Moreeni Mä ytep iste kartta

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Moreeni Mä ytep iste kartta"

Kari Saarnio
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

5 1: KULLAA, Silrnussuo j a Moreeni Mä ytep iste kartta

8 Geokemiahen kartta Silmusuo Spboiikoko pltoluurno).n funktloni +) ja pltohuulrihn Immuhtilrlnon Jakauma (-)

10 Silmusuo Nro Syv Kartta X- koord Y - koord d rn km km MR HKMR MR MR MR HKMR HKMR MR MR SRMR MR MR MR MR MR MR MR HKMR MR HK MR MR MR SRMR HKMR HKMR MR MR MR MR MR MR MR MR MR HKMR MR MR HKMR MR

11 Nro Syv Kartta X- koord Y - koord dm km km MR MR MR HKMR MR HKMR HKMR HKMR HKMR MR MR HKMR MR MR HKMR MR MR HKMR SAMR HKMR HKMR MR HKMR MR MR MR MR HKMR SIMR MR HKMR MR MR MR MR MR MR HKMR MR MR

12 Nro Syv Kartta X- koord Y - koord dm km km MR MR SAHK MR MR HKMR MR MR SAMR MR tl. (1. tl. tl. (1. (1. tl. 2. ( MR MR MR MR MR MR MR SIMR MR MR

13 Si 1 musuo Nro Syv Kartta X- koord Y - koord dm km km MR MR SAMR MR MR MR MR MR MR MR MR MR HKMR HKMR MR MR MR MR MR MR MR MR MR MR MR MR MR MR MR SAMR HKMR MR MR MR MR HKMR MR MR MR MR

14 Si 1 musuo 5 Nro Syv Kartta X-koord Y-koord A s B i S b Au Te dm km km PPm P Pm PPm P P ~ P P ~ PITOISUUKSIEN MINIMI, MAKSIMI, KESKIARVO JA MEDIAANI ANALYSOITUJA NAYTTEITA 204 KPL ALKUAINE JA MIN MAX KESKIARVO MEDIAAN 1 YKSZKKO ANALYYSIMENET. KVANTI 1 L IT JA KELVOLLISTEN LUKUMÄÄRÄ ALKUAZNE JA KVANTI ILI-10 KVANTI ZLI-90 YKSIKKO KELVOLLISET ANALYYSIMENET.

21 0 outokumpu mining ANNMINES Mal minetsintä/aor KULLAAN SILMUSSUON KULTA-AIHE (arkistoreferaatti) KL A: Silniussuo - Muurainneva Useita me1 ko hyviä Au-pitoisuuksia omaavia lohkareita. N i i - den laht3vy3hyke on ilmeisesti tavoitettu, mutta aihetta ei voi katsoa lopu1 1 isesti se1 vitetyksi. Loh karetiedot: Kivilaji/malmi- Pitoisuuksia Huomautuksia mineraalit KAY KVT/ASK+WLF+ II,l-16.0ppm Au 400 kg:n läpikotaisin FEK (Huom! wolfra- 0,4% W03, W 0,5- malmiutunut lohkare. miittil) 1 % V.O. Pohjanlehdon alku peräistieto. Kivilajikuvaus ris- 6,4 ja 15,4 ppm Rekikeitaasta 1,5 km tiri itainen. 2 loh- (tyyppiä P-lehto) NW. Pohjanlehdon lohka karetta tyyppi3 Poh- 2,4 ppm Au reiden viuhkaa. janlehto; Gneissi/ (gneissi) ASK-juoni. KVT? 3,9 ppm Au Ekrootin mäki KAY KQT? 21,6 ja 3,9 ppm Mäntyniemen lohkarery- A u kelmx. 1.5 km Silmus- 0,5 ppm Au ja 14 suon metsäsaarekkeesta PPM Ag SW. i Voiko kvartsiitin kohdalla olla kyseessá serttikvartsi kivi? Pal.iastutiiatiedot KA-raitainen APB, 0.9 ppm Au Eteläisin Silmussuon SVKGN, raitainen/ pal jastuma FEK+ASK~CUK KGN/FEK;CUK 0,4 Ppm Au, 60 m edellisestä W 0,5% As Mineralisaitunut uyóhyke katsottiin tavoitetun Silmussuolta, jonne Au-pitoisten ASK-rikkaiden lohkareiden seka kiisupi- toisten kvartsiittilohkareiden viuhka paattyi. Kairans'ydáriten Au-ful'oksi~ta SY VYY s Kivil'a j l/mal'mimi:n. 'Au-pitaisuus/metrim. 100,17-101,54 KGN/FEK+ASK 0,8 ppm Au/1,37 m

22 0 outokumpu mining ' RNNMlNES Malminetsintä/AOR 2 101,68-103,23 KGN/FEK+ASK 0,4 pprn Au/1,55 rn 127,72-128,41 KGN/KA-pitoinen- 1,4 pprn Au/0,69 rn AFKGN vuorotell en 128,41-129,6? ,2 ppm Au/1,20 m 144,39-144,58 KGN/FEK+ASK 3,O pprn Au/0,19 rn 147,47-147, ,0 pprn Au/0,26 rn 1,6 ppm Au/0,16 rn 0,4 ppm Au/1,4 rn 0,5 pprn Au/2,34m SS 1 :ssa Au-pitoinen KGN oli heikosti muuttunutta ja vaalentunutta. As:n arvot j'div'dt "paikall isiksi ja alhaisiksi ", mutta syvemrnällá reiässä tavattiin kuitenkin 3-4%:n ja 0,4% :n As-pitoisuuksia. SS 2:ssa tavattii'n syvyyteen 106,5f metri3 kauttaaltaan ja1 ki'd kullasta. 10,12 metrin syvyyteen asti Au-pitoisuus vaihteli 0,l - 0,5 pprn:n v3lill'd. Syd8missá e i kuitenkaan ollut arseenikiisua niin runsaasti kuin lohkarelöyf6t olisivat eciel1ytt'"dneet. Ristiriita lohka- reisiin n'dhden Au :n ja As:n korrelaatiossa? Liszksi tavian Pniurainnevan Rekikeitaalle kairattiin Kuusi reikä3 Pohjan1 elidori 4 ohkareen 1'6yt'öpaikan se1 vittarni seksi, mutta tuloksetta 'Yaipari'st'Eri 'ktil'f aviit't'eist'á KL C: Wermo Hermon alue, Wdntyniemestä 3 km WSW. Palantiyte kall iosta sisxl s i 6,4 ppm,kul taa, mutta mybhemrnát uranäytteet jäivät tuloksi1 taan heikoiksi. KL, A: Rimpelá Plauno Riripell'dn suuri: kg:n lohkare, Jossa Au oli 12,2 Ja 27,2 ppm. YmpXri:st"ót% l?sydettiin/kai~ettiin.. esiin vajaa kymmenkunta Ishkaretta, joïssa-'au -01.i' ' yli '1 'ppm.kuinka $on yli?? Jopa 4,3 ppm:n Au-arvo liittyy naihin lisälohka- reisiin (yhteenveto, 11 osa s. 6). pal-

23 0 outokumpu mining - RNNMINES R-irripelän lohkarei kko 01 i Ag-pitoista tyyppiä. Mainitussa 4,3 ppm:n Au-naytteessä O l i Ag 101 ppm ja toisessa 111 ppm. Lievä analogia náil le lohkareil le 01 i l öytynyt yhdestä Mzntyniemen lohkareesta. Lisaksi ymparist'i5n karttalehdilta tunnetaan useita Au-pitoi- sia CUTAS-tietoja viime vuosikymmeniltä. Esim. Antti Kampin ASK-juonen omaava gneissilohkare, jossa juonesta on saatu 28% As ja 21 ppm Au (anro ). Silmussuon Au-aiheeseen 1 i ittyy volframia, Etel3-Suomen Au-viitteisiin. kuten useihin Kyse on kuitenkin wolframiitis- ta (Pohjanlehdon lohkare). Kantavatko ymparistdn W-ai heet kultaa? Arviointia Karttalehtien C ja A-C alueille osuu Au- aihetihentyma, jota ei voi katsoa mi'l lään tavoin loppuun asti se1 vitetyksi. Silmussuon alueen kairanreixt on sijoitettu pitkälti sahköisten ja magneettisten indikaattioiden perusteella (vrt. 1 i i - tettx "kairanre'ikien sijoitus... j a yhteenveto s.3). Muu- rainnevan kohdalla syddkairauksel la 01 i t arkoitus se1 vi ttaa "missá mx%rin AU-AS' ja W-pitoisuudet liittyivät näihin mag- neettisiin,-ja sátik'3isiin anomeil i oihin" (yhteenveto s. 4). Yhteenvetona on nimimerkki "KT" Tampereella 27.O todennut mm. seuraavaa: "Lohkarehavainnot osoittavat, että kyseinen horisontti Jatkuu melko pitkxllekin lanteen, mutta jo saavutetut kokemukset "keltaisen metallin" oikull isesta..... 'esiintymistáva~sta kehoittivat kirjoittamaan loppulauseen Lavian - Kullaan kul tatutkinushistariaan." Aatto Ratia LAHTE ET Reino Himmi: Malminetsintatutkimukset Porin alueella (22 s.) Ingmar Haga. Silmussuo, Au-tutkimukset Eri kansioiden aihekoonteja (KUL(5, KV)

Samankaltaiset tiedostot

07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.

07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN