7. ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOI- MINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ 20

Transkriptio

1 HÄMEEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS V SISÄLLYS 1. KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS 2 1. TIIVISTELMÄ Historia Toimintayksikkö Yhteystiedot ja sijainti Palveluiden hinnat v Talous ja hallinto 4 2. KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Mainiemen kuntoutumiskeskus osa kuntien päihdepalveluja Mainiemen palvelut Kuntoutumisyhteisöt Tukitoiminnot 8 3. ASIAKKAAT 3.1 Toteutuneet kuntoutumisjaksot ja keskeytykset Hoitoilmoitus-yhteenveto /HILMO) KUNTAYHTYMÄN KEHITTÄMISHANKKEET YTYÄ PERHEESEEN perhetyön kehittämishanke HARKE käytännön opiskelun ja harjoittelun kehittämishanke Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö KUNTAYHTYMÄN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET 5.1 Jäsenkunnat Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ 6.1 Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunta Työnohjaukset Henkilökunnan koulutukset Opiskelijat Kuntayhtymän edustus hankkeissa ja työryhmissä ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOI- MINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TILINPÄÄTÖS LIITTEINEEN 1

2 1. KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2008 oli kuntayhtymän 84. toimintavuosi. Toimintavuosi oli monelle jäsenkunnalle viimeinen. Hämeenlinna, Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos muodostavat vuoden 2009 alusta yhden uuden kaupungin, Hämeenlinnan. Akaa on päättänyt erota kuntayhtymästä toimintavuoden päättyessä. Mänttä ja Vilppula muodostavat v yhden Mänttä-Vilppula-nimisen kunnan. Anjalankoski ja Elimäki liittyvät Kouvolaan vuoden 2009 alussa. Kouvolaa luopuu samalla kuntayhtymän jäsenyydestä. Kuntayhtymän jäsenkuntien määrä vähenee siis 39:stä 30:een. Kuntayhtymä kiittää jäsenyydestään luopuvia kuntia vuosikymmeniä jatkuneesta yhteistyöstä. Toiminnan määrälle asetettu tavoite, kuntoutusvuorokautta ylittyi yli 9 %:lla. Asiakkaiden määrä lisääntyi edelliseen vuoteen nähden niin ikään. Toimintavuoden aikana jäsenkunnat lisäsivät kuntayhtymän palvelujen käyttöä selvästi, muut kunnat myös hieman. Uusia käyttäjäkuntia saatiin vuoden varrella muutama. Vuoden aikana astuttiin myös kilpailutuksen piiriin. Espoo, Kauniainen ja Vantaa kilpailuttivat päihdehuollon palveluja. Kuntayhtymän tarjous hyväksyttiin ja ko. kaupungit tekivät sopimuksen kuntayhtymän palvelujen käytöstä seuraavan kolmen vuoden ajan. Kaksivuotinen Ytyä perheeseen hanke päättyi elokuussa. Hankkeen aikana hiottiin perhepalveluiden ja päihdekuntoutuksen yhteistyötä viidessä pilottikunnassa. Hankkeen tuloksena yli 20 perhettä sai uudenlaista apua, pilottikunnissa lisääntyi osaaminen ja rohkeus päihde- ja perhetyön tekemiseen perheen asuinsijoilla ja Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa lisääntyi perhetyön osaaminen. Mainiemen perhetyön yhteisö, Perhekeskus Maininki sai uudet tilat kesällä. Mainingin rivitalo korjattiin nykyaikaiseksi perhekeskukseksi, jossa on neljä asuntoa ja yhteistä tilaa. Peruskorjaus rahoitettiin kuntayhtymän metsämaiden myynnistä saaduilla tuloilla. Vuoden aikana myytiin loputkin metsäpalat, vain kotimetsä laitosalueen kupeella jäi jäljelle. Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö edisti alueellamme lähes kolmeakymmentä erillishanketta, jotka liittyvät ennaltaehkäisevään, avotyöhön ja aluepalveluihin. Myös kuntoutumiskeskuksen toimintaa kehitettiin voimakkaasti. Vuoden lopulla viritettiin uusi hakemus entistä laajemman kehittämishankkeen saamisesta Väli-Suomeen nykyisen toiminnan jatkoksi. Kaste-rahoituksen turvin on tarkoitus kehittää mielenterveys- ja päihdetyötä laajalla alueella. STM myönsi hankkeeseen valtionavustuksen kahdeksi ja puoleksi vuodeksi.. Kehittäminen, kouluttautuminen ja ajan haasteisiin vastaaminen on vaatinut henkilökunnalta paljon. Henkilökunnan ja hallinnon sitoutuminen ja into toimintaan ja sen kehittämiseen on ollut kiitettävää. Hämeenlinnassa Lammilla helmikuussa 2009 Reijo Malila Kuntayhtymän johtaja 2

3 TIIVISTELMÄ 1.1 Historia Alun perin alueella on sijainnut 25. Reservin Komppanian kasarmi, jonka rakennuksista pari on vielä jäljellä ja käytössä. Kasarmin aika oli v Hämeen ja Pirkanmaan kuntien yhteistoiminta vuodesta 1923: Hämeen Läänin Kuntain Työlaitosliitto ry Hämeen Työlaitoksen kuntainliitto Lammin huoltolan kuntainliitto Hämeen päihdehuollon kuntainliitto Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 1.2 Toimintayksikkö Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa on 45 kuntoutuspaikkaa naisille, miehille ja perheille. Käyttöaste oli toimintavuotena 89,7 %. Vuonna 2007 käyttöaste oli 74,7 %. Kuntoutumiskeskuksessa on kahdeksan eri kuntouttavaa yhteisöä, joiden toimintaa kuvataan jäljempänä. Kuntoutumiskeskuksen yhteisenä toiminta-ajatuksena on demokraattinen yhteisökuntoutus. Yhteisöissä kertyi kuntoutuspäiviä yhteensä ( kpl vuonna 2007). Vuonna 2007 aloitti toimintansa Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö. 1.3 Yhteystiedot ja sijainti Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Mainiementie LAMMI Puh. (03) , Fax (03) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän Mainiemen kuntoutumiskeskus sijaitsee Lammilla Ormajärven rannalla, Lammin kirkonkylästä nelisen kilometriä pohjoiseen päin. 3

4 1.4 Palveluiden hinnat v Talous ja hallinto Toiminta v Asiakasmaksu (asiakkaan osuus) 26 / vrk alkaaen 30,30 / vrk Kuntoutumispäivät kaikissa yhteisöissä - jäsenkunnan osuus 103 / vrk - muun kunnan osuus 125 / vrk Perhekuntoutusyhteisö 120 ja 145 Korvaushoidon tehostejaksot - jäsenkunnan osuus 125 / vrk - muun kunnan osuus 145 / vrk Avokäynnit Mainiemessä - jäsenkunnat 70 / käynti - muut kunnat 100 / käynti Toimintatuotot (v. 2007, ) Toimintakulut (v. 2007, ) Yhtymävaltuustossa on yksi jäsen jokaisesta jäsenkunnasta eli vuoden 2008 ajan 39 jäsentä, yhteensä osuutta ja ääntä. Yhtymähallituksessa on seitsemän jäsentä ja varajäsentä: alkaen SDP 3, Kokoomus 2, Keskusta 1 ja Vasemmistoliitto 1 jäsen. Toimintavuonna 2007 kuntoutumiskeskukseen tuli asiakkaita 30 jäsenkunnasta ja 17 muusta kunnasta. Jäsenkuntia on kaikkiaan 39. (Vuonna 2007 asiakkaita tuli 33 jäsenkunnasta ja 20 muusta kunnasta). v v Kuntoutumispäiviä kertyi joista miehille (67 %) - naisille (33 %) Asiakkaita yhteensä joista miehiä naisia Kuntoutumisjaksoja joista miehille naisille Keskimäärin kuntoutumisjakso kesti 23,1 vrk 22,4 vrk 4

5 2. KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Kansainvälinen finanssikriisi kärjistyi vuoden 2008 syyskuun puolivälin jälkeen. Finanssikriisi on sittemmin laajentunut maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi. Valtionhallinto ja kunnat ovat ryhtyneet uusiin toimiin tiukkenevassa tilanteessa. Suomen kansantaloudella on takanaan menestyksellinen viidentoista vuoden kasvujakso. Sen seurauksen julkisia palveluja on voitu lisätä. Toimintavuoden lopulla alkanut kansantalouden kasvuvauhdin hiipuminen on johtamassa jyrkkään alamäkeen. Kuntayhtymän valtuusto kiinnitti marraskuussa toiminta- ja taloussuunnitelmaa käsitellessään huomiota kuntien uuteen tilanteeseen palvelujen järjestämisessä. Yhtymähallitus ja valtuusto edellyttävät toisaalta kykyä pitää kuntayhtymän palvelut kilpailukykyisinä ja toisaalta monipuolista joustoa muuttuvissa tilanteissa. Kuntayhtymän talous toteutui yhtymävaltuuston asettamissa puitteissa. Palvelujen lisääntynyt käyttö lisäsi tuloja ja samalla myös menoja. Metsämaiden myynnistä saadut tulot saivat tilinpäätöksen näyttämään voimakkaan positiiviselta, mutta käyttökate jäi kuitenkin negatiiviseksi. Kuntayhtymällä ei ole velkaa. 2.1 Mainiemen kuntoutumiskeskus osa kuntien päihdepalveluja Kuntayhtymän perussopimus Toiminta-ajatus Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta Lammilla ja tarpeen mukaan muita toimintayksiköitä. Kuntayhtymä on aktiivinen päihdetyön erityistason toimija. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää ihmisille mahdollisuuksia hallita elämäänsä paremmin ja mahdollisimman itsenäisesti. Kuntayhtymä vaikuttaa tutkimuksen ja kehittämisen keinoin osaltaan toimialansa ja toimialueensa yhteistoimintaverkostojen toiminnan ja päihdetyön kehittymiseen. Kuntayhtymän toiminta-alueena on Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Pirkanmaa. Kuntoutukseen ja palvelujen piiriin voi tulla myös muista kuin jäsenkunnista, käytännössä koko maasta Demokraattinen yhteisökuntoutus Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa toteutetaan Maxwell Jonesin mallin mukaista demokraattista yhteisökuntoutusta. Näkemys päihdeongelman luonteesta ja riippuvuusproblematiikasta on humanistinen. Yhteisökuntoutus perustuu yhteisön jäsenten tasavertaiseen yhteistyöhön, avoimeen kommunikaatioon ja keskinäiseen vastuuseen. Sitoutuminen yhdessä asetettuihin tavoitteisiin ja käytäntöihin antaa mahdollisuuden yhteisön jäsenten yksilöllisten tarpeiden toteuttamiselle. Kaikki yhteisön jäsenet pyrkivät tukemaan toisiaan siihen, että Mainiemessä vallitsee turvallisuutta, kuntoutumisrauhaa ja päihteettömyyttä edistävä ilmapiiri. 5

6 2.2 Mainiemen palvelut Ympärivuorokautinen laitoskuntoutus Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa tarjotaan miehille, naisille ja perheille kattavia päihdehuollon palveluja kuntoutumisen tarpeen arvioinnista pitempiaikaiseen kuntoutukseen ja pitkiinkin kuntoutumispolkuihin. Laitoskuntoutuksen pituus vaihtelee muutamasta viikosta useaan kuukauteen Korvaushoidon tehostejaksot Avopalvelut Vuonna 2006 aloitettua opioidiriippuvaisten korvaushoitoa tukevaa tehostehoitoa kehitettiin edelleen yhteistyössä Tampereen K-klinikan kanssa. Palvelua myydään muillekin kunnille. Mainiemen kuntoutumiskeskus tarjoaa lähikunnissa asuville avopalveluja joko kuntoutusjaksoihin liittyen tai polikliinisina käynteinä. 2.3 Kuntoutumisyhteisöt Arvo, Into ja Kunto Kuusi Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa toimii kahdeksan yhteisöä. Niiden toiminta on esitelty seuraavassa yhteisöittäin. Yhteisöissä on kussakin kahdeksan kuntoutumispaikkaa ja ne sijaitsevat Tammipäärakennuksessa. Miesten yhteisöissä kuntoutumisjakson pituus voi vaihdella muutamasta viikosta useampaan kuukauteen. Kuntoutumisjaksojen pituus suunnitellaan asiakkaan yksilöllisten tarpeiden sekä yhteisön arvioinnin pohjalta. Kuntoutumisjakson jälkeen asiakkaalla on mahdollisuus jatkaa intervalliasiakkaana. Intervallijakso on kuntoutumista tukeva, päihteettömyyttä edellyttävä 1-2 viikon pituinen jakso, jolle asiakas tulee oltuaan jonkin aikaa kotonaan kuntoutumisjakson jälkeen. Intervallijaksot suunnitellaan kunkin asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Miesten yhteisöissä tarjotaan asiakkaille mahdollisuus päihteettömän elämäntavan omaksumiseen ja ajattelutavan muutokseen. Tavoitteena yhteisöissä on toipumiseen keskittyminen ja uuteen elämäntapaan opetteleminen. Kuntoutumisjakson aikana pyritään rakentamaan asiakkaan ja hänen yhteistyötahojensa kanssa tarkoituksenmukainen ja riittävä tukiverkosto päihteettömän arjen tueksi. Vuoden lopulla Arvo-yhteisöön voivat majoittua myös naiset. Kuusi-yhteisö on kahdeksanpaikkainen naisille ja miehille katkaisuhoidon jälkeiseen kuntotutukseen tarkoitettu yhteisö. Kuusi on yksi Tammi-päärakennuksen yhteisöistä. 6

7 Asiakkaat sitoutuvat neljän viikon mittaiseen yhteisö- ja ryhmäkeskeiseen toimintaan. Kuntoutumisjakso jakautuu neljään viikkoteemaan, jotka ovat riippuvuus, elämänhallinta, retkahdus sekä muutos. Keskusteluryhmät perustuvat kognitiiviseen, ratkaisu- ja voimavarakeskeiseen ajattelumalliin. Yhtenä osana jatkokuntoutumista käytetään intervallijaksoja. Toimintavuoden lopulla koko Tammi-rakennuksen yhteisöllistä toimintaa alettiin järjestellä uudelleen. Tammessa tulee jatkossa olemaan kaksi yhteisöä, jotka aloittavat toimintansa maaliskuussa Helmi Helmi-naisten yhteisö on tarkoitettu naisille, jotka ovat halukkaita tutustumaan itseensä selviytyäkseen päihdeongelmastaan. Työskentelyssä keskeistä on omien voimavarojen löytäminen ja niiden vahvistaminen. Kuntoutumisjaksojen pituudet vaihtelivat neljästä viikosta kolmeen kuukauteen. Verkosto-, läheispalavereja tai hoitoneuvotteluja toteutettiin eri laajuisina lähes jokaisen asiakkaan kohdalla Pähkinä Pähkinä-yhteisö on tarkoitettu nuorille aikuisille. Yhteisö tarjoaa pitkäaikaista vähintään kolmen kuukauden pituista lääkkeetöntä kuntoutumista turvallisessa ja motivoivassa ympäristössä. Kuntoutuminen on kokonaisvaltaista, vuorovaikutukseen ja verkostotyöhön perustuvaa. Tavoitteena on asiakkaan elämänhallinnan kehittyminen ja itsetuntemuksen lisääntyminen. Yhteisön pyrkimyksenä on omatoimisuus ja vastuullisuus. Tärkeitä toimintaperiaatteita ovat päihteettömyys, tavoitteellisuus, avoimuus, ihmisläheisyys, vuorovaikutus ja välittäminen. Toiminnallisissa ryhmissä järjestetään retkiä, harrastetaan liikuntaa monipuolisesti ja harjoitellaan arkirutiineja. Vertaistukiryhmät (NA) kuuluvat Pähkinän viikkoohjelmaan. Vuoden aikana hakeutuminen Pähkinä-yhteisöön väheni. Pitkiin, lääkkeettömiin kuntoutuksiin hakeutuminen ja ohjaaminen vähenivät koko maassa Terho Terho-yhteisö sijaitsee Mainiemen pihapiirissä. Sen kaksi asiakaspaikkaa tarjoavat luontevan jatkon pitkälle yhteisökuntoutukselle. Tavoitteena on itsenäiseen elämään harjaantuminen oman vastuunottamisen ja arjesta selviytymisen kautta. Terhoon voivat siirtyä eri yhteisöjen asiakkaat sovituksi ajaksi jatkamaan kuntoutumistaan Maininki Perho-yhteisön nimi muutettiin toimintatilojen peruskorjauksen yhteydessä muotoon Perhekeskus Maininki. Maininki on perheiden jatkokuntoutumisyhteisö katkaisuhoidon jälkeen. Kuntoutus suunnitellaan yhdessä perheen sekä verkoston kanssa. Koko kuntoutumisen ajan hyödynnetään asiakasperheiden viranomais- ja läheisverkostoja. Uusitussa rivitalossa on asunnot neljälle perheelle, lisäksi yhteistä tilaa ja saunaosasto. Viereisessä rivitalossa on yhteisön käytössä lisäksi kaksi asuntoa ja leikkitilaa lapsille. Perheiden kuntoutus koostuu yhteisöllisestä toiminnasta sekä yksilö-, pari- ja perhekeskusteluista. Perhettä tuetaan ja avustetaan kodin arjen askareissa. Lasten näkökulma ja vanhemmuuden tukeminen huomioidaan kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. 7

8 Kuntoutusvuorokaudet, asiakasmäärät ja kuntoutusjaksojen määrät yhteisöittäin v Asiakk. Jaksot Kuntoutusvuorokaudet Arvo Kuusi Into Kunto Helmi Pähkinä Maininki Terho Yhteensä Tukitoiminnot Asiakas- ja hallintotoimisto Keittiö Kuntayhtymän asiakas- ja hallintotoimisto on Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa. Työryhmän muodostivat vuonna johtaja, toimistosihteeri ja kuntoutusohjaaja. Talouden ja henkilöstö-hallinnon toimistopalvelut ostettiin Pääjärven kuntayhtymältä Lammilta. Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö sijoittui elokuussa 2007 samaan toimistorakennukseen asiakas- ja hallintotoimiston kanssa. Keittiöltä valmistui noin ruoka-annosta asiakkaille, henkilökunnalle, luottamushenkilöhallinnolle ja vieraille. Erityisruokavalioiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Keittiössä on mahdollista olla työtoiminnassa, työkokeiluissa ja yhdyskuntapalvelussa. Asiakkaat työskentelevät päivittäin keittiöllä Kiinteistönhoito Mainiemen kuntoutumiskeskuksen asiakkaat asuvat kuudessa eri rakennuksessa. Lisäksi alueella on toimisto-, kokous-, ryhmä-, verstas- ja liikuntatiloja. Kuntoutustoimintaa on kaikkiaan yhdeksässä rakennuksessa. Alueella on lisäksi myös rantasaunoja. Valtaosa kunnostuksista ja kiinteistönhoidosta tehtiin omin voimin. Osa töistä tehtiin yhdessä urakoitsijoiden ja ammattiliikkeiden kanssa. Asiakkaita on ollut koko vuoden työtoiminnassa ja työkokeiluissa ja yhdyskuntapalvelussa. Asiakkaat ovat saaneet työstään pientä motivointirahaa tai työkokeilukorvauksia työvoimatoimistosta. Toimintavuoden aikana tehtiin sisäilmaselvitykset toimistorakennuksessa, Vääpelintalossa ja Päärakennus Tammessa. Selvitysten mukaan rakennuksissa ei ole toimintaa estäviä sisäilmaongelmia. Vuoden aikana valmistui kuntayhtymän kiinteistöjen kuntoarvio ja kunnossapitoohjelma seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. 8

9 3. ASIAKKAAT 3.1 Toteutuneet kuntoutumisjaksot ja keskeytykset Asiakkaiden kuntoutumisjaksojen toteutumisia yhteisöittäin on seurattu vuodesta 2006 alkaen. Jokaista kuntoutumissuunnitelmasta poikennutta keskeytynyttä jaksoa arvioitiin. Arviointiin osallistuivat yhteisön työryhmä, usein asianomainen asiakas ja varsin usein koko yhteisö eli asiakkaat ja henkilökunta yhdessä. Yhteisessä Mainiemikokouksessa keskeytymisistä on keskusteltu tarpeen mukaan. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen perussopimuksessa keskeisintä on päihteettömyyden turvaaminen ja turvallisen kuntoutumisilmapiirin säilyminen. Tärkeää on myös toipumisen ja kuntoutumisen eteneminen tavoitteiden mukaisesti. Keskeytymisiä on arvioitu myös suhteessa Mainiemen perussopimukseen. Vuoden aikana kuntoutusjakso keskeytyi henkilökunnan toimesta 27 kertaa (v kertaa), mikä on 18,5 % (23 %) kaikista keskeytymisistä. Asiakas itse keskeytti kuntoutumisjaksonsa 63 (56) kertaa, sairaalaan siirtyi 8 (8) asiakasta ja 2 (2) asiakasta joutui luopumaan kuntoutuksesta, koska rahoitus ei järjestynyt. Kaikista kuntoutusjaksoista keskeytyi vuoden 2008 aikana 124 (119) eli 18,8 % (22,4 %). Keskeytyneet kuntoutusjaksot yhteisöittäin Yhteisö Alkoi Keskeytyi Keskeytyneitä (V. 2007) Arvo ,5 % (19,2 %) Kunto ,0 % (35,4 %) Into ,2 % (26,7 %) Kuusi ,3 % (10,8 %) Helmi ,7 % (25,6 %) Pähkinä ,4 % (27,3 %) Maininki ,5 % (27,3 %) Terho 10 - Yhteensä ,8 % (22,4 %) Keskeytymisien perusteet Henkilö- Asiakkaan kunnan oma Siirtyi Maksuharkinta harkinta sairaalan syyt Muu Yht. Yhteisö Arvo Kunto Into Kuusi Helmi Pähkinä Maininki Yhteensä

10 Kuntayhtymän jäsenkunnista ja muista kunnista tulleet asiakkaat ja heille kertyneet kuntoutusvuorokaudet ja jaksot v Jäsenkunnista tulleet asiakkaat Vuorok. Asiakkaat Jaksot AKAA ANJALANKOSKI ASIKKALA ELIMÄKI FORSSA HATTULA HAUHO HAUSJÄRVI HUMPPILA HÄMEENKOSKI HÄMEENLINNA JANAKKALA JOKIOINEN JUUPAJOKI KALVOLA KANGASALA KUHMALAHTI KYLMÄKOSKI KÄRKÖLÄ LAHTI LAMMI LEMPÄÄLÄ LOPPI MÄNTTÄ NASTOLA ORIVESI PIRKKALA PÄLKÄNE RENKO RIIHIMÄKI RUOVESI TAMMELA TAMPERE TUULOS VALKEAKOSKI VESILAHTI VILPPULA YPÄJÄ Yhteensä

11 Muista kunnista tulleet asiakkaat Vuorok. Asiakkaat Jaksot Hollola Hyvinkää Jämsä Kirkkonummi Kotka Kuru Loimaa Mellilä Mäntsälä Nurmijärvi Orimattila Sipoo Tuusula Vammala Vantaa Virrat Ylöjärvi Yhteensä Kaikki yhteensä

12 3.2. Hoitoilmoitus-yhteenveto (HILMO) Stakes, vuoden 2009 alusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut yhteenvedot vuoden 2008 aikana laadituista asiakaskohtaisista hoitoilmoituksista. Kuntoutumisjaksoja oli 659, hoitoilmoituksia

13 Kuntoutumispäivien lukumäärä eri pituisissa hoitojaksoissa (HILMO) 0 14 vrk ,3 % vrk ,7 % vrk ,8 % vrk ,2 % Yli 365 vrk 0 Hoitoilmoitusten kuntoutumisjaksoissa oli yhteensä kuntoutusvuorokautta, keskimäärin kuntoutusjakso kesti 23 vrk. 4. KUNTAYHTYMÄN KEHITTÄMISHANKKEET 4.1 YTYÄ PERHEESEEN perhetyön kehittämishanke Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama Ytyä perheeseen -hanke käynnistyi ja päättyy Hankkeesta tuotettiin hankeraportti (Ytyä perheeseen hankkeen loppuraportti, Lea Lemetyinen 2008), joka jaettiin laajasti jäsenkuntiin ja sopimuskuntiin, yhteistyötahoille ja oppilaitoksille. Hämeen ammattikorkeakoulu arvioi hankkeen hyödyntämällä BIKVA-arviointimallin keskeisiä elementtejä. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden näkökulmasta hankkeen konkreettisena tuloksena oli jalkautuvan päihdetyön parityöskentelymallin kokeilu ja kehittäminen, työntekijöiden verkottuminen ja hankkeen järjestämä koulutus. Hankkeen arviointi osoitti, että lapsiperheisiin suuntautuvaa päihdetyötä tarvitaan ehdottomasti. Haasteena on kehittää erityisesti asiakaslähtöisyyttä, perhelähtöisyyttä ja yhteisöllisyyttä ja perhetyön ja päihdetyön menetelmiä. Ytyä perheeseen hanke osoitti, miten kaikkien osapuolten näkökulmasta on tärkeää kehittää moniammatillisten erityis- ja peruspalvelujen yhteistyötä. Päihdeongelmat perheissä ovat vaativia asiakastilanteita, joissa työparityöskentely ja työntekijöiden työnohjaus ovat erittäin tärkeässä roolissa päihdepalvelujen laadun ja työntekijöiden työssä jaksamisen turvaamisessa. 4.2 HARKE käytännön opiskelun ja harjoittelun kehittämishanke Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Harke hankkeessa kehitetään opiskelijoiden harjoittelu- ja työssäoppimiskäytäntöjä yhteistyössä Mainiemen kuntoutumiskeskuksen, Hämeen ammattikorkeakoulun, Pikassos Oy:n ja Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Hankkeessa mallinnetaan opiskelijoiden harjoitteluprosessia, realisoidaan harjoittelun tavoitteita sekä kehitetään harjoittelun ohjausta ja mentorointia. Hanke aloitettiin syksyllä 2006 dokumentoimalla harjoitteluprosessin vaiheet ja kehittämällä lomakkeita ja materiaaleja. Osa-aikaisena Harke -suunnittelijana on toiminut ohjaaja Silja Koivisto. 13

14 Hankkeen tuloksena Mainiemen kuntoutumiskeskuksen harjoittelun ohjaus koheni entisestään. Hanke tuotti opiskelijoiden ohjukseen ja sen suunnitteluun ja arviointiin lomakkeiston ja muun tarvittavan materiaalin. Hankkeen rahoitus päättyi vuoden 2007 lopulla, mutta toimintaa jatkettiin kuntayhtymän varoin samojen kumppaneiden kanssa v Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö aloitti toimintansa maan ensimmäisenä STM:n rahoittamana päihdetyön kehittämisyksikkönä sosiaalialan kehittämisyksikköverkostossa v Kehittämisyksikkö toimii Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän 39 jäsenkunnan alueella. Kehittämisyksikön rahoitus liittyy valtakunnalliseen sosiaalialan kehittämishankkeeseen. Kehittämisyksikön perustehtävä on olla mukana ja tukea alueella tehtävää päihdetyön kehittämistä asiakaslähtöisesti ja käytännöstä lähtevien tarpeiden mukaan. Kehittämisteemat: 1. Kuntien päihdetyön, hoitojatkumojen ja peruspalveluiden päihdeosaamisen tukeminen 2. Päihdetyön erityisosaamisen, tutkimuksen ja opetuksen kehittäminen 3. Ehkäisevän päihdetyön verkostoitumisen ja kehittymisen tukeminen 4. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen osaamisen kehittäminen Toimintavuoden aikana kehittämisyksikkö koordinoi 28 osahanketta kuntayhtymän toiminta-alueella ja Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa. Kehittämisyksikkö on toimintansa aikana luonut laajan yhteistyöverkoston kuntayhtymän alueen toimijoihin ja valtakunnallisiin toimijoihin. Kehittämisyksikkö on myös kutsuttu Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (Stakes) päihdetyön aluekehittäjäverkostoon. Lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriö nimitti kehittämisyksikön edustajan sosiaalialan ammattihenkilöiden foorumiin, jonka tehtävänä on tuottaa kehittämisehdotuksia laajasti koko sosiaalialalle 2011 vuoden loppuun saakka. Kehittämisyksikön toiminta käynnistyi lopullisessa laajuudessaan vuoden alkupuolella. Erilaisia tavoitteiden mukaisia kehittämishankkeita on kuntayhtymän alueella saatu käyntiin 27. Kehittämishankkeet noudattavat kehittämisyksikön perusajatusta paikallisten toimijoiden osaamisen arvostamisesta. Kehittämisyksikön toiminta perustuu paikallisten toimijoiden aktiiviseen toimintaan, sidosryhmien kanssa tehtävään yhteistyöhön ja kehittämisyksikön koordinaatioon näissä hankkeissa. 14

15 5. KUNTAYHTYMÄN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET 5.1 Jäsenkunnat 5.2 Yhtymävaltuusto Kuntayhtymään kuului kertomusvuonna 39 jäsenkuntaa. Jäsenkunnat ja niiden omistamien osuuksien määrät: Akaa (10) Anjalankoski (38) Asikkala (22) Elimäki (15) Forssa (22) Hattula (17) Hauho (16) Hausjärvi (29) Humppila (10) Hämeenkoski (7) Hämeenlinna (85) Janakkala (20) Jokioinen (11) Juupajoki (9) Kalvola (10) Kangasala (33) Kuhmalahti (6) Kylmäkoski (5) Kärkölä (11) Lahti (150) Lammi (18) Lempäälä (22) Loppi (21) Mänttä (15) Nastola (14) Orivesi (17) Padasjoki (14) Pirkkala (10) Pälkäne (16) Renko (10) Riihimäki (70) Ruovesi (14) Tammela (17) Tampere (431) Tuulos (10) Valkeakoski (51) Vesilahti (15) Vilppula (25) Ypäjä (10) Yhteensä jäsenkuntien omistuksessa on osuutta. Jäsenkuntien yhteenlaskettu asukasluku on n Jäsenkunnat sijaitsevat Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä. Kuntaliitoksista ja palvelujen järjestämisestä johtuen jäsenkuntien luettelosta poistuivat vuoden päättyessä Akaa, Anjalankoski, Elimäki, Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos ja Vilppula. Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto, johon kunkin jäsenkunnan valtuusto valitsee yhden varsinaisen jäsenen ja yhden varajäsenen. Valtuustokausi on v Yhtymävaltuuston puheenjohtajana toimi Kari Kaistinen Riihimäeltä, I varapuheenjohtajana Asta Lehtiö Janakkalasta ja II varapuheenjohtajana Sirpa Rauhala Tammelasta. Yhtymävaltuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. 15

16 Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet Nro Jäsenkunta Osuuksia Jäsen Henkilökohtainen ja ääniä varajäsen 1 Akaa 10 Pentti Laine Unto käki 2 Anjalankoski 38 Ensio Töttö Anna Pajunen 3 Asikkala 22 Heikki Päärilä Antti Haapanen 4 Elimäki 15 Mikko Jokinen Raija Virolainen 5 Forssa 22 Antti Paunila Seppo Ruuska 6 Hattula 17 Timo Koskinen Johanna Koivula 7 Hauho 16 Antero Mantere Maija Pulkkinen 8 Hausjärvi 29 Tuulikki Nurmi Antti Lappalainen 9 Humppila 10 Reijo Syrjälä Tiina Jokinen 10 Hämeenkoski 7 Martti Korteniemi Lotta Mertsalmi 11 Hämeenlinna 85 Janne Väinölä Kimmo Laiho 12 Janakkala 20 Asta Lehtiö Helena Puistola 13 Jokioinen 11 Veijo Virtanen Pirjo Järvi 14 Juupajoki 9 Kirsi Mäkinen Pirjo Sahra 15 Kalvola 10 Jouko Koivisto Kalevi Rämö 16 Kangasala 33 Mikko Meurman Anna Markkinen 17 Kuhmalahti 6 Tiina Mattila Heli Kari 18 Kylmäkoski 5 Aarre Numminen Seija Korte 19 Kärkölä 11 Leif Ingström Raimo Suni 20 Lahti 150 Pekka Sormunen Merja-Liisa Kerkkä 21 Lammi 18 Marja-Leena Lehtinen Sinikka Lindholm 22 Lempäälä 22 Heikki Laurila Markku Paaso 23 Loppi 21 Ritva Heikkilä Ritva Nummela 24 Mänttä 15 Kauko Koivisto Eero Pirttijärvi 25 Nastola 14 Pirkko Aule n Marja-Leena Pellikka 26 Orivesi 17 Irma Koskela Seppo Grönqvist 27 Padasjoki 14 Kauko Jalli Ismo Mäkinen 28 Pirkkala 10 Esko Mälkönen Tapio Kangasniemi 29 Pälkäne 5 Kirsi Saarinen Veikko Nummela 30 Renko 10 Mira Impola Esko Järvenpää 31 Riihimäki 70 Kari Kaistinen Antti Koskimäki 32 Ruovesi 14 Salme Lehtonen Ari-Pekka Nenonen 33 Tammela 17 Sirpa Rauhala Anja Silmälä 34 Tampere 431 Saara Saarteinen Matti Leino 35 Tuulos 10 Hanna Sinkkonen Pirjo Likolahti 36 Valkeakoski 51 Marko Itkonen Kristiina Koskinen 37 Vesilahti 15 Helena Ojanen Antti Nieminen 38 Vilppula 25 Riitta Nalli Mirja Suntila 39 Ypäjä 10 Vesa Oja Jussi Rastas Yhteensä 39 jäsenkuntaa. 16

17 5.3 Yhtymähallitus Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä muista kuntalaissa, perussopimuksessa sekä muissa säännöissä sille määrätyistä tehtävistä. Perussopimuksen mukaisesti yhtymähallitus valitaan kunnallisvaalikaudeksi. Yhtymävaltuusto valitsi yhtymähallituksen kaudelle Puheenjohtajaksi määrättiin Erkki Valta Hausjärveltä ja varapuheenjohtajaksi Leena Lehtimäki Hämeenlinnasta. Yhtymähallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Yhtymähallitus : Jäsen Erkki Valta, Hausjärvi Leena Lehtimäki, Hämeenlinna Jorma Lehtisaari, Tampere Sanna Mäkinen, Lahti Outi Poutiainen, Nastola Reijo Toivonen, Hattula Päivi Veikkola, Lammi Henkilökohtainen varajäsen Reima Numminen Lammi Jaana Jokivalo, Hämeenlinna Jussi Santala, Valkeakoski Veli Kukkonen, Lammi Hanna Tommola, Nastola Irma Heikkinen, Orivesi Ansa Mikkola, Forssa 5.4 Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuusto valitsi tarkastuslautakunnan toimikaudeksi : Varsinainen jäsen Marja-Leena Lehtinen, Lammi Janne Väinölä, Hämeenlinna Martti Korteniemi, Hämeenkoski Henkilökohtainen varajäsen Hanna Sinkkonen, Tuulos Mikko Meurman, Kangasala Pekka Sormunen, Lahti Puheenjohtajana toimii Marja-Leena Lehtinen ja varapuheenjohtajana Janne Väinölä. JHTT-yhteisönä toimii Oy Audiator Ab ja vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT Jarmo Paananen asti ja siitä alkaen JHTT Annikki Niiranen ja loppuvuoden Jarmo Paananen. Tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet ovat myös yhtymävaltuuston jäseniä. Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. 17

18 6. KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ 6.1 Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunta Täytettyinä olleet virat ja toimet vuoden päättyessä Vakituiset Johtaja Apulaisjohtaja Sairaanhoitaja Vastaava sairaanhoitaja Lääkäri, osa-aikainen ½ ½ ½ ½ ½ Vastaava ohjaaja Ohjaaja Lastenhoitaja Kuntoutusohjaaja Toimistosihteeri Laitosmies Yövalvoja Keittäjä Vakituiset yhteensä 26,5 28,5 30,5 30,5 32,5 Määräaikaiset Oppisopimusopiskelija (2) Ohjaaja Kaikki yhteensä 29,5 33,5 35,5 35,5 37,5 Kehittäjä-perhetyöntekijä, Ytyä-hanke Projektipäällikkö, Kehittämisyksikkö 1 1 Kehittäjä-päihdetyöntekijä, Kehittämisyksikkö 1 1 Erikoissuunnittelija 1 Henkilökunnan keski-ikä oli 42 vuotta (v v.). Pisin virka- tai työsuhde oli kestänyt 30 vuotta. Vuonna 2008 alkoi 8 (9) työsuhdetta ja päättyi 6 (7) työsuhdetta. Työsuhteessa oli vuoden aikana 50 eri henkilöä, joille kertyi 87 palvelujaksoa. Työssäolopäiviä kertyi poissaolot huomioiden (8 148). Vuosilomapäiviä kertyi (1 372) kalenteripäivää. Sairauspäiviä kertyi 774 (465) 43 henkilölle. Sairauslomien määrä oli 139 kpl. Lastenhoitovapaata 16 (37) päivää 7 henkilölle. Äitiysloma, palkallinen 31 päivää, 1 henkilö Isyysloma, palkaton 20 päivää, 1 henkilö Oppisopimuskoulutusta 127 (67) päivää 3 henkilölle (palkaton). Opintovapaata 158 (235) päivää 2 henkilölle. Palkattomiin toimivapaisiin 17 (319) päivää 3 henkilölle Toisen toimen hoito, 823 päivää, 4 henkilöä Osapalkkainen sairausloma 25 päivää, 2 henkilöä Osittainen hoitovapaa 76 päivää, 1 henkilö Poissaolokertoja/jaksoja kertyi 343 kpl (337) 47 (41) henkilölle. Poissaolopäiviä kertyi yhteensä (3 268). Henkilöitä yht. 50, poissaoloja 47:llä. 18

19 6.2 Työnohjaukset Koko työyhteisön työnohjaajana aloitti Reetta Kekkonen. Perhekeskus Mainingin työryhmän työnohjaajana toimi Hannu Kantola. Sisäistä työnohjausta ja konsultaatiota työryhmillä ja työntekijöillä oli mahdollisuus saada tarpeen mukaan. 6.3 Henkilökunnan koulutukset 6.4 Opiskelijat Yhteisöhoidon kaksivuotisen koulutuksen päättivät ohjaajat Anna-Maria Juntumaa ja Anri Reimasaari sekä laitosmies Timo Hyytiä. Saman koulutuksen aloittivat ohjaaja Silja Koivisto ja laitosmies John Wahlsten. Erityistason ratkaisukeskeistä terapeuttikoulutusta jatkaa ohjaaja Irma Honkanen-Lilja. Ohjaaja Minna Hellqvist jatkaa sairaanhoitaja (AMK) -opintoja työn ohessa ja toimivapaalla. Oppisopimusopiskelua jatkaa lastenhoitaja Milla Söyring tähtäimessään lähihoitajan tutkinto. Ohjaaja Satu Malo jatkaa hoitotyö psykiatriassa-opintoja oppisopimuksen turvin. Työnohjaajakoulutuksen aloittivat ohjaajat Heli Soisalo ja Joni Hinkkala. Laitosmies John Wahlsten päätti oppisopimusopiskelun ja valmistui kiinteistönhoitajaksi. Ohjaaja Kari Honkanen sai päätökseen päihdetyön ammattitutkinnon Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa toteutetun oppisopimusopiskelun kautta. Henkilökunta on aktiivisesti osallistunut useisiin lyhytkursseihin ja neuvottelupäiviin. Lähiseudun oppilaitosten kanssa on tehty sopimus opiskelijoiden ohjaamisesta. Kiinteintä on ollut yhteistyö Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Opiskelijoiden ohjausta on tehostettu Harke-hankkeen avulla. Opiskelijoiden ohjausta on kehitetty vuoden aikana minimentorointikoulutuksella. 6.5 Kuntayhtymän edustus hankkeissa ja työryhmissä Päihdekuntoutuksen keskusliitto ry:n hallituksessa puheenjohtajana toimii yhtymähallituksen puheenjohtaja Erkki Valta ja jäsenenä Sanna Mäkinen. Elokuussa päättyneen Ytyä perheeseen hankkeen ohjausryhmässä yhtymähallitusta edusti Päivi Veikkola Päihdehuollon johtaja Reijo Malila toimii Päihdekuntoutuksen keskusliiton toiminnanjohtajana oman toimensa ohella. Päihdetyön valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä (PÄIVYT) Päihdekuntoutuksen keskusliiton edustajana toimii johtaja Reijo Malila. Lisäksi johtaja Reijo Malila on mukana Sosiaalialan kehittämishankkeen Kanta-Hämeen jaostossa sekä päihdetyön substanssiryhmässä. Etelä-Suomen lääninhallitus nimesi johtaja Malilan Hämeen kuntoutuksen yhteistyöryhmään. Yhtymähallituksen puheenjohtaja Erkki Valta on Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikön ohjausryhmän jäsen ja johtaja Malila sen puheenjohtaja. 19

20 7. ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ Keskeisiä riskejä kuntayhtymän toiminnan kannalta ovat toiminnalliset riskit, rahoitusriskit ja vahinkoriskit. Lisäksi saattaa ilmetä muita epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Toiminnalliset riskit Kuntayhtymän perustehtävästä johtuen henkilökunnan saatavuus ja osaaminen ovat keskeinen riski. Kuntoutumiskeskuksen sijaintipaikkakunnan, Lammin ja sen lähiseutujen vetovoima asuinpaikkana on tärkeää, mikäli työmatkakustannukset kasvavat voimakkaasti. Työvoiman saanti ja pysyvyys riippuu jatkossa kuntayhtymän työpaikkojen vetovoimaisuudesta alueellamme ja kuntayhtymän kyvyistä pitää huolta työvoimastaan ja sen ammattitaidosta. Kuntayhtymän asema palvelujen järjestäjänä ja kehittäjänä riippuu suuresti mm. Paras-hankkeen etenemisestä ja Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (Mieli 2009) konkretisoinnista. Vuoden 2009 alussa saatiin tieto Välittäjä 2009-hankkeen rahoituksesta. Laaja-alainen mielenterveys- ja päihdehanke antaa mahdollisuuksia ja näkyvyyttä kuntayhtymän toiminnan kehittämiselle. Kuntayhtymä koordinoi Väli-Suomessa toimivan hankkeen päihdetyön osiota. Kuntayhtymän tietojärjestelmät on suojattu riittävästi. Rahoitusriskit Kuntayhtymällä ei yleensä ole lainoja eikä sijoitustoimintaa. Likviditeetti on kiinni siitä, kuinka kunnat käyttävät kuntayhtymän palveluja. Muihin kuin palvelumaksutuloihin ei juuri ole mahdollisuuksia. Keskeisenä selviytymiskeinona on palvelujen ajan tasalla pitäminen ja toiminnan vaikuttavuuden osoittaminen. Kunnat haluavat ylläpitää hyvää ja kehittyvää toimintaa. Vahinkoriskit Suurimmat vahinkoriskit kohdistuvat kuntayhtymän omistamiin kiinteistöihin. Kun kiinteistöistä huolehditaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti, riski pysyy siedettävänä. Kiinteistökustannusten nopea kasvu on todennäköinen riski. Tästäkin syystä käyttöasteen on syytä pysyä korkeana. Kuntayhtymän kiinteistöt ja muu omaisuus on vakuutettu riittävästi, myös toiminnan keskeytymisen varalta. Majoitustilojen paloilmoitusjärjestelmät ovat ajan tasalla. Laitosalueella on lisäksi henkilökuntaa ympäri vuorokauden. Kuntoutuksen aikana asiakkailla on tapaturmavakuutus. Henkilökunnalla on normaali tapaturmavakuutus. Työterveyshuolto on järjestetty asiallisesti. Kuntayhtymän pelastussuunnitelma on ajan tasalla, samoin työsuojelun toimintaohjelma. 8. SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntayhtymän toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa yhtymähallitus. Lisäksi viran- ja toimenhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kuntayhtymän varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Johtajalle delegoitua päätösvaltaa seuraa yhtymähallitus ja käyttää tarvittaessa otto-oikeutta. Päätöksistä voi pyytää oikaisua ja valittaa. Kuntoutusasiakkaat voivat niin ikään käyttää lain määrittämiä valitusteitä ja kääntyä. valtakunnallisen päihdeasiamiehen tai kuntansa sosiaali- ja terveysasiamiesten puoleen. 20

21 Tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessa annettava lausunto siitä, onko sisäinen valvonta kuntayhtymässä asianmukaisesti järjestetty. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta esitetään toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisvertailussa. 9. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Käyttötalousosan toteutumisvertailun rakenne Kuntalaissa on säädetty talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisesta. Talousarvion toteutumisvertailussa seurataan sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista määrärahojen ja talousarvion seurannan lisäksi. Yhtymävaltuusto on hyväksynyt kuntayhtymän toimintaa koskevat määrälliset ja taloudelliset tavoitteet. Keskeisin määrällinen tavoite, kuntoutusvuorokausien määrä ylitettiin vuorokaudella eli 9,1 %:lla. Yhtymävaltuuston asettama tavoite oli vuorokautta, toteutuma oli vuorokautta. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä määrärahojen ja talousarvion toteutumisvertailu Toteutumisvertailussa esitetään yhtymävaltuuston hyväksymän talousarvion toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen. Talousarviovalvonta kohdistuu tavoitteiden toteutumiseen. Tilinpäätös osoitti ylijäämää ,28, mikä johtui kuntayhtymän metsäomaisuuden myymisestä. Tulot varsinaisesta toiminnasta eivät kattaneet toimintakuluja ja poistoja. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Talousarvion laatimisen yhteydessä arvioidaan kertyvien hoitopäivien määrä. Arvio tehdään aikaisempien vuosien toteuman perusteella. Hoitopäivien hinta on kiinteä. Sitä voidaan tilivuoden aikana muuttaa vain yhtymävaltuuston päätöksellä, mikäli taloudellinen tilanne sitä edellyttää. Kuntoutusvuorokaudet, asiakasmäärät ja käyttömenot Hoitopäiviä Asiakkaita Käyttömenot (1 000 ) Seuraavalla sivulla on kuntayhtymän tilinpäätökseen liittyvä tuloslaskelma. Tuloslaskelman termejä: Poisto on rakennusten, koneiden ja laitteiden kulumisen ja vanhenemisen huomioon ottamista. Poisto merkitään kuluksi ja siirretään käyttöpääomaan. 21

22 Vuosikate kertoo, kuinka paljon kuntayhtymän tuloista jää kulujen jälkeen käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Sen olisi syyte olla vähintään yhtä iso kuin poistojen määrä. Tilikauden tulos saadaan vähentämällä poistot vuosikatteesta. 22

23 10. TILINPÄÄTÖS LIITTEINEEN Tuloslaskelma Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tase Rahoituslaskelma Oman pääoman muutokset Kunnan peruspääoman osuus Toimintatuotot Satunnaiset tuotot, maa-alueiden myyntivoitot Allekirjoituslehti 23

24 HÄMEEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄ Mainiemen kuntoutumiskeskus Mainiementie Lammi Puh: Fax: Sähköposti: 24