, MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

Transkriptio

1 MTTK MAATALOUDE TUTKIMUSKESKUS Tiedte 4/9 TIMO MELA HAU KÄKÄE ja ARI ILOLA Kasvituta tutkimuslaits Heikkitis kevätvilja arv kylvösiemä JOKIOIE 99 ISS

2 MAATALOUDE TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 4/9 TIMO MELA HAU KÄKÄE ja ARI ILOLA Heikkitis kevätvilja arv kylvösiemä Maatalud tutkimuskeskus Kasviviljel tutkimusala Jkii ISS

3 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE TIIVISTELMÄ JOHDATO AIEISTO JA MEETELMÄT 3 2 Kkeet 3 22 Kasvult 4 23 Tulst aalysiti 6 TUTKIMUSTULOKSET 7 3 Kylvösiem itävyyd ja kylvötiheyd vaikutus kevätviljj jyväsatihi satkmptteihi viljakasvust ja jyväsad laatuu 7 3 Tulst tilastlli tarkastelu 7 32 Jyväsadt 8 33 Satkmptit 2 34 Viljakasvust 5 35 Jyväsad laatu 6 32 Muuttuji väliset krrelaatit 7 KYLVÖSIEMEE ITÄVYYDE JA KOO VAIKUTUS KEVÄTVEHÄ JYVÄSATOO JA SE LAATUU TULOKSIA LAADULTAA ERI- LAISTE SIEMEERIE VERTAILUKOKEESTA 22 TULOSTE TARKASTELUA 25 KIRJALLISUUS 28 LIITTEET sivu

4 ESIPUHE Kylvösiem saati katvud jälkeis kevää kylvöihi aika aji tistuva gelma Sum viljelylissa Kylvösiem tutia siempulaa ulkmailta rajittaa lyhyt kasvukautemme Meille spivia riittävä aikaisia lajikkeita viljellää tsi Rutsissa ja rjassa mutta äitä maita khtaa kat usei samaaikaisesti kui Sumeaki eikä sieltäkää löydy silli apua Tällais vakava tilate edessä katvud 987 jälke Agrmiliit viljelijäagrmi timikuta ehdtti maatalud tutkimuskeskukselle että tutkimuksella selvitettäisii vastaist kylvösiem puutevusi varalle mikälaise tulkse päästää käyttämällä heikkitista viljaa kylvösiemä Vaikka tätä kysymystä li j aikaisemmi tutkittu uusi yksivuti tutkimus päätettii surittaa kesällä 988 aikaisempi tulst varmtamiseksi MTTK: ja Agrmiliit lisäksi kylvösiemhullstamme vastuussa levat yritykset rahittivat tutkimusta Kiitä Agrmiliitta Valti Viljavarasta E-suuskuta Ekaa Hakkija-Maatalus Oy:ä Kesk Oy:ä Kylvösiemsäätiötä SG iemi Oy:ä Sum Osuuskauppj Keskusliitta Sum Viljaa Tukkukauppj Oy:ä ja Raisi Yhtymää tälle tutkimukselle aetusta tuesta Jkiisissa maaliskuussa 99 Tim Mela

5 TIIVISTELMÄ Heikkitis kevätvilja arv kylvösiemä Tim Mela Hau Käkä ja Ari Illa Maatalud tutkimuskeskus Kasviviljely tutkimusala Vua 988 perustetu tutkimuks tarkituksa li varmtaa Sumessa aikaisemmi samasta aiheesta tehtyj tutkimust tulksia (Valle ja Mela 965 Köylijärvi 966) Tutkimuksessa verrattii seitsemällä kepaikalla kylvösiem laadu - hyvi husti ja erittäi husti itävä kevätvehä (95 66 ja 57 % peitattua) hra (88 7 ja 43 %) ja kaura (84 59 ja 48 %) - vaikutusta vilja kasvuu jyväsat ja s laatuu Tisa tutkittavaa tekijää li kylvömäärä: rmaali 25 % rmaalia suurempi ja 25 % rmaalia piempi Kevätvehä kylvömäärät livat 6 75 ja 45 hra ja kaura ja 375 itävää siemtä eliömetriä khd Kepaikat livat MTTK: kasviviljely tutkimusala Jkiisissa sekä Luais-Sum Kymlaaks Satakua Sata-Häme Keski-Sum ja Phjis-Phjamaa tutkimusasemat Kemetelmä li saruutumetelmä kerrateid lukumäärä li elj Tutkimuks tärkeimmät tulkset livat: rmaalilla kylvötiheydellä kevätvehä hyvä kylvösiem ati keskimääri % suuremma jyväsad kui hu ja 7 % Suuremma jyväsad kui erittäi hu kylvösiem Hu ja erittäi hu siem kylvömäärä suurtami lisäsi jyväsata Ohra keskimääräisii jyväsatihi siem laatu ja kylvömäärä eivät vaikuttaeet Jkiisissa erittäi hulla hra siemellä saatii jpa suurempi sat kui hyvällä siemellä hyvästä siemestä kehittye tiheä kasvust lakutuessa vimakkaasti Kaurasta saatii hyvällä ja hulla siemellä keskimääri yhtä suuret jyväsadt Erittäi hulla siemellä saatii äitä piempiä satja rmaalilla kylvötiheydellä erittäi hub kylvösiem ati 8 % piemmä sad kui hyvä kylvösiei Regressiahalyysi mukaa rastiheyd ja kuki viljalaji jyväsad välillä li selvä psitiivi vursuhde Hu siem rastui pellssa hummi kui hyvä Husta siemestä kehittyi äi ll harvempi kasvust kui hyvästä vaikka itävi jyvi kylvömäärä li sama Kylvösiem laadu vaikutukset viljakasvust satkmptteihi ja sad laatuu livatki samasuutaisia kui kasvutiheyd muutst vaikutukset Tähki tai röyhyj lukumäärä pitaalayksikköä khd pii jyvi pai ja lukumäärä tähkää khd suurivat lak-% ja kasvust Pituus piivät tuletumi viivästyi jyväsad hehtlitrapai pii ja valkuaispitisuus suuri kylvösiem laadu hutuessa

6 'JOHDATO Vusi 987 li kasvituta kaalta epäedulli Akara talv syyttämä paksu ruta suli keväällä hitaasti ja myöhästytti kevätkylvöjä - 2 viiklla Kk kesä li rmaalia kylmempi Jkiisissa tuk- kesä- heiä- ja syyskuu keskilämpötilat livat pulitista astetta rmaalia kylmempiä ja elkuu keskilämpötila peräti klme astetta keskimääräistä kylmempi Kevätviljj kasvuajat vyivät erittäi pitkiksi Lajikekkeid aikaisi hra Arra tuletui 59 S kasvuaika li sata vurkautta eli 6 päivää keskimääräistä pidempi Kaura tuletui vasta lkakuu pulella Vai aikaisi kevätvehälajike Ulla ehti tuletua Ulla tuletumispäiväksi merkittii Jkiisissa 7 Kasvuaika li 37 vurkautta ku se keskimääri sata vurkautta Syyskuu pulellaki tuletueid viljj krjuuta haittasivat päivittäiset sateet Ohra puitii Jkiisissa 6-24 syyskuuta ja kaura 5-2 lkakuuta Kaikki kevätvehät puitii tuletumattmuudesta hulimatta 4 lkakuuta Hallja alki lla elkuu pulivälistä lähti lähes viikttai Edellytykset hyvä kylvösiem saamiseksi vud 987 sadsta livat tdella hut Valti viljavarast taa mukaa kevätvehääytteid keskimääräi itävyysprstti li 37 Ohra itävyys li 67 % ja kaura 49 % ( A 987 ) Tilae li sit kylvösiem kaalta vieläki humpi kui edellis vastaava tyyppis katvud 962 jälke Agrmiliit viljelijäagrmi timikua alitteesta Maatalud tutkimuskeskuks Kasviviljelylaitkselle ja s tutkimusasemille perustettii vua 988 kkeitajid tavittea li selvittää kylvösiem laadu vaikutus kevätviljj kasvuu ja sat MTTK: ja Agrmiliit lisäksi tutkimusta rahittivat Valti Viljavarast E-suuskuta EKA Hakkija-Maatalus Oy Kesk Oy Kylvösiemsäätiö SG iemi Oy Sum Osuuskauppj Keskusliitt Sum vilja Tukkukauppj Oy ja Raisi Yhtymä Kkeissa verråttii hyvi itäviä siemeriä husti ja erittäi husti itävii siemerii eri kylvötiheyksissä Vertailulajikkeiksi valittii Tapi -kevätvehä Arra -hra ja Veli -kaura Kkeet vastasivat vua 963 järjestettyjä kkeita jissa useilla kepaikilla verrattii kahta itävyydeltää erilaista siemerää ( Valle & Mela 965 ) Tulli tdettii että hyväiti siem rastui pellssa paremmi kui huiti vaikka rastumismäärityks perusteella kylvettii yhtä mta rastuvaa jyvää pita-alayksikölle Kaura ja hra versivat rusaammi kui kevätvehä Hu siem vähsi kevätvehä jyväsata % hra jyväsata 5 % ja kaura jyväsata 4 % Hua siemtä käytettäessä siemmäärä lisäämi sti merkitsevästi kaura ja hra muttei vehä sata

7 Vua 988 perustetu tutkimuks yhtä tarkituksa li varmtaa vua 963 saatuja tulksia Oma mielkiitsa vertailuu tu vusi erilaisuus: kasvukausi 988 li ätyksellis lämmi paiki myös kuiva ku taas kasvukausi 963 li pääsäätöisesti varsi edulli Tutkimukse liittyvät kevätkaudella 988 tehdyt kasvihue-- ja kasvatuskaappikkeet ( Illa 988 ) iid mukaa heikkitiset siemet rastuivat hiema hitaammi kui hyvät siemet ja rastuvuus li myös jki verra piempi Kylvösyvyyd lisäämi tai rastumislj vaikeutumi ti esii huitist siemt heik elivima

8 3 2 AIEISTO JA MEETELMÄT 2 Kkeet Heikkitis kevätvilja kylvösiemkelpisuutta selvittävät kkeet perustettii MTTK: kasviviljelysastlle Jkiisii sekä Luais-Sum ( Mieti ) Satakua ( Kkemäki ) Kymlaaks ( Ajala ) Etelä-Phjamaa ( Ylistar ) Phjis-Phjamaa ( Ruukki ) Sata-Häme ( Muhijärvi ) ja Keski-Sum ( Laukaa ) tutkimusasemille Kkeissa verrattii eri kevätviljj hyvi itävää husti itävää ja erittäi husti itävää siemtä tisiisa Eri kepaikille kylvety siem alkuperä li sama Kaikki siem saatii Valti viljavarastlta Tapi -kevätvehä hyvä siem itävyys peitattua li 95 % hu 66 % ja erittäi hu 57 % ( taulukk ) Arra -hra hyvä kylvösiem itävyys li 88 % hu 7 % ja erittäi hu 43 % Veli -kaura itävyydet livat 84 % 59 % ja 48 % Siem li pääsi vud 987 sata Hyvi itävää kevätvehää ei tulta vudelta saatu ja kkeissa käytettii vud 986 hyvää kylvösiemtä Jkaisessa kaura siemerässä li jki verra puitiviitusta ja huimmissa erissä myös hme- ja hallaviitusta Hyvässä hra siemessä ei llut viituksia hussa siemessä li jki verra hme- ja puitiviitusta Erittäi husta siemestä viituksia ei ltu määritetty Parhaassa kevätvehä siemerässä li hiema puitiviitusta Muista kevätvehä siemeristä ei ltu määritetty viituksia Taulukk Siemeri itävyys tuha jyvä pai ja rastumi hiekassa eri syvyyksissä Heiki kevätvehä siem hakittii vasta kylvösyvyyskkeid jälke jt siitä ei le rastumistulksia Määritykset suritettu Valti siemtarkastuslaitksella ( VSTL ) ja tarkistettu MTTK: kasviviljelysastlla ( KVO ) Viljelyvhsi Kevävehä It% It% peit TJP g Orastumis-% hiekassa VSTL KVD -25cm 5cm 75cm Ohra Kaura

9 Kkeissa käytettii klmea kylvötiheyttä: rmaalia sekä eljäeksellä lisättyjä ja piettyjä siemmääriä Kaura ja hra kylvömäärät livat sit ja 375 sekä kevätvehä 6 75 ja 45 itävää siemtä eliömetriä khti Kylvömäärät kilia hehtaaria khti pikkesivat varsi suuresti tisistaa ( taulukk 2 ) Kylvömäärä laskettii peitatu siem itävyyd ja Valti siemtarkastuslaitks määrittämä siem pai perusteella Hu kevätvehä siem khdalla käytettii kasviviljelysastlla määritettyä siem paia vstl: määrityks puuttuessa Siemet kylvettii rmaalii syvyyte Taulukk 2 Eri siemeri kylvömäärät ( kg/ha siemtiheydessä ) kussaki Siem laatu KylvötiheYs Kylvömäärä kg/ha Kevätvehä Ohra Kaura Hyvä Tiheä rmaali Harva Hu Tiheä rmaali Harva Eritt Tiheä hu rmaali Harva Viljj ruutusadsta määritettii jyvä pai hehtlitra pai ja valkuaispitisuus sekä lisäksi kevätvehästä sakluku ja kaurasta kuripitisuus Oraid lukumäärä laskettii rivimåtriltä viidestä khtaa ruutua jkaisesta kerrateesta Tähkät laskettii yhdestä khdasta ruutua ja samalta rivimettiltä tetusta äytteestä puittii tähkäsat Krsi pituuå mitattii tuletueesta kasvuststa klmesta khdasta kutaki ruutua Lak määritettii sekä kasvuaika havaiitiiru 22 Kasvult Jkiist kektä maalaji li aitsavi Kkemä savi hietai hiesu Mietist ja Laukaa hietasavi sekä Ajala Ylistar ja Muhi järv hiesusavi Kasvukausi 988 li kk maassa pikkeuksellis lämmi ( taulukt 3a ja 3b ) Lämpösummat khsivat jpa ätyslukemii Tuk- kesä- ja heiäkuu keskilämpötilat livat 2-3 astetta keskimääräistä krkeampia Elkuu li vajaa aste tavallista viileämpi ja syyskuu aste tavallista lämpimämpi Mi paiki haittasi myös kuivuus ja sateita alettii saada vasta ku se li sad mudstumis kaalta myöhäistä Muhijärvellä sati tavallista emmä

10 Taulukk 3a Krvukaud 988 kuukausi keskilämpötilat ( C ) sekä rmaaliarvt eri kepaikilla Tuk Kesä Heiä El Syys 988 ka 988 ka 988 ka 988 ka 988 ka Jkii Mieti f3 Kkemäki Muhijärvi Ajala Laukaa Ruukki Taulukk 3b Kasvukaud 988 kuukausi sademäärät ( mm ) sekä rmaaliarvt eri kepaikilla Tuk 988 ka 988 Kesä ka 988 Heiä ka 988 El ka 988 Syys ka Jkii Mieti Kkemäki Muhijärvi Ajala Laukaa Ruukki Useimmilla kepaikilla päästii kylvämää rmaalii aikaa hyvissä lissa ja maassa li hyvi ksteutta rastumise ( taulukk 4 ) Laukaalla sateet haittasivat kevätkylvöjä Mietisissa yli 3 mm: sateet muutama päivä kylvö jälke vaikeuttivat rastumista Kkemäellä kaksi vurkautta ( ) kestäyt yhtämittai sade tiivistytti mukkauskerrks mistä kasvit kärsivät kk kasvukaud Taulukk 4 Köke kylvö- ja krjuupäivät eri kepaikilla Klvö Puiti Kevätvehä Ohra Kaura Jkii Mieti Kkemäki Muhijärvi Ajala Laukaa Ruukki

11 6 Viljat kehittyivät erittäi peasti eivätkä siksi pystyeet tuttamaa kaikilla kepaikilla rmaali suuruista jyväsata Ylistarssa rapkuur tuhsi kke kesäkuu lpulla jt sieltä ei saatu tulksia Ajalassa hehtaarisadt jäivät kuivuud ja helte vuksi tuha kil tutumaa ja Laukaallaki viljat putivat pahi Muilla kepaikilla päästii tyydyttävii satihi Mietisissa tsi hra yksi kerrae tiivistyi pahi ja jätettii tulst ulkpulelle 23 Tulst aalysiti Tulkset laskettii ja käsiteltii tilastllisesti Maatalud tutkimuskeskuks Vax /78 -tietkeella käyttä SAS-hjelmista Kepaikittaisista keskiarvtulksista selvitettii variassiaalyysillä siem itävyyd ja kylvötiheyd vaikutusta tutkittavii muuttujii Aalyysi tehtii sekä kk aieiststa että kepaikittai Keskiarvja verrattii Tukey testillä Taulukissa eri kirjaimilla merkittyj arvj välillä merkitsevä er ( p < 5 ) Muuttuji vaikutuksia tisiisa tarkasteltii kk aieist käsittäeellä krrelaatiteszillä Kuki vilja raid ja tähki lukumäärä suhteesta sat laskettii regressiyhtälöt Oras- ja tähkäluvu krrelitia sat tarkasteltii myös kepaikittai Kkeet tehtii saruutumetelmällä mutta kejärjestelyssä li erja kepaikkj välillä Jkiisissa Ajalassa ja Laukaalla itävyys li pääruutua ja kylvötiheys saruutua Mietisissa Kkemäellä Muhijärvellä ja Ruukissa kylvötiheys li pääruutua ja itävyys saruutua äi ll variassiaalyysiä ei vitu laskea tavamais saruutukke tapaa Lasktamallii tettii itävyyd kylvötiheyd ja kepaika lisäksi mukaa kepaika ja itävyyd sekä kepaika ja kylvötiheyd yhdysvaikutukset Itävyyd ja kylvötiheyd vaikutukset kuhuki muuttujaa testattii erikse malli satuåistamis erityispiirteet humiid ( Pearce 983 ) Variassiaalysi F-arvj merkitsevyydet ilmitetaa seuraavilla tuuksilla ( Mäki 978 ): Merkitä Riskitas *** er erittäi merkitsevä > 999 % ** er merkitsevä = % p = < p < er jkseki merkitsevä % = p < 5 er suutaa atava 9-95 % = p < S er ei le merkitsevä

12 7 3 TUTKIMUSTULOKSET 3 Kylvösiem itävyyd ja kylvötiheyd vaikututus kevätviljj jyväsatihi satkmptteihi viljakasvust ja jyväsad laatuu 3 Tulst tilastlli tarkastelu Variassiaalyysi perusteella kylvösiem itävyys ja kylvötiheys vaikuttivat tilastllisesti merkitsevästi useimpii satkmptteihi selvimmi rastiheyte ja tähki lukumäärää pita-alayksiköllä ( taulukt 5a ja 5b ) Kylvötiheyd vaikutus jyvi pai ja lukumäärää tähkää khti li myös tilastllisesti merkitsevä sami itävyyd vaikutus hraa lukuuttamatta Kevätvehä ja kaura jyväsat itävyys ja kylvötiheys vaikuttivat vimakkaasti mutta hra jyväsat e eivät vaikuttaeet Vaikutust tilastlli merkitsevyys muihi muuttujii vaihteli kasvilajeittai Taulukk 5a Variassiaalyysi kepaikkj keskiarvtulksista itävyyd ja kylvötiheyd vaikutus Muuttuja Kevätvehä Itä- Kylvövyys tiheys Chra Itä- Kylvövyys tiheys Itävyys Kaura Kylvötiheys Jyväsat kg/ha *** *** S S *** * Oraat kpl/m *** *** *** *** *** *** Tähkät kplim * ** * *** ** * Lak % S S * S S S TJP g S S S S S HLP kg S S * t* ** * Valkuai % * S S S S Kasvuaika ytk * S ** S * * Krr pituus cm ** S ** S S S Sakluku ' S S Kuripitisul:is % S * Jyvi pai/tähkä g * ** S * ** Jyvi lukum/tähkä kpl * ** S * ** * Taulukk 5b Piimmät merkitsevät ert itävyys ja kylvötihhys ( p < 5 ) Revätvehä Chra Raura Itä- Kylvö- Itä- Kylvö- Itä- Kylvö- Miluttuja vyys tiheys vyys tiheys vyys tiheys Jyväsat kg/ha raat kpl/m Tähkät kpl/rm Lak % TJP g HLP kg Valkuai % Kasvuaika vrk Krr pituus cm Sakluku Kuripitisuus % 7 5 Jyvi pai/tähkä g Jyvi lukum/tähkä kpl

13 32 Jyväsadt Ketulkset ativat hyvä kuva kylvösiem laadu merkityksestä erilaisissa kasvulissa sateisuud vaihdellessa suuresti kepaikittai rmaalilla kylvötiheydellä ( 6 kpl/m 2 ) kevätvehä hyvä kylvösiem ati keskimääri % suuremma jyväsad kui hu kylvösiem ja 7 % suuremma jyväsad kui erittäi hu kylvösiem ( taulukk 6 ) Kahd viimeksi maiitu siemlaadu atamat sattulkset eivät pikeet tilastllisesti merkitsevästi tisistaa Kylvötiheys ei vaikuttaut kevätvehä jyväsat ku siem li laadultaa hyvää Ku kylvösiem li hua tai erittäi hua pii kylvötiheys ati merkitsevästi piemmä sad kui suuri kylvötiheys Lisäämällä kevätvehä hu siem määrää 25 % päästii jyväsat jka ei merkitsevästi pikut rmaalilla hyvä siem kylvötiheydellä saadusta sadsta vaikka jäiki 2 kg/ha piemmäksi Suuri erittäi hu siem kylvömäärä ( 59 kg/ha ) ati 25 kg/ha piemmä jyväsad kui pii hyvä siem kylvömäärä ( 89 kg/ha ) Er ei tsi llut tilastllisesti merkitsevä Kylvösiem laadu vaikutus kevätvehä jyväsat selvästi ähtävissä myös tarkasteltaessa tulksia kepaikittai Ohra keskiarvtulkset eivät sita laikaa tilastllisesti merkitseviä erja kylvösiem laatulukki ja kylvötiheyksi välillä Tämä jhtuu saksi siitä että itävyyd ja kylvötiheydvaikutus hra jyväsat vaihteli suuresti kepaikittai Jkiisissa huimmi itävästä hrasta saa tii paras sat Ilmeisesti rusas lakutumi alsi hyvällä siemelläsaatuj tiheid kasvustj jyväsata Myös Mietisissa Åö siem ati keskimääri lähes yhtä suur sad kui hyvä siem Kkemäellä sekä itävyyd että kylvötiheyd ask4 pisivät erittäi merkitsevästi sata Ajalassa missä jyväsadt jäivät kuivuud vuksi erittäi piiksi hyvå siem ati merkitsevästi suuremma sad kui hu sim Laukaalla sat pii erittäi merkitsevästi itävyydå heiketessä kaikki siemeri välillä li merkitsevä er Myös kylvö harvemi pisi sata jkseki merkitsevästi Vaikka ketulkset aalysitu tilastllisesti kepaikittai yksityiskhtaisia tulksia ei le selvyyd vuksi esitetty taulukssa 6

14 9 Kaura hyvä ja hu siem kaikilla kylvömäärillä saa tii keskimääri jyväsadt jtka eivät pikeet tilastllisesti merkitsevästi tisistaa vaikka kejäst väli er li suurimmillaa 25 kg/ha Erittäi hu kaura kylvösiem ati s sijaa merkitsevästi piemmä jyväsad kui muut siemlaadut rmaalilla kylvötiheydellä hyvä ja erittäi hu kylvösiem atami jyväsatj väli ertus li 8 % eli 53 kg/ha Taulukk 6 Kevätviljj jyväsadt kepaikittai Siem Kylvölaatu tiheys Jki- Mie- A- Kke- Muhi- Lau- Ruuk- Keskimääri i ti jala mäki järvi kaa ki kg/ha sl Kevätvehä Hyvä a a ab 94 Hu ab u bc cd 84 Eritt bc 86 hu d d 77 Chra -Wå a a a Hu a a a 93 Eritt a 2 hu a a 97 Kaura Hyvä a a a Hu a a ab 97 Eritt bc 87 hu c c 8

15 Myös kejäsittäist tulsaalyysi mukaa kevätvehästä saatii selvästi sitä piempi jyväsat mitä heikmmi itävää kylvösiem li ( taulukk 7 kuva ) Erittäi hu kaura siem ati piemmä jyväsad kui hyvä ja hu kylvösiem S sijaa hra itävyyd vaikutus ei llut tilastllisesti merkitsevä kepaikkj välis suur vaihtelu vuksi ( taulukk 6 ) Tiheys ei keskimääri vaikuttaut hra jyväsat mutta kevätvehä tiheä ja rmaali sekä kaura tiheä kylvö tuttivat suuremma sad kui harva kylvö Taulukk 7 Itävyyd ja kylvötiheyd vaikutus kevätviljj jyväsat Siem laatu Kevätvehä Ohra Kaura Hyvä 32 a 33 a 3 a Hu 29 b 293 a 293 a Eritt hu 267 c 33 a 247 b Kylvötiheys Tiheä 35 a 39 a 29 a rmaali 296 a 3 a 276 b Harva 277 b 3 a 275 b Suhdeluku - 8-6C Kevätvehä Ohra Kaura Kuva Jyväsadt suhteessa kuki viljalaji parhaa siem tuttamaa sat - hyvä siem 2 - hu siem ja 3 = erittäi hu siem

16 Kylvötiheyd merkitys äyttää vähevä tisestää ku kylvösiemmäärät vähetää jyväsadista ( taulukk 8 ) Vai kevätvehä ettsadssa vidaa ähdä saatava jkilaista hyötyä ku kylvömäärää lisätää sama siemlaadu puitteissa Hu siem suurista kylvömääristä jhtu ettsad laskemi krstaa hyvä siem paremmuutta hu ähd Esimerkiksi huimma hra siem tiheä kylvö ettsat li seitsemä prsttia piempi kui hyvä siem tuttama ettsat rmaalissa kylvötiheydessä vaikka kkaisjyväsat li kaksi prsttia suurempi ( taulukk 6 ) Taulukk 8 Kylvötiheyd vaikutus jyväsad ja käytety siemmäärä ertukse ( ettsat ) Siem Kylvötiheys laatu Kevätvehä Ohra Kaura kg/ha sl kg/ha sl kg/ha sl Hyvä Tiheä rmaali Harva Hu Tiheä rmaali Harva Eritt Tiheä hu rmaali Harva

17 2 33 Satkmptit Sekä kylvösiem itävyys että kylvötiheys vaikuttivat erittäi merkitsevästi kevätviljj raid määrää pita-alayksikköä khti ( taulukt 5a ja 9 ) Heikkitisella siemellä saatii harvempi kasvust kui hyväitisella vaikka itäviä siemiä kylvettii yhtä mta kappaletta pita-alayksikölle Hu siem rastui siis pellssa itävyysaalyysii ähd heikmmi kui hyvä siem Taulukk 9 Itävyyd ja kylvötiheyd vaikutus kevätvehrpi hra ja kaura rastumise pellssa ( kpl/m ) sekä raid suhteelli suus itävi siemt määrää verrattua ( % ) Kevätvehä Ohra Kaura Siem laatu kpl/m 2 2 % kpl/m % kpl/m 2 % Hyvä 496 a a a 93 Hu 48 a b 7 48 b 82 Eritt hu 352 b c 6 24 c 48 Kylvötiheys Tiheä 537 a a a 74 rmaali 45 b b b 74 Harva 337 c c c 76 Tähki lukumäärää itävyys ja kylvötiheys vaikuttivat sama suutaisesti kui raidki lukumäärää mutta lievemmi ( taulukt 5a ja ) Itävyyd paraemi lisäsi merkitsevästi kaura röyhyj sekä jkseki merkitsevästi kevätvehä ja hra tähki lukumäärää Kylvötiheyd kasvu lisäsi erittäi merkitsevästi hra ja merkitsevästi kevätvehä tähki lukumäärää sekä jkseki merkitsevästi kaura röyhyj lukumäärää Tähki suhteelli suus kylvettyj itävi siemeht lukumäärästä kuitki kasvi ku kylvö harvi Taulukk itävyyd ja kylvötiheyd 9ikutus tähki ja töyhyj lukumäärää ( kpl/m ) sekä tähki ja ja röyhyj suhteelli suus itävi siemt lukumäärää verrattua ( % ) Kevätvehä Ohra Kaura Siem laati kpl/m 2 % kpl/m 2 % kpl/m 2 % Hyvä 456 a a a 83 Hu 48 a ab a 77 Eritt hu 368 b b b 56 Kylvötiheys Tiheä 475 a a a 63 rmaali 466 a b ab 74 Harva 366 b 8 28 c b 8

18 3 Kuva 2 mukaa hulla siemellä saatu harva viljakasvust tutti ras- ja tähkälasktöj perusteella usei yksilöä khti emmä tähkiä katavia versja kui hyvällä siemellä saatu kasvust Oraid ja tähki lukumäärä kpl/m Kevätvehä Ohra Kaura Kuva 2 Itävyyd vaikutus tähki ja raid lukumäärää eliömetrillä Viivitetut pylväät kuvaavat tähki lukumäärää viivittamattmat raid lukumäärää = hyvä kylvösiem 2 = hu kylvösiem ja 3 - erittäi hu kylvösiem Käsi ktusta tähkäsatäytteestä määritettii jyvi lukumäärä ja pai tähkää khti ( taulukk ) Ohra jyvi lukumäärä ja påi tähkää khti sekä kaura jyvi lukumäärä ja pai röyhyå khti livat piimpiä hyvi itävä siemerä sadssa ja suurimpia erittäi husti itävä siemerä sadssa Ohra tuls ei tsi llut tilastllisesti merkitsevä Kevätvehäpikkesi muista viljista sikäli että hyvällä siemellä saatii jyvi pailtaa ja jyvi lukumäärältää yhtä suuria tähkiä kui erittäi hulla siemellä Kylvö tihemi pisi jkais viljalaji tähki kka Tulst tilastllista merkitsevyyttä pitää vähäi vapausasteid määrä kska tähkäsatäytettä ei tettu jkaisella kepaikalla

19 4 Taulukk Itävyyd ja kylvötiheyd vaikutus jyvi lukumäärää ja pai tähkää khti Jyvi pai g/tähkä Kevätvehä (=36) Ohra (=36) Kaura (=36) Siem laatu Hyvä 62 ab 82 a 65 b Hu 53 b 9 a 7 b Eritt hu 67 a a 87 a Kylvötiheys Tiheä 53 b 8 b 67 a rmaali 6 b 86 b 7 a Harva 69 a 5 a 86 a Jyvi määrä kpl/tähkä Siem laatu Hyvä 9 ab 23 a 22 b Hu 7 b 26 a 24 b Eritt hu 2 a 3 a 29 a' KylvötiheyS Tiheä 7 b 23 b 22 a rmaali 9 b 25 ab 24 a Harva 2 a 32 a 29 a Tuha jyvä pai kylvösiem itävyys ei keskimääräist tulst mukaa vaikuttaut ( taulukk 2 ) Vaihtelu li kuitki suurta Ajalassa erittäi hulla kevätvehä siemellä tutetu sad TJP li selvästi pii (liite 5) Heiki hra siem aiheutti Kkemäellä alhaisimma TJP: mutta Ajalassa Jkiisissa ja Mietisissa krkeimma TJP:h ( liitteet 7 - ) Kaura TJP vaihteli vähit kylvösiem laadu mukaa Kylvö harvemi sti suutaa atavasti hra muttei kevätvehä ja kaura TJP:a ( taulukk 5a ) Tuha jyvä pait livat kauttaaltaa rmaalia alhaisempia Tapi -+iätvehä keskimääräi TJP 35 Arra -hra 37 ja Veli -ura 34 Tässä tutkimuksessa luvut livat vastaavasti ja 3 Heikkitis siem kkeid keskimääräisistä luvuista jäivät it Kkemä ja Ajala kevätvehä TJP ( ) Ajala ( 325 ) ja Laukaa ( 335 ) hra TJP sekä Muhijärv ( 27 ) ja Ajala ( 28 ) kaura TJP ( liitteet )Jkiist ja Mietist kevätvehä ja hra sekä Muhijäi hra TJP:t livat lähellä rmaaliarvja Taulukk 2 Siem Itävyyd ja kylvötiheyd jyvä pai vaikutus Kevätvehä Ohra Kaura Siem laatu Hyvä 324 a 348 a 292 a Hu 324 a 35 a 293 a Eritt hu 326 a 352 a 296 a Kylvötiheys Tiheä 32 a 345 b 294 a rmaali 323 a 35 ab 295 a Harva 33 a 356 a 294 a

20 5 34 Viljakasvust Heikkitisella siemellä saatu harva hrakasvust ( vrt taulukt 9 ja ) lakutui vähemmä kui hyvästä siemestä mudstuut kasvust ( taulukk 3 ) Myös muut viljat äyttivät lakutuva vähemmä itävyyd heiketessä vaikkei tilastllisesti merkitseviä erja saatukaa Sama vaikutus li kasvust harvemisella kylvötiheyd vaikutuksesta Milla kepaikilla sekä lakutumi että itävyyd ja tiheyd vaikutus lak li vähäistä ( liitteet ) Ohra ja kevätvehä krsi kasvi sitä pidemmäksi mitä paremmi itävää kylvösiem li Kasvust tiheyd lisäyks vi tulkita suurtae kasvust krkeutta Kaura krr pituute itävyys ei vaikuttaut Kaikki viljj kasvuaika piti selvästi kylvösiem itävyyd heiketessä Myös kasvuaja pituud vi katsa lle yhteydessä kasvust tiheyte Harvaa kasvust kehittyi myöhäisiä sivuversja jtka myös tuletuivat myöhää Ti syy pidtyeese kasvuaikaa liee llut hu siem hidas rastumi Kaura kasvuaikaa pidsi myös harva kylvö Taulukk 3 Kylvösiem itävyyd ja kylvötiheyd vaikutus lak kasvust pituute ja kasvuaikaa Kevätvehä Ohra Kaura Siem laatu Lak % Hyvä a 29a 9a Hu 3 a 26 ab 3 a Eritt Hu 3 a 5 b 9 a Kasvust pituus Hyvä 79a 66a cm 76 a Hu 75 b 64 a 77 a Eritt hu 75 b 6 b 76 a Kasvuaika vrk Hyvä 87 b 7 b 8 b Hu 87 ab 72 b 8 b Eritt hu 89 a 77 a 84 a Kylvötlheys Lak % Tiheä 8 a 28 a 7 a rmaali 4 a 24 a 4 a Harva 3 a 8 a 9 a Kasvust pituus cm Tiheä 77 a 64 a 77 a rmaali 77 a 65 a 75 a Harva 75a 62a 76a Kasvuaika vrk Tiheä 87 a 73 a 8 a rmaali 88 a 73 a 8 ab Harva 88 a 73 a 82 b

21 6 35 Jyväsad laatu Ohra ja kaura hehtlitra pai pii kylvösiem itävyyd heiketessä ( taulukk 4 ) Myös kylvö harvemi pisi HLP:a Kevätvehä hehtlitra pai kylvösiem itävyys ja kylvötiheys eivät keskimääri vaikuttaeet mutta Jkiisissa ja Ajalassa kevätvehä HLP ali itävyyd ja kylvötiheyd pietessä ( liitteet ja 5 ) Kevätvehä ja kaura valkuaispitisuus usi kylvösiem itävyyd heiketessä kevätvehä selvemmi Ajalassa erittäi hu siem tuttama hrasad valkuaispitisuus li alhaisi ja Laukaalla kylvö tihemi laski valkuaispitisuutta Muut kylvösiem itävyys ja kylvötiheys eivät vaikuttaeet hra valkuaispitisuute Kevätvehä saklukuu siem itävyys ja kylvötiheys eivät vaikuttaeet Kaura kuripitisuute kylvösiem itävyys vaikutti vai Jkiisissa missä itävyyd usu pisi kuripitisuutta Kylvötiheyd piemi lisäsi jkseki merkitsevästi kuripitisuutta Taulukk 4 Itävyyd ja kylvötiheyd vaikutus hehtlitra pai valkuaispitisuute kevätvehä saklukuu ja kaura kuripitisuute Kevätvehä Ohra Kaura Siem laatu HLP Hyvä 752 a 596 a 485 a Hu 754 a 596 a 482 ab Eritt hu 747 a 575 b 475 b Valkuai % Hyvä 24 b 26 a 4 a Hu 26 ab 27 a 43 a Eritt hu 28 a 25 a 49 a Sakluku Kuri % Hyvä 276 a 253 a Hu 275 a 253 a Eritt hu 264 a 255 a Kylvötiheys HLP Tiheä 754 a 592 a 484 a rmaali 75 a 592 a 483 ab Harva 748 a 582 b 475 b Valkuai % Tiheä 25 a 26 a 42 a rmaali 25 a 25 a 45 a Harva 28 a 28 a 45 a Sakluku Kuri % Tiheä 277 a 25 b rmaali 273 a 252 ab Harva 264 a 257 a

22 7 32 Muuttuji väliset krrelaatit Kevätvehä jyväsat krreli erittäi merkitsevästi ja kaura jyväsat merkitsevästi rastiheyd kassa Ohra jyväsadlla ja rastiheydellä ei llut merkitsevää krrelaatisuhdetta ( taulukt 5 6 ja 7 ) äiltä si krrelaatitesti vahvistaa variassiaalyysi tulksia sami kui kevätvehä ja kaura tähkätiheyd krreliti jyväsat Myös hra tähkätiheys krreli erittäi merkitsevästi jyväsat vaikka variassiaalyysi perusteella itävyys ja kylvötiheys vaikuttivat merkitsevästi tähkätiheyte mutta eivät jyväsat Itävyyd heikk vaikkaki tilastllisesti merkityksetö vaikutus jyväsat li kuitki sama suutai kui itävyyd vaikutus tähkätiheyte mikä selittäee variassiaalyysi ja krrelaatitesti ristiriitaa Jyväsad kassa krrelivat psitiivisesti myös lakisuus krr pituus kasvuaika kevätvehä ja hra tuha jyvä pai sekä hra hehtlitra pai Tähki k määrityks perustaa llut käsi kttu tähkäsat krreli psitiivisesti ja erittäi merkitsevästi puimurilla krjattuu jyväsat egatiivisesti jyväsad kassa krreli valkuaispitisuus Orastiheys krreli erittäi merkitsevästi tähkätiheyte kaikilla viljilla Lisäksi rastiheydellä li erittäi merkitsevä psitiivi krrelaati kevätvehä ja hra lakutumise sekä merkitsevä krrelaati kaura lakutumise Hehtlitra pai krreli vimakkaasti kaikki viljj pituute kaura lak kevätvehä ja hra kasvuaikaa hra ja kaura valkuaise sekä hra tähkätiheyte Kevätvehä sakluku krreli erittäi merkitsevästi kasvuaikaa ja hehtlitra pai meikitsevästi jyväsat ja tuha jyvä pai sekä jkseki merkitsevästi kasvust pituute Kaura kuripitisuus krreli vimakkaasti jyväsad lisäksi lakisuute kasvuaikaa kasvust pituute ja tähki lukumäärää Oliömetrillä Kaikkii äihi kuripitisuus krreli egatiivisesti

23 8 Taulukk 5 Kevätvehä muuttuji väliset krrelaatit SATO CPASL SAID TKHKÄL KASVU- PITUUS LAKO TJP AIKA 54 ( = VALK SAKO KASVU AIKA PrZXJ LAKD TJP _ HLP VALA q-ci SAM TKimm4i SATO

24 9 Taulukk 6 Ohra muuttuji väliset krrelaatit SATO WASL TÄHKÄL KASVU- AIKA PiTuUS LAKD VALK TJP HLP SATO 63 ( = ) ORASL KASVU AIKA PITUUS LAKD VALK TJP zkfich: - SATO

25 2 Taulukk 7 Kaura muuttuji väliset krrelaatit SATO CRASL TÄRKÄL KAsvu- AIKA PIlU LAJ TJP 2 VALK KLERI spa 63 (=) crasl TÄETÄL KASVU AIKA PITuuS LAKO TJP : EILP valk KLICPI d TKETÄ SATO

26 2 Eri viljj rastiheyd ja jyväsad väliset regressisurat vat varsi samasuutaiset ( kuva 3 ) Regressiyhtälöistä jätetty pis yleisestä tassta pikkeavat Ajala heikt jyväsadt Siitä syystä myös hra regressiyhtälö merkitsevyys krkea vaikka kaikki kepaikat sisältäeessä krrelaatitestissä rastiheyd ja jyväsad välillä ei llut krrelaatita Kaikki viljj regressisuhdetta selkeyd vuksi kuvattu lieaarisa vaikka tis aste yhtälö liki kaura khdalla hiema merkitsevämpi kui simmäis aste yhtälö JYVÄ- SATO KG/HA 43 3?2 / 'C: 4= -3 /'' ' st' / (_ ( O'Ca / Ic 4(4c 2 ** / / - k \ sat ORASTIHEYS KPL/M 2 Kuva 3 Kevätvehä ( ) hra (- - -)ja kaura (-- --) jyväsad ( kg/ha ) riippuvuus raid lukumäärästä eliömetrillä

27 22 4 KYLVÖSIEMEE ITÄVYYDE JA KOO VAIKUTUS KEVÄTVEHÄ JYVÄ- SATOO JA SE LAATUU TULOKSIA LAADULTAA ERILAISTE SIE- MEERIE VERTAILUKOKEESTA Heikkitis kevätvilja kkeisii liitty tehtii MTTK: kasviviljelysastlla Jkiisissa ke jssa li mukaa 24 itävyydeltää ja tuha jyvä pailtaa erilaista kevätvehäerää ( taulukk 5 ) Kahdeksa siemerää kylvettii klma kerratea muista li vai yksi kerrae Jyväsat ja jyväsad laatu määritettii samaa tapaa kui heikkitis kevätvilja kkeissa Aieist li lukittelemat jt tilastlli käsittely rajittui krrelaatiid ja regressi laskemise Taulukk 7 Kevätvehäaieist itävyys TJP ja kylvömäärä sekä jyväsadt It% It% peit TJP g Kylvö kg/ha Sat kg/ha Valisiemiä: Orastumiskkeid siemiä: Kauppasiemiä:

28 23 Tässä aieistssa kylvösiem klla äytti leva itävyyttä merkittävämpi vaikutus jyväsat Tuha siem pai 'krreli jkseki merkitsevästi jyväsåt Jyväsad riippuvuus kylvösiem paista vidaa ilmittaa kaavalla: sat = * tsp ( kuva 4 ) Jyväsat kg/ha TS) Kuva 4 Regressisura kevätvehä kylvösiem pai jyväsåd välillä

29 24 Muuttuji väliset krrelaatit livat heikkja ( taulukk 7 ) Kylvösiem itävyyd ja tuha siem pai välillä li jkseki merkitsevä krrelaati Muista muuttujista vai krsi pituus krreli tuha siem pai tai itävyyte Jyväsad kassa krrelivat jkseki merkitsevästi krsi pituus ja hehtlitra pai Oras- ja tähkätiheys eivät krrelieet sat eikä iid välillä llut keskääkää krrelaatita Taulukk 7 Krrelaatit kevätvehäaieist muuttuji välillä 75W sato PITUUS TJP Frs3 var OPASL TAgESAL Iv SATO PITUUS TJP 34c HLP valk PtAsL TABEAL TAHEAS 326 ; '

30 25 5 TULOSTE TARKASTELUA Kesä 988 li kk maassa pikkeuksellis lämmi ja viljj kasvuaika jäi lyhyeksi Sademääri alueittai vaihtelu aiheutti kuitki suuria vilja kasvu ja satj erja tutkimuspaikkj välillä Kkeid suuri sat jka li 552 kg/ha ja saatii erittäi hulla hra siemellä Jkiisissa li yhdeksäkertai piimpää sat verrattua Pii sat 6 kg/ha saatii Ajalassa hulla kaura siemellä Sademääri suuri vaihtelu palveli kuitki tutkimuks tavitteita sillä kylvösiem laadu merkitys tuli äi testattua erilaisissa ksteuslissa Tutkimuks siemerät pikkesivat itävyydeltää ja siem pailtaa Vall ja Mela (965) vud 963 kkeissa käyttämistä siemistä sekä Köylijärv (966) kevätvehällä vusia tekemi kkeid siemistä Siemt laatuert vivat saltaa selittää tutkimustulst vaihtelua Kylvösiem kyky mudstaa hyvi sata tuttava viljakasvust riippuu itävyydestä siem ksta ja muistaki siem laatumiaisuuksiste'_ Kevätvehäkkeista saatii keskimääri melk samasuutaisia sattulksia kui mlemmissa aikaisemmissaki tutkimuksissa (taulukk 6) Hu siem kylvömäärä lisäämi lisäsi kuitki tässä tutkimuksessa selvästi sata tisi kui aikaisemmissa tutkimuksissa Ku hu siem kylvömäärää lisättii 25 % tutkimuspaikkj keskimääräi jyväsat ei pikut hyvällä siemellä saaduista sadista tilastllisesti merkitsevästi Vall ja Mela (963) tutkimuks mukaa hra kylvö hulla siemellä pisi satja tilastllisesti merkitsevästi Ku kylvömäärä li rmaali sadvähys li 5 % Myös hu hra siem kylvömäärä muuts vaikutti jyväsat Tässä tutkimuksessa hra siem laadulla ja kkeilluilla kylvömäärillä ei llut vaikutusta keskimääräisii sattulksii Kaura hulla siemellä saatii mlemmissa tutkimuksissa yhtä suuri sat kui hyvällä siemellä ku kylvömäärä li sama Tässä tutkimuksessa siem laadu heikkemi erittäi huksi ja aikaisemmassa tutkimuksessa (Valle ja Mela 963) hu Oiem kylvömäärä vähtämi rmaalista pisivät sata tilastllisesti merkitsevästi Viljalaji erilaiset sattulkset selittyvät paljlti kuki viljalaji kyvyllä kmpsida husta siemestä aiheutuva kasvust harvemi Tsi kuva 2 vahvistaa tätä käsitystä vai sittai Esimerkiksi hra hyvä versmudstuskyky äkyy aiastaa silli ku kylvösiem llut erittäi hua

31 26 Kylvösiem hyvä laadu merkitys krstuu ku tutkimustulst perusteella määritetää ettsadt vähtämälläkäytety siem määrä jyväsadsta (taulukk 8) Hulaatuis siem suuret kylvömäärät pitävät ettsatja humattavasti emmä kui hyvä siem kylvömäärät Tisaalta tutkimustulkset sittavat että kylvömäärä pitämi vähtää merkittävästi vai kevätvehä ettsatja siem laadusta riippumatta Tämä mukaa vitaisii kylvösiem puutteessa tikiä jpa hu ja erittäi hu hra ja kaura siem määrästä ilma että se vaikuttaisi ettsad määrää Tutkimustulksista tehty päätelmiä lähiä eri kkeid keskiarvj perusteella Kepaikkakhtaist tulst suuri vaihtelu varittaa kuitki siitä että määrätyissä lissa vidaa päätyä pikkeavii tulksii Se vidaa tulksista päätellä että husta siemestä kehittyyt vilja ei kärsi kuivasta kesästä s empää kui hyvästä siemestä kasvaut Jkiist kkeessa jssa kasvu li rusaita hyvästä siemestä kehittye tiheä kasvust lakutumi kääsi satvertailu heik siem hyväksi Hu siem rastui pellssa heikmmi kui hyvä Husta siemestä kehittyi äi ll harvempi kasvust kui hyvästä vaikka rastumismäärityks mukaa li kylvetty yhtä mta rastuvaa jyvää (taulukt 9 ja ) Kylvösiem laadu vaikutukset satkmptteihi - tähki tai röyhyj lukumäärää tähki pai jyvi lukumäärää tähkässä (taulukk ) ja jyvi kk (taulukk 2) - livat samasuutaisia kui kasvutiheyd muutst vaikutukset ja aiaki sittai kasvutiheydestä jhtuvia Sami kylvösiem laadu vaikutukset viljakasvust tuletumisaikaa krr pituute ja lakisuute livat samalaisia kui ylesä kasvust erilais tiheyd vaikutukset vat (taulukk 3) Sama suutaus vidaa ähdä myös sad laatumiaisuuksi vaihtelussa hehtlitrapaiissa valkuaispitisuuksissa ja kaura kuripitisuuksissa (taulukk 4) Tutkimustulst keskiäiset riippuvuussuhteet sitettii myös krrelaatiaalyysillä (taulukt 5 6 ja 7; kuva 3) Orastiheyd ja jyväsad väli krrelaati li tilastllisesti merkitsevä tai erittäi merkitsevä viljalajista riippu Kuvaa kylvösim eri laatutekijöid merkityksestä pyrittii täydtäfflää tutkimuks tisessa sassa vertaamalla 24 erilaista kevätvehä siemerää keskää Vaikka aieist ei llutkaa varsi suuri sitä käytettii hyväksi vilja kasvu ja sad kaalta merkittävi kylvösiem miaisuuksi erittelemiseksi krrelaatiaalyysillä Tulst lutettavuud takia pyrittii aluperi kkamaa tähä vertailuu suurempi lukumäärä siemeriä kui lpulta istuttii hakkimaa

32 27 Tämä aieist perusteella kevätvehä jyväsat krreli vimakkaimmi kylvösiem jyvä k kassa ( jpg) Krrelaati itävyyd kassa ei llut tilastllisesti merkitsevä Tutkimuks tulksia syytä tarkastella myös siitä tilateesta jka jhti tämä tutkimuks surittamise Katvud 987 jälke met viljelijät jutuivat kylvämää heikklaatuisella vilja siemellä vaikka epäilivät s sveltuvuutta kylvösiemeksi Tutkimustulst perusteella vidaa tdeta että jpa vai 5 -prsttisesti itävää viljaa vidaa käyttää kylvösiemeksi Merkittävimmi siem heikk laatu vi vaikuttaa kevätvehä sattulkse (taulukk 6) rmaalia hummiki itävä ktimais siem kylvö kuitki parempi vaihteht kui kylvää meillä kkeilemattma ja tutemattma ulkmais lajikke tutisiemtä

33 28 KIRJALLISUUS AO 987 Maatalustilastlli kuukausikatsaus : 35 ILOLA A 988 Katvud 987 kevätviljj siem ras- tumiskkeet MTTK Tiedte 6/88: - 7 KÖYLIJÄRVI J 966 Siem itävyyd ja k vaikutus k vätvehä kasvuu Ketim ja Käyt 23: 3-4 MÄKIE Y 978 Tilasttiedettä bilgeille 4 pais 36 p PEARCE SC 983 The Agricultural Field Experimt 38 p VALLE & MELA T 965 Heiksti itävi kevätviljj kylvösiemarvsta A Agric F 4: 2-33

34 Kkee im i Heikkitis kevätvehä käytt ökelpisuus kylvösiemeks i Tut kyks KVA Jkii kiv ö jj Tu iste 72 Mg 294 Laitus 94 p kg/ha Y --) [Es Flr83_ M itz tu l p v m E7 / (Ke krja ttu ikasvi Laiduurmi Käsittelyt 7 / 6 2 liha Actril S+5 liha Rxi kirv j trj Kema lli saruutu Kerr 2 Vu si 88 Kasv i kevätvehä 3 maa a ASa _ 2 (: Y M Lel r- :3 > - :6 :33- : e t ehä ketulkset Jkiisissa Q3 7 L isätiedt 3 6 liha Rxi k irvj trj Kylvö- Kylvö- jy v äs at c siem t iheys KrI - ' laatu kpl /m C/ (::: C > > 7 > 3 ' - ir '7 > 7 -c - :-- C C:) 6 Hyvä CC ) v"" - C) 6t 37 3 = UI r C \ I CC C/4 r /4 I -t /4 --- r C r r- " cv ' i- ' O' x /4 /4 r Lr) C P- r- I` c: r cc) -- fs GO /4 6 - PP r " k cv " Cr --- cv f- C/4-6 / r" C I' c'i /4 --" /4 e/4 6 /4 - C) C r /4 s cs Cv cv Le) --I" Ps r I Cf) l's - -y- C/4 r -- - /4 r- Lr) lr) "-- /4 Cf) CY " 45 /4 -- (Dl Hu Pq Cq /4-358 C LI = b H C/ PC C/4 / r G r ' r Cs Hyv i hu " 45 PC I A3B2 r " A ;E p-

35 Liite 2 Kevätvehä ketulkset Mietisissa Kke imi Heikkitis kevätv ilja käytt ökelpisuus kylvös iemeks i Tu tk ks LO U Mieti Tu is te Tu t l y ks 3 Ke 5 6 vu si 88 Kasvi kevätvehä - _ 3 Maala'i HtSa _ 25 viljluvut ph 6 6 Ca P Mg Laitus 9 4 P 28 K YvK ( ) _ Esikasv i 2 Here Ky lvöpä i -: 4/ 5 M 9 88 itttulpv m ' 9 K e krja ttu 8/ 8 äsitte ly t Kema lli saruutu --- Ke rr K us k: 57 luku kpl/rm kpl/tm g/rm t ähkä tähkä I i i ; ri t Jyv iä Jyv i ä hiip y a lk? Sak- Öraa Ta lv i- Ka svu Te h Lak Tjp t 5ähkiä s at 9/ kpl/ tu I c m tuhc' a ika t ilas Cq i:c PQ PC) Pq Pq CSI C) Cr% i tf) C7') -- s Cfl csi lf) "-- «c) - C) - - [II tr) r- cs Is - O' ed tf) - -- ' - r f- r r cs /I - 8 cr% cs Ol 355 / 4 - A3B - r 35 2 r 7 = 7 45 PC

36 = i ' 'Kke im i Heikkitis kevätvilja käyttökelpisuus kylvösiemeks i Tu tkyks SAT Kkemäk i - Vy ö j: : 3 Maa la ii sht Hs 2 Tu t ky ks 4 Ke 6 Vus i [7 3 :: Kasvi kevätvehä Tu is te Liite 3 Kevätvehä ketulkset Kkemäellä 23/ 8 V iljluvut 'rg 5 6 Ca 87 3 K 58 'ID 9 7 Mg 3 Laitus 9 P 39 K 73 Y 56 _ Esikasvi kaura 5 Ky lvöpäivä M itttul v m Ke k rja ttu L I Kerr Käsittely t / 6 Glea + Rxi 5 liha Kema lli saruutu cv cv cv s cv cv cv (3-> c> >c r r s c> c> % - -- t s:> cr - -t -- /4 --i- I r" r's LI") -- cr> est CD cv 2 c:r> cv 32 r A2B ;Hu 6 - -> cvcv I r cv -> - t -- 'X) C \I < ir cv c> cr> 2 39 cr i cr C4 C r cv a -- C \ I ' '-- r zr> cv c> \ tr) i : cr> (-' (3 I I- cr> C`J - k - r r c> Cr cr> -> r r r- ' CD 39 cr> cs> CD A2B3 I " 45 r A3B IHyvi hu 6 39 L cr> Crl 324 = cv =:C -> - cs r A3B3 " " 45

37 i Liite 4 Kevätvehä ketulkset Muhijärvellä: 9 5ähkä Jyv iä Jyv iä lk T jp 7 8 H i 2 Ta lv i-- Kasv u- Te h Lak Pi- Va % Oraa t Tähkiä sa t g/ kpl/ tuh a ika tuus 9 /<': kla/mm tilas 57 luku kpv g/rm tähkä tähkä c m - I C) C c) cs CI O C) c) r--- i - esi C C C \ C C C Cr (V --- C \ I i SS C) C C tr) - c) C ") C - c> C IF C) O " c-4 cf) -t crs "-- cp C r- C k --- C r-) (V cr cr r (7 r cr -- - i--ia- c: -- cs - cr I c) Cr CI A2B3 I " 45 3 Hyvi hu 6 Pq m <4 (r) lf C -r) i r - csi Pci cf) <4 Pc cr) <4

38 Tiitc 5 Kevätvehä ketulkset Ajalassa Heikkitis kevätv ilja käyttökelpisuus kylvösiemeks i lutv yks KYM Aja la Vy Pij W ul _ - ('3 -- i R 5 Ytr C f 4-7 > 7 -- I 8 8 Ke kr ja ttu 5/ 'råhkä ö 7 C - Jyv iä Jyv iä Ta lv i- Ka svu- Te h Lak Tjp Va lk Sak- Oraa t Tåhkiä s at g/ kpl / lämpö- tu us ' tuh a ik a 57 r'; luku T/ kplirm 9/rm- t ähkä tähkä c m Li -- " cs 4 ' i k V) cs Li *- 'l --I- «--- I i 'L c ("'") I - O r- - 9% I' I * - Cll c - i t C :i > J) c 3 cc m U Laitus I E > t - --I- r II% ' CS s JD i I- CD i LI-) O' 4' "4 u " a\ e<-) dl% Lr) C r- c i cr> Lr cs - " s- CL :CU > w I Cr ' h _ > - w : I-- II) u- - - s 7" 75 T T( Tu is te 3_ : 2 88 _ 3 ra i f [Es ikasv i Here P :3-6 Hu 4 P:4 PIO < c 4 - A2B3 A 3B - c 29 u 75 I A3B2 r- --- i -7» ": XI

39 - ir T -; L kevätv ilja käyttökelpisuus kylvös iemeks i Tutk_y ks KES \ Laukaa vy ö h 3 Tu tky ks - ;- - ] Ke 35 Vu si r8{ Kasvi kevätvehä 3 I Maa la s i Ht Sa Y It 88 8/ Ke krja ttu 8 Heikkitiser 'K ke im i If-l_ i 2 RR _ 3 - ri r csi c> i 6 s /4 ct3 ' cr F Vill lu vu t p H I 88 Mitttulp v m - 6 / 8 [9 Lf > - t3 : > [Esikasv i hra VTtrc'li lpful kret Laukaalla I v k Shkä 7 Jyviä Jyv iä Tal- " Ka svu- - "c) Pi- TiP '3 "P'Xg/P 9 Sak- Oraa t Shkiä s at / lampö- s g tuh a ika t i tuu kc las 57 luku kp lalm kpl/ m g/m tähkä t ähkä c M ' i (V c cv c> cv ft r ev Csi -- C) C - - i /4 cv L - II cv C cv -- - L C I tr) ir csi Lr c) L C u-) r- rt - / 4 i r Ph e / 4 ' V csi cf -I" (V ("V "-- I - f) Ps ---- r- t c) l c] c Li') c /4 ev ' c - h L es L /4 P /4 - s- Lr) - P /4C / 4 t L (7 r- A V) r cs t Pci - <4 r- cr -- - al --I- i C:) t i PC - <4 - cv I 6 Hu -- I <4 -i I- 6: k O st cv C 'sj XI <4 cr) s /4 ev u-l -t 7 9 e I I L 4 r- el Pc P2 <4 <4 II 7 5 I Cs Fq <4 - 'I- - A3B3 " r :

40 r t Jkiisissa Tåhkä _ Jyv iä Jyv i ä 3 4 La k Pi- 5 Tip 6 p a Kau- 'Mk-- I raat 7 V k 6 % 2 Kasvu- Wi_ ra kpl/rm kpl/rm sat g/ kpi/ t ähkä t ähkä lamp- % ts a ika 9 kg t i las 625 kuri% g/rm cm " ir e - C) I i Lf -- r- cr) r- cr r- r- " - I" I if) - 53 VLcm im i Heikkitis <- - - = ' L = c 4 = --- c Pc ;L-cw i Laiduurmi Käsitte t 7/ y 6 2 l i ha Actril I /A /b Rw i? t] ki Lyö 2rmm( atu esi Pq Pq t:i: Hu P2 ei ci Pq est Pg Hyvi hu 5 Pct c::') r) D 7 t=q c:' ) 375 It Pc

41 K <kpp im i Heikkitis kevätvilia käyttökelpisuus kylvösiemeks i Tu tky ks LOU Mieti Vv ö hr ;- Cri P 28 _ ] - ( - _ -- ;8 I 47 YvK ( 2-6-6) Liite 8 Ohra ketulkset Mietisissa r( / r ia ttu 2/8 L_ c_ w Jyv iä Jyv iä g/ kpl/ I t ähkä tähkä C) C) C 4J 3 -- R3-4 - > U) Y ) Lel tus - E > Ci = > > _ C /4I crl -- ("V a % x c --? :3 : > C /4 rcikasv i Here Kema lli saruutu 4- > c - :2-4- C -C 4- Cr es C /4 C) C) e r I utr rr-) e r :4fi : 9- cr cx - c c c_ ml ca Y r- = _e et) = - *C (r M to - Ci x - " - Le) rr-) "-- C /4I i- C /4 C) C`4 - Le) t /4 a /4 Ir) E - --" _Y M 3 Kasvu ap a ika t i las Jy v äsat Kylvö Kylvösiem tiheys!r Kg / ha Si tai K di laatu kp l /m 2 (") /4 /4 - ce) /49 c( /4 C) e- I c C O (`q AB IHyvä 5a a 77 P - 773r - /4 /4 C r esi : esi P= '' c "c 3 2 t e 37 5 P: r- C /4I e 6 C) e e /4 /4 /4 /4 cr) r) crl e Le) esr --- eq -- " -- L- C) Cr C: 66 [ 44! " -- e r / 4 CD / 4 /4 -" C) e I 3 u-) ' /4 ' /4 cr% cr) /4 r- r" C Hu 5 p: C \I Cr re) C v: - C4 Pc C C:) 375 e C") V) C /4!Hyvi hu 5 r P r e- -- -i e r 35 if) c- /4 Z = Pci I ' cr) Z Z -) Pz L

42 iite 9 Ohra ketulkset Kkemäellä tähkä tähkä c/4 Oraat T ähkiä /rm kp g/rm kpl l/rm 6 25 kuri% 4 7 Pi- 5 Kasv u h Lak Tjg H lp Va l B k lampö- a i tuus ra ka t il s a kg cm 43 I O O ("l C/4I " /4 /4 C/4 - a/4 /4 i /4 --- d / 4 r- i ['I de r / 4 tt) /44) --I- C/ 44 - tr) cv 92 a/4 cv r- cv 92 / 4 I-- /4 -- cv 92 /4 --?s7- i -- cr/4 8 r4-iqp /4 ) L) : - > >- Ly ö - Kylvö em tiheys i - / 2 CI if) 35 g ) =ct : - ul C/4 i /4 C/ 4 LC) r 2747 i 4 r-: >-!ft cv /4 = :- 267 LC) Z :- 4 i -I-- 7» / - -- V m :: : - ' < cv <C C P cv < P: cv < P: '= P: <C cc <4

43 i I M I I K - Kkee im i Heikkitis kevätvilja käyttökelpisuus k lvösiemeks i -futky ks SAH A Muh ii ärv i Vv öh 2 4 IMaa la ji HsSa 22 Tutky ks 25 K e 37 8 Vusi 88 Kasvi hra Tu iste Liite Ohra ketulkset Muhijärvellä 339 K 97 P 8 8 Mg 226 Laitus 8 P 35 K 65 Y 5 - _ V ilj luvut ph 6 6 Ca Es i kasv i ruis - Ky lvöpä iv ä 3/ M itttulp v m 2 / : 9 88 Ke kr lattu 2/8 Käs itte lyt Rikkåk ruisk Kema lli saruutu Ii Kerr I ;c f idcl f- - I ; I i I i - C C) if) / 4 r- (V - ui 4 i- \ - cp - C kc) Lr) cr C Ui cr I- - / C r- tr) ci i-r) I --) Lrl Ce irt -- "- / 4/ Le') r- C L( Lri cr cr) - (V i -/ 4 / 4 r I"-- -- / 4r) r C ' ko Cr\ ir) Cr' ei cr) i-rt C) u / 4 - C O r- irl Irs cr - r- Lie) 32 Lrl - C) UI I Cr if) r Lrl I 9 5 a- ; c) cy i- :czt > - PC e C \I I-r) -- - <- G irt csi PC) -- tr) r- Pq 365 Hu 5 I Pel irl esi PC e li u-) --- PC) O rt CD ' 4 H PC) 8 95 C "-- C = Csi PO 3 75 Le) e- z = Pc -

44 7 :3 7 G ) Li) -i 4J - r-i C) E C C 3 a Y _ 3 3 /2 - c I---- Liite Ohra ketulkset Ajalassa W i () V") W 5- Q) M _: tf La_ Käsittelyt at + Ri/ 7 Hip Va lk 4 - G - 4 :e3 I kg Kylvö- Kylvö-j siem tiheys Jy v äs at _ K di laatu kul/m 2 K9 / ha Si tai Hyvä 5 QO- 3S P: P: Hu PQ Pc e _ I Gc cs C) Cr i e- - t C C --- kr) tr) ' 4 32 l i I C cr) P csi - Cr cr) 63 _ cr) Hyvi hu XI 63 I '- Cr P a'?

45 Cs Liite 2 Ohra ketulkset Laukaalla c_ M l I K 'K ke Heikkit is kevätvilja käytt ökelpisuus kylvös iemeks i Tu tky ks KES Laukaa Vy öh _ 4-b - r ccs r cl k 4 > ) G V) 7 7 Lt C) v) s > c 4- i T; O3 O 2 88 _3 4 Y 9 Cs l _ V c> La itus I l L d Ke kr jattu ; cr" --' 88 Mitttul y m i csl ('4 7 = :- :( > ya ci_ : > Cs r- cs :i Vi i u yu t 'K äs ittelyt /6 Actril S 25 l/ha + Rxi 5 /ha Ke malli saruutu P i- 5 Tjp Hip Va lk Kau- Oraat lampö- 6 ts % % kg ra kpl/rm kpl/rm ' hk iä Ihkä- Jyviä Jyviä 3 4 Kasvu T h Lak t ä hkä t ähk ä a i ka t ila s cm 625 kuri% Va 8 23 I c r cr) - Q c l p OC) e-q k c r- Csi C' C cr) - c «Cr c C CT --I cs CY "-- c-r) -t Cs4 Csl - cr) - CD - LL c -* 2 - l- c-si l-r) c-) -' - I - ul e") cs VD k4) O Lr - - I - r- -- clz! k - - v) ez) LLJ Cr) -r) O' 87 Crl r- LI) C-4 P < 9 8 A2B 'Hu 5 C`4 C C A2B2 I " 625 I A2B3 " Hvvi hu 5 CC < - 9 I 83 I " 625 Csi CP <4 r- "

46 Liite 3 Ohra ketulkset Ruukissa 4 T ietue tuus = R pisuus kylvösiemeks i Tutkyks PP O \ Ruukk i Vv öh Kke im i Heikkitis kevätvilia käyttökel: 4 jmaa la ji H Ht _ Vus i_ i W4 : Kasvi hra ' t Cl) C Cs Tutk v ks Mgl 4 Laitus 85 P 3 K 6 5 kg Y/ ha CL Cl") M a 4- ul m L --- Irl Mitttulp v m Ke krjattu I- :IV > - :( - : > -- > - -I- les ika s v i erua 4- > " 8 9 Lak Pi- Tjp 4 u T å hkä - Jyviä Jyviä Kasvu Teh Hip Vaik (au_ Oraat iamp ö % tuus % ra kpli kplim sat g/ kg/ a i ka kg c m 6 25 kuri g/ tähkä tähkä - UI P ' LI - - ' IFY t L O -- c:r (-4 CD /4 ' Csi P: Crl C P: UI O - I - i Li") 85 r Cr Cir Li') UI P Irl gi LI sc> P -- u-) -- c tr) c Cr Hu fzi C /4 -- / A2B J r " tt 37 5 PI: C I P CI P Li-) OC) V) cr) C> irt r P= Cr) 4 I sp - I (- i -- 8 (-4 C' 3 3 ( = CI PA C< IS (r) i -I' c I 375 II " ccl L re

47 Liite 4 Kaura ketulkset Jkiisissa 3 5 kg/ha YR Rehuv iljat Ke kr ja t tu La itus 4) r- esi 3 kr" C/) Lfl 4-I - - :CU

48 T 44 r 4- elle qp Mipi-i qissa M I K Heikkitis kevätvilja käyttökelpisuus kylvösiemeks i Tu tky ks LOU Mieti Vy ö h Tu tky ks K e Vus i kaura 5 Maa la j i HtSa 25 Kasvi 287 K p 9 9 Mg La itus m YvK (2-6- 6) 4) - /4 -_ = > Pi Kasv u T h Lak Tjp H lp ampö % tuus a ika kg t ilas c m Lr) /4D C/4 cv - -- II) -- CS CSI III - ) - --" D --- tj cv s I /4!) c+-) tf") ' r- -I- irl csi II) /4 C) - LI) cr) dis ' c'4 -t -- C) rf) O 3 C \ I - c-) I ft - O / ' C O I - ci -t r C - -- i I (r " Lim 7L 282 I I Hu I r- a crl c cv ci k c PC PC PC PC c: <X) - c c I - :q c-;-) - -- i C \ I P: ( Pc (2 / -

49 Liite 6 Kaura ketulkset Kkemåellä M l IK Kke im i He ikk itis kevätv ilja käyttökelpisuus k lvösiemeks i Tut k y ks SAT Kkemäk i Vv ö h IMaala ji shths 2 Tu iste Tu t k y ks 4 K e 62 Vu si 88 Kasv i kaura 5 P 39 K 7 3 _ Y 56 2 Laitus 9 2 Mg P 5/ 8 viljluv ut p H ISI Ca 9 2 K 24 Ke krja t tu 88 Mitt tulp vm Es ikas v i kaura 5 Kylvöp äivä 8 / 5 9 /6 G lea + Rxi 5 liha Kema lli saruutu r Kerr \ Käsitte lyt r- c) --- cr) r- -I- -- Cf i I 29 4 I Ok - l'-' 'l /4 /4 r- u 8 I 936 V) c- r csi /4 C/4 tfl /4 I 85 C f:c Cf) r ] C Hyvi hu 5 PP (:: 4) ft I 957 I- c /4 Z P:I 'C Q i 83 I I 8 r- Z C iiiuuii

50 Liite 7 Kaura ketulkset Muhijärvellä ; 5 T ähkä- Jyviä Jyv i ä Kasvu 2?h 4( 8 La k Tj p H lp Va cy K ap Oraat T ähki ä amp ö % tuus ra kpi/rm kp /km sat g/ a i ka t ähkä ta hka t i kg las cm 625 kuri g/ a I V9 Li') O I I t C \ I O C:r) O CD t \I' c - O t C Ok Ot OL u- -t cr cr cr) -i cr - cs crl --- cr -t cr Y I itis kevätv ilja I - E - C Lf) v) _ - 4 )_) = r` (c) (-) )c > -- i cr) x ca $- II) -I 7 w - )C (-- k ruisk > > I I 7 > -- UI ca 4 j r -I L CU 4-- L isät iedt Jy v äs at Kylvö Kylvö - siem t iheys CJ -' 399! C) ; -- _ c3 -- I laatu kl/m 2 4 K d i e'l --- ('") ) : " : :cd es4 /4 ; - r Pq <4 CS Pc <4 t() " 5 Pq P: C <4 <4 tf I Lfl ev /4 : - C Pq Hyvi hu 5 P: Pq ('4 <4 - - < L( e) k C's P: < Pq ' <

51 T4irp R Kaura ketulkset Aialassa M l IK KYM Ajala Vv ö h II I 22 i Tu t ky ks vös -Lerpkq Kasv i kaura _ 5 Maa la j i HsS K kp im i eikkitais ) kevätvilia käyttökelpisuus_ k_v: [ OZ) VI 7 : - La itus 9 _± LI Ke krja t tu 5/8 -[ I 22/ 7 ' E > (X) Cl :_ :) _ 5 = -:-: = I 4 M j 4 KerrI - = t' }- cl) 4- tr - c 5- r- r (~) V iljlu v u t phi > I 3 : Ripr d Kema lli saruutu 8/ 6 Glea + LJ Käsittelyt 4- ;d + - " cl_ - Le-) Y Ka svu- - lamp - tilas U :rc: > = -: a ika Kylv ö Kylvö siem tiheys W Kg/ ha ii S ta i K d i laatu kp l /m 2 - i - u'' - Li - e I r / t I - r Le") -- r-) -- - /4 / e- - e - u I" -J- [r) - cv 7:: + cr e --- k cr r) t C) Ö vp " v:p vz v: / 4 t" / 4 e- / 4 % C; :_ :rci - - PC) <4 / 4 = C- I PC) <4 i = PO e-- <4 A 2B 'Hu 5 i Lie) = C \I PC C \I <4 - = PC c' <4!Hy vi hu 5 e''' PC c <4 v:) i cy r) = Pc <4 / 4 / 67 - = PC -

52 Liite 9 Kaura ketulkset Laukaalla c l I Kkee im i He ikk itis kevätv ilja käy ttökelisuus k lvösiemeks i Tu t k ks KES Laukaa Vv öh 5 IMaa la j i HtSa Vu si 88 Kasvi kaura Tu t k y ks 9 Ke U Y 88 Ke k r ja t tu 9-88 Tu iste 28 Laitus 64 p g 2 P 9 tiq Viljluv u t ph 5 9 Ca Mitttulp v m Ky lvöp ä ivä 4 Esikasvi hra 4 Kerr K äs ittelyt /6 Actril S 25 l /ha + Rxi 5 l/ha Kema lli saruutu l ic äf iedf - - t I 2 cr) LI- - - CrI tf) (?39 c--) Cr Cr/ CI ci C \I C I --t " CI C C I --i- C) O O 236 i I A2B2 Cs - r- i - CI r- V C Lrl CJ -- r- - (3- CI LI ) s O / 4r) t - ics t -- cr - Lr) r"-- Csi ' c2c c-sl < Hyvi hu 5 P= <4 -" - cr r r i LI) C'I c- PC cr) <4 23 r :-- - I A3B3

53 Liite 2 Kaura ketulkset Ruukissa Heikkitis kevätv ilja käyttökelpisuus kylvös iemeks i Tu t ky ks PPO Ruukk i Vv ö h j Kke imi 4 mi ca et' $4 -- t > J) ea -I 5 kg rm Y-las/ha /4 Y I Li") M Laitus Ke krjattu 29 8 c" -- M - M itttu lp v m CSi «) 5 W > : c > --- O '" CD Tu tky ks I 2 88 Tu is te - 3 I- ( V ilj luvu t ph F Es i kasv i perua 3 : Käsittely t Kema lli saruutu _ : _ IB m - La f:4 X CL:3 t4 4 u i -- eci ecs _c -- C''' - - v i - = --7 s ml -J se t 2dwer iäi Kasvu a ika - Jy v äsate ts ml I L is ät ied t Kylvö Kylvö siem tiheys - K di laatu kpl /m 2 I -- %C - C \I --I" /4 CSI - c r- lel Cr -- c Li - -- ṭ -' CSI Cr /4 d - Hyv ä 5 -- PI - <4 C 39 Lr) /4 CI Pq - <4-7 t 375 C Pc < u e/4 -- a- -- r") st C Cr 87 Cr 33 Hu 5 - Gcl CS ' Le) a a- -- CSI i' /4 I -- " / 4 -- CS ' Cr Crl L- 9 2 I 87 Cr Cf) I/") M If) /4 C P <4 -/ 4 s 9 28 _I 8 8 u 378 PC u -- Cr /4 't- C-r) --7 O'' C'si Cr Lel c 3 4 Hyvi hu 5 PCI eri <I --I Li - c '- -" -- O O C i 928 r '8 CY 3 22 i /4 A3B '' v-- O r -' c i CY Cr 89 _ a LI') C4 II VI 375 cf) Pc <4

54 MAATALOUDE TUTKIMUSKESKUKSE TIEDOTTEET Maatalud tutkimuskeskuks yksiköid tiedtteet P KOTTURI M Mallashra - kirjallisuuskatsaus 42 p ORDLUD A & ESALA M Maatalud sääpalvelut ulkmailla Kirjallisuustutkimus 66 p MUSTOE L PULLI S RATAE & MATTILA L Virallist lajikekkeid tulksia p + 4 liitettä SUOURMI-RASI R & HUOKUA E Kaliumi laitustas ja -tava vaikutus turerehuurmi satihi ja maid K-pitisuuksii 3 p + 8 liitettä KEMPPAIE E & HEIO M Förbättrig av stallgödsels utyttjade Litteraturöversikt 8 p MULTAMÄKI K & KASEVA A Ktimaiset lajikkeet p LÖFSTRÖM i Kasvi sisältämät aieet tuhlaistrjuassa 26 p HEIKIHEIMO Kirvj prepariti ja määritys 67 p + 2 liitettä SAARELA I Skli fsfrimalmi fsfrilaittea p -3 Humuspitiset laitteet p 4-2 YLÄRATA T Jbrdaalysmetder i de rdiska lädera 3 p 2 LUOMA S & HAKkOLA H Avmaa vihaeskasvi lajikekkeid tulksia vusilta p KIVISAARI S wlarpes G Kylvöajakhda vaikutus kevätvehä hrah ja kaura sat -vutiskauta Tikkurilassa 54 p ERVIÖ R MaaperäkarttaselitYs ESPOO - IKOO 26 p BREMER K Ydikasvi tuttami kasvislukkviljely avulla 63 p 984 Tiivistelmät eräistä MTTK: julkaisuista p

55 ESALA M & LARPES G Kevätviljj sijituslaitus savimailla 35 p ETTALA E Ayrshire- friisiläis- ja sumkarjalehmi vertailu ktisilla rehuilla 7 p + 8 liitettä LUOMA S & HAKKOLA H Keräkaali lajikekkeid tulksia vusilta p KURKI L Tmaattilajikkeet ja hiilidiksidi lisäys Kasvihuetmaati viljelylämpötilista Kasvihuekurku tutametelmi vertailua Sijituslaitus ja kasvualusta ilmastus kasvihuekurkulla ja tmaatilla 2 p VUORIE M Italiaraiheiä ja viljat turerehua 7 p AISZEWSKI T Lupiii viherlaituskasvia Arviiteja esikkeid ja kirjallisuud phjalta p HUOKUA E & HAKKOLA H Kiraheiä ja timtei kasvu ja rehuarv muutkset säilörehuasteella 54 p VALMARI A Ruda kehittymis tilastlli malli 33 p HAKKOLA H Kuakalkituskkeid tulksia p SIPPOLA J & SAARELA I Eräät maa-aalyysimetelmät fsfrilaitustarpe ilmaisijia 2 p RAVATTI S Terhi-puaata 37 p URVAS L & HYVÄRIE S Klme raviesuhdetta Sum maalajeissa p ASALEHTO A ELOMAA E ESALA M KERSALO J & ORDLUD A Maatalud sääpalvelukkeilu kesällä 983 p MUSTOE L PULLI S RATAE & MATTILA L Virallist lajikekkeid tulksia p + 4 liitettä 6: JUILA S Ympäristötekijöid vaikutus herbisidi käyttäytymise maassa Kirjallisuustutkimus 5 p + 4 liitettä PESSALA R HAKOLA H & VALmARI A Kylvöaja merkitys prkkaa viljelyssä 22 p ISULA H Uusimpia tulksia Ruuki lihaautakkeista 39 p SAARELA I Ke iätöljykasvi brilaitus 22 p + 2 liitettä URVAS L Maaperäkarttaselitys PORI - HARJAVALTA 28 p + 4 liitettä LEHTIE S Avmaavihaest laitus- ja kastelukkeet p + 7 liitettä

56 AISZEWSKI T & SIMOJOKI P Rikkakasvi siemt määrä ja elivima eräillä MTTK: kiertkealueilla Kirjallisuustutkimus ja MTTK: klm tutkimusasema äytteid aalyysi p -38 PALDAIUS E & SIMOJOKI P Rikkakasvi siemt määrä ja elivima Satakua ja Etelä-Phjamaa tutkimusasemi maaäytteissä p RIE S-L & SIPPOLA J Maatalud jätteid kmpstiti I Typpi- ja fsfrilisä lj kmpstiissa II Maatalud jätteet kmpsti raaka-aieia III Kmpstiarv laittea 52 p 985 Tiivistelmiä MTTK: tutkimuksista ja julkaisuista p ASALEHTO A ELOMAA E ESALA M ORDLUD A & PILLI-SIH- VOLA Y Maatalud sääpalvelukkeilu kesällä p ETTALA E Säilörehu Maatalud tutkimuskeskuks lypsykarjakkeissa 97-luvulla 27 p 4 ETTALA E Laidu lypsykarjarukiassa 22 p 5 TUORI M & ISULA H Rukitarutiii merkitys audilla Kirjallisuustutkimus 38 p TURTOLA E & JAAKKOLA A Viljelykasvi ja laitustas vaikutus typ ja fsfri huuhtutumise savimaasta 43 p AURA E Avmaa vihaest ved ja typ tarve itrg ad water reguiremts fr carrt beetrt i ad cabbage 6 p Puutarhasast tutkimustulksia Taimitarha ja ddrlgia 94p KEMPPAIE E Kuivikke vaikutus laa arv Kuivikkeid ammiaki sitmiskyky 25 p JAAKKOLA A HkKKOLA H HIIVOLA S-L JÄRVI A KÖYLIJÄRVI J & VUORIE M Terästellisuud kuat kalkitusaieia 44 p JAAKKOLA A E4TALA E HAKKOLA H HEIKKILÄ R & VUORIE M Siilijärv kalkki kalkitusaiea 53 p TAKALA M Asufflajätevesi imeyttämi maaha ja ergiapaju viljely imeytysktällä 36 p JOKIE R & HYVÄRIE S Eri maalaji magesiumpitisuus ja s vaikutus raviesuhteisii Ca/Mg ja Mg/K 5 p JUILA S Rikkakasvi siemt itämislep Kirjallisuuskatsaus 29 p

57 MÄKELÄ K Talv aikaa kulleid ryhmäruusuj versissa esiityvä siilajist vusia p + 8 liitettä MUSTOE L PULLI S RATAE & MATTILA L Virallist lajikekkeid tulksia p + 4 liitettä SÄKÖ J Maatalud tutkimuskeskuks puutarhasastlla Piikkiössä kkeillut ja kkeiltavaa levat malajikkeet Perusrug merkitys mapuid talvehtimisessa SÄKÖ J & LAURIE E Omapuid harjuistutus HIIRSALMI H & SÄKÖ J Masika jalstus jhtaut tulkse ETTALA E SUVITIE M VIRTAE E PITKÄE T ZITTIG M ÄSI M TUOMIKOSKI T & ISKAE M Metsä- ja maatalud sivututteet lihamulli rehua 5 p 2 MAER R & AALTOE T Pitk-syysvehä 6 p + 27 liitettä 3 lii- MAER R & AALTOE T Karta-syysruis 5 p tettä AISZEWSKI T Lupiii viljelykasvia 34 p HUOKUA E JÄRVI A RIE K & TALVITIE H urmipalkkasvit puhtaaa kasvusta ja heiäseksa p -2 HUOKUA E Apila pahkahme esiitymisestä p 3-2 HUOKUA E & HÄKKIE S Eglairaiheiä säilörehuurmissa p 2-26 VIRKKUE H KOMMERI M LARPES E MIRDIA A & LAMPILA M Eri säilötäaieet esikuivatu ja ture säilörehu valmistuksessa sekä kiiteä ja useva väkirehu astus mulli kasvatuksessa p -32 VIRKKUE H KOMMERI M SORMUE-CRISTIA R & LAMPILA M Eri säilötäaieet urmirehu säilöässä p RISSAE H ETTALA E MELA T & MUSTOE L Laitum sadetuks ja väkirehuj käytö vaikutus lehmi tutksii p -2 RISSAE H kossila V & VASARA A Urea urea-fsfrihapp-viherjauhyhdiste (UPV) ja sija vertailu raakavalkuaislähteiä maidtutatkkeissa lehmillä p 22-3 KOSSILA V KOMMERI M & RISSAE H Mkalsiumfsfaatti ja ureafsfaatti sekä käsittelemätö lki ja ammiakilla käsitelty lki mulli rukiassa p 3-4 KORTET S Pua-apila paikalliskatj eklgia 66 p MEHTO U Viljj rikkakasvi trjuta ilma herbisidejä Kirjallisuustutkimus 77 p HUHTA H & HEIKKILÄ R Rehuvilja viljely Phjis-Karjalassa 24 p + 2 liitettä

58 986 Tiivistelmiä MTTK: tutkimuksista ja julkaisuista p KEMPPAIE E Karjalaa hit ja käyttö Sumessa 2 p + 6 liitettä KEMPPAIE E & HAKKOLA H Lietelata urm peruslait - tea 25 p IEMELÄIE urmikkheii miaisuudet Kirjallisuustutkimus Tulksia puaatj ja iittyurmika virallisista urmik lajikekkeista vusilta p MUSTOE L PULLI S RATAE & MATTILA L Virallist lajikekkeid tulksia p + 4 liitettä IEMELÄIE & PULLI S Pua-apilalajikkeid siemmudstus Tulksia apila virallisista siemviljely lajikekkeista vusilta p IEMELÄIE Syksy talv ja kevää lämpö- ja val-lj vaikutus kiraheiä iittyurmika ja puaada röyhymu - dstukse Kirjallisuustutkimus 5 p ERVIÖ L-R & ERKAMO M Pakettipell viljely uudelle alittami herbisidi avulla p -5 ERVIÖ L-R Krr vahvistami timtei siemviljelyksillä p 6-2 HIIVOLA S-L Klrmekvati käyttö timtei siemurmilla p: ERVIÖ L-R & HIIVOLA S-L Herbisidi käytö vähtämi viljakasvustssa p KEMPPAIE E & HAKKOLA H Säilörehu puristeste ja virtsa laitteia 43 p MATIKAIE A & HUHTA H urmikasvilajikkeet Karjala tutkimusasemalla 24 p SOVERO M psa-kevätrypsi 5 p + 2 liitettä IEMELÄ P Kuiviketurpe sveltuvuus turkistarhilla kertyvä sa ja virtsa käsittelyy 5 p + 4 liitettä PULLI S VESTMA E TOIVOE V & AALTOE M Yksivutist turerehukasvi speutumi Sum kasvulihi 5 p SIMOJOKI P RIE S-L SIPPOLA J RIE K HIIVOLA S-L & TALVITIE H Herekaurasta saatava typpilaitushyöty 27 p + 22 liitettä SÄKÖ J & YLI-PIETILÄ M Hedelmäpuid ja marjakasvi talvehtimi talvella p MAER R & KORTET S iia-hra 3 p + liite

59 TURTOLA E & JAAKKOLA A Viljelykasvi laituks ja sadetuks vaikutus kaliumi kalsiumi magesiumi atriumi sulfaattiriki sekä klridi huuhtutumise savimaasta 43 p TOIVOE V & LAMPILA M Juurikasvisäilörehuj valmistus laatu rehuarv ja mahdlli käyttö etali valmistuksessa 6 p + 23 liitettä ETTALA E & VIRTAE E Ayrshir friisiläis ja sumkarja mivuti vertailu ktvaraisella säilörehu-viljaja heiä-vilja-urearukialla Klm simmäis lypsykaud tutattulkset 4 p + 5 liitettä ETTALA E & VIRTAE E Ayrshir friisiläis ja sumkarja mivuti vertailu ktvaraisella säilörehu-viljaja heiä-vilja-urearukialla 2 Lehmi syötikyky ravisaati ja rehu hyväksikäyttö sekä hedelmällisyys ja kestävyys klm simmäis tutatvud aikaa 293 p + 23 liitettä RAVATTI S Iki-timtei 33 p + liite URVAS L & VIRKKI K Maaperäkarttaselitys Turku-Rymättylä 34 p + 7 liitettä VUORIE M Kalkituskkeid tulksia saraturvemaalta p 987 Tiivistelmiä MTTK: tutkimuksista ja julkaisuista p PALDAIUS E Olj kmpstiti erilaisia sesmateriaaleja typpilähteiä käyttä 55 p + liite LEIVISKÄ P & ISSILÄ R Säämittauks tulksia Phjis-Phjamaa tutkimusasemalla Ruukissa 3 p HAKKOLA H HEIKKILÄ R RIE K & VUORIE M Odelma typpilaitus sägkrkeus ja iittaika 39 p IEMELÄ T & IEMELÄIE Kasvualusta tiivistymi ja urmik kulumi urmik stressitekijöiä Kirjallisuuskatsaus p-3 IEMELÄ T Siirturmik kasvatus ja käyttö Kirjallisuuskatsaus p 3-42 LUOMA S RAHKO I & HAKKOLA H Kiiakaali viljelykkeid tulksia p MUSTOE L PULLI S RATAE & MATTILA L Virallist lajikekkeid tulksia p + 9 liitettä SEPPÄLÄ R & KOTTURI M Mallashra reagiti typpilaitukse p -66 KUISMA T & KOTTURI M Typpilaituks vaikutus hralajikkeid mallastuvuute p 67-34

60 YLI-PIETILÄ M SÄKÖ J & KIAE H Puuvartist kristekasvi talvehtimi talvella p VUORIE M & TAKALA M Prkkaa ja puajuurikkaa sadetus typpilaitus ja kalkitus putivalla hiekkamaalla 3 p MULTAMAKI K & KASEVA A Ktimaiset lajikkeet p -8 Dmestic Varieties p 9-7 TUOVIE T Omakääriäis ustemetelmä p -7 Pihlajamarjaki ustemetelmä p MÄKELÄ K Peittauks vaikutus ktimais heiäsiem itävyyte rastuvuute ja siistöö 5 p 4 Osa YLÄRATA T Radiaktiivi laskeuma ja säteilyvalvta PAASIKALLIO A Radiuklidi siirtymi viljelykasveihi 62 p Osa 2 KOSSILA V Radiuklidi siirtymi ktieläimii ja eläitutteisii sekä vaikutukset eläit terveyte ja tutat 9 p RAVATTI S Alma-timtei 38 p + 2 liitettä LEHMUSHOVI A Ryhmäruusuj lajikekkeet vusia p JOKIE R & TÄHTIE H Karkeid kiväismaid ja turvemaid kuparipitisuus ja s vaikutus kaura kasvuu astiakkeessa p -7 Maa kuparipitisuud ja happamuud vaikutus kuparilaituksella saatuihi kaura sattulksii p 8-37 Maa ph-luvu ja kuparilaituks vaikutus kaura hivraviepitisuuksii p Kaura- ja hralajikkeid herkkyys kupari puutteelle ja eri kuparimäärillä saadut tulkset p Kuparilaitelaji vertailu astiakkeessa kauralla p HIIRSALMI H JUILA S & SÄKÖ J Ahmasikasta sumalai viljelylajike p -8 Mesimarja jalstus jhtaut tulkse p 9-2 TALVITIE H HIIVOLA S-L & JÄRVI A Satj ja satvahikj arviihtitutkimus 87 p KEMPPAIE R Pua-apila ymppäys Rhizbium-bakteerilla Iculati öf red clver by Rhizbium strai 24 p LAMPILA M VÄÄTÄIE H & ALASPÄÄ M Krsirehuj vertailu kasvavi ayrshire-si rukiassa p -4 AROE I HEPOLA H ALASPÄÄ M & LAMPILA M Erisuuruiset väkirehuakset kasvavi ayrshire-si lkirukiassa P 4-66 AROE I ALASPÄÄ M HEPOLA H & LAMPILA M Btsehapp säilörehu valmistuksessa p TURTOLA E & JAAKKOLA A Viljelykasvi vaikutus raviteid huuhtutumise savimaasta Jkiist huuhtutumisktällä v p + 2 liitettä

61 PIETOLA L & ELOE P Peltkasvi sadetus rmaalia ksteampia Icasvukausia p + värikuvaliite PIETOLA L Maa mekaai vastus kasvutekijää 94 p + 3 liitettä 988 Tiivistelmiä MTTK: tutkimuksista ja julkaisuista p AISZEWSKI T Puid psaid ja viljeltävä turvemaa flgi tutkimus Phlgical study the trees bushes ad arable peat lad 2 p + 5 liitettä RIE S-L HIIVOLA S-L TALVITIE H SIMOJOKI P RIE K & SIPPOLA J Viherkesa vaihtehdt rukii viljelyssä 53 p sisältä 9 liitettä JUILA S Piasherbisidit kevätviljilla - Glea 2 DF Ally 2 DF ja Lgra 2 WG p -5 Starae M kevätviljj rikkakasvi trjuassa p 6-8 Kamil B ja Kamil D kevätviljj rikkakasvi trjuassa p 9-23 Kevätviljaherbisidit Rikkahävite KH /77 KH 2/83 ja Ipactril p 24-3 KIISKIE T & MÄKELÄ J Kasviperäist valkuaisrehuj sulavuus mikillä Smältbarhet av vegetabiliska prteifdermedel hs mmk Digestibility f prtei feedstuffs derived frm plats i mik p -3 KIISKIE T MÄKELÄ J & ROUVIE K Eri viljalaji sulavuus mikillä ja siiketulla Smältbarhet av lika spamål hs mmk ch blåräv Digestibility f differt grais i mmk ad blue fx p 4-23 SIMOJOKI P Ohra bripuuts p + 3 liitettä SIMOJOKI P Lupiii viljelytekiikka p liitettä EKLUD E & SIMOJOKI P Yksivutis lupiii ystyräbakteeri eristäldi ja valikituj siirrskatj testaus kttälsuhteissa p liite AISZEWSKI T Kylvöaja vaikutus lupiii (Lupius agustiflius L) siemsat Keski- ja Phjis-Sumessa p AISZEWSKI T Lupiii siemtutat Keski- ja Phjis-Sumessa p 55-9 HÄMÄLÄIE I & ERVIÖ R Maaperäkarttaselitys Jyväskylä 39 p + 4 liitettä ERVIÖ R & HÄMÄLÄIE I Maaperäkarttaselitys Lahti 4 p + 2 liitettä TAKALA M Palkkasvi bilgiasta 8 p + 26 taulukka TAKALA M TAHVOE R & VUORIE M Väkilaitus ja "bilgiset" viljelymetelmät perua prkkaa ja puajuurikkaa viljelyssä 36 p

62 MUSTOE L RATAE IEMELÄIE PAHKALA K KOT- TURI M & MATTILA L Virallist lajikekkeid tulksia p + liite LUDE K & SÄKÖ J Kristepuid ja -psaid talvehtimi Talvi 986/87 86 p + 4 liitettä SÄKÖ J & LUDE K Talv tuht hedelmä- ja marjatarhissa 34 p RIE K & MÄKELÄ J Karitsid kasvu laitumella 8 p ILOLA A Katvud 987 kevätviljj siem rastumiskkeet p -7 RATAE & SOLATIE R Uusi peltviljely alue- ja vyöhykejakehdtus p 8-3 RAHKOE A & ESALA M Kevätviljj ja -öljykasvi kylvöaika 72 p JUILA S Peruaherbisidejä tehkkuustarkastuksessa p -5 Lehvästö hävitys hereellä ja öljykasveilla p 6-24 KEMPPAIE E Didii (disyadiamidi) vaikutus auda lietelaa teh hra laittea 35 p ETTALA E & VIRTAE E Ayrshir friisiläis ja sumkarja vertailu vasikka- ja hiehkaudella säilörehu-vilja- ja heiä-vilja-urea-rukialla 92 p PITKÄE J ELOE P KAGASMÄKI T KÖYLIJÄRVI J TAL- VITIE H VIRRI K & VUORIE M Aurattma viljely vaikutukset kevätviljj sat ja laatuu: kuud kevud tulkset p -6 sisältä 3 liitettä Summary: Effects f plughless tillage yield ad quality f cereals: results after six years PITKÄE J Aurattma viljely vaikutukset maa fysikaalisii miaisuuksii ja maa viljavuute p sisältä 3 liitettä Summary: Effåcts f plughless tillage physical ad chemical prpertiås f sil KÄKÄE H & IkOTTURI M Kylvötiheyd vaikutus lehtityypiltää erilåist hereid sad mudstumise 69 p 989 Tiivistemiä MTTK: tutkimuksista 23 p MUSTOE L RATAE IEMELÄIE PAHKALA K & KOT- TURI M Virallist lajikekkeid tulksia p + 8 liitettä VUORIE M Turvemaa kaliumlaitus 7 p TAKALA M Saderiski ja krjuutappiid vähtämismahdllisuuksista heiäkrjuussa 2 p + 2 liitettä

63 HAKKOLA H PULLI S & HEIKKILÄ R urmikasvi siemseskkeid tulksia 57 p HAKKOLA H & LUOMA S Perua viljelykkeid tulksia p AFLATUI A & LUOMA S Avmaa vihaest lajikekkeid tulksia p HÄRKÖE M & MUSTALAHTI A Perj mestymi ja kukita-ajat Phjis-Sumessa p + 2 liitettä RUOTSALAIE S Marjakasvi tervetaimitutat ja s merkitys Sumessa 57 p UUSI-KÄMPPÄ J Vesistöj sujaami ratapeltj valumilta 66 p Öljykasvi viljely edistämi Yhteistutkimuks tulksia vusilta Timittaut Katri Pahkala 95 p JUHAOJA S Juurrutushrmi käyttö vesiviikua Ficus pumila L pistkkaid juurrutuksessa p 2-6 JUHAOJA S & PESSALA T Vudaja vaikutus viherkasvi pistkkaid juurtumise ja taimi jatkkasvatusaikaa p 7-22 JUHAOJA S Amppelikasvi viljelyaikatauluja p PESSALA T Sulkasaiais lisäys p35-38 JOKI-TOKOLA E Väkiheiä ja säilörehut lihaautj rukitakkeissa 46 p MÄKELÄ K Kesäkukki kauppasiem laatu 5 p + liitettä KÄKÄE H HIIVOLA S-L & HEIKKILÄ R Kalkitusajakhda vaikutus kalkituks teh 38 p + liite ROUVIE K & IEMELÄ P Plasmasytsi heiktää ptutulsta ja ptuj varhaiskehitystä mikillå Plasmacyts försämrar avelsresultatet ch valparas tidiga tillväxt hs mmk Plasmacytsis impairs breedig result ad early kit grwth i the mmk P -7 ROUVIE K Erilaist rasvj sulavuus miki ja siiketu puilla - emulgaattri vaikutus Fettsmältbarhet hs mmk- ch blårävsvalpar - iverka av emulgerade äm Digestibility f differt fats i mmk ad blue fx kits ifluce f emulsifyig agts p 8-37 JOKIE R Fsfri sastukse käytettävi kemikaali vaikutus jätevesilietteid miaisuuksii sekä käyttöarv lahittea ja maaparausaiea p 54 JÄRVI A Typpilaitus ja kasvust CCC-käsittely timtei siemurmilla p -24 Timtei siemurm typpilaitus riviväli ja siemmäärä p Alkuperältää erilaiset timteilajikkeet siemtutassa p 5-52 URVAS L & TARES T Maaäytteid ttaika ja viljavuusluvut 7 p

64 SAASTAMOIE M & PÄRSSIE P Yty-kaura 29 p + 2 liitettä RAVATTI S Juliska-puaata 5 p + liite 99 MARKKULA M TIITTAE K & VASARAIE A Trjuta-aieet maa-ja metsätaludessa p KUMPULA R Mikrlisäty masika emtaimikleissa esiityvä muutelu 6 p + 2 liitettä MELA T KÄKÄE H & ILOLA A Heikkitis kevätvilja arv kylvösiemä 28 p + 2 liitettä SALO Y & PIETILÄ E Laari-kevätvehä 32 p + 2 liitettä 7 MUSTOE L RATAE IEMELÄIE PAHKALA K & KOT- TURI M Virallist lajikekkeid tulksia p + 2 liitettä

65 -P ' 4! W! 4 :'' -+ _ - ; At; 2i ' :" "' --s ' :