Perusopetuksen resursointi-täydellistä laskentakaavaa etsimässä JYVÄSKYLÄ ESKO SAINIO, PERUSOPETUKSEN ASIANTUNTIJA VERTIKAL OY

Transkriptio

1 Perusopetuksen resursointi-täydellistä laskentakaavaa etsimässä JYVÄSKYLÄ ESKO SAINIO, PERUSOPETUKSEN ASIANTUNTIJA VERTIKAL OY

2 Esityksen kulku 1. Mitä laskennoilla haetaan 2. Perusopetuksen resursoinnin historiaa 3. Kuntien opetuksen resursoinnin vertailu 4. Tuntiresursointi voi olla sama, mutta kustannukset erisuuruiset 5. Muita laskentaa vaikeuttavia asioita 6. Resursseja jaettaessa muuttujia on paljon 7. Vertikalin laskentamallit

3 1. Mitä laskennoilla haetaan Esimerkiksi Koulujen toive on saada selville käytettävissä oleva tuntimäärä Koulujen toive on saada selville opetuksen järjestämiseen käytettävissä oleva henkilöstömäärä Koulujen toive on saada selville, mihin koululle osoitetut rahat riittävät Viraston toive on saada selville kuluva rahamäärä Viraston toive on ennakoida tulevaisuudessa tarvittava rahamäärä Viraston toive on saada selville vaihtoehtoisten suunnitelmien kustannusvaikutukset Viraston toive on saada vertailutietoa muista kunnista

4 2. Perusopetuksen resursoinnin historiaa Peruskoulujärjestelmän alkuvuodet , peruskoulujärjestelmään siirryttiin vaiheittain Pohjois-Suomesta alkaen pääkaupunkiseudun siirtyessä vuonna 1978 Tasokurssijärjestelmä luokka-asteilla 7-9 Asetuksessa annettiin ohjeet, miten luokat ja opetusryhmät muodostettiin Tuntikehys vuonna Luokkien 1-6 resurssit määräytyivät opettajien virkojen määrän mukaan. Virkojen määrä porrastettiin oppilasmääriin Luokilta 7-9 uudistus poisti tasokurssit ja toi huomattavan suuren lisäresurssin ( %) Kunnat alkoivat lisätä resursseja laaja-alaisella erityisopetuksella Asetuksella määrättiin resursointi tarkasti koko maahan Normien purku kuntien resursoinnit alkoivat poiketa toisistaan Laman takia kehystä alettiin monissa kunnissa kerätä pois, esim. Vantaan peruskoulujen yläasteiden piti jättää kehystä käyttämättä 15 % Vantaa siirtyi ensimmäisenä kaupunkina oppilaskohtaiseen voucheriin 2000-luvulla kunnat osoittavat kouluilleen hyvin erisuuruisia resursseja ja käyttävät hyvin erilaisia resursointitapoja. Yhä yleisemmin on siirrytty koulukohtaiseen euromääräiseen budjettiin

5 2. Perusopetuksen resursoinnin historiaa Peruskoulun resurssien jako n luokille 1-9 asetuksen mukaan Oppilasmäärä luokka-asteella jne Lisäksi Luokkien määrä Luokat 1-6 jakotunnit asetuksen mukaan Luokat 7-9 Tasokurssit matematiikka ja englanti, laaja-, keski- ja yleiskurssi Tasokurssi, ruotsi, laajempi ja suppeampi kurssi (alussa myös fysiikka-kemia) Liikunta, tytöt ja pojat erikseen, 32 oppilaan jakosäännöt luokkien tapaan Käsityö, kotitalous, fysiikka ja kemia, biologia 20 oppilaan jakosäännöt Lisäksi jakoja voitiin tehdä erityisin perustein lääninhallituksen luvalla. Lääninhallitus toimi tarkastajana.

6 2. Perusopetuksen resursoinnin historiaa Peruskoulun resurssien jako luokille 1-6 asetuksen mukaan Virkojen määrä Oppilasmäärä 1 13 Yksi 2 laskennallinen jne Yli 250 oppilaan koulujen osalta koulussa on laskennallinen virka kutakin alkavaa 25:ttä ensimmäisen ja kutakin 25:ttä toisen vuosiluokan ja kutakin alkavaa 32:ta ylemmän vuosiluokan oppilasta kohti. Pykälä sisältää lisäksi erityissäännökset pienten enintään neliopettajaistenkoulujen virkojen laskemisesta, jos koulun oppilasmäärä laskee, sekä vieraskielisen ja saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen opettajavirkojen laskemisesta

7 2. Perusopetuksen resursoinnin historiaa Peruskoulun resurssien jako luokille 7-9 asetuksen mukaan Tuntikehys = 1,5 * oppilasmäärä +35 tuntia/vuosiluokka Kun etsit tietoja menneistä, niin 1980-luvun alussa Opetushallitus oli Kouluhallitus, Aluehallintovirasto oli Lääninhallitus, Perusopetuslaki oli Peruskoululaki, Perusopetusasetus oli Peruskouluasetus Vuodesta 1991 alkaen kunnille annetut ohjeet väljentyneet ja eri kuntien perusopetukseen suuntaamat resurssit ovat hyvin erisuuria

8 3. Kuntien opetuksen resursoinnin vertailu Kunnilla on erilaiset resurssien jakosäännöt, joita säädetään vuosittain Kunnille on tullut tarve saada vertailutietoa muista kunnista Vertailutiedon lähteitä Kouluikkunatiedot, Kuntaliiton ylläpitämä tietokanta Kuntien keskinäinen tietojen vaihto lähinnä alueen sisällä Vertikalin tiedot Vertailu on aina vaikeaa!

9 3. Kuntien opetuksen resursoinnin vertailu Kuntakohtaisia kustannusjakautumia 2012 Lähde: Kouluikkuna Pienet hankkeet euroa/oppilas Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset euroa/oppilas Kiinteistöjen ylläpito euroa/oppilas 5000 Sisäinen hallinto euroa/oppilas 4000 Muu oppilashuolto euroa/oppilas Ruokailu euroa/oppilas kiinteistökustannuksineen Kuljetus euroa/oppilas Opetus euroa/oppilas 0

10 3. Kuntien opetuksen resursoinnin vertailu Kuntakohtaisia kustannusjakautumia 2016 Lähde: Kouluikkuna Pienet hankkeet euroa/oppilas Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset euroa/oppilas Kiinteistöjen ylläpito euroa/oppilas 5000 Sisäinen hallinto euroa/oppilas Muu oppilashuolto euroa/oppilas Ruokailu euroa/oppilas kiinteistökustannuksineen Kuljetus euroa/oppilas Opetus euroa/oppilas

11 3. Kuntien opetuksen resursoinnin vertailu Kustannusten jakautuminen kunnittain 2012 Lähde: Kouluikkuna 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Pienet hankkeet euroa/oppilas Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset euroa/oppilas Kiinteistöjen ylläpito euroa/oppilas 50 % Sisäinen hallinto euroa/oppilas 40 % Muu oppilashuolto euroa/oppilas 30 % 20 % 10 % Ruokailu euroa/oppilas kiinteistökustannuksineen Kuljetus euroa/oppilas Opetus euroa/oppilas 0 %

12 3. Kuntien opetuksen resursoinnin vertailu Kustannusten jakautuminen kunnittain 2016 Lähde: Kouluikkuna 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Pienet hankkeet euroa/oppilas Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset euroa/oppilas Kiinteistöjen ylläpito euroa/oppilas 50 % Sisäinen hallinto euroa/oppilas 40 % Muu oppilashuolto euroa/oppilas 30 % 20 % 10 % Ruokailu euroa/oppilas kiinteistökustannuksineen Kuljetus euroa/oppilas Opetus euroa/oppilas 0 %

13 3. Kuntien opetuksen resursoinnin vertailu Kouluikkunassa ei ole kaikkia haluttuja tietoja Oppilasmäärinä tässäkin on käytetty lukuvuoden ja lukuvuoden tilastointipäivän oppilasmäärien keskiarvoa. Esimerkiksi näitä tietoja ei ole Kouluikkunassa Lähteenä kuntien tilinpäätökset Aineet/opp 2016 Vuokrat/opp 2016 Jyväskylä Kouvola Kuopio Oulu Porvoo Tampereen kaupunki

14 3. Kuntien opetuksen resursoinnin vertailu Tilinpäätöstietojen ja Kouluikkunatietojen ristiriitaisuudesta Opetuksen menojen tulisi olla ilman avustajia, sihteereitä ja rehtorien hallinnollista työtä olla pienempi kuin henkilöstömenot yhteensä. Vertailemalla kuntien tuntikehyksen käyttöä, ilmeisesti punaiset lukemat ovat virheellisiä. Tilinpäätös 2015 Henkilöstömenot sisältäen avustajat, sihteerit ja rehtorin hallinnon työn euroa/opp Kouluikkuna 2015 Opetus, johon ei saa kuulua avustajia, sihteereitä eikä rehtorin hallinnon työn osuutta euroa/opp Jyväskylä Kouvola Kuopio Oulu Porvoo Tampereen kaupunki

15 3. Kuntien opetuksen resursoinnin vertailu Esimerkkejä Kouluikkunan ilmeisistä virheistä Jos tähän rinnalle toisi kustannukset, niin tilanne on ilmeinen. Perusopetus 2016 Espoo Helsinki Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Pori Porvoo Tampere Vantaa Keskiarvo Vähimmäistuntimäärä Vuosiviikkotunnit/oppilas 2,01 1,93 1,66 1,83 1,27 1,72 1,79 1,29 1,89 1,88 1,84 Yleisopetuksen tunnit/oppilas 1,92 1,90 1,58 1,73 1,39 1,63 1,62 1,15 1,57 1,73 1,67 Yleisopetuksen tunnit/oppilas "lähiopetus" 1,82 1,84 1,57 1,63 1,32 1,57 1,54 1,11 1,51 1,63 1,62 Luokkamuotoisen erityisopetuksen tunnit/luokkam. erit.oppilas 3,32 3,04 6,48 4,29 2,90 5,80 3,97 3,38 7,90 5,41 Erityisopetus Luokkam. erityisopetuksen opp. osuus% 6,9 6,8 1,3 3,8 6,1 1,7 6,8 2,7 5,8 2,5 4,5 Integroitujen oppilaiden osuus % 0,8 4,4 3,5 4,3 3,2 2,2 2,2 3,6 3,3 5,9 3,5 Erityisen tuen oppilaiden osuus % 7,8 11,1 4,8 5,8 9,5 3,9 8,9 6,1 6,5 8,4 7,6 Tehostetun tuen oppilaiden osuus % 10,3 6,2 8,5 9,0 9,6 8,6 8,8 8,5 8,7 8,4 9,2 Opetusryhmän koko 1-6 luokilla 14,8 15,9 19,4 17,3 18,9 17,3 17,0 15,1 20,0 17,0 17,2 Opetusryhmän koko 7-9 luokilla 16,5 15,7 18,4 18,0 20,0 18,6 18,1 15,8 20,9 18,5 17,5 Opetusryhmän koko 1-9 luokilla 15,3 16,3 19,2 17,4 19,6 17,9 17,6 15,4 20,5 17,6 17,4 Koulun pinta-ala m2/oppilas 12,8 13,6 13,8 12,8 13,0 13,1 16,2 12,6 11,3 13,8 Vakinaisten opettajien osuus % 72,6 89,1 91,7 71,6 73,5 89,7 67,2 85,3 77,5 80,1 Määräaikaisten opettajien osuus % 22,7 9,7 7,0 15,6 23,1 10,1 16,4 9,8 16,4 15,9 Sivutoimisten opettajien osuus % 4,8 1,2 1,3 1,1 3,4 0,2 16,4 3,8 3,1 3,6 Kelpoisuutta vailla olevien opettajien osuus % 10,0 1,8 0,7 5,4 3,6 1,3 8,3 2,3 7,0 5,2

16 4. Tuntiresursointi voi olla sama, mutta kustannukset erisuuruiset Opettajien palveluajan vaikutus lukuvuonna Palveluaikajakautuma Henkilöstömenojen kustannuskorotus palveluajan takia Palvelu Jyväskylä Korotus- aika Lohja Tampere Vantaa vaikutus Jyväskylä Lohja Tampere Vantaa 0 18 % 38 % 22 % 30 % 1,000 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 5 6 % 9 % 5 % 11 % 1,040 0,2 % 0,3 % 0,2 % 0,4 % 8 4 % 6 % 4 % 7 % 1,092 0,3 % 0,6 % 0,4 % 0,6 % % 18 % 17 % 17 % 1,158 2,5 % 2,8 % 2,7 % 2,7 % % 13 % 16 % 13 % 1,227 4,0 % 3,0 % 3,6 % 3,0 % % 28 % 35 % 22 % 1,301 11,7 % 8,5 % 10,4 % 6,6 % Opettajan palkka nousee 30 % palveluajan noustua 20 vuoteen. Korotusvaikutus yhteensä 18,7 % 15,2 % 17,4 % 13,3 %

17 4. Tuntiresursointi voi olla sama, mutta kustannukset erisuuruiset Ylituntien kustannusvaikutus lukuvuonna Ylitunnin hinta = noin 0,83*tuntipalkka ilman lisiä Ylitunteja Opettajia Ylitunteja/opettaja Jyväskylä ,5 Vantaa ,5 Lohja ,0 Ylituntien kustannushalvennus oppituntien keskihintaan Ylitunteja opetusvelvollisuuden lisäksi % Palveluaika 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3, ,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 1,9 % 2,3 % 2,7 % ,0 % 0,6 % 1,1 % 1,7 % 2,2 % 2,7 % 3,1 % ,0 % 0,7 % 1,3 % 1,9 % 2,5 % 3,1 % 3,6 % ,0 % 0,8 % 1,5 % 2,2 % 2,9 % 3,5 % 4,1 % ,0 % 0,9 % 1,7 % 2,5 % 3,3 % 4,0 % 4,7 % ,0 % 1,0 % 1,9 % 2,8 % 3,6 % 4,4 % 5,2 %

18 4. Tuntiresursointi voi olla sama, mutta kustannukset erisuuruiset Pätevyysvaikutus Pätevän opettajan lähtöpalkka on noin 2800 euroa/kk ja epäpätevän noin 2000 euroa/kk Vantaa Jyväskylä Lohja Tampere Epäpäteviä Epäpätevien osuus 9 % 3 % 13 % 3 % Kustannusten alenema epäpätevistä johtuen -2,2% -0,4% -3,3% -0,7%

19 4. Tuntiresursointi voi olla sama, mutta kustannukset erisuuruiset Luokkien 1-6 kielen opetus Opetusjärjestelyissä käytetään aineopettajaa siten, että koulun opettajilla on kaksoiskelpoisuus ja he hoitavat opetuksen. Jos aineopettajalla on jakotunteja, niin kustannukset kasvavat.. Oletukset: palveluaika 15 vuotta, luokanopettajan opv 24, aineopettajan opv 20, lomaraha 4 %, sivukulut 22 % Aineopettajien vuosikustannukset ovat alla olevassa esimerkissä Luokanopettajien ylitunteina hoidettuna , erotus Kustannusvaikutus, jos kunnassa luokkien 1-6 oppilaita on 8200, on /vuosi Kustannusvaikutus, jos luokanopettajat hoitavat kaiken opetuksen ja heillä ei olekaan lainkaan ylitunteja, jolloin jakotuntien määrä vähenee noin yhteen jokaista luokkaa kohti on tässä kunnassa yhteensä Luokkakoko 20 Esimerkki, ikäluokat keskimäärin 60 oppilasta Oppilaan Näistä Aineopettajalla tunteja Luokanopettajalla Jakotunteja/ luokanopettaja Oppilaita tuntimäärä aineopettajalla yhteensä Luokanopettajilla tunteja yhteensä ilman ylitunteja 1. lk lk lk lk lk lk Yhteensä

20 4. Tuntiresursointi voi olla sama, mutta kustannukset erisuuruiset Eli aineenopettaja luokilla 1-6 tuo lisäkustannuksia Eri kuntien tilannetta on vaikeata saada selville, mutta alla on arvioita Alakoulujen aineenopettajien pitämien tuntien määrää on erityisen vaikeata saada selville yhtenäiskouluissa Lohjalla 25 henkilöä, 365 oppituntia SA, EN, RU alaluokilla Vantaalla muutamia, kielten opetuksen hoitaa kaksoiskelpoinen opettaja Tampere paljon, lähes kaikki kielen opetus on aineenopettajien hoitamaa Jyväskylä paljon, lähes kaikki kielen opetus on aineenopettajien hoitamaa

21 4. Tuntiresursointi voi olla sama, mutta kustannukset erisuuruiset Yhtenäiskoulun mukaan tuomat lisäkustannukset Erilliset 1-6 ja 7-9 luokkien koulut verrattuna 1-9 yhtenäiskouluun rehtorin palkkausperust oppilaita e alaraja opv vuosipalkka ilman vuosisidonnaisia lisiä 20 vuoden palveluajalla Alakoulu rehtori Yläkoulu rehtori Tuntivaikutus Yhtenäiskoulu rehtori Apulaisrehtori % rehtorista Yhtenäiskoulun vuosihinta on hallinnon osalta kalliimpi kuin erillinen aa ja ya tuntia Kustannusvaikutus enintään Kustannusvaikutus vähintään 27446

22 4. Tuntiresursointi voi olla sama, mutta kustannukset erisuuruiset Henkilösivukulujen määrä on vaihdellut vuosittain ja riippuen koulun opettajien ikärakenteesta sivukulut ovat voineet poiketa paljon Vuodesta 2016 alkaen VaEL-maksut ovat alentuneet KuEL-maksujen suuruisiksi. Aiemmin peruskoulujen opettajien henkilöstösivukulu % saattoi olla jopa 3-4 % muita kunta-alan työntekijäitä suurempi. Jyväskylä TOT TOT HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Muutos Sivukuluprosentit 2,7 % 4,8 % ,4 % 23,75 % 26,45 % 26,31 %

23 4. Tuntiresursointi voi olla sama, mutta kustannukset erisuuruiset Koulujen välinen henkilösivukulujen ero on pienentynyt VaELeläkemaksujen alennuttua VaEL-eläkejärjestelmään (valtion) kuuluvat lähinnä ennen vuotta 1963 syntyneet opettajat Henkilösivukulut Tikkakosken yhtenäiskoulu 23 % 24 % 22 % Halssilan koulu 25 % 29 % 29 % Huhtasuon yhtenäiskoulu 25 % 27 % 27 % Janakan päiväkoti-koulu 23 % 25 % 22 % Jyskän koulu 24 % 25 % 24 % Pupuhuhdan päiväkoti-koulu 23 % 28 % 28 % Vaajakosken yhteisnäiskoulu 25 % 25 % 25 % Vaajakummun yhteiskoulu 24 % 24 % 25 % Keljonkankaan koulu 24 % 27 % 25 % Korpilahden yhtenäiskoulu 24 % 27 % 27 % Kuokkalan yhteinäiskoulu 23 % 27 % 27 % Säynätsalon yhtenäiskoulu 24 % 29 % 30 %

24 5. Muita laskentaa vaikeuttavia asioita Opettajien palkanlaskennan monimutkaisuus Seuraavalla dialla on kuvattu opettajan palkan muodostumista Onneksi talousarvion rakentamisessa ei vaadita kirjanpidon tarkkuutta

25 Opettajan palkan muodostuminen Lähde: OAJ+Vantaa Minimi 0 0 Keski- ja maksimiarvoissa on tarkasteltu päätoimisia ja päteviä opettajia Pätevien ja kokoaikaisten keskikokonaispalkka 3542 euroa(vantaa ) Kokonaispalkka täysiaikaisella euroa Keskiarvot Maksimit Eri opettajia

26 Opettajien tehtävät koostuvat monesta osa-alueesta Opettajien työajan mittaus , Vantaa, Espoo Opettajan työ on varsin moninaista ja siksi opettajien siirtyminen vuosityöaikaan ei helpottaisi resurssien määrittämistä ja kustannuksien arviointia Yläkoulu Alakoulu 1 Yhtenäiskoulu 1 Yhtenäiskoulu 2 Alakoulu 2 Alakoulu 3 Ruotsinkie linen koulu Alakoulu 4 Yhtenäiskoulu 3 Tehtävät Viikkotyöaika/tuntia Opetustyö 24,7 26,0 21,5 22,8 25,8 25,4 23,2 23,8 24,3 Oppilashuoltotyö 1,3 0,9 1,1 0,9 0,9 0,9 0,9 0,7 0,9 Arviointityö 1,5 2,1 2,6 3,0 1,7 1,9 3,7 3,6 3,3 Oman opetuksen suunnittelutyö 5,2 5,9 5,0 5,5 6,1 4,7 8,5 6,5 6,2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 2,2 1,6 1,8 1,7 1,6 2,0 2,1 2,3 1,9 Erityistehtävät ja vastuualueet 1,8 0,9 1,4 1,1 1,0 1,6 1,5 2,0 1,6 Yhteistoiminta 2,1 1,9 1,9 1,9 2,3 2,2 2,0 1,8 1,3 Koulutukset ja virkavapaat 0,7 0,8 0,5 0,4 0,4 0,4 1,2 0,6 0,8 Lomakkeen täyttö 0,4 0,5 0,5 0,4 0,5 0,5 0,6 0,6 0,5 Summa 39,8 40,7 36,2 37,7 40,2 39,7 43,8 41,9 40,8 Töissäolopäiviä yhteensä

27 5. Muita laskentaa vaikeuttavia asioita Erityistehtävien määrä vaihtelee kunnittain ja kouluittain Jyväskylä Vantaa AV 35,85 56,5 AX* 202,25 137,5 DE ,9 KI 26 39,75 KL 21 29,75 LV 271,2 471,31 MH 35,6 39 OX 37 52,75 TI 45,75 64,53 Oppilasmäärä noin

28 Asioita, joita on ollut vaikeaa huomioida Esim. 1. Oppilaan tuntimäärän vähentäminen ei vaikuta lineaarisesti kustannuksiin, vaan se saattaa merkitä ylituntivähenemää, jolloin kustannusvaikutus on noin % oppituntien keskihinnasta merkitä kustannusten pysymistä entisellään, jos opettajalla ei ole ylitunteja ja hänelle tulee viran tuntien täytteeksi jakotunti 2. Opettajien tuntimäärän vähentäminen kohdistuu yleensä ylitunteihin, jolloin kustannusvaikutus on noin % oppituntien keskihinnasta 3. Luokkien 1-6 ja 7-9 oppilaiden opetuksen kustannukset poikkeavat paljon

29 5. Muita laskentaa vaikeuttavia asioita Valtiovalta kohdentaa ohjaavia resursseja eri tavoin eri vuosina Kohdennetut resurssit esimerkiksi Opetusryhmien pienentämiseen kohdennetut rahat Koulutukselliseen tasa-arvoon kohdennetut rahat Digiloikka Ym. Opetussuunnitelmien muutokset vaikuttavat kustannuksiin

30 6. Resursseja jaettaessa muuttujia on paljon Opettajat Esimerkiksi Opettajien pätevyys Opettajien palveluaika Ylituntien määrä Opettajan eläkejärjestelmä (VaEL vai KuEL) Tuntijaon muutokset opetusuunnitelmassa Oppilasmäärän muutokset, esim. väliaikainen oppilasmäärän aleneminen tai kasvu Aineopettajien käyttö alaluokilla Opettajien erityistehtävät Opinto-ohjausresurssi Opettajien määrä eli käytettävä tuntikehys

31 6. Resursseja jaettaessa muuttujia on paljon Oppilaat Esimerkiksi Oppilaan luokka-aste Oppilaan tuen tarve, yleinen, tehostettu, erityinen Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Luokka-asteen oppilasmäärä (edulliset/epäedulliset oppilasmäärät esim. luokka-asteella 30 oppilasta tai 44 oppilasta Oppilaan tausta, esim. maahanmuuttaja Oppilaan ainevalinnat Koulun koko Alakoulu, yläkoulu, yhtenäiskoulu Oppilaiden tuntimäärä

32 6. Resursseja jaettaessa muuttujia on paljon Muita esimerkiksi Koulunkäynnin ohjaajien määrä Koulusihteerien määrä Yhtenäiskoulujen määrä Koulujen koko (esim. alla Pornaisten aika ideaaliset oppilasmäärät) Peruskoulun oppilaat 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk 7 lk 8 lk 9 lk Parkojan koulu Mika Waltarin koulu Pornaisten yhtenäiskoulu

33 7. Kuntien kohtaamat ongelmat Moni kunta yrittää vähäisin laskentaresurssein mm. laskea oppilasmäärien ja päätettyjen resurssien pohjalta syntyviä kustannuksia huomioida koulujen erityisyydet saada aikaan riittävän oikeudenmukainen resurssien jako koulujen kesken ennakoida kustannusmuutokset ohjata kouluja tehokkaampaan resurssien käyttöön ohjata oppimista ja opetusta verrata itseään muihin kuntiin

34 8. Vertikalinlaskentamallit Johdon työkalua on kehitetty vuodesta 2011 alkaen ja se on lähes täysin uusittu keväällä 2017 ja sitä kehitetään edelleen Selaimen SPB-budjetointimallia (Koulun työkaluaon kehitetty vuodesta 2012) kehitetään kaiken aikaa

35 VertikalinJohdon työkalussa on pystytty huomioimaan riittävän hyvin edellisillä dioilla esitettyjä ongelmia Esimerkki muuttujista ja simuloinnista

36 VertikalinJohdon työkalussa on pystytty huomioimaan riittävän hyvin edellisillä dioilla esitettyjä ongelmia Esimerkki tunteina jaettavista resursseista Vuosiviikkotunteina jaetut resurssit kouluittain Vuosiviikkotunteina jaetut resurssi kouluittain opv20 opv 18 opv 23 opv 22 opv 21 opv 24 opv22 opv 22 KielilisäA2- kieli, B2 S2, 1-9 ET 1-6 Koulukohtai nen lisäresurssi 7-9 Koulukohtai nen lisäresurssi Valmistav a Lisäopetu s Oman äidinkiele n opetus Maahanm uuttajien tukiopetu s Alue Koulupolku 287,0 1026,0 136,0 115,0 133,0 572,0 54,0 336,0 110,0 Kaakko Kaukajärven kp 6,0 36,0 3,0 0,0 2,4Annala Koillinen Takahuhdan kp 4,0 2,0 2,0 0,0 0,3Atala Kaakko Hervannan kp 14,0 120,0 5,0 3,0 106,0 15,8Etelä-Hervanta Keskusta Fista 36,0 130,0 10,0 4,0 40,0 6,6Fista Länsi Kaarilan kp 14,0 24,0 4,0 2,0 0,0 3,0Rahola Etelä Hatanpään kp 3,0 22,0 2,0 2,0 54,0 1,8Hatanpää

37 VertikalinJohdon työkalussa on pystytty huomioimaan riittävän hyvin edellisillä dioilla esitettyjä ongelmia Kouluille voidaan jakaa myös euroja ja ne muuttuvat tunneiksi Ulkopuolinen lisärahoitus Tuotantojohtaja Tunteja keskihinta-tasa-arvperiaatteella yms. Tunteja keskihinta- Esimerkki- Virka- Yli- Ohjaajan Koulu Erityistarve euroina periaatteella kustannus tuntina tuntina työnä Annala ,2-0, ,4 6,9 13,9 Atala ,1 0, ,3 7,2 13,9 Etelä-Hervanta ,1-0, ,3 6,5 13,9 Fista - 0,0-0, ,5 6,1 13,9 Rahola , , ,3 6,8 13,9 Hatanpää - 0,0-0, ,3 6,2 13,9

38 VertikalinJohdon työkalussa on pystytty huomioimaan riittävän hyvin edellisillä dioilla esitettyjä ongelmia Tunnit muuttuvat euroiksi Yhteensä Menokohta MÄÄRÄRAHA LASKELMA JOHDON TYÖKALU Opettajien ja rehtorien varsinaiset palkat Koulunkäynti ohjaajat/ avustajat Erityistehtävätja ylitunnit Ulkopuolinen Yksittäistunti Tuotantojohtaja -palkkiot (TO lisärahoitus tasa-arvo yms. ja KR) Erityistarve euroina Koulun henkilöstökulut yhteensä Sairasloma Silta, nivel, Henkilöstösiv sijaiset Tupa ukulut Annala Atala Etelä- Hervanta Fista Rahola Hatanpää Härmälä

39 VertikalinJohdon työkalussa on pystytty huomioimaan riittävän hyvin edellisillä dioilla esitettyjä ongelmia Ennustamme tulevaisuutta Henkilöstömenot, jos ajurien arvo pidetään samana kuin lukuvuonna Lukuvuosibudjetti, joka on laadittu ennustettujen oppilamäärämuutosten mukaan Oppilasmäärän tuoma muutos lukuvuosibudjettiin edellisestä lukuvuodesta Muutos edelliseen lukuvuoteen Kalenterivuosi Oppilasmäärän tuoma muutos vuosibudjettiin syyslukukauden osalta Vuosibudjetti Henkilöstömenot lukuvuonna Henkilöstömenot lukuvuonna ,0 % Henkilöstömenot lukuvuonna Henkilöstömenot lukuvuonna Henkilöstömenot lukuvuonna Henkilöstömenot lukuvuonna ,2 % ,2 % ,4 % ,1 %

40 VertikalinJohdon työkalussa on pystytty huomioimaan riittävän hyvin edellisillä dioilla esitettyjä ongelmia Nähdään tuntikertymät ja opetusryhmien keskikoot JOHDON TYÖKALU Oppilasmäärä 1-6, yleisopetus Oppilasmäärä 7-9, yleisopetus Erityisluokilla 1-9 oppilaita Esiopetus Perustuntimäärä luokille1-6 Perustuntimäärä luokille 7-9 'Erityistehtävät Laaja-alainen erityisopetus Maahanmuuttajien tukiopetus Tuotantojohtaja Ulkopuolinen lisärahoitus Silta, nivel, Tupa Tuntimäärä sisältäen tukiopetuksen ja kerhot Keskimääräinen YL opetusryhmäkoko 1-6 Keskimääräinen YL opetusryhmäkoko 7-9 Yhteensä ,9 17,8 Annala ,0 690,2 0,0 12, ,8 Atala ,0 356,1 0,0 9, ,2 Etelä-Hervanta ,0 600,9 377,7 43, ,0 17,8 Fista ,0 517,4 397,3 42, ,5 18,1 Rahola ,0 577,7 0,0 11, ,7 Hatanpää ,0 0,0 676,9 53, ,1

41 Perusopetuksen resursointi-täydellistä laskentakaavaa etsimässä Ellemme ole sitä vielä saavuttaneet, olemme varmasti jo hyvin lähellä Talouden suunnittelu ei kuitenkaan ole kirjanpitoa

42 Lisätietoa koulun kustannuksista ja opettajien palkkauksesta

43 KIITOKSIA KUULIJOILLE!