- Cu, Ni/Co, Zu/S. - Mediaanit, mediaani - 25 %, geometriset. 6, Frekvenssijakautumat kivilajiryhmittain lis-

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan sp-vyöhykkeen kairausten analyysituloksista. 1. Yhteenveto 2. Kivilajien ryhmittely 3. Pitoisuusjakautumat kivilajiryhmittain + - Mediaanit, mediaani - 25 %, geometriset - keskiarvot taulukkona ja graafisesti esi- tettyinä ( Cu, Zn, Ni ) 4. Geometriset keskiarvotaalueittain, kartat 1 : Cu, Ni/Co, Zu/S LIITTEET 1. Esimerkki kairaustiedoston listauksesta 2. Listaus kivilajinimista 3. Vuonoksen koodi laajennettuna 4, Listaus koodien yhdistämistä varten 5. Geometriset ja aritmeettiset keskiarvot alueittain ja kivilajiryhmittain, Cu, Zn, Ni, Co, S, Cu/Co, Nib, Cu/S, Zn/S, Ni/S, Co/S, 6, Frekvenssijakautumat kivilajiryhmittain lis-. tauksena Liitteet 4-6 vain yhdessä kappaleessa

2 - 1. YHTEENVETO, Vuonna 1973 Outokummussa pidetyssä suuressa neuvottelukokouksessa esitin kayriä eri serpentiniittien Jcuparipitoisuuksista. Näytti mahdolliselta, että massiivien pitoisuuksissa on merkittäviä eroja. Tässä tutkimuksessa tafvittavien pitkällisten laskutoimitusten vu~ksi ryhdyttiin luomaan tietokoneelle kairaustiedostoa. Tiedosto on nyt valmis, ja tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen tarkasteluun. Voidaan esimerkiksi piirrättää Ni/Co-pistediagrammit (tai tiheyskäyrät) kivilajeittain, rei- kä kerrallaan tai profiileittain tai alueittain. ' Voidaan laskea keskipitoisuudet kaikille mahdollisille kombinaatioille eikä'mikään estä ajamasta -, vaikka faktorianalyysiä. Tiedostossa on eräitä puutteellisuuksia: - Outokummun reikatiedot puuttuvat - Vuonoksen reikatiedot ovat toisessa rekisterissä - Vuoden 1972 jälkeen kairattujen reikien tiedot puuttuvat - Vanhojen reikien paikka, suunta, kaltevuustiedot ovat epätäydellisiä ja mahdollisesti osittain virheellisiä. Tätä tiedostoa käytettäessä tuskin kannattaa yrittää piirrättää reikää koneel- la. En näe tähän mitään tarvettakaan, profiilithan on piirretty jo. - Tulosten käsittely on vielä kesken. On esimerkik- si tarkoitus piirtää kartat, joilla sopivilla symboleilla esitetään alueittain sellaisten analyysieri prosentuaalinen määrä, jotka ylittävät määrätyt pi toisuudet. Nämä rajat määritellään kivilajikohtaisesti jakauturnien perusteella. Työ on nyt kuitenkin eraänlaisessa suvantovaiheessa ja laitan sen kier- toon saadakseni kommentteja, kritiikkiä ja ehdotuksia tiedoston käytöstä. Tuloksista on osa luonnollista, ennestään tuttua, mutta esim. Oku-jakson lähes kaikkien kivien heikot

3 kuparipitoisuudet toisiin alueisiin verrattuna on yllättävää. Omituiselta näyttää myös Miihkalin jaksossa Ni/Co-suhteen säännönmukainen lasku Saramäkeen.päin mustassa liuskeessa. Kun lukijalle karttoja tarkastellessaan tulee mie- leen geneettisiä ajatuksia on hyvä muistaa, mistä ". tämä materiaall koostuu. - Toisin sanoen palataan probleemiin näytteenoton edustavuudesta.

4 2. KIVILAJIEN RYHMITTELY PK:n kairaustiedoston koodaus ~iedosto sisältää ,analyysipatkaa ja 420 kivilajinimeä. Käsittelyä varten tiedosto on koodattu käsin kayttaen laajennettuna Vuonosta varten aikanaan laadittua koodisysteemia, liite 3. Koodeja oli aluksi käytössä 60 kpl väliltä Karsia ilman lisamaare~ta oli tiedostossa yhteensä kappaletta. Nämä koodattiin eri ryhmiin kayttaen sijaintitietoa ja analyysitietoja apuna. ~atkokäsittel~n ulkopuolelle jäävät koodit 0, 11, 12, 27, 29, 58, 90, 91, 92, 94, 95, 96, 97 ja 99. Seuraavalla Sivulla on graafisesti koodien ryhmittely jatkokäsittelyä varten. Suuret ympyrat esittävät 14 pääryhmää ja Gienet ympyrat niiden välisiä 18 sekaryhmää. Ympyrässä ylin luku on koodi, tai koodit, alin analyysien lukumäärä. Sitä seuraavalla sivulla on yhdistelyä' jatkettu niin kuin diagramrnista näkyy. Voidaan muodostaa esim. 18 kivilajiryhmää, joista 14 on puhdasta ja neljä sekaryhmää:

5 P-K:n kairaustiedosto: koodatut kivilajiryhmät: 5 14 pääryhmää, 18 sekaryhmaä

6 ..* PK:n kairaustiedosto: Koodatut paaryhmät ja yhdistetyt seka- 6 ryhmät. 14 pääryhmää, 4 sekaryhmaa. ~atkoviivalla yhdistetty --/,-c-c - I I I I I KVT KVT 47+ Ryhmä C::U-KA-KVT ( 4016 kpl ) ja SP-WK ( 4657 kpl 1, jolloin saadaan 11 kivilajiryhmaa

7 ~YTETYT RYH-T OVAT: KIVILAJI VASTAAVAT KOODIT AFB 93 AKTKA DIKA DO GRFGN KGN KLOL KUMK KVT ML SEDKA SP TREKA WK GRFKAKVT OKUKAKVT SPKAKVT SPKLOTLKDO Kuten havaitaan viimeiset neljä ovat suhteellisen laajoja kivila j iryhmia i

8 FREKVENSS 1 JAKAUTUBIAT Käsittelyssä on suoraan lähdetty siitä, että jakautumat ovat lognormaalisia tai ainakin lognormaalin muotoisia. Tämän seurauksena luokkajako on geometrisessa sarjassa. Koneen tekemässä listauksessa kertoimena on IC? ja luokat ovat siis alle 2 ppm, \'Z x 2, 4 ppm, m x 4, 8 ppm jne. Listauksesta jakautumat on kumulatiivisesti piirretty logaritmiselle todennäköisyyspaperille, jossa pystyakseli on laskettu siten, että lognormaali jakautuma kuvastuu suor.ana. Jakautuman koostuessa useasta populaatiosta on kuvaaja käyrä. Jos vallitsevia populaatioita on 2-3, jakautuma on yleensä ositettu Sinc1air:n mukaan. Tällöin keskipitoisuus saadaan lähemmäksi totuutta. Ositettaessa saadaan vallitsevan populaation paikka tarkemmin ja vähemmän esiintyvän populaation paikka epävarmemmin.

9 PITOISUUSJAKAUTUMAT KIVILAJIRYHMITTAIN TARKASTELTUINA AFB. Cu Jakautuma polymodaalinen. Jos piirretään, A yksi jakautuma lognormaaliseksi havaitaan, että noin 70'8 pysyy konfidenssirajojen sisällä. Mediaani on 115 ppm. Laskettu geom. ka. on 140 ppm, josta näkyy toisen korkeamman populaation vaikutus. Osittamalla jakautuma kahteen populaatioon A ja B suhteessa 85/15 saadaan taustamediaaniksi 105 ppm, joka vieläkin verrattuna esim. Zn-ohjelman E/IWLKryhmään on kovin korkea., AFB. Zn Bimodaalinen jakautuma, jossa korkeamman populaation osuus on vähäinen, n. 0.5 %. Tämän takia taustapitoisuuden mediaani 72 pprn ja geom. ka. 74 pprn ovat lähes samat. Pitoisuudet ovat populaatiolle yhteisiä, ppm:n kohdalla taustapopulaatiosta on jäljellä vain 0.3 %. AFB. Ni \ Tyypillinen bimodaali jakautuma, jossa korkeamman 'populaation osuus 4-5 %. Taustan mediaani on 94 ppm. ja koko materiaalin geom. ka. 117 ppm. Mediaani + 25 % on pprn ja 10 %:n anomaliaraja CO - AFB. Co Bimodaalinen jakautuma, jossa alempaa pop. on n %, Alemman mediaani on 42 ppm, M - 25 % ppm, geom. ka. 46 ppm ja 10 %:n anomaliaraja 85 37; Lognormaalinen jakautuma. Mediaani 0.23 %. Mediaani

10

11

12

13

14

15

16 5 25 % on %, geom. ka. on 0.24 %. 10 '%:n anomaliaraja 1.3 %. 16 cu - AKTKA Cu Jakautuma on polymodaalinen. Yhtenä lognormaalisena käsiteltynä 87 % saadaan pysymään konfidenssirajojen sisällä. Mediaani 60 ppm. Laskettu geom. ka. 61 ppm. Toisen populaation vaikutus on olematon. Jakautuma on ositettu kahteen populaatioon suhteessa 98/2. Tämä laskee taustamediaanin 45 ppm:aän. Pienten pitoisuuksien osalta ositus kahteen ei hyvin sovi, on mahdollista, että populaatioita on vähintään kblme. Toisaalta pienissä pitoisuuksissa analyysivirheiden vaikutus on suhteeton. Logaritminenskaala myös korostaa aiheettomasti pieniä pitoisuuksia.. 1 ZN - AKTKA Bimodaalinen jakautuma, jossa korkeamman populaation osuus on Taustapopulaation mediaani on 16 pprn ja geom. ka. 18. AKTKA Ni Bimodaali jakautuma. Korkeamman populaation osuus on n. 50 %. Alemman mediaani on 45 pprn ja korkean-. man 350 ppm. Koko materiaalin geom. ka. on Alemman mediaani - 25 % on ppm. Noin 130 ppm: stä lähtien pitoisuudet pääosin kuuluvat ylem-aan populaatioon. AKTKA Co Bimodaalinen jakautuma, jossa alemman populaatis? osuus n. 97 %. Tämän mediaani on 25 ppm. N 23 i ppm, geom. ka L5 ppm - - ja 10 %:n anomaliaraja 70 ppm.

17 Jos jakautuma käsitellään yhtenä lognormaalisena on + rnediaani.o.08 %, geom. ka. on 0.09 %. Mediaani - 25 % on %, vaihtelu siis melkoinen. Noin 95 % jakautumasta pysyy 5 %:n konfidenssirajojen sisällä. Jakautuma voidaan käsitellä myös bimodaalisena, koostuen 60 % alempaa ja 40 % ylempää oopulaatiota. Sil- loin alemman mediaani on 0.02 %, joka esim. Zn-ohjelman EVULK-näytteiden S-pitoisuuden mediaaniin 0.04 % verrattuna on kovin alhainen. Naytemaara on ehkä pienehkö ja kivilajiryhmä heterogeeninen ja sen vuoksi jakautumassa on hajanaisuutta. Tapaus A:n antamat arvot vaikuttavat oikeammilta. Joka tapauksessa AKTRAryhmä on kairatuista kivilajeista rikkiköyhin.

18

19

20

21

22

23

24

25 DIKA Yhtenä populaationa käsitellen pysyy 75 % 5 % konfidenssirajojen sisällä. Korkeamman populaation vaiku- tus on huomattava, mediaani on 74 ppm ja geom. ka. 88. ~akautuman muoto lähentelee binormaalia, jota pidetzzz harvinaisena; jos tämä käsitetään näin, kuuluisivat pitoisuudet 130 ppm:stä lähtien korkeampaan populaatioon ja tausta- ja malmipopulaatiot eivät sisalla yhtenäisiä pitoisuuksia, - C DIKA NI - DIKA Zn Binormaali jakautuma. Taustan mediaani on 40 ppin. Geom, ka. on 46 ppm. Populaatioita edustavien jakautumien muoto niin samanlainen, että ylemmän populaation vaikutus geom. keskiarvoon on vahainen, vaikka sen osuus on n. 15 %, Noin 170 ppn:sta lähtien ~ i - toisuudet kuuluvat ylemoään po~ulaätioon. Polymodaalinen jakautuma, jonka voidaan ajatella konctuvan kolmesta populaatiosta. Valtaosa, 97.5 % kuu- luu populaatioon, jonka mediaani on 840 ppm. Gediaani f 25 % on Alapäässä on pienten pitoi-, suuksien ryhmä, mediaani 100 ppm edustaa n. 2 % ja yläpäässä pitoisuuksista ppn lähtien vielz kolmas, jonka osuus on n. 0.5 %. Koko materiaalin geom. ka pp. XerkittZ7.-.-lä ovat pitoisuudet yli ppm. DIKA - S DIKA Co Bimodaalinen jakautuma, jossa alecutan populaaticn osuus n. 98 %. Mediaani on 77 ppin, geom. ka ppm, M - 25 % ppm. Anomaalisena voidaan sitaä 150 ppm ylittäviä pitoisuuksia. Bimodaalinen jakautuma, jossa korkezn~aa populaz- 7. tiota n Valtc~o-ulzaticn r.~?f~.2ni on -.-. geom; ka. oli 1.2 %. - Vähäisessä maärin esiintyvien alhaisten pitoisu~k-

26

27

28

29

30

31 75 % pysyy konfidenssirajojen sisällä. Mediaani on 40 ppm, geom. ka. 51 ppr. Tässäkin voi nähdä binormaalisen jakautuman, kun otetaan huomioon vähäisestä naytemaarästa (214 kpl) johtuva konfidenssirajojen väljyys. Pitoisuudet pprn voivat kuulua kumpaan tahansa, 100 ppm:sta ylöspäin vain korkeampaan populaatioon. Zn Binormaali jakautuma. Taustapopulaation mediaani on 27 ppm. Materiaalin geom. ka. on 42 ppm. Ylemmän populaation osuus on lähes 30 % ja vaikutus ka:oon tuntuva. 100 pprn ylittävät pitoisuudet >:uuluvat ~ 1s ~ - pään populaatioon ja pprn kumpaan tahansa. Polymodaalinen jakautuma. Analyysien vahyys jattäa muodo5 epamaaräiseksi. Voidaan kuitenkin arvella, että n. 20 % kuuluu alhaisten pitoisuuksien ryhmään, n. 80 % eli pääosa edustaa lognormaalia jakautumaa, jonka mediaani on ppm. Mediaani 25 % on pprn ja koko materiaalin oeoy.. ka. 796 ppm. Merkittäviä ovat pitoisuudet yli ppm. Co Polymodaalinen jakautuma, josta n. 92 % kuuluu populaatioon, jonka mediaani on 66 ppm, + M - 25 % on ppm, geom. ka 76 pprn ja 10 %:n anomaliaraja 130 ppm. S Analysoitu näytemaarä on alhainen. Mediaani olisi n , geom. ka

32

33

34

35

36

37 GRFGN Cu 'Selvä bimodaalinen jakautuma suhteessa 80 8 matalampaa ja 20 % korkeampaa populaatiota. Alemman-mediaani on 200 ppm. Geom. ka. on 264. Korkeamman populaation mediaaniarvo on p-, tällä pitoisuusrajalla on alempaa populaatiota jäljellä enää GRFGN Zn Voidaan käsitellä yhtenä lognormaalisena jakautumana. Mediaani on 580 ppm. Geom. ka. laskettu 582 PPm. GRFGN I - CO GRFGN Ni Lognormaalina käsitelty jakautuna pysyy konfidenssirajojen sisällä. + Mediaani on 260 ppm, mediaani - 25 % on ppm, geom. ka. 303 pprn ja 10 %:n anomaliaraja 600 ppm. Co Bimodaalinen jakautuma, jossa ale~man populaatf-n osuus on 95 %. Tämän mediaani on 31 ppm, M f 25 S Geom.ka %:n anomaliaraja 52 poz. - S - GRFGN S Bimodaalinen jakautuma, jossa alemman populaati3n merkitys häviävän pieni, valtapopulaation ~ezizz~i on 2.4 8, geom. ka. on %. Mediaani on %, mikä osoittaa vaihtelun vähäisyytta.

38

39

40

41

42

43 - rl II) - rl II) 0 fd X C 0 ' n - B c, 7 fd X rd -n. rl rl fd fd a 0 5 rl -4 0 Z Pc

44 - CO KGN CO. Polymodaalinen jakautuma. Hyvin samanlainen kuin vastaava nikkelijakautuma. Noin 93 % näyttäisi kuuluvan populaatioon, jonka mediaani on 26 p;n, M 25'% ppm. Geom. ka. on 33 ppm ja =- kittavät pitoisuudet alkavat 50 ppm:sta. KGN Bimodaalisena käsitelty jakautuma. tion S-pitoisuuden mediaani 0.2 % Taustapo~~aa- on silti sizkki- ohjelman sedimenttikiviin verrattuna korkea, riiden mediaaniarvo on 0.06 %.

45

46

47

48

49

50 - cu KLOL Jakautuma on yksinkertainen lognormaalinen,, jota osoittaa mm. mediaanin 27 ppm ja geometrisen kes- # kiarvon.28 pprn yhtenevyys. Bimodaalinen jakautuma, jossa korkeamman populaation osuus vain n. 0.6 %. Alemman mediaani on 27 ppm ja koko materiaalin geom. ka. 28 ppm. Bimodaali jakautuma, jossa korkeamman populaation osuus n. 60 % ja alemman 40 %. Alemman mediaani on 140 pprn ja korkeamman 740 ppm. Koko materiaalin geom. ka. on 390 ppm. Merkittävina voi pitää pprn ylittäviä pitoisuuksia. KLOL - S KLOL Co Pääosa kuuluu populaatioon, jonka mediaani on 50 pprn M % on ppm, geom. ka. on 52 pprn ja ' 10 %:n anomaliaraja 100 ppm. S Todennäköisesti polymodaalinen jakautuma. Näyte- - määrän pienuuden takia käsitelty yhtenä loqnormaal + na, jolloin mediaani on 0.12 %, mediaani - 25 % on % osoittaen laajaa vaihtelua. Geom. ka.

51

52

53

54

55

56 KUMK Cu Materiaali on pääasiassa Varislahden kairauksista ja tämä kivilajiryhmä on kaikkein kuparirikkain geom. ka:n ollessa 403 ppm. Kysymyksessä on selvästi bimodaalinen jakautuma mineralisoituneen populaation vallitessa. Alempaa populaatiota on 20 % ja ylempää 80 %. Tällöin alemman populaation mediaani on 40 ppm. Taustapopulaatiosta vain 6 % ylittää 300 pprn kuparipitoisuuden ja koko materiaalin geom. ka.:n 403 pprn kohdalla taustapopulaatiosta on jäljellä enää runsaat KU1vI.K Zn Yksi lognormaali populaatio, jonka mediaani on 58 ppm. Geom. ka. on 59 ppm. KUMK CO - KUMK - S KUMK Ni Lognormaali jakautuma. Mediaani on 52 ppm, geom ka. on 54 ppm. Pitoisuudet alhaisia. Co Käsitelty yhtenä lognormaalisena populaationa. Me- + - diaani on 95 ppm, mediaani - 25 % on ppm, geom. ka. on 101 ppm. Tämä kivilaji on PK:n kivilajeista keskimäärin kobolttirikkain. S 98 % jakautumasta pysyy lognormaaliseksi oiirretyr -. populaation 5 % :n konfidenssira jo jen sisällä. $12 :-.- + aanion 0.46 %, mediaani - 25 % on , ka on 0.49 %. Tämä kivilajiryhmä on rikin suhteez kokonaan mineralisoitunutta.

57

58

59

60

61

62 KVT Tämä jakautuma on bimodaalinen sisältäen n alempaa ja 6 % ylempää populaatiota. Alemman. mediaani on.:i ppm. Geom. ka. on Rajalla 250 ppm on ylemmästä populaatiosta menetet- ty 1 8 ja alempaa on vielä jäljellä 15 %. - ZN KVT Zn Voitaisiin käsitellä yhtenä loqnormaalina populca- tiona. Analyysien suuri mäarä (1 469 kpl) kuiten- kin määrittelee jakautuman muodon niin tarkasti, että olen piirtänyt sen binormaaliksi. Taustapopulaation pitoisuudet ovat tosin niin pieniä ( 4 25 ppm), että analyysivirheiden osuus saattaa olla s u~ ri. Alemman populaation mediaani on 17 ppm. Vaikka ylen- män populaation muoto ei paljon täst2 poikkea, on sen OSUUS ( n. 40 % ) niin suuri, että se nostaa qeon. ka:n 24 ppm:aän. Polymodaalinen jakautuma, josta suurin osa selit- tyy kahdella populaatiolla. Korkeamman populaation osuus on 90 % ja alemman 10 %. Aleman me- + diaani on 160 ppm (M - 25 % ppm (II - 25 % ). Koko materiaa ) ja k~rkear~an lin geom. ka. on näiden välissä ppm. Anoaaalisena voi pitää vasta yli ppm:n pitoisuuk- sia. Tässä ei nyt ole oikein mieltä, kun koko za- teriaalista on jo 60 % mineralisoitunutta., KVT - S KVT Co Polymodaalinen jakautuma. Noin 70 % kuuluu popclaz- + tioon, jonka mediaani on 82 pprn M - 25 % Georn. ka. on 86 ppm js 10 %:n anomaliaraja 140 r-7. Polpodaalinen jakautuma. Xoin 60 8 kuuluu ~ tioon, jonka mediaa5i on 1.3 %. Geom. ka. on 1.3 %. Anomaliaraja noin 5 %.

63

64

65

66

67 t\ 3,.. I b> ei' b4 r,--ca 9 9 rf 'I -.

68 EIL Cu!,Lognormaali jakautuma. 97 % pysyy konfidenssirajoi jen sisällä. Korkeat pitoisuudet, mediaani 250 pczt ja noin 3 % ylittaä 1000 ppm. Geom. ka. on 260 ppm. ~yös geom. ka:n ja mediaanin yhtenevyys osoit-17; taa jakautuman lognormaalisuutta. I; Bimodaali jakautuma, jossa ylemman populaation osuus on n. 80 %. * Alemman populaation rnediaani on 220 ja ylemmän 1 4 ppm. Geom. ka koko jakautumasta on 879 pyn. i i I Ni Bimodaali jakautunia, jossa korkeamman poplaation osuus on 7 %. Matalanman mediaani on 330 ja korkeamman ppm. Koko materiaalin geom. ka on 359 pprn-eli lähes sama kuin taustapopulaation me- + diaani. tlatalamman populaation mediaani - 25 % on ja anomaliaraja 700 ppm. Bimodaalinen jakautuma. Alemman nopulaation- OSUUS Alemman mediaani 32 ppm M ppr geom. ka. 39 ppm ja 10 % anomaliaraja 60 ppm. Bimodaalinen jakautuma, jossa korkeamman pooulaatisr + osuus on n Tämän mediaani on 4 % M - 25 % on Anomalisia ovat vasta 7.5 % ylitt2vzt pitoisuudet. Materiaalin geom. ka. on 3.8 %.

69

70

71

72

73

74 - cu SEDKA - ZN SEDKA Todennäköisesti useammasta kuin kahdesta populaatics-, ta koostuva.._. jakautume. Käsitelty kahtena populaationa ja tulos ei ole oikein hyvä. Alemman populaation (osuus 89 %) mediaani on 130 ppm, koko materiaalin geom. ka. poikkeaa huomattavasti ollen 211 ppm. Sedimenttikarsien ryhmä on aika heteroqeeninen ja t k ä nakyy myös kuparipitoisuuden jakautumassa. Bimodaali jakautuma, jossa ylemmän populaation osuus n. 10 %. Taustan mediaani on 76 pprn ja koko jakautuman geoz ka. 108 ppm. - NI SEDKA - CO SEDKA Ni Kolmesta populaatiosta koostuva jakautuma, jossa on 89 % populaatiota, jonka mediaani on 240 ppm. ~lhai- sesta populaatiosta, mediaani n. 40 pprn, - on noin 10 % ja yläpään 1 3 menee omia teitään. Geom. ka. on 220 ppm. + Valtapopulaation mediaani - 25 % on pgm. Anomaalisena voi pitää 550 pfm ylittäviä pitoisuïksi=. Co Bimodaalinen jakautuma, jossa alemman populaatior, c---:rs n. 94 %. Alemman mediaani 40 ppm, M - 25 % : ;, ja 10 %:n anomaliaraja 96 ppm, geom. ka. on 60 per. + SEDKA S Bimodaalinen jakautuma, jossa korkeman pop~laetlr~ osuus ylittää 60 %. Geom. ka. on

75

76

77

78

79

80 "Binormaalina käsitelty jakautuma. Ilediaani on 7 5, geom. ka. 8 ppm. Pitoisuudet 120 ppm:sta ylfis2äin kuuluvat korkeampaan populaatioon. Pitoisuucet 8G- 120 ppm voivat kuulua kumpaan tahansa, tode~~zköissrti alempaan* Ylemmän populaation osuus koko j~kautz-. masta on vain %. Binormaali jakautuma, jossa ylemmän populaatisn os=s hyvin pieni, noin 0.3 %. Taustan mediaani on 24 -:-, joka on sama kuin geom. ka. Valtaosa kuuluu populaatioon, jossa mediaani c? 2 Z -: ppm. Tämän populaation hajonta on hyvin pieni; vz:?- + telurajat ppm ( M - 25 S ppm muodostaa itse asiassa ylittämättör. ra- jan. Alemman populaation mediaani on n. 270 csm. Koko materiaalin geom. ka. on c-a. Valt~2ocxlaation 10 % anomaliaraja on pcn. Co Pääosa kuuluu populaatioon, jonka aecicani OE 22 + ppm. M - 25 % ppm. Vaihtelu siis vskzist2- Geom. ka. on 82 ppm ja 10 %:n anomaliaraja ~- S Bimodaalinen jakautuma, jossa korkea~aan gopul=atic:- osuus noin 40 %. Taustapopulaation z-sdiaani 2.13 on vieläkin jonkun verran korkea, mutta kuiterkin lähempänä totuutta kuin koko materiaalin oeon. ka. 0.2 %. Normaalit S-pitoisuudet siis välilla ja 10 %:n anomaliaraja Kun materiaali koostuu kairauksista, jotka nz= *-- - on tähdätty mineralisaatioonkin, aiheuttaa s. tilastollista vaaristymistä, jota jakautuxia osittzall~ voidaan määrättyyn rajaan saakka oi:%:sista. SP:~ gikkipitoisuuden tausta-arvoksi 0.1 S t~~tuu

81

82

83

84

85

86 cu - TREKA Binormaalina käsitelty jakautuma, jossa 20 % kuuluu korkeampaan populaat-i.oon. Mediaani 60 ppm, geom. kz. 62. Vai.kka korkeamman populaation osuus on suuri, sen muoto poikkeaa niin vähän alemmasta, ett2 vaiku- tus geom. ka:oon on olematon. Tästä voisi ajatella, että jakautumaa yhtä hyvin voisi pitaa yhtenä loonormaalisena. Näytemäärä 902 kpl on kuitenkin niin sun- ri, että jakautuman muotoa voi pitaa hyvin tarkasti mäariteltyna. TRE KA Zn Bimodaali jakautuma, jossa,ylemmän oopulaation osilcs on n. 5 %. 35 ppm. Taustan mediaani on 30 ppm ja aeor.. ka. - NI TREKA Polymodaalinen jakautuma. Kun yläpään n. 1 6:a edustava yli ppm:n pitoisuuksia sisaltz~.-2 populaatio jätetään pois jää jäljelle kahdesta populaatiosta koostuva jakautuma, jossa alemaa osuus on n. 6 %, sen mediaani on n 90 pfm. Val- taosa 93 % kuuluu populaatioon, jonka mediaanl c; 980 ppm. Koko materiaalin geom. ka. 736 ppm oz siten tremoliittikarren " normaalipitoisuutta " edustamaan hiukan pieni. Normaalipitoisuus on kuitenkin välillä ppm ja anomalisina \ on pidettävä ppm ylittävia pitoisuuksia. - TREKA Co Polymodaalinen jakautuma, josta n. 80 % kuuluc + populaatioon, jonka mediaani on 58 ppm, II - 25 S 40-84, geom. ka. on 59 ppm ja 10 %:n anomaliarz- ja 110 ppm. S TREKA S Bimodaalinen jakautuma, jossa korkeamman popuization osuus ylittää 60 %, geom. ka. on 0.57 %.

87

88

89

90

91

92 Yksinkertainen logno~inaali jakautuma. Mediaani on sama kuin geom. ka. 15 ppm. - ZN W K Zn Binormaali jakautuma, jossa ylemmän populaation osuus n. 5 %. Alemman mediaani on 11 ppm ja koko materiaalin geom. ka. 12 ppm. - NI W K Ni Hyvin samanlainen jakautuma kuin SP:lI.ä. Valta- populaation vaihtelurajat kuitenkin suureminat + ( ) ja mediaani alhaisempi M - 25 S on ppm. Pienten pitoisuuksien popu- laation osuus on vain n. 1 % ja paikka vaikeasti maariteltavissä sen mediaaniarvo lienee n. 80 ppn. Koko materiaalin geom. ka. on ppm. Anomali- sen korkeina on pidettävä ppm ylittäviä pitoisuuksia. Valtaosa kuuluu populaatioon, jonka mediaani on + 62 ppm, M - 25 % 52-76, geom. ka. on 64 Dpm ja 10 %:n anomaliaraja 90 ppm. Bimodaalinen jakautuma, jossa alemman populaaticr + osuus n. 70 %. Tämän mediaani 0.15 % M - 25 % on %. Geom. ka. on 0.23 % ja 10 %:n anomaliaraja

93

94

95

96 ~ - i: t.; ~. l. C, 'r r; -.

97

98 GRFKAKVT Cu Heterogeeninen kivilajiryhma, jonka Cu-jakautuma kuitenkin 5 % konfidenssirajojen puitteissa on yksinker.tainen lognoritiaalinen. Mediaani 190 ppm on lähempänä ml:n kuin karsien mediaanipitoisuut- + ta. Geom. ka. on 198 ppm. Vaihtelu mediaani on ppm. ja 10 %:n anomaliaraja 800 ppm. OKUKAKVT Cu Suuri kivilajiryhma (3 941 kpl). Jakautuma bimodaalisen näköinen, jossa korkeamman populaation osuus n. 3 8 ja populaatioissa runsaasti yhteisiä pitoisuuksia. Mediaani on 60 ppm, geom. ka. 67 pprn. Me- + diaani - 25 %on ppm,' merkitsevät pitoisuude,350 ppm. - CU SPKAKVT Cu - CU SPKLOTLKD Cu Heterogeeninen kivilajiryhma ja vaikeasti käsiteltzvä jakautuma. Mediaani 58 ppm, geom. ka. 65, + mediaani - 25 % ppm ja 10 % anomaliaraja, 600 ppm. Polyrnodaalinen jakautuma. Mediaani on 10 ppm, geon. ka. 11 opm. Mediaani on 4-37 ppm ja 10 %:n anomaliaraja 63 ppm. Kivilajiryhmät GRFKAKVT, OKUKAKVT, SPKAKVT, SPKLO- TLKDO muodostuvat kivilajikoodeja yhdistelemällä ja ne muodostettiin sitä varten, että eri alueide? OKU-kivien keskipitoisuuksia voitaisiin vertailla. Esim. Hietajärven alueella ei juuri kvartsiitteja ole kairattu, mutta ryhmään OKUKAKVT kuuluvia kiviä kyllä, samoin Kylylahden alueella SP on vaha?, mutta laajaa ryhmää SPKLOTLKDO runsaammin. Kun kivilajiryhma on näin suuri on sen jakautw.2 ;:-.- - modaalinen ja muoto ri-ippuu eri populaatioiden sukteellisesta osuudesta. Tämän vuoksi jakautunien piirtäminen ei tunnu oikein mielekk2;ilta ( icl;l7=*- JuL - suhteen ne kuitenkin'esitbtään, toisten ionien ja- kaiitiimati ~ d n nvat t vain i i ctaiikc~n~ 1 i i ttooccä 6 \ _

99

100

101

102

103 + 10 a Mediaanipitoisuudet, mediaani - 25 % jakautumasta ("normaalipitoisuudet"), koko materiaalin geometri- set keskiarvot ja rajat, jonka ylittää vain 10 % kustakin kivilajiryhmästä taulukkona.

104 LUKUm&m KOKO R YH~N GEOM. KA. - - C U VALLITSEVAN POP.MEDIAAN1 ~EDIAANI 10 %ANOM. RAJA - 25 % GEOM.KA. MED. Z N ED - 25 % 10% ANOM. RAJA t AFB AKTKA DIKA DO GRFGN KGN KLOL KUMK KVT ML SEDKA. SP TREKA VUK ) ( ) (44) 43 ( ) l(1400) ( ) (3000) GRFKAKVT OKUKAKVT SPKAKVT SPKLOTLKDO (880) (2000)

105 .r GEOM. KA. N 1 MED.!.ED.+ 25% 10%:N ANOM. RAJA GEOM.KA. C 0 MED. MED.i 25% 10:N AbJOM. RA J A AFB AKTKA DIKA (26-74) ( ) (130) DO GRFGN (1200) K GN KLOL KUMK ( 740) KVT 1202 (1500) ML SEDKA SP TNKA VUK GRFKVT OKUKAKVT SPKAKVT SPKLOTLKDO

106 Kivilajiryhmien kupari-, sinkki- ja nikkelipitoi-.suudet graafisesti esitettynä.

107

108

109

110 4. KIVILAJIRYHMIEN GEOFETRISET KESKIARVOT ALUEITTAIN Kunkin kivilajiryhmän alueellisen pitoisuusvaihte- lun seuraamiseksi laskettiin alueelliset, geometriset ja zrit- keskiarvot suureille Cu, Zn, Ni, Co, S, Cu/Co, Ni/Co, Cu/S, Zn/S, Ni/S, Co/S. Naista Cu, Ni/Co ja Cu/S e~itetaan~karttoina, loput ovat listauksena liitteessä 5. Alueet, joilta keskiarvot on laskettu ovat seuraa- vat: ALUE KARTTALEHDET KAI RAREIAT Losomaki , 06 Kokka,NW-osa Miihkali,pikku C SP:nseutu. Ei mineralisaatioita Miihkali, Saramäki C Miihkali,Teyri järven N-puoli Miihkali,Miihka lijärven N-puoli Miihkali,Moskun SUO Miihkali, SP-kaa ren N-pää Lipasvaara ,02 Nunnanlahti Varislahti Usi ,05 Viurusuo Pvj/Li Ju/Nl Vrl Us i Oku

111 ALUE Vuonos Mustarimpi ~orsmanaho Sola Kylylahti Retula Säimen Lapinjärvi Saunalahti Juojärvi Petäjajärvi KARTTALEHDET KAI RAREIAT Oku Oku Oku Sola Pvj/Ky, Pvj/Ha Sr/Re Sr/Sa Sr/L j Sr/S1 Oku Sr/Pe Esitetyt 48 karttaa on laadittu siten, että kunkin kivilajiryhmän vaihtelu on yritetty havainnollistza eri kokoisilla ympyröilla. Kun kivilajiryhmien taustapitoisuudet vaihtelevat suuresti on merkki :- mittakaavaa myös vaihdeltu. Esim. sp-ryhmällä yr.?l7- ran halkaisijan 1 mm vastaa keskipitoisuudessa 1 ppm kun se mm kgn-ryhmällä vastaa 10 ppm. Kartat eivät siis ole vertailukel~oisia keskenäaz vaan jokainen on asia sinänsä. Ainoastaan Saramaessä, Varislahdessa ja Saimenessa sisliltyy keskiarvoihin malmia tai mineralisaatiota.

112 11 Z i AKTKA - cu -.- Aktinoliittikarsia on kairattu vain LbsoriZessä, ~ ~LIZ- kalin alueella ja Solassa. Solassa ne naytt2~at olo- Van kuparirikkaimpia. Ni/Co Suhde on pienin Saramaessa ja Moskunsuolla. - Cu/S ---- Sulfidifaasi on kuparirikkain Losomaessa. Tä~a jcb---- rikin vähäisyydestä. Solasta ja Miihkalijarven N-;zslelta ei rikkianalyysejä ole. Tämän kivilajiryhmän vertailu ei näytä antavan mit,_z. i

113

114

115

116 - DIKA Cu Saramaki, Saimen ja Sola kuparirikkaimpia, V.i.urusc3,. Juojärvi, Petäjäjärvi köyhimpia. Vuonoksessa vahais- ta nousua ViurL.suohon ja ~orsmanahoon verrattuna- Saimen, Juojärvi, Saramaki-alueilla on suhde pieni_?, Kokan NW, Viurusuo ja Lapinjarvi alueilla suurin. L - Cu/S Sulfidifaasin kuparipitoisuus korkein Saimenessa. ~uonoksesta ei rikkimaarityksia ole. Tässä tiedor s- ' sa ovat vain kairaukset, jotka ezelsivat Vuonoksez malmin löytöa. 1

117

118 vala!"ht33z,r~;'bd ' J S'o 1 - h 5 3 i: r, C. 0 1 / 1 tl st ht sr 71 tl Af G r ot I G 't 2 f'l ht SE 32 < 08n

119

120 ' - - DO - Cu -Saramäki ja Saimen omaa luokkaansa. Vuonoksessa bie- 1 noista nousua. Saramäki ja Säimen omaa luokkaansa, Vuonoksessa, Li- pasvaarassa ja Kokassa vähäistä nousua. Saimen omaa luokkaansa.

121

122

123

124 GRFGN Säimenen ja Saramaen pohjois~uolella oleva osa I4ii.E- kalin jakso:a kuparirikkaimpia. Oku-jaksossa 1;uparL- rikkain"~uonoksen alue. - Suhde pienin Usissa ja Saramaessä. Muuten nitzansz- nomatonta. Saimen omaa luokkaansa.

125

126

127

128 - KGN Cu, - I'L tf Miihkalin paralleli, Varislahti ja Säimen kuparirikkaimmat. Vuonoksen seudussa korkeammat pitoi,cndet kuin Viurusuolla tai Horsmanahossa. Ni/Co - Oku-jaksossa keskimäarin suurempi kuin muualla, Vuonoksessa havaittavissa suhteen pienenemista. lieni- suhde on Varislahdessa, sitten seuraavat Nunnazlahti, Lipasvaara ja Miihkali. Kiillegneissin sulfidifaasi on 'kuparirikkain Vzris lahdessa, sitten seuraa Nunnanlahti ja lliihkalin jz3:- I 1 son Saramaen pohjoispuolinen alue.

129

130

131

132 KLOL Saramaki omaa luokkaansa. Ni/Co ~aihtel~ on vähäistä. Cu/S Korkein-Teyrijarven N-puolelia ja Saramaessa seka Losonmäessa.

133

134

135

136 KVT 7 13L - Cu Korkein luonnollisesti Saramaessa, mutta myös Saramäen N-puolisen alueen kvartsiitit ovat kuparirikkaita. Oku-jakso on kupariköyhaa, Vuonoksessa enem~an kuin Kylylahdessa, Horsmanahossa tai Viurusuolla. Muualla on vain Petajajärvella yhtä alhaiset pitoisuudet. Ni/Co Alhaisin suhde on Varislahdessa, sitten seuraa Saramäki ja Miihkalinjarven N-puolinen alue. Oku-jaksos- sa suhde on korkea eikä vaihtele, samoin Petajaj.Zrve1-1a on korkea nikkeli-kobolttisuhde. - Cu/S Saramaki on omaa luokkaansa.

137

138

139

140 - - Säimen, Miihkalin paralleli ja Miihkalijarven :;-prrc-= ovat kuparirikkaimpia. 13 on kuparia vähän. Ni/Co Varislahdessa ja Saramaessä alhainen. Oku-jaksolla ja PetajEfZrv-cl- - cu/s Sararnaen ja Miihkalin parallelin mustaliuskeen zal- fidi on kuparirikkain.

141

142

143

144 SEDKA - Cu tl;y. ' Tämän kivila j iryhrnän kuparipi toisuueen j akaut-z= cz polymodaalinen, kivilajiryhmä hetero5eeni~~y. Zniten kuparia on Varislahdessa, Saimenessa jzi X~sta- rimmen alueilla. Alhaisin on suhde Varislahdessa. Muualla ero= ienia... Teyrijarven pohjoispuolella on sedi~erittikzrr~r Xlrz: kuparirikkainta.

145

146

147

148 - Cu Miihkalin paralleli, odotetusti Vuonos ja vähen yl-=- - =-- tävästi Saunalahti ovat kuparirikkaimpia. N2yzteiCzz lukumäärä on Saunalahdessa 14 ja Miihkalin oarsllelissa 11, joten tulos ei ole näiden suhteen e3ä ofkein luotettava. Ni/Co Vuonos näkyy, sitten hiukan suurenpi suhde on =lue=--. la Losomäki, Lipasvaara, Miihkalin keskiosa j e parzzleli, Horsmanaho, Usi ja Juojärvi. Suurin surzo oz Kylylahdessa ja Savonrannan koh.teissa. - Cu/S Sulfidifaasin kuparipitoisu,~~ on suurin LosorEsssZ ~z Miihkalin parallelin alueella. Korkeahko... kokc!,lir:...,.. kalin alueella. Vaihtelut muilla al.:~flla.:zr~:cis..

149

150

151

152 TREKA - Cu 1.r 2,. Saramaki ja Saramaen pohjoispuolinen alue omaa luok- kaansa.. Oku-jaksossa pitoisuudet alhaisia. Vuonos erottuu Oku-jakson muista kohteista tuskin lainkaan. Ni/Co Alhaisin suhde on Kokan keskiosassa, Saramaessa ja Miihkalin jakson pohjoispaassa. Vuonosta ei voi erottaa. Korkein suhde on Kylylahdessa ja Juojarvella. \ - Cu/S Losomaki on omaa luokkaansa alhaisen S-pitoisuutensa ansiosta.

153

154

155

156 Vuolukivessä Cu on keskimäärin kaksi kertaa niin paljon kuin serpenti~iitissä. Siksi tsnsn kartan symboli'en 'skaala on toinen kuin sp-kartassa. Yun- nanlahden ja Saunälahden vuolukivet ovat kupari- rikkaimpia. Ni/Co Vuonos erottuu Oku-jaksossa. Nunnanlahti omaa luokkaansa. N~/CO-suhde piexenee Oku-jaksossa Kylylahdesta Vuonokseen. Cu/S - Nunnanlahden vuolukiven kiisufaasi on k~paririkka~

157

158

159

160 Cu, Co/Ni ja Cu/S Kun karsikvartsiitticn ja mustaliuskeiden luonnolliset pitoisuudet ovat kovin erilaisia, voivat havaitut alueelliset vaihtelut suurimmaksi osaksi johtua paäasiassa kullakin alueella tähän ryhmään joutuneiden kivilajikomponenttien suhteellisesta osuudesta. 1 i I

161

162

163

164 OKUKAKVT Niinivaara-Losonaki-jaksossa ei ole havaittavissa vaihtel.ua. Miihkali-jaksossa pitoisuudet kasvavat Saramakeen pain. Oku-jaksossa pitoisuudet kasvavat kummastakin päästä Vuonokseen pain. Savonrannassa Saimen on omaa luokkaa~isa, malmihan sijaitsee karressa-solan pitoisuudet ovat suht. korkeat. Varislahti omaa luokkaansa. Vuonos ei hyvin näy. 1 Myös sulfidifaasin kuparipitoisuus on Saimenecsa korkea. Miihkalin jaksossa voi havaita pitois~gden kasvua Saraiiakeen pain.

165

166

167

168 SPKAKVT. Cu, Co/Ni, Cu/S Tämä on vähän samanlainen sekakiviryhmä kuin GRKA- KVT ja yaihtelut voivat olla enernmaltä osalta näen- naisia. Miihkali-jaksossa kuitenkin aika nätisti Cu-pitoisuus kasvaa Saramakeen päin Co/Ni-suhde pienenee samoin, Sulfidifaasin Cu-pitoisuus sitä- vastoin on korkein jakson keskiosassa.

169

170

171

172 i CU 1 --.{ Tähän ryhmään kuuluvat kaikki serpentiniitft, -.-JOI--- I kivet, kloriittiliuskeet, dolomiitit, ta1k:cil'-:ske~z, ja talkkimagnesiittikivet. Pitoisuuksiltaz~ _-,-ix~z kuitenkin on sen verran homogeeninen, että 5=~=itt- - vaihtelu ei todennäköisesti pelkasts2n kuvzst? erf komponenttien suhteellista osuutta. Kuiter<<zz NKnanlahti eri ympäristössä ei ehkä ole vertail-icelpoinen. Niinivaara-Losomäki- jaksossa ei pitoisuusvciht~lu~ ole. Miihkali-jaksossa kasvavat pitoisuud=t syste- maattisesti keskeltä päihin päin parallelin ollessz kuparirikkain. Oku- jaksossa vaihtelu.- T ~OS ns-st2z systemaattiselta kasvaen molemmista 22istï ':l;rr.okseen. Savonrannassa Saimen on ku?äriri:-:k~lz. - I d Tällä kartalla on havaittavissa t.2cr.ellsen s~-zt 5::r- 1 teet kuin edellä. - Cu/S Nunnanlahden ja Saimenen kiisufaasi 03 kugzrirlkk~x. l Losomäen rikkipitoisuus on pieni, Pli~,-,Xalissa.. ;3zzL-, i - - lelin sulfidifaasi on kuparirikkain. Oku-:axrzssz 1 ei vertailua analyysien puuttuessa vai suoritrza. ' I l

173

174

175

176 O~JTL):<:jMYU OY MALMINETSINTA SIVU 72 PEIXA NO, 1 PITAJA SH/LJ KARTTALEHTI 42121P 1 AHTOSUIJNTA 300,OO LAHTOP 1 STEEN KOORDI NAAT IT X t 10000, LAHTbKLLTEVUUS +45,00 YI : 100, SYVYYS PITUUS X Y Z KIVILAJI CU S ZN NI CO

177 ARITMEETTISET KESKIARVOT JA HAJONNAT/KAIRAUSTIEDOT/J,SAASTAMOINEN KIVILAJI LUKM AFB AFBt KVT AFt3+LP AFB+PG AKT-K AKTKA AKTKA+DIKA AKTKA+KGN AKTKA+KLOL AKTKA+KVT AKTKA+ML AKTTPEKA APL APL+PG APK ASP ASPtSP ATFKA BL+KLO-PL i3f BTSV-K 0 13 DB-J DI+TPEKA DIKA DIKA+DO DIKA+KFb Dl KA+KVT DIKA+ML DIKA+SP IïIPLGN DI SDKA DISDKKA

178 a Vi 4 + sl UI W arin tb-rn + + l

179 AG ITMEETTISET KESKIARVOT JA HAJONNAT/KAIPAUSTIEDOT/J- SAASTAMOINEN KIVILAJI LUKM G R 138 GF+GRDF 1 GP +GPFGN 1 GR+KA 3 GP+KGN 7 GF+PG 5 GP +P G+KGN 1 GP - J 4 GFA-AFB 1 GR A- SV-KA 1 GPAAFB 1 GF DR 1 GRF-KA 2 GHFGN 213 GPFGN+GP 2 GPFGN+KA 10 GRFGN+KGN 2 GPFKA 33 GFFKL 1 GFFKVT 11 GPFKVT+ML 1 GPFL ' 5 1 GRGN 8 GP V 22 GF VL 10 ILMA 18 2 KA+DO 58 KA+DO+KGN 1 KA+DO+KLOL 3 KA+DO+KVT 2 KA+DO+S P 10 KA+GPFGN 4 KA+KGN '

180 ARITMEETTISET KESKIARVOT JA HAJONNAT/KAIRAUSTIEDOT/J.SAASTAMOINEN KIVILAJI. LUKM KA+KGN+ML KA+KL KA+KLO KA+KLOL KA+KLCL+ML KA+KLOL+SP KLI+KPB KA+KRB+KVT KA+KRB+ML KA+KV KA+KV-J KA+KVT KA+KVT+DO KA+KVT+KGN KA+KVT+KRB KA+K'VT+ML KA+KVTKA KA+YA KA+MA+DO KA+ML KA+ML+KVT KA+PG KA+PLGN KA+S P KAt5 P+DO KA+TLK KA+TLKL KA+TLKL+tlL KA+TLKL+SP KA-KVT KA-ML KA,KL KADO KADO+SP KAGN

181 \, AR1TMEETT:SET KESKI ARVOT JA HAJONNATlKA IPAUST 1 EDOTlJ. SAASTAMO INEN KIv~LAill CuKM 2 KGN+KL KAKVT 698 KAKVT+KA 1 KAKVT+ML 1 KEL 50 KAML 14 - KG+GR +PG 1 KGL 1 KGN 2991 KGN+AKTKA 3 KGN+GR 23 KGPJ+GF+PG 1 KGN+GPFGN 5 KGNtKA 13 KGN+KA+Mt 1 1 KGN+KLOL 2 KGN+KRB+KV KGN+KV-J 8 KGN+KVJ 1 KGN+KVT 1 KGN+ML 47 KGN+ML+KA 2 KGN+PG 24 KGNtPG+GR 7 KGN+PG-GR 1 KGN+PG-J 2 KL KLIGRFKVT KL+KA 3 KLtKA+ML 1 KL+KGN 5 KL+KVT+KA 1 KL+YL

182 ARITMEETTISET KESKIARVOT JA HAJONMAT/KAIRAUSTIEDOT/J.SAASTAMOINEN KIVILAJI LUKM KLO 1 KLO+SEFL 1 KLO+SP 1 KLO-K 9 KLOAKT-K 7 KLOBT-K 1 KLOKRB-K 1 KLOL 478 KLOL+AFB 1 KLOL+AKTKA 2 KLOL +DO 3 KLO1 +DO+SP 1 KLOL+KA 43 KLOL +KAKVT 1 KLOC +KFB 1 KLOL+KV-J 1 KLOL+KVT 1 KLOL +MLKA 1 KLOL+PL+KA 1 KLOL+SP 43 KLOL+SP+KA. 2 KLOL+SV 1 KLOL+TLKL 19 KLOL+TPE 3 KLOL+TPEKA 30 KLOL +VUK 1 KLOSEPL 11 KLOTLK-K 1 KLOTLKL 8 KLOTRE 1 KLOTRE-K 9 KLOTREKA 7 KLOTREL 20 KOR-K 6 KR8 12

183 b- 0 > ol 4 Y sl V) Ui Z ~dbd~edmn~domd9bd~ddc\1cu~v\v\dd@rlmd9ddcu 2 Y d 9 m b f- 3 CU r- 4 b- d W rn - Y c n a a > rna UI s~ d J 2 c Y +2 n--yy u a I- ad 2z II+- - LU + cuw a> I 1 c Y ~ a ~ c CY> 3 ++zom1 w a aaaaa +-OY + mw QYSOJ a-uaaa~jcg>a z J YYWI-CYYY~IIZ oawa. ++++u ~ O O ~ Y ~ Y Y Y Y X C I I I Y C O Y 6YYC77-777W +& w > m ~ m a a m ~ m m m x+ r I I I I ~ ~ ~ t - ~ ~ ~ t - t - k ~ c IX r auguauaa&x33>>>>>>>>>=r>>>>>>>>>>>>> a Y YYyYyY~YY~YYyYYYYYY2'iL'iLY'iLYxYYYYYxY~Y

184 ARITMEETTISET KESKIARVOT JA HAJONNAT/KAIRAUSTIEOOT/J.SAASTAMOINEN SI' KIVILAJI LUKH KVT+ ML KVT+ML+KA KVT+TREKA KVT-BP KVTBR KVTKA KVTL KVTML KYGN LO-K LP LP+AFB M A MA+DO MA+KA MA+KA+DO MA+KVT MAA MAA+ KGN MAA+VES 1 METADB MGS ML ML+FUKKUT ML+GP ML+KA ML+KA+DO ML+KA+KGN ML+KA+KVT ML+KAKVT YL+KGN ML +KGN+KA ML+KL ML+KLOL ML+KV-J

185 APITMEETT ISET KESKI ARVOT JA HAJONNAT/KAIPAUST IEDOT/J. SAASTAMOINEN -.. KIVILAJI LUKM ML+KVT ML+KVT+KA ML+TREKA ML+TREKVT MLKA MS MS+SP MY OFIDO PG PG+AFB PG+GP PG+KGN PG+KLOL PG+KVT PG-J PIPFT PL-J PLGN PLGN+KA PLKA PLKA+TREKA PFD PEIKA 25 REIKA 74 so S ATR SOK SDKA SDKASP SDKDIKA SDKKA SDKKA+DO SDKKA+KLOL SDKKAtKVT

186 AP I TMEETTISET KESKI ARVOT JA HAJONNAT/KAIPAUST IEDOTIJ- SAASTAMOINEN KIVILAJI LUKM SDKKA+ML SDKKA+SP SEDKA SEPKVL SEKKVT S ERL SOI JAA SP SP+DIKA SP+DI SDKA SP+DO SP+DO+KA SP+DO+TLKL SP+DOKA SP+KA SP+KA+OO SP+KLO SP+KLOL SP+KLOL+OO SP+KLOL+SP SP+KRB SP+KRB+KA SP+SOK SP+TLK SPtTLKL SP+T LKL+DO SP+TREKA SP+VUK. SP-00 SPASP SPDO SUBTGN SVBTGN SVBTL SVGB

187 ARITMEETTISET KESKIARVOT JA HAJONNAT/KAIRAUSTIEDOT/J.SAASTAMOINEN... SI' KIVILAJI LUKM TLK TLK+KLOL TLK+TFEL TCK+ VUK TLK-KLOK TLKASP-K TLKKLOL TLKKPB-K TLKKFiBL TLKL TLKL+DO TLKL +DO+KA TLKL+KA TLKL+KA+ML TLKL+KLOL TLKL+KRB TLKL+ML TLKL+SP TLKL +SP+DO TLKL+SP+KA TLKL+TRE TLKL +TPEKA TLKL+VUK TLKLKRB-K TLKMGS-K TLKTRE-K TLKTREL TR E TRE+DO+SP TPE-K TPE-KIVI TFEAKTKA TPEASP TPEDIKA TP ED 1 KA+DO

188 ARITMEETTISET KESKIARVOT JA HAJONNAT/KAIRAUSTIEDOT/J.SAASTAMOINEN KIVILAJI LUKM TP EK TREKA TR EKA+OIKA TREKA+DO TP EKA+KGN TFEKA+KLO TPEKA+KLOL TPEKA+KRB TI;EKA+KV TREKA+KV-J TREKA+KVT TPEKA+ML TGEKA+PLKA TPEKA+SP TPEKA+TLKL TREKLO-K TR EKLOKA TFEKLOL TPEKOL TREKRB-K TREKRBL TPEL TPEPLKA TPETLKL VESI VESI +MAA VUK VUK+KA VUK+KLO VUK+KCOL VUK+SP VUK+TLKL VUKvTLKL VUKKA ZOIKA

189 ARITMEETTISET KESKI ARVOT JA HAJONNAT /KAIRAUST IEDOT/J.SAASTAMOINEN KIVILAJI LUKM ZOIKA BRT 1 ZOITREKA 1

190 WONOKSEN KIVILAJIT , kl-ml '\ k' k 001 kl, kgn 2 kl, kgn + Crf 3 kl, kgn + ml 4 kl, kgn + ml + kvt 5 ml 6 ml + kl (grfgn) 7 ml + kvt 8 ml + ka 9 ml + kl + kvt 10 ml + kl + ka 11 (kar j. kvt, kg1 satr) 12 (KOR-K,KYGN) 13 (KUMGN "KUMK) , kvt 020 kvt (oku-t) 21 kvt + Grf. k.. 22 kvt + ml -.*&* 23 kvt + ka 24 kvt + ka + Grf 25 kvt + ka + ml 26 kvt + ka + do, Krb 27 kvt + kl, Puk 28 kvt + kl + Grf 29 kvt + mapr 30 kvt + mapr + Grf 31 kvt + mapr + ml 32 kvt + mapr + kl '33 kvt + mapr + ka 34 ma + kvt 35 ma + kvt + ka 36 ma + kvt + Grf 37 ma + kvt + ml 38 ma + kvt + kl , ka 040 ka - (Oku-t) 41 dika, uv-ka, ska-ka 42 treka, sdk-ka 43 di-sdk-ka 44 ka + kvt 45 ka + do, Krb 46 ka + Grf 47 ka + Klo 48 pl-j 49 ka + kvt + do, Krb 50 ka tlkl sp 51 ka + tlkl + do, Krb 52 ka + sp + tlkl + Klo 53 ka + do + tlkl + Klo 54 kiilleka + do, Krb 55 ka + kl 56 (aktka) - 57 (sedka) 58 (ki) , - do 060 do 61 do + ka 62 do + sp, ofido 63 do + tlkl 64 vuk 65 do + tlkl + sp 66 do + klo1 + sp 67 do + ka + Grf 68 do + kvt + ka 69 kiilledo

191 , klol yms 070 klol 71 klol + tlkl 72 klol + sp 73 klol + Af, ka 74 klol + do, Krb 75 klol + tlkl + do, Krb 76 tlkl 77 tlkl + sp 78 tlkl + do, Krb 79 tlkl + klol + sp + ka + do, Krb k , sp 080 sp 81 sp + do, Krb 82 sp + Klo 83 sp + Af, ka 84 sp + Tlk 85 sp + Klo + Krb 86 sp + Klo + Tlk 87 sp + Tlk + Krb 88 sp + Klo + Tlk + Krb 89 (vuk) 91 gr kv-j 93 (afb) x. 94 (db.,.ej GB DR PRD) 95 (Rautakiisuma) 96 (gn gngr) 97 (LP KVTL) (ilma maa vesi ym) 1 100