Koivulan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Koivulan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

2 Kaikki pääoksansa, jotka puulla on, se versoo heti ensimmäisinä vuosina rungostaan, niin että niiden myöhemmin tarvitsee vain kasvaa. Samoin on ihmisen jo varhaislapsuudessa istutettava kaikki se, millä hänet halutaan varustaa elämää varten. Comenius 1657

3 Sisällysluettelo: Porin päivähoidon toiminta-ajatus Koivulan päiväkodin toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät- ja tavoitteet 1.1. Arvoperusta 1.2. Kasvatuspäämäärät 2. Varhaiskasvatusympäristö 2.1. Fyysinen ympäristö 2.2. Psyykkinen ympäristö 2.3. Sosiaalinen ympäristö 3. Kasvattaja varhaiskasvatuksessa

4 4. Lapselle ominainen tapa toimia 4.1.Leikkiminen 4.2. Liikkuminen 4.3.Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu 4.4. Tutkiminen 4.5. Kielellinen ilmaisu ja kommunikointi 5. Sisällölliset orientaatiot 5.1. Matemaattinen orientaatio 5.2. Luonnontieteellinen orientaatio 5.3. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio

5 5.4. Esteettinen orientaatio 5.5. Eettinen orientaatio 5.6. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio 6. Kasvatuskumppanuus 7. Tuki varhaiskasvatuksessa 8. Yhteistyötahot 9. Arviointi

6 Porin kaupungin päivähoidon toiminta-ajatus Päivähoidon toiminnan tarkoituksena on vastata joustavasti erilaisiin päivähoidon tarpeisiin Porin muuttuvissa olosuhteissa monipuolisin ja laadukkain toimintamuodoin. Päivähoito huomioi lasten yksilölliset varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja erityisen tuen tarpeet sekä tukee perheitä heidän kasvatustehtävässään ja vanhemmuudessaan.

7 Koivulan päiväkodin toiminta-ajatus Huomioimme eri-ikäisten ja erilaisten lasten yksilölliset tarpeet Luomme turvallisen, viihtyisän ja hyväksyvän ilmapiirin Yhteistyömme vanhempien kanssa on avointa, luotettavaa ja rehellistä Päiväkotimme kasvu- ja oppimisympäristö tukee lapsen myönteistä itsetunnon kehitystä Vahvistamme lasten positiivisia vuorovaikutussuhteita ja kiinnitämme huomioita hyviin käytöstapoihin

8 1.Kasvatuspäämäärät- ja tavoitteet 1.1. Arvoperusta Erilaisuuden hyväksyminen, arvostaminen ja kunnioittaminen Lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen Lapsen tasa-arvoinen kohtaaminen Avoin, luottamuksellinen ja rehellinen vuorovaikutus lasten ja vanhempien kanssa Turvallisen, kiireettömän ja lämpimän kasvatusilmapiirin luominen Aikuinen on lasta varten ja aidosti läsnä

9 1.2. Kasvatuspäämäärät Keskeiset kasvatustoimintaa suuntaavat kasvatuspäämäärät ovat hyvinvoiva lapsi ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen, turvallisuus, itsenäisyys ja sosiaalisuus. Hyvinvoiva, omatoiminen ja sosiaalinen lapsi Leikkii ja on vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa On utelias ja haluaa oppia Uskaltaa näyttää tunteensa Tuntee olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi On luottavainen Perustarpeista on huolehdittu Rakentaa vuorovaikutuksessa ja erilaisten kokemusten kautta omaa identiteettiään Kokee onnistumisen iloa ja myönteisiä elämyksiä Luottaa omiin taitoihinsa ja toimii itsenäisesti eri tilanteissa Huomioi ja kunnioittaa toisia ja hyväksyy erilaisuutta

10 2. Varhaiskasvatusympäristö 2.1. Fyysinen ympäristö Koivulan päiväkoti sijaitsee puistomaisessa ympäristössä hyvien liikenneyhteyksien päässä Porin keskustasta. Hyvä sijaintimme mahdollistaa lähiliikuntapaikkojen ja puistojen monipuolisen käytön. Vuonna 1974 rakennettuun päiväkotiimme on tehty mittavia peruskorjauksia vuosien aikana. Päiväkodissamme on vuosittain lasta seitsemässä kokopäiväryhmässä, joista yksi on integroitu erityisryhmä. Päiväkodissa on kaksi pihaa, joissa lapset ulkoilevat turvallisesti. Ryhmätilojen lisäksi lapsilla on mahdollisuus viikoittain leikkiä ja liikkua käytäväleikkipisteissä ja salissa. Suurin osa välineistä ja materiaaleista on lasten saatavilla ja omatoimisesti käytettävissä. Muokkaamme tiloja ryhmien tarpeita vastaaviksi mahdollisuuksien mukaan. Otamme huomioon lapsen kehitystason ja kiinnostuksen kohteet ympäristöä muokatessamme. Pyrimme luomaan esteettisesti miellyttävän ympäristön lapsille.

11 2.2. Psyykkinen ympäristö Lapsen psyykkisen hyvinvoinnin takaa turvallinen kasvuympäristö ja lapsen luottamus aikuiseen. Hyvän psyykkisen hyvinvoinnin perusteita ovat: Lapsen yksilöllisten tarpeiden huomiointi ja kunnioittaminen omana itsenään Lapsen kohtaaminen kiireettömästi Lapsen perustarpeista huolehtiminen säännöllisesti Päiväkodin avoin, lämmin, myönteinen ilmapiiri lasten ja aikuisten kesken Päiväkotiarjen pysyvyys ja rutiinit Psyykkisen ympäristön tulee tukea lapsen itsetuntoa ja vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa!!

12 2.3. Sosiaalinen ympäristö Lapsilla on päiväkodissa tutut ja turvalliset aikuiset Toimintaamme sitoo yhteisesti sovitut säännöt Aikuinen näyttää mallia omalla käytöksellään, miten eri tilanteissa tulee toimia Lapsen tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen: Pienryhmissä toimiminen Erilaisten tunteiden hyväksyminen ja niiden käsitteleminen Lasten välisten kaverisuhteiden myönteinen vahvistaminen Tunteiden sanoittaminen Rauhassa olemisen ja leikkimisen mahdollistaminen

13 3. Kasvattaja varhaiskasvatuksessa Päiväkotimme henkilöstö muodostaa moniammatillisen kasvattajayhteisön, joista jokainen osallistuu omalla panoksellaan lasten kasvatustyöhön. Teemme työtämme omalla persoonallamme yhteisesti sovittujen toimintatapojen ja arvojen puitteissa.

14 Ammatillisesti taitava kasvattaja: On aidosti kiinnostunut lapsesta ja hänen hyvinvoinnistaan. Luo lapselle turvallisen ja myönteisen kasvuympäristön. Toimii mallina ja esimerkkinä lapsille ja muille aikuisille. Kohtelee lasta tasavertaisesti ja lasta kunnioittaen. Omaa herkkyyttä vastata lapsen tarpeisiin ja aistia lapsen erilaisia tunnetiloja. Suunnittelee lapsen kehitystasoa vastaavaa toimintaa lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Pitää yllä omaa ammattitaitoaan sekä arvioi omaa työtään ja toimintaansa jatkuvasti. Kunnioittaa muita työyhteisön jäseniä ja pyrkii myönteiseen vuorovaikutukseen heidän kanssaan. Tukee ja auttaa perheitä kasvatustyössä.

15 4. Lapselle ominainen tapa toimia 4.1. Leikkiminen Leikki on välttämätöntä lapsen emotionaaliselle, sosiaaliselle ja tiedolliselle kehitykselle. Lapsi ei leiki oppiakseen mutta oppii leikkiessään. Leikki on lapselle ainoa hyvä ja kestävä tapa oppia. Leikin pitää aina tapahtua lapsen ehdoilla ja aikuisen tukemana. Leikki kehittyy aina lapsen iän mukana. Aikuisten tehtävänä on antaa lapselle tilat ja välineet leikkiä varten, taata leikkirauha sekä riittävä aika leikkiin. Lisäksi aikuisen tulee auttaa lasta suunnittelemaan leikkiään ja kannattelemaan leikin jatkumista myönteisenä kokemuksena.

16 4.1. Leikin mahdollisuudet yhteistoiminnallisuus säännöt luottamus itseensä ja omiin kykyihin tunteiden säätely TUNNETAIDOT moraali, arvot luova ajattelu TIEDOLLISET TAIDOT SOSIAALISET TAIDOT todellisuudentaju empatia esineiden käsittely- ja toimintatavat ongelmanratkaisutaidot syy-seuraus ajattelu

17 4.2. Liikkuminen Lapsi oppii tekemällä ja itse kokemalla. Liikunnan kautta lapsi oppii tuntemaan oman kehonsa ja sen hallintaa. Liikunnassa lähtökohtana on lapsen omaehtoinen, luontainen taipumus liikkua, johon aikuinen luo monipuolisia mahdollisuuksia. Liikkumisen/liikunnan tavoitteena päiväkodissamme on olla monipuolista lapsista lähtevää lapsen tarpeet huomioon ottavaa lasta kannustavaa ja rohkaisevaa iloista ja myönteistä

18 Päiväkodin jokaisella ryhmällä on mahdollisuus käyttää päiväkodin salia liikkumiseen. Salin varastossa on monipuolinen välineistö, jonka avulla henkilökunta voi toteuttaa monipuolisia liikunnallisia toimintoja yhdessä lasten kanssa. Lisäksi päiväkodin pitkät käytävät houkuttelevat liikkumaan.

19 4.3. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Lapsi kokee onnistumisen iloa tekemisen kautta. Taiteellisten kokemusten ilmaisukeinoja ovat musiikki, kädentaidot(erilaiset tekniikat ja välineet), esiintyminen, tanssi, ilmaisu, kuunteleminen ja kertominen(sadut, omat tarinat). Taiteellisessa kokemisessa ja ilmaisussa on tärkeää: Myönteinen ja kannustava ilmapiiri Rohkaista lasta kokeilemaan uusia asioita ja tekemään omia ratkaisuja Oman ja toisen työn arvostamisen oppiminen Onnistumisen ilo, yhdessä tekeminen Luoda lapselle erilaisia mahdollisuuksia ilmaista itseään erilaisten välineiden ja työtapojen kautta Ottaa huomioon lapsen taidot ja ikätaso

20 4.4. Tutkiminen Lapsi on luontaisesti utelias tutkimaan ja kokemaan erilaisia asioita. Lapsi voi tutkia esim. ympäröivää luontoa, ihmisiä, rakennuksia, vuodenaikoja, säätä ja eläimiä. Aikuinen vastaa lapsen kysymyksiin asiallisesti ja ottaa yhdessä selvää asioista lapsen kanssa. Tutkimisessa on tärkeää: Elämysten antaminen ja tiedon kartuttaminen Mahdollisuus omien oivallusten tekemiseen Löytämisen ilo Ongelmaratkaisutaitojen kehittyminen ja aktiivinen ajattelu Yhdessä tekeminen ja oppiminen Lapsen kannustaminen havainnoimaan ympäristöä OPPIMINEN ALKAA AINA IHMETTELYSTÄ!!!

21 4.5. Kielellinen ilmaisu ja kommunikointi Lapsi oppii kielellisen ilmaisun ja kommunikoinnin vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Näiden taitojen avulla lapsi kykenee ilmaisemaan itseään, leikkimään ja toimimaan muiden kanssa. Aikuisen tehtävänä on havainnoida lapsen kielen kehitystä ja puuttua mahdollisiin riskitekijöihin. Kielellisen ilmaisun ja kommunikoinnin keinoja ovat mm. sadut, riimit, lorut, laulut, kuvat ja tukiviittomat. Kielellisessä ilmaisussa ja kommunikoinnissa on tärkeää: Lapsen ikätaso ja taitojen huomioiminen Lapsen rohkaisu itseilmaisuun myönteisessä ja kannustavassa ilmapiirissä Kuuntelutaidon kehittyminen ja ymmärretyksi tuleminen Palautteen antamisen ja sen vastaanottamisen harjoittelu Kielen kehityksen tukeminen arjen toiminnoissa

22 5. Sisällölliset orientaatiot 5.1. Matemaattinen orientaatio Matematiikka on läsnä lapsen arjessa joka päivä. Se esiintyy kaikessa toiminnassa: leikissä, musiikissa, saduissa, loruissa ja liikunnassa. Matemaattinen orientaatio näkyy toiminnassamme seuraavasti: herätellään lapsen matemaattista kiinnostusta erilaisten leikkien, pelien ja välineiden kautta Päiväkodin arjessa mukana kulkee mm. vertailu, luokittelu, käsitteet ja laskeminen Lähtökohtana lapsen ikätaso, kiinnostus, tutkiminen ja havaintojen tekeminen Aikuinen luo lapselle tilanteita matemaattisen ajattelun kehittämiseen

23 5.2. Luonnontieteellinen orientaatio Luonnossa liikkuminen on osa lapsen arkielämää. Luonnon monimuotoisuus tulee lähelle lasta erilaisiin ympäristöihin tutustumalla: metsät, pellot, rannat, puistot. Vuodenaikojen vaihtelun, eläinten, sääilmiöiden ja kasvien havainnoinnin avulla luonnontieteellinen ajattelu vahvistuu ja tulee osaksi lapsen elämää. Luonnontieteellinen orientaatio näkyy toiminnassamme seuraavasti: Järjestämme yhteisiä luontoleikkejä ja retkiä eri vuodenaikoina Vahvistamme lapsen tunnesuhteen muodostumista luontoon Tuemme lapsen kiinnostusta luonnosta ja elinympäristöstä huolehtimiseen Kierrätykseen ja luonnonsuojeluun tutustuminen Aikuisen vastaa lapsen kysymyksiin ja ihmettelyyn

24 5.3. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Historiallis-yhteiskunnallinen ajattelu muodostaa lapselle käsityksiä menneisyydestä, nykyisyydestä ja vallitsevasta kulttuurista. Lapselle annetaan mahdollisuuksia tutustua omaan kulttuuriinsa ja perinteisiin eri tavoin. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio näkyy toiminnassamme seuraavasti: Retket ja vierailut kotikaupungin kohteisiin: museot, nähtävyydet, lähiympäristön kohteet(esim. vanhustentalo, muistomerkit) Perinneleikit, -sadut, -lorut ja näytelmät perinnetiedon siirtämisessä Perinteisten juhlapyhien huomioiminen ja juhliminen sekä niistä keskusteleminen päiväkodin arjessa Erilaisten tapahtumien järjestäminen päiväkodissa yhdessä vanhempien/isovanhempien kanssa

25 5.4. Esteettinen orientaatio Lapsen esteettinen ajattelu vahvistuu havaitsemalla, kuuntelemalla, tuntemalla, kuvittelemalla ja vaiston varassa. Oleellista on elämyksellisyys, kokemuksellisuus ja tunteet. Esteettisen ajattelun sisällöt toteutuvat liikunnan, musiikin, kirjallisuuden, kuvataiteen, kädentaitojen sekä teatterin ja draaman avulla. Esteettinen orientaatio näkyy toiminnassamme seuraavasti: Aikuinen kiinnittää lapsen huomion ympäristön kauneuteen ja auttaa pohtimaan ympäröivän maailman ilmiöitä tätä kautta Päiväkotiin luodaan kodikas, viihtyisä ja tunnelmallinen ympäristö Lasten tekemät taideteokset esillä Ohjataan lasta huolehtimaan ympäristöstä ja tiloista

26 5.5. Eettinen orientaatio Lapsen jokapäiväisessä elämässä tulee eteen tilanteita ja tapahtumia, joissa on pohdittava oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa, totuutta ja valhetta. Oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, toisten kunnioittamista ja vapautta voidaan myös käsitellä arkielämän tilanteissa. Päiväkodissa eettistä ajattelua harjoitellaan satujen, teatterin, musiikin, pelien, leikkien ja kertomusten avulla. Eettinen orientaatio näkyy toiminnassamme seuraavasti: Aikuinen luo lapsille turvallisen ja suvaitsevaisen ilmapiirin, jossa lapsi voi rauhassa ja turvallisesti kohdata vaikeitakin asioita Hyvien tapojen, empaattisuuden ja tunnetaitojen opettelu, jossa aikuinen toimii mallina Lapsen ohjaaminen toisten huomioimiseen, arvostamiseen ja kunnioittamiseen sekä erilaisuuden hyväksymiseen Osoitetaan, että kaikki tunteet ovat hyväksyttyjä Malli positiivisesta elämänasenteesta!!!

27 5.6. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Uskonnollis-katsomuksellisessa ajattelussa lapsi tutustuu oman uskontonsa ja kulttuurinsa perinteisiin, katsomuksiin ja käytäntöihin. Jokaisen lapsen uskonnollis-katsomuksellisen orientaation sisällöistä sovitaan erikseen vanhempien kanssa. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio näkyy toiminnassamme seuraavasti: Lapsen kysymyksiin ja pohtimiseen vastataan lapsen ikä huomioiden Lapsen ja vanhempien vakaumuksia kunnioitetaan Autetaan lasta kohtaamaan erilaisuutta ja oppimaan suvaitsevaisuutta Uskonnollisten juhlapyhien huomioiminen ja juhliminen ja niistä keskusteleminen Yhteistyö seurakunnan kanssa

28 6. Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät vanhempien ja päiväkodin henkilöstön tiedot ja tuntemus lapsen kehityksestä, oppimisesta ja kasvusta. Lähtökohtana on lapsen tarpeet, oikeudet ja etu. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus- ja vastuu ja vanhempien asiantuntemusta oman lapsensa asioissa kunnioitetaan. Kasvatuskumppanuuden erityisenä tehtävänä on tunnistaa ja ehkäistä mahdollisimman varhain erityisen tuen, avun ja suojelun tarve. Jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, johon yhdessä vanhempien kanssa kirjataan lapsen kasvua ja kehitystä koskevia asioita. Kasvatuskumppanuutta toteutetaan myös sähköisen viestintäjärjestelmän, Muksunetin, välityksellä. Sen kautta vanhemmat voivat seurata päiväkodin tapahtumia ja tilanteita, lähettää viestejä ja varata keskusteluaikoja.

29 Kasvatuskumppanuus merkitsee meille Vanhempien osallisuutta lapsen päivähoitoon liittyvissä asioissa Huomion kiinnittämistä lapsen vahvuuksiin Henkilökunnalla salassapitovelvollisuutta Yhteistä kasvatusvastuuta lapsesta, molemminpuolista kunnioitusta Avoimuutta, rehellisyyttä ja luottamuksellisuutta

30 7. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Kasvatushenkilöstö ja vanhemmat voivat havaita lapsen kehityksessä ja kasvussa tarpeita, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Tarkoituksena on, että tuen tarpeeseen puututaan varhain ja huoli lapsesta ilmaistaan ensin lapsen vanhemmille. Vanhempien kanssa sovitaan lapsen yksilöllisistä tuen muodoista ja yhteistyöstä muiden tukea antavien tahojen kanssa. Tärkeää on luoda avoin, luottamuksellinen ja rehellinen keskusteluilmapiiri vanhempien kanssa. Lapsella voi olla erityisen tuen tarve Kielen ja kommunikaation alueella Tarkkaavaisuudessa ja hahmottamisessa Tunne-elämän tai sosiaalisten taitojen alueella Oppimisvalmiuksissa Vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi Lastensuojelun tukitoimien vuoksi

31 Päiväkodissamme erityistä tukea tarvitsevia lapsia on sekä tavallisissa ryhmissä että 12- paikkaisessa integroidussa erityisryhmässä. Lapsen tuen tarpeiden haastavuuden mukaan tavallisiin ryhmiin pyritään sijoittamaan ylimääräistä henkilökuntaa ja ryhmiä voidaan myös pienentää. Tavallisen ryhmän henkilökunnalla on apuna konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja lapsen tuen muotoja määriteltäessä. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tehdään henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman sijasta kuntoutussuunnitelma, jossa yksilöidään lapsen tuen tarpeet, kuntoutuksen tavoitteet sekä menetelmät. Suunnitelman tekoon osallistuu yleensä vanhempien lisäksi esim. varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja sekä muu lapsen kehitystä tukeva henkilöstö, esim. puheterapeutti ja/tai psykologi. Integroidussa erityisryhmässä työskentelevä varhaiskasvatuksen erityisopettaja huolehtii oman ryhmänsä erityistä tukea tarvitsevien lasten suunnitelmista.

32 8. Yhteistyötahot Perheneuvola Terapeutit Vanhemmat Ensi- ja turvakoti Vapaaaikavirasto Koulut ja oppilaitokset Neuvolat KOIVULAN PÄIVÄKOTI Lastensuojelu Satakunnan keskussairaala Kirjasto Päiväkodit Liikunta- ja kulttuurilaitokset Koulutaksi -palvelut Seurakunta Psykologit Palveluliikelaitos Varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja Tulkkipalvelut

33 9. Oman työn arviointi Oman työmme arviointi kuuluu olennaisesti päivähoidon arkeen ja siinä tehtävään käytännön työhön. Tarkastelemme arvioinnin avulla arjen sujumista ja se on pohjana toiminnan kehittämiselle. Arvioinnissa ensisijaisen tärkeää on vanhemmilta saatu palaute. Onnistunut arviointi edellyttää tavoitteellista toimintaa ja suunnittelua ja se mahdollistaa työn kehittämisen. Arviointitapojamme ovat: Työntekijän itsearviointi Viikoittaiset tiimipalaverit Viikoittaiset koko talon infot Suunnittelupäivä syksyllä Koko talon toiminta- ja henkilökuntapalaverit Kehityskeskustelut esimiehen kanssa Vähintään 1-2 krt vuodessa käytävät vasu-keskustelut vanhempien kanssa

34 Lapsi oppii omalla tavallaan ystävien kanssa. Koskettelee, katselee, kuuntelee, kyselee, liikkuu, leikkii, tutkii ja löytää. Riemuitsee, pettyykin välillä. Aikuinen tekee, turvaa ja kannustaa. Annamme lapsen oppia lapsen lailla.