KANNANOTTO VANHUSPALVELUJEN KEHITTÄMISEKSI SALOSSA VUOSINA

Transkriptio

1 Dnro 1500/05.00/2014 KANNANOTTO VANHUSPALVELUJEN KEHITTÄMISEKSI SALOSSA VUOSINA Väestön ikääntymisestä aiheutuvien kustannusten arviomiseen liittyy monia epävarmuustekijöitä. Vanhusväestön kasvava määrä ja eliniän pidentyminen tulevat kuitenkin kaikissa arvioinneissa lisäämään kustannuksia vuosittain ja etenkin suurten ikäluokkien palvelutarpeen kasvaessa siinä määrin, että nykyisten toimintatapojen ja palvelurakenteiden uudelleen arvioiminen on katsottu välttämättömäksi. Keskeisiä linjauksia on tehty vanhuspalvelulaissa, STM:n ja Kuntaliiton suosituksissa, hallituksen rakennepaketissa ja SOTE-uudistuspäätöksessä. Valtiovallan päätösten mukaan palvelujen kansallinen ohjaus kuntatasolla tulee olemaan nykyistä vahvempaa. Kustannusten vuosittainen lisäys on Salon kaupungissa keskimääräistä suurempi, mikä johtuu ennen muuta Salon huomattavan ikääntyneestä väestörakenteesta. Ikääntymisestä aiheutuva vanhustenhuollon ja terveydenhuollon menojen vuosittainen kasvupaine Salossa voidaan valtakunnallisten keskiarvojen mukaan arvioida suuruusluokaltaan noin 1,5 miljoonaksi euroksi. Menot olisivat siten vuonna 2020 noin 10 miljoonaa euroa suuremmat nykyiseen verrattuna. Jos tarkastellaan Salon väestöennusteen mukaista 85-vuotta täyttäneiden määrän lisääntymistä, niin heidän osuutensa kasvaminen aiheuttaisi yksistään ympärivuorokautisena hoitotarpeena nykyiseen verrattuna Salon talousarvioon 1,2 miljoonan euron nettolisäyksen vuonna 2020 ja 3,1 miljoonan euron nettolisäyksen vuonna Ympärivuorokautisen hoidon nettomenot Salolle kokonaisuudessaan ovat 17 miljoonaa euroa vuonna Valtiovallan keskeinen viesti uudistusten aikaan saamiseen liittyy siihen, että kustannuskehitystä on hillittävä aktiiveilla toimenpiteillä ja rakenteellisilla uudistuksilla. Toimenpiteiden seurauksena kustannusten nousukehitys arvioidaan saatavaksi prosenttiin verrattuna siihen, että toimintaa jatkettaisiin nykymuotoisena. Aktiivien toimenpiteiden ja rakenteellisten uudistusten ohella on jatkettava palveluprosessien uudistamista ja myös muita säästötoimenpiteitä. Niiden on oltava johdonmukaisia, eikä niillä saa vaarantaa kustannuskehityksen alempaa ja pysyvää tavoitetasoa. Salon kireän taloudellisen tilanteen ja epäedullisen huoltosuhteen valossa on erittäin tärkeää, että Salossa jatketaan jo aloitettuja ja käynnistetään uusia toimenpiteitä kustannuskehityksen hillitsemiseksi. Se luo parhaat edellytykset hyvän ja ihmisarvoisen vanhuuden turvaamiseksi kaikille salolaisille vanhuksille heidän varallisuus- ja tulotasostaan riippumatta. Salon vanhusten- ja terveydenhuollon nettomenot tulevat kaikissa vaihtoehdoissa kasvamaan johtuen vanhusväestön kasvavasta määrästä ja eliniän pidentymisestä. Kaupungin omin toimenpitein kyetään kuitenkin vaikuttamaan siihen, että kustannuskehitys olisi maltillista ja vanhusten hyvä hoito kyetään sen myötä turvaamaan. Toimintatapojen ja rakenteiden muutoksille on tarpeen varata riittävästi aikaa, jotta ne olisivat kuntalaisten ymmärrettävissä ja kestävällä pohjalla. Koska myös kustannuskehityksen vaikutukset näkyvät viiveellä toimenpiteiden käynnistämisestä, tulee toimenpiteet käynnistää riittävän varhaisessa vaiheessa ennen kuin suuret ikäluokat tulevat siihen vaiheeseen jolloin hoiva- ja terveyspalvelujen tarve lisääntyy harppauksella. Jos myönteisin toimenpitein ei kyetä hillitsemään etenkin ympärivuorokautisen hoivan kestoja, tulee kustannusten raju lisäys heikentämään kaikkia vanhusten tarvitsemia kunnan palveluja. Lähtökohtana tulee luonnollisesti pitää sitä, että kunta vastaa siitä, että hoivapaikkoja on saatavissa kulloistenkin tarpeiden mukaan.

2 Vanhuspalveluiden kehittämisohjelman ohjausryhmän jäsenet esittävät, että kehittämis- ja muutostarpeissa painotetaan painotetaan etenkin: kotona asumisen tukemista hoiva-asumisen rakennemuutosta yhteistyömenetelmien tarkastelua KOTONA ASUMISEN TUKEMINEN Salon kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2014 talousarvion käsittelyn yhteydessä yksimielisesti ponnen, minkä mukaan kaikille vanhuksille hyvän hoidon ja arvokkaan vanhuuden saamisen edellytyksiä turvaa parhaiten se, että parannetaan vanhusten kotona asumisen edellytyksiä ja siten vähennetään viimesijaisen ja kalliin laitoshoidon tarvetta. Kotona asumisen edellytyksiä on parannettava siten, että palveluja voidaa mahdollisimman monipuolisesti, joustavasti ja alueellisesti kattavasti tarjota kulloinkin ilmenevien tarpeiden mukaan. Painopisteen selkeä siirtäminen kotona asumisen tukemiseen vaatii ponsiestyksen mukaan toimenpidesuunnitelman ja sen rahoittaminen on jaksotettava useammalle vuodelle. Kaupungille aiheutuu ympärivuorokautisesta hoitovuorokaudesta keskimäärin 100 euron nettomeno. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna on kotona asumisen tukeminen taloudellisesti kannatavaa, jos kaupungille aiheutuvat kustannukset vuorokaudessa jäävät alle 100 euron rajan. Kotona asuminen mahdollisimman pitkään on useimmille vanhuksille ensisijaista. Mitä pidempään kotona kyetään asumaan, sitä vähäisemmäksi jää laitospaikkatarve. Kotona asumista kyetään tukemaan monin eri toimenpitein, joiden perustana voidaan pitää kaupungin kotihoidon toimenpiteitä. Pelkistetysti voidaan todeta, että mitä vähemmän kotihoidon palveluja on saatavilla, sitä todennäköisempää on joutuminen ympärivuorokautiseen hoitoon. Kaupungin kotihoito on välttämätön, mutta ei yksinään riittävä toimija vanhusten kotona asumisen merkittäväksi edistäjäksi. Vanhuspalvelulainkin mukaan kunta velvoitetaan yhteistyöhön kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Yhteisöillä, kolmannella sektorilla ja vapaaehtoistoiminnalla tulee olemaan yhä keskeisempi tehtävä kotona asumisen edistämisessä. Kotona asumisen tukemisessa on kiinnitettävä samanaikaisesti huomiota moneen vaikuttavaan tekijään kuten kuntoutuksen varhaiseen käynnistymiseen ja lihaskunnon ylläpitämiseen, muistisairauksien toteamiseen, omaishoitajien asemaan ja tukeen sekä kotona asumisen fyysisten edellytysten ajanmukaisuuteen. Kotona asumisen tukemisesta Salon haja-asutusalueilla aiheutuu etäisyyksistä johtuvia kustannuksia enemmän kuin kaupunkimaisella alueella. Olisi pyrittävä löytämään uusia ratkaisuja, joiden avulla voidaan hyödyntää paikallisia toimijoita, organisoida kunnallisia palveluja entistä taloudellisemmin ja lisätä kunnallisten ja paikallisten toimijoiden yhteistyötä. Toimenpide-ehdotuksia Valtuusto on päättänyt säästöistä, joilla kotihoidosta lakkautettaisiin kotihoidosta vuonna 2014 yhteensä viisi vakanssia euron säästön aikaan saamiseksi. Päätös on jyrkässä ristiriidassa vanhustenhuollon kustannussäästötavoitteeseen, minkä takia päätös tulee purkaa.

3 Otetaan käyttöön toimintamalli, jossa kuntoutustoimenpiteet käynnistetään mahdollisimman pian tarpeen ilmettyä ja jatketaan vastuuhenkilön valvonnassa. Lisätään omaishoidon tukipalkkiomäärärahaa eurolla. Perustetaan omaishoidon tukihenkilön tehtävä omaishoitajien vapaapäivien hoitamiseen. Muutetaan kuntosaleja ja niiden laitteistoja vanhusten tarpeisiin paremmin soveltuviksi ja kehotetaan liikuntatointa toimimaan vanhusten lihaskunnon edistämiseksi myös muilla keinoin. Annetaan vanhuksille mahdollisuus käyttää kuntosaleja maksutta. Lisätään vanhuspalveluiden ja liikuntatoimen yhteistyötä siten, että liikuntatoimen yhdeksi painopisteeksi asetetaan vanhusväestön kotona asumisen tukeminen. Lisätään kaupungin teknisen toimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä kotona asumista tukevien asunnon muutostöiden organisoimiseksi ja tekemiseksi. Kehitetään toimintamalli tai -malleja muistisairauksien varhaiseksi toteamiseksi. Laajennetaan Perniö-Särkisalossa toimiva asumisaputalkkaritoiminta tai vastaavia kattamaan koko Salon alue. Selvitetään kotona asumisen edistämisen hyviä käytäntöjä (esimerkiksi Mummon Kammari Tampereella) ja sovelletaan niitä Salon alueelle. Kannustetaan käynnistämään projekteja ja kokeiluja, joiden avulla tähdätään vanhusten kotona asumisen pidetämiseen. HOIVA-ASUMISEN RAKENNEMUUTOS Salossa on vuonna 2014 yhteensä 488 ympärivuorokautista kunnallista hoivapaikkaa, joista kaupungin omia hoivapaikkoja on 436 ja yksityisiltä palveluntuottajilta ostettuja 52. Omista hoivapaikoista vapautuu vuosittain noin 180 paikkaa. Hoitojaksot ovat keskiarvoisesti 2,7 vuotta, joskin hoitojaksojen vaihtelu on huomattavan suuri. Kunnallisten hoivapaikkojen lisäksi Salossa on täysin yksityisiä hoivalaitoksia ja myös sellaisia, joissa kaupunki on lainojen takaaja. Väestöennusteen mukaan näyttää siltä, että lähivuosina ei ole tarvetta kunnallisten hoivapaikkojen lisäämiseen. Mikäli välttämättömiä akuutteja sijoitustarpeita ilmenee, voidaan niitä joustavasti tehdä ostopalveluina yksityisiltä hoivalaitoksilta. Ympärivuorokautisten hoivapaikkojen enemmistö on vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla annettavaa laitoshoitoa, jota on 4,5 %:lle 75-vuotta täyttäneille. Tehostetun palveluasumisen paikkoja on 4,1 %:lle 75-vuotta täyttäneille. Terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaisasukkaiden osuus on 0,3%. Yhteenlasketut osuudet vastaavat valtakunnallisia keskiarvoja. Salossa on vähennetty ympärivuorokautisen hoidon paikkoja 95:llä vuodesta 2009, kun samaan aikaan 75-vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut noin 500:lla. Salossa on tehostetun palveluasumisen osuus vanhainkotipaikkoihin verrattuna selvästi liian pieni. Keskiarvoisiin valtakunnallisiin suosituksiin verrattuna tehostettua palveluasumista tulisi olla vanhainkoti- ja vuodeosastopaikkoihin verrattuna vähintään kaksin-kolminkertaisesti. Nettohoitopäivähinta Salon omassa tehostetussa palveluasumisessa merkitään keskimäärin 86

4 euroksi, vanhainkodissa keskimäärin 105 euroksi ja vuodeosastolla 204 euroksi. Tehostetun palveluasumisen nettohoitopäivähinta yksityiseltä palveluntuottajalta on 97 euroa. Kaupungin talouden näkökulmasta epäedullinen hoivapaikkojen suhde merkitsee suositukseen nähden tällä hetkellä vuodessa noin 1 miljoonan euron kustannusta. Vanhainkoteina toimivat Halikkokoti, Hintta, Alholan hoivakoti ja Kukonkallion hoivakoti ovat rakennuksina hyväkuntoisia ja ilmeisen kalliisti muutettavissa tehostetun palveluasumisen yksiköiksi viranomaisen vaatimien standardien mukaisena. Vanhusväestön määrän lisääntyminen ja eliniän pidentyminen luovat tarpeita ympärivuorokautisten hoitopaikkojen lisäämiselle. Hoidon tarve lisääntyy iän myötä siten, että kun esimerkiksi tehostetussa palveluasumisessa olevien kaikkien 75-vuotta täyttäneiden osuus vuonna 2012 oli 6,1%, niin vastaava osuus 85-vuotta täyttäneiden joukossa oli 12,9%. Salon sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt ryhtyä valmistelemaan palvelusetelin käyttöönottoa tehostetussa palveluasumisessa. Taustalla on näkemys siitä, että palvelusetelin avulla voidaan alentaa kaupungille koituvia kustannuksia asiakkaan sitoutuessa itse maksamaan palvelusetelin ja hoitopaikan hinnan erotuksen. STM:n ja Kuntaliiton vanhuspalvelun laatusuosituksessa esitetään toimia, joiden avulla ohjataan jatkuvasti kehittämään vanhuspalvelujen sisällön laatua. Suosituksessa esitetään myös keskiarvoisia lukuja vanhusten sijoittumiseksi eri toimenpiteisiin ja kustannusten keskinäistä jakautumista. Suositusta on luonnehdittava lähinnä keskiarvoiseksi yleisohjeeksi, eikä sitä sellaisenaan tule asettaa tavoitteeksi. Vanhuspalveluja voidaan tuottaa vaihtoehtoisilla tavoilla ja painottaa niitä eri tavoin kunnan olosuhteista riippuen. Myös kunnan sisällä voi olla alueellisesti eri painotuksia esimerkiksi hajaasutusalueiden ja kaupunkialueiden välillä. Yleisenä ja yhteisenä ohjeena tulee kuitenkin pitää sitä, että viimesijaisen ja kalliin ympärivuorokautisen hoidon osuus kokonaishoitomenoissa jäisivät aktiivien toimenpiteiden seurauksena mahdollisimman pieneksi. Ympärivuorokautisten hoitopaikkojen määrällistä tarvetta voidaan yleisellä tasolla ennakoida väestöennusteiden perusteella, mihin pitkän aikavälin suunnitelmat perustuvatkin. Sen ohella tarvitaan myös tarkempia lähiajan arvioita. Tätä varten tulisi olla käytössä mahdollisimman johdonmukainen menetelmä, jonka avulla voitaisiin vuosittain tehdä arviot tulevista paikkatarpeista muuttuviin tilanteisiin reagoimiseksi. Tavoitteeksi on mahdollista asettaa myös se, että ympärivuorokautisten hoitopaikkojen määrän tulee reagoida kulloiseenkin tilanteeseen mahdollisimman joustavasti. Kunnan omissa hoivayksiköissä määrällinen reagointi on mitä ilmeisimmin hitaampaa ja vaikeampaa kuin jos joustavuutta haetaan ostopalveluista yksityisiltä palveluntuottajilta. Jos joustavuutta haetaan yksityisiltä palveluntuottajilta, tulisi ostopalvelujen osuuden olla nykyistä merkittävästi suurempi, jotta mahdollisilla ostopalvelujen vähennyksillä ei aiheuteta kohtuutonta haittaa palveluntuottajille. Salossa tulisi kartoittaa vanhusten uusien asumisratkaisujen tarpeita ja edellytyksiä tilanteissa, jolloin kotona asuminen ei jostakin syystä enää ole mahdollista tai paras vaihtoehto. Esimerkiksi haja-asutusalueilla voitaisiin selvittää taajamien keskuksiin sijoittuvia omakustanteisia ratkaisuja, jotka toteutettaisiin eri toimijoiden yhteistyönä. Keskittymillä luodaan edellytyksiä niin yksityisten kuin kunnallisten palvelujen paremmalle saavuttamiselle omalla kotiseudulla. Tavoitteena on vanhusten elämisen pidentäminen omalla kotiseudulla lähellä sosiaalista verkostoa ja saatavaa apua.

5 Toimenpide-ehdotus Laaditaan selvitys, jossa: arvioidaan ympärivuorokautisen hoidon kokonaispaikkamäärän tarve vuoteen 2025 selvitetään vaihtoehto nykyisten vanhainkotien muuttamiseksi tehostetun palveluasumisen yksiköiksi selvitetään vaihtoehdot, joissa kaupunki rakentaa uusia yksiköitä korvaamaan nykyisiä vanhainkotiyksiköitä tai tuottaa vastaavat palvelut rakennuttajan tiloissa selvitetään vaihtoehto palvelujen lisäämiseksi yksityisiltä palveluntuottajilta ja mahdollisesti palveluseteliä käyttäen YHTEISTYÖMENETELMIEN TARKASTELU Niin vanhuspalvelulaissa kuin STM:n ja Kuntaliiton laatusuosituksissakin korostetaan erilaisten yhteistyötapojen merkitystä vanhusten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Osapuolina voivat olla seurakunnat, kolmannen sektorin toimijat, valtakunnalliset ja paikalliset järjestöt sekä yritykset. Yhteistyön järjestämisestä on kokemuksia myös muualla, ja niitä tulisi pyrkiä määrätietoisesti hyödyntämään Salossa. Erityinen piirre Salossa on kaupunkialueen ohella laaja maaseutu ja jossain määrin erilaiset toimintaperinteet sen ohella, että alue on huomattavan vanhuspainotteista ja taloudelliset mahdollisuudet niukkoja. Toimenpide-ehdotus Selvitetään mahdollisuudet edellä mainittujen toimenpiteiden asiantuntijan saamiseksi THL:n tai muun ulkopuolisen rahoituksen turvin. Salossa Heikki Liede ohjausryhmän puheenjohtaja, sosiaali- ja terveyslautakunnan 2. puheenjohtaja (kok) Johannes Alaranta sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen (kesk) Jani Salomaa, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen (ps) Saku Nikkanen, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja (sd) Seppo Laitinen, vanhusneuvoston puheenjohtaja

6