OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA OKU-SYMPOSIUM
|
|
- Erkki Lehtilä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Q OUTOKUMPU OY K MALMINETSINTA OKU-SYMPOSIUM 3398 Aarto Huhma totesi, että Vuonoksen löytöön johtaneen reiän paikan valintaan vaikuttivat Kivilajiassosiaatio; paksut serpentiniitit ja kvartsiitit 2 Tektoniikka: akselidepressio 3 Aikaisempien kairausten Co-anomaliat (geofysiik- ka tietefikin välttämätön raamien antajana) 3 vuotta myöhemmin Saramäen mineralisaation löy- töön johtamiseen voisi nimetä Kivilajiassosiaatio, kairattiin serpentiniittejä ja kvartsikiviä 2 Todetut Co-anomaliat profiilissa x = 83 3 Tektoniikka Kun profiilissa 83 todettiin raken- teen huomattava jyrkkeneminen ja haluttiin päästa alemmas siirryttiin akselin suunnassa kilometri etelään ja siellä reiällä 27 noin 5 metrin sy- vyydessä lävistettiin Oku-tyyppinen mineralisaa- tio Ei siita ainakaan vielä ole malmia kehkey- tynyt, mutta osoitti se prospektausidean toimivan Vuoteen 965 näitä töitä tehtiin separoimalla sulfidit ja analysoimalla ne sitten röntgenanaly- saattorilla 965 saatiin sitten käyttöön AAS- %' menetelmä ja hankalalkäsittely jäi pois Koko siihen mennessä kairattu materiaali analysoitiin (Oku-assosiaation kivet) ja siita lähtien litogeo- kemian voi sanoa olevan rutiininomaisessa käytös- sä Metallit, joita rutiininomaisesti on seurattu ovat Cu, Zn, Ni ja Co, Fe:n ja S:n analysoimisessa, on vä- lillä ollut hankaluuksia Analyysipätkien määrä oli noin 2 kun niita ryh- dyttiin viemään koneelle, että niitä y4+padd" m voi- taisiin käsitellä
2 Q OUTOKUMPU OY K MALMINETSINTA Tämä yksinkertainen tilanne: kgn-ml-oku-kivet-malmit, kuten arvata saattaa muuttui 6 vuoden aikana kairatuista kivistä se hullu löysi 42 eri kivilajia, No, Vuonoksessa oli M& jo joutunut tekemään numerokoodisysteemin, jota laajentaen ja soveltaen voitiin jokai- nen kivilaji ryhmitellä Koodauksesta on tämä kaavio, josta systeemi nakyy Yleensä laskuissa olen sitten käyttänyt kuutta kivilajiryhmää Tassa kuvassa on kuitenkin vähän tarkempi kivilajija& ae (kuparipitoisuudet) - Mediaani: arvo, jonka alittaa 5 % pitoisuuksista ja ylittää 5 % pitoisuuksista - Geom ka Nikkelipitoisuudet vast kuva - Huomattava sp:n nikkelin pieni hajonta - AKTKA:n ja muiden karsien ero Usein kaksi erotettavissa olevaa populaatiota Tähän palataan vielä Vilkaistaan kuva sinkkipitoisuuksista - Tassa nakyy mustien liuskeiden grfgneissien ja grfkvarsiittien noin -kertainen pitoisuus Kun sinkki-, sen lisäksi mitä sitä liittyy Oku-tyyppi- -l "- seen malmiin näin elimellisesti liittyy mustalius- keisiin on sen käyttöä indikaattorina vanhastaan varottu Kuitenkin nyt Markku Mäkelän julkaiseman ---,*- *- --"s -- --y-- - esimerkin valossa Ni-Zn -suhde olisi yhtä indikatiivinen kuin Ni-Co -suhdekin Palaan tähän * -,- ", --*> # **,&,- *-q*a, -~ takseni-eteenpäin on kosketeltava eräitä peruskä- k-- sittetä V O;,&LI** c m ~ o se,& a Kuvat ovat aitoja - Tassa on mustaliuskeiden Cu-pitoisuuden jakautuma Konstruoitu siten, että aineisto on jaettu pitoi- suusluokkiin kertoimena K, katsottu montako % aineistosta kuuluu mihinkin ja ynnätty Pystyakseli laskettu siten, että ns Gaussin käyrä kuvastui- si suorana, vaaka-akseli logaritminen,*- I
3 Q OUTOKUMPU OY K MALMINETSINTA Näkyy: Mediaani (25 ppm), standardipoikkeama 84 %:n kohdalta 55:25 noin 2,2 Anomaliarajoja 25 % ylapaasta 42 ppm 6 % ylapaasta 55 pprn % ylapaasta 66 ppm, 5 % 85 ppm, 2,5 % ylapaasta 5 tai 2,3 % ylapaasta Naita kaikkia näkee kay- tettavan On syytä huomata tällä tavalla samalla luotu automatiikka; joka aineistosta saadaan ennal- ta määrätty anomaliamaara vaikka niita ei olisi ollenkaan (ja jos jakautuma on normaali (tai logqr nom) ei niita oikeastaan olekaan) Kuvassa on ainakin 2,5 % ew w,?<tlt t': r<l ylapaastaseuraavassa ku- vassa anomaliarajaksi voisi hyvin ajatella 5 ppm, koska alempi pop loppuu silloin Kuva on hyvin tyypillinen muutenkin 96s ~g~ I Standardisointi: jos esim sp:n Cu-jak piirretään tähän olisi se taalla näin (med 7 pprn) p Jos katsotaan esim Cu-pitoisuuden vaihtelua reias- sa, nähdään miten kivilaji dominoi sen kokonaan Nyt vertaamalla analyyseja kyseisen kivilajin keski- pitoisuuteen ja mittaamalla ero standardipoikkeami- na paastaan tästä riesasta ja voidaan erottaa mah- dollisesta muusta syystä aiheutuva vaihtelu (malmin läheisyys) ' - Savonrannan Petä j aj arven profiili rril Alueellisesta vaihtelusta Tässä taulukossa on Holland niminen kaveri valinnut 2 nuoren (- milj v) ml-muodostuman korkeimmat mediaaniarvot Olen siihen lisännyt PK:n ml:n mediaa- nipitoisuudet ja 5 % ylapaasta rajan Havaitaan, et- ta Pk:n mustaliuskeet ovat raskasmetallirikkaita (5 % Cu-näkyy Cu-malmin ja 5 % Ni-rajalle serpentiniittien vaikutus)
4 Q OUTOKUMPU OY K MALMINETSINTX PK:ssa alueittain lasketut mustaliuskeen geom ka:t näkyvät oheisessa kartassa Samoin Co/Ni-suhde vaihtelee - Kuvat alueellisista vaihteluista: Tassa on nyt verrattu kunkin alueen kunkin kivilajin keskipitoisuutta koko materiaalin kyseisen kivilajin keskipitoisuuteen Ero standardipoikkeamina On ajateltavissa, että malmin aiheuttaman vaihtelun "aallonpituus" on pieni verrattuna laaja-alaiseen vaihteluun ja silloin analyysejä olisi verrataava alueellisiin keskipitoisuuksiin - Sr-Pe-profiili Tassa on paikallisille keskiarvoille ja hajonnoille standardisoidut Cu ja Zn ja Ni/Co ja Ni/Zn vaihtelut On selvää, että laskemalla yhteen standardisoidut pi- toisuudet painotettuna sopivalla + tai - merkkisellä kertoimella saadaan analyysien sisältämä informaatio f parenunin esiin, yhdellä summalla vaihtelusta selitg- osa, toisella lisää jne Kertoimet saadaan esim eri metallien keskinäisten korrelaatioiden avulla (varianssi-covarianssi-matriisista) - Petäjäjärven prof - Ju/Mi-profiili ~i~uksi: Kun tässä materiaalissa on analysoitu vain neljä metallia voi helposti todeta kuinka naiden parissa askaroidessa kehittyy sormituntuma siihen mitä esim kvartsiitissa tai kiillegneississä voi olla kuparia ja kun edellä kuvatulla tavalla saa esiin jonkin poikkeaman, sen kyllä sitten analyysilistasta jo löytää Saattaa tuntua tarpeettomalta pyöritellä niitä, mutta kyllä kaikki, jotka naiden Oku-tyyppisten malmien kanssa ovat olleet tekemisissä tietävät, kuinka vähän silmiinpistävät indikaatiot niistä saa Nyt kun meillä aivan äsken on lisätty huomattavasti analysoitavien
5
6 l C KGN, SP ML - Faktori 2 + fl OKUKAKVT + Faktori - nn U i h KGN, ML Faktori 2 OKUKAKVT + Faktori - SP + Faktori - b
7 +l-' KOKKA-NW KOKKA "W +2 I KA-KESKIOSA ' MIIHKALIN MUS TEYRIJARVEN S-PUOLI IIHKALINJARVESTA N MASKUNSUO NE-PAA SARAMAKI - LI PASVAARA - I HORSMANAHO +m 4 - Lj HIETAJARVI LAPINJARVI :P ',yp: SAUNALAHTI +'t -3 AKTKA, T KYLYLAHTI - v!p PETÄJAJARVI DIKA, SEDKATREKA DO AGN KLOL, SP, VUK ' K V T ML,GRFGN
8 KOKKA-KESKIOSA PARALLE LI --' 2 TEYRIJÄRVEN JA MIIHKALINJARVEN VALI LI PASVAAR A JUOJARVI ,~+,, VIURUSUO SOLA KY LY LAHTI HORSMANAHO -- LAPINJARVI H I ETAJARVI PETÄJAJÄRVI q+if-l ~W-F-~ SAUNALAHTI - '' -, AKTKA DIKA SEDKATREKA = DO = KGN = KLOL SP VUK = KvT = ML,GRFGN
9 +l' - KOKKA- SW LOSOMAKI KOKKA-NW KOKKA-KESKIOSA -l' MIIHKALIN - MIIHKALIN PARALLE LI TEYRIJÄRVEN S-PUOLI MIIHKALINJARVESTA N MASKUNSUO NE-PAA MUSTARIMPI - LIPASVAARA - JUOJÄRVI HORSMANAHO SOLA - - KY LY LA HTI 7,GN KLOL, SP, VUK KVT ML,GRFGN
10 :p+-j-y+l- KOKKA-NW KOKKA-SW KOKKA-KESKIOSA MIIHKALIN MUSTARIMPI PARALLE LI TEYRIJARVEN S-PUOLI MIIHKALINJARVESTA N MASKUNSUO NE-PA~ '? ~+l+r"-rb --' SARAMAKP USI +lj TEYRIJÄRVEN JA MIIHKALINJARVEN VÄLI LI PASVAARA JUOJARVI +: +lj - URUSUQ VUONOS ;p+:)cl - u HORSMANAHO F 'ei4 H I ETAJARVI I- - 2 SAUNALAHTI - - KY LY LA HTI +' - AKTKA DIKA SEDKATREKA DO = KGN KLOL SP VUK = ML~GRFGN
11 KOKKA-NW KOKKA- S\ KOKKA- KESKIOSA MIIHKALIN JAKSON TEYRIJARVEN PUOLI -AO MIIHKALINJARVESTA N MASKUNSUO NE-~AA MUSTLn:MPI "kj C :P= j$-- L LIPASVAARA " JUOJARVI VIURUSCO VUONOS v,orsmanaho +- +' -* - r - - C ' +4 SOLA KYLYLAHTI - +4 ' SAUNALAHTI ( AKTKA, DIKA, SEDKA,TREKA DO KGN KLOL, SP, VUK KVT m ML,GRFGN
12 PK:n KAIRAUSTIEDOSTO: KOODATUT PAARYHMAT JA YHDISTETYT SEKARYHMAT 4 PAÄRYHMAA, 4 SEKARYHMAA KATKOVIIVALLA YHDISTETTY RYHMA OKU-KVT (46 KPL) JA SP-VUK (4657 KPL), JOLLOIN SAADAAN KIVILAJIRYHMAA KVT AKTKA
13 ~ ~ J KOKKA-NW KOKKA-SW KOKKA-KESKIOSA, MIIHKALIN- 'ARALLELI l 7 SARAMAKI! TEYRIJÄRVEN l MASKUNSUO MIIHKALIN JAKSON NE-PÄÄ l [ ' LI PASVAARA ' USI VIURUSUO VUONOS ~ MUSTARIMPI 'r KY LY LA HTI HIETAJÄRVI JUOJARVI :? PETAJAJARVI l $ HORSMANAHO SOLA,, d LAPI NJÄRVI,* SAU NALAHTI
14
15
16 Co 2 Soo So
17
18 (Ii -, 'D 'D : a 3 u(ii <D L (Ii - (Ii < l x u ' ; u c - = 2 -,' 3 c C (Ii V, cc -r -' ri> - a - = V, rc X X - u (Ii C C X V) - p
19
20
21 Pohjois-Karjalan kairaustiedoston kuparipitoisuuksia med iaa n I I geomlta I%25 2% 75 Vertailun vuoksi yläosassa Zn -ohj palanäytteiden vast tiedot
22
23
24
25
26
27
28
29 Kokko NW n Kokka SW Moskunsuo w MiihkaLin jörvi Lipasvaara Teyr ijörvi N MiihIcaLiparalleli Teyrijärvi S Sararnaki Kylylaht i ~ustarirn~i Horsmanaho I \ \ Varislahti I I * \ /' O~iurusuo ' \ / --d' Juojörvi o Leppalohti Peta~arvi OKU-KIVET
30 " => u C a 2s P b a, cl: 2+ cl U x 4 x s W U i P CO^ b 2 Ei H 2 9 H Ul acu rd Z+ I H 2 2 W H m a EW HE d m J a < 3 a P 9 * 4 E x r: x OW x u n C N O U i e m m ~ o o o m m o ~ w n r m N ~rl~>~i!rlrl r l m rl N m w - m O O O N m m o w ~ v m r l w c o o o 4 rl r l r l m r l m o r l m w n r I I I I I I I I I I W C O W ~ O N ~ w O ~ n m - w m r l r l o ~ r l m w c y r l r l m N W O P O O P c o P O W V O r l P r l r P r Q a G N L 7 r l O P N W r l Ln rl w 4 w - C O W N N ~ C ~ O ~ C O C O W~ P JN W P J r l ~ r l q w c o r l m m m ~ o c v m r l c o m m m w in rl CO rl N O O V N O W ~ n u > m o i n m o w w o r i m r - q r l w N W ' r l N mwln (U en w n m m m m m c s \ m o o ~ o o o o o N C O r l I,4rl m q' Q w m vi W V 8 P I I I I O I I I I ~ ~ I v rn l m~ m ~ O W O W ' m 8 m 6 l I I I m ~ m ~ r r l ~ v l m ~ m w m c o w ~ 8 - m rlrlul PJ Qcurl ~ ~ ~ m L n m m o - J ~ P o ~ m o o P o m )o ~ w ~ m o w n i o u ~ w ~ rl ~ np m w ) 4 rl rl rl N,- - CQ C J r l m r l w m a J m COorlCOnim ';PwCOmmCONo Lnwrl w rl rl N w N N - O O O C o m o P 4 4 N w m o m P m m I I O r l r l rlrlrl - m o P w r l NCONNN CO w m o m o w ~ 3 m ~ Q P L n 4 m w w r l w rl D2 - i o o m N r - o r l r l A ' n P - 4 P 3 r i r P m N i O m r l W W W ' n ~ m c ~ m i nirm\oincna, m ~ 4 m - rl N 4 z 4 U 4 x x x a xlc E x L Z O Z E a w x L 4 X H O i Z U J 3 3 d C r l c 4 E 3 4 r ~ a o f 3 x z x x C m m ~ > in ra rl P w ~ r l P f l u 3 W O U ~ & N w w'n rl 3 a E B X 3 3 b d X X > H 4 4 x x x 4 s ~ 3 % ~ g&all U o w m
31 GEOM KA N MED IIEDI 25% -N ANOM RAJA GEOMKA C MED MED? 25% :N AMOM RAJA AFB AK'I'KA (26-74) (3) DIKA (57-2) DO 796 (i2) 9CO GRFGN K m KLOL 39 (74) KUEfX KVT 22 - (5) ML SEDKA 2 C S P 78 2CUO 8CC C 5 TFE KA VUK CO GRFKVT OKUKAKVT CO SPKAKVT SPKLOTLKDO
32 tj T < tj fvl P U OY OKU-SYMPOSIO 3398 Mt,!t'/-lNETSINTÄ ; E Lakanen/PAL -J'WJJIIII3"' (7) m----, GEOJt'Y SIIKKA Outokumpu-jakson tutkj mut-:3et ovat geofysiikalle suuri haaste Onhan sen yhteydessä Suomen suurin Cumalmi, jota geofysiikan tavanomaisilla menetelmillä ei suoraan pystytä havainnoimaan Tosin Keretin malmia ei ole päästy nykyisillä laitteilla mittaamaankaan neitseellisessä tilassa Tehdyt johtopäätökset ovat Vuonoksen malmista, joka on astetta vaikeampi, sillä se ei puhkea pintaan Tämän esityksen tarkoitus on selvittää nykyaikaisen geofysiikan mahdollisuuksia Outokumpu-jakson tutkimuksissa Aluksi luodaan katsaus siihen, mitä on tehty Miksi tavanomaiset menetelmät onnistuvat vain puolinaisesti? Mitkä erikoismenetelmät ovat tuoneet uutta informaatiota? Mitä on vielä kokeilematta? Eräiden erikolamenetelmien perusperiaatteet selvitetään lyhyesti ja niiden mahdo+lisuuksia kuvataan muutamalla esimerkillä Tulevai uuden näkymiä pyritään myös jossain määrin valottarnaan Kuva esittää tulosta magneettisen, Slingramin ja painovoiman osalta Vuonoksen malmin yli Mikään näistä menetelmistä ei osoita malmin olemassaoloa saati sitten rajaisi sen Anomaalisuutta alueella sen sijaan on yllin kyllin, mutta se johtuu Outokumpu-jaksoon liittyvistä kivilajeista, kuten karsi, serpentiniitti ja mustat liuskeet Ne c at magneettisia, johtavia ja osin ympäristöään painavampia (kuva 2) Malrnit ovat kyllä ominaisuuksiltaan vieläkin voimakkaampia, mutta pienempien dimensioidensa takia niiden anomaalisuus peittyy Tarkasteltaessa laajempia puitteita huomataan, että Outokumpu-jakson kivet eroavat ympäristöstään, kiilleliuskeesta selvästi Kontrasti malmien ja kiilleliuskeen välillä on niin hyvä, että mm Vuonoksen malmi olisi geofysikaalisesti hyvin havaittavissa vielä yli metrin sydyydeltä, mikäli noita anomaal:lsia kivilajeja ei sen ympärillä olisi Geofysiikkaa voidaan siten käyttää tehokkaasti hyväksi kartoitettaessa Outokumpu-jaksoa kokonaisuutena ja näin se epä suorasti palvelee myös malmin etsintää rajaten kriittisen vyöhykkeen 8 Magneettisen tuloksen hyväksikäyttöä on haitannut voimakas remanenssi (ks kuvaa 3) Viimeaikaiset rernanenssimittaukset ovat osoittaneet sen olevan varsin säännöllistä, 8- kertaa maan kentän arvoa voimakkaampaa ja suunnaltaan 45 inklinaatiolla itään päin Tämän huomioiminen tulkinnassa on antanut tyydyttävän lopputuloksen Rernanenssin esiintyminen on herättänyt eräitä ideoita sen hyväksikäyttä iseksi, mutta pitemmälle menevien johtopäätösten tekeminen edellyttää laajemman mittausmateriaalin keräämistä
33 OUTOKUMPU MALMINETSINTÄ OY Poranreikämenetelmistä merkittävin on ollut latauspotentiaali Sen periaate on, että virtaa johdetaan tunnettuun johdekappaleeseen (kuva 4), tavallisesti lävistys kairanreiässä ja mitataan jännitejakaumaa jobteen ympärillä sekä kairanrei'issä että maanpinnalla Tuloksena saadaan tietoa jobteen koosta ja jatkuvuudesta Jälleen Outokumpu-jaksossa on tavallisuudesta poikkeavia ongelmia Pitkät, hyvin johtavat mustaliuskevyöhykkeet levittävät virran laajalle alueelle ja mitattavat jännite-erot jäävät pieniksi Hyvin suunnitellulla mittauksella ja parhailla laitteilla asiaa voidaan korjata Kuvassa 5 on esitetty tulos onnistuneesta mittauksesta Reikien käytön vaikeutena on se, että ne hyvin nopeasti valmistumisensa jälkeen menevät tukkoon Seismistä syväluotaustakin on alueella kokeiltu Vuosina 967 ja 975 seismologian laitos E Penttilän johdolla räjäytteli ja mittasi refraktiolinjoja yli jakson Outokummun koillispuolelta ja Miihkalista Kuvassa 6 tulos Miihkalin linjalta tulkituista heijasteista Reikä 78 kairattiin erään selvän heijasteep aiheuttajan toteamiseksi Ikävä kyllä syytä ei löytynyt Täytyy muistaa, että seismisen heijasteen synnyttää rajapinta, joka voi olla erilaisen ominaispainon omaavien kivilajien kontakti, mutta se voi myös olli ruhje- tai siirrosvyöhyke eli jokin sekundäärinen tektoninen tekij Menetelmä ei siten osoittautunut kovin lupaavaksi ja sen käyttömahdollisuuksia heikentää vielä menetelmän hitaus ja kalleus 8 Mielenkiintoiseksi on osoittautunut uusi sähkömagneettinen menetelmä, audiomagnetotelluurinen eli AMT-luotaus Toisin kuin seisminen se reagoi suoraan kivilajien johtavuuseroihin ja kuitenkin sen syvyysulottuvuus on hyvä, jopa muutama kilometri parhaassa tapauksessa Menetelmä on tunnetumman magnetotelluurisen (MT) luotauksen taajuusalueen laajennus Kuten sana audio ilmaisee, kyse on ihmiskorvan kuuloalueen taajuuksista noin 5 Hz:stä aina 2 khz:iin asti MT käyttää matalampia taajuuksia, tavallisesti yhdestä / Hz:iin Perusteorian ranskalainen Cagniard ja venäläinen Tikonov esittivät samanaikaisesti 953: Luonnossa esiintyvien sähkömagneettisten kenttien sähköisen komponentin suhde magneettiseen on homogeenisessa maaperässä vakiota vaille maaperän johtavuus Kun MT hyväksikäyttää maan magneettikentän nopeimpia vaihteluita, AMT:ssä lähteenä ovat ionosfäärin ja maanpinnan väliset sähköpurkaukset eli salamat
34 OUTOKUMPU MALMINETSINTÄ OY AMT:tä alkoivat kanadalaiset ja ranskalaiset ensinnä kokeilla 97-luvun alussa Se sai kuitenkin pian huonoa mainetta, koska johtavilla sedimenttialueilla sen syvyysulottuvuus jää muutamaan sataan metriin ja se on erittäin herkkä kulttuurihäiriöille Ovathan mitattavat magneettikentän arvot vain luokkaa sadasosa nano-teslaa Menetelmän toi Suomeen Oulun yliopisto ja ensimmäiset kokeilut tehtiin 975 ranskalaisten avustuksella Se osoittautui Suomen huonosti johtavassa kallioperässä ja korpiseuduilla mainettaan paremmaksi Rautaruukin 976 ja Outokummun 977 ja sen jälkeen suorittamat mittaukset geologisesti hyvin tunnetuissa kohteissa veivät menetelmää täällä niin nopeasti eteenpäin, että ranskalaisetkin ovat jo sanoneet meidän olevan menetelmän soveltamisessa heidän edellään Selvittelen vielä muutamalla kuvalla menetelmän periaatteita Kuvassa 7 on sähkömagneettisten menetelmien karkea jaottelu, jossa AMT sijoittuu ainutlaatuiseen asemaan muihin menetelmiin nähden Siinä käytetään luonnon omia kenttiä hyväksi, mutta eräillä ehdoilla voidaan käyttää myös voimakasta lähetintä Sekä sähköinen että magneettinen komponentti mitataan Tarvittavat laitteet ovat kuitenkin toisin kuin MT:ssä kannettavia (kaksi miestä), yhteensä painoa n 4 kg Mittaus tapahtuu myös huomattavasti nopeammin, 5- luotausta päivässä, kun se MT:llä on vain yksi ja tulokset on vielä jälkeenpäin käsiteltävä laajoilla tietokoneohjelmilla AMT:n haittana ovat heikommat ja ailahtelevat signaalit 33 Kuvassa 8 on esitetty AMT:n syvyysulottuvuus verrattuna muihin sähkömagneettisiin menetelmiin Se on ylivoimainen syvyysulottuvuudeltaan, mutta resoluutio on vastaavasti heikko pintaosissa ellei mitata riittävän korkeita taajuuksia 8 Esimerkiksi AMT:llä saavutetuista tuloksista olen valinnut profiilin 83, Saramäen malmin yli (paras lävistys 6 m:ä etelään, kuva 9) Tulokset on tulkittu kerrosmallilla, mikä tällaisessa tilanteessa aiheuttaa luonnollisesti virhettä Ensimmäinen luotauspiste on muodostuman pintaosista Saadaan selvästi kaksi johtavaa kerrosta, jotka vastaavat tyydyttävästi tunnettua geologiaa Toinen luotauspiste on kohdassa, missä muodostuma taipuu jyrkästi alaspäin ja voi vieläpä katketa välillä Tällöin AMTluotaus tulkittuna kerrosmallilla antaa johteen liian syvälle, on tunnettu tosiasia Kolme seuraavaa luotausta ovat Suomen syvimmän kairanreiän molemmin puolin Johtava muodostuma reiässä on tavattu noin kilometrin syvyydellä ja samaa todistaa AMT-tulos
35 OUT OKUMPU MALMINETSINTÄ OY selvästi ja yksiselitteisesti Seuraava luotaus 5 m:ä itäänpäin antaa olettaa, että muodostuma jatkuu sinne asti samalla syvyydellä Seuraavan 5 m:n matkalla se sitten katkeaa tai taipuu uudestaan jyrkästi syvemmälle Toinen esimerkki on samalta profiililta, josta aiemmin esitetty seisminen luotauskin Profiili on 7 km:ä pitkä ja luotauksia on tehty 2 m:n välein Tulos (kuva ) osoittaa alkumatkalla sen, minkä kairanreiätkin Idempänä muodostuma tulee pinneromalle ja katkeilee tai nousee paikoin pystyasentoon Sitten se käy syvimmillään kahdessa kilometrissä ja nousee jälleen idässä pintaan Tällainen tieto on erittäin arvokasta alueen rakenteen selvittämisessä ja se paikantaa ne kriittiset kohdat, joissa muodostuma on kairauksen ulottuvilla ja joissa saattaa vaikka malmikin istua Huolimatta AMT-luotaukseen liittyvistä periaatteellisista vaikeuksista, mittauksen epätarkkuudesta ja geologisen rakenteen monimutkaisuudesta saavutetut tulokset myös Outokumpu-jakson olosuhteissa ovat olleet rohkaisevia Suuri merkitys on ollut kokemuksen karttumisella ja tulkinnan kehittymisellä Tulevaisuuden näkymistä Verrattuna seismiseen syväluotaukseen AMT antaa -u; aan tietoa johteista ja se on lähes sata kertaa halvempi menetelmä Lyhyellä tähtäyksellä geofysiikan mahdollisuuksia tarkasteltaessa on ensiksi todettava, että meillä on valmius jo varsin hankalienkin ongelmien ratkaisemiseen, jos aikaa on käytettävissä riittävästi ja ongelman asettelu geologisesti on selkeästi rajattu Kansainvälisesti valmiuttamme verrattaessa, jos tällainen oma mielipiteeni tässä sallitaan, olemme muita pohjoismaita edellä ja sähkömagneettisten menetelmien soveltamisessa aivan kärkijoukossa koko maailmassa Meillä on myös tietokoneita hyväksikäyttävät tulkintarutiinit, joita ei tarvitse hävetä Suurin osa merkittävien tulosten saavuttamisesta on kiinni resursseista ja ajasta ' i ' Outokumpu-projekti on suunniteltu kestämään kolme vuotta Se on siksi lyhyt aika, että projektin geofysiikan on pakko tukeutua siihen, mitä jo osataan ja pyrkiä mahdollisimman tehokkaaseen soveltamiseen Ehkä jotain pientä uutta ehditään ottaa käyttöön tänä aikana ' r
36 OUT OKU MPU MALMINETSINTÄ OY Merkittävimpänä informaation antajana pidän tulevaa matalalentomittaustulosta, etenkin magneettisen osalta Meillä on näyttöä Katalahden kaivoksen ympäristön tutkimuksista, kuinka vastaavanlaisessa geologisessa miljöössä, laajoja mustaliuskekerroksia kiilleliuskeessa, voitiin onnistuneesti selvittää alueen rakennetta, lähinnä kiilleliuskeen paksuutta ja saatiin vihjeitä kerrosten läpikäymistä tektoonisista vaiheista Malleja voitiin sitten testata muilla menetelmillä, kuten AMT:llä Outokummun alueella lennettävä alue on kuusi kertaa Katalahden ympäristöä suurempi, joten varsin paljon annettavaa tuollaisella mittausmateriaalilla pitäisi olla Lentolinjojen väli saisi olla pienempi, jotta tulosten muuttamisessa kartoiksi ei tulisi häiritseviä vääristymiä AMT-luotauksilta odotetaan myös paljon Ensi kesänä pääsemme toivon mukaan kokeilemaan monipuolisempaa laitteistoa, johon kuuluu myös lähetin Pyrimme löytämään edullisimman mittausmenettelyn Outokumpu-jakson tutkimuksia silmällä pitäen AMT-luotauksia Outokummun lähistöllä ja Miihkalissa jatketaan sitten koko kesän ajan Tarkoituksena on selvittää johtavan muodostuman kulkua syvyyksissä ja koettaa löytää uusia alle kilometrin syvyydelle tulevia johteita 8 Kolmen seuraavan vuoden aikana on mahdollista saada jotain aikaan myös petrafysiikan avulla Keräämällä laajaa tilastoa jakson kivien fysikaalisista ominaisuuksista luodaan pohjaa muiden menetelmien tehokkaammalle hyväksikäytölle Etenkin remanenss n tarkempi tutkiminen voi tuoda arvokasta tietoa alueen eri paikoissa sijaitsevien mustien liuskeiden ja serpentiniittien sukulaissuhteista Mielestäni tämän tapainen lähestymistapa edellyttää, että vastaavat kivet on tutkittu tavallista tarkemmin myös geologisesti Mainita voi myös ns monikomponenttitulkinnan Tämän vuoden aikana on tarkoitus luoda valmius LANDSATmateriaalin ja lentogeofysiikan tulosten yhdistämiseen VTT:n värikuvien käsittelyohjelmilla On vaikea arvioida, mitä kaikkea sillä saadaan aikaan, mutta ainakin se huomattavasti helpottaa laajan tulosmateriaalin hyväksikäyttöä ( r!
37 OUT OKUMPU MALMINETSINTÄ OY Nostetaan sitten tähtäintä vielä kauemmaksi ja ajatellaan menetelmiä, jutka tekevät vasta tuloaan ja joista korkeintaan osaa ehditään kokeilla tulevien kolmen vuoden aikana Näiden menetelmien esittely ei ole helppoa, sillä ne perustuvat varsin monimutkaisiin ilmiöihin, kuten johtavuuden kompleksisuuteen ja sähkökemiaan eikä niillä ole vielä vakiintuneita nimiä Mainitsen tässä seuraavat nel jä menetelmää: laajakaista-ip, kontaktipotentiaali, metalli-ionien sähköinen keräys (TSIM) ja radioaaltoluotaus Kaikki nämä ovat käytössä Neuvostoliitossa, mutta tarvittavat laitteet ovat liian massiivisia meidän metsiimme Spekuloin lyhyesti menetelmien potentiaalisia mahdollisuuksia Laajakaista-IP eli tavallinen IP monella eri taajuudella mitaten Tuloksena saadaan tietoa maaper n polarisoituvuusominaisuuksista Eri materiaaleilla on yksi tai useampi tyypillinen "resonanssitaajuus" eli sillä taajuudella IP-efekti maksimoituu On olemassa koetuloksia, joissa on voitu grafiittiliuskeet erottaa vulkaanisperäisistä sulfideista (kuva ) Onnistuminen perustuu kokonaan paikallisten kivien ominaisuuksiin Mikä yhtäällä onnistuu, ei onnistu toisaalla On mahdoton veikata, miten käy Outokumpujaksossa, ennen kuin asia on empiirisesti todettu Kokeilemisen arvoinen se on joka tapauksessa 8 Kontaktipotentiaalissa johteeseen syötetään virtaa ja mitataan jobteen ja sen ympäristön välistä jännitettä (vrt latauspotentiaaliin) Virran määrää lisätään niin paljon, että jobteen rajapinnalla alkaa tapahtua sähkökemiallisia reaktioita Virta- jännite -kuvaajasta (kuva 2) on mahdollista päätellä, mitä metallimineraaleja rajapinnalla on ja suhteessa kuinka paljon Periaatteessa tällä menetelmällä voidaan edellistä varmemmin eliminoida grafiittiliuskeiden vaikutus Mutta epäilen, että Outokumpu-jaksossa käy samoin kuin latauspotentiaalille, laajat mustaliuskevyöhykkeet imevät virran niin, ettei riittäviä jännite-eroja saada syntymään
38 OUT OKUMPU OY MALMINETSINTÄ SIM on varsin mielenkiintoinen ja yksinkertainen menetelmä Asetetaan sopivaa nestettä sisältäviä keraamisia elektrodeja maahan ja johdetaan niihin virtaa Otetaan tietyin aikavälein näyte nesteestä ja analysoidaan siihen kertyneiden metalli-ionien määrä Jos lähellä on sulfidinen esiintymä, siitä alkaa tulla elektrodille tavallista enemmän ioneja ja piste havaitaan anomaaliseksi (kuva 3) Outokumpu-jaksossa voitaisiin Cu-ionien lisäksi seurata Co/Ni-suhdetta Radioaaltoluotauksessa lähetetään radiosignaalia toisesta kairanreiästä toiseen Jos reikien välillä on johdekappale, se "varjostaa" signaalia niin, ettei sitä havaita toisessa reiässä Sopivasti taajuuksia valiten ja lähetin sekä vastaanotinantennin sijaintia vaihdellen voidaan johdekappaleen tarkka sijainti ja muoto selvittää (kuva 4) Outokumpu-projekti tulee tekemään runsaasti syviä reikiä, joiden etäisyys on siksi suuri, ettei voida olla täysin varmoja siitä, mitä väliin jää Radioaaltoluotaus olisi mukava lisämenetelmä, joka onnistuessaan antaisi arvokasta tietoa Mustat liuskeet olisivat tämänkin menetelmän koetinkivenä Yhteenveto 36 Elektroniikan voimakas kehittyminen on heijastunut 8uoraan myös geofysikaalisten laitteiden parantumiseen Yhä monipuolisemmat, herkemmät ja tehokkaammat laitteet on saatu riittävän pieneen kokoon Samoin tietojenkäsittelyn nopea kehitys on vienyt geofysiikan käyttömahdollisuuksia eteenpäin Jo nykyisillä laitteilla, tiedolla ja taidolla on mahdollista kerätä merkittävää informaatiota maankamarasta, jos aikaa ja resursseja on riittävästi Outokumpu-jakso asettaa omat erityisvaatimuksensa Nykyisillä menetelmillä ei alueella pystytä tekemään suoraa malminetsintää, vaan on pakko lähestyä ongelmaa kiertoteitse Näköpiirissä on kuitenkin eräitä eksoottisia uusia menetelmiä, jotka odottavat instrumentointia ja joilla on sellaisia ominaisuuksia, että ne tullevat puremaan paremmin Varmuudella sitä on mahdoton tietää, ennen kuin kukin menetelmä on joutunut vastatusten luonnon moni-ilmeisyyden kanssa 8
39 MAGNETIC MAP CONTOURS N _s t l! l SLINGRAM MAP (REAL COMPONENT) CONTOURS=±4,8, 6% etc f=775 cps a=4 m olt) N GRAVITY MAP etc SOOni,, VUONOS AREA
40 nt 2 MAGNETIC 4 m9al GRAVITY 3 2 >< D MICA GNEISS OUARTZITE 8TI D I\IICA GNEISS OUARTZITE MICA GNEISS Q OUARTZITE {i] SKARN SKARN [!] SKARN B SER PENTINITE IL!] SERPENTINITE [}] SERPENTINITE &?:j BLACK SCHIST IDI ORE BODY VUONOS ORE BODY i!'!zd BLACK SCHIST ORE BODY VUONOS ORE BODY rn BLACK SCHIST,lilill ORE BODY VUONOS ORE BODY SLINGRAM AND RESISTIVITY CROSS SECTION MAGNETIC AND SUSCEPTIBILITY CROSS SECTIOK' GRAVITY AND DENSITY CROSS SECTION PROFILE Y 9425 PROFILE Y 9425 PROFILE Y 9425 m m m j l! :-, --- =,,="" \
41 Kuva 3 nt I MAGN ETIC INTERPRETATION MEASURED CURVE lt---ll 3 CALCULATED CURVE 2 3 nt k a 45 k c 265 JI MAGN ETIC INTERPRETATION MEASURED CURVE,_ CALCULATED (REMANENCE CORRECTED) CURVE 2 mgal GR AV ITY INTER PRETATION «MEASURED CURVE CALCULATED CURVE p 275 SARAMÄKI AREA PROFILE X= 84 TWO-DIMENSIONAL m MAG NETLC AND GRAVITY INTERPRETATION
42 Kuva 4 ' MISE-A-LA-MASe,E MITTAUS PALJA TUMA T A , VASTAAI OT\N VIRTAM/'l>DOITUS PALJASTUMASSA(O) ' -LIIKKUVA ELEKTROOI(M) o o v KAUKOMAAOOIIUS (D) MISE-A-LA-MA5SE MITTAUS,KUN VIRTAMAADOITU5 ON KAIRANREI:t:iSSÄ oc:t-!- KIINTE!tl ELEKT ROOI MALMIS A
43 Kuva 5 Re% SLI NGRAM f;775cps a = 6 m NW- SE OV ERBURDEN BLACK SCHIST,SERPENTINITE AND SKARN D MICA SCHIST CHARGED POTENTIAL CROSS SECTION ( GROUNDING SYSTEM ) FIXED POTENTIAL ELECTRODE 6 NEGATIVE CURRENT ELECTRODE CHARGED POTENTIAL CROSS SECTION ( GROUNDING SYSTEM 2) f OUTOKUMPU AREA PROFILE Y=76 soom fl ;!
44 SEISMINEN LUOTAUS 975 MIIHKALI X : ' " ' ' ' - ' " "' ',,, ' ' \ " ' " - - -;-,, :-, ' - ' / ' \ "' '- ',, ' ',"' -,-_,, ' '- ' \ <-,, \ ' ' '-, "'' :;-- ' :::::-- -,,,, " ' --:::::- -,_ - - '' ' "' _ - :::: 5 km
45 Kuva 7 EM-MENETELMÄT PERUSTUVAT JOHTAVUUSVAIHTELUUN SEKÄ MAGNEETTISEN ETTÄ SÄHKÖISEN KENTÄN MITTAUS (KELA + ELEKTRODIT) SÄHKÖMAGNEETTINEN LUONNONLÄHDE "' r---- SÄHKÖMAGNEETTINEN KIINTEÄ LÄHDE INDUKTIIVISET (KELA) GALVAANISET (ELEKTRODIT) LUONNON SÄHKÖ- AFMAG r- MAGNEETTINEN KENTTÄ LUONNON VIRTALÄHDE ----t,;; l S ;:;;, P l KIINTEÄ SÄHKÖ MAGNEETTINEN KIINTEÄ VIRTALÄHDE r TURAM V KENTTÄ SLINGRAM f- LIIKKUVA SÄHKÖ KONTAKTI POTENTIAALI MAGNEETTINEN KENTTÄ PALJAS HARAVAT l LIIKKUVA VIRTALÄHDE VASTUS LUOTAUS IP
46 ' '""= ' =-:;;-,_;- - - '' SÄHKÖISTEN JA SÄHKÖMAGNEETTISTEN ERI KOISMITTAUSTEN Syvyys SYVYYSULOTTUVUUS TAAJUUDEN FUNKTIONA l l (/) -- P EM T : : : : : : : : : ' : r! : : : : : : ' " t tl e e e e e e e e t e e e e e t e e t e e t e e II e e t e lt e e e e <II e Ilo l ' Radioaaltoluotaus SRP-7 6 Taajut ) Hz
47 ', ' ' g :: : \ \ \ \ ',, ' ", I)! TH m CJ MICA GNEISS CJ BLACK SCHIST SKARN,DIORIT!,DOLOM ITE AND SERPENTINITE CJ OUARZITE MAGNETOTELLURIC CONDUCTOR (lhn) POLVIJÄRVI AREA MAGNETOTELLURIC CROSS SECTION PROFI LE X 83 t II ;---
48 _, _,,_- MIIHKALI X= 875 SLINGRAM ) MAGNEETTINEN AMT- johteet r r r-r ' --""'" r km '
49 Kuva JOlr----r ,----, 7 5 KIDD CREEK (mo sive sulfidcs) 5 - -] 3 - hl 7 -!i - n R= 57 rn=9 T=3os k :cl c=3g FREQUENCY (hz) ---- L J j j 6" >- - :::; äi 7 OG ('> cr <l X u MASSIVE SUl(CA,BC /NVIL,YT (') SULrtiiDE$ Sl UPGLC\ l :;[, nrt W\ Tlo' l QI;T l<lll;j CkHK,'JiH,L L L t t j J ---l-- ---J GRAPIIITE l lj HtrlP(Ii CllffK,EIC Ii) AINi Yl C:l B NCRJf T O :T Ll!J L ( OUi: ilr;[j\,cl[ El!<;?;? Cf:EU: pr ! I ] log TIME COI JSTANT
50 [ Kuva 2 PYRITE j (\J GALENA E ' ' ' \ ' \ \ E, 5 ', ' ' \GRAPHiT!:: C\ E E POTENTIAL (SHE} VOL TS -ro ' \ ' \ ' ' \ \ --l_t_ I,J
51 '- uva 3 ( l( \! T S M- menetelmän periaate + ' max 28 kpl tr _ +-t kw > CD l ' '! II,, ' Me ppm 2 3 aika, tuntia
52 -- r Kuva 4 RADIOAALTOLUOTAUKSEN MITTAUSTAVAT S y n k ro nimen et e m ä T R t l - -- { \_ l/ i!,, ' II / :t ;{ / Ii t : /! /' '!! lf ' /, ' r r L_ Askelmenetelmä : --R -~ T l i Ii /r ti lj :; II ; r/ ff jf d ; / /:
TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot7, 8) sekä kair:a us p :t'ociileihin piirretyillä käyri llä (Liitteet
Outokumpu Oy ~fa1minetsintä Ok u-analogia/1 966... 2/ MIi, P ol v i j ä r v i. S ola Yhteenveto ',kairauksista v:lta 1957 Solassa kairattiin v. 1957 kuusi. re~ä. Näistä lcaksi (Sola- 1, 2) kairatti.in
Lisätiedot.. Kuva A Yksi piste diagrammissa, joka Co-anomaalinen (Ni:Co&10)
Outokumpu Oy Malminetsinta 01::analogia/4311/1972/MH Taydennysraportti. ~ommentteja Miihkalin ja Lipasvaaran analyysituloksista laadittuihin NiCo ja CuCo diagrammeihin.~ico=g&aqra~&.. Kuva A Yksi piste
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotJ'u/Mi-1-59 analyysituloksista. Raporttiin sisaltyvat siten aikaisemmin samasta aiheesta tehdyt osaraportit
Ou tokumpu Oy Halminetsinta Tutkimuslaboratorio 070/0ku-alue/MH/69 Oku-analo~ia/969/~ll{ Hiihkalin analyysituloksista Tahan raporttiin on kcratty analyysimateriaali Miihkalin kairanreikien J'u/Mi--59 analyysituloksista.
Lisätiedot. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta 065/3322/MK/75 BIOGEOKEMIALLINEN HUMUSTUTKIMUS KtlRSRMAKI, VUOHTOJOKI i Tutkimuksen aihe Aikaisemniissa tutkimuksissa
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotOutokumpu Oy Malminetsinta. Yhteenveto Maliasalmella nrofiileilla v =
Outokumpu Oy Malminetsinta Yhteenveto Maliasalmella nrofiileilla v = 174.50. 176.00. Outokumpu-jaksossa ja Maljasalmella suoritettujen potentiaali- mittausten antamia tuloksia ja potentiaalimittauksen
LisätiedotN:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet
RAUTARUUKKI OY MOREENIGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET YLI - KIRVESMAAN N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81 Tut kimu sa lue Laatija Jakelu Yli- Kirvesmaa Reutuoj a E. Korvuo OU mal RO ma l Kunta
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS. TUTKIMUSRAPORTTI RANTSILA, Peuraneva Sijainti 1 :
Q OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS TUTKIMUSRAPORTTI RANTSILA, Peuraneva 2434 08 Sijainti 1 : 400 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS TUTKIMUSRAPORT'I' 1 RANTSILA, Peur,ineva 2434 08 Suoritetut tutkimukset
LisätiedotNEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 10/7b
I RAUTARUUKKI Oy I RAUTUVAARAN YlVlPÄ.RISTi-)N ALUEELLI- MALMINETSINTÄ NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 0/7b I 3.2. - 30.4.976 osa II -- TUTKIMUSALUE LAATIJA I JAKELU KUNTA LAAT.PVM HYV. SlVlOY OU ma KARTTALEHTI
LisätiedotKairareika VT-1 lävisti seuraavia kivilajeja. 0 - l,8o m
Q OUTOK-UMPU 0)' 0 K MALMINETSINTA KAIRAUKSET MARTTILASSA KESALLA 1977 Yleistä Fil.lis. A Huhman alunperin kansannäytteen perusteella alulle panemat scheeliittitutkirnukset Martti1an.kunnan alueella edistyiv3.t
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINTX
OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX 62 / 4211 8/SEP/1982 S Pennjpkilampi/LAH 16.?.19A? 1{4) LLA SUORITETTU KALLIOMURSKENAYTTEENOTTOTYO Enonkoski, Kolvosenjarvi 4211 8 Sijainti 1 4... _,,..,. to.l 'I"\..IM.....
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotN:o KUPAR!-RAUTUVAARAN TUTKIMUKSET ou 1/83. 'Tutkilnuulue laatija Jakelu
N:o KUPAR!-RAUTUVAARAN TUTKIMUKSET 1981-1982 ou 1/83 'Tutkilnuulue laatija Jakelu ~UPARI-RAUTUVAARA E. Korvuo/A. Hattula OU mal 2 kpl Kunb leat. 'pvm. HY V. KOL~RI 26.1.1 983 'KerttaJehti liitekertat ja
LisätiedotKuva 1. Kairauskohteiden - 3 -
Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
Lisätiedot- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotOUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset
9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
Lisätiedotsaatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien
Kesällä 1976 löydettiin geologisen kartoituksen yhteyclessa blerijarven kirkonkylän lähistöltä pieni metaperidotiitti rnuo~ostuma, josta saatfin montuttanalla.nc'iyte. Näyte oli siinä maärin lu-- paava,
LisätiedotKotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä
Kotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä Geofysikaaliset tutkimukset Kotalahden rikastushiekka-alueen
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINTX
Q Q K OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX M. Isohanni/TIH 15.6.1983 1 (3) TUTKIMUSRAPORTTI Ni-kriittisten lohkareiden lähtöpaikan selvittely Sievin Petäistön alueella, Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOMUMPU OY 0 K MALMINETSINTX
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi
TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234
LisätiedotU~O~U~PU. TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI. J.Eeronheimo, R. Pietilä
0 = OKANOSTEOWSUUS U~O~U~PU J.Eeronheimo, R. Pietilä 01.09.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI - SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. ALKUTIEDOT 3 2. AIKAISEMMAT RAPORTIT 3 3.
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX
9 0 K MALMINETSINTX VIHANNIN KAIVOKSEN YMPARISTON KAIRAUKSET VUONNA 1985 Sysäyksen Vihannin alueen tutkimuksille on tuonut kesällä 1983 lennetty matalalentomittaus, jonka tulokset saatiin käyttöön keväällä
Lisätiedot- 0,8 $I N&) 3, Kiillegneissi 2,
Telkkalgn malmiesiintyma soveltuu erittain hyvin geofysikaalis2lla malminetsintamenete1mi11~ tutkittavaksi, koska melmilla on puh- keama, puhkeaman kohdalla irtomaakerroksen paksuus on pieni ja malmin
LisätiedotRAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset
LisätiedotGEOLTMIALLINEN TULKINTA. Pekka Huhta Jarmo Nikander
GEOLTMIALLINEN TULKINTA Pekka Huhta Jarmo Nikander 09031 977 Työn tarkoitus Käytettävissä oli sadan liejunäytteen analyysitulokset (AAS). Näytteet oli otettu Iisveden Jauholahdesta, Kokinsalmesta ja Suihanlahdesta.
LisätiedotQ 19/3713/-8211 ~, ,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI<IMUSLAITOS. 'Ii. Ke lu j oki.- Työraportti Pertti Turunen
,..+'i.'f:;. LI- Q 19/3713/-8211 ~,. -. -.,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI
LisätiedotM 06/3343/-78-80/1_/_10
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3343/-78-80/1_/_10 Rautavaara Pappilanmäki Esko Sipilä 1.10.1084 TUTKIMUSSELOSTUS RAUTAVAARAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAPPILANMÄKI 1, KAIV:REK. N:0 3044/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19. Sijainti 1:400 000. Vihanti, Kiviharju
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19 Vihanti, Kiviharju 2434 05 Sijainti 1:400 000 Gähtökohta Lampinsaaren malmimuodostuman kulku on
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ ARKis~x~,tp~~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA. Sijainti: 1:'lObOOO
9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA ARKis~x~,tp~~ Sijainti: 1:'lObOOO 9 OUTOMUMPU 0Y 0 K MALMINETSINTX MKSOJAI Tutkimusalueen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Aijalan
LisätiedotSelostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi
ARkI,I, i dc,,.=t= i E 7i71T M 19/2333 Kivijärvi A. L onka 21. 11. 7 2 Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä 1970-72 HISTORIA : Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen
LisätiedotBIOGEOKEMIALLISEN HUMUSTUTKIMUSTULOKSEN KORJAUS SUOMUSSALMI AITTOJARVI
OUTOKUMPU Oy Malminetsinta BIOGEOKEMIALLISEN HUMUSTUTKIMUSTULOKSEN KORJAUS SUOMUSSALMI AITTOJARVI Johdanto Tulosten tarkastelua Suomussalmen Aittojärven Mo-aiheella suoritettiin tammi-helmikuussa 1974
LisätiedotLapin Malmi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS
Lapin Malmi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS Valtaa ja Valtaus Lääni Kunta Rautaruukki Oy Outokumpu Oy ja Rautaruukki Oy Värriöjoki l/kaivrekno 2866/1 Värriöjoki S/kaivrekno 3395/1 Lapin lääni
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti Kalvola, Leteensuo Kartan mittakaava 1:
Tutkimuskohteen sijainti Kalvola, Leteensuo Kartan mittakaava 1:400 000 HUMUSTU?'KIMuS!r~iLVC?LA, LETEENSUO Tutkimuskohteen sija-inti Tutkimuksen. tarkcitus Työn suoritus ja näytteenotto Näytteiden ja
LisätiedotMuokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy
Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society
LisätiedotOUTOKUMPU OY. TV %, Fl/F2=3/0.05, 20 m x 100 m 0 K MALMINETSINTA
9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KISKO, IILIJXRVI 2023 04; CP-MITTAUKSET JA YHTEENVETO MUUSTA GEOFYSIIKASTA. YHTEENVETO Iilijarven Cu, Zn, Pb, Ag, Au-mineralisaatio kuuluu Aijala-Orijarvi-jaksoon ja on
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/1834/-91/2/10 Enontekiö Ruossakero Au Jorma Isomaa 11.03.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-88. Tutkimusalueet sijaitsevat
LisätiedotOoutckumpu. KAIVOSLAIN 19 :n MUK. 080/421106BjJJE/1988 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI Jorma Eeronheimo. Kauppa- ja teollisuusministeriö OKME
Ooutckumpu - KAIVOSTEOLUSUUS Jorma Eeronheimo KAIVOSLAIN 9 :n MUK. 080/4206BjJJE/988 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI 8.2.988 JAKELU Kauppa- ja teollisuusministeriö OKME kpl kpl KAIVOSLAIN 9 :N MUKAINEN TUTKIMUST~ÖSELOSTUS
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
Lisätiedotpkisasiassa on mustaliusketta. Tassa on kolme erillista vyohyketta Oku-jakson kiviii: 1 talkkiliuske-, 1 karsi- ja 1 karbonaatti-karsivyohyke.
RAPORTTI XRF-ANALYYSIT REIASTA PVJ/LI - 1- POLVIJARVI, LIPASVAARA JOHDANTO Mustaliuskeita kasittelevassa raportissa (070/Hg-tutkimus I/ MH/1978) esitettiin kairanreikadiagrammi faktorianalyysin tuloksista
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotMaankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin
Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset
LisätiedotTammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Espoo 93/2016 Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 Hanna Leväniemi, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06 3334/-81/1/10 NILSIÄ Aholansaari Esko Sipilä 4.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA
LisätiedotKAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN YMPÄRISTÖSSÄ, KL , 07, O8, , 03, JA 08 VUONNA 1992
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/2631/-93/2/82 (Liittyy 2633 ja 2732) Tervolan ympäristö Teollisuusmineraalit Antero Karvinen 17.12.1993 KAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN
LisätiedotNiinimäki 7801/1. Tutkimustyöselostus Sanna Juurela. ALTONA MINING LTD/VULCAN KOTALAHTI OY Tutkimustyöselostus
31.01.2013 Sanna Juurela VULCAN KOTALAHTI OY (Y-tunnus: 2300990-5) Sänkinotkonkatu 6, FIN-83500 Outokumpu, FINLAND Tel. +358 10 271 0090, E-mail. Finland@altonamining.com 1. JOHDANTO Tämä on Vulcan Kotalahti
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/06/4522/-88/1/10 Kuusamo Kouvervaara Erkki Vanhanen 13.05. 1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot2 1. Johdanto Tama Geologian tutkimuskeskuksen Kuopion yksikon tekema mineraalivarantoarvio koskee Niinikosken esiintymaa Kotalahden nikkelivyohykkeel
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikko M19/3242/2002/1/10 Kuopio Niinikoski Timo Heino 30.7.2002 09. 01. 913 Kuopion Niinikosken Ni-esiintymdn mineraalivarantoarvio, valtaus Niinikoski 1 (kaiv. rek.
LisätiedotRAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO
J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto
LisätiedotNTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja
LisätiedotVALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA VALKEALEHDON KAIRAUS 980 N:qi0 7/80 TUTKIMUSALUE LAATIJA i JAKELU Mustavaaran ymparistd H. Markkula KUNTA LAAT.PVM HYV. Taivalkoski, Posio KARTTALEHTI 2.0.980 UITEKARTAT JA
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl
Tutkimustyöselostus 080145231JJV103 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl IKME Kaivoslain 19 :n mukainen tutkimustyöselostus Kuusamon Kuparivaaran alueella valtauksilla Kuparivaara 1-3 suoritetuista
Lisätiedotere tin?) kuparimalmin har ja on. n. 2,l $ Zn. Malmi on tassa leikkauksessa n.. +I I 95 OUTOKlTMPU OY OUTOKUI~N KAIVOS WONOS H, ~auppinen/an
OUTOKlTMPU OY OUTOKUI~N KAIVOS WONOS H, ~auppinen/an OKU-317 KAIRAUS LEIKKAUKSESSA 196.740 Vuonoksen Cu-malmin paat Jatkeen tutkimukse t Vuonoksen kuparimalmin lounaispaa nousee heikkona pirottee- na pintaan
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VIHANTI, RUUKKI Kuusirati Jarmo Nikander
GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VHANT, RUUKK Kuusirati Jarmo Nikander 14.3.1997 MALMTUTKMUKSET VHANNN JA RUUKN KUNTEN ALUEELLA KARTTA- LEHDELLÄ 2434 06, VUONNA 1996. ~
Lisätiedot0 outoiampu. 7 Kurki, 8. Pietilä. Ii, O#NI TUTKIMUSRAPORTTI 020/ /J~K,RMP/1995. Jakelu : OKME/OKU 4 kpl
0 outoiampu 7 Kurki, 8. Pietilä TUTKIMUSRAPORTTI 020/2344 05/J~K,RMP/1995 Jakelu : OKME/OKU 4 kpl Ii, O#NI NIVALAN JAKONMUTKAN SERPENTINIITTIMUODOSTUMAN TUTKIMUKSET 2344 05 Sijainti 1:400 000 Y LEISKARTTA
LisätiedotTalvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys
Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINTX
Q K OUTOKUMPU OY MALMNETSNTX Tutkimusten tarkoitus Vuonna 1980 suoritettu matalalentomittaus toi esille joukon 'uusia' Oku-anomaalisia kohteita, joista Lietukka vaikutti kiinnostavimmalta. Aeromagneettisia
LisätiedotMääräys STUK SY/1/ (34)
Määräys SY/1/2018 4 (34) LIITE 1 Taulukko 1. Vapaarajat ja vapauttamisrajat, joita voidaan soveltaa kiinteiden materiaalien vapauttamiseen määrästä riippumatta. Osa1. Keinotekoiset radionuklidit Radionuklidi
Lisätiedot07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN
LisätiedotOUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000
9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotJohdanto 1. Tutkimusaineiston tallentaminen 6
SISÄLLYSLUETTELO: Johdanto 1 Suoritetut tutkimukset 1 Vanhan aineiston uudelleenarviointi 1 Syväkairaukset 1 Geofysikaaliset tutkimukset 2 Petrofysikaaliset reikäluotaukset 2 Petrofysikaaliset laboratoriomittaukset
Lisätiedot30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA
LisätiedotVuojarven kairaus v LI ITEKARTAT JA -SELOSTEET
RAUTARUUKKI OY MALMINET SINTA Vuojarven kairaus v. 1977 O'W/ 3624/ EK/78 - - - - N:o RO 3/78 TU TKIMUSALUE LAATIJA JAKELU Vuojarvi E Korvuo ou mal KUNTA LAAT_PVM HYV. RO mal Sodankyla 5. 1.1978 ~ KARTT
LisätiedotKAIRAUSRAPORTT 1 030/ C/HOP/1994 Heikki Puustjarvi
KAIRAUSRAPORTT 1 030/3322 08 C/HOP/1994 Heikki Puustjarvi Jakelu Okme/ arkisto Sijainti Malmitiedot: Fe-kiisupirote, Zn-malmi Geologia: Metavulkaniitit, muuttuminen Geofysiikka: Geokemia : Muut avainsanat:
LisätiedotARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM )
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM 5.10.1984 1 84) ARKISTOKAPPAL~ PYHASALMEN KAIVOKSEN POHJOISPUOLELLA SIJAITSEVAN GRAVIMETHISEN ANOMALIAN TUTKIMUKSISTA Sijainti 1:400 000 Lähtökohta Kun
LisätiedotSU01\1JEL\I MAINJ[ OY
KAIRAREIÄN NO 44 SIVUSUUNAMIAUS HYVELÄSSÄ MARRASKUUSSA 98 SU0\JEL\I MAINJ[ OY FlNNEXPLORAlON & ESPOO 27..98 HANNU SILVENNOINEN,. Dl 2 KAIRAREIÄN NO 44 SIVUSUUNAMIAUS HYVELÄSSÄ MARRASKUUSSA 98. s I s Ä
Lisätiedot--- 0 U T 0 K U M P U Oy Ma1minetsinta 0625/ /HK/76. M Kokko1a/PAL ( 2) MOREENITUTKIMUS ROVANIEMEN MAALAISKUNTA, KUOHUNKI
TALLENNETTU 0625/3613 02/MK/76 1 R 11 1010 Tutkimuskohteen sijainti Rovani e mi mlk, Kuohunki Kartan mittakaava 1:400 000 GTK "'':.I.-."$'>,... ',..I l Hirv ss8lk I ' Saun;? \ ukkc: """'\ V\IOsUmojt,....
LisätiedotLatauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003
Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotOUTOKUMPU OY VIHANNIN KAIVOS J. Vesanto/TSL (3)
Q OUTOKUMPU OY 001/2434, 0 K ~ ~ I ~ / J J v / ~ I VIHANNIN KAIVOS J. Vesanto/TSL 10.12.1981 1(3) TUTKIMUSWPORTTI RANTSILA, '~äsäl3n~erä Jatkotbtklmukset v. 1981 sekä tutkimusohjelma mineralisaation inventoimiseksi
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala
RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala 2 1. 08. 2006 KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELQSTUS KUHMOINEN, MARKKAVUORI 1, kaivosrekisterinumero
LisätiedotOutokumpu Miniug Oy:n kiii-inostus Lunastettujen tutkimusraporttien mukaan arvioitiin esiintymien hyödyntamismahdollisuuksia
RAPORTTI 080131 44 051LG11998 Leo Grundström Johdanto Kauppa- ja teollisuusministeriö on päättanyt 17 päivänä joulukuuta 1996 kaivoslain (503165) 13, 53 ja 54S:n nojalla merkitä kaivosrekisteriin valtausalueiden
LisätiedotPUROSEDIMENTTITUTKIMUS. Kannuksen, Kalajoen ja Sievin monimetallivyöhykkeella. Sijainti 1 :
PUROSEDIMENTTITUTKIMUS Kannuksen, Kalajoen ja Sievin monimetallivyöhykkeella Sijainti 1 : 400 000 OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX ALKUTIEDOT Ensimmäiset viitteet alueen malmikriittisyydestä saatiin 1940-luvulla,
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
LisätiedotGOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY TUTKIMUSTÖSELOSTUS ROVANIEMEN KUNNASSA, NARKAUDEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ
TUTKIMUSTÖSELOSTUS ROVANIEMEN KUNNASSA, NARKAUDEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA 2000-2010 SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUKSEN YHTEENVETO Valtauksen nimi Valtauksen numero Valtausalueen
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen
8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori
LisätiedotKTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv.
Urpo Vihreapuu DO:-Z?ZZ07-PH~etala wp Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv. PEKKA H1ETALAN AU-KANSANNAYTTEESEEN LIITTYVIA HAVAINTOJA JA TUTKIMUSTULOKSIA 1999-2000. LllTE KAYNTIRAPOR-TTIIN KnOku/14/1-2-1999
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o
Lisätiedot0UTOK:UMPU OY. RANTSILA, Pelkoperä K VIHANNIN KAIVOS TUTKIMUSRAPORTTI. Sijainti 1:
Q 0UTOK:UMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS TUTKIMUSRAPORTTI RANTSILA, Pelkoperä 2434 08 Sijainti 1:400 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIM KAIVOS Pelkoperari tutkfnii~ skol.iiie ori osa Iri 7inj.nko-:j dksoa. (liite
Lisätiedot