1. KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS 2 2. KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS

Transkriptio

1 HÄMEEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS V SISÄLLYS 1. KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS 2 1. TIIVISTELMÄ Historia Toimintayksikkö Yhteystiedot ja sijainti Palveluiden hinnat v Talous ja hallinto 4 2. KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS 2.1 Mainiemen kuntoutumiskeskus osa kuntien päihdepalveluja Mainiemen palvelut Kuntoutumisyhteisöt Tukitoiminnot 9 3. ASIAKKAAT 3.1 Toteutuneet kuntoutumisjaksot Asiakkaiden kokemat kuntoutumisen vaikutukset, kuntoutumisjaksot Keskeytyneet jaksot KUNTAYHTYMÄN KEHITTÄMISHANKKEET 4.1 Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Välittäjä 2009 hanke Päihdetyön kirjaaminen, Tikesos-hanke KUNTAYHTYMÄN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET 5.1 Jäsenkunnat Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ 6.1 Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunta Työnohjaukset Henkilökunnan koulutukset Opiskelijat Kuntayhtymän edustus hankkeissa ja työryhmissä ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TILINPÄÄTÖS LIITTEINEEN 24 1

2 1. KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2009 oli kuntayhtymän 85. toimintavuosi ja ensimmäinen vuosi Hämeenlinnan kaupungissa. Toiminnan määrälle asetettu tavoite, kuntoutusvuorokautta, ylittyi hieman. Asiakkaina oli vuoden aikana yli 400 henkilöä. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen palveluja kehitettiin vuoden aikana vastaamaan muuttuvia tarpeita: nuorten huumeiden käyttäjien pitempikestoinen lääkkeetön kuntoutus siirrettiin Pähkinä-yhteisöstä muihin yhteisöihin. Kesän jälkeen perhekuntoutuksen kysyntä hiipui. Tilanteeseen yritettiin vaikuttaa mm. järjestämällä perhetyön seminaari yhteistyökumppaneille. Kaikesta huolimatta toimintavuoden talous toteutui talousarvion mukaisesti, hienoista ylijäämää osoittaen. Kunnat jatkoivat päihdepalveluiden kilpailuttamista. Kuntayhtymä menestyi sekä Tampereen seudun että Päijät-Hämeen kilpailutuksissa. Kuntayhtymällä on nykyään siteet 68 kuntaan. Kunnat ovat kuntayhtymän jäsenkuntia tai niillä on käyttö- tai sopimussuhde kuntayhtymään. Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö -hankkeen kahden vuoden kausi päättyi lokakuussa. Kehittämisyksikkö edisti alueellamme lähes kolmeakymmentä erillishanketta, jotka liittyvät ennaltaehkäisevään päihdetyöhön, avotyöhön ja aluepalveluihin. Myös kuntoutumiskeskuksen toimintaa kehitettiin voimakkaasti. Kehittämistyö jatkui saumattomasti vuoden lopulla, kun Väli-Suomen alueella toimiva Välittäjä 2009 hanke sai valtakunnallisen Kaste-ohjelman kautta rahoituksen kahdeksi ja puoleksi vuodeksi. Hanke liittyy toimintavuoden alussa julkaistun kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman, Mieli 2009, toimeenpanoon. Keskeistä Välittäjähankkeessa on asiakkaan aseman vahvistaminen, edistävä ja ehkäisevä työ, mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestäminen sekä ohjauskeinojen kehittäminen. Välittäjä 2009 hanketta toteuttavat Vaasan sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen kaupunki ja Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä. Asiakastietojen ja -palautteen kerääminen tehostui toimintavuoden aikana. Yhteisön tilaa selvitetään toistuvilla ORS-kyselyillä, joihin osallistuvat asiakkaat ja henkilökunta, kuntoutumisensa päättäviä asiakkaita haastatellaan lähtijöiden ryhmässä ja asiakastietojen peruskartoitusta kehitettiin. Toimintavuotta sävyttivät monet muutokset Mainiemen kuntoutumiskeskuksen sisällä sekä palvelurakenteissa ja -ajatuksissa laajemminkin. Henkilökunta ja hallinto pysyivät hyvin mukana vauhdikkaissa käänteissä. Joustavuutta riitti kiitettävästi kaikilla. Hämeenlinnassa Lammilla helmikuussa 2010 Reijo Malila Kuntayhtymän johtaja 2

3 TIIVISTELMÄ 1.1 Historia Alun perin alueella on sijainnut 25. Reservin Komppanian kasarmi, jonka rakennuksista pari on vielä jäljellä ja kuntoutumiskeskuksen käytössä. Kasarmin aika oli v Hämeen ja Pirkanmaan kuntien yhteistoiminta vuodesta 1923: Hämeen Läänin Kuntain Työlaitosliitto ry Hämeen Työlaitoksen kuntainliitto Lammin huoltolan kuntainliitto Hämeen päihdehuollon kuntainliitto Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 1.2 Toimintayksikkö 1.3 Yhteystiedot ja sijainti Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa on 45 kuntoutuspaikkaa naisille, miehille ja perheille. Käyttöaste oli toimintavuotena 84,9 %. Vuonna 2008 käyttöaste oli 89,7 %. Kuntoutumiskeskuksessa on neljä eri kuntouttavaa yhteisöä, joiden toimintaa kuvataan jäljempänä. Kuntoutumiskeskuksen yhteisenä toiminta-ajatuksena on demokraattinen yhteisökuntoutus. Yhteisöissä kertyi kuntoutuspäiviä yhteensä ( kpl vuonna 2008). Vuonna 2007 toimintansa aloittaneen Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö jatkoi toimintaansa Välittäjä 2009 hankkeen puitteissa vuoden 2011 lokakuuhun. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Mainiementie LAMMI Puh. (03) , Fax (03) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän Mainiemen kuntoutumiskeskus sijaitsee Lammilla Ormajärven rannalla, Lammin kirkonkylästä nelisen kilometriä pohjoiseen päin. 3

4 1.4 Palveluiden hinnat v Talous ja hallinto Toiminta v Asiakasmaksu (asiakkaan osuus) 30,30 /vrk Kuntoutumispäivät - jäsenkunnan osuus 108 / vrk - muun kunnan osuus 137,70 /vrk Perhekuntoutusyhteisö jäsenkunnan osuus 126 /vrk - muun kunnan osuus 158,70 /vrk Korvaushoidon tehostejaksot - jäsenkunnan osuus 132 / vrk - muun kunnan osuus 158,70 /vrk Avokäynnit Mainiemessä - jäsenkunnat 74 /käynti - muut kunnat 105 /käynti Toimintatuotot (v. 2008, ) Toimintakulut (v. 2008, ) Yhtymävaltuustossa on yksi jäsen jokaisesta jäsenkunnasta. Toimintavuoden ajan yhtymävaltuustossa oli 30 jäsentä ja heillä oli yhteensä osuutta ja ääntä. Yhtymähallituksessa on seitsemän jäsentä ja varajäsentä Toimintavuonna 2009 kuntoutumiskeskukseen tuli asiakkaita 27 jäsenkunnasta ja 17 muusta kunnasta. Jäsenkuntia on kaikkiaan 30. (Vuonna 2008 asiakkaita tuli 30 jäsenkunnasta ja 17 muusta kunnasta, v jäsenkuntia 39). v v Kuntoutumispäiviä kertyi joista miehille (64 %) (67 %) - naisille (36 %) (33 %) Asiakkaita yhteensä joista miehiä naisia Kuntoutumisjaksoja joista miehille naisille Keskimäärin jakso kesti 22,7 vrk 22,4 vrk 4

5 2. KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Toimintavuotta leimasi vuoden 2008 lopulla kärjistynyt kansainvälinen finanssikriisi. Finanssikriisi on sittemmin laajentunut maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi. Valtionhallinto ja kunnat ovat ryhtyneet uusiin toimiin tiukkenevassa tilanteessa. Julkisia palveluja ja hallintoa on arvioitu kaikilla tasoilla uudelleen. Kuntayhtymän valtuusto kiinnitti toiminta- ja taloussuunnitelmaa käsitellessään huomiota kuntien uuteen tilanteeseen palvelujen järjestämisessä. Yhtymähallitus ja valtuusto edellyttivät toimintavuoden aikana toisaalta kykyä pitää kuntayhtymän palvelut kilpailukykyisinä ja toisaalta monipuolista joustoa muuttuvissa tilanteissa. Kuntoutuksen rakenteita on näistä syistä muutettu, kuten kertomuksesta jäljempänä ilmenee. Kuntayhtymän talous toteutui yhtymävaltuuston asettamissa puitteissa. Kuntayhtymällä ei ole velkaa. 2.1 Mainiemen kuntoutumiskeskus osa kuntien päihdepalveluja Kuntayhtymän perussopimus Toiminta-ajatus Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta Hämeenlinnassa, Lammilla ja tarpeen mukaan muita toimintayksiköitä. Kuntayhtymä on aktiivinen päihdetyön erityistason toimija. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää ihmisille mahdollisuuksia hallita elämäänsä paremmin ja mahdollisimman itsenäisesti. Kuntayhtymä vaikuttaa tutkimuksen ja kehittämisen keinoin osaltaan toimialansa ja toimialueensa yhteistoimintaverkostojen toiminnan ja päihdetyön kehittymiseen. Kuntayhtymän jäsenkunnat sijaitsevat Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Kuntoutukseen ja palvelujen piiriin voi tulla myös muista kuin jäsenkunnista, käytännössä koko maasta Demokraattinen yhteisökuntoutus Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toiminnassa näkemys päihdeongelman luonteesta ja riippuvuusproblematiikasta on humanistinen. Kuntoutumisen perustaksi ja toimintaa ohjaavaksi ajattelutavaksi on valittu demokraattinen yhteisökuntoutus, jota toteutetaan Maxwell Jonesin kehittämän mallin mukaisesti. Yhteisökuntoutus perustuu yhteisön jäsenten tasavertaiseen yhteistyöhön, avoimeen kommunikaatioon ja keskinäiseen vastuuseen. Sitoutuminen yhdessä asetettuihin tavoitteisiin ja käytäntöihin antaa mahdollisuuden yhteisön jäsenten yksilöllisten tarpeiden toteuttamiselle. Mainiemen arjessa yhteisöllisyyden ja yhteisökuntoutuksen perusteet näkyvät monin tavoin: yhteisöjen arjessa ongelmat ratkotaan yhdessä avoimesti keskustellen, yhteisöt luovat omat sopimuksensa ja sitoutuvat niihin. Monitasoisen palaverikäytännön kautta on mahdollisuus saada kaikkien ääni kuuluviin. 5

6 Yhteisöllisyys demokraattisessa yhteisökuntoutuksessa on yhdessä asioiden suunnittelua, niiden toteuttamista ja arviointia. Mainiemen perussopimuksen mukaisesti yhteisön kaikki jäsenet pyrkivät tukemaan toisiaan siihen, että Mainiemessä vallitsee turvallisuutta, kuntoutumisrauhaa ja päihteettömyyttä edistävä ilmapiiri. 2.2 Mainiemen palvelut Ympärivuorokautinen laitoskuntoutus Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa miehet, naiset ja perheet saavat yksilöllisiin tarpeisiinsa monipuolista kuntoutusta. Palvelut soveltuvat kaikkien päihdyttävien aineiden käyttäjille, myös kaksoisdiagnoosi- ja moniongelmatilanteissa. Laitoskuntoutuksen pituus vaihtelee muutamasta viikosta useaan kuukauteen. Kotona jatkuvaa kuntoutumista voidaan tukea intervallijaksoin Korvaushoidon tehostejaksot Avopalvelut Asiantuntijapalvelut Vuonna 2006 aloitettua opioidiriippuvaisten korvaushoitoa tukevaa tehostehoitoa kehitettiin edelleen yhteistyössä Tampereen K-klinikan kanssa. Palvelua myydään muillekin kunnille. Mainiemen kuntoutumiskeskus tarjoaa lähikunnissa asuville avopalveluja joko kuntoutusjaksoihin liittyen tai polikliinisina käynteinä. Kuntayhtymällä on yhä selkeämmin myös asiantuntijarooli. Suuri osa henkilökunnasta toimii kuntouttavan työnsä ohella asiantuntijana. Vuonna 2007 toimintansa aloittanut Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö toimii asiantuntijapalveluna. Se kokoaa tietoa, osaamista ja hyviä käytäntöjä päihdetyön kehittämiseksi yhdessä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Kts Kuntoutumisyhteisöt Toimintavuoden maaliskuussa Mainiemen yhteisöjakoa muutettiin huolellisen suunnittelun jälkeen. Pähkinä-yhteisössä yli kymmenen vuotta toiminut lääkkeetön pitkäkestoinen kuntoutusohjelma jouduttiin vähäisen kysynnän johdosta sulauttamaan muiden yhteisöjen toimintaan ja Pähkinä-rivitalosta tehtiin pitempään kuntoutuksessa olevien asuinyhteisö, jossa korostuu asiakkaan eteneminen kuntoutuksessa ja vastuunotossa. Tammi-päärakennuksessa haettiin pienyhteisöjen yhdistämisellä mahdollisuuksia resurssien tehokkaampaan käyttöön ja sopivan kokoisten yhteisöjen kautta tehostusta yhteisödynamiikkaan. Tammeen jäivät neljän yhteisön sijaan Arvo- ja Kunto-yhteisöt Uudistusten jälkeen Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa toimii neljä yhteisöä: Arvo, Kunto, Helmi ja Perhekeskus Maininki. Peruskuntoutumisen jälkeiseen itsenäistymiseen asiakkailla on mahdollisuus Pähkinäja Terho-asuinyhteisöissä sekä Mäkirinne-rivitalon asunnoissa. 6

7 2.3.1 Arvo-yhteisö Arvo on kuntoutumisyhteisö miehille ja naisille. Kuntoutuspaikkoja on yhteensä 16 kahdessa vastuuryhmässä. Yhteisö sijaitsee Tammi-päärakennuksen toisessa kerroksessa. Työntekijöitä yhteisössä on kuusi. Jokaisella viikolla on oma teemansa, jotka ovat riippuvuus, muutos, elämänhallinta ja retkahdus. Toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä. Ohjelma koostuu keskusteluryhmistä ja toiminnallisista ryhmistä, arjen tehtävistä ja asioinneista. ja kahdenkeskeisistä keskusteluista. Mainiemen yhteisillä tapahtumilla ja kokouksilla on tärkeä sijansa, samoin vertaistuella. Arvo-yhteisön kuntoutumisajat ovat yksilöllisiä, yleensä n. kuukauden mittaisia. Pidemmillä kuntoutumisjaksoilla asiakkaalla on mahdollisuus siirtyä itsenäistymisyhteisöihin Pähkinään ja Terhoon. Kuntoutumisjakson jälkeen asiakkaiden on mahdollista tulla raittiutta tukeville intervallijaksoille. Arvossa voi olla myös korvaushoidossa olevia asiakkaita kahden viikon mittaisella korvaushoidon tehostejaksolla sekä pidemmällä korvaushoitoa tehostavalla kuntoutumisjaksolla Kunto-yhteisö Helmi Tammi-päärakennuksen kolmannessa kerroksessa sijaitseva Kunto on muutoin samanlainen kuin Arvo, mutta se on tarkoitettu pelkästään miehille. Miesten yhteisössä asiakkaille tarjotaan päihteettömän elämäntavan omaksumiseen ja ajattelutavan muutokseen. Tavoitteena yhteisössä on toipumiseen keskittyminen ja uuteen elämäntapaan opetteleminen. Jokainen asettaa itsellensä tavoitteet maanantaisin ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan yhdessä perjantaisin. AA- ja NA-ryhmissä käynti kuuluu jokaisen viikkosunnitelmaan vähintään kerran viikossa. Mainiemessä on tarjolla useita vertaistukiryhmiä viikossa ja lisäksi on mahdollista käydä lähikaupunkien ryhmissä. Kuntoutumisjakson aikana pyritään rakentamaan asiakkaan ja hänen yhteistyötahojensa kanssa tarkoituksenmukainen ja riittävä tukiverkosto päihteettömän arjen tueksi. Kuntoutumisjakson pituus intervallisjaksoineen suunnitellaan asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaiseksi yhteisen arvioinnin pohjalta. Korvaushoidon tehoste- ja kuntoutumisjaksoja toteutetaan myös Kunto-yhteisössä. Yhteisössä voi suorittaa myös vapausrangaistuksen aikaisia kuntoutumisjaksoja Helmi-naisten yhteisö on tarkoitettu naisille, jotka ovat halukkaita tutustumaan itseensä selviytyäkseen päihdeongelmastaan. Asiakaspaikkoja on yhdeksän. Työskentelyssä keskeistä on omien voimavarojen löytäminen ja niiden vahvistaminen. Vertaisryhmän tuki antaa hyvän mahdollisuuden pohtia oma elämän solmukohtia naisten kesken. Kuntoutumisjaksojen pituudet vaihtelivat neljästä viikosta useampaan kuukauteen. Helmiyhteisön arkea on asioiden yhdessä suunnittelu, niiden toteuttaminen ja arviointi demokraattisen yhteisökuntoutuksen mallin mukaisesti. Helmessä pyritään vuorovaikutuksen avoimuuteen ja luottamukseen. Turvallisuuden tunteen kokeminen on Helmessä ensiarvoisen tärkeää. 7

8 Perhekeskus Maininki Perhekeskus Maininki on päihdekuntoutusta tarjoava perheyhteisö. Perheen kuntoutuminen alkaa tutustumis- ja suunnittelupalaverilla Mainingissa. Palaverissa sovitaan perheen tavoitteista sekä laaditaan kuntoutumissuunnitelma. Suunnitelma kattaa myös lähija viranomaisverkoston, jonka kanssa kuntoutumisjakson aikana työskennellään. Lasten näkökulma otetaan huomioon jo kuntoutumisen suunnitteluvaiheessa. Lapset ovat mukana koko yhteisön toiminnassa vanhempiensa kanssa. Lisäksi lasten kanssa työskennellään ryhmä- ja yksilötasolla. Vanhemmuuden tukemiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Perheet asuvat kodikkaissa, nykyaikaisissa asunnoissa rivitalossa. Neljän kuntoutumisasunnon lisäksi perhekeskuksella on käytössään intervalliasuntoja ja yhteisiä tiloja. Kuntoutumisen aikana vanhemmat vastaavat lapsistaan, asunnostaan ja arjen askareista. Perheiden kuntoutumiseen kuuluu myös kotiharjoittelujaksoja ja avopalvelusuunnitelman laatiminen. Korvaushoidossa oleva voi tulla Maininkiin kuntoutumaan. Mainingin työryhmään kuuluu kaksi perhesuuntautunutta psykoterapeuttia, jotka ovat myös sairaanhoitajia, sosiaalialan ohjaaja ja lastenhoitaja-ohjaajana lähihoitajaopiskelija Suoritteet yhteisöittäin Asiakkaat Jaksot Kuntoutusvuorokaudet Arvo Kunto Helmi Pähkinä 1-2/ Maininki Muu (purjehdus) Yhteensä Vuoden tapahtumia Luovan toiminnan päivät Hämeen ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulut toteuttivat viiden eurooppalaisen yliopiston ja korkeakoulun kanssa kaksiviikkoisen sosiaalipedagogiikan koulutuksen, jonka teemana oli Creative Methods in Substance Care eli luovat hoitomenetelmät päihdetyössä. Erasmus-ohjelmaan kuuluvasta koulutuskokonaisuudesta kaksi päivää toteutettiin Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa. Tapahtumaan osallistuivat kaikki Mainiemen asiakkaat ja Mainiemen henkilökunta yhdessä viidenkymmenen kansainvälisen opiskelijan ja opettajan kanssa. Merellinen hoitopurjehdus Suomen Purjelaivasäätiö järjesti syksyllä yhteistyössä päihdetyön toimijoiden kanssa kuntouttavan purjehduksen kuunari Helenalla. Mainiemestä purjehdukseen osallistui neljä asiakasta ja ohjaaja Kirsi Leiponen. Kolmiviikkoinen purjehdus suuntautui Espanjan ja Portugalin vesille. Purjehdushankkeen seuranta järjestettiin RAY:n tuella. 8

9 Perhekeskus Mainingin teemaseminaari Perheiden asema päihdepalveluisssa-teemalla järjestetty seminaari kokosi joulukuussa yhteistyötahojen väkeä Mainiemeen pohtimaan, kenen näkökulma ohjaa toimintaa päihdetyössä. Samalla tehtiin tutuksi Perhekeskus Mainingin toimintaa ja jaettiin huolta siitä, että perheille suunnatut palvelut eivät joka paikassa vastaa kasvavaa ja muuttuvaa tarvetta. 2.4 Tukitoiminnot Asiakas- ja hallintotoimisto Keittiö 4.3 Kiinteistönhoito Kuntayhtymän asiakas- ja hallintotoimisto on Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa. Työryhmän muodostivat vuonna johtaja, toimistosihteeri ja kuntoutusohjaaja. Talouden ja henkilöstöhallinnon toimistopalvelut ostettiin Eteva ky:ltä (aikaisemmin Pääjärven kuntayhtymä) Lammilta. Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö sijoittui elokuussa 2007 samaan toimistorakennukseen asiakas- ja hallintotoimiston kanssa, samoin Välittäjä Hämeen työntekijät ja hankejohtaja. Keittiöltä valmistui noin ruoka-annosta asiakkaille, henkilökunnalle, luottamushenkilöhallinnolle ja vieraille. Erityisruokavalioiden kysynnän kasvuun on vastattu ammattitaitoisesti. Keittiössä on mahdollista olla työtoiminnassa, työkokeiluissa ja yhdyskuntapalvelussa. Asiakkaat työskentelevät päivittäin keittiöllä hoitaen mm. tiskin. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen asiakkaat asuvat kuudessa eri rakennuksessa. Lisäksi alueella on toimisto-, kokous-, ryhmä-, verstas- ja liikuntatiloja. Kuntoutustoimintaa on kaikkiaan yhdeksässä rakennuksessa. Alueella on lisäksi myös rantasaunoja. Valtaosa kunnostuksista ja kiinteistönhoidosta tehtiin omin voimin. Osa töistä tehtiin yhdessä urakoitsijoiden ja ammattiliikkeiden kanssa. Asiakkaita on ollut koko vuoden työtoiminnassa ja työkokeiluissa ja yhdyskuntapalvelussa. Asiakkaat ovat saaneet työstään pientä motivointirahaa tai työkokeilukorvauksia työvoimatoimistosta. Vuonna 2008 valmistui kuntayhtymän kiinteistöjen kuntoarvio ja kunnossapito-ohjelma seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Toimintavuoden aikana jatkettiin kunnostustöitä ohjelman mukaisesti. Päärakennus Tammen vesijohtoja uusittiin laajasti. Perhekeskus Mainingin ympäristötyöt saatiin valmiiksi. Ormajärven rantakaistan koivikkoa harvennettiin ja maisemoitiin. Raivausjätteet jauhetaan hakkeeksi. 9

10 3. ASIAKKAAT 3.1 Toteutuneet kuntoutumisjaksot Kuntayhtymän jäsenkunnista ja muista kunnista tulleet asiakkaat ja heille kertyneet kuntoutusvuorokaudet ja jaksot v Jäsenkunnat vuorokaudet jaksot asiakkaat Asikkala Forssa Hattula Humppila Hämeenlinna Janakkala Jokioinen Juupajoki Kangasala Kuhmalahti Kylmäkoski Kärkölä Lahti Lempäälä Loppi Mänttä-Vilppula Nastola Orivesi Padasjoki Pirkkala Pälkäne Ruovesi Tammela Tampere Valkeakoski Vesilahti Ypäjä Jäsenkunnat yhteensä

11 Muut kunnat vuorokaudet jaksot asiakkaat Akaa Espoo Hollola Huittinen Hyvinkää Jämsä Järvenpää Kotka Loimaa Mäntsälä Nurmijärvi Orimattila Pori Raahe Sastamala Tuusula Urjala Vantaa Ylöjärvi Muut kunnat yhteensä Kaikki kunnat yhteensä: Kuntoutumisjaksot suurimmissa käyttäjäkunnissa (N 615) Tampere Lahti Vantaa Espoo muut kunnat Kuntoutumisjaksoja kertyi 615. Niistä pelkästään tamperelaisille, lahtelaisille, vantaalaisille ja espoolaisille yhteensä 403 eli 66 % kaikista.. 11

12 3.2. Asiakkaiden kokemat kuntoutumisen vaikutukset, kuntoutumisjaksot Asiakastietojen keruuta ja vaikutusten arviointia Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa on kehitetty jo useita vuosia. Tässä esitettävien toiminnan kuvauksien lähteenä ovat kaikilta asiakkailta säännöllisesti kerätyt tilannearviot eli ORS (Outcome Rating Scale), kuntoutuksen päättyessä kerätyt loppuarviot sekä kuntoutuksesta lähtijöiden ryhmästä säännöllisesti kerätyt tiedot. Keväällä 2010 päästiin ensimmäistä kertaa esittelemään luotettavaa arviointitietoa koko yhteisölle, sen asiakkaille ja henkilökunnalle järjestetyssä koulutustilaisuudessa. Kerätty tieto kertoo, että toiminta Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa on tuloksellista ja sillä on todistetusti paljon myönteisiä vaikutuksia asiakkaan kuntoutumiseen ja elämänhallintaan. Fyysinen terveys tullessa Fyysinen terveys lähtiessä 45,00 % 40,70 % 35,00 % 30,80 % 33,00 % 40,00 % 35,00 % 30,00 % 25,00 % 20,00 % 15,00 % 10,00 % 5,00 % 6,60 % 22,00 % 22,00 % 8,80 % 30,00 % 25,00 % 20,00 % 15,00 % 10,00 % 5,00 % 21,00 % 12,10 % 1,10 % 0,00 % 0,00 % hyvä melko hyvä keskitasoinen melko huono huono hyvä melko hyvä keskitasoinen melko huono huono Psyykkinen terveys tullessa Psyykkinen terveys lähtiessä 30,00 % 25,30 % 28,60 % 26,40 % 35,00 % 31,90 % 33,00 % 25,00 % 30,00 % 20,00 % 15,00 % 10,00 % 7,70 % 12,10 % 25,00 % 20,00 % 15,00 % 10,00 % 19,80 % 14,30 % 5,00 % 5,00 % 1,10 % 0,00 % 0,00 % hyvä melko hyvä keskitasoinen melko huono huono hyvä melko hyvä keskitasoinen melko huono huono Asiakkaan näkökulma vuorovaikutussuhteen toimivuuteen 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 64,20 % Hoitosuhde mahdollistaa keskustelun vaikeistakin asioista 25,30 % Hoitosuhde mahdollistaa keskustelun hoidon keskeisistä asioista 8,40 % Hoitosuhde mahdollistaa keskustelun käytännön asioista Hoitosuhde toimii vain osittain, keskustelua ajoittain ja rajatusti 2,10 % 0,00 % Hoitosuhde ei toimi ollenkaan, vihamielisyyttä, haluttomuutta puhua 12

13 Asiakkaiden ikä kuntoutumisjaksolla Keskeytyneet jaksot Asiakkaiden kuntoutumisjaksojen toteutumisia ja keskeytymisiä on seurattu vuodesta 2006 alkaen yhteisöittäin. Jokaista kuntoutumissuunnitelmasta poikennutta keskeytynyttä jaksoa arvioitiin. Arviointiin osallistuivat yhteisön työryhmä, usein asianomainen asiakas ja varsin usein koko yhteisö eli asiakkaat ja henkilökunta yhdessä. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen perussopimuksessa keskeisintä on päihteettömyyden turvaaminen ja turvallisen kuntoutumisilmapiirin säilyminen. Tärkeää on myös toipumisen ja kuntoutumisen eteneminen tavoitteiden mukaisesti. Vuoden aikana kuntoutusjakso keskeytyi henkilökunnan toimesta 40 kertaa (v kertaa), mikä on 24 % (19 %) kaikista keskeytymisistä. Asiakas itse keskeytti kuntoutumisjaksonsa 95 kertaa eli 57 % keskeytyksistä (v kertaa), sairaalaan siirtyi 17 (8) asiakasta ja 16 asiakasta ei palannut asiointivapaalta. Kaikista kuntoutusjaksoista keskeytyi vuoden 2009 aikana 168 (124) eli 27 % (19 %) kaikista kuntoutumisjaksoista. Kuntoutumisjaksoja kertyi kaikkiaan 615 kpl.. 4. KUNTAYHTYMÄN KEHITTÄMISHANKKEET 13

14 4.1. Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö aloitti toimintansa maan ensimmäisenä STM:n rahoittamana päihdetyön kehittämisyksikkönä sosiaalialan kehittämisyksikköverkostossa v Kehittämisyksikön rahoitus liittyi valtakunnalliseen sosiaalialan kehittämishankkeeseen. Kehittämisyksikön perustehtävänä oli kehittää ja tukea alueen päihdetyötä asiakaslähtöiseksi ja käytännön tarpeista lähteväksi. Kehittämisteemat: 1. Kuntien päihdetyön, hoitojatkumojen ja peruspalveluiden päihdeosaamisen tukeminen 2. Päihdetyön erityisosaamisen, tutkimuksen ja opetuksen kehittäminen 3. Ehkäisevän päihdetyön verkostoitumisen ja kehittymisen tukeminen 4. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen osaamisen kehittäminen Toimintakautensa aikana kehittämisyksikkö koordinoi useita kehittämisprosesseja kuntayhtymän toiminta-alueella ja Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa. Kehittämisyksikkö on toimintansa aikana luonut laajan yhteistyöverkoston kuntayhtymän alueen toimijoihin ja valtakunnallisiin toimijoihin. Kehittämisyksikkö on myös kutsuttu Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen päihdetyön aluekehittäjäverkostoon. Lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriö nimitti kehittämisyksikön edustajan sosiaalialan ammattihenkilöiden foorumiin, jonka tehtävänä on tuottaa kehittämisehdotuksia laajasti koko sosiaalialalle 2011 vuoden loppuun saakka. Kehittämishankkeissa noudatettiin kehittämisyksikön perusajatusta paikallisten toimijoiden osaamisen arvostamisesta. Kehittämisyksikön toiminta perustuu edelleenkin paikallisten toimijoiden aktiiviseen toimintaan, sidosryhmien kanssa tehtävään yhteistyöhön ja kehittämisyksikön koordinaatioon näissä hankkeissa. Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö hankkeena päättyi kuluneen vuoden lokakuussa. Kehittämisyksikön toiminta kuitenkin jatkuu omana osahankkeena osana Välittäjä 2009 hankkeen kokonaisuutta, joka päättyy vuonna Kehittämisyksikön toiminnasta syntyi useita hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja joiden toiminta jatkuu hankkeen jo päätyttyä. Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa jatkuu kehittämisryhmän toiminta, systemaattinen asiakaspalautteen kerääminen ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointityö. Lisäksi teknologian hyödyntämiseen liittyvät toiminnot mm. videoneuvottelujen käyttö yhteistyöpalavereissa ja asiakastyössä ovat jääneet käytäntöön ja löytävät jatkuvasti uusia käyttötapoja. Kuntoutumiskeskuksen toimintamallia uudistettiin rakenteellisesti ja laaja uudistus on osoittautunut toimivaksi käytännöksi. Lisäksi Mainiemessä jatkuu alkuun saatettu työ asiakaslähtöisyyden ja kuntoutuksen dokumentaation kehittäminen osana kuntoutustoimintaa. Tampereella toteutettu jalkautuvan päihdetyön kokeilu on laajentunut ja jatkuu yhä. Lammin lähipalvelumallin toiminta ja kehittäminen jatkuu Lammilla ja on levinnyt Sininauhaliiton kautta myös muualle maahan. Päijät-Hämeessä päihdeosaajaverkosto jatkaa toimintaansa ja palveluiden kehittämistä yhä hankeen päätyttyä. Myös päihdekuntoutujan käsikirjan verkkoversio on jäänyt elämään hankkeen jälkeen. Forssassa jatkuu yhä arvioinnin kehittäminen osana hoitotyötä Välittäjä 2009 hanke 14

15 Välittäjä hanke on Väli-Suomen alueella vuosina toteutettava mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke osana valtakunnallista Kaste-ohjelmaa. Hankkeessa ovat mukana Vaasan sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen kaupunki ja Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä. Nämä toimijat muodostavat neljä osahanketta Välittäjä hankekokonaisuuteen, jossa työskentelee kolmisenkymmentä työntekijää. Hankkeen toimintatapa poikkeaa perinteisestä hanketyöskentelystä usealla tavalla hankesuunnitelmasta alkaen. Kehittämistoiminta määräytyy hankkeen toiminta-aikana ilmenevien paikallisten ja ajankohtaisten tarpeiden perusteella. Kehittämistoimintaa ohjaavat myös Kaste-ohjelma ja Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman tavoitteet. Hankkeessa hyödynnämme aiemmin hyviksi koettuja tapoja ja keinoja tehdä työtä, mutta kehitetään myös uusia toimintamalleja, hanketyön osaamista ja tehokkuutta. Välittäjä 2009 hankkeen tavoitteet: 1. Peruspalveluiden varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamallien ja palvelurakenteiden kehittäminen ja jalkauttaminen 2. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen 3. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja juurruttaminen 4. Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen 5. Saumattomat palveluketjut peruspalveluista erityispalveluihin 6. Alueellisten mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmien laatiminen 4.3. Päihdetyön kirjaaminen, Tikesos-hanke Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö sai syksyllä 2008 mielenkiintoisen haasteen. Suunnittelija Helena Heinosen tehtäväksi tuli määritellä päihdetyöhön kuuluvat tietotarpeet ja suositukset yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Vuonna 2005 käynnistyneen Sosiaalialan tietoteknologiahankkeen (Tikesos) tavoitteena on yhtenäistää sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä käytettävät minimitietosisällöt ja rakenteet. Hankkeen rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö. Tavoitteena oli luoda kansallinen suositus päihdetyössä tehtävästä kirjaamisesta. Raportti valmistui kesällä ja se hyväksyttiin STM:ssä alkusyksystä Raportissa kuvataan ja määritellään tietotarpeet, joita käytetään sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmässä päihteitä haitallisella tavalla käyttävän asiakkaan osalta. Raportti on julkaistu www-tikesos.fi sivulla sekä painettuna julkaisuna THL:n julkaisusarjassa, Selvitys palvelukohtaisista asiakastiedoista vammaisten, ikäihmisten ja päihteiden ongelmakäyttäjien sosiaalipalveluissa (Raportti 8/2010). 15

16 5. KUNTAYHTYMÄN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET 5.1 Jäsenkunnat Kuntayhtymään kuului kertomusvuonna 30 jäsenkuntaa. Jäsenkunnat ja niiden omistamien osuuksien määrät: Asikkala (22) Forssa (22) Hattula (17) Hausjärvi (29) Humppila (10) Hämeenkoski (7) Hämeenlinna (149) Janakkala (20) Jokioinen (11) Juupajoki (9) Kangasala (33) Kuhmalahti (6) Kylmäkoski (5) Kärkölä (11) Lahti (150) Lempäälä (22) Loppi (21) Mänttä-Vilppula (40) Nastola (14) Orivesi (17) Padasjoki (14) Pirkkala (10) Pälkäne (16) Riihimäki (70) Ruovesi (14) Tammela (17) Tampere (431) Valkeakoski (51) Vesilahti (15) Ypäjä (10) Yhteensä jäsenkuntien omistuksessa on osuutta. Jäsenkuntien yhteenlaskettu asukasluku on n Jäsenkunnat sijaitsevat Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä. 5.2 Yhtymävaltuusto Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto, johon kunkin jäsenkunnan valtuusto valitsee yhden varsinaisen jäsenen ja yhden varajäsenen. Valtuustokausi on v Valtuustokauden ensimmäisessä kokouksessa yhtymävaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Mauri Poussa Tampereelta, I varapuheenjohtajaksi Tommi Räty Riihimäeltä ja II varapuheenjohtajaksi Sirpa Rauhala Tammelasta. Yhtymävaltuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. 16

17 Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet Nro Jäsenkunta Osuuksia Jäsen Henkilökohtainen ja ääniä varajäsen 1 Asikkala 22 Mika Vartiainen Irmeli Lehtioksa 2 Forssa 22 Antti Paunila Seppo Ruuska 3 Hattula 17 Jari Pelkonen Peter Petro 4 Hausjärvi 29 Soile Roivas Juha Paaso 5 Humppila 10 Katja Ojala Reijo Syrjälä 6 Hämeenkoski 7 Martti Korteniemi Risto Kuoppa 7 Hämeenlinna 149 Marja-Leena Lehtinen Kimmo Koskentausta 8 Janakkala 20 Helena Puistola Asta Lehtiö 9 Jokioinen 11 Marja Wide n Niina Sakkinen 10 Juupajoki 9 Kirsi Mäkinen Pirjo Sahra 11 Kangasala 33 Jorma Jussila Juha Mansikka-aho 12 Kuhmalahti 6 Tiina Mattila Arja Marttala 13 Kylmäkoski 5 Aarre Numminen Seija Korte 14 Kärkölä 11 Leif Ingström Raimo Suni 15 Lahti 150 Antti Holopainen Timo Räihä 16 Lempäälä 22 Tuula Linnusmäki Tiina Kanninen 17 Loppi 21 Anniina Nummelin Jaana Karmala-Vanamo Mänttä- 18 Vilppula 40 Eero Pirttijärvi Kauko Koivisto 19 Nastola 14 Ari Kangasharju Ahti Vappula 20 Orivesi 17 Irma Koskela Mika Karsikas 21 Padasjoki 14 Miia Vilja Alexandra Kulmalahti 22 Pirkkala 10 Päivi Ahtiala Krista Kailahti 23 Pälkäne 16 Saara Huotari Elina Lintunen 24 Riihimäki 70 Tommi Räty Liisa Miettinen 25 Ruovesi 14 Terhi Lahtinen Reijo Kärkelä 26 Tammela 17 Sirpa Rauhala Anne Ylitalo 27 Tampere 431 Mauri Poussa Petri Tuhkanen 28 Valkeakoski 51 Timo Lahtinen Mirja Salminen 29 Vesilahti 15 Lea Karlsson Risto Aaltonen 30 Ypäjä 10 Vesa Oja Olavi Rassi Yhteensä Yhteensä 30 jäsenkuntaa. 17

18 5.3 Yhtymähallitus Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä muista kuntalaissa, perussopimuksessa sekä muissa säännöissä sille määrätyistä tehtävistä. Perussopimuksen mukaisesti yhtymähallitus valitaan kunnallisvaalikaudeksi. Yhtymähallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Alkuvuoden toimi vielä yhtymähallitus kaudelta : Jäsen ja henkilökohtainen varajäsen Erkki Valta, Hausjärvi, pjreima Numminen Lammi Leena Lehtimäki, Hämeenlinna, vpj, Jaana Jokivalo, Hämeenlinna Jorma Lehtisaari, Tampere, Jussi Santala, Valkeakoski Sanna Mäkinen, Lahti, Veli Kukkonen, Lammi Outi Poutiainen, Nastola, Hanna Tommola, Nastola Reijo Toivonen, Hattula, Irma Heikkinen, Orivesi Päivi Veikkola, Lammi, Ansa Mikkola, Forssa Yhtymävaltuusto valitsi ensimmäisessä kokouksessaan yhtymähallituksen kaudelle Jäsen ja henkilökohtainen varajäsen Erja Hirviniemi, Riihimäki, Irma Koskela, Orivesi Pekka Järvinen, Valkeakoski, Mika Einiö Hämeenlinna Johanna Karrimaa, Hämeenlinna, Jari Nurmi, Hämeenlinna Larissa Mouhu, Nastola, Sari Hahl, Nastola Antti Mäkinen, Hämeenlinna, Kari Kauti, Forssa Sanna Mäkinen, Lahti, Tarleena Patrakka, Lahti Erkki Valta, Hausjärvi, Kimmo Laiho, Hämeenlinna Yhtymähallituksen puheenjohtajaksi määrättiin Erkki Valta ja varapuheenjohtajaksi Pekka Järvinen 5.4 Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuusto valitsi tarkastuslautakunnan toimikaudeksi : Jäsen ja henkilökohtainen varajäsen Marja-Leena Lehtinen, Hml, Katja Ojala, Humppila Anniina Nummelin, Loppi, Marja Widén, Jokioinen Kimmo Koskentausta, Hämeenlinna, Peter Petro, Hattula Puheenjohtajana toimii vuosina 2009 ja 2010 Marja-Leena Lehtinen ja varapuheenjohtajana Kimmo Koskentausta. JHTT-yhteisönä toimii Oy Audiator Ab ja vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT Jorma Kesä. 18

19 6. KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ 6.1 Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunta Täytettyinä olleet virat ja toimet vuoden päättyessä Vakituiset Johtaja Apulaisjohtaja Sairaanhoitaja Vastaava sairaanhoitaja Lääkäri, osa-aikainen ½ ½ ½ ½ ½ Vastaava ohjaaja Ohjaaja Lastenhoitaja Kuntoutusohjaaja Toimistosihteeri Laitosmies Yövalvoja Keittäjä Vakituiset yhteensä 28,5 30,5 30,5 32,5 33,5 Määräaikaiset Oppisopimusopiskelija (2) (3) Ohjaaja Kaikki yhteensä 33,5 35,5 35,5 37,5 39,5 Hankejohtaja, Välittäjä Projektipäällikkö, Välittäjä-Häme Suunnittelija, Välittäjä-Häme 4 Pisin virka- tai työsuhde oli kestänyt 31 vuotta. Työsuhteessa oli vuoden aikana 52 eri henkilöä. Poissaolopäivät työpäivinä ja henkilömäärä (suluissa v luvut) - työtapaturmat 81/1 - palkattomat 47/5 (17) - opintovapaat 119/5 (158) - hoitovapaat, palkattomat 32/2, (16) - vuosilomat 968/39 (1 392) - säästövapaat 24/4 - äitiyslomat 154/2 (31) - vanhempainvapaat 253/2 - isyyslomat 47/2 (20) - tilapäinen hoitovapaa 12/4 - kuntoutus sairauslomat 575/38 (774) 19

20 6.2 Työnohjaukset Koko työyhteisön työnohjaajana toimi Reetta Kekkonen. Perhekeskus Mainingin työryhmän työnohjaajana toimi Tomi Mäkelä. Sisäistä työnohjausta ja konsultaatiota työryhmillä ja työntekijöillä oli mahdollisuus saada tarpeen mukaan. 6.3 Henkilökunnan koulutukset 6.4 Opiskelijat Yhteisöhoidon kaksivuotisen koulutuksen päättivät ohjaaja Silja Koivisto ja laitosmies John Wahlsten. Saman koulutuksen aloittivat kuntoutusohjaaja Sirpa Rinta-Jaskari, ohjaaja Tomi Pietiläinen ja keittäjä Raimo Huttunen. Erityistason perheterapiakoulutuksen päätti sairaanhoitaja Irma Honkanen-Lilja. Ohjaaja Minna Hellqvist valmistuu sairaanhoitajaksi (AMK) alkuvuodesta 2010 ja ohjaaja Tiia Koskinen aloitti sairaanhoitajan opinnot syksyllä Oppisopimusopiskelua jatkaa lastenhoitaja Milla Söyring tähtäimessään lähihoitajan tutkinto keväällä Lähihoitajan tutkintoon tähtää myös oppisopimusopiskelulla ohjaaja Anri Reimasaari, joka aloitti opiskelun syksyllä. Ohjaaja Satu Malon aiemmat opinnot psykiatrisesta hoitotyöstä ovat muutettu lähihoitajaopiskeluksi oppisopimuksen turvin. Yhteisötyönohjaajakoulutuksen päättivät ohjaajat Heli Soisalo ja Joni Hinkkala. Laitosmies John Wahlsten jatkaa oppisopimusopiskelun turvin kiinteistöhoidon erikoisammattimieheksi. Henkilökunta on aktiivisesti osallistunut useisiin lyhytkursseihin, täydennyskoulutuksiin ja neuvottelupäiviin. Syksyllä alkoi asiakastyötä tekeville ohjaajille ja sairaanhoitajille verkostotyön koulutus. Koulutus jatkuu vielä kevään v Kouluttajana toimii Jukka Riikonen. Lähiseudun oppilaitosten kanssa on tehty sopimus opiskelijoiden ohjaamisesta. Kiinteintä on ollut yhteistyö Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Opiskelijoiden ohjausta on tehostettu Harke-hankkeen avulla. Opiskelijoiden ohjausta on kehitetty vuoden aikana minimentorointikoulutuksella. 6.5 Kuntayhtymän edustus hankkeissa ja työryhmissä Päihdekuntoutuksen keskusliitto ry:n hallituksessa puheenjohtajana toimi yhtymähallituksen puheenjohtaja Erkki Valta ja jäsenenä Sanna Mäkinen. Päihdehuollon johtaja Reijo Malila toimii Päihdekuntoutuksen keskusliiton toiminnanjohtajana oman toimensa ohella. Päihdetyön valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä (PÄIVYT) Päihdekuntoutuksen keskusliiton edustajana toimii johtaja Reijo Malila. Lisäksi johtaja Reijo Malila on mukana Sosiaalialan kehittämishankkeen Kanta-Hämeen jaostossa sekä päihdetyön substanssiryhmässä. Etelä-Suomen lääninhallitus nimesi johtaja Malilan Hämeen kuntoutuksen yhteistyöryhmään. Yhtymähallituksen puheenjohtaja Erkki Valta oli Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikön ohjausryhmän jäsen ja johtaja Malila sen puheenjohtaja. 20

21 7. ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ Keskeisiä riskejä kuntayhtymän toiminnan kannalta ovat toiminnalliset riskit, rahoitusriskit ja vahinkoriskit. Lisäksi saattaa ilmetä muita epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Toiminnalliset riskit Kuntayhtymän perustehtävästä johtuen henkilökunnan saatavuus ja osaaminen ovat keskeinen riski. Kuntoutumiskeskuksen sijaintipaikkakunnan, Lammin ja sen lähiseutujen vetovoima asuinpaikkana on tärkeää, mikäli työmatkakustannukset kasvavat voimakkaasti. Työvoiman saanti ja pysyvyys riippuu jatkossa kuntayhtymän työpaikkojen vetovoimaisuudesta alueellamme ja kuntayhtymän kyvyistä pitää huolta työvoimastaan ja sen ammattitaidosta. Kuntayhtymän asema palvelujen järjestäjänä ja kehittäjänä riippuu suuresti mm. Parashankkeen etenemisestä ja Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (Mieli 2009) konkretisoinnista. Vuoden 2009 alussa saatiin tieto Välittäjä 2009-hankkeen rahoituksesta. Laaja-alainen mielenterveys- ja päihdehanke antaa mahdollisuuksia ja näkyvyyttä kuntayhtymän toiminnan kehittämiselle. Kuntayhtymä koordinoi Väli-Suomessa toimivan hankkeen päihdetyön osiota. Kuntayhtymän tietojärjestelmät on suojattu riittävästi. Rahoitusriskit Kuntayhtymällä ei yleensä ole lainoja eikä sijoitustoimintaa. Likviditeetti on kiinni siitä, kuinka kunnat käyttävät kuntayhtymän palveluja. Muihin kuin palvelumaksutuloihin ei juuri ole mahdollisuuksia. Keskeisenä selviytymiskeinona on palvelujen ajan tasalla pitäminen ja toiminnan vaikuttavuuden osoittaminen. Kunnat haluavat ylläpitää hyvää ja kehittyvää toimintaa. Vahinkoriskit Suurimmat vahinkoriskit kohdistuvat kuntayhtymän omistamiin kiinteistöihin. Kun kiinteistöistä huolehditaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti, riski pysyy siedettävänä. Kiinteistökustannusten nopea kasvu on todennäköinen riski. Tästäkin syystä käyttöasteen on syytä pysyä korkeana. Kuntayhtymän kiinteistöt ja muu omaisuus on vakuutettu riittävästi, myös toiminnan keskeytymisen varalta. Majoitustilojen paloilmoitusjärjestelmät ovat ajan tasalla. Laitosalueella on lisäksi henkilökuntaa ympäri vuorokauden. Kuntoutuksen aikana asiakkailla on tapaturmavakuutus. Henkilökunnalla on normaali tapaturmavakuutus. Työterveyshuolto on järjestetty asiallisesti. Kuntayhtymän pelastussuunnitelma on ajan tasalla, samoin työsuojelun toimintaohjelma. 8. SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntayhtymän toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. 21

22 Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa yhtymähallitus. Lisäksi viran- ja toimenhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kuntayhtymän varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Johtajalle delegoitua päätösvaltaa seuraa yhtymähallitus ja käyttää tarvittaessa ottooikeutta. Päätöksistä voi pyytää oikaisua ja valittaa. Kuntoutusasiakkaat voivat niin ikään käyttää lain määrittämiä valitusteitä ja kääntyä. valtakunnallisen päihdeasiamiehen tai kuntansa sosiaali- ja terveysasiamiesten puoleen. Tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessa annettava lausunto siitä, onko sisäinen valvonta kuntayhtymässä asianmukaisesti järjestetty. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta esitetään toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisvertailussa. 9. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Käyttötalousosan toteutumisvertailun rakenne Kuntalaissa on säädetty talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisesta. Talousarvion toteutumisvertailussa seurataan sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista määrärahojen ja talousarvion seurannan lisäksi. Yhtymävaltuusto on hyväksynyt kuntayhtymän toimintaa koskevat määrälliset ja taloudelliset tavoitteet. Keskeisin määrällinen tavoite, kuntoutusvuorokausien määrä ylitettiin 444 vuorokaudella eli 3,3 %:lla. Yhtymävaltuuston asettama tavoite oli vuorokautta, toteutuma oli vuorokautta. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä määrärahojen ja talousarvion toteutumisvertailu Toteutumisvertailussa esitetään yhtymävaltuuston hyväksymän talousarvion toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen. Talousarviovalvonta kohdistuu tavoitteiden toteutumiseen. Tilinpäätös osoitti ylijäämää ,37. Toimintatulot kattoivat toimintakulut. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Talousarvion laatimisen yhteydessä arvioidaan kertyvien hoitopäivien määrä. Arvio tehdään aikaisempien vuosien toteuman perusteella. Hoitopäivien hinta on kiinteä. Sitä voidaan tilivuoden aikana muuttaa vain yhtymävaltuuston päätöksellä, mikäli taloudellinen tilanne sitä edellyttää. Kuntoutusvuorokaudet, asiakasmäärät ja käyttömenot Hoitopäiviä Asiakkaita Käyttömenot (1 000 )

23 Seuraavalla sivulla on kuntayhtymän tilinpäätökseen liittyvä tuloslaskelma. Tuloslaskelman termejä: Poisto on rakennusten, koneiden ja laitteiden kulumisen ja vanhenemisen huomioon ottamista. Poisto merkitään kuluksi ja siirretään käyttöpääomaan. Vuosikate kertoo, kuinka paljon kuntayhtymän tuloista jää kulujen jälkeen käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Sen olisi syytä olla vähintään yhtä iso kuin poistojen määrä. Tilikauden tulos saadaan vähentämällä poistot vuosikatteesta. 23

24 10. TILINPÄÄTÖS LIITTEINEEN Tuloslaskelma Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tase Rahoituslaskelma Oman pääoman muutokset Kunnan peruspääoman osuus Toimintatuotot Satunnaiset tuotot, maa-alueiden myyntivoitot Allekirjoituslehti 24

25 KÄYTTÖTALOUDEN TULOSLASKELMA 2009 TA2009 poikkeama Tot % Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustulot ja -kulut Korkotulot Muut rahoitustulot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

26 TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,19 Maksutuotot , ,37 Tuet ja avustukset , ,45 Muut toimintatuotot , , , ,49 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,78 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,03 Muut henkilösivukulut , , , ,87 Palvelujen ostot , ,67 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,97 Avustukset , ,30 Muut toimintakulut , , , ,50 Toimintakate , ,01 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 6 670,49 0,00 Muut rahoitustuotot 136, ,35 Korkokulut -591, ,60 Muut rahoituskulut -104, , , ,28 Vuosikate , ,29 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,80 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot ,37 Tilikauden tulos , ,28 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ , ,28 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 105,40 97,50 Vuosikate/Poistot, % 116,80-64,30 26

27 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0, ,41 0, ,41 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,30 Rakennukset , ,35 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,70 Koneet ja kalusto , ,35 Sijoitukset , ,70 Osakkeet ja osuudet 1 177, , , ,32 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,43 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,11 Muut saamiset , ,32 Siirtosaamiset , , ,43 Rahat ja pankkisaamiset , ,78 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,21 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,64 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä , ,09 Tilikauden ylijäämä , ,90 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,28 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen , ,27 Ostovelat , ,16 Muut velat , ,23 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ Siirtovelat , ,98 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , , ,64 27

28 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 84,6 88,1 Lainakanta , ,9 12,1 0,0 0,0 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,29 Satunnaiset erät ,37 Tulorahoituksen korjauserät , , ,29 Investointien rahavirta Investointimenot , ,32 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , ,28 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,99 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset ,08 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Saamisten muutos , ,25 Korottomien velkojen muutos , ,20 Rahoituksen rahavirta , ,45 Rahavarojen muutos , ,54 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,78 Rahavarat , , , ,54 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 660,00-15,13 Pääomamenojen tulorahoitus, % 660,00-7,78 Lainanhoitokate 133,00-0,13 Kassan riittävyys, pv

29 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET PERUSPÄÄOMA , ,09 Oman pääoman muutokset tilikaudella ,08 PERUSPÄÄOMA , ,09 EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLIJÄÄMÄ , ,90 EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLIJÄÄMÄ , ,90 TILIKAUDEN ALI/YLIJÄÄMÄ , ,28 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,27 KUNNAN PERUSPÄÄOMAN OSUUDET KUNTA Osuudet Peruspääoma Prosent. Asikkala ,49 1,742 Forssa ,49 1,742 Hattula ,38 1,346 Hausjärvi ,64 2,296 Humppila ,22 0,792 Hämeenkoski ,16 0,554 Hämeenlinna ,30 11,797 Janakkala ,44 1,584 Jokioinen ,24 0,871 Juupajoki ,20 0,713 Kangasala ,73 2,613 Kuhmalahti ,13 0,475 Kylmäkoski ,11 0,396 Kärkölä ,24 0,871 Lahti ,33 11,876 Lempäälä ,49 1,742 Loppi ,47 1,663 Mänttä-Vilppula ,89 3,167 Nastola ,31 1,108 Orivesi (Längelmäki) ,38 1,346 Padasjoki ,31 1,108 Pirkkala ,22 0,792 Pälkäne (Luopioinen) ,35 1,267 Riihimäki ,55 5,542 Ruovesi ,31 1,108 Tammela ,38 1,346 Tampere ,56 34,125 Valkeakoski ,13 4,038 Vesilahti ,33 1,188 Ypäjä ,22 0,792 YHTEENSÄ ,01 100,00 Eronneet: Akaa Kouvola (Anjalankoski) Kouvola (Elimäki) ,01

30 Yhdistyneet: Hämeenlinna 85 + Hauho 16 + Kalvola 10 + Lammi 18 + Renko 10 + Tuulos 10 = 149 Mänttä 15 + Vilppula 25 = 40 HÄMEEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TILINPÄÄTÖS 2009 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Vuosi 2009 Vuosi Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotulot 7 0 Muut rahoitustuotot 4 Korkokulut Muut rahoituskulut -4 Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Satunnaiset erät 838 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 105,40 % 97,50 % Vuosikate/Poistot, % 116,80 % -64,30 % 30