TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014 Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Tiivistelmä Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuoden 2014 toiminta ja talous Toiminnan suuntaviivat Mainiemen kuntoutumiskeskus osa kuntien päihdepalveluita Yleinen talouden kehitys Kuntayhtymän henkilöstö Henkilökunta Vertaisohjaajat Työnohjaus ja koulutus Työterveyshuolto Opiskelijayhteistyö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Asiakkaat Toteutuneet kuntoutumisjaksot Asiakkaiden kokemuksia Toiminnan vaikutuksia Keskeytyneet jaksot Kuntayhtymän sisäinen valvonta Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja menot Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalousosan toteutumisvertailun rakenne Tavoitteiden toteutuminen Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisvertailu Taloudellisten tavoitteiden toteutumisvertailu Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot... 33

3 4.3 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ LIITTEET... 41

4 3 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Vuosi 2014 oli Mainiemen kuntoutumiskeskuksen yhdeksänkymmentävuotisen historian viimeinen toimintavuosi, sillä heinäkuussa oli tultu siihen pisteeseen, että yhtymähallitus päätti lopettaa kuntoutumiskeskuksen toiminnan. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä tuotti monipuolisia päihdetyön kuntoutumis-, asiantuntija- ja kehittämispalveluita Mainiemen kuntoutumiskeskuksesa saakka. Vuonna 2012 osaksi kuntayhtymän toimintaa vakinaistettu Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö lopetti toimintansa käytännössä elokuussa Lopettamispäätöksen taustalla oli omistajakuntien virkatyönä keräämä tieto jäsenkuntien tahdosta kuntayhtymän tulevaisuudeksi, joka oli käytettävissä helmikuussa Sen pohjalta yhtymähallitus päätti huhtikuussa aloittaa selvitystyön kuntayhtymän tulevaisuuden selvittämiseksi ja nimetä tukityöryhmän työn eteenpäin viemiseksi. Keskustelun aloituksena oli toiminut yhtymähallituksen vuoden 2013 lopulla järjestämä kokous, jossa pohdittiin kuntayhtymän tulevaisuutta ja jatkotoimenpiteitä. Tukityöryhmän keskeiseksi tehtäväksi muodostui kuntayhtymän purkusopimuksen luonnosteleminen. Toimintavuosi on epätavallinen monella tavalla tarkasteltuna: johtaja Mäkelä jäi pois ja alkaen ensin sijaisena ja myöhemmin va johtajana Pia Piispanen. Yhtymähallituksen puheenjohtaja vaihtui niin, että uudeksi puheenjohtajaksi valtuusto valitsi Kirsi Kosken Tampereelta. Suuret muutokset työssä ja epäselvänä alkanut lopettamisprosessi koetteli suuresti henkilöstön voimia. Henkilöstön sairastavuus, joka oli jo hyvällä mallilla, lisääntyi prosessin lopulla uudelleen. Luopumisprosessin ohessa yhteisö jatkoi sinnikkäästi myös työn kehittämistä. Viimeisimpinä kehittämiskohteina olivat yhteisön perussopimuksen uudistaminen, kokemusasiakkuustoiminta ja vertaisohjaajien työpanoksen saaminen Mainiemen arkeen. Kaksi vertaisohjaajaa toimi yhteensä lähes puolen vuoden ajan asiakkaiden arjessa. Palaute oli vertaisohjaajien, asiakkaiden ja henkilökunnan mukaan hyvää. Vertaisten työllä on iso merkitys kuntoutujien kokemukseen laitoshoidosta. Kuntoutuspaikkoja oli pakko suhteuttaa työntekijöiden määrään. Käyttöasteita viimeiseksi toimintavuodeksi jääneelle vuodelle ei voida vertailukelpoisesti laskea, koska toiminta tapahtui käytännön syistä juuri siinä mittakaavassa kuin se oli mahdollista. Kuntayhtymä tuotti kuntoutumispalveluita kuluneen vuoden aikana 37 kuntaan joista jäsenkuntia oli 19. Kuntoutumisvuorokausissa tarkasteltuna vuosi alkoi hyvin, mutta ilmeisesti lopettamiskeskustelun takia vuorokausien määrä väheni rajusti. Kesään oltiin varauduttu sijaisjärjestelyin ja ne toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Pahimmillaan yhteisön tilanne oli sen kaltainen, että asiakkaita oli vain neljä. Lopetusvaiheessa koettiin sellainenkin tilanne, että koko asiakaskunta koostui naisista. Ilmeisesti historia ei aikaisemmin tunne tällaista tilannetta, Perhekuntoutuksen vuosi alkoi hyvin, mutta maksusitoumuksia pitkiin kuntoutumisjaksoihin ei enää myönnetty ja yhteisö lopetti toimintansa syyskuussa 2014 muutaman perheen intervalliviikkoon. YT-menettelyn lopputuloksena koko jäljellä ollut henkilöstö eli 20 työntekijää irtisanottiin Tiedossa oli, että viimeisten asiakkaiden lähdön jälkeen purkamiseen liittyviä tehtäviä olisi paljon, joten irtisanomiseen liittyi työvelvollisuus, joka pisimmillään koskee kahdeksaa kuntayhtymän työntekijää, joiden palvelussuhteen viimeinen päivä tulee olemaan Yksi osa luopumisprosessia olivat Mainiemien muistelot, jotka pidettiin Muisteloihin ei esitetty virallisia kutsuja vaan tarkoitus oli koota yhteen ihmisiä, joille Mainiemi on ollut merkityksellinen paikka. Paikalla oli yhteensä noin sata Mainiemen asiakasta, työntekijää

5 4 ja laitoksen alueella lapsena ja nuorena asuneita työntekijöiden laitoslapsia. Oli vaikuttavaa kuulla tarinoita 1950-luvulta tähän päivään saakka ulottuneita muistoja eri aikoina Mainiemessä olleilta ihmisiltä. Lisäksi tapahtumassa jaettiin Kuntaliiton huomionosoitus pitkästä kunnallisesta palvelusta. Kultaisen ansiomerkin sai Marketta Huostila 30-vuotisesta palveluksestaan ja 20-vuotisesta palveluksesta hopeisen ansiomerkin saivat ohjaaja Merja Laine, keittäjä Satu Lähde, yövalvoja Ilpo Nuuttila ja vastaava sairaanhoitaja Sirpa Pimiä. Juhlien jälkeen viimeisenkin asiakaan lähdettyä koitti arki, johon osallistuminen taisi vaatia jokaiselta erityisiä ponnisteluja. Perustehtävän mukainen työ oli loppunut, kuntayhtymällä ei ollut enää toimintaa, mutta olemassa oli valtava määrä purkutyötä. Työ näytti loputtomalta. Läpikäytävää paperia ja tavaraa tuntui ja tuntuu edelleen olevan valtava määrä. Tämän työn ennakoiminen ja toiminnan loppumisen nopea aikataulu eivät olleet saavuttaneet toisiaan - kuntayhtymän omaisuuden laittaminen myyntiin, asiakasarkiston järjestäminen vuoden viimeisinä kuukausina siirtokuntoon ja samalla tehty luopumisprosessi olivat keskeisiä loppuvuoden 2014 tehtäviä jokaiselle työntekijälle. Luopumista tehtiin yhdessä ja erikseen, kukin omalla tavallaan. Huoli kiinteistöistä toi aivan uuden näkökulman siihen rauhalliseen yhteisöön, jossa oli totuttu yhteiseen vastuuseen ja huolenpitoon. Valvontakamerat tallentavine nauhoituksineen olivat tulleet turvaamaan osaltaan kuntien yhteistä omaisuutta. Uteliaita tulijoita tervehtivät kyltit, joissa kerrotaan valvonnasta. Erityisestä vuodesta kertoo omaa tarinaansa sekin, että yhtymähallitus kokoontui 12 kertaa ja valtuusto 3 kertaa. Molemmilla luottamuselimillä kokoontumisia oli huomattavasti enemmän kuin viime vuosina keskimäärin. Kaikki edellä selostettu tarkoitti sitä, että henkilökunnan ponnisteluista huolimatta ja hallinnon tekemien päätösten kautta taloudellinen tulos oli huono. Asiakkaiden tuoma tulovirta kääntyi jyrkkään laskuun ja kulut vähentyvät vasta viiveellä, joten jouduttiin tilanteeseen että talous oli edellä selvitetyn johdosta raskaasti tappiollinen. Lisäksi kuntayhtymän sopimuksia purettiin vastaamaan muuttunutta tilannetta ja esimerkiksi vuokrasopimus Mainiemen puutarhasta purettiin. Kuntayhtymä joutuu vastaamaan velvollisuuksistansa velkajärjestelyin ja kuntayhtymän vastuut kiinteistöjen ylläpidosta ja henkilöstön eläkevastuista jatkuvat siihen saakka, kunnes kuntayhtymä purkautuu. Taloudellista tulosta tarkasteltaessa on hyvää muistaa koko vuoden tapahtumat ja toteutuneen kymmenen kuukauden kuntoutustoiminta. Kuntayhtymän toiminnan tuotot olivat kuluneena vuonna ja toiminnan kulut Vuosikate oli vuonna ja tilikauden tulos Hämeenlinnassa, Lammin pitäjässä Pia Piispanen kuntayhtymän johtaja (va)

6 Tiivistelmä Yksi luku suomalaisen päihdehuollon historiasta on päättynyt. Tätä historiaa voidaan lukea niistä nimenmuutoksista, jotka kuntayhtymässä on tehty vastaamaan kulloistakin toimintaa. Toiminta alkoi Hämeen Työlaitoksen kuntainliittona ja jatkui alkaen Lammin huoltolan kuntainliittona alkaen Hämeen päihdehuollon kuntainliitto piti yllä toimintaa ja ketjun viimeisenä vaiheena alkaen Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä ylläpiti Mainiemen kuntoutumiskeskusta. Yhtymähallitus päätti lopettaa palvelutuotannon kuntoutumiskeskuksessa, joka toimi viimeisen noin 10 vuoden ajan demokraattisen yhteisökuntoutuksen menetelmää toteuttaen. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toiminnan loputtua Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä on olemassa niin kauan, kun kaikki sen velvoitteet ja vastuut on saatu hoidettua. Jäsenkuntien hyväksyttäväksi menevä purkusopimus saatiin luonnosvaiheeseen vuoden 2014 joulukuussa. Kuntayhtymän purkamiseen liittyvät toimenpiteet jatkuvat vuonna Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Jäsenkunnat Jäsenkunnat ja niiden omistamien osuuksien määrät: Akaa (5) Loppi (21) Asikkala (22) Mänttä-Vilppula (40) Forssa (22) Nastola (14) Hattula (17) Orivesi (17) Hausjärvi (29) Padasjoki (14) Humppila (10) Pirkkala (10) Hämeenkoski (7) Pälkäne (16) Hämeenlinna (149) Riihimäki (70) Janakkala (20) Ruovesi (14) Jokioinen (11) Tammela (17) Juupajoki (9) Tampere (431) Kangasala (39) Valkeakoski (51) Kärkölä (11) Vesilahti (15) Lahti (150) Ypäjä (10) Lempäälä (22) Yhteensä jäsenkuntien omistuksessa on osuutta. Jäsenkuntien yhteenlaskettu asukasluku on n Jäsenkunnat sijaitsevat Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Päijät- Hämeessä. Yhtymävaltuusto Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto, johon kunkin jäsenkunnan valtuusto valitsee yhden varsinaisen jäsenen ja yhden varajäsenen. Kulunut vuosi oli valtuuston toinen toimintakausi. Valtuustokausi on v Toimintavuoden ajan yhtymävaltuustossa oli 29 jäsentä ja heillä oli yhteensä osuutta ja ääntä. Valtuuston puheenjohtajana toimii Kaija-Leena Savijoki Hämeenlinnasta, I varapuheenjohtajana Raija Ranta-Porkka Janakkalasta ja II varapuheenjohtajana Katja Jokela Kärkölästä.

7 6 Kuntayhtymän valtuusto kokoontui toimintavuoden aikana kolme kertaa, koska ensimmäisessä kokouksessa toukokuussa ei eronneiden tilalle ollut esitetty uusia valtuuston ja hallituksen jäseniä, eikä näin ollen yhtymävaltuusto saanut heitä nimetyksi. Ylimääräisessä kesäkuun valtuuston kokouksessa nimeämiset saatiin suoritettua ja keskustelu kuntayhtymän toiminnan lopettamisesta kävi vilkkaana. Marraskuussa valtuusto kokoontui todetakseen taloudellisen tilanteen ja hyväksyäkseen talousarvion vuodelle Yhtymävaltuuston jäsenet, varajäsenet, jäsenkunnat sekä osuudet ja äänet on esitelty toimintakertomuksen liitteessä 1. Yhtymähallitus Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä muista kuntalaissa, kuntayhtymän perussopimuksessa sekä muissa säännöissä sille määrätyistä tehtävistä. Perussopimuksen mukaisesti yhtymähallitus valitaan kunnallisvaalikaudeksi. Yhtymähallituksessa on seitsemän jäsentä ja varajäsentä. Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimii Mauri Poussa Tampereelta eroonsa saakka ja valtuusto valitsi puheenjohtajaksi Kirsi Kosken, joka aloitti toimikautensa Varapuheenjohtajana toimii Pekka Järvinen Valkeakoskelta. Yhtymähallitus kokoontui keskimäärin kerran kuukaudessa, vuoden 2014 aikana yhteensä 12 kertaa ja yksi kokous pidettiin sähköpostikokouksena. Yhtymähallituksen vuosi näyttää jälkeenpäin tarkasteltuna monipuoliselta ja kiireiseltä. Kuntayhtymän toiminnan lopettamispäätöksen tekeminen, henkilöstön YT-menettelyn aloittaminen, tulevaisuuden suunnittelu, purkusopimuksen hyväksyminen ja sen lähettäminen kuntien päätettäväksi tapahtuivat hyvin lyhyessä ajassa ja pakottivat hallituksen toimimaan tiiviissä tahdissa koko vuoden ajan. Purkusopimuksessa määritellään perussopimuksesta poiketen, että vuoden 2014 yhtymähallitus jatkaa koko purkuprosessin loppuun saakka. Yhtymähallituksen jäsenet ja varajäsenet on esitelty toimintakertomuksen liitteessä 2.

8 7 Tarkastuslautakunta Toimintavuoden aikana tarkastuslautakunnan puheenjohtajan toimi Sanna Mäkinen Lahdesta ja varapuheenjohtajana Simo Ajo Nastolasta. Tarkastuslautakunnan jäsenenä toimi Timo Palander Ruovedeltä. JHTT-yhteisönä toimii Oy Audiator Ab ja vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT Jorma Kesä. Tarkastuslautakunta on kokoontunut 2 kertaa ja kiinnittänyt erityistä huomiota sisäiseen tarkastukseen. Aikaisemmin hallinnon hoidosta annettu huomautus johti siihen, että vuoden 2014 aikana selviteltiin monia hallinnon epätarkkuuksia ja hoidettiin niitä ajan tasalle. Osa tarkastuslautakunnan huomioimista asioista jäi kuitenkin vaille lopullista ratkaisuaan, koska kuntayhtymän lakkauttaminen ajoi ohi esimerkiksi aluelämpöverkoston uusimisen. Tukityöryhmä eli kuntayhtymän tulevaisuutta selvittävä työryhmä Helmikuussa 2014 saatiin käyttöön koostetut vastaukset kuntien tahdosta. Vain paria poikkeusta lukuun ottamatta (lforssan seutu ja Akaa) kunnat olivat valmiita lopettamaan kuntayhtymän toiminnan, jos suuret kaupungit niin halusivat. Yhtymähallitus pyysi huhtikuussa 2014 nimeämään työryhmän hallinnon tueksi. Sen tehtäväksi muodostui kuntayhtymän tulevaisuuden selvittäminen ja työn eteenpäin vieminen. Työryhmän puheenjohtajana toimi Merja Korhonen, Hämeenlinnan kaupunki ja muut jäsenet ovat Raija Hätinen, Hämeenlinnan kaupunki, Liisa Lepola, Hämeenlinnan kaupunki, Ulla Sepponen (varalla Päivi Parkkinen), Lahden kaupunki, Tiina Kyöttilä-Vettenranta, Tampereen kaupunki, Laura Welin, henkilöstön edustaja, Timo Hyytiä, henkilöstön edustaja, Pekka Järvinen, yhtymähallituksen edustaja ja työryhmän asiantuntijana Minna Ainasvuori, tilintarkastusyhteisö BDO sekä Pia Piispanen, Hämeen Päihdehuollon ky työryhmän sihteerinä. Purkuprosessin suunnitteleminen ja purkusopimuksen luonnosteleminen aloitettiin toukokuussa 2014 ja jo ensimmäisessä kokouksessaan tukityöryhmä suositti, että yhtymähallitus kirjaa päätöksen YT-menettelyn aloittamisesta. Työryhmän luonnostelema kuntayhtymän purkusopimus liitteineen ja saatteineen on valmisteltu vuoden aikana loppuun Vuoden 2014 toiminta ja talous Kuntayhtymän strategian mukaan Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä tuottaa monipuolisia päihdetyön kuntoutumis-, asiantuntija- ja kehittämispalveluita. Kuntayhtymän toiminta koostuu kahdesta toimintayksiköstä, Mainiemen kuntoutumiskeskuksesta ja Mainiemen päihdetyön kehittämisyksiköstä. Vertailua asiakasmäärissä tai käyttöasteessa ei aikaisempiin vuosiin ole mielekästä tehdä ollenkaan vuoden poikkeuksellisuuden takia. Toimintavuodelle oli asetettu tavoitteeksi kuntoutumisvuorokautta. Kuukaudessa tulisi olla tämä tavoitteen mukaan 958 kuntoutumisvuorokautta ja 10 kuukauden tavoite olisi ollut 9850, mutta siitä jäätiin kauas, sillä kuntoutumisvuorokausia toteutui 5989 kymmenen toimintakuukauden aikana. Asiakkaita Mainiemen kuntoutumiskeskukseen tuli vuoden aikana 19 jäsenkunnasta ja 18 muusta kunnasta. Asiakasmäärä oli vuoden aikana 232 henkilöä. Alun perin kehittämishankkeiden kautta syntyneen kehittämisyksikön viimeinen toimintavuosi jäi 8 kuukauden mittaiseksi. Viimeisenä vuonna suunnittelijan panos vertaisohjaajien saamiseksi työkokeiluna sekä kokemusasiakastoiminnassa Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa oli merkittävä. Kehittämisyksikkö ehti lyhyen historian aikana olla ensimmäinen päihdetyön kehittämisyksikkö koko valtakunnassa ja vakiintua vuonna 2013 osaksi kuntoutumiskeskuk-

9 8 sen toimintaa. Sen työn suunta vaihteli laitoksen sisältä Välittäjä ja 2013 hankkeissa kunnissa tehtyihin laajoihin prosesseihin ja palasi taas lopussa kuntoutumiskeskukseen Toiminnan suuntaviivat Kuntayhtymän perussopimus Kuntayhtymän tehtävänä perussopimuksen mukaan on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta Hämeenlinnassa, Lammilla ja tarpeen mukaan muita toimintayksiköitä. Perussopimuksen määrittelemä kuntayhtymän perustehtävä on lakannut olemasta. Kuntayhtymän purkamisen aikataulun määrittää käytännössä kuntayhtymän omaisuuden myyminen. Vuonna 2012 alkanut kuntayhtymän perussopimuksen uudistaminen oli edennyt kuntien käsiteltäväksi. Perussopimuksen uudistamisprosessi oli jäänyt vuoden 2013 aikana kesken eikä sopimusta ollut palautettu yhtymähallituksen käsittelyyn maaliskuuhun 2014 mennessä. Tulevaisuuden epävarmuus siinä vaiheessa esti prosessin uudelleenkäynnistämisen ja voimaan jäänyt perussopimus on vuodelta 1997 ja siihen on tehty jäsenkuntien osalta muutos vuonna Toiminta-ajatus Kuntayhtymä on aktiivinen päihdetyön erityistason toimija. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää ihmisille mahdollisuuksia hallita elämäänsä paremmin ja mahdollisimman itsenäisesti. Kuntayhtymä vaikuttaa tutkimuksen ja kehittämisen keinoin osaltaan toimialansa ja toimialueensa yhteistoimintaverkostojen toiminnan ja päihdetyön kehittymiseen. Kuntayhtymän jäsenkunnat sijaitsevat Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Kuntoutukseen ja palvelujen piiriin voi tulla myös muista kuin jäsenkunnista, käytännössä koko maasta. Yhteisön perussopimus ja demokraattinen yhteisökuntoutus Mainiemessä kuntoutumisen perustaksi ja toimintaa ohjaavaksi ajattelutavaksi oli 2000-luvun alkupuolella valittu demokraattinen yhteisökuntoutus, jota toteutettiin Maxwell Jonesin ( ) kehittämän mallin mukaisesti. Yhteisökuntoutus tässä muodossa perustuu yhteisön jäsenten tasavertaiseen yhteistyöhön, avoimeen kommunikaatioon ja keskinäiseen vastuuseen. Parhaimmillaan koko henkilöstö oli koulutettu toteuttamaan yhteisökuntoutusta, joka vaatii tekijöiltään herkkyyttä aistia tapahtumia yhteisössä, aktiivista arviointia ja toimintaa suhteessa yhteisön tilaan. Arjessa yhteisöllisyyden ja yhteisökuntoutuksen perusteet näkyvät monin tavoin. Mainiemiyhteisössä käytiin jatkuvaa keskustelua yhteisön perussopimuksesta, joka määritteli kuntoutumisen rajoja ja vastuuta yhteisöstä. Viimeinen uudistus perussopimukseen tehtiin kesäkuussa 2014 vain muutamia viikkoja ennen tietoa siitä, että kuntoutustoiminta tulee loppumaan. Yhteisöjen pyrkimys hoitaa tilanteita avoimesti keskustellen oli mahdollistettu palaverikäytännössä, jossa tavoitteena oli saada kaikkien yhteisön jäsenten ääni kuuluviin. Toiminta perustui yhdessä asioiden suunnitteluun, niiden toteuttamiseen ja arviointiin. Mainiemiyhteisön perussopimuksen mukaisesti yhteisön kaikki jäsenet olivat yhdessä vastuussa siitä, että Mainiemi on päihteetön ja turvallinen, kuntoutumista tukeva paikka. Kannustamme toisiamme avoimeen, rehelliseen ja tasa-arvoiseen vuorovaikutukseen. Sopimuksen mukaan jokaisella on oikeus päihteettömään kuntoutumisympäristöön. Jokainen yhteisön jäsen sitoutui olemaan koko jakson ajan päihteettömänä. Yhteinen vastuu koski vastuuta turvallisuudesta, kuntoutumisrauhasta, osallistumisesta ja vaitiolosta.

10 9 Mainiemi-yhteisön perussopimus liitteessä 3. Kiinteistöjen perusparannus ja huolto Edellisinä vuosina aloitettu projekti, jossa oli tarkoitus jatkaa kiinteistöjen perusparannusta ja huoltoa aluelämmitysverkoston uudistamisella, oli jäänyt kesken hallinnollisen virheen vuoksi. Pitkään suunniteltu ja tarpeellinen investointi lämmitysjärjestelmän uusimiseksi jäi toteuttamatta. Asia otettiin uudelleen yhtymähallituksen käsittelyyn toukokuussa 2014 ja pyydettiin suurimmilta jäsenkunnilta mielipidettä aluelämmitysjärjestelmäasiassa. Aika oli ajanut projektin ohi ja remontti siirtyi tulevaisuuteen Mainiemen kuntoutumiskeskus osa kuntien päihdepalveluita Ympärivuorokautinen laitoskuntoutus Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa asiakkaat saavat yksilöllisiin tarpeisiinsa monipuolista korkeatasoista kuntoutusta. Palvelut soveltuvat kaikkien päihdyttävien aineiden käyttäjien lisäksi myös kaksoisdiagnoosi- ja moniongelmatilanteissa sekä muissa elämänhallintaongelmissa olevien asiakkaiden kuntoutukseen. Laitoskuntoutuksen pituus vaihtelee muutamasta viikosta useaan kuukauteen. Kotona jatkuvaa kuntoutumista voidaan tukea intervallijaksoin ja avopalveluin. Perhekuntoutus Perhekeskus Maininki ( ) tarjosi perheille päihdekuntoutusta, jossa huomioidaan erityisesti lapset ja vanhemmuus sekä perheen arjen sujuminen. Lastenhoito oli järjestetty niin, että vanhemmilla oli tarvittaessa mahdollisuus osallistua ryhmiin vain aikuisten kesken. Kuntoutusjakson ajan perheet asuivat nykyaikaisissa ja kodikkaissa rivitaloasunnoissa. Korvaushoidossa olevien kuntoutus Opioidiavusteisessa korvaushoidossa oleville asiakkaille toteutettiin vuonna 2014 vain korvaushoidon tehostejaksoja. Aikaisemmin mahdollisia olivat myös pidemmät kuntoutumisjaksot ja lyhyet intervallijaksot kaikissa Mainiemen yhteisöissä. Korvaushoidossa olevien asiakkaiden kuntoutusta toteutettiin Mainiemessä kesäkuusta 2006, jolloin ensimmäinen lupa kahden viikon tehostejaksoihin saatiin Etelä-Suomen lääninhallitukselta vieroitus-, korvaus-, ja ylläpitohoitojen toteuttamiseksi. Työtoiminta Vuoden 2014 aikana työtoimintaan osallistui asiakkaita keittiö-, kiinteistö- ja siivoustyössä pidemmillä kuntoutumisjaksoilla Mainiemessä oloaikana. Aikaisempina vuosina kuntoutumisen ohella toteutettu työtoiminta saattoi jatkua työkokeiluna tai työvalmennuksella, jolloin kuntoutumisjakso oli jo päättynyt ja asiakkaat asuvat itsenäisesti Mainiemen alueella olevissa rivitaloasunnoissa tai Lammin keskustassa.

11 10 Kokemusasiakkaat Hieman erilainen lähestymistapa työtoiminnan kaltaiseen toimintaan oli kehittämistyön kautta Mainiemeen rantautunut kokemusasiakkaiden toiminta. Kokemusasiakastoimintaan osallistuminen on osa Mainiemessä kuntoutumisjaksolla olleen asiakkaan jatkokuntoutumissuunnitelmaa. Ensimmäisiä kokeiluja tehtiin asiakkaiden osallistuessa kehittämistoimintaan terveyskeskusten päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseksi. Silloin kyseessä olivat yksittäiset asiakkaat ja viidessä vuodessa päästiin kokeilemaan jo ryhmämuotoista toimintaa. Parhaimmillaan kokemusasiakkuus oli yksi elementti asiakkaan kuntoutumista tukevissa toimissa ja nivoutuu osaksi kuntoutus-, aktivointi- ja työllistymissuunnitelmaa. Kokemusasiakastoiminta perustuu vapaaehtoisuudelle ja vertaistuelle, se on suunnitelmallista, tavoitteellista ja toipumista tukevaa. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että suunnitelma kokemusasiakastoiminnan tapahtumiin osallistumisesta tehdään kunkin kokemusasiakkaan tavoitteiden ja tilanteen mukaan. Kokemusasiakasryhmä tapasi Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa noin kerran kuukaudessa ja osallistui yhteisön arkeen jakamalla omaa kokemusta kuntoutumisjaksolla olevien kanssa. Mainiemen vertaistukiryhmiin osallistuminen ja niiden kautta toipumiskulttuurin lisääminen oli yhtenä tärkeänä osana. Kokemusasiakasryhmä käytti onnistuneesti sosiaalista mediaa omaan yhteydenpitoonsa ja esimerkiksi oppilaitosyhteistyön tapahtumien suunnittelussa. Kokemusasiakkailla oli merkittävä panos Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa tapahtuneissa asiakkaiden, opiskelijoiden, henkilökunnan ja kokemusasiakkaiden yhteisissä kohtaamispäivissä. Lisäksi kokemusasiakkaat olivat mukana eri oppilaitoksissa (LAMK, Hyria) tapahtuneissa oman tarinan jakamisessa, luennoissa, herätteiden tuottamisessa ja päihdeopetuksen järjestämisessä. Vertaisohjaajat Kahden Mainiemen asiakkaan reitti kulki työkokeilun kautta vertaisohjaajaksi. Tästä toiminnan muodosta on kerrottu lisää otsikon Henkilökunta yhteydessä. Vapausrangaistuksen aikainen päihdekuntoutus Mainiemen kuntoutumiskeskus on tehnyt rikosseuraamusviraston kanssa yhteistyötä, mutta viimeisen toimintavuoden aikana kuntoutumiskeskuksessa ei suoritettu jaksoja koevapaudessa, lopputuomiotaan suorittavien vankien jaksona eikä yhdyskuntapalveluksena Asumispalvelut Asiakkailla on mahdollisuus asua Mainiemen alueella työkokeilun ja työvalmennuksen aikana Mäkirinteen rivitaloasunnoissa. Asumispalveluita käytetään soveltaen myös päihdekuntoutujien läheisten viikonloppuvierailujen yhteydessä. Avopalvelut Mainiemen kuntoutumiskeskus tarjoaa avopalveluja joko kuntoutusjaksoihin liittyen jälkihoitona tai avopalvelukokonaisuuksina. Vuoden 2014 aikana avopalveluita käyttivät eniten perheet osana Maininki-perheyhteisön toimintaa.

12 11 Asiantuntijapalvelut Kuntayhtymä tarjoaa laaja-alaisia asiantuntijapalveluita mm. kehittämispalveluita ja yhteisötyönohjauspalveluita. Lisäksi osa henkilökunnasta toimii oman työnsä ohella asiantuntija- ja koulutustehtävissä Yleinen talouden kehitys Kuntayhtymän toiminnan tuotot olivat vuonna ja toiminnan kulut Vuosikatteeksi muodostui ja tilikauden tulos osoitti alijäämää. Kuntayhtymä otti loppuvuonna 2014 lainaa selvitäkseen vastuistaan. Lainan kilpailutukseen saatiin tukea Hämeenlinnan kaupungin talousosastolta ja laina nostettiin Handelsbankenista sen tehtyä parhaan tarjouksen. Jälkeenpäin tarkasteltuna taloudellinen tulos oli ennakoitavissa. Siinä vaiheessa kun vuoden 2014 talousarviota oli laadittu, ei kuntayhtymän hallinnossa oltu uskottu siihen, että kuntayhtymän toiminta voitaisiin viedä loppuun vuoden 2014 aikana. Yhtymähallituksen tekemät suunnitelmat ja arvio tulevan tilanteen kehittymisestä on ollut virheellinen Kuntayhtymän henkilöstö Henkilökunta Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän henkilöstö työskentelee Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa ja Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikössä. Kuntoutumiskeskuksessa henkilökunta jakautuu kuntoutustoimintaan ja sen tukipalveluihin. Kuntoutustoiminnassa työskentelee ohjaajia, sairaanhoitajia, yövalvojia ja heidän lähiesimiehinään vastaava ohjaaja sekä vastaava sairaanhoitaja. Osa-aikainen lääkäri Attendo Oy:stä kävi kerran viikossa ja konsultoi muuna aikana puhelimitse sairaanhoitajia. Kuntoutumiskeskuksen tukipalveluihin kuuluvat kehittämisyksikkö keittiö, kiinteistönhuolto, toimisto sekä siivous- ja pyykkihuolto. Tukipalveluissa työskentelee kehittämisyksikön suunnittelija, keittiöhenkilökuntaa, laitosmiehiä, toimistosihteeri, kuntoutusohjaaja ja johtaja. Kuntayhtymän koko henkilöstö eli 20 henkilöä on irtisanottu samanaikaisesti YTmenettelyn päätteeksi. Irtisanomisajat vaihtelivat yhdestä kuuteen kuukauteen. Viimeiset työsuhteet päättyvät vasta vuoden 2015 puolella pisimmän irtisanomisajan päättyessä maaliskuussa Irtisanotuilla oli työvelvoite ja pääsääntöisesti kaikki pitivät vuosilomansa irtisanomisajan kuluessa. Yhtymähallituksella on mahdollisuus jatkaa työsopimuksia tarpeen mukaan. Taulukossa on kuntayhtymän henkilöstötilanne poikkeuksellisen tilanteen takia vuoden 2014 lopussa alussa ja lopussa sekä sijaiset, joita viime vuosina on käytetty runsaasti.

13 12 KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet HALLINTO 2 1 KUNTOUTUSTOIMINTA 22 8 KEHITTÄMISYKSIKKÖ 1 0 KEITTIÖ 3,5 2 KIINTEISTÖHUOLTO 2 1 YHTEENSÄ 30,5 12 Sijaisjärjestelyillä oli vuoden alussa hoidettu sitä vajetta, joka oli syntynyt pidemmän ajan kuluessa, kun vakituisia työntekijöitä oli epävarman tilanteen vuoksi irtisanoutunut, eikä työntekijöitä enää palkattu toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin. Sijaisjärjestelyiden hoidossa on ilmennyt työsopimusten tasolla puutteita, joita on selvitelty ja selvitellään jatkossa edelleen Vertaisohjaajat Mainiemessä ehti toimia vuoden 2014 aikana kaksi työkokeilussa olevaa asiakasta oman kuntoutumisjaksonsa jälkeen vertaisohjaajina. Kolmen kuukauden työkokeilut onnistuivat hyvin ja palaute oli positiivista sekä asiakkaiden, työntekijöiden että vertaisohjaajien omana kokemuksena. Keskeistä tässä oli se, että aiemmin oman kokemuksen asiakkuudesta saaneet henkilöt olivat omassa elämässään kohdassa, jossa työkokeilu mahdollistui. Yhteisön saamat hyöty oli monenlaista, ryhmien sisältöön ja kuntoutumiskulttuuriin vaikuttaa se, että mukana on oman kokemuksen omaava henkilö, jolla on samankaltainen kokemus kuin yhteisön jäsenillä. Kaikki hyötyivät vertaisohjaajien työkokeilusta ja siitä panoksesta, jota he yhteisöön toivat. Vertaisohjaajan työskenteleminen päihdetyön ammattilaisen rinnalla on tavoiteltavaa laajemmassakin määrin. Mainiemessä sitä päästiin kokeilemaan onnistuneesti Työnohjaus ja koulutus Henkilökunnan 7 jäsentä on toimintavuoden aikana osallistunut 10 erilaiseen lyhyeen kurssiin, lähinnä täydennyskoulutuksiin akupunktion ja rentoutuksen tiimoilta. Työnohjauksen päättäminen tapahtui sekä Mainiemen kuntoutumiskeskuksen koko henkilöstön että perhekeskuksen osalta. Yhteisötyönohjaajana toimi Anne Saarnio-Jokinen ja perhekeskus Mainingin työryhmän työnohjaajana toimi Toni Mäkelä. Päättämisprosessissa käsiteltiin luontevasti myös kuntoutustoiminnan loppua Työterveyshuolto Työterveyshuoltoa on toteutettu kahden Työsykkeen työterveyslääkärin, työterveyshoitajan, työfysioterapeutin ja työpsykologin toimesta. Työterveyshuollon kustannuksista lakisääteistä ennaltaehkäisevää toimintaa on ollut 53,1%:a ja sairaanhoitoa 46,9%:a kaikista käynneistä. Työpaikan työympäristöön ja työyhteisöön kohdistuvaa selvitystoimintaa on toteutettu työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan toimesta yhteensä 9 kertaa.

14 13 Huomattavaa on, että vuonna 2014 työterveyshuollossa on myönnetty eniten sairauspoissaoloja mielenterveyden ja jaksamisen vuoksi (308 päivää), kun vertailuna vuonna 2013 sairauspoissaoloista suurin osa johtui tuki- ja liikuntaelinvaivoista 593 päivää Opiskelijayhteistyö Henkilökunnan panos lähiseudun oppilaitosten kanssa tehdystä yhteistyössä voi ihailla - opinnäytetöiden ja työelämäjaksojen ohjaajina, vierailujen ja erilaisten projektien muodoissa mahdollistajana ja oman työtavan uudelleen ajattelussa. Viimeiseksi opinnäytetyöksi tulee jäämään perhekeskuksessa toimineiden lastenhoitajien haastatteluihin perustuva tutkielma lasten kuntoutuksesta laitoksessa. Kehittämisyksikön työn kautta oppilaitosyhteistyön sujuvat kokeilut ja monimuotoiset projektit ovat tuoneet lisäarvoa sekä kuntoutumistoiminnalle että opetukseen ja koko yhteisön mukanaolo on ollut välttämätöntä tämän työn onnistumisessa. Vuoden 2014 aikana toteutui yhteensä kymmeniä erilaisia tilanteita, joissa kokemusasiakkaat, asiakkaat, henkilökunta ja opiskelijat kohtasivat. Kokemusasiakkaat ottivat ison roolin oppilaitosten kanssa tehtävässä työssä ja kävivät pitämässä säännöllisesti nk. herätteitä opiskelijoille ja kertoivat omaa tarinaansa. Parasta on, että aktiivisten kokemusasiakkaiden kautta toiminta jatkuu oppilaitoksissa muun toiminnan päätyttyä Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kuntayhtymän toiminnan loppuminen on tapahtunut ja lopettamisprosessin mahdollisimman sujuva jatko riippuu kuntayhtymän omaisuuden myymisen aikataulusta. Kaikki toimet, joita on tehty lopettamispäätöksen jälkeen, ovat tähdänneet kuntayhtymän alasajoon. Prosessi etenee usealla tasolla ja henkilökunnan irtisanomisajan puitteissa on edistetty omaisuuden myyntikuntoon saattamista ja koko kuntayhtymän historian mittaisen arkiston asianmukaisella käsittelyllä. Asianmukaista hoitoa vaativat kuntayhtymän kaikkien sopimuksien purkaminen hyvässä järjestyksessä, sillä sopimusten purkuun liittyy myös taloudellisia vastuita. Suurimmat taloudelliset riskit liittyvät siihen, että kuntayhtymän omaisuutta ei saada myytyä kohtuullisessa ajassa. Kuntayhtymän taloudelliset vastuut koostuvat eläkeperusteisista menoista ja kiinteistöjen ylläpitämisestä jatkuvat siihen saakka, että kuntayhtymä on purettu Asiakkaat Toteutuneet kuntoutumisjaksot Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa toimintavuoden aikana oli asiakkaina 232 henkilöä. Kuntoutumisjaksoja kertyi 311 ja kuntoutusvuorokausia Kuntoutusvuorokausien osalta jäätiin koko vuodelle asetetusta tavoitteesta 5511 vuorokautta.

15 Asiakkaiden kokemuksia Asiakkaat kokivat Mainiemen vastaavan laitoskuntoutuksen osalta hyvin omiin tarpeisiinsa. Toiminnan loppuun saakka lähteviltä asiakkailta kerättiin joko keskusteluryhmässä tai kirjallisena palaute jaksoista ja tätä palautetta käsiteltiin säännöllisesti henkilökunnan kokouksissa. Vertaistuen merkitys on keskeistä yhteisöllisellä periaatteella toimivassa kuntoutuksessa. Asiakkailta kerätty palautetta monelta tasolta eli perusjaksolla olevilta asiakkailta lähtijöiden ryhmän kautta, intervallijaksolla käyneiltä asiakkailta ja kokemusasiakkailta. Keskusteltu niistä merkityksistä, joita Mainiemi edustaa. Kesä-, heinä- ja elokuuksi 2014 sovitut kokemusasiakastapaamiset ja niiden yhteydessä toteutuneet ryhmätyöskentelyt onnistuivat pääsääntöisesti todella hienosti. Kokemusasiakkaat suunnittelivat ja ottivat vastuun päivästä, jonka asiakkaiden kanssa viettivät. Henkilöstön tukea tarvitaan tämän tyyppisessä toiminnassa järjestelyiden onnistumiseksi. Kokemusasiakkaat arvioivat toiminnan päättyessä merkitystä ja kuvasivat sitä kohonneena itsekunnioituksena, kokemuksena arvostuksesta ja luottamuksesta. Korostuneena merkityksenä koettiin raittius, johon kaikki loppuun saakka mukana olleet kokemusasiakkaat olivat vahvasti sitoutuneet. Demokraattisen yhteisökuntoutuksen mukainen toiminta ei olisi mahdollista ilman sitä ihmistä kunnioittavaa ja arvostavaa perustaa, joka Mainiemessä on luotu. Jokainen mainiemeläinen on ollut sitoutunut näihin arvoihin. Lähes koko vuoden keskusteluissa ollut kuntoutustoiminnan lopettaminen sai monet asiakkaat kysymään päätöksen mielekkyyttä yksilön kannalta. Yksittäisen ihmisen kannalta tarkasteltuna yhteisöllisyys ja sen kantavana voimana vertaistuki näyttäytyy parhaana osana laitoskuntoutusta. Useassa tilanteessa pohdittiin sitä, miten kunnat ratkaisevat laitoskuntoutuksen kysymyksen tulevaisuudessa. Osa asiakkaat koki voimakkaasti, että vaihtoehtoja on vähemmän ja valinnanvapaus vähenee, kun kuntoutustoiminta Lammilla loppuu. Päihdeasiamies Marjo Tervo vieraili Mainiemessä ja vastaili asiakkaiden kysymyksiin. Eniten keskustelua aiheuttivat hoitoonpääsyn tasa-arvoisuus tai sen puute ja korvaushoidon erilainen järjestäminen eri puolilla Suomea Toiminnan vaikutuksia Toiminnan vaikuttavuudesta kerättiin tietoa erilaisilla mittareilla säännöllisesti useiden vuosien ajan. Asiakkaan tullessa tehtävän tilannearvioinnin ja lähtiessä tehtävän loppuarvioinnin lisäksi tietoa asiakkaissa tapahtuvista muutoksista kerätään viikoittain tietoa ORS (Outcome Rating Scale) mittarilla. Yhteisön tilassa tapahtuvista muutoksista kerätään viikoittain tietoa GRS (Group Session Rating Scale) mittarista Mainiemen toimintaan kehitetyllä mittarilla. Arviointimittareiden avulla kerätyn tiedon mukaan Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toiminta on tuloksellista ja sillä on todistetusti paljon positiivisia vaikutuksia asiakkaan muutokseen, kuntoutumiseen ja elämänhallintaan. Viimeisenä toimintavuonna ORS-mittaria käytettiin ja tietoa kerättiin, mutta sen analysoiminen oli vähäistä, johtuen resurssipulasta ja toiminnan suuntaamisesta. Aikaisemmin mittarin avulla tuotetun tiedon mukaan Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toiminnalla on merkittäviä vaikutuksia asiakkaiden muutosvalmiuteen oman elämänhallinnan parantamisessa ja päihteiden käytön lopettamiseen. Asiakkaiden sitoutuminen muutokseen paranee huomattavasti kuntoutuksessa. Asiakkaiden psyykkinen terveydentila paranee ja samaan aikaan sekä masennus ja ahdistuneisuus vähenevät merkittävästi. Asiakkaat kokevat saavansa Mainiemessä erittäin hyvin yksilöllistä, yhteisöllistä tukea ja vertaistukea. Asiakkaiden kokemuksen mukaan Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toiminta tukee hyvin

16 15 asiakkaiden kuntoutumista. Asiakkaat kokevat vastaustensa perusteella saavansa myös erittäin hyvin tukea tukiverkostonsa rakentamiseen kuntoutumisjaksonsa aikana Keskeytyneet jaksot Asiakkaiden kuntoutumisjaksojen toteutumisia ja keskeytymisiä on seurattu vuodesta 2006 alkaen yhteisöittäin. Jokaista kuntoutumissuunnitelmasta poikennutta keskeytynyttä jaksoa arvioitiin. Arviointiin osallistuivat yhteisön työryhmä, usein asianomainen asiakas ja varsin usein koko yhteisö eli asiakkaat ja henkilökunta yhdessä. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen perussopimuksen mukaan yhteisön keskeinen tehtävä on taata päihteetön toipumista tukeva ympäristö jokaiselle yhteisön jäsenelle. Vuonna 2014 keskeytyneiden kuntoutusjaksojen osuus kaikista kuntoutusjaksoista oli 22,5 % (vuonna ,5 ja %). Eroa saattaa selittää se, että yhteisössä oli pitkiä aikoja vähän asiakkaita, jolloin jokaisen kuntoutujan oli mahdollista helpommin löytää oma paikkansa yhteisössä ja saada sopivaa tukea niissä tilanteissa, kun oma tilanne sitä vaati. Asiakkaan itse keskeyttämiä jaksoja kaikista kuntoutusjaksoista oli alkuvuoden puolella muutamia samanaikaisesti tapahtuneita ja on huomattavaa, että toiminnan loppukuukausina keskeytyksiä ei ollut lainkaan. (Vuonna 2013 vastaava luku oli 12 %). Asiointivapaalle jäämisen vuoksi jaksoista keskeytyi muutamia, ollen noin 9 %. Sairaalaan tai muuhun laitokseen siirtymisen vuoksi jaksoista keskeytyi vain yksittäisiä. Mediatri-asiakashallintaohjelman käyttö loppui vuoden lopussa, eikä tätä tarkempia tilastoja tai vertailuja ole saatavana. 1.2 Kuntayhtymän sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntayhtymän toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa yhtymähallitus. Lisäksi viran- ja toimenhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kuntayhtymän varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Yhtymähallitus seuraa johtajalle delegoitua päätösvaltaa ja käyttää tarvittaessa otto-oikeutta. Yhtymähallitus tarkensi omaa toimintaansa seurannassa vuoden kuluessa aikaisemmin tehtyjä päätöksiä arvioitiin uudelleen ja kuntayhtymän johtajaa ( ) kuultiin sisäisen tarkastuksen nimissä. Kuuleminen ei johtanut toimenpiteisiin. Päätöksistä voi pyytää oikaisua ja valittaa. Kuntoutuskeskuksen asiakkaat voivat niin ikään Mainiemessä annettavan palautteen lisäksi käyttää lain määrittämiä valitusteitä ja kääntyä valtakunnallisen päihdeasiamiehen tai kuntansa sosiaali- ja terveysasiamiesten puoleen. Ohjeistukset kaikista oikaisu- ja valitusteistä tarkastettiin vuoden aikana. Tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessa annettava lausunto siitä, onko sisäinen valvonta kuntayhtymässä asianmukaisesti järjestetty. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta esitetään toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisvertailussa.

17 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut ulkoiset tuotot ja kulut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 6 3 Korkokulut -3-2 Muut rahoituskulut -3-1 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 70,2 99,5 Vuosikate/Poistot, % Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista Tunnusluku kuvaa maksurahoituksen osuutta toimintamenoista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön). Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikate prosenttia poistoista Tunnusluku mittaa tulorahoituksen riittävyyttä. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan tulorahoituksen olevan riittävä. = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset

18 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ,3-522,5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat: Investoinnit Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pidemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % Investointien tulorahoitus % -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu varsinaisella tulorahoituksella (ilman satunnaisia tuloja). = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno

19 18 Lainanhoito Lainanhoitokate Lainahoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset). Maksuvalmius Kassan riittävyys (pv) Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella

20 Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut 12/ / VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Sijoitukset 1 1 Osakkeet ja osuudet 1 1 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edell. tilikausien yli-/alijäämä 7 96 Tilikauden yli-/alijäämä VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 800 Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 32,3 73,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 76,5 18,1 Kertynyt yli-/alijäämä, Lainakanta , Lainasaamiset,

21 20 Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat: Omavaraisuusaste, % Tunnusluvulla mitataan kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja se kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50%:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % Tunnusluku kertoo, kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot (toimintatuotot + verotulot + käyttötalouden valtionosuudet) Kertynyt ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. =edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Lainakanta Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollisen vieraan pääoman kokonaismäärää. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyvien vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset

22 Kokonaistulot ja menot TULOT 1000 MENOT 1000 TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot -Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkokulut 3 Korkotuotot 0 Muut rahoituskulut 3 Muut rahoitustuotot 6 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot - Pakollisten varausten lis. (+), väh (-) Investoinnit - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappio Rahoitusosuudet investointimenoihin Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointimenot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys 800 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä 1 760

23 Tilikauden tuloksen käsittely Kuntayhtymän tilikauden tulos on ,19. Kuluneen vuoden tilikauden tulosta ei voi verrata aikaisempiin vuosiin poikkeuksellisen tilanteen vuoksi ja kuntayhtymän palvelutoiminnan loppumisen vuoksi. Kuntayhtymän tilikauden tulokset vuosina : Yhtymähallitus esittää tilikauden ,19 tuloksen käsittelystä seuraavaa: Tilikauden alijäämä ,19 siirretään taseen edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä tilille.

24 23 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Käyttötalousosan toteutumisvertailun rakenne Kuntalaissa on säädetty talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisesta. Talousarvion toteutumisvertailussa seurataan sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista määrärahojen ja talousarvion seurannan lisäksi. Yhtymävaltuusto on hyväksynyt kuntayhtymän toimintaa koskevat määrälliset ja taloudelliset tavoitteet. Toteutumisvertailussa esitetään yhtymävaltuuston hyväksymän talousarvion toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen. Talousarviovalvonta kohdistuu tavoitteiden toteutumiseen. 2.2 Tavoitteiden toteutuminen Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisvertailu Keskeisin toiminnallinen/määrällinen tavoite, kuntoutusvuorokausien määrä jäi toteutumatta toimintavuonna. Toteutuneita kuntoutumisvuorokausia oli 5989 kymmenen toimintakuukauden aikana. Asiakkaita Mainiemen kuntoutumiskeskukseen tuli vuoden aikana 19 jäsenkunnasta ja 18 muusta kunnasta. Asiakasmäärä oli vuoden aikana 232 henkilöä. Tavoitteeksi koko vuodelle oli asetettu kuntoutumisvuorokautta. Tavoitteesta jäätiin 5511 vuorokautta Taloudellisten tavoitteiden toteutumisvertailu Taloudellisten tavoitteiden toteumavertailua aikaisempiin vuosiin ei ole mielekästä tehdä vuodelta Kuntoutumiskeskuksen asiakasmäärän romahdettua kesällä oltiin erikseen yhteydessä keskeisiin käyttäjäkuntiin ja tiedusteltiin kuntien tilannetta. Asiakasmäärään näillä toimilla ei ollut vaikutusta. Viimeiset kuukaudet saatiin työskennellä hyvällä tasolla niin henkilöstön riittävyyden kuin asiakkaiden viihtyvyydelläkin mitattuna. Taloudellisia tappioita pyrittiin minimoimaan siten, että henkilöstön irtisanomisen jälkeen työssäolovelvoitteen aikana henkilöstö työskenteli kuntayhtymän purkamiseen tähtäävissä toimissa. Aikaisempaa irtisanomista ei olisi voitu toteuttaa, koska kuntoutumiskeskuksessa oli asiakkaita sen viimeiseen toimintapäivään saakka. Lisäksi kaikkia sopimuksia, joita kuntayhtymällä on ollut, purettiin hallitusti ja siinä järjestyksessä, kuin se toiminnan vähentymisen huomioiden oli mahdollista. Taloudelliset tavoitteet eivät toteutuneet, sillä tilikauden tulos on alijäämäinen.

25 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Talousarvion laatimisen yhteydessä arvioidaan kertyvien hoitopäivien määrä. Arvio tehdään aikaisempien vuosien toteuman perusteella. Hoitopäivien hinta on kiinteä. Sitä voidaan tilivuoden aikana muuttaa vain yhtymävaltuuston päätöksellä, mikäli taloudellinen tilanne sitä edellyttää. 2.3 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen KUNTOUTUSTOIMNTA Toiminnan kuvaus Kuntoutumisyhteisöjen tehtävä lakkaa Mainiemen kuntoutumiskeskuksen yhteisöissä vuosina toteutettu rakennemuutos palveluiden kysynnän ailahtelevuus. Kehittämisen tuloksena avattu Pihlaja-yhteisö, jonka tarkoitus oli palvella pidemmällä kuntoutumisessa olevia asiakkaita, joutui lopettamaan, koska maksusitoumuksia sinne ei enää saanut. Palvelutuotanto Mainiemen kuntoutumiskeskuksen peruskuntoutuksessa toimi vuoden lopulla kolme yhteisöä: Arvo, Helmi ja Perhekeskus Maininki. Kuntoutuminen Mainiemessä Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa kuntoutumiseen liittyvää toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä asiakkaiden, henkilökunnan ja lähettävien tahojen kanssa. Ohjelma koostuu keskusteluryhmistä, toiminnallisista ryhmistä, yksilökeskusteluista, arjen tehtävistä ja asioinneista. Tavoitteena yhteisössä on toipumiseen keskittyminen ja uuteen elämänhallintaan ja -tapaan opetteleminen. Kuntoutuksessa pyritään vuorovaikutuksen avoimuuteen ja luottamukseen. Kuntoutumisjaksot ovat yksilöllisiä, pääsääntöisesti n. kuukauden mittaisia. Pidemmillä kuntoutumisjaksoilla asiakkaalla on mahdollisuus siirtyä itsenäistymisyhteisöihin, työtoimintaan ja asumispalveluihin. Kuntoutumisjakson jälkeen asiakkailla on ollut mahdollista tulla myös raittiutta ja elämänhallintaa tukeville intervallijaksoille Mainiemeen. Mainiemessä oli tarjolla useita vertaistukiryhmiä viikossa ja lisäksi mahdollista käydä lähikaupunkien ryhmissä. Eräänä keskeisenä tavoitteena jaksoilla oli rakentaa asiakkaan ja hänen yhteistyötahojensa kanssa tarkoituksenmukainen ja riittävä tukiverkosto päihteettömän arjen tueksi. Ihannetilanneessa kuntoutumisjakson pituus intervallisjaksoineen suunniteltiin asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaiseksi yhteisen arvioinnin pohjalta, arjessa monet tekijät uhkasivat asiakkaan tarpeen pohjalta tehtyjä päätöksiä. Asiakkailta tullut palaute loppuun saakka oli pääasiassa hyvää ja kiittävää. Lopun yhteisö tuntui kunnioittavan sitä työtä, jota Mainiemessä on tehty. yhteisön toiminnan loppuun saakka toteutettiin niitä arvioinnin periaatteita, joita Mainiemessä oli viimeisen vuosikymmenen aikana toteuttamaan. jokaiseen päivään liittyi toiminnan arviointia, niin yksittäisissä ryhmissä kuin jakson päättyessä.

26 25 Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous Kuntoutustoiminta Alkuperäinen Talousarviomuutokset talousarvio Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate HALLINTO Toiminnan kuvaus Asiakas- ja hallintotoimisto Kuntayhtymän toimisto palvelee kuntia, asiakkaita, vierailijoita ja henkilökuntaa arkipäivisin. Toimistossa työskenteli lokakuuhun 2014 saakka toimistosihteeri, kuntoutusohjaaja ja kuntayhtymän johtaja. Myös kehittämisyksikön toimitilat olivat toimistorakennuksessa. Kuntayhtymän johtajan tehtäväkuvan muututtua kuntayhtymän lopettamiseen tähtäävien tehtävien johtamiseen ja toteuttamiseen, lähes kaikki toiminta ohjattiin täältä käsin. Yhteiset tehtävät irtisanomisajan lopussa suunniteltiin kulloinkin paikalla olevien työntekijöiden kanssa. Talouden ja henkilöstöhallinnon toimistopalvelut ostetaan KuntaPro Oy:ltä Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous Hallinto Alkuperäinen Talousarviomuutokset talousarvio Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

27 26 KUNTOUTUSPALVELUT Toiminnan kuvaus Arvo-yhteisö ja Kunto-yhteisö Arvo-yhteisö on kuntoutumisyhteisö miehille ja naisille. Kuntoutuspaikkoja on yhteensä 16 kahdessa pienryhmässä. Yhteisö sijaitsee Tammi-päärakennuksen toisessa kerroksessa. Tammi-päärakennuksen kolmannessa kerroksessa sijaitseva Kunto oli miesten kuntoutumisyhteisö, jossa asiakaspaikkoja oli 16 kahdessa pienryhmässä. Käytännössä Kunto-yhteisö ei ollut toiminnassa vuonna Helmi-yhteisö Helmi, naistenkuntoutumisyhteisö on tarkoitettu naisille, jotka ovat halukkaita tutustumaan itseensä selviytyäkseen päihdeongelmastaan. Työskentelyssä keskeistä on omien voimavarojen löytäminen ja niiden vahvistaminen. Vertaisryhmän tuki antaa hyvän mahdollisuuden pohtia oma elämän solmukohtia naisten kesken. Helmi-yhteisön arkea on asioiden yhdessä suunnittelu, niiden toteuttaminen ja arviointi demokraattisen yhteisökuntoutuksen mallin mukaisesti. Turvallisuuden tunteen kokeminen on Helmessä ensiarvoisen tärkeää. Perhekeskus Maininki Perhekeskus Maininki on päihdekuntoutusta tarjoava perheyhteisö. Perheen kuntoutuminen alkaa tutustumis- ja suunnittelupalaverilla Mainingissa. Palaverissa sovitaan perheen tavoitteista sekä laaditaan kuntoutumissuunnitelma. Suunnitelma kattaa myös lähi- ja viranomaisverkoston, jonka kanssa kuntoutumisjakson aikana työskennellään. Lasten näkökulma otetaan huomioon jo kuntoutumisen suunnitteluvaiheessa. Lapset ovat mukana koko yhteisön toiminnassa vanhempiensa kanssa. Lisäksi lasten kanssa työskennellään ryhmä- ja yksilötasolla. Vanhemmuuden tukemiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Perheet asuvat kodikkaissa, nykyaikaisissa asunnoissa rivitalossa. Kuntoutumisasuntojen lisäksi perhekeskuksella on käytössään intervalliasuntoja ja yhteisiä tiloja. Kuntoutumisen aikana vanhemmat vastaavat lapsistaan, asunnostaan ja arjen askareista. Perheiden kuntoutumiseen kuuluu myös kotiharjoittelujaksoja ja avopalvelusuunnitelman laatiminen. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous Kuntoutuspalvelut Alkuperäinen Talousarviomuutokset talousarvio Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

28 27 TUKIPALVELUT Toiminnan kuvaus Keittiö Kuntoutumiskeskuksen keittiö huolehtii ateriapalvelusta ja tarjoilusta asiakkaille, henkilökunnalle, luottamushenkilöhallinnolle ja vieraille. Keittiö toimii myös työtoiminnassa, työkokeilussa ja yhdyskuntapalvelussa yhtenä työpisteenä. Viimeinen ateria valmistettiin keittiöllä ja siivouksen jälkeen viimeiset ruokatarvikkeet luovutettiin Hämeen Sininauhalle. Kiinteistönhoito Mainiemen kuntoutumiskeskuksen kiinteistön hoito ylläpitää ja huoltaa kuntayhtymän kiinteistöjä, vesi- ja viemäri ja lämpötekniikkaa sekä ulkoalueita luoden kuntayhtymän toimintaa tukevat puitteet. Koko kuntayhtymän alue on laajuudeltaan yli 63 ha, vuokralla olevien peltojen ja laitosaluetta ympäröivän metsän kanssa. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen asiakkaat asuvat useammassa eri rakennuksessa. Lisäksi alueella on toimisto-, kokous-, ryhmä-, verstas- ja liikuntatiloja. Kuntoutustoimintaa on kaikkiaan yhdeksässä rakennuksessa. Alueen rakennuksia on yhteensä noin 6220 neliötä. Kiinteistönhoito toimii myös työpisteenä työtoiminnassa, työkokeilussa ja yhdyskuntapalvelussa. Kiinteistöistä vastasi kaksi henkilöä, mutta vuoden 2014 lopulla kiinteistöjä hoidettiin yhden miehen voimin. koska kiinteistöjen turvallisuudesta tulee vastata ympäri vuorokauden ja myös vuosilomien aikana, hallitus selvitti kiinteistöjen hoitoa tukevaa palvelua, jota ostettiin marraskuusta eteenpäin. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous Tukipalvelut Alkuperäinen Talousarviomuutokset talousarvio Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

29 Tuloslaskelmaosan toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot , , , ,34 Myyntitulot , , , ,36 Maksutulot , , , ,10 Tuet ja avustukset 6 500, , , ,68 Muut toimintatulot , , , ,80 Toimintamenot , , , ,09 Henkilöstömenot , , , ,02 Palvelujen ostot , , , ,23 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , ,94 Avustukset muille 0,00 Muut toimintamenot , , , ,10 Toimintakate , , , ,25 Rahoitustulot ja -menot: Korkotulot muilta 7,61 7,61 Muut rahoitustulot muilta 2 100, , , ,96 Korkomenot -400,00-400, , ,95 Muut rahoitusmenot -300,00-300, , ,74 Vuosikate , , , ,37 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,82 Tilikauden tulos 1 050, , , ,19 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 050, , , , Rahoitusosan toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate ,00 0, , , ,37 Investointien rahavirta 0,00 Toiminta ja investoinnit, netto ,00 0, , , ,37 Rahoitustoiminta Vaikutus maksuvalmiuteen ,00 0, , , ,37

30 29 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut Toimintatuotot Myyntituotot , ,82 Maksutuotot , ,14 Tuet ja avustukset 2 652, ,79 Muut toimintatuotot , , , ,03 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,50 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,08 Muut henkilösivukulut , ,70 Palvelujen ostot , ,89 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,51 Muut toimintakulut , , , ,54 Toimintakate , , , ,51 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 7,61 7,80 Muut rahoitustuotot 5 782, ,21 Korkokulut , ,75 Muut rahoituskulut ,74-505,12-996,01-386,75 Vuosikate , , , ,26 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,15 Tilikauden tulos , , , ,41 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,41

31 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,26 Tulorahoituksen korjauserät 0, ,37 0, ,26 Toiminnan ja investointien rahavirta , , , ,26 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,00 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos , ,40 Korottomien velkojen muutos , , , ,28 Rahoituksen rahavirta , , , ,28 Rahavarojen muutos , , , ,54 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,61 Rahavarat , , , ,54

32 Tase 12/ /2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,57 Aineelliset hyödykkeet , ,25 Maa- ja vesialueet , ,30 Rakennukset , ,01 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,30 Koneet ja kalusto 9 908, ,64 Sijoitukset 1 177, ,32 Osakkeet ja osuudet 1 177, ,32 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,45 Saamiset , ,84 Lyhytaikaiset saamiset , ,84 Myyntisaamiset , ,92 Muut saamiset , ,65 Siirtosaamiset , ,27 Rahat ja pankkisaamiset , ,61 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,02 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,82 Peruspääoma , ,01 Edell. tilikausien yli-/alijäämä 7 205, ,22 Tilikauden yli-/alijäämä , ,41 VIERAS PÄÄOMA , ,20 Lyhytaikainen , ,20 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ,00 Ostovelat , ,03 Liittymismaksut ja muut velat , ,59 Siirtovelat , ,58 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,02

33 32 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen perusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Palkat on kirjattu maksuperusteisesti. Lomapalkkajaksotus on tehty. Edellisen tilikauden vertailukelpoisuus Edellisen tilikauden tiedot ovat vertailukelpoisia päättyneen tilikauden tietojen kanssa.

34 Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Hallinto ,00 0,00 Kuntoutuspalvelut , ,92 Tukipalvelut , ,60 Maa- ja metsätalous , ,00 Kehittämisyksikkö 0, , , ,03 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistosuunnitelma Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Perustamis- ja järjestelymenot tasapoisto 5 vuotta Tutkimus- ja kehittämismenot tasapoisto 5 vuotta Atk-ohjelmistot tasapoisto 3 vuotta Muut tasapoisto 3 vuotta Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat tasapoisto Hallinto- ja laitosrakennukset tasapoisto 40 vuotta Tehdas- ja tuotantorakennukset tasapoisto 30 vuotta Talousrakennukset tasapoisto 20 vuotta Vapaa-ajan rakennukset tasapoisto 30 vuotta Asuinrakennukset tasapoisto 40 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Tiet ja puistot tasapoisto 20 vuotta Muut maa- ja vesirakenteet tasapoisto 20 vuotta Vedenjakeluverkosto ja viemäriverkko tasapoisto 30 vuotta Kaukolämpöverkko tasapoisto 20 vuotta Sähköj., muuntoas., ulkovalaistus tasapoisto 20 vuotta Puhelinverkko, keskusasema tasapoisto 12 vuotta Sähkö-, vesi- yms laitosten koneet ja laitteet tasapoisto 15 vuotta Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet tasapoisto 20 vuotta Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet tasapoisto 15 vuotta Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet tasapoisto 7 vuotta Liikkuvat työkoneet tasapoisto 10 vuotta Muut koneet tasapoisto 10 vuotta Atk-laitteet tasapoisto 5 vuotta Muut koneet ja laitteet tasapoisto 5 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat käytön mukaan Taide- ja arvoesineet ei poistoa Keskeneräiset hankinnat ei poistoa

35 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Osakkeet ja Sijoitukset osuudet yhteensä Käyttöomaisuus yhteensä Rakennukset Poistamaton hankintameno , , , , , , , ,57 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden poistot 0, , , , ,82 0,00 0, ,82 Rahoitusosuudet tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno , , , , , , , ,75 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , , , , , ,75

36 35 Saamisten erittely Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Myyntisaamiset muilta , , , ,92 Muut saamiset Arvonlisäverosaamiset , ,65 - marraskuu 6 500, ,52 - joulukuu 6 570, , , ,65 Siirtosaamiset Muut siirtosaamiset , ,27 - Kelan korvaus tth , ,00 - Kelan korvaus tth , ,00 - Kelan korvaus tth ,00 - sv-korvaus 808,08 0,00 - tapaturmavak.palautus 1 887, ,73 - työnant.työttömyysvak ,29 696,31 - työntek.työttömyysvak ,87 522,23 - Posti Oy, palautus 669,96 0,00 - Verohallinto, metsänhoitomaksun palaut. 436,20 0, , ,27 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,84

37 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,01 Peruspääoma , ,01 Omat rahastot 0,00 0,00 Edell.tilikausien ylijäämä 7 205, ,22 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,82 Peruspääoman jakautuminen jäsenkuntien kesken Jäsenkunta % osuus Akaa 0, ,11 Asikkala 1, ,49 Forssa 1, ,49 Hattula 1, ,38 Hausjärvi 2, ,64 Humppila 0, ,22 Hämeenkoski 0, ,16 Hämeenlinna 11, ,30 Janakkala 1, ,44 Jokioinen 0, ,24 Juupajoki 0, ,20 Kangasala 3, ,87 Kärkölä 0, ,24 Lahti 11, ,33 Lempäälä 1, ,49 Loppi 1, ,47 Mänttä-Vilppula 3, ,89 Nastola 1, ,31 Orivesi 1, ,38 Padasjoki 1, ,31 Pirkkala 0, ,22 Pälkäne 1, ,35 Riihimäki 5, ,55 Ruovesi 1, ,31 Tammela 1, ,38 Tampere 34, ,56 Valkeakoski 4, ,13 Vesilahti 1, ,33 Ypäjä 0, ,22 100, ,01

38 37 Vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat kotim.talletuspankeilta ,00 0,00 Ostovelat Ostovelat muille , ,03 Muut velat Ennakonpidätysvelka , ,93 Sosiaaliturvamaksuvelka 740, , , ,59 Siirtovelat Siirtyvät korot muille 454,66 0,00 Lomapalkkajaksotus , ,26 Palkkavelat 29, ,88 Työnantajamaksut 8 955, ,82 Muut siirtovelat 337, , , ,58 Muut siirtovelat Lammin Sp, palvelumaksut, joulukuu 47,60 46,05 Lammin Sp, saldotodistus 10,00 0,00 Lammin Sp, veloituskorko 229,46 45,52 Lammin Sp, verkkolaskumaks.joulukuu 10,00 10,00 Lammin Sp, säilytysmaksu v ,00 0,00 Kunnille palaut.peruspääomaosuudet: -Kouvolan kaupunki 0, ,05 337, ,62

39 38 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuut it.hämeenlinna Oy 6 156, , , , Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Kuntayhtymähallinto 1 2 Kuntoutustoiminta 8 22 Kehittämisyksikkö 0 1 Keittiö 2 3,5 Kiinteistöpalvelut 1 2 Yhteensä 12 30,5 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,11 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,08 Muut henkilösivukulut , ,70 Henkilöstökorvaukset , ,61 Henkilöstökulut yhteensä , ,28 Tilintarkastajan palkkiot BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot 3 255, ,00 Muut palkkiot 2 806,32 0, , ,00

40 39 5 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA KIRJANPITOKIRJAT Tasekirja Päiväkirja Pääkirja APUKIRJAT Myyntireskontra Ostoreskontra Käyttöomaisuus SÄILYTYSTAPA Sidottu kirja Atk-tiedosto Atk-tiedosto SÄILYTYSTAPA Atk-tiedosto Atk-tiedosto Atk-tiedosto Tositelaji Tapahtuma Säilytystapa Kirjanpito PANKKI Pankin tiliote Atk-tiedosto MUIST1 Muistio/Raindance Atk-tiedosto EXCEL 1-3 Muistio/excel Atk-tiedosto KATSU2 Effican käteiskassat Atk-tiedosto SOSTYO Sosiaalityö/Pro Consona Atk-tiedosto PALKAT Palkat Atk-tiedosto SISRON Sisäiset laskut/proe Atk-tiedosto VARAST Varasto Atk-tiedosto ALKUSA Alkusaldot Atk-tiedosto ALKUSS Alkusaldot sisäiset Atk-tiedosto Myyntireskontra MR10 Myyntilaskut, Pro elaskutus Atk-tiedosto MRVIIT Viitesuoritukset Atk-tiedosto MRMANU Manuaalisuoritukset Atk-tiedosto MRHYV Hyvityslaskujen kuittaus Atk-tiedosto Ostoreskontra OSTOT Ostolaskut, Rondo Atk-tiedosto OMAKSU Ostolasku, maksatus Atk-tiedosto Käyttöomaisuus KOKESK Keskeneräiset investoinnit Atk-tiedosto KOMTOS Käyttöomaisuus Atk-tiedosto

41 40 6 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS Hämeenlinnassa päivänä kuuta 2015 Yhtymähallitus 7 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Edellä esitetty tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Hämeenlinnassa / 2015

42 41 8 LIITTEET Liite 1. (Yhtymävaltuusto) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän yhtyvävaltuuston jäsenet, varajäsenet sekä osuudet ja äänet Nro Jäsenkunta Osuuksia Jäsen Henkilökohtainen ja ääniä varajäsen 1 Akaa 5 Pekka Järvinen Jouko Rytkönen 2 Asikkala 22 Raimo Ritvanen Pertti Hietamäki 3 Forssa 22 Liisa Tonteri Marja-Liisa Torkkel 4 Hattula 17 Markus Rantsi Erkki Pänkänen 5 Hausjärvi 29 Minna Myyrä Heini Ristavaara 6 Humppila 10 Reijo Syrjälä Katja Ojala 7 Hämeenkoski 7 Tiina Hellsten Timo Kurkela 8 Hämeenlinna 149 Kaija-Leena Savijoki Heli Kannisto 9 Janakkala 20 Raija Ranta-Porkka Piia Nylund 10 Jokioinen 11 Tanja Thomsson Leena Hakala 11 Juupajoki 9 Pirjo Sahra Kirsi Mäkinen 12 Kangasala 39 Jorma Jussila Juha Mansikka-aho 13 Kärkölä 11 Katja Jokela Nina Kämp 14 Lahti 150 Sanna Mäkinen Riitta Koivisto 15 Lempäälä 22 Matti Tolvanen Killi Jokila 16 Loppi 21 Tarmo Turunen Helge Aspholm 17 Mänttä-Vilppula 40 Marru Järvinen Sirpa Muhonen 18 Nastola 14 Simo Ajo Lasse Lahtinen 19 Orivesi 17 Irma Koskela Reijo Kahelin 20 Padasjoki 14 Jukka Kontra Heikki Toivonen 21 Pirkkala 10 Helena Simula Helena Rautakorpi 22 Pälkäne 16 Elina Lintunen Hanna Leino 23 Riihimäki 70 Veijo Tolvanen Eija Aittola 24 Ruovesi 14 Salme Lehtonen Katja Manninen 25 Tammela 17 Kristiina Liinaharja Sinikka Ryyppö 26 Tampere 431 Tuukka Salkoaho* Kari Wallenius** 27 Valkeakoski 51 Tuula Vallius Mirja Salminen 28 Vesilahti 15 Airi Mäkinen Petteri Siekkinen 29 Ypäjä 10 Vesa Oja Veijo Simola Yhteensä 1263 *) saakka Markku Ahovainio **) saakka Pekka Pälmä

43 42 Liite 2. (yhtymähallitus) Jäsen Henkilökohtainen varajäsen puheenjohtaja Kirsi Koski* Petri Rajala varapuheenjohtaja Pekka Järvinen Kimmo Surkka jäsen Riikka Aronen Jari Hämäläinen jäsen Marjut Hakala Eija Sintonen jäsen Jukka Kuivaniemi Janne Isopahkala jäsen Kimmo Mustonen Sari Niinistö jäsen Tea Uusimäki Disa Laine * saakka puheenjohtajana Mauri Poussa

44 Liite 3. (Mainiemi-yhteisön perussopimus) 43