Tuotannon hiipuminen rasittaa Venäjän taloutta

Transkriptio

1 20. vuosi Tuotannon hiipuminen rasittaa Venäjän taloutta Venäjän talous kasvoi viime vuonna vielä lopullisesti tarkistamattoman tiedon mukaan 3,5 prosenttia. Vuonna 2011 kasvu oli 4,3 prosenttia eli sama kuin edellisvuonna. Kaudella maan bruttokansantuote kasvoi keskimäärin 5,0 prosenttia vuodessa. Talouskehityksen tällä seitsemän vuoden jaksolla katkaisi ainoastaan vuonna 2009 tapahtunut tuntuva pudotus. Pääministeri Dmitri Medvedev vahvisti Davosin World Economic Forumissa vuoden 2012 kasvutuloksen ja kertoi samalla Venäjän kuluttajahintainflaation jääneen viime vuonna 6,6 prosenttiin, mikä oli historiallisen alhainen taso. Medvedev piti Venäjän talouskasvua kansainvälisesti tyydyttävänä, mutta totesi samalla maansa tarvitsevan parin seuraavan vuoden aikana vähintään viiden prosentin kasvun nopeuttaakseen tarvittavaa investointitahtia. Tavoitteena on nostaa investointien lisäys 10 prosenttiin vuodessa, kun viime vuonna saavutettiin kahdeksan prosentin taso. Venäjän talous selvisi viime vuodesta monessa mielessä varsin hyvin. Työllisyystilanne oli paras viiteen vuoteen ja reaaliansiot kasvoivat yhä. Näin kotimainen kulutuskysyntä pysyi hyvänä varmisti investointien ohella talouden säilymisen kasvu-uralla. Myös Venäjän valtiontalous jatkui vakaana. Ulkomaanvelka pysyi kansainvälisesti hyvin alhaisena ja kansallisia turvapuskureita kyettiin vahvistamaan. Sekä keskuspankin kansainväliset reservit että kansallisen ****jältä tapah- TÄSSÄ NUMEROSSA: Seuraavilla sivuilla on esimerkkejä Idänkaupanan Vientipalvelut -lehden ilmoitushinnoista ja kokoluokista. Ilmoitusten ei kuitenkaan tarvitse olla täsmälleen oheisten esimerkkien mukaisia, jolloin hinnoistakin neuvotellaan. Kansi: 125,0 x 50,0 mm 300,00 EUR + ALV 24 % Tuotannon hiipuminen rasittaa Venäjän taloutta 1 Venäjä ja Kiina pyrkivät monipuolistamaan kauppasuhteitaan 2 Venäjä nousi maailman suurimmaksi öljyntuottajaksi 2 Venäjä myöntää nyt pitkäaikaisviisumeja 2 Moskovan pörssi hoitaa listautumisantinsa itse 3 Rupla vahvistui hieman vuonna Vaisu pörssivuosi Venäjällä vuonna WTO tuo alkuvaiheessa paineita Venäjälle 4 Puolan talous pysyy plussalla 4 Ukrainan suuryhtiöt selvisivät hyvin Itä-Eurooppa -vertailussa 5 Teollisuus vetää Ukrainan taloutta alas 5 Vakaan talouden Kazakstan kiinnostaa ulkomaisia sijoittajia 6 Kazakstanin tavoiteena viiden prosentin kasvu 6 Kazakstan on Keski-Aasian ainoa valopilkku 7 Valko-Venäjän ja EU:n kauppasuhteet vahvistuvat 7 Valko-Venäjän talous jäi tavoitteistaan 8 Baltiassa odotetaan yritys-kauppoja myös vuonna Palvelukeskustoiminta avaa Virolle uusia mahdollisuuksia 9 Viron talouskasvusta uusia ennusteita 10 Liettua houkutteli suoria ulkomaisia investointeja 10 Latviassa lähes oleskeluluvan ostanutta 11 Kriisi romahdutti metsän hinnat Latviassa 11

2 Venäjä ja Kiina pyrkivät monipuolistamaan kauppasuhteitaan Kiinalainen Cufe-tutkimuslaitos arvioi, että Venäjän ja Kiinan välisen kauppavaihdon arvo ylsi viime vuonna 88,1 miljardiin dollariin ja jäi hieman alle aiemmin ennustetun 90 miljardin dollarin tason. Kaupan rakenne vastasi edellisten vuosien tilannetta. Venäjä vie yhä Kiinaan pääasiassa raakaöljyä, muita raaka-aineita sekä tukkipuuta. Tuonti Kiinasta taas muodostuu jalostetuista teollisuustuotteista. Maiden kaupankäyntiä on kuitenkin tarkoitus monipuolistaa. Kiinalaiset neuvottelevat mahdollisuuksista toteuttaa yhteisiä tuotannollisia hankkeita öljy- ja kaasuteollisuuden aloilla, ydinvoiman ja muun Venäjä nousi maailman suurimmaksi öljyntuottajaksi sähköenergian tuotannossa sekä hiilentuotannossa. Kiina on näissä hankkeissa valmis investoimaan Venäjälle huomattavasti enemmän kuin mitä se on tähän asti maahan sijoittanut. Kiinalaislähteiden mukaan Venäjälle tehdyt suorat investoinnit jäivät vuonna 2011 noin 300 miljardiin dollariin eli puolta vähempään kuin edellisvuonna. Kahden vuoden takaiset investoinnit Venäjälle edustivat vain 0,5 prosenttia Kiinan kaikista FDI-investoinneista. Maat odottavat kuitenkin yhteisten tuotantohankkeiden aktivoivan kauppavaihtoa. Sadan miljardin dollarin raja on tarkoitus saavuttaa viimeistään vuonna Maista on jo tullut toisilleen tärkeät Venäjä nousi loppuvuoden markkinatilanteessa maailman suurimmaksi raakaöljyn tuottajaksi. Kärkitilalle pääsyssä auttoi osaltaan, että Saudi Arabia joutui Yhdysvaltojen öljyntuonnin supistumisen takia vähentämään tuotantoaan. Toinen syy Venäjän öljyntuotannon kasvuun oli, että maan uudet öljykentät kykenivät nopeasti saavuttamaan niille asetetut tuotantotavoitteet. Öljymarkkinoiden tilanteesta kertoo osaltaan, että Venäjä saavutti vuoden lopussa tuottajien ykköspaikan, vaikka koko vuoden 2012 aikana tuotantomäärä kasvoi vain 1,3 prosentin verran nousten kuitenkin kunnioitettavaan 518 miljoonaan tonniin. Samalla öljyn vientimäärä supistui prosentin. Itar-Tassin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Venäjä ei suurimpana tuottajamaana kuitenkaan pärjännyt Saudi Arabialle vientimarkkinoilla, jonka ainoana ratkaisevana riskitekijänä on Yhdysvaltojen tuontitarpeen vähentyminen. Venäjän kohdalla ongelmana on tuotetun öljyn allokointi. Maa tarvitsee kokonaan eri mittakaavassa kuin Saudi-Arabia omaa öljyään kotimaisiin tarpeisiin, onhan se Saudi Arabiaan verrattuna suuri teollisuusmaa.*** 2 kauppakumppanit. Viime marraskuun tietojen mukaan Kiina oli jo noussut Venäjän suurimmaksi kumppaniksi ennen Saksaa ja Italiaa. Kiinan osuus Venäjän koko viennistä oli seitsemän prosenttia ja tuontiosuus 10 prosenttia. Venäjän WTO-jäsenyyden vaikutuksia maiden kauppasuhteisiin on vielä tässä vaiheessa vaikea arvioida, sanovat The Jamestown Foundationin käyttämät venäläisasiantuntijat. Venäjä voi kyllä kauppajärjestössäkin jatkaa raakaöljyn ja raakapuun vientiä Venäjälle, mutta tuonnin puolella voi syntyä ongelmia. Venäjällä on useita teollisuudenaloja, joiden on vaikea kilpailla kiinalaisten tuontitavaroiden kanssa. Venäjä myöntää nyt pitkäaikaisviisumeja Ulkomaisten liikemiesten viisumiehtoihin tulee eräiltä osin enemmän joustavuutta. Uutistoimisto RIA Novosti kertoo presidentti Vladimir Putinin allekirjoittaneen vuodenvaihteessa lain, joka mahdollistaa ulkomaisen yhtiön Venäjällä työskentelevälle ulkomaalaiselle edustajalle tai työntekijälle jopa viiden vuoden pituisen viisumiluvan. Tätä ennen viisumin enimmäiskesto oli yksi vuosi. Pitkäaikaiset viisumit ovat mahdollisia henkilöille, joiden ulkomainen päämies tai työnantaja tekee Venäjälle kiinteitä investointeja. Perusteena on myös yhtiön osallistuminen Skolkovon innovaatiokeskuksen tai Moskovan kansainvälisen finanssikeskuksen kehittämishankkeisiinxxxxxxxxx *** Sisäsivut 3 palstaa 190 x 50 mm 300,00 EUR + ALV 24 %

3 3 Euron ja dollarin ruplakurssit, (käyrän noustessa rupla heikkenee) Dollari Euro Venäjän ja nousevien talouksien osakemarkkinoiden hintakehitys, indeksi, tammikuu 2007= Lähde: Venäjän keskuspankki Rupla vahvistui hieman vuonna 2012 pankit (vajaa viidennes). Tärkeimpiä yrityksiä ovat Gazprom, Lukoil ja Sberbank, kukin noin 15 prosentin painoarvolla. Viime vuonna etenkin Gazpromin ja metalliteollisuuden osakkeet kehittyivät heikosti mm. vientihintojen laskun vuoksi ja jäivät paljon vuoden 2011 noteerauksia alemmiksi. Keskeisten öljy-yhtiöiden ja suurimman yksityisen kaasuntuottajan Novatekin osakkeet selvisivät viime vuodesta hieman paremmin. Samoin kävi Sberbankin kohdalla. Moskovan pörssit MICEX ja RTS yhdistyivät virallisesti vuoden 2011 lopulla ja viime vuoden aikana toimintoja on yhdistetty käytännössä. Pörssin uusi nimi on Moskovan pörssi. Pörssi jatkaa kahden perusindeksin, dollari Lähde: Bloomberg MSCI EM (USD) Moscow RTS (USD) Vaisu pörssivuosi Venäjällä vuonna 2012 Venäjän osakemarkkinaindeksit liukuivat viime vuonna samassa tahdissa muiden nousevien talouksien indeksien kanssa. Moskovan pörssin RTS-indeksi ylitti vuoden lopulla jonkin verran vuoden alun lukeman. Osakekurssit olivat edelleen selvästi alempana kuin ennen vuosien lamaa. Osakekaupan volyymi oli sekin huomattavasti pienempi kuin ennen lamaa ja myös pienempi kuin vuosina Osakeindeksit edustavat suppeaa yritysjoukkoa. RTS-indeksi koostuu 50 yrityksen osakkeista. Indeksin painavimpia lohkoja ovat öljy-yhtiöt (kolmasosa), kaasuala (viidesosa) ja si tak on va mu vo va vu rup 1/2 sivua 190 x 135 mm 550,00 EUR + ALV 24 %

4 WTO tuo alkuvaiheessa monia paineita Venäjän talouteen 4 Venäjällä jatkuvat keskustelut ja väittelyt kauppajärjestö WTO:n jäsenyyden tuomien velvoitteiden ja oikeuksien vaikutuksista. Venäjän ylin johto on tähän mennessä todennut yleisesti, että jäsenyyden aiheuttamat haitat tulevat näkymään nopeammin kuin saavutetut edut. Jäsenyydestä seuraava keskeinen ongelma on Venäjän kotimarkkinateollisuuden ainakin alkuvaiheessa heikko kilpailukyky ulkomaisia tuontitavaroita vastaan. Lisäksi niiden tarjonnan pelätään kasvavan, koska eurooppalaisilla tuottajilla on nykyisessä taloustilanteessa vaikeuksia löytää markkinoita, jotka vielä vetävät. Toisaalta tuontitullien alennukset parantavat myös Venäjän teollisuuden mahdollisuuksia modernisointiin, koska esimerkiksi koneiden ja laitteiden sekä eräiden raaka-aineiden, kuten kemikaalien tuontikustannukset laskevat. WTO:n sääntöjen määräämät tuontitullien alennukset vaikuttavat sen sijaan kielteisesti valtion tullituloihin. Talousministeriön viime vuoden loppupuolella tekemien laskelmien mukaan tullituloja menetetään tänä vuonna 6,0 miljardin dollarin arvosta ja ensi vuonna jo 8,2 miljardin verran. Suurena plussatekijänä on puolestaan maailmanmarkkinoiden uudenlainen avautuminen venäläisille vientituotteille. Tämä vaikuttaa tosin hitaammin, koska raaka-aineviennin ohella Venäjän on tuotannon monipuolistamisella kyettävä tuottamaan nykyistä laajemmin kilpailukykyisiä tuotantohyödykkeitä ja myös kulutustavaroita. Toisaalta juuri näiden haasteiden odotetaan kannustavan venäläisyrityksiä uusien mahdollisuuksien hakemiseen kansainväliltä markkinoilta. Avautuvien näkymien pitäisi johtaa venäläistuotteiden laadunparannuksiin silti edelleen kilpailukykyisin hinnoin. Yleisesti Venäjällä ollaan sitä mieltä, että WTO-määräysten noudattaminen ja parantunut ennustettavuus helpottavat sekä tuonnin että viennin järjestelyjä. 1/3 sivua/ 124,5 x 158 mm Puolan talous pysyy plussalla Puolan talouskasvun odotetaan hidastuvan edelleen tänä vuonna, mutta keskuspankin mukaan kehitys jatkuu vakaana, eikä varsinainen taantuma uhkaa maan taloutta. Keskuspankki antoi tammikuun puolivälissä uuden ennusteen vuodelle Sen mukaan talouskasvu olisi 1,5 prosenttia ja vuosi-inflaatio 2,3 prosenttia. Pankin asiantuntijat pitävät tärkeimpinä syinä hitaaseen kasvuun vientikysynnän vaimentumista, teollisuustuotannon hyytymistä, työllisyyden heikentymistä ja zlotyn epäedullista kurssikehitystä. Keskuspankin uusin ennuste on selvästi ankarampi kuin talousministeriön vuodenvaihteessa antama kasvuarvio. Tässä ennusteessa talouden odotetaan kasvavan tänä vuonna vielä 2,3 prosenttia. Ministeriön ennuste perustuu oletuksiin, joiden mukaan kotimainen kysyntä kasvaa 0,8 prosenttia, kulutuskysyntä 1,0 prosenttia ja kiinteät pääomasijoitukset samoin 1,0 prosenttia. Teollisuustuotannon oletetaan kasvavan 2,3 prosenttia ja rakentamisen 1,0 prosenttia.. 380,00 EUR 550,00 EUR + ALV 24 %

5 Ukrainan suuryhtiöt selvisivät hyvin Itä- Eurooppa -vertailussa Ukrainalaiset suuryhtiöt ovat vuoden 2008 talouskriisin jälkeen menestyneet odotettua paremmin keskisen Itä-Euroopan ja Itä-Euroopan välisessä vertailussa. Tämä selviää Kyiv Postin Deloittella teettämien selvitysten perusteella. Deloitte vertaili ensimmäisen kerran kohdealueiden suuryhtiöitä vuonna 2008 ja seuraavan kerran viime vuonna. Kummallakin kerralla vertailupohjan oli yhtiöiden edellisen vuoden liikevaihto. Selvityksessä yleisenä havainto oli, että kaudella 2007 ja 2011 Ukrainan oligarkkien ja muiden suurliikemiesten yhtiöt selviytyivät varsin hyvin maan talousongelmista huolimatta. Toinen havainto oli se, että vertailussa vuoden 2007 lukujen perusteella vahvoista yhtiöistä osa poistui kärkijoukosta ja tilalle nousi kokonaan uusia yhtiöitä uusilta toimialoilta. Deloitten vuonna 2008 julkistamalla keskisen Itä-Euroopan ja Itä-Euroopan Top 500 -rankinglistalla oli 75 ukrainalaisyritystä, joiden yhdistetyn liikevaihdon osuus vertailuryhmän koko liikevaihdosta oli 13 prosenttia. Vuoden 2012 raportissa listalle ylsi vain 50 yritystä, mutta niiden liikevaihto-osuus oli lähes sama eli 12 prosenttia. Vertailun tehneiden analyytikkojen mukaan kansainvälinen taloustilanne kielteiset vaikutukset tuntuivat ukrainalaisyhtiöissä nopeammin ja jyrkemmin kuin vertailuryhmässä yleisesti, mutta toisaalta taas suhdanteiden paraneminen kiihdytti nopeammin kasvua. Metinvest ylivoimaisesti suurin yhtiö Vuoden 2011 liikevaihdon perusteella kaivos- ja teräsyhtymä Metinvest oli Ukrainan suurin konserni omistamansa energiayhtiö DTEK mukaan lukien. Yhdistetty liikevaihto oli 16,6 miljardia euroa. Ukrainan toiseksi suurin yhtymä oli Naftogaz Ukraine 9,7 miljardin euron liikevaihdollaan. Liikevaihtoa kasvattivat kuitenkin osaltaan järjestelyt, joilla RosUkrEnergolta ja Ukrgaz-Energolta poistettiin venäläiskaasun välitysoikeudet. Yksityistäminen puolitti yritysten määrän Yksityistämisten takia Ukrainan valtion omistamien yhtiöiden määrä puolittui Top 500 -listalla. Yksityisellä sektorilla sen sijaan energiayhtiöiden ja raskaan teollisuuden nousua täydensivät uusina kuvaan tulleet maatalousalan yritykset, elintarviketuottajat ja vähittäiskauppaketjut. Vähittäiskaupa-alan suurin ketju vuoden 2011 liikevaihdon nojalla oli ATB Market, jonka myynti kolminkertaistui tarkastelukaudella 1,4 miljardiin euroon. Myös Fozzy Groupin asema vahvistui tuntuvasti. Ryhmä teki 1,6 miljardin liikevaihdon vuonna 2011, mikä nosti sen 85. sijalle itäisellä Top 500 -listalla. Ukrainan mittava maataloustuotanto oli myös odotetusti vahvistunut. Alan kaksi jättiläistä, Kernel ja Nibulon olivat mukana jo Deloitten vuoden 2008 listalla. Vuoden 2011 tietojen mukaan Kernel teki 1,4 miljardin euron liikevaihdon ja Nibulonkin rikkoi miljardin rajan. Maataloustuotantoon suorassa kytkennässä oleva Khilib Investbud ylsi sekin viljakaupoillaan 500 miljoonan euron liikevaihtoon. Korkeampaa jalostusastetta edustavalla tietoliikennealalla meni sen sijaan heikommin tarkasteluajanjaksolla. Kyiv Star GSM:n, MTC Ukrainan ja Ukrtelecomin yhteenlaskettu liikevaihto supistui yli 20 prosenttia. Kyiv Postin haastatteleman politiikan asiantuntijan mukaan yleisenä sääntönä näyttää olleen se, että läheisissä suhteissa maan ylimpään poliittiseen johtoon olleet yhtymät menestyivät viisivuotiskaudella paremmin kuin muut yhtiöt. 1/3 sivua/ 60 x 272 mm 375,00 EUR + ALV 24 % 5

6 2/3 sivua / 125 x 273 mm 700,00 EUR + ALV 24 % Valko-Venäjän ja EU:n kauppasuhteet vahvistuvat 6 Huolimatta Euroopan unionin asettamista sanktioista Valko-Venäjän viennin osuus yhteisön alueelle on jatkanut kasvuaan. Viime vuonna se oli lähes 40 prosenttia maan kokonaisviennistä. Vuonna 2011 osuus oli silloinkin jo 37,5 prosenttia. Valko-Venäjän talousministeriön mukaan EU-kaupan ylijäämä nousi viime vuoden tammi-marraskuussa vuoden 2011 vastaavan ajankohdan 3,6 miljardista eurosta 4,8 miljardiin euroon ja kasvoi siten 33 prosenttia. Euroopan unioni on näin kaikesta huolimatta säilyttänyt tärkeän asemansa Valko-Venäjän taloudessa, johon sen jäsenmaat osallistuvat paikan päällä myös merkittävinä luotonantajina ja investoijina Viime vuoden tammi-syyskuussa EU-maat investoivat Valko-Venäjälle 3,7 miljardia euroa. Summasta 2,6 miljardia oli suoria ulkomaisia investointeja. Yhteisömaiden osuus kaikista ulkomaisista investoinneista oli tarkasteluajanjaksona noin 50 prosenttia. EU-maat investoivat erityisesti liikenteeseen, viestintään ja kulttuuriin. Investointeja tehtiin muun muassa Tshekin tasavallasta, Unkarista, Latviasta ja Suomesta. Merkittäviä sijoituksia tuli myös Sloveniasta, Serbiasta ja Turkista. ILMOITUSHINNASTO - DEMO/Tiedustele Klaus Lehmuskallio Compiler News UUTISARKISTO arkistossa yli 5000 uutista vuosilta ETSI TIETOA! TUTUSTU!

7 7 ILMOITUSHINNASTO -- DEMO/Tiedustele Klaus Lehmuskallio Koko sivu: 1/1 sivua/ 210 x 299 mm 900,00 EUR + ALV 24 %

8 Viron talouskasvusta uusia ennusteita Merkit Viron viennin heikkenemisestä ovat laskeneet maan talouden kasvuennusteita. Ensimmäisenä aiemman ennusteensa kumosi Viron keskuspankki, joka laski 3,6 prosentin kasvuodotuksensa kolmeen prosenttiin jo joulukuussa. Myös Swedbankin odotukset Viron talouskasvun suhteen ovat hieman heikentyneet. Se on tarkistanut lokakuussa antamansa 3,7 prosentin ennusteensa 3,1 prosenttiin. Pohjoismaiden heikentynyt ulkoinen kysyntä saattaa pankin mukaan heijastua nopeasti Viroon, etenkin ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Swedbank odottaa myös Viron valtion rahoittamien investointien jäävän tänä vuonna viime vuotta vähäisemmiksi. Pankin asiantuntija kuitenkin uskoo, että kasvu kiihtyy vuonna 2014 jopa 4,5 prosenttiin. OECD uskoo Viron päävientimaiden kysynnän vilkastuvan OECD on toistaiseksi pysynyt marrasjoulukuun vaihteessa antamansa 3,7 prosentin kasvuennusteensa takana. Päinvastoin kuin Swedbank tai paikallinen keskuspankki talousjärjestö enustaa Viron vientimaiden talouksien elpyvän vähitellen ja viennin saavan näin uutta kasvuvoimaa. Samalla kun julkiset investoinnit supistuvat, yksityiset puolestaan piristyvät. Myös yksityisen kulutuksen OECD ennustaa kasvavan Virossa työllisyyden ja palkkojen kasvun myötä. Nordea Bank ja SEB pysyvät nekin yhä aiemmissa ennusteissaan. Nordea povasi vuoden 2012 loppupuolella 3,5 prosentin kasvua ja SEB-pankki 3,3 kasvuprosenttia. Vuonna 2014 bruttokansantuote kasvaisi SEB:n mukaan neljä prosenttia Virossa. Liettua houkutteli suoria ulkomaisia investointeja Vaikka suorat ulkomaiset investoinnit ovat maailmanlaajuisesti olleet viime aikoina alamäessä, Liettuassa niiden määrä on kasvanut nopeasti etenkin viime kuukausina. Financial Timesin ylläpitämä, investointeja seuraavan fdi- Marketsin tuoreiden tietojen mukaan suorat ulkomaiset investoinnit kasvoivat Liettuassa viime vuonna 21 prosenttia edellisvuodesta. Nousu on huomattava, sillä maailmalla suorat ulkomaiset investoinnit vähenivät samanaikaisesti noin 22 prosenttia. Liettua sijoittuu vuoden 2012 investointien kasvunopeudessa maailmassa viidenneksi, Euroopassa kolmanneksi ja Baltian maissa kärkisijalle. Keskuspankin uusimpien tietojen mukaan Liettuaan virtasi tammi-marraskuussa 2012 suoria ulkomaisia investointeja 2,4 miljardia litiä eli noin 940 miljoonaa euroa. Tammi-lokakuun välisenä aikana Liettuassa kirjattiin 29 uutta FDI-hanketta. Uusia työpaikkoja projektit poikivat noin kappaletta. Samanaikaisesti Viro sai 22 suoraa ulkomaista investointia, mutta Latvia vain kuusi. fdimarketsin mukaan Liettuan ulkomaisista investoinneista suurin osa oli greenfield-investointeja, joissa liiketoiminta aloitetaan tyhjästä, esimerkiksi tuotantorakennuksen rakentamisesta alkaen. Noin 24 prosenttia projekteista koski jo olemassa olevien hankkeitten Compiler Trade Portal TUTUSTU! CIS News Central Asia - Armenia - Azerbaijan - Belarus - Georgia - Kazakhstan - Kyrgyzstan - Moldova - Mongolia - Tajikistan - Turkmenistan - Ukraine - Uzbekistan 8 jatkokehittämistä. Suorien ulkomaisten investointien myötä Liettua sai esimerkiksi IT-alan osaamista, yritysten palvelukeskuksia, finanssipalveluita ja uutta tehdasteollisuutta. Suomalaisten osuus Liettuan suorista ulkomaisista investoinneista on laskenut jo jonkin aikaa. Myös Venäjän, Viron ja Kanadan sijoitukset ovat vähentyneet. Ruotsista on sen sijaan tullut Puolan ohessa yksi pääsijoittajista. Tosin Puolankin osuus on viime aikoina heikentynyt. News2biz Lithuanian mukaan ruotsalaisten sijoittajien osuus nousi viime vuonna 21,7 prosenttiin. Ruotsin sijoituskanta Liettuassa oli 40 miljardia litiä eli noin 11,6 miljardia euroa. Liettualaisten omat sijoitukset ulkomaille olivat viime vuonna ennätystasolla. Maan keskuspankin mukaan viime vuoden tammi-marraskuussa liettualaisten sijoittajien ulkomaisten investointien arvo nousi 392,3 miljoonaan litiin eli 113,6 miljoonaan euroon. Liettualaisten sijoitukset suuntautuvat pääasiassa lähimaihin. Liettuan tilastoviraston tuorein tieto on kolmannelta vuosineljännekseltä. Sen mukaan Viroon oli sijoitettu ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana 9,8 miljoonaa euroa, Alankomaihin 8,6 miljoonaa, Latviaan 6,6 miljoonaa ja Valko-Venäjälle 5,9 miljoonaa euroa. Kiinnostus Ukrainaan sen sijaan lopahti viime vuonna. Compiler Trade Portal

9 Latviassa lähes oleskeluluvan ostanutta Latviassa kaksi ja puoli vuotta sitten voimaan astunut laki, jonka mukaan Latviaan tietyn summan sijoittava henkilö saa pitkäaikaisen oleskeluluvan, on tuonut maahan uuden vähemmistöryhmän. Maahanmuuttoviraston mukaan Latvian talouteen tähän mennessä investoidut 445,6 miljoonaa euroa on tuonut ulkomaalaiselle luvan. Lain mukaan kiinteistöön on sijoitettava vähintään euroa vastaava summa maan arvostukseltaan kalleimmilla alueilla ja muualla euroa. Osakeyhtiöön tai yhteisyritykseen on ulkomaalaisen sijoitettava vähintään euroa. Kyseisen yrityksen on myös maksettava vähintään euroa veroa. Päin vastoin kuin Latvian johto ehkä odotti ja toivoi, ulkomaalaiset oleskeluluvan hankkineet eivät juurikaan ole tehneet tuotannollisia investointeja tai investoineet vastaavaan kiinteään pääomaan. Viime vuoden loppuun mennessä vain 17 miljoonaa euroa oli käytetty muihin kohteisiin kuin kiinteistöihin. Noin puolet eli oleskeluluvan hakijoista on ostanut Latviasta asunnon tai muun kiinteistön, pääosin Riiasta tai Jurmalan lomaseudulta. Asumisluvan saa myös sijoittamalla pankkien pääomalainoihin. Niihin virtasi kuitenkin ulkomaista rahaa vain 37,8 miljoonaa euroa. Viime vuonna mahdollisuutta käytti hyväkseen vain 208 henkilöä. Aluksi viideksi vuodeksi kelpaava oleskelulupa on kiinnostanut etenkin venäläisiä ja muita IVY-maiden kansalaisia. Myös kiinalaiset ovat yllättäen innostuneet Latviasta. Viime vuonna henkilöä sai Latvian kansalaisuuden. Uusista kansalaisista 74 prosenttia on venäjänkielisiä. Loput puhuvat äidinkielenään muun muassa valkovenäjää, liettuaa ja ukrainaa. Uusista latvialaista 17 prosenttia on suorittanut vain perusopinnot, 54 prosentilla on alemman koulutustason tutkinto ja 27 prosentilla on korkeakoulututkinto. Kansalaisuuden saaminen edellyttää muun muassa latvian kielen taitoa, maan historian tuntemusta ja kansallishymnin osaamista. IDÄNKAUPAN VIENTIPALVELUT - Erikoismedia vientipalveluiden mainontaan ILMOITUSHINNASTO - DEMO Konsultointi Taloushallinto Liikejuridiikka Koulutuspalvelut ja tapahtumat Muut asiantuntijapalvelut Finanssipalvelut Toimitilat ja kiinteistöt Huolinta ja tullaus Kuljetukset ja logistiikka Verkkojulkaisumme jaetaan sähköpostitse noin päättäjäosoitteeseen ja se ilmestyy samanaikaisesti myös Compiler-portaalissa. Kuukausi sitten ilmestynyttä numeroa on ladattu yli kertaa. Ilmoitukset ovat interaktiivisia ja ne säilyvät pysyvästi aiempien numeroiden mukana sähköisessä arkistossa. Tiedustelut ja varaukset: Klaus Lehmuskallio , klaus.lehmuskallio@compiler.fi. Kriisi romahdutti metsän hinnat Latviassa 9 Vielä ennen talouskriisiä metsähehtaari maksoi Latviassa noin euroa. Vuoden 2008 jälkeen hinnat ovat romahtaneet euroon. Hintojen laskusta huolimatta metsää on kuitenkin Latviassa myynnissä paljon. Ostajia ei silti juurikaan ole. Hintojen laskusta huolimatta ulkomaalaisten kiinnostus metsämaan hankintaan on hiipunut. Syytä on etsitty sekä Euroopan taloustilanteesta että siitä tosiasiasta, että monet ulkomaalaiset metsänomistajat ovat pääsääntöisesti vieneet loppuun Latviassa omistamiensa metsien hankintaa- ja hyödyntämistä koskevat suunnitelmansa eikä uusia ostotarpeita tällä hetkellä ole. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan Latvian pinta-alasta on metsää 42 prosenttia, yhteensä 2,7 miljoonaa hehtaaria. Talousmetsän osuus on paikallisen metsäviraston laskelman mukaan 77,3 prosenttia kokonaispinta-alasta. Puusto on noin 40 prosenttisesti mäntyvaltaista. Valtio omistaa Latvian metsistä valtaosan eli 68 prosenttia. Ulkomaalaisten omistuksessa on prosenttia. Yksi Latvian suurimmista metsänomistajista - ruotsalainen BergvikSkog Ab - on viiden vuoden aikana investoinut Latviaan noin 143 miljoonaa euroa ja ostanut hehtaaria metsämaata. Yrityksessä on laskettu, että yksi latvialainen metsähehtaari tuottaa vuodessa 250 kuutiometriä puuta arvoltaan noin 430 euroa eli suurin piirtein saman verran kuin Ruotsin metsät keskimäärin. Metsänomistajalle jää kuitenkin laskennallisesti vain noin 115 euroa. Loppu raha päätyy hakkuu- ja kuljetusyhtiöille ja puulla kauppa harjoittaville yrityksille. Uuden metsän istutus maksaa ruotsalaislaskelman mukaan noin 858 euroa hehtaarilta. Latvian valtiollinen Latvia ś State Forest -yhtiö on Latvian johtava metsänhoito- ja puunjalostusyhtiö. Suomalaisia metsäteollisuuden yrityksiä Latviassa edustavat ainakin Stora Enso Latvija ja Metsa Forest Latvija.