AVAIN vaikuttavaan aikuissosiaalityöhön

Transkriptio

1 AVAIN vaikuttavaan aikuissosiaalityöhön Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen Jaana Mikkonen & Jaana Nevalainen Sosiaalialan asiantuntijapäivät FinSoc 1

2 Osa I: Aikuissosiaalityön vaikuttavuushanke THL / FinSoc Pekka Karjalainen 2

3 Hanke: aikuissosiaalityön vaikuttavuusmittareiden kehittäminen ( ) Kehitettiin ja testattiin aikuissosiaalityön vaikuttavuusmittareita yhteistyössä THL:n, kolmen kunnan sosiaaliviraston kanssa (Seinäjoki, Tuusula/kuntouttava sosiaalityö ja Helsingin Läntinen sosiaaliasema) Päätösseminaari , jossa avattiin Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointi-verkkosivu Tulokset raportoitu THL:n julkaisusarjassa Jatkohankeet teemalla Vaikuttavuustietoa sosiaalityöhön ja kunnalliseen päätöksentekoon : AVAIN-mittarin jatkokehittäminen EMPOWER-hanke FinSoc 3

4 Periaatteet Tavoitteena oli tukea mittariston avulla tietoon perustuvan toimintatavan kehittymistä yhdessä työntekijöiden kanssa Kehitettiin aikuissosiaalityön arviointiin vaikuttavuusmittari ja tiedonmuodostusrakenne, joka on osa asiakastyön prosessia Näytön muodostaminen: mikä toimii, keiden kohdalla ja millaisissa olosuhteissa Tukea työn kehittämiseen ja päätöksentekoon Taustaa: Karjalainen, Pekka & Kotiranta, Tuija (2010) Alustava kartoitus Suomessa aikuissosiaalityössä käytettävistä vaikutusten arvioinnin menettelytavoista. Ks AVAIN Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittari

5 Yhteenvetoa päättyneestä hankkeesta ( ) Aikuissosiaalityön arviointi on mahdollista, ensimmäiset todelliset välineet kehitetty Työmenetelmien merkityksen ja vaikutuksen esiin saaminen Mekanismien ja tilannetekijöiden vaikutuksen tunnistaminen Työn kehittäminen tutkitun tiedon avulla Vaikuttavuustiedon hyödyntäminen edellyttää Vaiheittaista etenemistä (testaus-kehittäminen-testaus) Käytännön ja tutkimuksen yhteistyötä Johdon sitoutumista Mittareiden avulla saatiin esiin, miten erilaista sosiaalityö on eri sosiaalivirastoissa Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen työtehtävät erilaisia Asiakkaiden osallistuminen palvelujen kehittämiseen vaihtelee Ehkäisevän ja tukevan työn osuus vs. perinteinen toimeentulotukityö Työnjako- ja tehtävärakenneasiat eri vaiheissa

6 Osa II: Tapauskohtainen arviointi Pekka Karjalainen 6

7 Tapauskohtainen asetelma: taustaa Käytetty behavioristisessa tutkimuksessa yli 100 vuoden ajan Aluksi eläinten käyttäytymistutkimuksessa Yksittäistapausten tuottamaa näyttöä ei pidetty riittävänä 1950-luvulta myös ihmisten käyttäytymisen tutkimuksessa Klassisen koeasetelman sovellus: koe-kontrolliryhmien sijaan mitataan prosessin vaikutuksia yksilön tai ryhmän osalta aikajanalla Ei sitoudu juuri mihinkään teoreettiseen ajatteluun, paitsi: USAssa kehittyneeseen ns. sosiaalityön empiiriseen kliiniseen käytäntöön / empiiriseen tietoon perustuvaan tieteelliseen käytäntöön Perustuu seurantatietoon asiakkaan tavoitteen suuntaisesta edistymisestä Pekka Karjalainen 7

8 Tapauskohtainen arviointi Sovellettavissa vaikuttavuuden mittaamiseen Mahdollistaa esim. sosiaalityössä menetelmien ja vaikutusten yhteyden arvioinnin Kazin mukaan 1996: Auttaa hahmottamaan työskentelyn / arvioinnin kohteet Identifioi työskentelyn tavoitteet identifioi intervention käynnistämiä prosesseja Auttaa valikoimaan sopivia indikaattoreita asiakkaiden edistymisen ja interventioiden vaikutusten mittaamiseksi Mahdollistaa systemaattisen mittaamisen Minna Kivipelto, Laura Yliruka & Pekka Karjalainen 8

9 1. Sopii tavoitteiden, menetelmien, kontekstin ja intervention arviointiin samassa tutkimusasetelmassa. Systemaattisessa mittaamisessa voi hyödyntää uudenlaisia teknologioita 2. Realistisen arvioinnin avulla voidaan selvittää, mitkä menetelmät ja menettelyt hyödyttävät minkäkinlaisia asiakkaita 3. Arviointi ja mittaus sisältyy ideaalitapauksessa käytännön asiakastyöhön 4. Tuotetusta tiedosta ei muodostu näyttöä ennen kuin se on analysoitu ja tulkittu Minna Kivipelto, Laura Yliruka & Pekka Karjalainen 9

10 Tapauskohtaisen arvioinnin edellytykset 1. Asiakkaan ongelma voidaan täsmentää 2. Asiakkaan ongelma voidaan mitata 3. Asiakkaan ongelman muuttumista voidaan seurata ajassa, sekä ennen-jälkeen -asetelmalla 4. Asiakassuhteessa voidaan tehdä suunniteltu interventio 5. Työskentelylle voidaan asettaa tavoitteita 6. Asiakkaan motivaatio yhteistyöhön (Fischer 1981; Rostila & Mäntysaari 1997) Pekka Karjalainen 10

11 Tapauskohtainen asetelma (single-case design) Seurataan systemaattisesti yksittäisen asiakkaan tilannetta työskentelyn aikana tai sen päättyessä Mittaamisen tavoitteena on selvittää esim: Muuttuiko työskentelyn kohteena oleva ongelma (evaluatiivinen kysymys) Päästiinkö asetettuun/asetettuihin tavoitteisiin (kokeellinen kysymys) Millaiset mekanismit vaikuttivat niin, että tavoite saavutettiin tiettyjen asiakkaiden kohdalla Johtuiko tapahtunut muutos sovelletusta työmenetelmästä, käyntien määrästä vai esim. ihmisen elämässä tapahtuneista muista asioista Mikä merkitys kontekstilla/olosuhteilla oli tavoitteiden saavuttamisessa Poikkeavatko asiakkaiden ja työntekijöiden arvioinnit toisistaan Pekka Karjalainen & Minna Kivipelto

12 Tapauskohtainen vaikuttavuustieto Realistinen arviointi, tapauskohtainen arviointiasetelma Asiakkaiden taustatiedot Sosiaalityön tavoitteet Menetelmät Tilannetekijät, toimintaympäristö, mekanismit Määrällistä tietoa tarkastellaan kontekstissaan, laadullinen aineisto tukena Minna Kivipelto 12

13 Mekanismit Mekanismi on toimintojen aikaansaama vastakaiku osallisissa Esimerkkejä mekanismismeista: Luottamus, järkeily, yhteisön koheesio, resurssit Mekanismi ei siis ole esim. menetelmä, vaan sen aiheuttama vastakaiku osallisissa Mekanismi voi toimia sosiaalisia ongelmia lisäävänä tai poistavana Mekanismit tuottavat vaikutuksia Esim. asiakkaan tietoisuus ongelmien ratkaisumahdollisuuksista on lisääntynyt vaikuttaa siihen, että asiakas motivoituu hakemaan muutosta elämäntilanteeseensa Mekanismi toimii tietyssä asiayhteydessä (kontekstissa) ja tiettyjen henkilöiden kohdalla Mekanismit saadaan esille tutkimalla toimivia prosesseja tai kartoittamalla välivaiheen vaikutuksia Pekka Karjalainen & Minna Kivipelto

14 Toimintaympäristö: Esimerkiksi: Elinolot Sosiaaliset suhteet Ihmisten toimintamahdollisuudet Palvelut Työ- ja koulutusmahdollisuudet Tai: Asiakkaan perustiedot (ikä, koulutus, työtilanne, asuminen, lastensuojelutausta) Psyykkinen ja fyysinen terveys Päihteiden käytön historia Rikokset ja tuomiot Perheeseen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvä historia (Borg & Kilponen 2008) Pekka Karjalainen & Minna Kivipelto

15 Toimintaympäristö CMOC-mallissa (Anttila 2007) CMOC= context-mechanism-outcome -configurations Konteksti (C): Millaiset olosuhteet (organisaaio, systeemit, infrastruktuuri, työympäristö, materiaalit, koneet, laitteet, taloudelliset tekijät ym.) tarvitaan joidenkin toimintojen toteuttamiseksi saadaksemme tarkoitettuja tuloksia? Toiminnot / mekanismit (M): Miten arvioida toimintoja, joiden tarkoituksena on tuottaa tiettyjä tuloksia tietyssä kontekstissa? Tulokset (O): Millaisia tuloksia ja niiden vaikutuksia seuraa toiminnoista ao. kontekstissa? Hahmottuminen (C): Miten kokonaisuus hahmottuu? Mallinnus ohjelmateoria Pekka Karjalainen 15

16 Realistisen arvioinnin rakenne Kehittämishankkeen taustoitus ja ohjelmateorian luominen Tulosten todentaminen: mikä toimii, mihin tarpeeseen, ketä ja mitä varten, missä olosuhteissa? Ohjelmateorian tarkistaminen Taustaoletukset (hypoteesit): mikä toimii, mihin tarpeisiin, ketä ja mitä varten, missä olosuhteissa? arviointikriteerien asettaminen Arvioinnin toteuttaminen ja monimetelmällinen aineiston käsittely (Lähde: Pawson & Tilley 1998; Kazi 1998; sovelt. Anttila 2007) Pekka Karjalainen

17 Tapauskohtaisen asetelman laatimisen edellytykset (esimerkkinä aikuissosiaalityön mittari): Asiakastyön tavoitteet, menetelmät, kontekstit ja muut mahdolliset vaikuttavat tekijät tulee määritellä yhdessä sosiaalityön edustajien kanssa. Määrittely tarkoittaa esim. työmenetelmien läpikäymistä: mitä aikuissosiaalityössä tehdään Mekanismien jäljittäminen on syytä tehdä vasta sen jälkeen, kun mittaria on käytetty/testattu jonkin aikaa: käydään läpi ne prosessit, joissa on päästy hyvin tavoitteisiin ja tarkastellaan, millaisia menetelmiä ja toimintatapoja, asiakkuuksia ja konteksteja niissä on ollut. Mekanismien jäljittäminen on tehtävä yhdessä sosiaalityöntekijöiden kanssa keskustellen Suurehkojen aineistojen käsittely tarkoittaa sitä, että mittariston on muodostuttava pääosin suljetuista kysymyksistä Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen

18 Osa III: AVAIN-mittari Pekka Karjalainen 18

19 AVAIN-mittarin rakentaminen, testaus ja jatkosuunnitelmia Verkkopohjainen työkalu, tiedot suoraan exceliin, raportointityökalu Tavoitteena mittari, joka kytkeytyy laajempaan tiedon tuotantoon kunnassa. (vrt. hyvinvointipalvelut useammalla sektorilla) Vaikuttavuustiedon hyödyntäminen sosiaalityössä, mutta myös kuntapäätöksenteossa Tavoitteena arviointitiedon valtakunnallinen vertailtavuus Tiedon keräämisen integrointi sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmiin?

20 Haasteita Aikuissosiaalityön käymistila Asiakkuuksien erilaiset muodot Asiakkaiden osallistuminen tiedontuotantoon Vaikuttavuuden arviointi osaksi ammatillisia valmiuksia, yhteistyö korkeakoulujen kanssa Mittareiden testaus Aikuissosiaalityön tiedonmuodostusrakenne edellyttää jatkotyöstämistä Kehittämisessä mukana: Seinäjoki, Tuusula, Tampere, Hämeenlinna, Vaasa + pienempinä kuntina: Lempäälä, Alavus, Ilmajoki

21 Osa IV: Kokemuksia mittarista Pekka Karjalainen 21

22 Sosiaalipalveluiden/sosiaalisen kuntoutuksen organisaatio Sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Pirjo Vainio Sosiaalipalvelut Sosiaalityön päällikkö Marja-Liisa Palosaari Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisen kuntoutuksen päällikkö Tarja Lehtinen Päihdepalvelut Aikuispäihdetyö Sairaanhoitajat Kristiina Pettersson Margit Lönnblad-Vahvelainen Teija Käenmäki Nuorisoasema Erityissosiaaliohjaaja Elisa Arnberg Sairaanhoitaja Antti Lehtinen Sosiaaliohjaaja Aija Kylmänen1 Osa-aikainen toimistoapulainen Maija Oksanen Nuorten sosiaalityö Sosiaaliohjaaja Jaana Mikkonen Erityissosiaaliohjaaja Jaana Nevalainen päivitetty /EA Kuntouttava työtoiminta Työtoimintakeskus Sosiaaliohjaaja Tarja Katajamäki Toiminnanohjaaja Heidi Timonen Työvalmentaja Tuula Matula Osa-aikainen yksilövalmentaja Petri Jauhiainen Osa-aikainen lääkäri 1 pv/vk

23 SOSIAALINEN KUNTOUTUS/NUORTEN SOSIAALITYÖN PROSESSI (18-24V) 1. Yhteydenotto, neuvonta Toimeentulotukihakemus 3. Toimeentulotukipäätös myönteinen tai kielteinen 2. Alkuhaastattelu/ tilannekartoitus 4. Palvelu 3. Toimeentulotukipäätös myönteinen tai kielteinen Asiakaskertomus/ Tilannekartoitus Toimeentulotukipäätös Palvelusuunnitelma / Asiakaskertomus Palvelusuunnitelma / Asiakaskertomus 5. Palvelu- ja / tai aktivointisuunnitelma Asiakasmaksupäätös Aktivointisuunnitelma 6. Yhteistyöverkoston luominen 7. Palvelun jatkaminen ja yhteistyöverkoston ylläpitäminen 8. Palvelun päättyminen Aktivointisuunnitelmapäätös Kuntouttavan työtoiminnan päätös Palvelusuunnitelman päivitys: 25 v. Asiakaskertomus Toimeentulotukipäätös

24 Tuusulan asiakasaineisto Nuoret sukupuolen mukaan (N=52) 12 Nuorten ikäjakauma 10 Nainen 33 % Mies 67 % v. 19 v. 20 v. 21 v. 22 v. 23 v. 24 v. 25 v. Lukumäärä FinSoc 24

25 Toisen asteen koulutus ja asevelvollisuus Opiskelee parhaillaan ammattitutkintoa 2 % Toisen asteen koulutus (%) Lukio suoritettu 8 % Armeija tai siviilipalvelus (miehet) Pakolainen 3 % Suoritettu 6 % Aloittamassa 6 % Ei toisen asteen koulutusta 19 % Keskeyttänyt ammattikoulutuks en 71 % Saanut vapautuksen 43 % Lykätty 43 % FinSoc 25

26 Nuorten työmarkkina-asema ja työhistoria Sairauslomalla tai kuntoutustuella 8 % Työmarkkina-asema palveluun tullessa Opiskelija 2 % Työvoimapol. toimenpiteessä 2 % Tieto puuttuu 2 % kk 21 % Työhistoria, kk 0 kk 25 % Työtön työnhakija 42 % Työtön, ei työnhakija 46 % 4-10 kk 25 % 1-3 kk 27 % FinSoc 26

27 Terveydentila Fyysinen terveydentila Huono 4 % Ei tietoa 6 % Psyykkinen terveydentila Huono 23 % Hyvä 19 % Kohtalainen 36 % Hyvä 54 % Kohtalainen 58 % FinSoc 27

28 Alkoholin ja huumeiden käyttö Alkoholin käyttö Ei tietoa 8 % Ei käytä 12 % Käyttää paljon 2 % Käyttää jonkin verran 14 % Huumeiden käyttö Ei tietoa 8 % Käyttää paljon 40 % Käyttää jonkin verran 40 % Ei käytä 77 % FinSoc 28

29 Alkoholin ja huumeiden käyttö Alkoholin käyttö Ei tietoa 8 % Ei käytä 12 % Käyttää paljon 2 % Käyttää jonkin verran 14 % Huumeiden käyttö Ei tietoa 8 % Käyttää paljon 40 % Käyttää jonkin verran 40 % Ei käytä 77 % FinSoc 29

30 Lastensuojelun toimenpiteet Lastensuojelun asiakkuus Huostaanotto 4 % Sijoitus avohuollon tukitoimena 8 % Ei tietoa 4 % Avohuollon toimenpiteitä 34 % Ei lastensuojelun asiakkuutta 50 % FinSoc 30

31 Velkaantuminen ja luottotiedot Velat, kulutusluotot, pikavipit Luottotiedot kunnossa Ei tietoa 8 % Ei tietoa 9 % Velkoja, kulutusluottoja, vippejä, perinnässä laskuja ja/tai ulosotossa saatavia 44 % Ei ongelmia 48 % Ei 31 % Kyllä 60 % FinSoc 31

32 Nuorten muutostoiveet työskentelyn alkaessa Mihin nuoret halusivat muutosta? (%) Toimeentuloon 73,1 Koulutukseen ja työllisyyteen 71,2 Asumiseen 48,1 Terveyteen 34,6 Arkielämän sujuvuuteen 21,1 Sosiaalisiin suhteisiin 19,2 Päihteiden käyttöön 11, FinSoc 32

33 Asiakastyössä käytetyt menetelmät, tavoitteen 1 kanssa työskennellessä (N=52) Käytetyt menetelmät, tavoite 1 (%) Motivointi Neuvonta ja ohjaus Henkinen tuki Taloudellinen tuki Tilannearvio Tukihenkilö Verkostoyhteistyö Mielenterveyskuntoutukseen ohjaus Palvelusuunnitelma Kuntouttava työtoiminta Aktivointisuunnitelma Yhteistyö nuoren lähiverkoston kanssa Päihdekuntoutukseen ohjaus Asioinnissa avustaminen Kotikäynti FinSoc 33

34 Tavoitteen saavuttamisen aste ja esteet Tavoitteen saavuttamisen aste, tavoite 1 Tulos tavoitetta parempi 6 % Ei tavoitteen suuntaista muutosta 19 % Tavoitteen saavuttamisen esteet, Tavoite 1 (%) (N=52) Motivaation puute Ulkoiset tekijät, joihin ei voitu vaikuttaa Tulos tavoitteen mukainen 42 % Tavoite saavutettu osittain 33 % Menetelmät/ resurssit osoittautuivat riittämättömiksi Tavoitteet eivät vastanneet todellista ongelmatilannetta Tavoite liian vaativa arviointijakson aikana saavutettavaksi Muu tekijä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35, FinSoc 34

35 Mittari asiakastilanteessa ja työvälineenä Avaa luontevasti keskustelun asiakkaan kanssa, työntekijäkin huomaa uusia asioita (esim. vahvuudet) Antaa paljon asiakasasuhteelle ei tehdä kiireellä dialogisuuden mahdollistuminen syvempi ja tasa-arvoisempi asiakassuhde Auttaa seulomaan avun tarvetta - uudet asiakkaat Asiakaan persoonallisuus tulee esiin, pystyvät analysoimaan itseään ja kohtaamaan asenteitaan Asiakkaan motivaatio & omat asenteet tulevat peilatuiksi paremmin kuin tilannearvio- ja palvelusuunnitelmalomakkeissa Avaa elämän kokonaiskontekstia nuoren tilanne kokonaisvaltaisesti esille Esityksen nimi / Tekijä 35

36 Avain on palveluohjauksellinen; tuo esille ennaltaehkäiseviä työtapoja ja palveluja Asiakas pystyy analysoimaan toimintaansa sekä työntekijän käyttämiä työmenetelmiä ( positiivinen yllätys ) Jos asiakas saa kriittistä palautetta toiminnastaan, ymmärtää sen paremmin Esimerkiksi harrastukset ym. tulevat hyvin esille suunnitelman tekemiseen verrattuna (tarjotaan jo aiemmin tukea, mutta eivät tartu ja Avaimen kautta selviää syy; ei tiedä / osaa / pysty) Esityksen nimi / Tekijä 36

37 Tuotettu tieto miten tukee työtä Näkee miten päihteiden käyttö muuttuu, pysyy ajan tasalla (yksilö + ilmiöt) Motivoituneet asiakkaat tulevat paremmin ajoille, joilla AVAINmittaria täytetään kuin muuten: ollaan tärkeällä asialla ja THL:n tietokannassa) Joutunut miettimään, mitä muuta elämää on asiakkaalla Osanneet sanoa, mihin tarvitsee paneutua ja mihin ei ainakaan Olleet hyvin kiinnostuneita miten voivat vaikuttaa, että muilla nuorilla olisi helpompaa Yllättäen jotkut nuoret saaneet kiinni asiakaskohtaisten tavoitteiden rakenteisiin vaikuttavista seikoista Ymmärtävät sen, että päättäjille menee tietoa Esityksen nimi / Tekijä 37

38 Kokemuksia verrattuna aikaisempaan työtapaan & edelliseen hankkeeseen ( ) AVAIN on enemmän asiakastavoitteita tukevaa kuin vanha mittari työntekijä joutuu kysymään: olenko kannustanut tarpeeksi? Mittaristo on avannut aiemmin piiloon jääneitä osa-alueita: läheisten päihteiden käyttö ja väkivallan uhka Kohta kannustaminen ja tuki oikeaan osunut, kaikkia kohtia käytetään Asiakkaat tykänneet ohjelmasta, sen visuaalisuudesta, ja että täpätään arviot (osallistavaa) Esityksen nimi / Tekijä 38

39 Kyse myös asiakkaan mahdollisuudesta vaikuttaa prosessiin ja ratkaisuihin. AVAIN mahdollistaa tämän aiempaa mittaria paremmin (joka tehtiin asiakaskohtaamisesta erillään). Asiakas jäi irralleen, ja jäisi tässäkin jos tätä ei tehtäisi yhdessä! Halutaan vuorovaikutustilanteessa lihaa luiden ympärille eli asiakkaan ääni kuulumaan aiempaakin enemmän. Tämä nyt mahdollista Esityksen nimi / Tekijä 39

40 Käyttökokemukset & mitä parannettavaa mittarissa? Täyttäminen ollut helppoa on työväline! (teknisesti helpompi ja selkeämpi kuin edellisen hankkeen arviointimittari) Jatkoidea/huomio: ei voi korvata tilannearviota, mutta voi täydentää sitä. Mitä me palvelusuunnitelmalla enää tehdään, eli sen voisi modifioituna jatkossa korvata Avaimella! jonkunlainen hybridi Pitäisi olla osa sosiaalityön ohjelmaa Vaikeutena aikataulutus (kuinka paljon aikaa mahdollista ja valmis käyttämään muun asiakas-, kirjallisen- ja verkostotyön ym. lisäksi) Esityksen nimi / Tekijä 40

41 AVAIN Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittari

42 Empower-hanke ( ) Miten kuntouttava sosiaalityö voi vähentää tai ehkäistä huono-osaisuutta? Miten kuntapäätöksenteko voi edistää huono-osaisuuden poistamista ja tukea sosiaalitoimen asiakkaiden hyvinvointia? Tutkitaan nuorten aikuisten viimesijaisen turvan huono-osaisuutta ja kuntouttavan sosiaalityön keinoja vähentää sitä? FinSoc yhteistyössä Vantaan työvoiman palvelukeskuksen, Tuusulan kunnan kuntouttavan sosiaalityön ja Seinäjoen sosiaaliviraston perussosiaalityön toimeentulotukiyksikön kanssa Vastuut: I Kuntouttava sosiaalityö ja yhdyskuntatyö huono-osaisuuden poistajana (vastuuhenkilö: Pekka Karjalainen) II Nuorten toimeentulotuen asiakkaiden tehostettu tuki ja sen huonoosaisuutta poistavat tekijät (vastuuhenkilö: Minna Kivipelto) III Työ- ja toimintakyvyn vahvistamista tukeva sosiaalityö huono-osaisuuden poistajana (vastuuhenkilö: Sanna Blomgren) IV Huono-osaisuustieto kuntapäätöksenteossa (vastuuhenkilö: Paula Saikkonen)

43 Hankkeeseen liittyvät julkaisut Blomgren, Sanna & Kivipelto, Minna (2012) Valtaistus. Aikuissosiaalityön valtakunnallinen kartoitus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportteja 27. Helsinki. Karjalainen, Pekka; Kettunen, Pekka; Kivipelto, Minna & Kotiranta, Tuija (2011) Vaikuttavuutta vaaditaan sosiaalipalveluissa näytön käsite on laajenemassa. Tesso, 3-4. Kivipelto, Minna (2011) Vaikuttavuuden arviointia edistämässä. Sosiaaliportti, Näkökulma, Kivipelto, Minna & Blomgren, Sanna (2012) Social work with adults as a tool for tackling exclusion. Teoksessa: Karvonen, Sakari; Keskimäki, Ilmo, Kuronen, Maria & Wilskman, Kaarina (toim.) Annual Review Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kivipelto, Minna & Karjalainen, Pekka (2012) Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointi. Teoksessa: Junnila, Maijaliisa & Hänninen, Sakari. Vaikuttavatko politiikkatoimet? Sosiaali- ja terveydenhuolto vaikuttavuusarvioinnin kohteena. THL, Teema 15. Helsinki, Kivipelto, Minna; Kotiranta, Tuija & Karjalainen, Pekka (2010) Palvelujen vaikuttavuuden arviointia tarvitaan. Suuntaaja (1). Sähköinen lehti erityisryhmien asumisesta. Asumispalvelusäätiö ASPA. Kivipelto, Minna; Yliruka, Laura & Karjalainen, Pekka (2011) Aikuissosiaalityölle rakennetaan vaikuttavuusmittareita. Sosiaalitieto (10), Saikkonen, Paula & Kivipelto, Minna (2012) Tiedontuotannon mahdollisuudet sosiaalipalveluissa. Janus 20 (3), Kivipelto, Minna; Blomgren, Sanna; Karjalainen, Pekka & Saikkonen, Paula (toim.) (2013) Vaikuttavaa aikuissosiaalityötä arviointimalleista mittareihin. Tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportteja. 3.pdf?sequence=

44 Tematiikkaan liittyviä lähteitä Karjalainen, Pekka (2012) Realistinen arviointi kuntouttavan sosiaalityön vaikuttavuudesta. Teoksessa Pohjola, Anneli, Kemppainen, Tarja, Väyrynen, Sanna. Sosiaalityön vaikuttavuus. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus Kivipelto, Minna & Kotiranta, Tuija (2011) Valtaistumisen vaikuttavuuden arviointi - miten voisimme edistää sitä sosiaalityössä? Janus 19 (2), Kivipelto, Minna & Yliruka, Laura (2012) Mirror method as an approach for critical evaluation in social work. 13( 2) Critical Social Work. Korteniemi, Pertti; Kotiranta, Tuija & Kivipelto, Minna (2012) Kokemuksia sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin toteuttamisesta. Kriittisiä kohtia ja kehittämistarpeita. Teoksessa: Pohjola, Anneli; Kemppainen, Tarja & Väyrynen, Sanna (toim.) (2012) Sosiaalityön vaikuttavuus. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, FinSoc 44

45 Kiitos! Julkaisu saatavissa THL:n Julkarista: Aikuissosiaalityön vaikuttavuus: Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointi -ryhmä Facebookissa FinSoc 45