIRTYMINEN TOIMEKSIANTAJAYRITYKSESSÄ Lasse Tikkanen Opinnäytetyö Kevät 2014 Liiketalouden koulutusohjelma Oulun seudun

Lisätiedot

Ohjelmassa on seuraavat valinnat: Laskutuksen puolella Laskut -ikkunassa painike Finvoice ja ostoreskontran valikkoon "Finvoice-laskujen luku".

Ohjelmassa on seuraavat valinnat: Laskutuksen puolella Laskut -ikkunassa painike Finvoice ja ostoreskontran valikkoon Finvoice-laskujen luku. Visma Econet ja Finvoice laskut Ohjelmassa on seuraavat valinnat: Laskutuksen puolella Laskut -ikkunassa painike Finvoice ja ostoreskontran valikkoon "Finvoice-laskujen luku". Muodostettu Finvoice-laskuaineisto

Lisätiedot

HUIPPUSTORE.FI REKISTERÖITYMINEN

HUIPPUSTORE.FI REKISTERÖITYMINEN HUIPPUSTORE.FI REKISTERÖITYMINEN Miksi kannattaa rekisteröityä? 1. Saat heti käyttöösi edullisemmat hinnat 2. Yritykset, seurat ja julkishallinto saavat käyttöön muiden maksutapojen lisäksi laskutuksen

Lisätiedot

Apix Vastaanota-palvelun lisäominaisuus. Vastaanota+ Pikaohje. 24.09.2015 Versio 2.0 DRAFT

Apix Vastaanota-palvelun lisäominaisuus. Vastaanota+ Pikaohje. 24.09.2015 Versio 2.0 DRAFT Apix Vastaanota-palvelun lisäominaisuus Vastaanota+ Pikaohje 24.09.2015 Versio 2.0 DRAFT 1 Sisältö Yleistä... 2 Käyttäjät... 3 Näkymät... 3 Kirjautumisnäkymä... 4 'Etusivu -näkymä... 5 Ikonien selitykset...

Lisätiedot

LASKUTUSPALVELU. Sivu 1 / 24. Danske Bank Oyj Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00075 DANSKE BANK. Y-tunnus 1730744-7

LASKUTUSPALVELU. Sivu 1 / 24. Danske Bank Oyj Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00075 DANSKE BANK. Y-tunnus 1730744-7 LASKUTUSPALVELU Laskutuspalvelun kautta voit tehdä ja lähettää e-laskuja yritys- ja kuluttaja-asiakkaille sekä suoramaksuja kuluttajaasiakkaille. Voit katsella ja tulostaa lähetettyjä e-laskuja ja suoramaksuja

Lisätiedot

1 (1) 2.5.2014. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo

1 (1) 2.5.2014. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo Laskuttajailmoituksen teko-ohjelma v.2.0 käyttöohje 2014 1 (1) Sisällysluettelo 1 Laskuttajailmoitusohjelma... 1 2 Laskuttajailmoituksen lähetys... 1 3 Laskuttajailmoituksen tekeminen... 1 4 Laskuttajailmoitusohjelman

Lisätiedot

Ostolasku: 100% saapuvia laskuja verkkolaskuina. Älä tyydy paperilaskuihin! Tee muutos ja vapauta työaikaa heti.

Ostolasku: 100% saapuvia laskuja verkkolaskuina. Älä tyydy paperilaskuihin! Tee muutos ja vapauta työaikaa heti. A Basware Presentation Ostolasku: 100% saapuvia laskuja verkkolaskuina. Älä tyydy paperilaskuihin! Tee muutos ja vapauta työaikaa heti. Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

E-lasku verkkopankissa Palvelukuvaus

E-lasku verkkopankissa Palvelukuvaus E-lasku verkkopankissa Palvelukuvaus Sisällys Laskujen vastaanottaminen verkkopankkiin tai eräsiirtoon... 3 Kenelle palvelu on tarkoitettu?... 3 Palvelun käytettävyys... 3 Verkkolaskun käsittelyaika...

Lisätiedot

Verkkolaskutuksen kustannukset yritykselle

Verkkolaskutuksen kustannukset yritykselle Verkkolaskutuksen kustannukset yritykselle Ristola, Juha 2015 Leppävaara Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaara Verkkolaskutuksen kustannukset yritykselle Juha Ristola Liiketalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

Verkkopalkan palvelukuvaus

Verkkopalkan palvelukuvaus 27.1.2012 1 (6) Verkkopalkan palvelukuvaus 27.1.2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Verkkopalkka-palvelun toiminta palkanmaksajalle... 3 3 Verkkopalkan käyttöönotto... 4 4 Verkkopalkka-palvelun

Lisätiedot

Tulostuspalvelu. Palvelukuvaus. Palvelukuvaus - Tulostuspalvelu. V1.5 Luottamuksellinen 2015-06-03. sivu 1/6. 2014 Tieto Corporation

Tulostuspalvelu. Palvelukuvaus. Palvelukuvaus - Tulostuspalvelu. V1.5 Luottamuksellinen 2015-06-03. sivu 1/6. 2014 Tieto Corporation Palvelukuvaus - Tulostuspalvelu V Tulostuspalvelu Palvelukuvaus sivu 1/6 2014 Konsultointipalvelu Palvelukuvaus - Tulostuspalvelu V Tekijänoikeudet Tämän asiakirjan tai minkään sen osan sisältöä ei saa

Lisätiedot

Suoraveloitusmuutos suurlaskuttajan näkökulmasta. Elisa Oyj Kati Mikkonen

Suoraveloitusmuutos suurlaskuttajan näkökulmasta. Elisa Oyj Kati Mikkonen Suoraveloitusmuutos suurlaskuttajan näkökulmasta Elisa Oyj Kati Mikkonen Elisa Oyj Elisa on tietoliikenne- ja ICT-palveluyritys. Tuomme elämyksiä suomalaisten elämään ja tuottavuutta liiketoimintaan online-

Lisätiedot

Visma Econet Pro Factoring laskutus Finvoice muodossa

Visma Econet Pro Factoring laskutus Finvoice muodossa Visma Econet Pro Factoring laskutus Finvoice muodossa Oppaan päiväys: 27.4.2012. Asiakasneuvonta: Helpdesk: kirjautuminen Visma Econet infolinen tai osoitteen www.visma.fi kautta Visma Econet Pro: 0600-39-7261

Lisätiedot

Tätä ohjekirjaa sovelletaan 20.1.2014 alkaen.

Tätä ohjekirjaa sovelletaan 20.1.2014 alkaen. Tarkennukset Danske B ankin tarjoamaan Tunnistuspalveluun Tätä ohjekirjaa sovelletaan 20.1.2014 alkaen. 1. JOHDANTO Danske Bankin Tunnistuspalvelussa palveluntarjoaja voi tunnistaa luotettavasti Danske

Lisätiedot