Toimintakertomus 2010

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS Tilinpäätös

2 HÄMEEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS V SISÄLLYS Kuntayhtymän johtajan katsaus 2 1. TIIVISTELMÄ 3 2. KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA Toiminnan suuntaviivat Mainiemen kuntoutumiskeskus osa kuntien päihdepalveluja Kuntoutumisyhteisöt Kuntoutumiskeskuksen tukipalvelut Vuoden tapahtumia 9 3. KUNTAYHTYMÄN TALOUS JA HALLINTO Talous Hallinto ASIAKKAAT Toteutuneet kuntoutumisjaksot Asiakkaiden kokemuksia Toiminnan vaikuttavuus Keskeytyneet jaksot KUNTAYHTYMÄN KEHITTÄMISTOIMINTA Välittäjä 2009 hanke ja Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Kehittämistarpeet Käynnissä oleva kehittämistoiminta KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ Henkilökunta Työnohjaus ja koulutus Opiskelijat Kuntayhtymän edustus hankkeissa ja työryhmissä KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN RISKIANALYYSI Toiminnalliset riskit Rahoitusriskit Vahinkoriskit Vahvuudet KUNTAYHTYMÄN SISÄINEN VALVONTA TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 18 LIITTEET 20 OSA II 10. TILINPÄÄTÖS LIITTEINEEN 25 1

3 Kuntayhtymän johtajan katsaus Vuosi 2010 oli kuntayhtymän 86. toimintavuosi. Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa, samoin kuin monien muiden vastaavien palveluiden tuottajien yksiköissä kuntoutuspäivien määrä väheni edellisestä vuodesta. Kuntayhtymä tuotti kuntoutumispalveluita kuluneen vuoden aikana 47 kuntaan. Kuntoutumisvuorokausia toteutui 12084, kun tavoitteeksi oli asetettu Kuntoutumiskeskuksessa oli asiakkaina vuoden aikana hieman alle 400 henkilöä. Kuntayhtymän tilinpäätös jäi alijäämäiseksi Pääosin alijäämän suuruuteen vaikuttivat merkittävästi laajentuneet jäsenkunnille tuotettavat kehittämispalvelut ja kiinteistöjen lämmityksestä, perusparannuksesta, huollosta ja ylläpidosta aiheutuneet kustannukset sekä samaan aikaan vähentyneet kuntoutusvuorokaudet. Aktiivisen kehittämistoiminnan jatkaminen edelleen ja erilaiset suuret muutokset olivat näkyvässä roolissa kuntayhtymän toiminnassa kuluneen vuoden aikana. Kuntayhtymän talous- ja henkilöstöhallinnon siirtäminen sähköiseen toimintaympäristöön aloitettiin vuoden 2010 aikana ja saatetaan päätökseen vuonna 2011 projektin seurantavaiheella. Vaikuttavuuden arvioinnin ja palautejärjestelmän kehittäminen jatkuu yhä ja on alkanut tuottaa säännöllisesti luotettavaa tietoa kuntoutumistoiminnasta. Uusia palvelumuotoja kehitetään edelleen, mm. videoavusteinen avokuntoutuksen kehittäminen käynnistyi ja on tällä hetkellä pilotointivaiheessa. Lisäksi kuntayhtymän johdossa tapahtui henkilövaihdos pitkäaikaisen kuntayhtymän johtajan Reijo Malilan jäädessä pois. Kuntayhtymä tuottaa laaja-alaisesti kehittämispalveluita jäsenkunnilleen Välittäjä 2009 hankkeen avulla. Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa ja jäsenkunnissa on ollut kuluneen vuoden aikana käynnissä 33 kehittämisprosessia. Kehittämistoiminnassa työskenteli 16 henkilöä, joista kahdeksan sijoituspaikka on Tampereella, yhden Hämeenlinnassa ja yhden Lahdessa. Välittäjä 2009 hanke on koko Väli-Suomen alueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke. Hanketta toteuttavat kuntayhtymän lisäksi Vaasan sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri sekä Tampereen ja Lahden kaupungit. Hankkeen johto ja koordinaatio oli toimintavuoden edelleen Mainiemen päihdetyön kehittämisyksiön vastuulla. Vuosille valmistellun Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishankkeen valmistelun vastuu oli myös Hämeen päihdehuollon kuntayhtymällä. Kuntayhtymän toiminta on kuluneena vuonna ollut kuntoutuspalveluiden tuottamisen lisäksi laajan kehittämistoiminnan ansiosta värikästä ja tulevaisuuteen suuntautuvaa. Henkilökunta on osoittanut erinomaista sitoutumista toiminnan kehittämiseen ja ansaitsee myös suuren kiitoksen joustavuudestaan sekä avoimesta suhtautumisesta kehittämistoimintaan. Lammilla Kimmo Mäkelä kuntayhtymän johtaja 2

4 1. TIIVISTELMÄ Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä tuottaa monipuolisia päihdetyön kuntoutumis-, asiantuntija ja kehittämispalveluita. Kuntayhtymän toiminta koostuu kahdesta toimintayksiköstä, Mainiemen kuntoutumiskeskuksesta ja Mainiemen päihdetyön kehittämisyksiköstä. Mainiemen kuntoutumiskeskus tarjoaa päihdehuollon avo- ja laitoskuntoutuspalveluita. Ympärivuorokautisen laitoskuntoutuksen käytössä on 45 kuntoutuspaikkaa naisille, miehille ja perheille. Kuntoutuksessa toiminta-ajatuksena on demokraattinen yhteisöhoito. Kuntoutumisvuorokausia toteutui toimintavuonna (vuonna ), tavoitteeksi oli asetettu kuntoutumisvuorokautta. Toimintavuonna käyttöaste oli 76,3 % (vuonna ,9 %). Kuntoutumiskeskuksen palveluita käytti 47 kuntaa (vuonna kuntaa) ja asiakkaina näistä kunnista toimintavuoden aikana oli 390 (vuonna henkilöä) henkilöä. Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö tuotti toimintavuoden aikana laajasti kehittämispalveluita jäsenkunnille Välittäjä 2009 hankekokonaisuuteen kuuluvassa Hämeen osahankkeessa. Kehittämisyksikössä työskenteli kuluneena vuonna 16 henkilöä, joista 10 toimipisteet oli jäsenkunnissa. Kuntayhtymän toiminnan tuotot olivat kuluneena vuonna ,10 ja toiminnan kulut ,71. Vuosikate oli vuonna ,94 ja tilikauden tulos ,19. Kuntayhtymän varsinainen perustehtävä, kuntoutustoiminta on talousarvion mukaista. Kustannuksia karsimalla ja kustannusten kasvua hillitsemällä onnistuttiin tasapainottamaan suurelta osin kuntoutusvuorokausien lasku. Talouden alijäämään vaikuttivat kuntoutusvuorokausien laskua merkittävämpänä tekijänä huomattavasti laajentuneet jäsenkunnille tuotettavat kehittämispalvelut, kiinteistöjen lämmityskulujen merkittävä nousu sekä kiinteistöjen perusparannuksesta ja huollosta aiheutuneet kustannukset. Kuntayhtymän valtuusto kokoontui toimintavuoden aikana kaksi kertaa ja yhtymähallitus kuusi kertaa. 3

5 2. KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä tuottaa monipuolisia päihdetyön kuntoutumis-, asiantuntija ja kehittämispalveluita. Kuntayhtymän toiminta koostuu kahdesta toimintayksiköstä, Mainiemen kuntoutumiskeskuksesta ja Mainiemen päihdetyön kehittämisyksiköstä. Toimintavuoden 2010 aikana kuntayhtymän toimintaa pyrittiin pitämään kilpailukykyisenä ja parantamaan toiminnan laatua. Samalla pyrittiin lisäämään joustoa monipuolisesti tilanteen vaatimalla tavalla mm. uudistamalla toiminnan rakenteita, käytäntöjä ja työtapoja yhtymävaltuuston ja hallituksen jo vuonna 2009 edellyttämällä tavalla. Toimintavuodelle oli asetettu tavoitteeksi kuntoutumisvuorokautta, joista toteutui 12084, joten kuntoutumisvuorokausien osalta tavoitteesta jäätiin 1416 vuorokautta. Kuntoutumiskeskuksen palveluita käytti vuoden aikana 47 kuntaa ja vuonna kuntaa. Asiakkaita Mainiemen kuntoutumiskeskukseen tuli vuoden aikana 23 jäsenkunnasta ja 24 muusta kunnasta (vuonna jäsenkunnasta ja 17 muusta kunnasta). Asiakasmäärä oli vuoden aikana 390 henkilöä, kun edellisenä vuonna asiakkaina oli 402 henkilöä. 2.1 Toiminnan suuntaviivat Kuntayhtymän perussopimus Kuntayhtymän tehtävänä perussopimuksen mukaan on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta Hämeenlinnassa, Lammilla ja tarpeen mukaan muita toimintayksiköitä. Toiminta-ajatus Kuntayhtymä on aktiivinen päihdetyön erityistason toimija. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää ihmisille mahdollisuuksia hallita elämäänsä paremmin ja mahdollisimman itsenäisesti. Kuntayhtymä vaikuttaa tutkimuksen ja kehittämisen keinoin osaltaan toimialansa ja toimialueensa yhteistoimintaverkostojen toiminnan ja päihdetyön kehittymiseen. Kuntayhtymän jäsenkunnat sijaitsevat Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Kuntoutukseen ja palvelujen piiriin voi tulla myös muista kuin jäsenkunnista, käytännössä koko maasta. Demokraattinen yhteisökuntoutus Kuntoutumisen perustaksi ja toimintaa ohjaavaksi ajattelutavaksi on valittu demokraattinen yhteisökuntoutus, jota toteutetaan Maxwell Jonesin kehittämän mallin mukaisesti. Yhteisökuntoutus perustuu yhteisön jäsenten tasavertaiseen yhteistyöhön, avoimeen kommunikaatioon ja keskinäiseen vastuuseen. Sitoutuminen yhdessä asetet- 4

6 tuihin tavoitteisiin ja käytäntöihin antaa mahdollisuuden yhteisön jäsenten yksilöllisten tarpeiden toteuttamiselle. Mainiemen arjessa yhteisöllisyyden ja yhteisökuntoutuksen perusteet näkyvät monin tavoin: yhteisöjen arjessa ongelmat ratkotaan yhdessä avoimesti keskustellen, yhteisöt luovat omat sopimuksensa ja sitoutuvat niihin. Monitasoisen palaverikäytännön kautta on mahdollisuus saada kaikkien ääni kuuluviin. Yhteisöllisyys demokraattisessa yhteisökuntoutuksessa on yhdessä asioiden suunnittelua, niiden toteuttamista ja arviointia. Mainiemen perussopimuksen mukaisesti yhteisön kaikki jäsenet pyrkivät tukemaan toisiaan siihen, että Mainiemessä vallitsee turvallisuutta, kuntoutumisrauhaa ja päihteettömyyttä edistävä ilmapiiri. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toiminnassa näkemys päihdeongelman luonteesta ja riippuvuusproblematiikasta on humanistinen. Kiinteistöjen perusparannus ja huolto Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman investointiohjelman mukaisesti kiinteistöjen perusparannusta ja huoltoa on toimintavuoden aikana jatkettu suunnitelmallisesti. 2.2 Mainiemen kuntoutumiskeskus osa kuntien päihdepalveluita Ympärivuorokautinen laitoskuntoutus Perhekuntoutus Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa asiakkaat saavat yksilöllisiin tarpeisiinsa monipuolista kuntoutusta. Palvelut soveltuvat kaikkien päihdyttävien aineiden käyttäjille, myös kaksoisdiagnoosi- ja moniongelmatilanteissa. Laitoskuntoutuksen pituus vaihtelee muutamasta viikosta useaan kuukauteen. Kotona jatkuvaa kuntoutumista voidaan tukea intervallijaksoin ja avopalveluin Perhekeskus Maininki tarjoaa perheille kuntoutusta, jossa huomioidaan erityisesti lapset ja vanhemmuus sekä perheen arjen sujuminen osana päihdekuntoutusta. Lapset voivat olla kuntoutuksessa mukana. Kuntoutusjakson ajan perheet asuvat nykyaikaisissa ja kodikkaissa rivitaloasunnoissa. Korvaushoidossa olevien kuntoutus Työtoiminta Korvaushoidossa olevat asiakkaat osallistuvat normaalisti kuntoutukseen kaikissa Mainiemen yhteisöissä. Mainiemessä toteutetaan korvaushoidossa oleville asiakkaille korvaushoidon tehostejaksoja, pidempiä kuntoutumisjaksoja ja lyhyitä intervallijaksoja, jos kuntoutuminen on edennyt tavoitteiden mukaisesti. Mainiemen asiakkaat voivat osallistua työtoimintaan keittiö-, kiinteistö- ja siivoustyössä pidemmillä kuntoutumisjaksoilla. Kuntoutumisen ohella toteutettu työtoiminta voi jatkua työkokeilulla tai työvalmennuksella, jolloin kuntoutumisjakso on jo päättynyt ja he asuvat itsenäisesti Mainiemen alueella olevissa rivitaloasunnoissa tai Lammin keskustassa. 5

7 Vapausrangaistuksen aikainen päihdekuntoutus Asumispalvelut Avopalvelut Asiantuntijapalvelut Mainiemen kuntoutumiskeskus on tehnyt vankeinhoidon kanssa yhteistyötä jo vuosia. Vangeille on järjestetty päihdekuntoutuskursseja avovankilassa ja he ovat voineet suorittaa lopputuomionsa Mainiemessä. Kuntoutumiskeskuksessa asiakas voi olla koevapaudessa. Myös yhdyskuntapalvelun suorittaminen Mainiemessä on mahdollista. Asiakkailla on mahdollisuus asua Mainiemen alueella työkokeilun ja työvalmennuksen aikana Mäkirinteen rivitaloasunnoissa. Mainiemen kuntoutumiskeskus tarjoaa avopalveluja joko kuntoutusjaksoihin liittyen jälkihoitona tai avopalvelukokonaisuuksina Kuntayhtymä tarjoaa laaja-alaisia asiantuntijapalveluita mm. kehittämispalveluita ja yhteisötyönohjauspalveluita Lisäksi osa henkilökunnasta toimii oman työnsä ohella tarvittaessa asiantuntijatehtävissä. 2.3 Kuntoutumisyhteisöt Rakennemuutos sai jatkoa Mainiemen kuntoutumiskeskuksen yhteisöjen rakennemuutosta jatkettiin toimintavuoden aikana ja samalla jatkettiin edellisenä vuona toteutettujen muutosten seurantaa sekä tukea. Kuluneen vuodenaikana Pähkinä-yhteisöä kehitettiin intervalli-asiakkaiden tarpeisiin vastaavaksi ja kuntoutumiskeskuksen toiminnan tehostamiseksi. Vuonna 2009 toteutettujen rakenneuudistusten jälkeen Mainiemen kuntoutumiskeskuksen peruskuntoutuksessa toimii neljä yhteisöä: Arvo, Kunto, Helmi ja Perhekeskus Maininki. Peruskuntoutumisen jälkeiseen itsenäistymiseen asiakkailla on mahdollisuus Mäkirinne-rivitalon asunnoissa ja Terho-asuinyhteisöissä. Intervalliasiakkaat sijoittuvat Pähkinä-yhteisöön, jossa vertaistuen ja asiakkaan vastuunoton etenemisen merkitys omassa kuntoutuksessa korostuu. Kuntoutuminen Mainiemessä Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa kuntoutumiseen liittyvää toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa. Ohjelma koostuu keskusteluryhmistä, toiminnallisista ryhmistä, yksilökeskusteluista, arjen tehtävistä ja asioinneista. Tavoitteena yhteisössä on toipumiseen keskittyminen ja uuteen elämän hallintaan ja - tapaan opetteleminen. Kuntoutuksessa pyritään vuorovaikutuksen avoimuuteen ja luottamukseen. Kuntoutumisjaksot ovat yksilöllisiä, pääsääntöisesti n. kuukauden mittaisia. Pidemmillä kuntoutumisjaksoilla asiakkaalla on mahdollisuus siirtyä itsenäistymisyhteisöihin, työ- 6

8 toimintaan ja asumispalveluihin. Kuntoutumisjakson jälkeen asiakkailla on mahdollista tulla myös raittiutta ja elämänhallintaa tukeville intervallijaksoille Mainiemeen. Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa voi suorittaa myös vapausrangaistuksen aikaisia kuntoutumisjaksoja Mainiemessä on tarjolla useita vertaistukiryhmiä viikossa ja lisäksi on mahdollista käydä lähikaupunkien ryhmissä. Kuntoutumisjakson aikana pyritään rakentamaan asiakkaan ja hänen yhteistyötahojensa kanssa tarkoituksenmukainen ja riittävä tukiverkosto päihteettömän arjen tueksi. Kuntoutumisjakson pituus intervallisjaksoineen suunnitellaan asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaiseksi yhteisen arvioinnin pohjalta. Arvo-yhteisö ja Kunto-yhteisö Arvo-yhteisö on kuntoutumisyhteisö miehille ja naisille. Kuntoutuspaikkoja on yhteensä 16 kahdessa vastuuryhmässä. Yhteisö sijaitsee Tammi-päärakennuksen toisessa kerroksessa. Tammi-päärakennuksen kolmannessa kerroksessa sijaitseva Kunto on miesten kuntoutumisyhteisö, jossa asiakaspaikkoja on myös 16. Helmi-yhteisö Helmi naistenkuntoutumisyhteisö on tarkoitettu naisille, jotka ovat halukkaita tutustumaan itseensä selviytyäkseen päihdeongelmastaan. Asiakaspaikkoja on yhdeksän. Työskentelyssä keskeistä on omien voimavarojen löytäminen ja niiden vahvistaminen. Vertaisryhmän tuki antaa hyvän mahdollisuuden pohtia oma elämän solmukohtia naisten kesken. Kuntoutumisjaksojen pituudet vaihtelivat neljästä viikosta useampaan kuukauteen. Helmi-yhteisön arkea on asioiden yhdessä suunnittelu, niiden toteuttaminen ja arviointi demokraattisen yhteisökuntoutuksen mallin mukaisesti. Turvallisuuden tunteen kokeminen on Helmessä ensiarvoisen tärkeää. Perhekeskus Maininki Perhekeskus Maininki on päihdekuntoutusta tarjoava perheyhteisö. Perheen kuntoutuminen alkaa tutustumis- ja suunnittelupalaverilla Mainingissa. Palaverissa sovitaan perheen tavoitteista sekä laaditaan kuntoutumissuunnitelma. Suunnitelma kattaa myös lähija viranomaisverkoston, jonka kanssa kuntoutumisjakson aikana työskennellään. Lasten näkökulma otetaan huomioon jo kuntoutumisen suunnitteluvaiheessa. Lapset ovat mukana koko yhteisön toiminnassa vanhempiensa kanssa. Lisäksi lasten kanssa työskennellään ryhmä- ja yksilötasolla. Vanhemmuuden tukemiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Perheet asuvat kodikkaissa, nykyaikaisissa asunnoissa rivitalossa. Neljän kuntoutumisasunnon lisäksi perhekeskuksella on käytössään intervalliasuntoja ja yhteisiä tiloja. Kuntoutumisen aikana vanhemmat vastaavat lapsistaan, asunnostaan ja arjen askareista. Perheiden kuntoutumiseen kuuluu myös kotiharjoittelujaksoja ja avopalvelusuunnitelman laatiminen. Korvaushoidossa olevat asiakkaat voivat tulla Maininkiin kuntoutumaan. Mainingin työryhmään kuuluu mm. kaksi perhesuuntautunutta psykoterapeuttia, jotka ovat myös sairaanhoitajia. 7

9 Asiakkaat Jaksot Kuntoutusvuorokaudet Arvo 162 (163) 211 (196) (5088) Kunto 134 (164) 166 (189) (3834) Helmi 82 (89) 130 (129) (2770) Maininki 25 (33) 76 (78) (1966) Muu (purjehdus) 3 (4) 3 (4) 66 (88) Yhteensä 406 (402) 586 (615) (13944) Toteutuneet kuntoutusvuorokaudet yhteisöittäin, suluissa vuoden 2009 toteutumat (Asiakkaiden määrä yhteisöittäin 406, poikkeaa vuoden asiakasmäärästä kuntoutumiskeskuksessa 390. Joidenkin asiakkaiden yhteisö on vaihtunut kuntoutusjakson aikana kuntoutuksen edetessä) 2.4 Kuntoutumiskeskuksen tukipalvelut Asiakas- ja hallintotoimisto Kuntayhtymän toimisto palvelee kuntia, asiakkaita, vierailijoita ja henkilökuntaa arkipäivisin. Toimistossa työskentelee toimistosihteeri, kuntoutusohjaaja ja kuntayhtymän johtaja. Myös kehittämisyksikön toimitilat ovat toimistorakennuksessa. Talouden ja henkilöstöhallinnon toimistopalvelut ostettiin Eteva ky:ltä. Toimintavuoden aikana käynnistettiin laaja kehittämisprosessi, jossa talous- ja henkilöstöpalvelut siirtyivät vuoden vaihtuessa Seutukeskus Oy Hämeeltä ostettaviksi ja samalla sähköiseen ympäristöön. Keittiö Keittiöltä valmistui noin ruoka-annosta asiakkaille, henkilökunnalle, luottamushenkilöhallinnolle ja vieraille. Keittiö toimii myös työtoiminnassa, työkokeilussa ja yhdyskuntapalvelussa yhtenä työpisteenä. Kiinteistönhoito Mainiemen kuntoutumiskeskuksen asiakkaat asuvat kuudessa eri rakennuksessa. Lisäksi alueella on toimisto-, kokous-, ryhmä-, verstas- ja liikuntatiloja. Kuntoutustoimintaa on kaikkiaan yhdeksässä rakennuksessa. Alueella on lisäksi myös muita rakennuksia. Kiinteistönhoito toimii myös työpisteenä työtoiminnassa, työkokeilussa ja yhdyskuntapalvelussa. 8

10 2.5 Vuoden tapahtumia Merellinen hoitopurjehdus Suomen Purjelaivasäätiö jatkoi kuluneena vuonna kuntouttavan purjehduksen järjestämistä kuunari Helenalla yhteistyössä Heikki Lampola-säätiön ja päihdetyön toimijoiden kanssa uuden päihdekuntoutumismuodon kehittämiseksi. Purjehduksia järjestettiin nyt kaksi, joista toinen suuntautui Itämerelle ja toinen Espanjan ja Portugalin vesille edellisvuoden tapaan. Mainiemestä jälkimmäiseen purjehdukseen osallistui 4 asiakasta ja 1 ohjaajaa. Päihdepäivät Mainiemen kuntoutumiskeskus osallistui vuosittain pidettäville valtakunnallisille päihdepäiville omalla näyttelyosastollaan, jossa esiteltiin kuntoutumiskeskuksen toimintaa. Päihdepäivät keräsivät Espooseen n päihdetyön asiantuntijaa ja ammattilaista. 3. KUNTAYHTYMÄN TALOUS JA HALLINTO 3.1 Talous Kuntayhtymän toiminnan tuotot olivat vuonna ja toiminnan kulut ,71. vuosikatteeksi muodostui ja tilikauden tulos osoitti alijäämää. Kuntayhtymän talous jäi yhtymävaltuuston asettamista puitteista. Pääosin syynä alijäämään oli kehittämistoiminnan kustannusten merkittävä kasvu ja kiinteistöjen huolloista, korjauksista ja lämmityksestä aiheutuneet kustannukset. Kuntayhtymällä ei ole velkaa Toiminnan tuotot Toiminnan kulut Palveluiden hinnat vuonna 2010 on esitelty toimintakertomuksen liitteessä 1 sivulla 20. Yleinen talouden kehitys Vuoden 2008 lopulla kärjistynyt maailmanlaajuinen talouden taantuma heijastui edelleen toimintavuoden aikana monilla tavoin kansallisen talouden tilanteeseen. Se näkyi voimakkaasti myös kuntien taloudellisessa tilanteessa ja tarpeessa karsia kustannuksia. Kuntien taloudellisen tilan heikentyminen heijastuu väistämättä päihdepalveluiden hankintaan osana kuntien tehostamis- ja säästötoimenpiteitä. Se edellyttää myös palveluiden tuottajilta toiminnan tehostamista, laadun jatkuvaa parantamista ja kustannusten kasvun hillitsemistä. 9

11 3.2 Hallinto Jäsenkunnat Jäsenkunnat ja niiden omistamien osuuksien määrät: Asikkala (22) Forssa (22) Hattula (17) Hausjärvi (29) Humppila (10) Hämeenkoski (7) Hämeenlinna (149) Janakkala (20) Jokioinen (11) Juupajoki (9) Kangasala (33) Kuhmalahti (6) Kylmäkoski (5) Kärkölä (11) Lahti (150) Lempäälä (22) Loppi (21) Mänttä-Vilppula (40) Nastola (14) Orivesi (17) Padasjoki (14) Pirkkala (10) Pälkäne (16) Riihimäki (70) Ruovesi (14) Tammela (17) Tampere (431) Valkeakoski (51) Vesilahti (15) Ypäjä (10) Yhteensä jäsenkuntien omistuksessa on osuutta. Jäsenkuntien yhteenlaskettu asukasluku on n Jäsenkunnat sijaitsevat Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä. Yhtymävaltuusto Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto, johon kunkin jäsenkunnan valtuusto valitsee yhden varsinaisen jäsenen ja yhden varajäsenen. Valtuustokausi on v Yhtymävaltuusto kokoontui toimintavuoden aikana kaksi kertaa. Yhtymävaltuustossa on yksi jäsen jokaisesta jäsenkunnasta. Toimintavuoden ajan yhtymävaltuustossa oli 30 jäsentä ja heillä oli yhteensä osuutta ja ääntä. Valtuuston puheenjohtajana toimii Mauri Poussa Tampereelta, I varapuheenjohtajana Tommi Räty Riihimäeltä ja II varapuheenjohtajana Sirpa Rauhala Tammelasta. Yhtymävaltuuston jäsenet, varajäsenet, jäsenkunnat sekä osuudet ja äänet on esitelty toimintakertomuksen liitteessä 2 sivulla 21. Yhtymähallitus Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä muista kuntalaissa, perussopimuksessa sekä muissa säännöissä sille määrätyistä tehtävistä. Perussopimuksen mukaisesti yhtymähallitus valitaan kunnallisvaalikaudeksi. Yhtymähallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Yhtymähallituksessa on seitsemän jäsentä ja varajäsentä. Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimii Erkki Valta Hausjärveltä ja varapuheenjohtajana Pekka Järvinen Valkeakoskelta. Yhtymähallituksen jäsenet ja varajäsenet on esitelty toimintakertomuksen liitteessä 3 sivulla

12 Tarkastuslautakunta Toimintavuoden aikana tarkastuslautakunnan puheenjohtajan toimi Marja-Leena Lehtinen Hämeenlinnasta ja varapuheenjohtajana Kimmo Koskentausta Hämeenlinnasta. Tarkastuslautakunnan jäsenenä toimi Anniina Nummelin Janakkalasta. JHTT-yhteisönä toimii Oy Audiator Ab ja vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT Jorma Kesä. Tarkastuslautakunta tutustui toimintavuoden aikana kuntayhtymän kuntoutus- ja kehittämistoimintaan, talouteen sekä sisäiseen valvontaan. Tarkastuslautakunta vieraili vuoden aikana myös kuntoutusyhteisöissä ja keskusteli toiminnasta asiakkaiden kanssa. Lisäksi tarkastuslautakunta on tutustunut kuntayhtymän kiinteistöihin ja niiden käyttöön. Muutokset Muutoksista kuntayhtymän hallinnossa merkittävin oli vuoden lopussa tapahtunut kuntayhtymän johtajan vaihdos. Kuntayhtymän johtajaksi valittiin Kimmo Mäkelä pitkäaikaisen johtajan Reijo Malilan jäädessä pois kuntayhtymän johdosta. 4. ASIAKKAAT 4.1 Toteutuneet kuntoutumisjaksot Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa toimintavuoden aikana oli asiakkaina 390 henkilöä, joista 70 % oli miehiä ja 30 % naisia. Kuntoutumisjaksoja kertyi 586. keskimäärin kuntoutumisjakso kesti 24,3 vuorokautta. Lyhyempien jaksojen, kuten intervalli- kriisi- ja korvaushoidon tehostejaksojen pituus oli keskimäärin 10,4 vuorokautta. Asiakkaista 50 % ilmoitti hoitoon tulon syyksi alkoholin, 26 % päihteiden sekakäytön, 22 % huumeet ja 2 % lääkkeiden päihdyttävän käytön. v v Kuntoutumispäiviä kertyi joista miehille (66 %) (64 %) - naisille (34 %) (36 %) Asiakkaita yhteensä joista miehiä naisia Kuntoutumisjaksoja joista miehille naisille Keskimäärin kaikki jaksot kestivät 20,62 vrk 22,7 vrk Kuntoutumisjaksot kestivät keskimäärin Lyhyet jaksot kestivät keskimäärin 11 24,3 vrk 10,4 vrk

13 Lyhyet jaksot (1-2 vkoa) sisältävät intervalli-, kriisi- ja korvaushoidon tehostejaksot Kuntoutumisjaksoista 72 % tuotettiin jäsenkunnille ja 28 % muille kunnille. Kuntayhtymän jäsenkunnista ja muista kunnista tulleet asiakkaat ja heille kertyneet kuntoutusvuorokaudet ja jaksot v on esitelty toimintakertomuksen liitteessä 4 sivulla Asiakkaiden kokemuksia Arviointi- ja palautejärjestelmän kehitys on edennyt vaiheeseen, jossa järjestelmä on alkanut tuottaa säännöllisesti luotettavaa tietoa toiminnasta. Palautejärjestelmään kuuluu mm. kuntoutumisjakson päättäville asiakkaille tarkoitettu ryhmä, johon osallistuvat kaikki suunnitellusti kuntoutumisen päättävät asiakkaat. Ryhmää keskusteluttaa ja palautteen kerää kuntoutumiskeskuksen työntekijä, joka ei osallistu päivittäiseen toiminnan ohjaamiseen ja asiakkaiden kuntoutukseen. Ryhmän antama palaute kirjataan siten, että asiakkaat näkevät sen jatkuvasti. Näin saatavan palautteen avoimuus ja luotettavuus on saatu hyvin korkealle tasolle. Asiakkaiden kokemusten mukaan kuntoutumisjakson aikana tapahtuneen muutoksen ovat mahdollistaneet kuluneen vuoden aikana ryhmätoiminta ja sen toiminnallisuus, teemat, monipuolisuus, tilanteiden ennakointi ja ryhmien sopiva koko. Yhteisöllinen toimintatapa ja siihen kuuluva mahdollisuus käsitellä hankaliakin asioita avoimessa ilmapiirissä yhteisössä sekä vertaistuki nousivat merkittäviksi tekijöiksi muutoksen mahdollistajina. Lisäksi asiakkaat arvostavat henkilökunnan ammattitaitoa muutoksessa. Toiminnan kehittämistarpeina asiakkaat mainitsevat yhteisön tiedonkulun parantamisen, henkilökunnan toiminnan ja työn tekemiseen liittyvien tapojen kehittämisen. Työn organisoinnin kehittämiseen ja työntekijöiden kiireeseen asiakkaat kiinnittivät myös huomiota palautteissaan. Lisäksi uusien asiakkaiden perehdyttämisessä on palautteen mukaan parannettavaa. 4.3 Toiminnan vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuudesta kerätään tietoa erilaisilla mittareilla säännöllisesti. Asiakkaan tullessa tehtävän tilannearvioinnin ja lähtiessä tehtävän loppuarvioinnin lisäksi tietoa asiakkaissa tapahtuvista muutoksista kerätään viikoittain tietoa ORS (Outcome Rating Scale) mittarilla. Yhteisön tilassa tapahtuvista muutoksista kerätään viikoittain tietoa GRS (Group Session Rating Scale) mittarista Mainiemen toimintaan kehitetyllä mittarilla. Kaiken kaikkiaan arviointimittareiden avulla kerätyn tiedon mukaan Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toiminta on tuloksellista ja sillä on todistetusti paljon vaikutuksia asiakkaan muutokseen, kuntoutumiseen ja elämänhallintaan. Arviointijärjestelmän tuottaman tiedon mukaan Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toiminnalla on merkittäviä vaikutuksia asiakkaiden muutosvalmiuteen oman elämänhallinnan parantamisessa ja päihteiden käytön lopettamiseen. Asiakkaiden sitoutuminen muutokseen paranee huomattavasti kuntoutuksessa. Kuntoutuksen aikana asiakkaan 12

14 elämähallinta paranee mm. asumistilanteen merkittävällä kohentumisella. Asiakkaiden psyykkinen terveydentila paranee ja samaan aikaan sekä masennus ja ahdistuneisuus vähenevät merkittävästi. Asiakkaat kokevat saavansa Mainiemessä erittäin hyvin sekä yksilöllistä tukea, yhteisöllistä tukea että vertaistukea. 4.4 Keskeytyneet jaksot Asiakkaiden kuntoutumisjaksojen toteutumisia ja keskeytymisiä on seurattu vuodesta 2006 alkaen yhteisöittäin. Jokaista kuntoutumissuunnitelmasta poikennutta keskeytynyttä jaksoa arvioitiin. Arviointiin osallistuivat yhteisön työryhmä, usein asianomainen asiakas ja varsin usein koko yhteisö eli asiakkaat ja henkilökunta yhdessä. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen perussopimuksessa keskeisintä on päihteettömyyden turvaaminen ja turvallisen kuntoutumisilmapiirin säilyminen. Vuonna 2010 keskeytyneiden kuntoutusjaksojen osuus kaikista kuntoutusjaksoista oli n. 31,5 % (vuonna %). Asiakkaan itse keskeyttämiä jaksoja kaikista kuntoutusjaksoista oli 15 %, lomalle tai asioimaan jäämisen vuoksi jaksoista keskeytyi 4 %. Sairaalaan tai muuhun laitokseen siirtymisen vuoksi jaksoista keskeytyi 4 %. Mainiemen kuntoutumiskeskukseen sopimattoman käyttäytymisen vuoksi jaksoista keskeytyi 9 %. 5. KUNTAYHTYMÄN KEHITTÄMISTOIMINTA 5.1 Välittäjä 2009 hanke ja Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö aloitti toimintansa maan ensimmäisenä STM:n rahoittamana päihdetyön kehittämisyksikkönä sosiaalialan kehittämisyksikköverkostossa v Marraskuusta 2009 saakka kehittämisyksikkö on vastannut Hämeen osahankkeen kehittämistoiminnasta osana Välittäjä 2009 hankekokonaisuutta. Välittäjä hanke on Väli-Suomen alueella vuosina toteutettava mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke osana valtakunnallista Kaste-ohjelmaa. Hankkeessa ovat mukana Vaasan sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä sekä Tampereen ja Lahden kaupungit. Nämä toimijat muodostavat viisi osahanketta Välittäjä hankekokonaisuuteen, jossa työskentelee viitisenkymmentä työntekijää. Välittäjä 2009 hankkeen tavoitteet: 1. Peruspalveluiden varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamallien ja palvelurakenteiden kehittäminen ja jalkauttaminen 2. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen 3. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja juurruttaminen 4. Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen 5. Saumattomat palveluketjut peruspalveluista erityispalveluihin 6. Alueellisten mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmien laatiminen Kehittämisyksikkö on toimintansa aikana luonut laajan yhteistyöverkoston kuntayhtymän alueen toimijoihin ja valtakunnallisiin toimijoihin. Kehittämisyksikkö on myös kutsuttu Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen päihdetyön aluekehittäjäverkostoon. Sosiaali- ja 13

15 terveysministeriö nimitti kehittämisyksikön edustajan sosiaalialan ammattihenkilöiden foorumiin, jonka tehtävänä on tuottaa kehittämisehdotuksia laajasti koko sosiaalialalle 2011 vuoden loppuun saakka. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö nimitti toimintavuoden aikana kehittämisyksikön edustajan valtakunnalliseen sosiaalialan johtamisen kehittämisryhmään. Kehittämisyksikön toiminnasta on syntynyt useita hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja jotka ovat juurtuneet osaksi kuntayhtymän arkea. Teknologian hyödyntämiseen liittyvät toiminnot mm. videoneuvottelujen käyttö yhteistyöpalavereissa ja asiakastyössä ovat jääneet käytäntöön ja löytävät jatkuvasti uusia käyttötapoja. Kuntoutumiskeskuksen toimintamallia uudistettiin rakenteellisesti mm. pienyhteisöjä yhdistämällä ja laaja uudistus on osoittautunut toimivaksi käytännöksi. Toimintamallin rakenteellinen uudistaminen jatkui kuluneen vuoden ajan seuranta- ja ohjausvaiheella. Lisäksi Mainiemessä jatkuu alkuun saatettu työ asiakaslähtöisyyden ja kuntoutuksen dokumentaation kehittäminen osana kuntoutustoimintaa mm. henkilökunnan läsnäoloa lisäämällä. Tampereella toteutettu jalkautuvan päihdetyön kokeilu on laajentunut ja jatkuu yhä. Lammin lähipalvelumallin toiminta ja kehittäminen jatkuu Lammilla ja on levinnyt Sininauhaliiton kautta myös muualle maahan. Päijät-Hämeessä päihdeosaajaverkosto jatkaa toimintaansa ja palveluiden kehittämistä yhä hankeen päätyttyä. Myös päihdekuntoutujan käsikirjan verkkoversio on jäänyt elämään hankkeen jälkeen. Forssassa jatkuu yhä arvioinnin kehittäminen osana hoitotyötä. 5.2 Kehittämistarpeet Kuntayhtymän keskeisiä kehittämistarpeita ovat talouden vakauttaminen laajalla kehittämisohjelmalla lähitulevaisuudessa sekä yhteistyösuhteiden tiivistäminen jäsenkuntiin. Palveluiden laadun jatkuva parantaminen, arviointi- ja palautejärjestelmän edelleen kehittäminen sekä uusien palveluiden kehittäminen asiakkaiden ja kuntien tarpeisiin ovat myös ajankohtaisia kehittämiskohteita. Toiminnan kehittämisen lähtökohtana toimii myös arviointi- ja palautejärjestelmän säännöllisesti tuottama tieto, verkostotyö ja kumppanuudet eri toimijoiden kanssa. Lisäksi mainiemen kuntoutumiskeskuksen lämmitysjärjestelmän uusiminen taloudellisemmin toimivaksi on tarpeellista lähiaikoina. 5.3 Käynnissä oleva kehittämistoiminta Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toiminnan ja toiminnan arvioinnin kehittäminen jatkui kuluneena vuonna hankeyhteistyön avulla. Vaikuttavuuden arvioinnin ja palautejärjestelmän kehittäminen on alkanut tuottaa säännöllisesti luotettavaa tietoa kuntoutumiskeskuksen toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta. Järjestelmän kehittämisessä on päästy sen tuottaman tiedon hyödyntämisen kehittämiseen samalla kun koko järjestelmää kehitetään edelleen. Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa kehitetään myös virtuaalisia ja teknologiaa hyödyntäviä palveluita osana uusien palveluiden kehittämistä kuntien ja asiakkaiden tarpeisiin. Lisäksi oppilaitosyhteistyön kehittäminen on edennyt merkittävästi toimintavuoden aikana. Kuntayhtymän toiminnan tehostaminen jatkuu yhä saa jo alkuvuoden 2011 aikana merkittävää jatkoa kuntoutustoiminnan kohdistumisessa laajemmalle ajalle vuorokautta. 14

16 Lisäksi kuntayhtymässä on käynnistetty laaja talouden vakauttamisohjelma, joka koostuu monista toisiaan tukevista toimenpiteistä talouden vakauttamiseksi ja kustannusten nousun hillitsemiseksi. 6. KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ 6.1 Henkilökunta Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän henkilöstö työskentelee Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa ja Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikössä. Kuntoutumiskeskuksessa henkilökunta jakautuu kuntoutustoiminnassa ja sen tukipalveluihin. Kuntoutustoiminnassa työskentelee ohjaajia, sairaanhoitajia, yövalvojia ja heidän lähiesimiehinään vastaava ohjaaja sekä vastaava sairaanhoitaja. Kuntoutustoiminnassa toimii myös osa-aikainen lääkäri ja oppisopimusopiskelijoita. Kuntoutumiskeskuksen tukipalveluihin kuuluvat keittiö, kiinteistönhuolto, toimisto sekä siivous- ja pyykkihuolto. Tukipalveluissa työskentelee keittiöhenkilökuntaa, laitosmiehiä, toimistosihteeri, kuntoutusohjaaja ja johtaja Kehittämisyksikössä työskenteli toimintavuoden aikana hankejohtajan ja projektipäällikön lisäksi suunnittelijoita, hankeavustaja, kehittäjä-sairaanhoitajia, kehittäjä-päihde työntekijöitä sekä projektityöntekijä. Kehittämisyksikön työntekijöistä osan toimipisteet sijaitsevat jäsenkunnissa; Tampereella, Hämeenlinnassa ja Lahdessa. KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ KUNTAYHTYMÄHALLINTO 2 2 KUNTOUTUSTOIMINTA 23,5 26 KEHITTÄMISYKSIKKÖ 16 4 KEITTIÖ 3,5 3,5 KIINTEISTÖHUOLTO ,5 6.2 Työnohjaus ja koulutus Mainiemen kuntoutumiskeskuksen yhteisötyönohjaajana toimi Reetta Kekkonen Jyväskylän koulutuskeskuksesta. Perhekeskus Mainingin työryhmän työnohjaajana toimi Toni Mäkelä. Toimintavuoden aikana kehittämisyksikkö on vastannut Arvo- ja Kuntoyhteisöjen mentoroinneista. Lisäksi kuntoutumiskeskuksen vastaava ohjaaja Heli Soisalo on toiminut Helmi-yhteisön työnohjaajana Kolme kuntoutumiskeskuksen ohjaajaa täydentää päihdetyön ammattitutkintoaan lähihoitajan oppisopimuskoulutuksella. 15

17 Toimintavuoden elokuussa käynnistettiin Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa yhteisöhoidon koulutuskokonaisuus, johon osallistuu 15 Mainiemen kuntoutumiskeskuksen työntekijää. Koulutuksella täydennetään merkittävästi yhteisöhoidon koulutuksen saaneen henkilökunnan määrää. Koulutuksen jälkeen yhteisöhoidon on käynyt yhtä vakinaista ja sijaisia lukuun ottamatta koko kuntoutumiskeskuksen henkilökunta. Henkilökunta on toimintavuoden aikana osallistunut aktiivisesti myös useisiin lyhyempiin kursseihin, täydennyskoulutuksiin ja seminaareihin. Asiakastyötä tekeville ohjaajille ja sairaanhoitajille vuoden 2009 aikana alkanut verkostotyön koulutus jatkui vielä kevään v Kouluttajana toimi Jukka Riikonen. 6.3 Opiskelijat Lähiseudun oppilaitosten kanssa on toimintavuoden aikana tiivistetty yhteistyötä opinnäytetöiden ja työelämäjaksojen sekä erilaisten projektien muodossa. Opiskelijoiden ohjausta on kehitetty vuoden aikana edelleen Harke-hankkeessa kehitetyllä minimentorointi-koulutuksella. 6.4 Kuntayhtymän edustus hankkeissa ja työryhmissä Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä on osallistunut aktiivisesti toimintavuoden aikana Päihdekuntoutuksen keskusliitto ry:n, Päihdetyön valtakunnallisessa yhteistyöryhmän (PÄIVYT), Etelä-Suomen läänin Hämeen kuntoutuksen yhteistyöryhmän sekä Sosiaalialan kehittämishankkeen Kanta-Hämeen jaoston toimintaan. Lisäksi kuntayhtymä on mukana Välittäjä 2009 hankkeen ohjausryhmässä Kehittämisyksikkö on osallistunut THL:n päihdetyön aluekehittäjäverkostoon sekä STM:n sosiaalialan ammattihenkilöiden foorumiin ja sosiaalialan johtamisen kehittämistyöryhmään. 7. KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN RISKIANALYYSI Keskeisiä riskejä kuntayhtymässä ovat toiminnalliset riskit, rahoitusriskit ja vahinkoriskit. Lisäksi saattaa ilmetä muita epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. 7.1 Toiminnalliset riskit Kuntayhtymän perustehtävästä johtuen henkilökunnan saatavuus ja osaaminen ovat keskeinen riski. Kuntoutumiskeskuksen sijaintipaikkakunnan, Lammin ja sen lähiseutujen vetovoima asuinpaikkana on tärkeää, mikäli työmatkakustannukset kasvavat voimakkaasti. Työvoiman saanti ja pysyvyys riippuu jatkossa kuntayhtymän työpaikkojen vetovoimaisuudesta alueellamme ja kuntayhtymän kyvyistä pitää huolta työvoimastaan, sen hyvinvoinnista ja ammattitaidosta. 16

18 Kuntayhtymän asema palvelujen järjestäjänä ja kehittäjänä riippuu suuresti mm. Parashankkeen etenemisestä ja Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (Mieli 2009) konkretisoinnista. Vuonna 2009 käynnistynyt Välittäjä 2009 hanke jatkaa kuntayhtymän aktiivista kehittämistoimintaa luomalla uusia toimintamalleja ja palveluita alueen asiakkaiden sekä kuntien tarpeisiin. Lisäksi hanke parantaa kuntayhtymän näkyvyyttä alueellisena ja valtakunnallisena erityistason toimijana. Kuntayhtymän tietojärjestelmät on suojattu riittävästi. 7.2 Rahoitusriskit Kuntayhtymällä ei yleensä ole lainoja eikä sijoitustoimintaa. Likviditeetti on kiinni siitä, kuinka kunnat käyttävät kuntayhtymän palveluja. Tilanne on kuntayhtymän kannalta hyvin haastava, kun kustannukset perustuvat suurelta osin henkilöstökuluihin. Muihin kuin palvelumaksutuloihin ei juuri ole mahdollisuuksia. Keskeisenä selviytymiskeinona on palvelujen ajan tasalla pitäminen, uudistaminen, asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen ja toiminnan vaikuttavuuden osoittaminen. Periaatteessa kunnat haluavat ylläpitää hyvää ja kehittyvää toimintaa. 7.3 Vahinkoriskit Suurimmat vahinkoriskit kohdistuvat kuntayhtymän omistamiin kiinteistöihin. Kun kiinteistöistä huolehditaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti, riski pysyy siedettävänä. Kiinteistökustannusten nopea kasvu on todennäköinen riski. Tästäkin syystä käyttöasteen on syytä pysyä korkeana. Kuntayhtymän kiinteistöt ja muu omaisuus on vakuutettu riittävästi, myös toiminnan keskeytymisen varalta. Majoitustilojen paloilmoitusjärjestelmät ovat ajan tasalla. Laitosalueella on lisäksi henkilökuntaa ympäri vuorokauden. Kuntoutuksen aikana asiakkailla on tapaturmavakuutus. Henkilökunnalla on normaali tapaturmavakuutus ja työterveyshuolto on järjestetty asiallisesti. Kuntayhtymän pelastussuunnitelma on ajan tasalla, samoin työsuojelun toimintaohjelma. 7.4 Vahvuudet Kuntayhtymän toiminnan vahvuuksia ovat monipuoliset tilat ja niiden muuntautumiskyky. Myös kuntoutumiskeskuksen keskeinen sijainti alueellaan voidaan nähdä toiminnan vahvuutena vaikka siihen saattaa liittyä myös toiminnallisia riskejä. Kuntayhtymän henkilöstön laaja-alainen osaaminen ja sen jatkuva vahvistaminen kehittämisen ja koulutusten avulla on selkeä vahvuus toiminnassa. Samoin yhteisöhoidon osaaminen, pitkäaikainen toiminta demokraattisena yhteisönä ja asiakkaita kunnioittava toimintatapa. Lisäksi toiminnan vahvuuksia ovat muuntautumiskyky, verkostoitunut toimintatapa ja laajapohjainen toiminta (tuotteet). Aktiivinen kehittämistoiminta takaa palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja uusien tuotteiden kehittämismahdollisuudet käynnissä olevan arvioinnin kehittämisohjelman lisäksi. Arviointi- ja palautejärjestelmän valmistumisen myötä kuntayhtymä saa toiminnastaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa sekä kykenee saamansa tiedon avulla reagoimaan tarvittaessa nopeastikin toiminnan parantamiseksi tai uudistamiseksi. 17

19 8. KUNTAYHTYMÄN SISÄINEN VALVONTA Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntayhtymän toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa yhtymähallitus. Lisäksi viran- ja toimenhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kuntayhtymän varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Johtajalle delegoitua päätösvaltaa seuraa yhtymähallitus ja käyttää tarvittaessa ottooikeutta. Päätöksistä voi pyytää oikaisua ja valittaa. Kuntoutuskeskuksen asiakkaat voivat niin ikään Mainiemessä annettavan palautteen lisäksi käyttää lain määrittämiä valitusteitä ja kääntyä valtakunnallisen päihdeasiamiehen tai kuntansa sosiaali- ja terveysasiamiesten puoleen. Tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessa annettava lausunto siitä, onko sisäinen valvonta kuntayhtymässä asianmukaisesti järjestetty. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta esitetään toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisvertailussa. 9. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Käyttötalousosan toteutumisvertailun rakenne Kuntalaissa on säädetty talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisesta. Talousarvion toteutumisvertailussa seurataan sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista määrärahojen ja talousarvion seurannan lisäksi. Yhtymävaltuusto on hyväksynyt kuntayhtymän toimintaa koskevat määrälliset ja taloudelliset tavoitteet. Keskeisin toiminnallinen/ määrällinen tavoite, kuntoutusvuorokausien määrä jäi toteutumatta toimintavuonna. Kuntoutumisvuorokausia kertyi 1416 vrk eli 10,5 % alle tavoitellun määrän. Yhtymävaltuuston asettama tavoite oli vuorokautta, toteutuma oli vuorokautta. Kuntoutustoiminnassa onnistuttiin kuitenkin karsimaan huomattavasti kustannuksia ja hillitsemään kustannusten nousua. Näin kuntoutusvuorokausien lasku edelliseen vuoteen verrattuna ei muodostunut kuitenkaan suurimmaksi syyksi talouden alijäämään. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä määrärahojen ja talousarvion toteutumisvertailu Toteutumisvertailussa esitetään yhtymävaltuuston hyväksymän talousarvion toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen. Talousarviovalvonta kohdistuu tavoitteiden toteutumiseen. Kuntayhtymä käynnisti toimintavuoden aikana talous- ja henkilöstöhallinnon uudistamisprojektin, jonka tarkoituksena on jatkossa tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut aiempaa tehokkaammin, taloudellisemmin ja tarkoituksenmukaisemmin. Toimin- 18

20 tavuoden lopussa käyttöön otettu järjestelmä mahdollistaa reaaliaikaisen talouden seurannan, joka yhdessä asiakastietojärjestelmän seuranta mahdollisuuksien kanssa parantaa toiminnan seuranta mahdollisuuksia merkittävästi. Toimintavuoden tilinpäätös osoitti alijäämää Toiminnasta saadut tulo eivät kattaneet toimintakuluja mutta talous- ja toimintasuunnitelman mukaisesti kiinteistöjen perusparannuksiin huoltoon ja ylläpitoon oli tarkoitus käyttää aiemmin kertyneitä tuottoja. Kuntayhtymän kiinteistöjen lämmityskulut nousivat huomattavasti edellisestä vuodesta, nousu oli n e. Lisäksi talouden alijäämää kasvatti merkittävästi laajentuneet kehittämispalvelut, joista kuntayhtymälle kertyi kustannuksia n Talouden alijäämän suuruuteen vaikuttivat kuntoutusvuorokausien toteutumien lasku, jäsenkunnille tarjottavista kehittämispalveluista syntynyt kuntayhtymän omavastuuosuus sekä kiinteistöjen huollosta ja ylläpidosta aiheutuneet kustannukset. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Talousarvion laatimisen yhteydessä arvioidaan kertyvien hoitopäivien määrä. Arvio tehdään aikaisempien vuosien toteuman perusteella. Hoitopäivien hinta on kiinteä. Sitä voidaan tilivuoden aikana muuttaa vain yhtymävaltuuston päätöksellä, mikäli taloudellinen tilanne sitä edellyttää. Kuntoutusvuorokaudet, asiakasmäärät ja käyttömenot Hoitopäiviä Asiakkaita Käyttömenot (1 000 )

21 LIITE 1. (toimintakertomus) Palveluiden hinnat v Asiakasmaksu (asiakkaan osuus) 32,50 /vrk Kuntoutumispäivät - jäsenkunnan osuus 113 / vrk - muun kunnan osuus 144,50 /vrk Perhekuntoutusyhteisö - jäsenkunnan osuus 133 /vrk - muun kunnan osuus 166,50 /vrk Korvaushoidon tehostejaksot - jäsenkunnan osuus 158,70 / vrk - muun kunnan osuus 167,50 /vrk Avokäynnit Mainiemessä - jäsenkunnat 78 /käynti - muut kunnat 110 /käynti 20

22 LIITE 2. (toimintakertomus) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän yhtymävaltuuston jäsenet, varajäsenet sekä osuudet ja äänet Nro Jäsenkunta Osuuksia Jäsen Henkilökohtainen ja ääniä varajäsen 1 Asikkala 22 Mika Vartiainen Irmeli Lehtioksa 2 Forssa 22 Antti Paunila Seppo Ruuska 3 Hattula 17 Jari Pelkonen Peter Petro 4 Hausjärvi 29 Soile Roivas Juha Paaso 5 Humppila 10 Katja Ojala Reijo Syrjälä 6 Hämeenkoski 7 Martti Korteniemi Risto Kuoppa 7 Hämeenlinna 149 Marja-Leena Lehtinen Kimmo Koskentausta 8 Janakkala 20 Helena Puistola Asta Lehtiö 9 Jokioinen 11 Marja Wide n Niina Sakkinen 10 Juupajoki 9 Kirsi Mäkinen Pirjo Sahra 11 Kangasala 33 Jorma Jussila Juha Mansikka-aho 12 Kuhmalahti 6 Tiina Mattila Arja Marttala 13 Kylmäkoski 5 Aarre Numminen Seija Korte 14 Kärkölä 11 Leif Ingström Raimo Suni 15 Lahti 150 Antti Holopainen Timo Räihä 16 Lempäälä 22 Tuula Linnusmäki Tiina Kanninen 17 Loppi 21 Anniina Nummelin Jaana Karmala-Vanamo Mänttä- 18 Vilppula 40 Eero Pirttijärvi Kauko Koivisto 19 Nastola 14 Ari Kangasharju Ahti Vappula 20 Orivesi 17 Irma Koskela Mika Karsikas 21 Padasjoki 14 Miia Vilja Alexandra Kulmalahti 22 Pirkkala 10 Päivi Ahtiala Krista Kailahti 23 Pälkäne 16 Saara Huotari Elina Lintunen 24 Riihimäki 70 Tommi Räty Liisa Miettinen 25 Ruovesi 14 Terhi Lahtinen Reijo Kärkelä 26 Tammela 17 Sirpa Rauhala Anne Ylitalo 27 Tampere 431 Mauri Poussa Petri Tuhkanen 28 Valkeakoski 51 Timo Lahtinen Mirja Salminen 29 Vesilahti 15 Lea Karlsson Risto Aaltonen 30 Ypäjä 10 Vesa Oja Olavi Rassi Yhteensä Yhteensä 30 jäsenkuntaa. 21

23 LIITE 3. (toimintakertomus) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän yhtymähallituksen jäsenet ja varajäsenet kaudella Jäsen ja henkilökohtainen varajäsen Erja Hirviniemi, Riihimäki Pekka Järvinen, Valkeakoski Johanna Karrimaa, Hämeenlinna Larissa Mouhu, Nastola Antti Mäkinen, Hämeenlinna Sanna Mäkinen, Lahti Erkki Valta, Hausjärvi Irma Koskela, Orivesi Mika Einiö Hämeenlinna Jari Nurmi, Hämeenlinna Sari Hahl, Nastola Kari Kauti, Forssa Tarleena Patrakka, Lahti Kimmo Laiho, Hämeenlinna Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimii Erkki Valta ja varapuheenjohtajana Pekka Järvinen 22

24 LIITE 4. (toimintakertomus)1(2) Kuntayhtymän jäsenkunnista ja muista kunnista tulleet asiakkaat ja heille kertyneet kuntoutusvuorokaudet ja jaksot v Jäsenkuntien asiakkaat vuorokaudet jaksot asiakkaat Akaa Asikkala Forssa Hattula Hausjärvi Humppila Hämeenkoski Hämeenlinna Janakkala Jokioinen Juupajoki Kangasala Kuhmalahti Kylmäkoski Kärkölä Lahti Lempäälä Loppi Mänttä-Vilppula Nastola Orivesi Padasjoki Pirkkala Pälkäne Riihimäki Ruovesi Tammela Tampere Valkeakoski Vesilahti Ypäjä jäsenkunnat yhteensä

25 2(2) Muut kunnat vuorokaudet jaksot asiakkaat Espoo Harjavalta Heinola Hollola Huittinen Jämsä Kankaanpää Kauniainen Kerava Kotka Kuhmoinen Nokia Orimattila Pori Rauma Sastamala Sysmä Turku Tuusula Urjala Vantaa Vihti Ylöjärvi muut kunnat yhteensä

26 TILINPÄÄTÖS LIITTEINEEN Käyttötalouden tuloslaskelma Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tase Rahoituslaskelma Oman pääoman erittely Peruspääoman jakautuminen kuntien kesken Rahoituksen toteutuminen Investointien toteutuminen Satunnaiset tuotot, maa-alueiden myyntivoitot Allekirjoituslehti 25

27 KÄYTTÖTALOUDEN TULOSLASKELMA 2010 TA2010 poikkeama Tot % Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustulot ja -kulut Korkotulot Muut rahoitustulot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

28 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TALOUS 2010 TA2010 poikkeama KUNTAYHTYMÄHALLINT O Toimitatuotot ,8 Toimintakulut , ,5 KUNTOUTUSTOIMINTA Toimintatuotot ,3 Toimintakulut , ,5 KIINTEISTÖHUOLTO Tuomintatuotot ,5 Toimintakulut , ,3 MAA- JA METSÄTALOUS Toimintatuotot ,8 Toimintakulut , ,7 27

29 TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,76 Maksutuotot , ,30 Tuet ja avustukset , ,97 Muut toimintatuotot , , , ,11 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,72 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,70 Muut henkilösivukulut , , , ,49 Palvelujen ostot , ,05 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,56 Avustukset , ,80 Muut toimintakulut , , , ,42 Toimintakate , ,69 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 3 684, ,49 Muut rahoitustuotot 2 275,27 136,95 Korkokulut -363,93-591,88 Muut rahoituskulut ,29-104, , ,89 Vuosikate , ,58 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,21 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos , ,37 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ , ,37 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 90,60 105,40 Vuosikate/Poistot, % -292,40 116,80 28