Tuotannon hiipuminen rasittaa Venäjän taloutta

Transkriptio

1 20. vuosi Tuotannon hiipuminen rasittaa Venäjän taloutta Venäjän talous kasvoi viime vuonna vielä lopullisesti tarkistamattoman tiedon mukaan 3,5 prosenttia. Vuonna 2011 kasvu oli 4,3 prosenttia eli sama kuin edellisvuonna. Kaudella maan bruttokansantuote kasvoi keskimäärin 5,0 prosenttia vuodessa. Talouskehityksen tällä seitsemän vuoden jaksolla katkaisi ainoastaan vuonna 2009 tapahtunut tuntuva pudotus. Pääministeri Dmitri Medvedev vahvisti Davosin World Economic Forumissa vuoden 2012 kasvutuloksen ja kertoi samalla Venäjän kuluttajahintainflaation jääneen viime vuonna 6,6 prosenttiin, mikä oli historiallisen alhainen taso. Medvedev piti Venäjän talouskasvua kansainvälisesti tyydyttävänä, mutta totesi samalla maansa tarvitsevan parin seuraavan vuoden aikana vähintään viiden prosentin kasvun nopeuttaakseen tarvittavaa investointitahtia. Tavoitteena on nostaa investointien lisäys 10 prosenttiin vuodessa, kun viime vuonna saavutettiin kahdeksan prosentin taso. Venäjän talous selvisi viime vuodesta monessa mielessä varsin hyvin. Työllisyystilanne oli paras viiteen vuoteen ja reaaliansiot kasvoivat yhä. Näin kotimainen kulutuskysyntä pysyi hyvänä varmisti investointien ohella talouden säilymisen kasvu-uralla. Myös Venäjän valtiontalous jatkui vakaana. Ulkomaanvelka pysyi kansainvälisesti hyvin alhaisena ja kansallisia turvapuskureita kyettiin vahvistamaan. Sekä keskuspankin kansainväliset reservit että kansallisen hyvinvointirahaston varat kasvoivat tuntuvasti. Tilanne on myös parantunut Venäjältä tapahtuvan pääomapaon suhteen. EBRD-pankin mukaan pääomien siirtyminen ulkomaille on tuntuvasti vähentynyt, mikä on talouden kannalta positiivinen merkki. Muutokseen on vaikuttanut keskuspankin valuuttapolitiikka sekä myös inflaation saaminen hallintaan. Venäjän suurin ongelma viime vuonna olikin teollisuustuotannon vaatimaton kehitys. Joulukuussa vuosikasvu hidastui 1,4 prosenttiin. Rossatin mukaan kasvu oli viimeksi yhtä hidas vuoden 2012 huhtikuussa. Tammimarraskuun jaksolla tuotanto nousi vielä 2,7 prosenttia. Tuotantoalojen mukaisia loppuvuoden tietoja ei vielä ole julkistettu, mutta marraskuussa kaivannaisteollisuuden vuosikasvu oli 0,3 prosenttia, kun taas tehdasteollisuudessa päästiin kohtuulliseen 4,0 prosentin tuotannonlisäykseen. Yhdyskuntapalveluissa sähkön, kaasun ja veden tuotantomäärä kasvoi 2,6 prosenttia. Kaudella Venäjän teollisuustuotanto kasvoi keskimäärin 2,9 prosenttia vuodessa. Suurin vuoden sisäinen tuotannonlisäys tapahtui vuoden 2010 toukokuussa ja pahin pudotus vuoden 2009 tammikuussa. Johtavat finanssi-instituutiot uskovat kasvuun Venäjän hallituksen kuluvalle vuodella asettama viiden prosentin talouskasvun tavoite ylittää selvästi kahden johtavan kansainvälisen finanssi-instituution, Maailmanpankin ja EBRD:n arviot, jotka päivitettiin tammikuussa. Maailmanpankin ennusteen mukaan Venäjän bruttokansantuote kasvaa 3,6 prosenttia vuonna 2013 ja EBRD odottaa puolestaan 3,5 prosentin parannusta. Kumpikaan pankki ei alentanut viime vuoden puolella antamaansa edellistä ennustettaan. Maailmanpankki antoi samalla ennusteensa kahdelle seuraavalle vuodella. Ne lupaavat talouden hienoista vahvistumista, sillä vuotta 2014 koskeva kasvuarvio on 3,9 prosenttia ja vuodelle 2015 odotetaan 3,8 prosentin parannusta. TÄSSÄ NUMEROSSA: Tuotannon hiipuminen rasittaa Venäjän taloutta 1 Venäjä ja Kiina pyrkivät monipuolistamaan kauppasuhteitaan 2 Venäjä nousi maailman suurimmaksi öljyntuottajaksi 2 Venäjä myöntää nyt pitkäaikaisviisumeja 2 Moskovan pörssi hoitaa listautumisantinsa itse 3 Rupla vahvistui hieman vuonna Vaisu pörssivuosi Venäjällä vuonna WTO tuo alkuvaiheessa paineita Venäjälle 4 Puolan talous pysyy plussalla 4 Ukrainan suuryhtiöt selvisivät hyvin Itä-Eurooppa -vertailussa 5 Teollisuus vetää Ukrainan taloutta alas 5 Vakaan talouden Kazakstan kiinnostaa ulkomaisia sijoittajia 6 Kazakstanin tavoiteena viiden prosentin kasvu 6 Kazakstan on Keski-Aasian ainoa valopilkku 7 Valko-Venäjän ja EU:n kauppasuhteet vahvistuvat 7 Valko-Venäjän talous jäi tavoitteistaan 8 Baltiassa odotetaan yritys-kauppoja myös vuonna Palvelukeskustoiminta avaa Virolle uusia mahdollisuuksia 9 Viron talouskasvusta uusia ennusteita 10 Liettua houkutteli suoria ulkomaisia investointeja 10 Latviassa lähes oleskeluluvan ostanutta 11 Kriisi romahdutti metsän hinnat Latviassa 11

2 Venäjä ja Kiina pyrkivät monipuolistamaan kauppasuhteitaan Kiinalainen Cufe-tutkimuslaitos arvioi, että Venäjän ja Kiinan välisen kauppavaihdon arvo ylsi viime vuonna 88,1 miljardiin dollariin ja jäi hieman alle aiemmin ennustetun 90 miljardin dollarin tason. Kaupan rakenne vastasi edellisten vuosien tilannetta. Venäjä vie yhä Kiinaan pääasiassa raakaöljyä, muita raaka-aineita sekä tukkipuuta. Tuonti Kiinasta taas muodostuu jalostetuista teollisuustuotteista. Maiden kaupankäyntiä on kuitenkin tarkoitus monipuolistaa. Kiinalaiset neuvottelevat mahdollisuuksista toteuttaa yhteisiä tuotannollisia hankkeita öljy- ja kaasuteollisuuden aloilla, ydinvoiman ja muun Venäjä nousi maailman suurimmaksi öljyntuottajaksi Venäjä nousi loppuvuoden markkinatilanteessa maailman suurimmaksi raakaöljyn tuottajaksi. Kärkitilalle pääsyssä auttoi osaltaan, että Saudi Arabia joutui Yhdysvaltojen öljyntuonnin supistumisen takia vähentämään tuotantoaan. Toinen syy Venäjän öljyntuotannon kasvuun oli, että maan uudet öljykentät kykenivät nopeasti saavuttamaan niille asetetut tuotantotavoitteet. Öljymarkkinoiden tilanteesta kertoo osaltaan, että Venäjä saavutti vuoden lopussa tuottajien ykköspaikan, vaikka koko vuoden 2012 aikana tuotantomäärä kasvoi vain 1,3 prosentin verran nousten kuitenkin kunnioitettavaan 518 miljoonaan tonniin. Samalla öljyn vientimäärä supistui prosentin. sähköenergian tuotannossa sekä hiilentuotannossa. Kiina on näissä hankkeissa valmis investoimaan Venäjälle huomattavasti enemmän kuin mitä se on tähän asti maahan sijoittanut. Kiinalaislähteiden mukaan Venäjälle tehdyt suorat investoinnit jäivät vuonna 2011 noin 300 miljardiin dollariin eli puolta vähempään kuin edellisvuonna. Kahden vuoden takaiset investoinnit Venäjälle edustivat vain 0,5 prosenttia Kiinan kaikista FDI-investoinneista. Maat odottavat kuitenkin yhteisten tuotantohankkeiden aktivoivan kauppavaihtoa. Sadan miljardin dollarin raja on tarkoitus saavuttaa viimeistään vuonna Maista on jo tullut toisilleen tärkeät Itar-Tassin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Venäjä ei suurimpana tuottajamaana kuitenkaan pärjännyt Saudi Arabialle vientimarkkinoilla, jonka ainoana ratkaisevana riskitekijänä on Yhdysvaltojen tuontitarpeen vähentyminen. Venäjän kohdalla ongelmana on tuotetun öljyn allokointi. Maa tarvitsee kokonaan eri mittakaavassa kuin Saudi- Arabia omaa öljyään kotimaisiin tarpeisiin, onhan se Saudi Arabiaan verrattuna suuri teollisuusmaa. Lisäksi sen tuotanto on energia-intensiivisempää. Toinen tekijä on Venäjän ylivoimaisesti suurempi väestömäärä, joka edellyttää valtavaa öljymäärää jo yksin miljoonissa liikkuvan yksityisautokannan polttoaineisiin. 2 kauppakumppanit. Viime marraskuun tietojen mukaan Kiina oli jo noussut Venäjän suurimmaksi kumppaniksi ennen Saksaa ja Italiaa. Kiinan osuus Venäjän koko viennistä oli seitsemän prosenttia ja tuontiosuus 10 prosenttia. Venäjän WTO-jäsenyyden vaikutuksia maiden kauppasuhteisiin on vielä tässä vaiheessa vaikea arvioida, sanovat The Jamestown Foundationin käyttämät venäläisasiantuntijat. Venäjä voi kyllä kauppajärjestössäkin jatkaa raakaöljyn ja raakapuun vientiä Venäjälle, mutta tuonnin puolella voi syntyä ongelmia. Venäjällä on useita teollisuudenaloja, joiden on vaikea kilpailla kiinalaisten tuontitavaroiden kanssa. Venäjä myöntää nyt pitkäaikaisviisumeja Ulkomaisten liikemiesten viisumiehtoihin tulee eräiltä osin enemmän joustavuutta. Uutistoimisto RIA Novosti kertoo presidentti Vladimir Putinin allekirjoittaneen vuodenvaihteessa lain, joka mahdollistaa ulkomaisen yhtiön Venäjällä työskentelevälle ulkomaalaiselle edustajalle tai työntekijälle jopa viiden vuoden pituisen viisumiluvan. Tätä ennen viisumin enimmäiskesto oli yksi vuosi. Pitkäaikaiset viisumit ovat mahdollisia henkilöille, joiden ulkomainen päämies tai työnantaja tekee Venäjälle kiinteitä investointeja. Perusteena on myös yhtiön osallistuminen Skolkovon innovaatiokeskuksen tai Moskovan kansainvälisen finanssikeskuksen kehittämishankkeisiin. Uudella viisumilinjauksellaan Venäjä haluaa edistää nimenomaan ulkomaisten asiantuntijoiden maahan tuloa. Toimitus ja markkinointi 20. vuosikerta Oy Compiler Ab Osuuskunnantie 50 B Helsinki Klaus Lehmuskallio klaus lehmuskallio@compiler.fi Kaija Pasila-Lehmuskallio Compiler Trade Portal Verkossa vuodesta

3 3 Euron ja dollarin ruplakurssit, (käyrän noustessa rupla heikkenee) Dollari Euro Venäjän ja nousevien talouksien osakemarkkinoiden hintakehitys, indeksi, tammikuu 2007= Lähde: Venäjän keskuspankki MSCI EM (USD) 40 Moscow RTS (USD) Lähde: Bloomberg Rupla vahvistui hieman vuonna 2012 Ruplan vahvistui euroon ja dollariin nähden 2-3 %. Vuoden lopussa euron ruplakurssi oli 40,23 ruplaa ja dollarin ruplakurssi 30,37 ruplaa. Reaalisesti eli Venäjän ja em. maiden väliset inflaatioerot huomioon ottaen rupla vahvistui euroon ja dollariin nähden 7-8 %. Ruplan reaalinen vahvistuminen oli voimakkaampaa kuin nimellinen vahvistuminen, sillä inflaatio oli Venäjällä nopeampaa kuin EU: ssa ja Yhdysvalloissa. Venäjän inflaatio oli viime vuoden lopussa 6,6 %. Ruplan kurssi on seurannut raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen kehitystä melko läheisesti; öljyn kallistuessa alkuvuodesta 2012 rupla vahvistui ja öljyn halvetessa keväällä ja alkukesällä rupla heikentyi. Syksystä lähtien raakaöljyn hinta ja sen seurauksena myös ruplan kurssi ovat olleet huomattavasti alkuvuotta vakaampia. Keskuspankki ohjaa ruplan kelluntaa niin, että sen kurssi suhteessa dollarista ja eurosta muodostettuun valuuttakoriin pysyy tietyn vaihtelualueen sisällä. Vaihtoaluetta on vähitellen laajennettu ja keskuspankki on vähentänyt valuuttamarkkinainterventioitaan, joten ruplan kurssi on muodostunut aiempaa vapaammin ja sen vaihtelut ovat voimistuneet. Viime vuonna pankki tuki ruplaa valuutan myynnein vain kesä-heinäkuussa ja lyhyen aikaa syyskuussa. Alkuvuodesta raakaöljyn kallistuessa pankki puolestaan tasasi ruplan kurssin nousua myymällä ruplia. Lähde: Suomen Pankki. BOFIT Viikkokatsaus: Seija Lainela Moskovan pörssi hoitaa listautumisantinsa itse Moskovan yhdistyneen pörssin johto on vahvistanut, että kauppapaikan tuleva listautumisanti toteutetaan pörssin omasta toimesta. Osakemyynnin tavoitteena on parantaa Moskovan pörssin kiinnostavuutta sekä kotimaisten että ulkomaisten yritysten keskuudessa. Uutistoimisto RIA Novostin mukaan joka kolmas venäläinen pörssiyhtiö on listautunut johonkin ulkomaiseen pörssiin. Niistä suositummat ovat toistaiseksi olleet Lontoon pörssi ja New Yorkin pörssi. Moskovan pörssin omistuspohjan laajentumisella uskotaan olevan myönteisiä vaikutuksia paitsi arvopaperimarkkinoihin myös laajemmalti Venäjän koko talouselämään. Listautuminen edellyttää operaattorilta pörssikaupan sääntöjen ja määräysten uudistamista sekä ulkomailta käsin käydyn kaupan clearing-prosessien nopeuttamista. Vaisu pörssivuosi Venäjällä vuonna 2012 Venäjän osakemarkkinaindeksit liukuivat viime vuonna samassa tahdissa muiden nousevien talouksien indeksien kanssa. Moskovan pörssin RTS-indeksi ylitti vuoden lopulla jonkin verran vuoden alun lukeman. Osakekurssit olivat edelleen selvästi alempana kuin ennen vuosien lamaa. Osakekaupan volyymi oli sekin huomattavasti pienempi kuin ennen lamaa ja myös pienempi kuin vuosina Osakeindeksit edustavat suppeaa yritysjoukkoa. RTS-indeksi koostuu 50 yrityksen osakkeista. Indeksin painavimpia lohkoja ovat öljy-yhtiöt (kolmasosa), kaasuala (viidesosa) ja pankit (vajaa viidennes). Tärkeimpiä yrityksiä ovat Gazprom, Lukoil ja Sberbank, kukin noin 15 prosentin painoarvolla. Viime vuonna etenkin Gazpromin ja metalliteollisuuden osakkeet kehittyivät heikosti mm. vientihintojen laskun vuoksi ja jäivät paljon vuoden 2011 noteerauksia alemmiksi. Keskeisten öljy-yhtiöiden ja suurimman yksityisen kaasuntuottajan Novatekin osakkeet selvisivät viime vuodesta hieman paremmin. Samoin kävi Sberbankin kohdalla. Moskovan pörssit MICEX ja RTS yhdistyivät virallisesti vuoden 2011 lopulla ja viime vuoden aikana toimintoja on yhdistetty käytännössä. Pörssin uusi nimi on Moskovan pörssi. Pörssi jatkaa kahden perusindeksin, dollarimääräisen RTS:n ja ruplamääräisen MICEX:in laskemista. Pörssin omistusjärjestelty on myös tärkeä askel tiellä, joka tähtää Moskovan nostamiseen yhdeksi uudeksi kansainväliseksi finanssikeskukseksi. Listautumisannin järjestäjät tavoittelevat osakemyynnillä miljoonan dollarin tuloja. Yhden osakkeen hinnaksi on alustavasti kaavailtu 1,50 dollaria. Asiantuntijat pitävät hintaa edullisena, koska pörssioperaattori on tehnyt hyvää tulosta viime aikoina.

4 WTO tuo alkuvaiheessa monia paineita Venäjän talouteen 4 Venäjällä jatkuvat keskustelut ja väittelyt kauppajärjestö WTO:n jäsenyyden tuomien velvoitteiden ja oikeuksien vaikutuksista. Venäjän ylin johto on tähän mennessä todennut yleisesti, että jäsenyyden aiheuttamat haitat tulevat näkymään nopeammin kuin saavutetut edut. Jäsenyydestä seuraava keskeinen ongelma on Venäjän kotimarkkinateollisuuden ainakin alkuvaiheessa heikko kilpailukyky ulkomaisia tuontitavaroita vastaan. Lisäksi niiden tarjonnan pelätään kasvavan, koska eurooppalaisilla tuottajilla on nykyisessä taloustilanteessa vaikeuksia löytää markkinoita, jotka vielä vetävät. Toisaalta tuontitullien alennukset parantavat myös Venäjän teollisuuden mahdollisuuksia modernisointiin, koska esimerkiksi koneiden ja laitteiden sekä eräiden raaka-aineiden, kuten kemikaalien tuontikustannukset laskevat. WTO:n sääntöjen määräämät tuontitullien alennukset vaikuttavat sen sijaan kielteisesti valtion tullituloihin. Talousministeriön viime vuoden loppupuolella tekemien laskelmien mukaan tullituloja menetetään tänä vuonna 6,0 miljardin dollarin arvosta ja ensi vuonna jo 8,2 miljardin verran. Suurena plussatekijänä on puolestaan maailmanmarkkinoiden uudenlainen avautuminen venäläisille vientituotteille. Tämä vaikuttaa tosin hitaammin, koska raaka-aineviennin ohella Venäjän on tuotannon monipuolistamisella kyettävä tuottamaan nykyistä laajemmin kilpailukykyisiä tuotantohyödykkeitä ja myös kulutustavaroita. Toisaalta juuri näiden haasteiden odotetaan kannustavan venäläisyrityksiä uusien mahdollisuuksien hakemiseen kansainväliltä markkinoilta. Avautuvien näkymien pitäisi johtaa venäläistuotteiden laadunparannuksiin silti edelleen kilpailukykyisin hinnoin. Yleisesti Venäjällä ollaan sitä mieltä, että WTO-määräysten noudattaminen ja parantunut ennustettavuus helpottavat sekä tuonnin että viennin järjestelyjä. Hankkeiden valmistelua ja toteutusta Venäjällä, IVY-maissa, Intiassa ja Kiinassa Buslink Oy suunnittelee ja kehittää vienti- ja tuontihankkeita itäisessä Euroopassa ja Aasiassa. Osallistumme myös hankkeiden käynnistys- ja valvontatehtäviin. Kohdealojamme ovat teollisuus, tukkukauppa ja vähittäiskauppa. Toimimme paikallisesti kohdemarkkinoilla ja meillä on maatoimistot Pietarissa, Kaunasissa ja Shanghaissa. Meillä on lisäksi yhteistyöverkostoja, joilla vahvistamme resurssejamme projektikohtaisesti. Buslinkin palvelulinjat: Yhteystiedot: Toimitusjohtaja Hannu Kemiläinen, Buslink Oy, Helsinki puh: (09) , buslink@co.inet.fi, Business Linkage Verkostoituminen, ulkoistaminen ja alihankinnat Markkinatutkimukset ja -analyysit Adviser Services Start-up -järjestelyt, johdon konsultointi ja taloushallinnon organisointi Laki- ja verotusasiat sekä tilintarkastukset Trade Services Markkinoinnin konsultointi sekä käytännön vienti- ja tuontipalvelut Puolan talous pysyy plussalla Puolan talouskasvun odotetaan hidastuvan edelleen tänä vuonna, mutta keskuspankin mukaan kehitys jatkuu vakaana, eikä varsinainen taantuma uhkaa maan taloutta. Keskuspankki antoi tammikuun puolivälissä uuden ennusteen vuodelle Sen mukaan talouskasvu olisi 1,5 prosenttia ja vuosi-inflaatio 2,3 prosenttia. Pankin asiantuntijat pitävät tärkeimpinä syinä hitaaseen kasvuun vientikysynnän vaimentumista, teollisuustuotannon hyytymistä, työllisyyden heikentymistä ja zlotyn epäedullista kurssikehitystä. Keskuspankin uusin ennuste on selvästi ankarampi kuin talousministeriön vuodenvaihteessa antama kasvuarvio. Tässä ennusteessa talouden odotetaan kasvavan tänä vuonna vielä 2,3 prosenttia. Ministeriön ennuste perustuu oletuksiin, joiden mukaan kotimainen kysyntä kasvaa 0,8 prosenttia, kulutuskysyntä 1,0 prosenttia ja kiinteät pääomasijoitukset samoin 1,0 prosenttia. Teollisuustuotannon oletetaan kasvavan 2,3 prosenttia ja rakentamisen 1,0 prosenttia..

5 Ukrainan suuryhtiöt selvisivät hyvin Itä- Eurooppa -vertailussa Ukrainalaiset suuryhtiöt ovat vuoden 2008 talouskriisin jälkeen menestyneet odotettua paremmin keskisen Itä-Euroopan ja Itä-Euroopan välisessä vertailussa. Tämä selviää Kyiv Postin Deloittella teettämien selvitysten perusteella. Deloitte vertaili ensimmäisen kerran kohdealueiden suuryhtiöitä vuonna 2008 ja seuraavan kerran viime vuonna. Kummallakin kerralla vertailupohjan oli yhtiöiden edellisen vuoden liikevaihto. Selvityksessä yleisenä havainto oli, että kaudella 2007 ja 2011 Ukrainan oligarkkien ja muiden suurliikemiesten yhtiöt selviytyivät varsin hyvin maan talousongelmista huolimatta. Toinen havainto oli se, että vertailussa vuoden 2007 lukujen perusteella vahvoista yhtiöistä osa poistui kärkijoukosta ja tilalle nousi kokonaan uusia yhtiöitä uusilta toimialoilta. Deloitten vuonna 2008 julkistamalla keskisen Itä-Euroopan ja Itä-Euroopan Top 500 -rankinglistalla oli 75 ukrainalaisyritystä, joiden yhdistetyn liikevaihdon osuus vertailuryhmän koko liikevaihdosta oli 13 prosenttia. Vuoden 2012 raportissa listalle ylsi vain 50 yritystä, mutta niiden liikevaihto-osuus oli lähes sama eli 12 prosenttia. Vertailun tehneiden analyytikkojen mukaan kansainvälinen taloustilanne kielteiset vaikutukset tuntuivat ukrainalaisyhtiöissä nopeammin ja jyrkemmin kuin vertailuryhmässä yleisesti, mutta toisaalta taas suhdanteiden paraneminen kiihdytti nopeammin kasvua. Metinvest ylivoimaisesti suurin yhtiö Vuoden 2011 liikevaihdon perusteella kaivos- ja teräsyhtymä Metinvest oli Ukrainan suurin konserni omistamansa energiayhtiö DTEK mukaan lukien. Yhdistetty liikevaihto oli 16,6 miljardia euroa. Ukrainan toiseksi suurin yhtymä oli Naftogaz Ukraine 9,7 miljardin euron liikevaihdollaan. Liikevaihtoa kasvattivat kuitenkin osaltaan järjestelyt, joilla RosUkrEnergolta ja Ukrgaz-Energolta poistettiin venäläiskaasun välitysoikeudet. Yksityistäminen puolitti yritysten määrän Yksityistämisten takia Ukrainan valtion omistamien yhtiöiden määrä puolittui Top 500 -listalla. Yksityisellä sektorilla sen sijaan energiayhtiöiden ja raskaan teollisuuden nousua täydensivät uusina kuvaan tulleet maatalousalan yritykset, elintarviketuottajat ja vähittäiskauppaketjut. Vähittäiskaupa-alan suurin ketju vuoden 2011 liikevaihdon nojalla oli ATB Market, jonka myynti kolminkertaistui tarkastelukaudella 1,4 miljardiin euroon. Myös Fozzy Groupin asema vahvistui tuntuvasti. Ryhmä teki 1,6 miljardin liikevaihdon vuonna 2011, mikä nosti sen 85. sijalle itäisellä Top 500 -listalla. Ukrainan mittava maataloustuotanto oli myös odotetusti vahvistunut. Alan kaksi jättiläistä, Kernel ja Nibulon olivat mukana jo Deloitten vuoden 2008 listalla. Vuoden 2011 tietojen mukaan Kernel teki 1,4 miljardin euron liikevaihdon ja Nibulonkin rikkoi miljardin rajan. Maataloustuotantoon suorassa kytkennässä oleva Khilib Investbud ylsi sekin viljakaupoillaan 500 miljoonan euron liikevaihtoon. Korkeampaa jalostusastetta edustavalla tietoliikennealalla meni sen sijaan heikommin tarkasteluajanjaksolla. Kyiv Star GSM:n, MTC Ukrainan ja Ukrtelecomin yhteenlaskettu liikevaihto supistui yli 20 prosenttia. Kyiv Postin haastatteleman politiikan asiantuntijan mukaan yleisenä sääntönä näyttää olleen se, että läheisissä suhteissa maan ylimpään poliittiseen johtoon olleet yhtymät menestyivät viisivuotiskaudella paremmin kuin muut yhtiöt. Teollisuus vetää Ukrainan taloutta alas 5 Ukrainan talouskasvu hidastui viime vuonna ja oli ennakkotietojen perusteella 0,5-1 prosenttia. Ukrainan hallitus on kuitenkin optimistinen ja odottaa bruttokansantuotteen nousevan tänä vuonna 3,4 prosenttia ja deflaation kääntyvän noin kolmen prosentin inflaatioksi. Hallituksen ennuste on kuitenkin sama kuin Ukrainan vuoden 2013 valtionbudjetille asetettu kasvutavoite. Maailmanpankki ei sen sijaan usko hallituksen lukuun, vaan tarjoaa tammikuussa päivittämässään vuosiennusteessaan kasvuksi aiemman 2,5 prosentin asemesta yhtä prosenttia. IMF vaatii suositustensa seuraamista finannsipolitiikassa Pankki pitää ehdottoman tärkeänä, että Ukrainan keskuspankki noudattaa finanssipolitiikassaan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n suosituksia valtiontalouden tervehdyttämiseksi. IMF:n neuvojen noudattaminen on ehtona myös rahaston lainaohjelman jatkamiselle. Maailmanpankkia huolettavat lähinnä Ukrainan teollisuustuotannon pudotus ja maan suuri riippuvuus euroalueen yleisestä talouskehityksestä. Teollisuustuotanto supistui koko vuonna 2012 vain 1,8 prosenttia, mutta joulukuussa tuotanto romahti vuositasolla 7,6 prosenttia ja tätä ennen marraskuussa 3,7 prosenttia. Pahiten suhdannetilanteesta kärsivät metallurginen tuotanto, koneiden ja laitteiden valmistus sekä öljynjalostus. Raskaan teollisuuden avainalojen vaikean tilanteen takia koko teollisuustuotanto saattaa nousta takaisin kasvu-uralle vasta vuoden jälkipuoliskolla vientinäkymien parannuttua. Teollisuuden rinnalla myös toisen pääsektorin, maatalouden tilanne huononi. Tilastoviraston mukaan tuotanto supistui viime vuonna 4,5 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Yksityistilojen ohella myös kaupallisten maatalousyritysten tuotanto laski.

6 Vakaan talouden Kazakstan kiinnostaa ulkomaisia sijoittajia 6 Kazakstanin tehtiin viime vuonna yli 20 miljardin dollarin arvosta ulkomaisia suoria bruttoinvestointeja. Vuosina investointien kumulatiivinen nettokanta nousi yli 90 miljardin dollarin arvoiseksi. Ulkomaille tehtävien suorien investointien potentiaalia 27 maassa selvitelleen Ernst & Youngin mukaan Kazakstanin vetovoima tulee edelleen kasvamaan. Yli 200 suursijoittajan mukaan Kazakstanissa kiinnostavat etenkin teollisuuden, maatalouden ja infrarakentamisen kohteet. Paikalliset markkinat houkuttelevat, koska Kazakstanin on jo vuosien ajan osoittanut olevansa makrotaloudeltaan ja talouskasvultaan vakaa maa. Myös johtavat kansainväliset luottoluokittajat arvioivat myönteisesti Kazakstanin taloutta. Aiempien luokitustasojen säilymistä perusteellaan muun muassa sillä, että budjettikriteerit näyttävät hyviltä ja samoin kauppatase sekä vaihtotase. Lisäksi maalla on runsaasti luonnonvaroja ja ulkomaiset suorat investoinnit etenevät tasaiseen tahtiin. Varsinaisen sysäyksen ulkomaisille investoinneille voisi aiheuttaa Kazakstanin pääsy maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi. Maa anoi jäsenyyttä jo vuonna 1996 ja on tällä hetkellä päässyt neuvotteluissa jo niin pitkälle, että jäsenyys voisi toteutua tämän vuoden aikana. Kazakstanin hallitus on myös pyrkinyt edistämään kotimaisia tuotannollisia investointeja. Vuoteen 2020 ulottuvan teollistamisohjelman puitteissa on kotimaisia yrityksiä tuettu parin vuoden aikana noin 157 miljoonan dollarin summalla. Tukea saaneet yritykset ovat puolestaan maksaneet valtiolle 379 miljoonan dollarin verot. Tässä vaiheessa tukien arvioidaan edistäneen noin uuden työpaikan syntymistä. Mahdolloisuuksien maa suomalaisillekin Kazakstan tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Maan teollistamisohjelman piirissä on useita otollisia kohteita, kuten energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energianlähteiden kehittäminen teollisen tuotannon tarpeisiin. Myös viljelytuotannon modernisointi avaa mahdollisuuksia samoin kuin karjatalous. Kazakstan on tällä hetkellä yksi suurimmista kasvatetun nautakarjan ja lampaiden maahantuojista ja myös porojen saanti kiinnostaa. Suomen ja Kazakstanin taloussuhteiden kehittämiseen avautunee lähiaikoina uusia mahdollisuuksia. Kazakhstan Live -uutispalvelun mukaan Suomen Kazakstanin suurlähettiläs Mikko Kinnunen kertoi joulukuussa presidentti Sauli Niinistön tekevän virallisen vierailun Kazakstaniin mahdollisesti jo kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Kazakstanissa toimii tällä hetkellä paikallisesti suomalaisyritystä joko suoraan tai paikallisen yhteistyökumppanin välityksellä. Kazakstanissa tunnetaan erityisesti suomalaisten panos paikallisen kaivosteollisuuden kehittämisessä. Kazakstanin tavoiteena viiden prosentin kasvu Kazaktanin talous kasvoi viime vuonna noin viisi prosenttia. Vuoden viimeisellä neljänneksellä kasvu kuitenkin hidastui 2,6 prosenttiin. Vuosikasvun ansiosta bruttokansantuote per capita rikkoi dollarin rajan. Maan talouskasvu hidastui tuntuvasti vuoden 2011 hurjasta 7,5 prosentin kasvutahdista. Syinä kasvun hidastumiseen olivat lähinnä teollisuuden heikentynyt suorituskyky ja maataloussektorin huono tuotanto. Teollisuustuotanto lisääntyi paikallisen tilastoviraston mukaan vain 0,5 prosenttia vuositasolla. Vuonna 2011 tuotanto kasvoi vielä 3,5 prosenttia. Viime vuonna painoarvoltaan suuren kaivannaisteollisuuden kasvu jäi 0,2 prosenttiin ja tehdasteollisuuden tuotanto hidastui 0,7 prosenttiin. Yhdyskuntapalveluista sähkön, kaasun ja lämmön yhdistetty tuotanto kasvoi 3,3 prosenttia. Veden tuotanto ja jakelu sen sijaan putosi kuusi prosenttia. Teollisuuden kokonaistuotannon kasvua hidastivat öljyteollisuuden ja terästeollisuuden vaikeudet. Talousasiantuntijat odottavat kuitenkin teollisuustuotannon hieman piristyvän tänä vuonna. Tässä katseet kääntyvät Kashagan suureen öljykenttään, joka saa tänä vuonna tuotantonsa käyntiin. Kashagan voisi ennakkoarvioiden mukaan lisätä Kazakstanin öljyntuotantoa 2,5-3,2 prosenttia. Kazakstanissa vähittäiskaupan myynti kehittyi puolestaan myönteisesti. Tilastoviraston mukaan kaupan myynti kasvoi tammi-lokakuussa vuositasolla 12,8 prosenttia. Kotitaloudet käyttävät entiseen tahtiin rahaa etenkin elintarvikkeiden ostoihin. Palveluiden puolella kasvoi samaan tahtiin myös ravintoloiden ja kahviloiden myynti. Kansainväliset konsulttitoimistot, kuten AT Kearney pitävätkin Kazakstanin vähittäiskaupan näkymiä varsin lupaavina. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF: n Kazakstanissa joulukuussa vieraillut valtuuskunta arvioi maan taloustilanteen, ulkoiset tekijät huomioiden, yhä varsin vakaaksi. Rahasto pitää toistaiseksi hallituksen vuodelle 2013 asettamaa viiden prosentin kasvutavoitetta realistisena. Samalla se toteaa inflaatiopaineiden hellittävän, jolloin inflaatio voisi vuoden lopulla laskea kuuteen prosenttiin. IMF on kuitenkin edelleen tyytymätön Kazakstanin rahoitussektorin tilaan. Erääntyneiden luottojen osuus on yli 30 prosenttia pankkien koko lainakannasta, joten pankkiala on vieläkin hyvin haavoittuvainen. Tämän takia luotonanto elpyy hitaasti.

7 Kazakstan on Keski-Aasian ainoa valopilkku Kazakstan sijoittui ainoana Keski- Aasian maana kohtuullisen hyvin taloudellisen vapauden kansainvälisessä vertailussa eli sijalle 68. Hertage Foundationin ja Wall Street Journalin perinteisessä, kymmeneen eri osamittariin perustuvassa 185 maan rankingissa. Kazakstanin talouden vapauden vertailussa saama pistemäärä oli 63, kun maksimipistemäärä oli 100 pistettä. Kazakstanin pistemäärä laski kuitenkin hieman vuoden 2012 indeksivertailusta, mikä johtui toimintaolojen heikentymisestä omaisuuden turvan, korruptioasteen ja kaupankäynnin kohdalla. Kazakstanin ero alueen maista toiseksi sijoittuneeseen Kirgisiaan ei kuitenkaan ollut kovin suuri. Kirgisia keräsi vertailussa 59,6 pistettä, mikä oli 0,6 pistettä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pisteitä alensi vertailussa todettu julkisten menojen valvonnan höltyminen ja investointeja koskevien säännösten tiukentuminen. Hajurako kulki jo melko lähellä Kirgisiaa, koska 53,4 pistettä saanneen Tadzikistanin talous nimettiin 2013 Index of Economic Freedom -vertailussa erittäin rajoitukselliseksi järjestelmäksi. Pisteluku pysyi kuitenkin samana kuin viime vuonna, mikä oikeutti 131. sijaan. Turkmenia ja Uzbekistan luokitettiin raportissa sarjaan tukahdutettu talous. Uzbekistan pärjäsi hieman paremmin saaden 46,0 vertailupistettä, kun taas Turkmenian kohdalla tulos jäi 42,6 pisteeseen. Uzbekistan kuitenkin hieman lisäsi vuoden takaista pistemääräänsä. Pohjois-Koreaan verrattuna Keski-Aasian maat pärjäsivät huonoimmassakin tapauksessa sentään hyvin. Mainittu maa kaapi 1,5 pistettä, jolla irtosi 177. sija kaikkiaan 185 maan arvioinnissa. Talouden vapauden vertailussa kärkisijat nappasivat Hongkong, Singapore, Australia, Uusi Seelanti ja Sveitsi. Suomen Keski-Aasian viennistä puolet Kazakstaniin Rautatierahtiliikenne vilkastuu Puolan ja Valko-Venäjän välillä Rautateiden rahtiliikenne kiihtyy Puolan ja Valko-Venäjän rajalla, jolla tavarankuljetukset lisääntyivät viime vuonna 29 prosenttia ja kohosivat 1,8 miljoonaan tonniin. Lähinnä junat kuljettivat rakennusmateriaaleja, kemikaaleja ja rautametalleja. Valko-Venäjän valtiollinen rautatieyhtiö, puolalainen rautatieyhtiö PKP Cargo sekä eräät muutkin eurooppalaiset rautatieoperaattorit neuvottelevat valkovenäläisen uutistoimisto Beltan mukaan transitoyhteistyön jatkokehittämisestä. Tuoreen tullitilaston perusteella Suomen tavaravienti Kazakstaniin oli viime lokakuussa 22,6 miljoonan euron suuruinen. Tammi-lokakuun jaksolla viennin arvo oli 114 miljoonaa euroa, mikä merkitsi kolmen prosentin lisäystä edellisvuotisesta. Uudeksi markkina-alueeksi on lisäksi nousemassa Kirgisia, johon Suomesta vietiin lokakuussa tavaraa 9,6 miljoonan euron arvosta. Marginaalisempi merkitys oli Uzbekistanilla johon vietiin 1,5 miljoonan euron edestä. Lokakuun vientiluvut Tadzikistaniin ja Turkmeniaan olivat jo sitä tasoa, ettei niitä kannata tässä yhteydessä julkistaa. Valko-Venäjän puolella sijaitsevia terminaaleja voidaan hyödyntää jälleen lastauksessa etenkin bulkkitavaran, kuten hiilen ja koksin sekä puutavaran kuljetuksissa lännestä idän markkinoille ja päinvastoin. Valko-Venäjä sanoo voivansa tarjota kansainvälisille kuljetuksille täyden palvelun ratkaisun eli lastauksen ja purkamisen lisäksi esimerkiksi tullauspalvelut. Tarvittavat laitteet ja muu infrastruktuuri löytyy Puolan ja Valko- Venäjän rajan läheisyydessä sijaitsevilta Brestin ja Grodnon alueilta. Valko-Venäjän ja EU:n kauppasuhteet vahvistuvat 7 Huolimatta Euroopan unionin asettamista sanktioista Valko-Venäjän viennin osuus yhteisön alueelle on jatkanut kasvuaan. Viime vuonna se oli lähes 40 prosenttia maan kokonaisviennistä. Vuonna 2011 osuus oli silloinkin jo 37,5 prosenttia. Valko-Venäjän talousministeriön mukaan EU-kaupan ylijäämä nousi viime vuoden tammi-marraskuussa vuoden 2011 vastaavan ajankohdan 3,6 miljardista eurosta 4,8 miljardiin euroon ja kasvoi siten 33 prosenttia. Euroopan unioni on näin kaikesta huolimatta säilyttänyt tärkeän asemansa Valko-Venäjän taloudessa, johon sen jäsenmaat osallistuvat paikan päällä myös merkittävinä luotonantajina ja investoijina Viime vuoden tammi-syyskuussa EU-maat investoivat Valko-Venäjälle 3,7 miljardia euroa. Summasta 2,6 miljardia oli suoria ulkomaisia investointeja. Yhteisömaiden osuus kaikista ulkomaisista investoinneista oli tarkasteluajanjaksona noin 50 prosenttia. EU-maat investoivat erityisesti liikenteeseen, viestintään ja kulttuuriin. Investointeja tehtiin muun muassa Tshekin tasavallasta, Unkarista, Latviasta ja Suomesta. Merkittäviä sijoituksia tuli myös Sloveniasta, Serbiasta ja Turkista. Compiler News UUTISARKISTO arkistossa yli 5000 uutista vuosilta ETSI TIETOA! TUTUSTU!

8 Valko-Venäjän talous jäi tavoitteistaan 8 Valko-Venäjän talouskasvu jäi viime vuonna ensimmäisten ennakkotietojen mukaan vajaaseen kahteen prosenttiin. Lopullisesti tarkistetut kolmen prosentin kasvuluvut heinä-syyskuulta olivat kuitenkin niin positiiviset, että keskuspankki arvioi nyt koko vuoden bruttokansantuotteen kasvun asettuvan ennakkotietoja paremmaksi. Näin etenkin, kun vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla päästiin yli kolmen prosentin vauhtiin vuositasolla. Vuoden viimeisellä neljänneksellä kasvu kuitenkin hidastui. Kotitalouksien kysyntä ja ostovoima vihdoinkin nousuun Raiffeisen Bank selittää ennakoitua parempaa kolmatta vuosineljännestä kotitalouksien kysynnän 15,1 prosentin kasvulla. Sen vaikutusta on kuitenkin vaimentanut kauppataseen heikentyminen. Keskuspankin mukaan viennin kasvu hidastui 3,5 prosenttiin heinäsyyskuussa, mutta tuonti puolestaan kiihtyi 16,2 prosentin kasvuun. Tuonnin voimakas nousu yllätti Raiffeisen Bankin asiantuntijat, jotka päättelevät nyt, että vuoden aikana tapahtuneet 50 prosentin nimelliset palkankorotukset ovat vihdoin vaikuttaneet kotitalouksien kysyntään ja ostovoimaan. Toisaalta myös teollisuuden varastojen kasvu jatkui ja jopa kiihtyi loppuvuodesta. Se on Reiffeisenin mukaan vakava asia, sillä se kertoo huolestuttavalla tavalla huonosta menekistä. Kiinteä pääoma kasvoi kolmannella neljänneksellä 3,7 prosenttia vuositasolla. Tälle pankki ei kuitenkaan panisi liikaa painoa, vaan pitää kasvuvaikutelmaa vääristyneenä. Pääomasijoitukset kiihtyivät alkuvuodesta syvän takapakin jälkeen jopa 30 prosenttia, mutta ajautuivat pysähtyneisyyden tilaan jo heinäkuusta lähtien. Teollisuustuotanto kasvoi Valko- Venäjän keskuspankin ja tilastoviraston mukaan viime vuonna 5,7 prosenttia noin 73 miljardiin dollariin. Teollisuuden myynti taantui kuitenkin tuntuvasti eli tuoreimpien tie- tojen mukaan tammi-marraskuussa vuositasolla 11,9 prosenttia. Koksin, öljytuotteiden ja ydinpolttoaineiden tuotanto oli viime vuonna 17,2 prosenttia suurempi kuin vuonna Mineraalien tuotanto oli sitä vastoin laskussa. Esimerkiksi sementin, lasihiekan ja kalkin tuotanto taantui 3,1 prosenttia. Kemianteollisuus ylsi 19,6 prosentin kasvuun, mutta metalliteollisuus pääsi vain 4,5 prosenttiin. Koneiden ja laitteiden tuotanto pysyi ennallaan. Elintarvikkeita ja panimo- ja tupakkatuotteita tuotettiin 4,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Jätti-inflaatio vähitellen aisoihin Valko-Venäjän inflaatio hidastui viime vuonna noin 22 prosenttiin. Vielä vuo- Erimielisiä kasvuennusteita Valko-Venäjän poliittinen johto antaa ymmärtää, että maan bruttokansantuote voisi tänä vuonna nousta jopa 10,5 prosenttia. Maan keskuspankki on kuitenkin epävarmempi. Se antaa ennusteelleen väljyyttä viidestä prosentista 8,5 prosenttiin. Paikallisten talousasiantuntijoiden mukaan maan mahdollisuudet selvitä keskuspankin esittämästä alimmastakin tavoitteesta vuonna 2013 ovat kuitenkin liian kunnianhimoisia, sillä teollisuustuotannon kasvuun ei nyt löydy rahoitusta eikä juuri muitakaan perusteita. Myös velkojen maksu rasittaa kasvumahdollisuuksia. Raiffeisen Bank on samoilla linjoilla. Pankin mukaan maltillinen kolmen prosentin kasvu on sen sijaan realistinen. Tätä nopeampi kasvu vaatisi perusteellisia raha- ja finanssipoliittisia elvytystoimia, mutta niiden pitäisi olla sopusoinnussa makrotalouden vakauden kanssa. Se taas on tuskin mahdollista juuri nyt. Pankki arvelee Valko-Venäjän kasvurakenteen pysyvän tulevina vuosineljänneksinä nykyisen kaltaisena. Yksityinen kysyntä säilyy kasvumoottorina, si sitten tammikuussa inflaatio vyöryi lähes 110 prosentin ennätysvauhdilla. Marraskuussa kuluttajahintaindeksi nousi enää 1,7 prosenttia lokakuuhun verrattuna ja joulukuussa 1,4 prosenttia vuodentakaiseen kuukausi-inflaatioon verrattuna, jolloin se oli kahdeksan prosentin tienoilla. Valko-Venäjän talousministeri on luvannut hintojen nousun jäävän vuonna 2013 noin 12 prosenttiin. Keskipalkka on Valko-Venäjällä tällä hetkellä noin dollaria. Se on huomattavasti alle sen mitä Venäjällä tai muissa Itä-Euroopan maissa maksetaan. Jo nyt noin miljoona Valko-Venäjän asukasta eli 14 prosenttia työvoimasta on siirtynyt ulkomaille töihin. Estääkseen joukkopaon presidentti Alexander Lukashenko on luvannut nostaa keskipalkat tuhanteen dollariin vuoteen 2015 mennessä. tosin viime vuotta kohtuullisemmin, ja pääomasijoitukset jäävät pohjalukemiin. Ulkomaankaupan alijääm huolenaiheena Problemaattinen seikka on Raiffeisenin mielestä myös kauppataseen alijäämää ylläpitävä tuontivoittoinen ulkomaakauppa. Tosin ulkomaankaupan alijäämä on alkuvuodesta yllättäen kaventunut 1,6 miljardista dollarista 7,5 miljardiin dollariin. Muutkin ulkomaiset asiantuntijat ennakoivat kautta linjan Valko-Venäjälle kolmen, neljän prosentin kasvutahtia. Baltian maissa ja Valko-Venäjällä toimivan lakitoimisto Soraisen Belarus Investment Guide katsauksen mukaan maa saa kiittää kasvustaan halpaa kaasua ja öljyjalosteiden viennin huomattavaa kasvua EU-maihin. Toisaalta Valko-Venäjän devalvaation vaikutukset alkavat investointioppaan mukaan vähitellen hävitä. Paljon on tietenkin kiinni myös siitä, miten talous kehittyy Euroopan maissa ja Venäjällä.

9 Baltiassa odotetaan yrityskauppoja myös vuonna Lakitoimisto Soraisen asiantuntijat odottavat yrityskauppojen aktiviteetin pysyvän tänä vuonna samalla tasolla kuin vuonna 2012, mutta vuosien tasolle ei Euroopan taloustilanteen takia päästä. Viime vuonna Baltian alueen yrityskaupat painottuivat Viroon. Viron tapauksessa osa kaupoista johtui aiemman omistajan päätöksestä vetäytyä markkinoilla tai toisaalta halusta vahvistaa yritystä strategisen sijoittajan avulla. Soraisen selvityksen mukaan suurten yritysten ryhmässä vain harva kauppa koski yhtiön koko osakekannan myyntiä. Toisaalta viime vuonna yhä harvempi omistusta tavoitteleva ostaja vaati enää yli 50 prosentin osuutta yrityksestä. Kun toisaalta myös myyjäpuolella haluttiin luopua aiempaa pienemmistä osuuksista, syntyi lopullisille yritysjärjestelyille riittävän otollinen maaperä. Selvitys osoitti kuitenkin, että potentiaalisilla myyjillä oli yleisesti hatara käsitys siitä, miten suuresta osuudesta ne voisivat luopua. Osaltaan tähän vaikutti myyjien epävarmuus talouden lähiajan kehityksestä. Uusi piirre yrityskauppojen kentässä oli baltialaisten yritysten kiinnostus laajentua uusille markkinoille myös ulkomailla. Näiden operaatioiden valmisteluissa yritykset ovat hakeneet neuvonantajikseen ulkomaisia investointipankkeja. Viime vuonna Baltiassa toteutetuista yritysjärjestelyistä ylivoimaisesti suurin oli kauppa, jolla Global Ports Investments hankki 37,5 prosentin osuuden öljykuljetuksia hoitavasta APM Terminals Managementista 675 miljoonan euron kauppasummalla. Ainoa kokonaan suomalainen kaupan kohde oli Sanoma Oyj:n lehti- ja kioskiketjun myynti norjalaiselle Reitangruppenille. Paikallisten lähteiden mukaan koko ketjusta maksettiin 130,7 miljoonaa euroa. Soraisen selvityksen lähteinä vuoden 2012 osalta olivat Mergermarkettietokanta ja Bloomberg. Äripäev-talouslehden tammikuussa julkaiseman uutisen mukaan ainakin Virossa saattaa tänä vuonna tulla myyntiin sijoitusrahastojen osakepotteja. Osa rahastoista aikoo tehdä onnistuneen exitin ja osa taas haluaa päästä ongelmista eroon. Lehden mukaan todennäköisin ja samalla ensimmäinen yritysjärjestely voisi koskea TV- ja tietoliikenneyhtiö Starmania. Alankomaihin rekisteröity Xalto CDO II -rahasto omistaa yrityksestä 68 prosenttia, mikä osuus kiinnostaa Tele2-yhtiötä. Palvelukeskustoiminta avaa Virolle uusia mahdollisuuksia Viro on jo pitkään houkutellut suomalaisia ja ruotsalaisia yrityksiä siirtämään tuotantoaan maahan. Perusteina ovat tunnetusti olleet alhaisemmat investointikustannukset, työvoimakustannukset ja edullisempi yritysverotus. Tuotannollisissa tehtävissä toimivan työvoiman ohella myös valkokaulustyötekijöiden tarjoamat resurssit on viime vuosina löydetty. Viroon on jo useampi vahvasti kansainvälistynyt pohjoismainen yritys perustanut palvelukeskuksen hoitamaan tietohallinnon, taloushallinnon tai asiakaspalvelun tehtäviä. Yritykset ovat päätyneet Viroon tutkittuaan ensin muita sijoittumisvaihtoehtoja, joita ovat olleet lähinnä Latvia ja Liettua sekä palvelukeskustoiminnan alalla jo pitkälle edennyt Puola. Viron valinnan keskuksen lopulliseksi sijaintipaikaksi on ratkaissut useampi tekijä, joista ylivoimaisesti tärkeimmät ovat pätevän työvoiman saatavuus nyt ja jatkossa ja työvoiman palkkakustannukset, jotka ovat noin kolmanneksen pohjoismaisesta tasosta. Suomalaisyritysten tapauksessa myös läheinen sijainti antaa Virolle lisäpisteitä. Rekrytointiyhtiö Manpowerin hankkimien tietojen perusteella Virossa oli vuonna 2010 lähes eritasoisen koulutuksen saanutta IT-alan osaajaa. Taloushallinnon koulutettujen osaajien määrä oli samaan aikaan noin Samaisen selvityksen mukaan Viron koko työvoimasta puhuu englantia sujuvasti, suomea ja saksaa. Lisäksi Virosta löytyy työntekijöitä, jotka osaavat ruotsia ja muitakin pohjoismaisia kieliä. Venäjänkielistä työvoimareserviä maasta löytyy tietysti runsaasti. Virosta käsin palvelukeskukset voivat ainakin henkilöstön kielitaidon perusteella hoitaa yhtiöiden sisäisiä ja ulkoisia tehtäviä Pohjoismaiden ja jopa Euroopan laajuudessa. Virossa palvelukeskuksia jo pyörittäviä tunnettuja suomalaisia ja ruotsalaisia yhtiöitä ovat muun muassa Fortum, Stora Enso, Nordea ja Linde Groupiin kuuluva AGA. Suuria kansainvälisiä konserneja edustaa puolestaan Xerox. Viron ohella myös muut vaihtoehdot ovat kiinnostaneet suomalaisyrityksiä. Paroc avasi viime vuonna Liettuan pääkaupungissa Vilnassa konsernin sisäisen taloushallinnon palvelukeskuksen. Metsä Group eli entinen Metsäliitto avasi samoin viime vuonna taloushallinnon palvelukeskuksen Gdanskiin Puolassa. Suomalaisyritysten halukuutta siirtää taloushallintonsa palveluskeskukset ulkomaille on alhaisempien toimintakulujen ohella lisännyt mahdollisuus keskittää tietyt toiminnot yhteen paikkaan tehokkuuden lisäämiseksi sekä niiden harmonisointi konsernitasolla.

10 Viron talouskasvusta uusia ennusteita Merkit Viron viennin heikkenemisestä ovat laskeneet maan talouden kasvuennusteita. Ensimmäisenä aiemman ennusteensa kumosi Viron keskuspankki, joka laski 3,6 prosentin kasvuodotuksensa kolmeen prosenttiin jo joulukuussa. Myös Swedbankin odotukset Viron talouskasvun suhteen ovat hieman heikentyneet. Se on tarkistanut lokakuussa antamansa 3,7 prosentin ennusteensa 3,1 prosenttiin. Pohjoismaiden heikentynyt ulkoinen kysyntä saattaa pankin mukaan heijastua nopeasti Viroon, etenkin ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Swedbank odottaa myös Viron valtion rahoittamien investointien jäävän tänä vuonna viime vuotta vähäisemmiksi. Pankin asiantuntija kuitenkin uskoo, että kasvu kiihtyy vuonna 2014 jopa 4,5 prosenttiin. OECD uskoo Viron päävientimaiden kysynnän vilkastuvan OECD on toistaiseksi pysynyt marrasjoulukuun vaihteessa antamansa 3,7 prosentin kasvuennusteensa takana. Päinvastoin kuin Swedbank tai paikallinen keskuspankki talousjärjestö enustaa Viron vientimaiden talouksien elpyvän vähitellen ja viennin saavan näin uutta kasvuvoimaa. Samalla kun julkiset investoinnit supistuvat, yksityiset puolestaan piristyvät. Myös yksityisen kulutuksen OECD ennustaa kasvavan Virossa työllisyyden ja palkkojen kasvun myötä. Nordea Bank ja SEB pysyvät nekin yhä aiemmissa ennusteissaan. Nordea povasi vuoden 2012 loppupuolella 3,5 prosentin kasvua ja SEB-pankki 3,3 kasvuprosenttia. Vuonna 2014 bruttokansantuote kasvaisi SEB:n mukaan neljä prosenttia Virossa. Liettua houkutteli suoria ulkomaisia investointeja Vaikka suorat ulkomaiset investoinnit ovat maailmanlaajuisesti olleet viime aikoina alamäessä, Liettuassa niiden määrä on kasvanut nopeasti etenkin viime kuukausina. Financial Timesin ylläpitämä, investointeja seuraavan fdi- Marketsin tuoreiden tietojen mukaan suorat ulkomaiset investoinnit kasvoivat Liettuassa viime vuonna 21 prosenttia edellisvuodesta. Nousu on huomattava, sillä maailmalla suorat ulkomaiset investoinnit vähenivät samanaikaisesti noin 22 prosenttia. Liettua sijoittuu vuoden 2012 investointien kasvunopeudessa maailmassa viidenneksi, Euroopassa kolmanneksi ja Baltian maissa kärkisijalle. Keskuspankin uusimpien tietojen mukaan Liettuaan virtasi tammi-marraskuussa 2012 suoria ulkomaisia investointeja 2,4 miljardia litiä eli noin 940 miljoonaa euroa. Tammi-lokakuun välisenä aikana Liettuassa kirjattiin 29 uutta FDI-hanketta. Uusia työpaikkoja projektit poikivat noin kappaletta. Samanaikaisesti Viro sai 22 suoraa ulkomaista investointia, mutta Latvia vain kuusi. fdimarketsin mukaan Liettuan ulkomaisista investoinneista suurin osa oli greenfield-investointeja, joissa liiketoiminta aloitetaan tyhjästä, esimerkiksi tuotantorakennuksen rakentamisesta alkaen. Noin 24 prosenttia projekteista koski jo olemassa olevien hankkeitten Compiler Trade Portal TUTUSTU! CIS News Central Asia - Armenia - Azerbaijan - Belarus - Georgia - Kazakhstan - Kyrgyzstan - Moldova - Mongolia - Tajikistan - Turkmenistan - Ukraine - Uzbekistan 10 jatkokehittämistä. Suorien ulkomaisten investointien myötä Liettua sai esimerkiksi IT-alan osaamista, yritysten palvelukeskuksia, finanssipalveluita ja uutta tehdasteollisuutta. Suomalaisten osuus Liettuan suorista ulkomaisista investoinneista on laskenut jo jonkin aikaa. Myös Venäjän, Viron ja Kanadan sijoitukset ovat vähentyneet. Ruotsista on sen sijaan tullut Puolan ohessa yksi pääsijoittajista. Tosin Puolankin osuus on viime aikoina heikentynyt. News2biz Lithuanian mukaan ruotsalaisten sijoittajien osuus nousi viime vuonna 21,7 prosenttiin. Ruotsin sijoituskanta Liettuassa oli 40 miljardia litiä eli noin 11,6 miljardia euroa. Liettualaisten omat sijoitukset ulkomaille olivat viime vuonna ennätystasolla. Maan keskuspankin mukaan viime vuoden tammi-marraskuussa liettualaisten sijoittajien ulkomaisten investointien arvo nousi 392,3 miljoonaan litiin eli 113,6 miljoonaan euroon. Liettualaisten sijoitukset suuntautuvat pääasiassa lähimaihin. Liettuan tilastoviraston tuorein tieto on kolmannelta vuosineljännekseltä. Sen mukaan Viroon oli sijoitettu ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana 9,8 miljoonaa euroa, Alankomaihin 8,6 miljoonaa, Latviaan 6,6 miljoonaa ja Valko-Venäjälle 5,9 miljoonaa euroa. Kiinnostus Ukrainaan sen sijaan lopahti viime vuonna. Compiler Trade Portal

11 Latviassa lähes oleskeluluvan ostanutta Latviassa kaksi ja puoli vuotta sitten voimaan astunut laki, jonka mukaan Latviaan tietyn summan sijoittava henkilö saa pitkäaikaisen oleskeluluvan, on tuonut maahan uuden vähemmistöryhmän. Maahanmuuttoviraston mukaan Latvian talouteen tähän mennessä investoidut 445,6 miljoonaa euroa on tuonut ulkomaalaiselle luvan. Lain mukaan kiinteistöön on sijoitettava vähintään euroa vastaava summa maan arvostukseltaan kalleimmilla alueilla ja muualla euroa. Osakeyhtiöön tai yhteisyritykseen on ulkomaalaisen sijoitettava vähintään euroa. Kyseisen yrityksen on myös maksettava vähintään euroa veroa. Päin vastoin kuin Latvian johto ehkä odotti ja toivoi, ulkomaalaiset oleskeluluvan hankkineet eivät juurikaan ole tehneet tuotannollisia investointeja tai investoineet vastaavaan kiinteään pääomaan. Viime vuoden loppuun mennessä vain 17 miljoonaa euroa oli käytetty muihin kohteisiin kuin kiinteistöihin. Noin puolet eli oleskeluluvan hakijoista on ostanut Latviasta asunnon tai muun kiinteistön, pääosin Riiasta tai Jurmalan lomaseudulta. Asumisluvan saa myös sijoittamalla pankkien pääomalainoihin. Niihin virtasi kuitenkin ulkomaista rahaa vain 37,8 miljoonaa euroa. Viime vuonna mahdollisuutta käytti hyväkseen vain 208 henkilöä. Aluksi viideksi vuodeksi kelpaava oleskelulupa on kiinnostanut etenkin venäläisiä ja muita IVY-maiden kansalaisia. Myös kiinalaiset ovat yllättäen innostuneet Latviasta. Viime vuonna henkilöä sai Latvian kansalaisuuden. Uusista kansalaisista 74 prosenttia on venäjänkielisiä. Loput puhuvat äidinkielenään muun muassa valkovenäjää, liettuaa ja ukrainaa. Uusista latvialaista 17 prosenttia on suorittanut vain perusopinnot, 54 prosentilla on alemman koulutustason tutkinto ja 27 prosentilla on korkeakoulututkinto. Kansalaisuuden saaminen edellyttää muun muassa latvian kielen taitoa, maan historian tuntemusta ja kansallishymnin osaamista. IDÄNKAUPAN VIENTIPALVELUT - Erikoismedia vientipalveluiden mainontaan ILMOITUSHINNASTO - DEMO Konsultointi Taloushallinto Liikejuridiikka Koulutuspalvelut ja tapahtumat Muut asiantuntijapalvelut Finanssipalvelut Toimitilat ja kiinteistöt Huolinta ja tullaus Kuljetukset ja logistiikka Verkkojulkaisumme jaetaan sähköpostitse noin päättäjäosoitteeseen ja se ilmestyy samanaikaisesti myös Compiler-portaalissa. Kuukausi sitten ilmestynyttä numeroa on ladattu yli kertaa. Ilmoitukset ovat interaktiivisia ja ne säilyvät pysyvästi aiempien numeroiden mukana sähköisessä arkistossa. Tiedustelut ja varaukset: Klaus Lehmuskallio , klaus.lehmuskallio@compiler.fi. Kriisi romahdutti metsän hinnat Latviassa 11 Vielä ennen talouskriisiä metsähehtaari maksoi Latviassa noin euroa. Vuoden 2008 jälkeen hinnat ovat romahtaneet euroon. Hintojen laskusta huolimatta metsää on kuitenkin Latviassa myynnissä paljon. Ostajia ei silti juurikaan ole. Hintojen laskusta huolimatta ulkomaalaisten kiinnostus metsämaan hankintaan on hiipunut. Syytä on etsitty sekä Euroopan taloustilanteesta että siitä tosiasiasta, että monet ulkomaalaiset metsänomistajat ovat pääsääntöisesti vieneet loppuun Latviassa omistamiensa metsien hankintaa- ja hyödyntämistä koskevat suunnitelmansa eikä uusia ostotarpeita tällä hetkellä ole. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan Latvian pinta-alasta on metsää 42 prosenttia, yhteensä 2,7 miljoonaa hehtaaria. Talousmetsän osuus on paikallisen metsäviraston laskelman mukaan 77,3 prosenttia kokonaispinta-alasta. Puusto on noin 40 prosenttisesti mäntyvaltaista. Valtio omistaa Latvian metsistä valtaosan eli 68 prosenttia. Ulkomaalaisten omistuksessa on prosenttia. Yksi Latvian suurimmista metsänomistajista - ruotsalainen BergvikSkog Ab - on viiden vuoden aikana investoinut Latviaan noin 143 miljoonaa euroa ja ostanut hehtaaria metsämaata. Yrityksessä on laskettu, että yksi latvialainen metsähehtaari tuottaa vuodessa 250 kuutiometriä puuta arvoltaan noin 430 euroa eli suurin piirtein saman verran kuin Ruotsin metsät keskimäärin. Metsänomistajalle jää kuitenkin laskennallisesti vain noin 115 euroa. Loppu raha päätyy hakkuu- ja kuljetusyhtiöille ja puulla kauppa harjoittaville yrityksille. Uuden metsän istutus maksaa ruotsalaislaskelman mukaan noin 858 euroa hehtaarilta. Latvian valtiollinen Latvia ś State Forest -yhtiö on Latvian johtava metsänhoito- ja puunjalostusyhtiö. Suomalaisia metsäteollisuuden yrityksiä Latviassa edustavat ainakin Stora Enso Latvija ja Metsa Forest Latvija.