KALASTA KAHISEVAA. 2flI4 202() SISÄS J()MIN KALA I AI (fljsryhmän KI1III I ÄMIX()II.)IIMA Liisa Häme, Päijänne-Leader

Transkriptio

1 2flI4 202() SISÄS J()MIN KALA I AI (fljsryhmän KI1III I ÄMIX()II.)IIMA Timo Meronen, Keski-Suomen kalatalouskeskus Janne Ruokolainen ja Torni Ranta, Hämeen kalatalouskeskus Liisa Häme, Päijänne-Leader KALASTA KAHISEVAA

2 I<ALASTA KAHISEVAA 1 II/VI Iii RI1A. 1. I\(IIUtLI/()LI1 yiiinci /S{)1 UI/ulf)! 4 2. Il)I!llIll1II (1)111. /lliel/, (ll,lk(illuk(i/(it(llllli(l(!l Ilykyliil/Il lslil/(ili, (. l<li/t)lo/!(l/ I1 Il1/l!(I( )IIi,!I!I/I( tuiitul/tl llli/ll,/ ulilliiltl /ILI((Il l III1I((iIlolK,lI/t/IoII(I(r1 tiiliifl( 8 loii/li/1t/il1ll()iiot, l<llil<li1i1.l Jl IIl1It! () () AriuiittikiIiukui v(i(ilk.lyitl)/iuuult( liu/ 1(iviIj( IyI1 SijUiI/llIllOFlj//l <( 1<1!IOIl!(1, Kvki tliiut( l! iiiiu.i, lulottii t.i/khkl,! t.lri<lt(lli;l Alliiii,/LtIklIl,IlIk!u vll(iiklytiniiuiiiutllrui FIHuv,I i irkiiiuiilli /IvIlJIyll II/l!)I1II!I)IllIlJ!l/Illl(S,i ji l<ouvolui aiiju(u! tuirnirlilrllliock)t, kl1! \Jsijrvtll Ill)Itukll!tliS,llIiIl/ 4. Toiminta alunn 5. Visio tun!liollilun kl1101 l i inilli ll!i/illlii nllult!(,urssit Ilyu(iylltdl!Illl(I),.1lrvi liui! I1lrlkI<((ll Jui I1lkuklIrr1l 11 SVt/(J 1 analyysi 12 lllljd s((i 6. Tavoitteet jo toim(!ipit( et 1:3 33 Rapu 15 Kalastusmatkailu 15 l<alan kiytt(i ja 16 Hallinto 16 nuurisokisvatus 7. Yhteistyökurnppnnit 18 Oppilaitokset 18 Asiantuntijatahot 8. Alueen kortat, Lecider -ryhmät 18 19

3 alueeseen Alnrl1attik Ilastuksen käyttäö soveltuv vesipinta alaa kertyy yliteensa lloifl KH/a1?/o1Idvn iiialidollistllidol toiniinta aliivc/ia Toi ninta alueen vsixtot km iluvat Kyniijoen p vesistä Ilueeseen. Suurin osa alueesta ki uluu S[lllr Päijänteel vesistöak leeseon. Lisäksi alueen kaakkoisosassa sijaitseva Vuo iijärvi 1 kuuluu Mantyl n lljilfl reitin valan IlileoSoon ja ilueen otoläisimillät osat Kyniijoori pä h ä FäijäI1no Lsl(Ior, \/ni, Jyväsriilii, \/ilsni, [1a itiltikoliitys, l lijois IKynnui kasvu ja EI taloudellisesti kaikkia hyödyttävää. Ammattikalastajat etsivät ennakkoluulottomasti lisätuot kasvun myötä ammattikalastuksen saaliin ja kalankasvatuksen lisäkasvun tuotto yksikköä kohden kasvaa. Tällöin myös heikompien kalakantojen vallitessa elinkeinokalatalouden toimintaedellytykset säilyvät. saavat lisää edellytyksiä toiminnalleen. Tehokkaiden toimintatapojen ja jalostusasteen ja -muodoista. Tuotantoketjun eri osat toimivat saumattomasti yhdessä, jolloin toiminta on toa matkailukalastuksesta. Ammattikalastajien tuella matkailu- ja matkailukalastusyrittäjät Sisä-Suomen alue tunnetaan laadukkaista kalatuotteistaan sekä hyvistä tuotantotavoista Visio toim/alueen kala taloudesta edesauttaa yhdistämällä se muihin aktiviteetteihin tai vaikkapa ammattikalastukseen. kuitenkin saalisvarmuudeltaan hankalia. Siksi kalastusmatkailun kannattavuutta voidaan Koko toimialueella on edellytyksiä matkailukalastuksen lisäämiselle. Karut vesistöt ovat nonravintokasvatuksen tuotannosta on sijoittunut Keski-Suomeen. ja joitakin teuraskalaa tuottavia laitoksia. Lisäksi merkittävä osa eteläisen Suomen luon Toimialueen pohjoisosassa liikevaihdoilisesti merkittävin elinkeinokalatalouden toimintamuoto on kalankasvatus. Alueella on useita suuria istukastuotantoon keskittyneitä laitoksia työlästä. Eteläiseilä Päijänteellä ammattimainen verkkopyynti on melko vähäistä. Keski- ja Pohjois-Päijänteellä kuhan verkkopyynti on paikoin hyvinkin kannattavaa, tosin myönnetty 6 troolilupaa. Arnmattikalastuksen tärkein saaliskala yleisvesillä on muikku. Päijänteen ammattikalastuksen kannalta yleisvesillä on iso merkitys. Sinne on vuosittain elinkeinon ylläpitämiseen. nyt pikkusiikaa, osa on panostanut jatkojalostukseen, jolloin pienemmätkin saaliit riittävät tilanteen mukaiseksi. Osa kalastajista on hakenut pyyntialueita muilta vesistöiltä tai pyytä Päijänteellä kuitenkin voimakkaita, ja niiden ennustarninen on hankalaa. Päijänteen trooli kalastajat tiedostavat tilanteen ja ovat pystyneet sopeuttamaan toimintansa kulloisenkin Tällä hetkellä varsinkin eteläisen Päijänteen muikkukanta on vahva. Kannanvaihtelut ovat lytyksiä maila (Pihtipudas) ja Padasjoella. Kalasatamnien puute heikentää ammattikalastuksen edel oririorri; flsoe[i luokkaan. Alueella toimi [luin 32 kokoaikaista ammattikalastajaa. Toimivia jäävät hyvin pieniksi. Pääosin alueen vesistöt kuuluvat vedenlaadultaan joko hyvään tai kalastamia alueella on vain kolme, Pohjois Keitoloon Luotolansaaressa (Viitasaari), Koli vesiniassat tasaavat laitosten tuottainia a Ivirniepäästöjä, joten rii den yrnpäristävaikutuksot ve5ien virh a in iat ovat suuria, joten vosityksestä on harvoinniin on pulaa. Lisäksi suuret Ii Iitaaria. Myös kai nkasvatukselle on varsin hyväl olosuhteet, sillä suurten reitti Sis Evninii klllt (uv;;1lil( tlllc(1o-;tlll S(its l1;1ll II l(ior [yllll1 III VI S 1 II J/1

4 1 IaIaaIutisryIi iiiiii kokoa iiiisiroscssi Paijäiuie l (sider ry:n toimilinarijolitaja Liisa 1 läine otti Kala t(srd riil putiooksi ensirnniäi sen kerran 1 aijaiiteuii ympäristön ja Kyuienlaaksoni Leader r-ylinnioni tapaaniiisessa hotelli Tämän jälkeen aiheesta on keskusteltu Fllniksa tvattaessa. Syksyllä 2012 Inaelliin kalataknisryhiniän inahdollisiiinku lvittäniiseeu rahoitusta 1 lä uneen i Ely keskukselta rahoitus uiyonimnet[n. Tominiinanlohtaja Liisa Härne kävi haastattelennassa toimivien kalatalousryhniiemn aktivaat toreita: Hatvaa Kajaanissa Pekka Sahiamnaa Jnvalla ja Risto Tolosla Ruukissa :3. Näiden tapaamnisteni aikana syntyi kuva siitä, miten kalatalous ryhmän strategia kannattaa rakentaa ja niillaisia tuloksia voidaan odottaa. Samalla keskus [oltiin kaikkien kanssa tulevash yliteistyösta sekä muista mahdollisista yhteistyön iuodoista kalah ilousalueiden Leader ryhmien välillä. lenvo j , Varsinainen selvitystyö päätettiin aloittaa Padasjoen ammattikalastajien tapaamisella, sillä heidän tiedettiin olleen edellisellä kerralla varsin varautuneita, heillä on ollut useampia omia hankkeita ja lie kokivat että kalatalousalueella ei ollut heille mitään uutta annettavan. [omien yms. vuoksi ensimmäinen palaveri päästiin pitämään Padasjoolla Läsnä olivat: Veli Heinonen, Eero Koivu ja Mika Vail Padasjoelta ja Jorma Kääpä Kuhmoisista. Kalastajat olivat hyvin selvillä kalatalousryhmnien toiminnasta nykyisellä ohjelrrmakaudella ja olivat myös hahmottaneet niahdollisuuksia omalla alueella. Todettiin yhdessä että jokelaisten kalastajien toiminta sekä erityisesti kalasatama ovat halukkaita toimimaan tenä osaamiskeskuksena alueella. Yhteyshenkilöksi lupautui kalastaja Veli Heinonen dasjoelta. padas Yleisiä aktivointitilaisuuksia järjestettiin 3, ensimmäinen Vääksyssä hotelli Tallukassa 23.4., läsnä oli 22 henkilöä. Teuvo Hatva kertoi Kainuun-Koillismaan ryhmän toiminnasta ja tuloksista, yleisö oli kiinnostunutta ja keskustelu vilkasta. Yleisöltä kerättiin omia ideoita ja toiveita lapuilla, joita palautettiin 10 kappaletta. Yksimielisesti todettiin, että alueelle vitaan kalatalousryhmä. Seuraava tilaisuus oli hotelli Laajavuoressa Jyväskylässä, jonne odotettiin vielä enemmän osallistujia, sillä alue oli huomattavasti suurempi. Keski-Suomen ryhmissä oli tiedonkatkoa ja yhteensattumia, joten paikalle saapui vain 3 osallistujaa. Teuvo Hatva ja Pekka Sahama olivat kertomassa omista ryhmistään ja jättivät materiaalinsa myöhempää käyttöä varten. Keski-Suomessa järjestettiin vielä toinen aktivointitilaisuus 28.5., täällä käytettiin materiaalia ja paikalla oli 21 osallistujaa. Keskustelu oli jälleen vilkasta ja varsin yksimieli sesti todettiin jälleen kalatalousalueen saaminen tärkeäksi. Tilaisuudessa lupautuivat dyshenkilöiksi: Kalastaja Juha Piilola, toiminnanjohtaja Arja-Leena Peiponen Viisari, nu Vilkkilä Jamk, Esko Lehtinen Witas ja Anssi Saari. saatua yh Pa tar yh Han

5 - Erillisia neuvotteluja on pidetty Jari Oksasen kanssa (aloitt massa uutta kalatukkua / ka laiijalostarnoa Viksyssä), keilhänieslari Teiju Vesan (ii IlIi Tallukk;i) ja Riista ja kalata london liitkiiiiiislaitoksen seka koulutuskeskus Salpauksen op1tajioii kanssa. Erikseen kutsuttiin neuvottelutin asiantuntijat,jijssi Kuusela, Martti Puska, Janne Ruoko Iaiiien ja Saku Salonen. Heistä kilr ifiitiiksen perusteella tämän strategian asiantuntija )slmuden kirjoittajaksi v ilittiin Janne RuokoI minni Hämeen kalatalouskeskuksesta. Strategialuonnos ( )ii lähetetty mielipiteitä ja t yderitäinistä varten ylmteysheiikiläillc 1 ().(.2Oi 3 [alaute oli rakenlava;i ja enttamn perusteellista, sitä saat mi oli (tett1i hiuoniioon lopullisessa Versiossa. viditä henkilöltä, palautteet 2. Ioiiiiin(a-aliic Fästä puuttuu sui ri osa osa aikaisista ammattikal istajista. Kalastajien todellinen määrä lienee ainakin Päijät Hämneen osalta huomattavasti suurempi. Määrä tarkentuu uuden ka lastajarekisterin valmistuttua. Maakunta ja Leader-ryhmä Kunnat 1 Ammattikalastajien luku KESKI-SUOMI j määrä Viisari ry Kannonkoski, Karstula, Kiri- 15 nula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pih tipudas, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekosken maaseutualueet. Vesuri ry Jämsä, Kuhmoinen, Keuruu, 4+J:klä (0-2) Multia, Petäjävesi sekä Jy väskylän Korpilahti Jyväsriihi ry Laukaa, Muurame, Uurainen 2+ J:klä (0-2) ja Jyväskylän maaseutualu eet (lukuunottamatta entistä Korpilahden kuntaa) Maaseudun kehitys ry Hankasalmi, Joutsa, Konne- 5 vesi, Luhanka ja Toivakka PÄIJÄT-HÄME Päijänne-Leader ry Akkala, Hartola, Heinola, 5 Padasjoki, Pertunmaa ja Sysmä ETPÄHÄ ry Hollola, Hämeenkoski, Kär- 1 kölä, Nastola ja Orimattila (Lahti) KYMEN LAAKSO Pohjois-Kymen kasvu ry hittija Kouvolan maaseutu- 0 alueet

6 () 3. A 1 uccn cliii kci tioka lat a 1011(1(11 iiykyt ila n kii va Lis Ka Iatalouil (11 inalidol 1 ISU ud et toim I1 Itic l la Toiniii ta alueou vesistot ktitiluv ö Kyinijoei päävesistöah ieeseen (14) Suurii i osa alueesta ta i kuuluu Suur Päijäiitecn V( sixtöalueeseeu (14.2). Lisäksi alueen kaakk( )isosassa sijits(va \Julujärvi kuuluu Mänityharjun reitin valiinn;n liieesecnn (14.9) ja alueen eteläisinirnät osat Kymijoen ueosoeu (14.1). Aninnattikalastuksen käyttöön sovelttiva vesip ii alaa kertyy yl itoon nsä noin nol itaaria. Myös k n unk isvatukselle on varsin hyvät olosui itoot, sula si nurton reittivosien virtaainiat ovat suuria, joten vesityksestä on harvonirnin Ofl 91 ilaa Lisäksi suuret vesi nassat t saavat laitosten tuottamia r vinnepäästöiä, jotou niclou ynipä ritöv;nikutuksot jäävät hyvin pieniksi. P»nni alueen vesistöt kuuluvat vedunilaadiiltaan joko hyvään tai ennuniaisoeri luukkaani. Suurimpia pistokuorninitukscn löi itoitä ovat yl idyskuntajötovodet ja niietsötoollisuudeni paas töt. Nämä eivät kuitenkaan useimmissa tapauksissa aiheuta haittaa kalasttnselinkoinulk. Joillakin alueilla tilanne on jopa päinvastainen, sillä lievä ravinnetason lisäys kasvattaa vosistön tuottokykyä muuten karussa vesistässä. Tällaisia alueita on mm. Keski-ja Poh jois Päijänteellä, missä kuhasaaliit ovat huomattavasti vesistön puhtaamnpia osia parempia. Toisaalta muikkukani iat ovat vahvempia karuilla alueilla. Pienemmillä pistekuormittajilla, kuten kalankasvatuksella, ei ole suurta merkitystä tuselinkeinon kannalta. Merkittävin vesistökuormituksen aiheuttaja on tällä hetkellä tuotanto. Sen aiheuttamat liukenemattoman orgaanisen aineksen, lähinnä humnuksen kalas päästöt ovat vakava uhka koko kalataloudelle. Humus pilaa kutualueita, ohentaa järvien turve tuottavaa kerrosta ja limoittaa pyydyksiä lisäten näin työmäärää. Lisäksi tummentunut vesi ja lisääntynyt orgaanisen aineksien määrä muuttaa koko ekosysteemiä. Turvetuotannosta on jo nyt aiheutunut vakavia haittoja muun muassa Tainionvirran alueella ja Keski-Suomen vesistäissä, erityisesti Pääjärven alueella ja Saarijärven reitillä sekä Keuruun - Multian eella. Keski-Suomen maakuntakaavaan tehdyt uudet turvetuotantoaluevaraukset uhkaavat lisäksi mm. Kivijärven altaan kalataloutta. Karkeasti jaoteltuna Päijänne jakaantuu karuun eteläosaan ja rehevämpään pohjoisosaan. Pohjoisosan rehevyys johtuu lähinnä sellutehtaiden ja suurten taajamien vaikutuksesta. Siitä huolimatta pääosa Pohjois-Päijänteestäkin kuuluu vedenlaadultaan hyvään luokkaan. Etelään päin mennessä suuri järviallas veden laatua ja Virmailanselältä etelään päin sijaitsevat selkävedet kuuluvat erinomaiseen luokkaan. Muut Keski-Suomen reittivesistöt kuuluvat pääosin joko hyvään tai erinomaiseen luokkaan. tasaa Alueen pienempien järvien tila vaihtelee erinomaisesta välttävään. Kemiallisen arvioinnin perusteella kohtalaisiksi luokitellut vesistöt näyttäisivät olevan tuottoisia kuhavesiä. saalta luontaista lisääntymisen merkitystä kuhakantojen vahvistumiseen on selvitetty hyvin vähän tai ei ollenkaan, joten istutustenkaan merkitystä hyvien kantojen ylläpidossa ei voida sulkea pois. Tiedon lisääntyessä pystytään paremmin arvioimaan luontaisten jen kykyä kestää korkeampaa kalastuspainetta. Toi kuhakanto alu

7 7 Pulitaiinniissa iiienostyvat usein nuiikku ja siika. V(xleillaatIi ei siis ole ratkais(va tekijä arvioitaessa vesisläjen k;ilataknid Ilista luottoa ja nierkilyslä kalasluselin keinon kannalta. järviss vlttinättä Fällä hetkellä varsinkin eteläisen Päijäiiteeii nitiikktikanti On vahva. iniirivaihiteltit ovat Päijäriteehlä kuitenkin voiniakkuta, ja iii den oiiiiiistariiii ien on hank; ilaa. Keskiniärin kan nanvaihtelu kulkee noin kyn IIiieiiei Vuoden sykleissä \/nn in vuosina iiiuikkukanta on ollut (ks. kuva 1), mutta Voi r iuahtaa taas lähivuosina. Päijäriteen troolikalastajat tiedos[avat tilanteen ja ovat pystyne 1 s peiutt uuaani toimintansa kulloisenkin tilanteen mukaiseksi. Osa k lastajista on hakentut pyynitialueita nuujilta vesistäiltä h.ii PYYtänyt pik nousussa knsiik;ua, OSa 011 paniostanitit jatk0hk)stuik5(ei1, jolloin pieruenninniätkin saaliil uiittäv-it elinkei miori ylläpitärriiseeri Päijäniteen ani iattikalastuksen kannalta yleisv sillä on iso nierkitys. Sinne on vuosittain rnyäiinetty 6 troolilupaa. Annmattikalastukscn tärkein u; uliskala yleisvesillä on rnuikku Vuosittainen yleisveden anninniattikalastukseii unuikkus i ulis on vuiidellut vuodesta n. 340 tonnista (v. 1999)8 tonniin (v. 2005). Toiseksi tärkeimmän kalalajin, sijan liii ovat olleet keskimäärin hiukan alle 9 toi mm. Suurimmillaan ne olivat vuonna yli 45 tonnia, kun taas vuonna 1999 saalis oli ainoastaan 4,5 tonnia. s yksikkösaa Trooli- ja nuottapyyntiä on lisäksi korvattu verkkokuhastuksella, jolla on huonojen muik kusaaliiden aikaan saatu hiukan lisätuloja. Keski- ja Pohjois-Päijänteellä kuhan pyynti on paikoin hyvinkin kannattavaa, tosin työlästä. Eteläisellä Päijänteellä ammattimai nen verkkopyynti on melko vähäistä. verkko p I-flhiI jt tuore Liline ::: [j* taimen kuha 0 siika muikku Vuosi Kuva 1: Päijänteen yleisveden kokonaissaaliit vuosina Päijänteen alapuohisella Ruotsalaisella tilanne on hyvin erilainen. Siellä muikkukanta on pitkään ollut vahva. Siitä huolimatta alueella on hyvin vähän varsinaista ammattikalastusta. Tämä johtuu osittain vesialueen repaleisesta omistuspohjasta, osin yleisestä epäluulosta

8 x ail1rlllt1ikllls1tlsll kolli;lii1. \Jlrsinkiu tr00likll-lstis R1l0tSllliselll Iank;llln Vlillt0(I1t015l. iti lluollrlulttl all1eelll 011 i ;ill(ir lilfin tiooli1tli V(s lllj(sl1 o1t1istaj111 lllval [KskIHlIoI1ussa klllj IlllInI1 ulihkuil kalastus keskittyy pääasiassa Keitoloello ja Etolä Konneve(lelfe. Kyseisten V( -lstäjeii niuikkukannat ovat kollillullison lii(lskasvliisia ja pyyntikoko riain ollen piorieliko. [ aijaiiteestä poiketen ko. järvillä on edufleen myös iuuikuii iii ttai sta. )llj ls lail iteellä inuikkukanta on ollut heikohko jo jeininän aikaa, edelli nen iso ikältiokka syntyi vuonna Kalastajilta saadun tiedon mukaan on rnuikkua Iroo lahti lijois l jänteellä vain vähän parilla viime vuonna. IOi1)ifltJ JItIe(?I1 elinkeinokalataloudeii tilanne 1oirIlialtie on pitkänlll;lllinen, ja elinkeitiokalataloiden pai[l0[nste(1 vai itelevat htioinatta vasti elelä polijoissiniiitaari liikuttaessa. Alueen eteläosassa, Kyrutetifaaksossa, on hyvin vähän ehinkeiniokalataloutteeri liittyvää toimintaa. Vesijärvellä oit jonkin verran amrniattika lastusta, itiutta ei kalanjalostusta. Etelä ja Keski Päijänteellä oti runsaasti arririattikalas tusta. Siellä pääosa saaliin arvosta koostuu troolareiden muikkusaaliista. Tällä alueella on kalan jalostus ollut lähii iiiä pienlirnuotoista savustusta ja filnointia. Toisaalta uutta jalostus toimintaa on alkanut hiljalleen viritä. Pohjois-Päijänteellä ja sen lähialueilla sijaitsevilla pienemmillä järvillä on jonkin verran suomukalan verkkopyyntiin perustuvaa ammattikalastusta. Tavoitelluin saaliskala on kuha, mutta myös ahvenelle, siialle ja hauelle on ollut markkinoilla kysyntää. Nykyiset saahismää rät riittävät tällä hetkellä Keski-Suomen kysynnän kohtalaiseen tyydyttämiseen. Toimialueen pohjoisosassa liikevaihdollisesti merkittävin elinkeinokalatalouden toimintamuoto on kalankasvatus. Alueella on useita suuria istukastuotantoon keskittyneitä laitoksia ja joitakin teuraskalaa tuottavia laitoksia. Lisäksi merkittävä osa eteläisen Suomen luon nonravintokasvatuksen tuotannosta on sijoittunut Keski-Suomeen. Kalanviljelylaitoksista osa on keskittynyt ruokakalan tuotantoon, mikä on johtanut lievään alituotantoon istukas puolella. Istutuskalan kysyntä sen sijaan ei ole juurikaan vähentynyt, joten uutta kapasi teettia istukastuotantoon tarvittaisiin kipeästi. Luonnonravintolammikkoviljely on tällä hetkellä murroksessa kasvattajien ikääntymisen vuoksi. Uusia kasvattajia tulee alalle vähemmän kuin vanhoja poistuu, ja pieniä lammikoita on jo poistunut jonkin verran käytöstä. Pinta-alallisesti isoimpien kasvattajien osalta tilanne ei ole vielä kovin hälyttävä, mutta tulevaisuudessa lammikkokapasiteetti ei näillä näkymin ole ainakaan lisääntymässä. Kysyntää mm. kuhanpoikasten osalta on jo nyt enemmän kuin tuotantoa. Ongelman muodostavat tällä hetkellä myös lähes kolmekymmentä vuotta käytössä olleiden altaiden käyhtyminen ja suuret vaihtelut kasvatuksen onnistumisessa. Selvää syytä tai syitä lammikoiden tuottavuuden alenemiseen ei ole pystytty luotettavasti selvittämään, vaikkakin joitain yhteyksiä mm. ravinteiden niukkuuteen on havaittu. Koko toimialueella on edellytyksiä matkailukalastuksen lisäämiselle. Karut vesistöt ovat kuitenkin saahisvarmuudeltaan hankahia. Siksi kahastusmatkailun kannattavuutta voidaan edesauttaa yhdistämällä se muihin aktiviteetteihin tai vaikkapa ammattikalastukseen.

9 () I.opjsiv(s1( I1 [ iiiknissi oli kski[1yiiy1 iii[ jotka lyä(lyntvit Äik-kon reiliri kalastusi alidollisutiksia n nipiiis;ti. Kalas tusolaiiiyksi t0ilo1hiil yhtä lailla koskikoliteillo kuin jäivillokin. Yl1l(i;tyu kalastni uiltieoii, oslklsktirltion ja ynttajien k( ken onkin luonut hyvät edellytykset rnatkulun kohittyrnisollo Linkissa. Muilla jarvialtioilla Keski Suomessa kalastnsriiatkailuhirjontani on melko vä lin tii (I ()ll(1iikiifl. V(sis1j(I1 tnloniuit I1iili(10llisi[[HJ(t ovi1 vijuis1i liy riynnettyjä. Kalastnsmatkailukoliteet elävät tällä hetkollä luljusta vaihetta kotimaan kysyn Iiäii tan1ttiiihsosta j()htiicil. /\ieinrnat niarkkiiioiiiti ja tliottoistalliishankk(51t eivat ole pys Iyiieel lnoiiiaan pysyviä toiniijoita nlkornan niarkkinoiiitiin, eikä yriltäjillä ole valmista ver kostoa ylitoisrnarkkinointiin tai iiiyyntirerikaaseori. Jokainen toimii nioinniän tai vähennnän yksin ja omilla resurssoillaan. lnvestoinineissa ollaan tällä hetkellä VaroVaisia, joskin seiv tarvetta rakenteiden ja välineiden liankinitaani on niin. uusien asiakasnyliniien houkuttele miseksi olemassa. Järvikalastustuotteiden lisääminen edellyttäisi mm. venekali iston Ii sännistä, laitnri ja satarnarakenteita, jäähiileasennan perust;nnista jne. Lankaan matkailuyrittäjät toivoivat enemmän yhteistyötä eri toimnijoideri kesken Selvää kysyntää olisi istulnsten suunnittelnlle yhteisesti viemkkäisille koskikohteille, yhteismyynnin ja asiakasvaihdon järjestämiselle, uusien ohjelmapulveluiden, kuten riuotta ja rysäkulas tusretkien sekä kalan käsittelyyn ja valmistumiseen liittyvien ohjolmnupalveluiden ketuttelyl le. Tällaisten tuotteiden rakentaminen edellyttäisi eri toirnialojon yrittäjien, kuten ammatti kalastuksen ja elintarvikealan ammattilaisten yhteistyötä. Toimivia kalastamia alueella on vain kolme, Pohjois-Keiteleen Luotolanisaaressa (Viitasaa ri), Kolimalla (Pihtipudas) ja Padasjoella. Kalasatamien puute heikentää animattikalastuk sen edellytyksiä. Ainakin Vesijärvelle ja Pohjois-Päijäriteelle on pitkään kaavailtu kalasa tamaa, mutta kustannussyistä sitä ei ole saatu rakennettua. Myös muualla kalastuksen lisääminen edellyttäisi käsittelytilojen rakentamista ja vanhojen kunnostamista. Toiniintarnuodot, kai akannat ja muut resurssit Alueen ehinkeinokalataloutta on arvioitu ns. sijainninohjaustyöryhmissä sekä Keski- Suomessa, että Hämeessä. Seuraavissa kappaleissa on esitetty yhteenvedot seuraavista työryhmäraporteista: Ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelma Keski-Suomessa (Keski-Suomen ELY-keskus, 2011), Vesiviljelyn sijainninohjaus Keski-Suomessa (Keski- Suomen ELY-keskus, 2011), Ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelma Hämeessä ja Pirkanmaalla (Hämeen ELY-keskus 2011) sekä Vesiviljelyn sijainninohjaus Hämeessä ja Pirkanmaalla (Hämeen ELY-keskus 2011). Lisäksi kalakantoja ja muita resursseja on käy ty läpi puhehinhaastattelujen ja muiden tausta-aineistojen valossa. Arnmattikalastimksen vesienkiyttösuunnitelma Keski-Suomessa, tulosten tarkastelua Ammattikalastajiksi on raportissa laskettu ne kalastajat, joiden tuloista vähintään 30 % muodostuu kalastuksesta. Koko Keski-Suomessa asui ammattikahastajia yhteensä 27. Asuinkunnan perusteella ei kuitenkaan välttämättä voi päätellä kalastukseen käytettäviä vesialueita. Järvialtaista ammattikalastusta oli yhdeksällä. Sekä ammattikalastajien, kalas tusalueiden isännöitsijöiden, että ELY-keskuksen työryhmän mielestä ammattikalastus soveltuisi huomattavasti useammalle järvelle. Tämä ei koske troolikalastusta. Troohikalas

10 11) tuks(u rr 5(JVelt1iVit ainoastaan PäijäI1I1e, KOF1I1eV051 ja K(itole, joissa nykyiselläänkin troo lataan. Siksi arirrnatlikala tuksen Ii ranurien tarkoiltaisi talviiitrotta, rysä ja verkkopyyiinin lisääniisti. \Jririiearkoirnr rnyos krtiskipyyrrii on lisiärityriyl arnirirttikalastajkui keskurides sa. /\iniriattikalastukseri jrtkuviiris Näyttä F<-;ki Siuurressa kolituuhiselta, sillä yli puolet kertoo jatkavarisa k l;shist;i yli kyrunienen vuotta. Kuri t(lririköisesti osa kalastajista vielä pys tyy sukupolveuvailidokseuii, ja uusiakui kalastajia olisi tulossa, ei ole syytä olettaa kai rsta jitiäänen 0leVin Iskiissa. Jos kalastuksen edellytyksiä pystytään parantamaan, voidaan klstjaiiirää jopa selvästi lisätä. Iärkeirniiiät aiiunattikalastuksen kannalhrvuuheri ja sitä kautta Irnukultelevuuteeri vaikut tavia tekijöita ovat lupa alueiden saatavuus, kalakaritojeri tila ja saaliin käsittelyä lielpotta vat ratkaisut, kuten kalasataniat. Uutena mahdollisuutena pidetään vajaasti hyödynnetty jen kalakantojen pyyntiä ja poistokalastusta Näiden kannattavuus riippuu kuitenkin siitä, pystytäänkö s r; iliit käsittelemään karun r[h rv isti. Perkuulaitteit ja muuta tekniikkaa on kyl lä kehitelty, niutta vielä ei olla päästy riittäviiri ratkaisuihin kannattavuuden varrnistamisek si. Vesiviljelyii sijainninohjaus Keski-Suomessa, 1 ulosten tarkastelua Keski-Suomen ELY-keskuksen ylläpitärnään vesiviljelyrekisteriin kuului vuonna 2010 yli teensä 130 kalanviljelylaitosta tai -lammikkoa. Näistä 113 oli onki-, luonnonravinto- tai ra pulammikkoja. Ruokakalantuotantoa harjoitti 10 laitosta ja poikastuotantoa 14 laitosta. Osassa oli molempia. Poikas- tai ruokakalantuotantoa harjoittavia yrityksiä oli 11. Keski- Suomi on valtakunnallisesti erittäin merkittävä kalanviljelyalue. Raportin perusteella kalanviljelijät eivät näe suurtakaan tarvetta toiminnan viemiseile uusille alueille. Mahdollinen lisäkasvu pyritäänkin tuottamaan jo olemassa olevilla laitoksilla. Valtaosa laitoksista arvioi toiminnan jatkuvan vielä vähintään 10 vuotta, lähes puolet on ilmoittanut jatkavansa yli 20 vuotta. Investointitarpeita ilmoitettiin olevan ainakin uuden kiertovesilaitoksen ja emokalalaitoksen rakentamiseksi. Uusia investointeja tarvittaisiin mm. istutuskalan tuotantovajeen poistamiseksi. Ammattikalastuksen vesieiikäyttösuiinnitclma Hämeessä ja Pirkanmaalla Ammattikalastuksen katsotaan soveltuvan erityisesti Päijänteelle, mutta myös Jääsjärvelle, Vesijärvelle ja Ruotsalaiselle. Myös Konnivedellä sekä Vehkajärvellä ja Vesijako-järvellä katsotaan olevan edellytyksiä ajoittaiselle tai pienimuotoiselle ammattikalastukselle. Päijät Hämeen vesistöillä täplärapu lisää huomattavasti ammattikalastuksen edellytyksiä. Vesiviljelyn sijainninohjaus Hämeessä ja Pirkanmaalla Suunnitelma-alueella sijaitsee kahdeksan (Päijät-Hämeessä viisi) toimivaa kalankasvatus laitosta. Lukuun ei ole huomioitu luonnonravinto-, eikä rapulammikoita. Laitosten pääasial linen tuotantosuunta on poikasmateriaalin kasvatus joko istutuksiin, tai jatkokasvatukseen ruokakalaksi. Suunnittelualueen vesiviljely-yrityksillä ei ole halukkuutta siirtyä nykyisiltä tuotantopaikoilta muualle. Yhtä lukuun ottamatta heillä ei ollut myöskään halukkuutta lisätä tuotantoa nykyisellä paikalla. Näyttääkin, että varsinaisten kalanviljelylaitosten, tai niiden

11 ka[siteetin lisääi1 iiselle ei Päijä[ Hänieessä ole edellytyksiä. Korkeintaan toollisl udet hukk;lärnpölälitkloii yliloyleen rakenriellivilla laitoksilla nähdään olevan ()dellytyksiä Päi jät l läiiieessä. Foisaalta tällaisia paikkoja ei ole krhn yksi, UPM: n Heinolan flnlinqselln tehdas. Luonnonravink)kasvatus voisi olla nykyistä l iajaniittaiseiiipaa, mutta sopivista lamrnikoiden paikoista on n ilaa. Kouvolan alueen )imiu(junuodot, kalji(anfla( ja II1LILIL resurssit 1 äiiuui kappaleen tie(jol on saatu pääosin piilielirili;uistttelinn. HaasLuteltavina ovat olleet Mikko M ilm ni tsähallituksesta, Vesa Vauriinen Kaakkois Suorneri ELY keskuksen kalas talousryliästä, Martti 1 uska Kymenlaakson kalatalonskeskuksesta ja Janne Raunio Ky mlioeil vesi a yrnpär st(5 ry: stä. Kouvolan seudulla tuntuisi olevan kysyntää paikallisista kalatuotioista, mutta KouVolan alueen järvillä ei juurikaan harjoiteta ammattimaista kalastusta. Tärnä johtunee einmmäk seen järvien pienestä koosta ja lupien saannin Fiunkaluudesta. Kala ja rapukannat sen sij iai i ovat varsin hyvät ja riittäisivät ammattikalastuksen tarpeisiin (Mikko Malm, suull. tiedonanto. Ennen amrnattikalastuksen aloittamista on varrnistettava, että kaikissa tarkoi tukseen kaavailluissa vesistöissä solmuvälirajoitukset ja muut säännökset on laadittu siten, etteivät näiden suhteellisen pienten järvien kalakannat vaarannu. Kouvolan järvistä Vuohijärvi ja jossain määrin Pyhäjärvi ovat ainoita, joihin ammattimainen muikunkalastus voisi sopia. Tuolloinkin kysymykseen tulisi lähinnä nuottaus. Troolikalas tusta lienee alueella melko hankala, ellei mahdotonta, järjestää. Kartoittamattomana mah dollisuutena voitaisiin nähdä pienemmillä, kuitenkin hyvillä kuhajärvillä, kuten Lappalan-, Rapo- ja Haukkajärvi. Tähän ryhmään voisi laskea myös Pyhäjärven. Kalastuspamnetta sopivasti jakamalla ja kalakantojen tilaan sopeutetulla verkkopyynnillä voisi alueella toimia kaksikin ammattikalastajaa. Kalastuksen lisäksi myös ravustuksesta voisi saada lisätuloja. Lisäksi alueella on runsaasti kysyntää hoitokalastuksen suorittamisesta. Tällainen toiminta sopii hyvin ammattikalastajien toteutettavaksi. Ainakin Vuohijärvellä on ollut täpläravun kaupallista ravustusta. Vuohijärven täplärapukan ta on tosin kärsinyt aggressiivisesta rapurutosta (Martti Puska, suull. tiedonanto), mutta näyttäisi olevan toipumassa (Mikko Malm, suull. tiedonanto). Myös Kymijoella on siellä täällä vahvat täplärapukannat (Vesa Vanninen, suuli. tiedonanto). Alueella toimii jonkin verran kalastusniiatkailuyrittäjiä, mutta surin osa heitä painottaa toi mintansa merialueille. Kymijoen vetovoima ja alueen järvien hyvät kuhakannat luovat kui tenkin kohtuulliset puitteet kalastusmatkailun kehittämiselle. Lisäksi Kimolan kanavan avaaminen veneilykäyttöön tuonee lisäpuhtia matkailuun. Vesijärven hotoka1astussaaiiin hyödyntäniiaien, järvi Iuoi!-hankkeen uusi näkökulma Vesijärvellä on jo vuosikymmenten ajan harjoitettu hoitokalastusta. Hoitokalastussaaliin elintarvikekäyttöä on pyritty kehittelemään, mutta varsinaista läpimurtoa ei ole vielä saatu. Kalaraaka-aine saadaan kyllä laadukkaasti käsitellyksi ja jalostetuksi kuluttajatuotteiksi. Suuri ongelma on tuotteen korkeaksi muodostuva hinta, joka johtuu pääosin suuresta työ-

12 Kauppaketjujen jci 1 2 niäärlistä. Kvitti5t (ivat ota lihikalaa tiiottvisiiiisa, koska NorlH lohta saa aina halvoiiiinal 1 a. \fesijärven lioitokalastussaalin käsittolyä lioll)oitaixi yli(iisietiy perkai jik11i5lait()5, joka VoiSi toimia kalasataiiian ylitcy(1 sä tai vaikkapa jomikuim vainnimi jalostuslaitoksomi yhteydessä. Lailoksehla kalat voitaisi ii käsitellä perkiitista iii;is iksi asti. Saiiiaami ylitey teen olisi hyvä saada miiyös tunnelipakastin kalamassan nopeaa s ikastamnista varten. Täl laisella jarjostelyllä saataisiin turhat kiilj tuksel pois. Kun k ;ittlytekniikkaa saataisiin vielä tehiokkaartirilaksi ja käsityövaihieita vali( miliäksi, saataisiin kustamnitiksetkin si. ilhiaisemmnik 4. I()iI1IiIII ailiceii S O I aiiaiyysi eiiraavassa taulukossa on esitetty alueen kelinkeimiok; atahideii vahvinidet, Imeikkoudet, niahdolhsutidet ja uhat. SVVOT analyysin tarkoitus on ettää tiivtelmnä soikoista, jotka on otetliva huoniioori alueen elinkeim ()kalataloutta kehitott essä. Myöl iemmimnissä kappaleissa vataan tuulukoni tärkoinnipiä kohtia ja esitetään n demi perusteella toiniem ipide ul idotuksia tavoitteiden asettamiseksi. Vahvuudet Paljon puhtaita vesistäjä, kulojen laatu, eri [yjesti maku hyvä Täplärapukannat lisäävät kalastuksen kan nattavuutta Ammattinsa hyvin osaavat ammattikalasta jat Terveet kalanviljelylaitokset Olemassa olevat kalasatamat Suuret markkina-alueet lähellä *kala tuo reena kauppoihin Alueella on alan koulutusta sekä ammatti koulu- että yliopistotasolla RKTL, ELY-keskukset ja neuvontajärjestöt yhteistyökumppanina Ammattikalastajien hyvä keskinäinen yh teistyö - Heikkoudet Karujon vesistöjen tuotto on ajoittain ja pai kallisesti heikko Toiminta-alueella ei ole juurikaan sopivia lisäalueita kalankasvatuslaitoksille Kalankasvatusyritykset eivät ole innokkaita laajentamaan toimintaansa n ä ivettym i ne n? Kalasatamien ja muiden tilojen puute Joidenkin kansanryhmien kielteinen suhtau tuminen ehinkeinokalatalouteen Hajanainen vesialueiden omistus Kalakantojen voimakkaat vaihtelut Matkailukalastuksen edellytykset ovat/koetaan_heikkoina Kalastuksen lupa-alueiden rikkonaisuus Mahdollisuudet Lähikalan kysyntä kasvussa Yhteistyön kehittäminen eri elinkeinojen välillä Tekniikan kehittyminen U hat Tuontikala valtaa markkinoita Ammattilaisten vanheneminen ylivalta Kansainväliset markkinat Lupien saanti on hankalaa - Matkailun, erityisesti kalastusta arvostavien Kallis vierastyövoima, kuormittaa yrittäjiä venäläisturistien lisääntyminen alueella

13 Sisä Suonrei Toh K1lIatII11 r1 lisäällnnen kiplflvu1 toi iokas hyödyi iliiuii ion sekä arnniattiklsttiksossa että kai islusrnalkai lussa 1uoreen kalan ja kalatti tioi(lvn vienti Pieta Mii alueelle Kalakaritojen ileikkollelnillell Polttoaineen [iinnannousu syö troolikalasta jien kannattavuutta Turvotuotaniion aiheuttamat lluiiiluisj)äästäl 5. /isio toiiiiiii(l( cli IoIIataIOLl(It S(a Sisä Suonieri aitio tuiiiiietaaii laadukkaista kalattiotteistaari sekä hyvistä tuotant()tavoista ja -muidist;t. Tuiotantoketjuiit en osat toititival satiniahoniasti y (Jossä, jolloin toiminta on taloudellisesti kaikkia liyödyttävää. Ari inattikalastajat etsivät ennakkoluulottomasti lisätu()ttoa mnatkailnkalastuiksesta. Amiinu ittiklstajier tuella riratkailu ja niatkailukalastusyrittäjät saavat lisää edellytyksiä Ioinininalleoii. kkarden toiniiutatapojemi ja jalostusasteen kasvun niyätä ainniattikalastuksen saaliin ja kalankasvatuksen lisäkasvun tuotto yksikköä kohden kasvaa. Tälläir 1 nyös heikomnpien kalakaritojen vallitessa elinkeinokalatalouden toimintaedellytykset säilyvät. Kotimaisille ja Pietarin alueen matkailijoillo tarjotaan laadukkaita ja yksilöllisiä kalastusmat kailutuotteita. 1 kalatuotteet kuuluvat kaikkien luaturavintoloiden ruokalistoille omassa maakunnassa sekä parhaiden ravintoloiden valikoimiin pääkaupunkiseudulla ja Pietarissa. Kalan ja kalajalosteiden logistiikka on kehitetty taloudelliseksi ja tehokkaasti, joten tänään kalastettu ahven on savustettuna pietarilaisen ravintolan keittiössä jo ylihuomenna. Oman alueen kala ja kalatuotteet ovat tärkeä osa lähiruokaa ja aktiivisesti mukana sen markki noin nissa. Kalastusmatkailu tuo alueelle matkailijoita kotimaasta, Keski-Euroopasta ja etenkin Pieta rin alueelta. Alalle on syntynyt uusia, monipuolisia ja kielitaitoisia yrityksiä mutta myös ammattikalastajat ovat luoneet omia, korkeatasoisia matkailuun liittyviä tuotteitaan. 6. Tavoitteet ja toimenpiteet Toimialueen eri osien elinkeinokalatalouden kehittäminen aloitetaan niiden omista vah vuuksista. Keski-Suomen alueella kannattaa siis tukea kalanviljely-yrityksiä sekä ammatti kalastusta, Päijät-Hämeessä ammattikalastusta sekä kalanjalostusta ja Kymenlaaksossa luoda elinkeinokalatalouden käynnistämiseile riittävät edellytykset. Kaikilla alueilla on kui tenkin huomattava, että mitkä tahansa hyvin toimivat kalatalouden tuotantomuodot paran tavat muiden tuotantomuotojen toimintaedeilytyksiä. Kun esimerkiksi ammattikalastus tai ruokakalan kasvatus tuottavat riittävästi tuoretta kalaraaka-ainetta, ovat myös kalanjalos tuksen edellytykset hyvät. Tällöin myös ammattikalastuksen saaliille on käsittelijöitä ja ky syntää. Vahvojen tuotannonalojen kehityksen rinnalla voidaan muitakin saada elpymään. Kun yhteistyö koko Sisä-Suomen kalataiousalueella saadaan hyvin käyntiin, löytyy tällaisia toisiaan tukevia tuotantomuotoja jo nykyisellään varsin paljon. Toimintaa on kuitenkin kehi tettävä, jotta kysyntä ja tarjonta sekä ammattiryhmien, että ammattilaisten ja kuluttajien

14 vlill saadaan paremmin kol1taanmaan. Fasaisen raaka aineen saaiavmiii(len vanmlmstamnh seksi kehitehiin edelleen I)mkmtmIsmm mhd Ili-amuksia ja pyrihiän pienentäniään katisivaihte luita kalaraaka aineen mtavuu(jessa. T liteisty()iii1iotojeii, tekmiikoiden ja riarkkimi)innimm kehityksen riiiisillm on pi(j(llavm i-ilia tliotteid(ii ja toiiiiiiinin luidimn kehittämnisti (d( Ivon. Kuri laan kiodrik toturit(eim pe rmistuva iiiirlikmiv;m laadukkriudesta, on iriarkkinointi hiiomnattavastm helpompaa. Esimerkiksi läijäiit((i1 yl(isve(ieii ;mnmmimmattikal;nstajat ovat tähänkin asti pitäneet kirjaa iaiiistaum ia tehneet yli eistyötä viranoni risteri ja tutkijoiden kurissa. Lisäksi Simonmeni sis;ivesihimi1iutti kistujillu on käytössään ISo gopi :?U0t ltjrjosteniä. Kestmmiättäiniään iuiiskik seemi ei varimiastikaaim ole syy istytty, nimi ilta siitä hmmolimmmutt;m amnrmmuttikuntu;i vaivaa riisteki latulieri iim;mine. Siksi k)iminltutuvoist;r kertovua tiedotiista ja lhir1i()k ijh1miks0i1 lukemiin vaa mimarkkinmoinitia on lisättävä. Lisäponttu nmarkkinomnmtiimm voidaan saada MSC semii[ikuutilm. r 1S(; sei-titikmatti;:m kalastajat voivat hakea ainakin mnumkunm, smian ja kulman osalta. Seitili kaatti on melko kallis. Siksi kulatalousrylimnän tulee tukea kalastajia sertifikuutin hankin riassa. Alueen torveystarkastajia koulutetaan ymnn rärtärnään klmikäsittelyä ja k mia alaa yleem isä ja pyritään toimimaan heidän kanssaan yhteistyössä uusien käsittely ja jalostmistilojerisa suunnittelussa. Eri oppilaitosten ja asiantuntijatahojon kanssa tehdään yhteistyötä tlmottoh den laadun ja hygieniatason parantamiseksi. Kalanviljelyä tuetaan kannustamalla yrityksiä nykyaikaisemman tekniikan käyttäänottoa tukevalia toiminnalla ja hankkeilla. Tällaisista teknisistä parannuksista niainittakoon kierto vesitekniikka ja maa-allasten korvaaminen keinoaltailla. Luonnonravintolammikkokapasi teetin lisäämisen mahdollisuuksia selvitetään ja luonnonravintolammikoiden rakennus- ja kunnostushankkeita käynnistetään. Samalla uusien, luonnonravintolammikoissa kasvatet tavien kalalajien tuotantomahdollisuuksia selvitetään. Ruokakalantuottajien toimintaa pyri tään kehittämään joka osa-alueella. Kalanjalostusta pyritään kehittämään kannustamalla uusien tuotteiden suunnitteluun ja ideointiin. Kalanjalostuksen tilojen ja laitteiden rakentamista ja kunnostusta tuetaan rahoi tuksella ja tiedonhankinnalla. Ammattikalastuksen ydintoimien kehittämiseen ei varsinaisesti ole mahdollisuuksia, sillä suurin osa ammattikalastajista on hyvin ammattitaitoisia. Lisäarvon tuottamiseksi ammatti kalastukselle tulee kalastajia tukea uusien innovaatioiden, kuten perkuukoneiden kehitte lyssä. Myös uusien, nykysäännökset täyttävien perkuutilojen rakentaminen toisi lisämah dollisuuksia kalastajille. Kalastajien oman saaliin jatkojalostus toisi myös lisäarvoa saaliille. Lisäksi uusia ammattikalastajia voidaan saada hankkimalla heidän käyttönsä uusia kala vesiä. Lisäpotentiaalia olisi ainakin suomukalan, erityisesti kuhan verkko-ja rysäpyynnin lisäämiselle vajaakalastetuilla järvillä. Myös pienimuotoinen kalastajakoulutus on tarpeen. Koulutuksessa painotetaan yrittäjyyteen liittyviä seikkoja sekä luodaan verkosto, jossa uusi kalastaja pääsee tutustumaan toisten kalastajien toimiviin käytäntöihin. Samalla voidaan järjestää kalastajien ergonomiaan ja työssä jaksamiseen tähtäävää kolutusta.

15 u kv. niin : (Ii isin k ii 1sIuAs a i uiui i i11ii ilsi i v ni i ui ic )i ilullaa Iyoliisyyskoii Juu lk5( fl ni yiii(!.yo.? JO /ylh? Jo uiasi 1/U i u ka,issa, / )1k1 val,ntsö ivu//a 0(1 ulislii nii kuiva ui ui n ulisla ja vain uiil yhh n;1 yuv( 1 Jo ).;1( )1 kayk 1Iäviss[iä, 1. 1 oiinialncen etelapiioliskoll;u vallitscvat vahvat taplaiapuikarunat pyritaaru saiiuuaan toiiok kaaninian arnit uttirn;uisoiu pyyiunru piiriin. Rapujcii pyyruli i ;äilytysta ja jatkojalostnsta tuo taan kehitystyötä raluoittainalla ja iuivcstointiluankkcita käy iuistänuållä. L rityistä hnonnuta tulee kiinnittää alle 11 cm: n rapujen iuyö(lyntänuseen. Näinä yksilöt eivät tahdo enää käy (ia kaupaksi. Kun pienten rapujen niäärä lisääntyy, oui inalulollisla, eila rapiijen kasvu py sälityy jo alle 11 C1IL ii nnttaisiiia ja kanuat jäävät kokonaan luyödyiulämällä. Kotiutus ja tukmstiilnsten ansiosta täplärapiikanuiat ovat valivistuneet myös Pohjois Päijänteellä. Jotkin osakaskunnat ovat jo aloittaneet mviistiisliipien myynflifl. Jos kannat osoittautuvat riittävän vai ivoiksi, arninattikalastukselle av intun c uvustukson myötä uusia niahdollisni iksi myös Päijänteeri pohjoisosissa Hnnkonihio: HHVI isttiks(fli merkitys rnntknilutu inttoona On kasvanut, alueella jätjvstvtääri vriosittaiii tavustuksvi 1 SA/1 usa!, joidci 1 Oli iiualirollista kehittyä sllureksikn 1 Iapalitu,riaksi, joka lisää ravui u tunnettu itilta ja jakaa raputietoutta. Kalastusina tkail ii Kalastusrnatkailun tukemiseksi lisätään alan toimijoiden yhteistyötä. Myös investointeja rahoitetaan kalastusniatkailutoiminnan kehittämiseksi. Samalla kehitetään ja testataan eri laisia ohjelmapalveluita. Ammattikalastajia kannustetaan matkailun hyödyntämiseen lisätu lonlähteenä. Ryhmien viemiseksi vaaditaan vuokraveneen kuljettajan iupakirja. Lupakirja koulutusta annetaan arnmattikalastajille ja muille halukkaille hankkeen kustannuksella. Koulutuksen voivat järjestää paikalliset oppilaitokset. Kalastajien uusiessa venekalustoaan kannustetaan heitä hankkimaan myös matkailijoiden kuljettamiseen soveltuvia veneitä. Hankeaihio: Päivä kalastajan kanssa: matkailija ostaa tuotteen, jossa kalas tusalukselle otetaan esim. korkeintaan kaksi henkilöä kerralla. Edellisenä päi vänä he saavat tietoiskun tehtävistään ja toiminnasta aluksella. Heille jaetaan ja esitellään varusteetja niiden käyttö. Kalastuksen aikana he avusta vat aluk sella sovitusti. Tuote on eksklusiivinenja sillä on luonteensa mukainen hinta. Matkailua suunnataan kotimaan lisäksi Pietarin alueelle, joten yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville järjestetään kielikoulutusta. Vaativampia asiakkaita varten kehitetään tulkkien verkosto, jolta saadaan apua joko puhelimitse tai paikan päällä. Tämä parantaa myös alueella asu vien venäjänkielisten työllisyyttä. Matkailijoille järjestetään myös kalankäsittely- ja kalaruokakursseja osana ohjelmapalvelui ta. Kalastusmatkailu liittyy kiinteänä osana Päijänteen kansallispuiston ekosysteemipahvehujen kehittämiseen. Kansallispuiston tavoitettavuus paranee sitä mukaa kun muukin järvellä hikkuminen ja matkailijoiden palvelu lisääntyy.

16 1 ( Ki J,in kdy( t() Ja II twrisokisvatiis SIsä sn)i1iei1 kalataloimiyliiiiä taijo;ia kotiliiille ktunroiltiokkaioimintaa, jossa yksi koulu luokka saa telioslettiia kala;liis;ilaii ja kalankäyläu opetusta koko ala asteen ajan. Lapsille ja nuorille 1 1 ;tt ii alueella jo nyt kalasiusluirejä, tätä toi inntaa Ievitetääii koko alueelle ja toimintaa tehostetaan jotta kalankäytön tietous leviää ja nuoret kiinnostuvat myös kalas tuksesta aunnaltina. Kalaiikäyiiö ja käsittelyiietoutti (siistetään tnk)iskuiiia kri yms. tatd1tlnussa, kylillä Voi laan jarjestää kaiaruok ikt iss Nuoret p ui n et eivät välitön iättä osaa enä käsitellä kalaa, joten iläi(ieil Iapahtiiinion kautta saadaan lähikalalle uusia käyttäjiä ja ehkä myös uusia kalasl iji; hallinto Yksi alueen 1 nacior ryhmista vastaa kalatalousryhmän hallinnosta Palkattava aktiv; iattori tulee sen työn tekijäksi, saa sieltä riittävän ol ijauksen ja työyliteisöi i tuen tehtävälleen. Hal linto hoitaa kaiken aktivaattorin toiniiritaan liittyvän paperityöri, jotta hänen työaikansa voi daan käyttää tehokkaasti ohjelman toteuttamiseen. Hallinnoiva ryhmä huolehtii myös koko 7 Leuder ryhrnän säännällisistä tapaamisista, jois sa seurataan ohjelman toteutumista sekä kehitetään muuta ryhmien välistä yhteistoimin ta a Aktivaattorin tärkein työkalu tulee kuitenkin olemaan perustettava kalatalousjaosto, joka valitsee tuettavat hankkeet ja toimenpiteet sekä ohjaa aktivaattorin käytännön työtä. Kala talousjaostoon valitaan Ammattikalastajien, kalankasvattajien, kalanjalostajien, kunkin alu eellisen neuvontajärjestön, RKTL:n. oppilaitosten ja ELY-keskusten edustajat. Talo usa rvio Julkinen rahoitus vuodessa, yhteensä kuntarahoitus 10 % , yhteensä Leader ryhmät sopivat oman alueensa kuntien kanssa kuntarahasta. Osa kunnista on jo sitoutunut tähän virallisia päätöksiä myöten. Aktivaattorihankkeeseen käytetään noin puolet käytettävissä olevasta rahoituksesta. Sii hen sisältyy aktivaattorin palkka ja matkakulut, vuokrat, eäiselvityksiä, koulutuksia, opintomatkoja ja asiantuntijatyötä ostopalveluna. Nämä sisällytetään aktivaattorihankkeeseen, jotta pystytään vastaamaan tarpeeseen nopeasti ja notkeasti ilman hidasta byrokratiaa. Toinen puolikas rahoituksesta käytetään pienten investointien, vaativampien yhteistyö kehittämis- ja suunnitteluhankkeiden rahoittamiseen. Hallinto toteutetaan kuntarahalla ja siihen sisältyy hankehallinnon ja kirjanpidon lisäksi ka latalousjaoston kokoukset, matkakulutja koulutus sekä osallistuvien Leader ryhmien säännölhiset tapaamiset.

17 Tavoitteet Mittarit Kalastus- Uudet yritykset (kpl) 12 niatkailu Oler1nIssa ol(viei) yritysten investoinnit (kpl) 4 Uudet työpaikat (lily) 12 Säilytelyl työpaikat (iitv) 4 Uudet kalastusmatkailutuotteet 1 (3 Yhteistyö ja Uudet lii Inntoketjut 2 verkostoitu Valivistuneel tui uudelleen voinnisluuueel luo 1 minen tanlk)koljnnt 4 IJu(iel kaluslurna ja käsittelylilasunuinnnitelniat Kalanviljey Uudisleltuja nnenelelniiä ja k stäviä laajen- 4 nuksia Kalastus Pyydyskehityshankkeita (5 Uudet kalastustuotteet 8 Matkailnnn liittyvät tuotteet 3 Uudet kalastusyritykset 8 Uudet työpaikat 10 Säilytetyt työpaikat 6 Kalanjalostus Uudet yritykset 6 Uudet työpaikat - 8 Uudet tuotteet 6 Säilytetyt työpaikat 4

18 mä louskeskus louskeskus 7. h Ii t cis öku iii II ()piiiai 1 01{SC1 Y hte i sty öta h o kunta Osoite Yhteys henkii ö 1<0l1ItL1k(-;k0S -;ilsius /\sikkol;1 1 ivia oriirii;liiipisio, Parainen Kalakotiliintio 72 fvlailis Kutippo kalalikus 1 yillj)aris 21(510 Kirjala toopisto LAMK Lahti Jyvkylri yliopislo Jyvskyl l Iolsiriqin yliopisto 1 lolsinki i\ s ian tuntijatali ) 1: Yhteistyötaho kunta Osoite Yhteyshenkiiö Riista ja kalataloudoi i Helsinki tutkimuslaitos Hämeen ELY-koskus, Jorma Kirjavainen kalatalousryhrnä Keski-Suomen ELY- Man Nykänen keskus, kalatalousryh niä Kaakkois-Suonien ELY- Vesa Vanninen keskus, kalatalousryh Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalata- Kymenlaakson kalata- Torni Ranta Timo Meronen Martti Puska

19 > i 7 >