Talouden ja resurssien suunnittelu osana kunnan johtamista

Transkriptio

1 Talouden ja resurssien suunnittelu osana kunnan johtamista Euroresurssien jako kouluille Vantaa Esko Sainio

2 Esityksen sisältö 1. Opetuksen palkkauskulut 2. Mitkä menot kouluille? 3. Miten euroresurssit määritetään? 4. Miten koulu tekee käyttösuunnitelman? 5. Koulun talouden ennustettavuus ja toteutumien seuranta

3 1. Opetuksen palkkauskulut Opettajien työaika Opettajien palkka koostuu varsinaisesta palkasta ja ylituntien palkasta. Opettajien tuntien viikottainen määrä eli opetusvelvollisuus riippuu kouluasteesta ja virasta/opetusaineesta välillä (luokat 1-6: luokanopettaja 24; erityisluokanopettaja 22, (luokat 7-9: äidinkieli 18 oppituntia; muut kielet 20 oppituntia; mafykeat, mu, ku 21 oppituntia; tn, ts, li, er 24 oppituntia; muut aineet 23 oppituntia) Opetustunnin pituus 45 minuuttia. Osa opettajien tunneista on oppitunteja Osa opettajien tunneista on huojennustunteja, osa erityistehtäviä. (aa noin 2 %, ya noin 10 % oppitunneista) Opettajilla on 3 tuntia yhteissuunnitteluaikaa, jota käytetään mm. vanhempien tapaamisiin ja kokouksiin Oppituntien valmistelu, kokeitten laatiminen ja niiden korjaus tehdään em. tuntien ulkopuolella.

4 1. Opetuksen palkkauskulut Opettajien varsinainen palkka Varsinaiset palkat eivät sisällä ylitunteja. Opettajien varsinainen palkka on määritelty virkaehtosopimuksessa seuraavasti: Varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat: 1. tehtäväkohtainen palkka, joka on mm. pätevyysriippuvainen (hinnoittelutunnuksen mukainen palkka) 2. henkilökohtaisen lisä 3. vuosisidonnainen lisä (palveluaikalisät) 4. syrjäseutulisä ja yleissivistävän koulun kehitysaluelisä 5. rekrytointilisä 6. koulu- ja oppilaitoskohtainen lisätehtävä ja taito- ja taideaineiden korvaus 7. siirtymäkauden lisä/henkilökohtainen palkanlisä. Varsinainen palkka määrää lomarahan suuruuden (4, 5 tai 6 % kuukaudessa varsinaisesta palkasta)

5 1. Opetuksen palkkauskulut Opettajien palkan rakenne Lähde OAJ

6 1. Opetuksen palkkauskulut Ylituntien palkka Sana ylitunti johtaa harhaan. Ylituntipalkka on yleensä 83 % (84 % II kalleusryhmässä) hinnoittelutunnuksen mukaisesta palkasta. Ei palveluajan lisää, joka opettajilla on yleensä 20 vuoden palvelusta noin 30 %. Ei vaikuta lomarahan määrään. 20 vuotta palvelleella ylitunnin hinta on noin 60 % opetusvelvollisuuteen kuuluvan tunnin hinnasta. (toisin laskettuna opetusvelvollisuustunti on lähes 70 % kalliimpi virkatuntiin verrattuna.)

7 1. Opetuksen palkkauskulut Rehtorin ja oppilaanohjaajan palveluaikalisät Palveluaika 5 vuotta 8 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 20 vuotta Yhteisvaikutus korkoa korolle Rehtori 5 % 5 % 10% 21,3 % Oppilaanohjaaja 2 % 4 % 5 % 11 % 0 % 23,6 %

8 1. Opetuksen palkkauskulut Muiden opettajien palveluaikalisät Palveluaika 5 vuotta 8 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 20 vuotta Korotusprosentti 4 % 5 % 6 % 6 % 6 % Yhteensä Korkoa korolle 4 % 9,2 % 15,8 % 22,7 % 30,1 % Lomarahojen kasvun kanssa yhteisvaikutus noin 32,6 %

9 1. Opetuksen palkkauskulut Palveluajan vaikutus opettajan palkkaan ja lomarahaan Lehtori/ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus tai aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus Palveluaika 0 vuotta 5 vuotta 8 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 20 vuotta Yhteensä Palveluaikalisäprosentit varsinaisesta kuukausipalkasta 4 % 4 % 5 % 6 % 6 % 6 % 30,1 % Lomarahan prosenttimäärä varsinaisesta palkasta 4 % 5 % 5 % 5 % 6 % 6 % Lehtori Palkka, jossa lomaraha mukana Opetusvelvollisuustunnin kuukausihinta, kun opetusvelvollisuus on Ylitunnin hinnan perusteena oleva palkka Ylitunnin kuukausihinta, kun opetusvelvollisuus on Halvennos, kun tunnit ylitunteina -20,2 % -24,0 % -27,6 % -31,7 % -36,2 % -39,8 % Tarkastelut on tehty ilman henkilöstösivukuluja

10 1. Opetuksen palkkauskulut Ylituntien kuukausihinta Yksi ylitunti viikossa e/kk, Ylitunneista ei makseta lomarahaa Ylituntipalkkio I kalleusryhmässä HITUpalkka Opetusvelvollisuus Lehtori/ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukioopetusta antavan opettajan kelpoisuus tai aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus 2 773,19 127,87 115,09 109,61 104,62 95,91 Erityisopetuksen opettaja/ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus 2 792,45 105,35 96,57 Luokanopettaja/luokanopettajan kelpoisuus, ylempi korkeakoulututkinto, aineenopettajan kelpoisuus jossakin peruskoulussa yhteisenä opetettavassa aineessa 2 773,19 95,91 Luokanopettaja/ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus 2 567,75 88,80 Vuosiluokkien 1 6 tuntiopettaja/muu kuin edellä mainittu 1 933,37 89,15 80,23 76,41 72,94 66,86

11 1. Opetuksen palkkauskulut Yksittäistuntipalkkio Yksittäistuntipalkkio I kalleusryhmässä Opetusvelvollisuus Lehtori/ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukioopetusta antavan opettajan kelpoisuus tai aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus 2773,19 40,38 36,34 34,61 33,04 30,29 Erityisopetuksen opettaja/ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus 2792,45 33,27 30,50 Luokanopettaja/luokanopettajan kelpoisuus, ylempi korkeakoulututkinto, aineenopettajan kelpoisuus jossakin peruskoulussa yhteisenä opetettavassa aineessa 2773,19 30,29 Luokanopettaja/ylempi korkeakoulututkinto ja perus- /lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus 2567,75 28,04 Vuosiluokkien 1 6 tuntiopettaja/muu kuin edellä mainittu - EPÄPÄTEVÄ 1933,37 28,15 25,34 24,13 23,03 21,11

12 1. Opetuksen palkkauskulut Ylitunteina hoidettu opetus/uuden viranhaltijan palkkaus vertailu luokanopettaja 0 vuotta 5 vuotta 8 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 20 vuotta Palkattaessa uusi luokanopettaja 24 opetustunnilla yllä olevalla palveluajalla kustannukset ovat samat kuin alla olevalla muiden opettajien ylituntimäärällä. 30,1 31,6 33,2 35,1 37,6 39,9 0 vuotta 5 vuotta 8 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 20 vuotta Palkattaessa uusi lehtori 21 opetustunnilla yllä olevalla palveluajalla kustannukset ovat samat kuin alla olevalla muiden opettajien ylituntimäärällä. 26,3 27,6 29,0 30,8 32,9 34,9

13 1. Opetuksen palkkauskulut Ylituntien vaikutus kustannuksiin Ylituntien määrän vaikutus koulun palkkakustannuksiin, kun opv on 22. Palveluaika Opettajilla keskimäärin 0 vuotta 5 vuotta 8 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 20 vuotta 0 ylituntia 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1 ylitunti -0,9 % -1,0 % -1,2 % -1,4 % -1,6 % -1,7 % 2 ylituntia -1,7 % -2,0 % -2,3 % -2,6 % -3,0 % -3,3 % 3 ylituntia -2,4 % -2,9 % -3,3 % -3,8 % -4,3 % -4,8 % 4 ylituntia -3,1 % -3,7 % -4,2 % -4,9 % -5,6 % -6,1 % 5 ylituntia -3,7 % -4,4 % -5,1 % -5,9 % -6,7 % -7,4 % 6 ylituntia -4,3 % -5,1 % -5,9 % -6,8 % -7,8 % -8,5 % 7 ylituntia -4,9 % -5,8 % -6,7 % -7,7 % -8,7 % -9,6 %

14 1. Opetuksen palkkauskulut 22 oppitunnin hoitaminen maksaa virkaan kuuluvina tunteina/ylitunteina Palkka, jossa lomaraha mukana Ylitunnin hinnan perusteena oleva palkka vuotta 5 vuotta 8 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 20 vuotta

15 1. Opetuksen palkkauskulut Opetushenkilöstön palveluajan ja keskimääräisen ylituntimäärän vaikutus palkkakustannuksiin Noin 400 oppilaan yläkoulu, jossa yleisopetuksen tuntimäärä on 700 Henkilöstön palveluaika 0 vuotta 5 vuotta 8 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 20 vuotta 0 ylituntia ylitunti ylituntia ylituntia ylituntia ylituntia ylituntia ylituntia

16 1. Opetuksen palkkauskulut Tuntikehyksen 700 oppitunnin käyttäminen eri tavoin Kustannukset, kun henkilöstösivukuluiksi oletettu 27 %. Esimerkki yläkoulusta, opv 22 Opettajien palveluaika KOULU 1 0 vuotta 5 vuotta 8 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 20 vuotta 31 opettajaa joilla yhteensä 18 ylituntia eli noin 0,6 tuntia/opettaja KOULU 2 29 opettajaa joilla yhteensä 62 ylituntia eli noin 2,1 tuntia/opettaja KOULU 3 26 opettajaa joilla yhteensä 128 ylituntia eli noin 4,9 tuntia/opettaja

17 1. Opetuksen palkkauskulut Kaksi erilaista tapaa käyttää euroa palkkoihin koulussa, jossa opettajakunnan keski-palveluaika on 15 vuotta ja keskimääräinen opetusvelvollisuus on 22. Henkilöstösivukuluiksi oletettu 27 %. Koulu A) 31 opettajaa, joilla keskimäärin 0,4 ylituntia Koko koulussa tunteja yhteensä 695 tuntia. Koulu B) 28 opettajaa, joilla keskimäärin 4 ylituntia Koko koulussa tunteja yhteensä 730 tuntia. tuntia

18 1. Opetuksen palkkauskulut Ylituntien poistaminen Yhdistetäänkö luokkia vai nostetaanko kustannuksia? A. Luokan B. Luokan Luokka oppilasmäärä Tuntimäärä oppilasmäärä Tuntimäärä 7a b c d e f g h i a b c d e f g h i a b c d e f g h i Nostetaan kustannuksia. Poistetaan ylitunnit, jolloin tulee palkata uusi opettaja, jotta luokkakoko ei kasva sarakkeen A koosta. Vuotuinen kustannuslisäys on noin euroa. Kasvatetaan luokkakokoa sarakkeen B mukaiseksi, jolloin ylitunneista voidaan luopua. Vuotuinen kustannusvähennys on noin euroa.

19 1. Opetuksen palkkauskulut Linkkejä PAKETTI_V_2012_2013.PDF

20 Mitkä menot kouluille Kuntakohtaisia kustannusjakautumia 2011 Lähde: Kouluikkuna Pienet hankkeet euroa/oppilas Sisäisiin vuoksiin sisältyvät pääomakustannukset euroa/oppilas Kiinteistöjen ylläpito euroa/oppilas 5000 Sisäinen hallinto euroa/oppilas 4000 Muu oppilashuolto euroa/oppilas Ruokailu euroa/oppilas kiinteistökustannuksineen Kuljetus euroa/oppilas Opetus euroa/oppilas 0 Yrityksistä huolimatta tiedot eivät ole aina yhteismitallisia.

21 2. Mitkä menot kouluille Vantaan perusopetuksen tilinpäätös vuosi % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 7,3 % 9,8 % 24,9 % 52,1 % Muut Johto ja yhteiset to Valmistava opetus Muut keskitetyt meno Oman äidinkielen ope Suomi toisena kielen Aamu- ja iltapäiväto Keskitetyt menot Oppilashuolto, ruoka, osa avustajista, psykologit Kiinteistöt Koulujen käytössä

22 2. Kouluille jaettujen menojen kulurakenne 2011 Vantaalla jossa mukana opetuksen ja hallinnon palkat (ei avustajat) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 40 % 30 % OPETUKSEN HENKILÖSTÖKULUT 20 % 10 % 0 %

23 2. Mitkä menot kouluille Kokemuksia Vantaalta Vantaalla 1990-luvun alun laman aikaan säästettiin ensimmäisenä vuonna tuntikehyksessä. Uskottiin, että koululla voidaan löytää taloudellisesti tehokkaampia ratkaisuja kuin virastosta määräten muutos 1980-luvulta (?) otettiin käyttöön oppilaskohtainen voucher, johon vaikutti mm. oppilaan luokka-aste, koulun koko, erityisopetuspäätökset Alussa ei ollut opettajien palveluajalla vaikutusta Erityisopetuspäätösten huomiointi johti päätösten tehtailuun Epäpätevien jättäminen huomioitta aiheutti sen, että jotkut koulut palkkasivat paljon epäpäteviä opettajia. Päätösten tekijät eivät tienneet mihin rahat riittävät kaikkeen oli vastaus, että koulu päättää rahankäytöstä. Uusilla rehtoreilla oli vaikeata tietää, miten paljon tunteja voi opettajille antaa/minkä kokoisia ryhmiä voi perustaa.

24 3. Miten Vantaalla koulujen euroresurssit määritetään Virkaehtosopimusta tulkiten määritetään oppilasmäärään pohjautuva tuntiresurssi. Tuntiresurssi muutetaan koulun opettajien palkkausprofiilin mukaan euroiksi. Saatuun euromäärään lisätään esim. tarvikkeet ja palvelut

25 3. Resurssien jakoperusteita Vantaalla Rahoituslaskelman perusteet 1 RYHMÄKOOT YLEISOPETUKSESSA Keskimääräinen ryhmäkoko ja minimijakoporras, 1-2. luokat opp Keskimääräinen ryhmäkoko ja minimijakoporras 3-6. luokat 19,8 24 opp Keskimääräinen ja maksimiluokkakoko 7-9. luokat 22,5 25 opp Keskimääräinen ja maksimiryhmäkoko TN/TS, 5-7. luokat opp Keskimääräinen ja maksimiryhmäkoko 7. lk KO opp Keskimääräinen ja maksimiryhmäkoko FY, KE:n oppilastöissä opp Keskimääräinen ja maksimiryhmäkoko biologian oppilastöissä 22,5 25 opp Keskimääräinen ryhmäkoko valinnaisaineissa 20 opp Tukiopetus yksittäisinä tunteina vuodessa oppilasta kohti 1 Osa-aikainen erityisopetus: oppilaita/opettaja vkt/opettaja Opinto-ohjaus: oppilaita/opettaja/luokkamuotoisessa 150 opp/opettaja 300

26 3. Vantaan perusopetuksen rahanjakomalli Säädetään opetuksen järjestämisen perusteita mahdollisimman optimaalisiksi käytettävissä olevien taloudellisten resurssien mukaan. Perusteita ovat mm. luokka-astekohtaiset/aineittaiset ryhmäkoot erityisopetuksen ryhmäkoot erityisopetuksen määrä* tukiopetuksen tuntimäärä osa-aikaisen erityisopetuksen määrä tukiopetuksen määrä opinto-ohjauksen määrä opettajain koulutuksen määrä sairaslomasijaisten käyttö maahanmuuttajien opetuspanostus vieraitten kielten määrä ja resurssit

27 3. Oppilasmäärätiedot syötetään laskuriin. Esim. Kaikki oppilaat yhteensä Askiston koulu Hakunilan koulu Hakunilanrinteen koulu Havukosken koulu Hevoshaan koulu Hiekkaharjun koulu Hämeenkylän koulu Yleisopetuksen ryhmissä olevien oppilaiden määrä luokkatasoittain Erityisluokat: 9-vuotinen oppivelvollisuus esiluokan oppilasmäärä 1. lk:n oppilasmäärä lk:n oppilasmäärä lk:n oppilasmäärä lk:n oppilasmäärä lk:n oppilasmäärä lk:n oppilasmäärä lk:n oppilasmäärä lk:n oppilasmäärä lk:n oppilasmäärä Esiluokkien määrä Erityisesiluokkien määrä 1-2. er.luokkien määrä 1 0, er.luokkien määrä er.luokkien määrä er.luokkien määrä 2

28 3. Koulun palkkausprofiili syötetään laskuriin

29 3. Jakoperusteiden ja oppilasmäärien sekä palkkausprofiilien muutokset näkyvät heti kustannusvaikutuksina Kaikki yhteensä Laskurin kenttiä nollaamalla voidaan simuloida eri kustannusvaikutuksia.

30 3. Mitkä seikat pitää huomioida, jos siirrytään koulujen euromääräiseen resursointiin? Opettajien palkkausjärjestelmän monimutkaisuus Opettajien palveluaikalisien suuri vaikutus Eri luokkatasoilla eri suuruiset kustannukset johtuen eri tuntimääristä ja eri oppiaineista ja opettajien opetusvelvollisuuksista. Ylituntien määrä vaikuttaa olennaisesti koulun kustannuksiin. Opettajien palkka vaihtelee pätevyyden mukaan huomattavasti. Koulun määrärahat vaihtuvat lukuvuosittain talousarvio tehdään kalenterivuosittain. Kuukausittaiset kustannukset vaihtelevat paljon. Koulun koko vaikuttaa oppilaskohtaiseen hintaan. Oppilasmäärän muutoksista aiheutuvat määrärahamuutostarpeet erisuuruiset kuin oppilaskohtainen keskihinta. Erityisluokat, koulun alueen väestön sosio-ekonominen tausta Opettajakunta saattaa vaihtua lukuvuoden vaihtuessa. Rehtorit tarvitsevat talouskoulutusta. Muutokset pitää osata tehdä niin, että koululla tehtävä työmäärä ei olennaisesti kasva. Ainakin siirtymävaiheessa rehtorit tarvitsevat myös tuntimääräarvioita. Resurssien jaon tulee olla oikeudenmukaista ja läpinäkyvää. Äitiyslomasijaiset viranhaltijan palkallisen sijaisuuden ajalta, pitkät sairaslomat

31 3. Rehtorin suunnittelutyön tueksi on olemassa tuntilaskelma

32 3. Rehtorin suunnittelutyön tueksi on olemassa myös määrärahajaottelu. Rahat eivät ole korvamerkittyjä.

33 3. Määrärahan muutos muutostarpeen mukaan ja oppilaskohtaisen keskihinnan mukaan Alaluokkakoulujen, yhtenäiskoulujen ja yläluokkakoulujen hinnat vaihtelevat Jos lasketaan määrärahan muutos kehysmuutoksen mukaan Jos lasketaan määrärahan muutos jakamalla palkkamääräraha oppilasmäärällä Ekoulu /oppilas YHkoulu /oppilas YHkoulu /oppilas Akoulu /oppilas Akoulu /oppilas Ykoulu /oppilas Ykoulu /oppilas 4 720

34 3. Edellisen ja seuraavan dian perusteella Koulujen määrärahat tulee määrittää jollakin muulla tavalla kuin keskihinnalla. Määrärahojen jaon ja käytön suunnittelussa pitää ottaa huomioon budjettivuoden ja lukuvuoden eriaikaisuus.

35 3. Resurssien jaon Määrärahojen Todellisen kuluman Kuvassa oppilasmäärä kasvaa yhteensovittaminen

36 4. Miten koulu tekee käyttösuunnitelman? Vantaalla rehtorit tekevät annettujen euroresurssien käyttösuunnitelman SAP-taloushallinnon järjestelmään marraskuussa. Ongelmia mm. Resursseista ei ole laadittaessa tarkkaa tietoa Käyttösuunnitelma tehdään vuositasolla ei lukuvuositasolla Käyttösuunnitelma tehdään marraskuussa, jolloin palkkausmenot on kiinnitetty seuraavan heinäkuun loppuun asti jo keväällä. Seurantajärjestelmä ei ole riittävän kehittynyt Rehtori ei näe yksityiskohtaisia kuukausittaisia koulunsa palkkauskustannuksia

37 5. Talouden toteutumien seuranta Onko koulun käyttösuunnitelman toteutumisen ennustaminen mahdollista? A. Sillä koulujen kuukausittaiset palkkamenot muuttuvat 1. lomarahojen takia 2. oppilasmäärän muutosten takia lukuvuoden vaihtuessa 3. ylitunnit maksetaan elo-syyskuulta lokakuun palkanmaksun yhteydessä 4. opettajakunnan vaihtumisen myötä lukuvuoden vaihtuessa B. Tarvikehankinnat keskittyvät kesään

38 5. Koulun lukuvuoden ja kalenterivuoden eriaikaisuus voi aiheuttaa kuminauhailmiön, jos käyttösuunnitelma on laadittu epätarkasti Kuukausikulutus Määrärahat kuukausitasolla kevät 1 syksy 1 kevät 2 syksy 2 kevät 3 syksy 3 kevät 4 syksy 4

39 5. Talouden toteutumien seuranta Henkilöstökustannukset koulu A kuukausittain

40 5. Talouden toteutumien seuranta Henkilöstökustannukset koulu B kuukausittain

41 5. Talouden toteutumien seuranta Erään koulun kuukausittaiset menot: aineet, tarvikkeet, tavarat , , , , , , , ,00 0, ,00

42 5. Talouden toteutumien seuranta Henkilöstökulut, tarvikkeet ja palvelut: kuukausittainen käyttö HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

43 01-yy 02-yy 03-yy 04-yy 05-yy 06-yy 07-yy 08-yy 09-yy 10-yy 11-yy 12-yy 01-yy 02-yy 03-yy Talouden toteutumien seuranta Luokkien 1-6 koulujen kuukausittaiset palkkakulut ilman lomapalkkajaksotusta ja henkilösivukuluja

44 01-yy 02-yy 03-yy 04-yy 05-yy 06-yy 07-yy 08-yy 09-yy 10-yy 11-yy 12-yy 01-yy 02-yy 03-yy Talouden toteutumien seuranta Luokkien 1-6 koulujen kuukausittaiset palkkakulut ilman lomapalkkajaksotusta ja henkilösivukuluja

45 01-yy 02-yy 03-yy 04-yy 05-yy 06-yy 07-yy 08-yy 09-yy 10-yy 11-yy 12-yy 01-yy 02-yy 03-yy 5. Talouden toteutumien seuranta Yhtenäiskoulujen kuukausittaiset palkkakulut ilman lomapalkkajaksotusta ja henkilösivukuluja

46 5. Talouden toteutumien seuranta Yläkoulujen kuukausittaiset palkkakulut ilman lomapalkkajaksotusta ja henkilösivukuluja yy 02-yy 03-yy 04-yy 05-yy 06-yy 07-yy 08-yy 09-yy 10-yy 11-yy 12-yy 01-yy 02-yy 03-yy

47 5. Talouden toteutumien seuranta Henkilöstösivukulut vaihtelevat kouluittain nuorten ja vanhempien opettajien erilaisista eläkejärjestelmistä johtuen. Henkilöstösivukuluprosentti punaisella

48 5. Mistä koulujen kustannuserot johtuvat? Tuntikehyksessä ei ole kaikkia tunteja esim. opetusvelvollisuuden huojennuksia Yhteisten opettajien kustannusten jako Koulu ei ole käyttänyt kaikkia resursseja/on käyttänyt enemmän Palkkausprofiillit vaihtelevat Henkilöstösivukulut vaihtelevat riippuen opettajakunnan ikärakenteesta, Opettajien ylituntien määrät jos ylitunteja on enemmän koulu halpenee jos vähemmän koulu kalliimpi

49 5. Seuranta Seurantaa vaikeuttaa se, että kuntien käyttämistä palkanhallintaohjelmista ei saada otettua sellaista erittelyä jossa näkyy keille kaikille sijaiset mukaan lukien on maksettu palkkaa ja kuinka paljon. Ennustettavuuden takia koulun käyttösuunnitelma tulee laatia joko kuukausitasolla tai ainakin lukukausitasolla.

50 5. Kuukausiseuranta saattaa helpottaa. Kirjauskausi HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT

51 Laadukas johtaminen ministeriön laatukriteereiden mukaan Molemmat Kriteeri tai kuvaus Pedagoginen johtaminen Osallistaminen Vuorovaikutus Kehittäminen Strateginen johtaminen Selkeät tavoitteet Yhteinen suunta Arvot Talousjohtaminen Resurssit ja tarpeet Toiminnan suunnittelu Henkilöstöjohtaminen Rekrytointi Osaamisen johtaminen Vantaan kaupunki, Ilkka Kalo, Tapio Lahtero, Esko Sainio, pojory 51

52 Machiavelli muutoksesta teoksessa Prinssi (1514): Mikään ei olen niin vaikea suunnitella, minkään onnistuminen ei ole niin epävarmaa, ja minkään toteuttaminen ei ole niin vaarallista kuin asioiden uudelleen organisointi.

53 Machiavelli jatkaa Sillä hän, joka muutoksen esittää, saa vihollisekseen kaikki ne, jotka hyötyvät vanhasta mallista ja saa korkeintaan laimeaa tukea niiltä, jotka ehkä hyötyvät uudesta mallista.