ESIPUHE. Johanna Kujala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESIPUHE. Johanna Kujala"

Transkriptio

1

2 ESIPUHE Johanna Kujala Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä Opiskelukyvyn edistämisen suositukset yliopistoille Opiskelukykyä edistävä Kyky-hanke on Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL ry) koordinoima, opetusministeriön rahoittama ja Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston tukema hanke Hankkeen ohjausryhmän jäsenet: Matti Uusitupa, Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston puheenjohtaja Liisa Savunen, Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston pääsihteeri Hanna Manner, Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston apulaispääsihteeri Kristina Kunttu, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön yhteisöterveyden ylilääkäri Kati Kettunen, Helsingin yliopiston palvelujohtaja, opetus- ja opintopalvelut Lea Pelto, Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijapalvelupäällikkö Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liiton projektisuunnittelija Juhana Harju, Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittinen sihteeri Jaana Olsson, Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen Taitto: Jesse Kelomäki Kansi ja kuvitus: Kristiina Janhunen Painopaikka: Art-print, Helsinki Helsinki 2009 Opiskelukyky on myöhemmän työkyvyn kivijalka. Hyvät opiskelutaidot, opiskelukunto ja motivaatio nopeuttavat opiskelua ja parantavat oppimistuloksia. Työpaikoille valmistuu ripeästi hyvillä työelämävalmiuksilla ja kestävällä työkyvyllä varustettuja tekijöitä. Yliopistojen tärkein tehtävä ei ole kuitenkaan työmarkkinoiden palvelu. Ne ovat akateemisia yhteisöjä, joissa tehdään vaativaa tutkimustyötä tai harjoitetaan taiteellista toimintaa. Näihin myös niiden antama opetus pohjautuu. Yliopistot ovat tuhansien ihmisten työpaikkoja, ja opiskelijat viettävät useita aktiivisimpia vuosiaan yliopistoissa opintoihin uppoutuen. Ei ole samantekevää minkälainen ilmapiiri yliopistossa vallitsee. Arvostetaanko jokaisen yksilöllisiä tulevaisuuden toiveita, annetaanko tukea tarvittaessa ja varmistetaanko, ettei ketään sysätä syrjään? Opiskelu on kovaa työtä, mutta sen lisäksi parhaimmillaan todella antoisaa puuhaa. Ilo ja hauskuus voivat kuitenkin hyvin vain luottamuksen vallitessa, kun jokainen tietää velvollisuutensa ja oikeutensa. Hyvät tukipalvelut, tehokas perehdyttäminen talon tapoihin, kehittyneet opiskelutaidot ja keskustelevat opetusmetodit ovat opiskelun ilon parhaat takaajat. Opiskelukyvyn edistäminen vaatii panostuksia myös opiskelijoilta. Hetkittäin opinnoissa voi korostua kova puurtaminen, ei oppimisen riemu. Mutta opiskelijan tulee tuntea vastuunsa ja olla sinnikäs. Opiskelijat ovat osa yliopistoyhteisöä ja hyvässä yliopistoyhteisössä myös opiskelun tulokset näkyvät. Opiskelukykyä edistävässä Kyky-hankkeessa on selvitetty yliopistoyhteisöjen hyviä toimintatapoja. Keskeinen kysymys on ollut mitä yliopistoyhteisö voi itse tehdä? Työskentelyssä on keskitytty huomioimaan yliopistojen moninaisuus ja opintoalojen erilaiset tarpeet. Samalla on saatu huomata, miten hämmästyttävän samanlaisia haasteita esiintyy päällisin puolin erilaisilta vaikuttavilla aloilla. Hyvien käytäntöjen levittäminen ja tunnetuksi tekeminen sekä toisilta aloilta oppiminen ovat luonteva tapa kehittyä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vuoropuhelu edistyy koko ajan. Hankkeen tulokset ovat eräs mahdollisuus yhteistyön tiivistämiseen. Kyky-hanke on ollut Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston yhteinen hanke, jonka työskentelyssä ovat keskeisessä roolissa olleet Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö ja yliopistojen asiantuntijat. Töitä on tehty tosissaan tästä suuri kiitos! Hankkeen on mahdollistanut opetusministeriön erillisrahoitus, josta painava kiitos. Kiitokset matkaavat myös yliopistoihin ja ylioppilaskuntiin: hyviä käytäntöjä kartoittaneeseen kyselyyn vastattiin voimia säästämättä. Suuret kiitokset kuuluvat myös projektisuunnittelija Johanna Kujalalle, joka toimi hankkeen toteuttajana. Yhteistyöllä ja yhdessä rakennamme entistä parempia yliopistoja, joissa on ilo opiskella, opettaa ja tutkia. Jussi Rauvola, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry:n puheenjohtaja Matti Uusitupa, Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston puheenjohtaja

3 TIIVISTELMÄ SISÄLLYS Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä -raportti on tarkoitettu opiskelukyvyn edistämisen oppaaksi kaikille yliopistoille. Raportissa esitellään opiskelukykysuositukset ja opiskelukykykäytännöt, joihin on koottu kyselyillä selvitettyjä opiskelukykyä edistäviä hyviä käytäntöjä. Lisäksi avataan ja konkretisoidaan opiskelukyvyn käsitettä, opiskelukykymallia ja yliopistoyhteisöjen mahdollisuuksia opiskelukyvyn tukemiseksi. Raportti on tuotettu hankkeessa, jonka on toteuttanut Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL ry), rahoittanut opetusministeriö ja tukenut Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto. Hankkeen tavoitteena on yliopistoopiskelijoiden opiskelukyvyn, opintojen etenemisen ja sujuvuuden tukeminen, opiskeluongelmien ennaltaehkäisy sekä opiskeluongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Hyvä opiskelukyky rakentaa myös tulevaa työkykyä tarjoamalla opiskelijoilla esimerkiksi hyvät työelämävalmiudet, osaamista työkykynsä ja jaksamisensa ylläpitämiseksi sekä ymmärrystä työyhteisön ja hyvinvoinnin merkityksestä. Hankkeen keskeiset tuotokset ovat opiskelukykykäytännöt ja opiskelukykysuositukset. Opiskelukykykäytäntöihin on kerätty kyselyillä yliopistoista opiskelukykyä edistäviä hyviä käytäntöjä ja se löytyy SYL:n internetsivulta (www.syl.fi). Suositukset on laadittu käytäntöjä ja yliopistoyhteisöjen opiskelukyvyn edistämisen mahdollisuuksia hyödyntäen. Mahdollisuudet ovat rajattu hankkeen näkökulman mukaisesti. Suositukset kattavat keskeiset opiskelukykyyn vaikuttavat tekijät, joita ovat opiskelumotivaatio, ohjaus ja tuki, yhteisöllisyys, opiskelun esteettömyys sekä opiskelutaidot, opiskelukunto ja työelämävalmiudet. Suositusten tarkoituksena on aktivoida yliopistoyhteisöjä pohtimaan toimintaansa opiskelukyvyn tukemisen näkökulmasta sekä tarjota heille ohjeita ja esimerkkejä opiskelukyvyn edistämiseksi. 1 JOHDANTO 2 Opiskelukykyä edistävä Kyky-hanke 3 Opiskelukyky ja opiskelukykymalli 4 Opiskelukyvyn edistämisen mahdollisuudet yliopistoyhteisöissä 5 Hankkeen tuotokset 5.1 Opiskelukykykäytännöt 5.2 Opiskelukykysuositukset LÄHTEET Opiskelukykysuositukset: 1. Opiskelukyvyn edistäminen on suunnitelmallista ja organisoitua koko yliopistossa ja sen kaikissa yhteisöissä. 2. Opiskelutaitojen ja opiskelukunnon edistäminen kuuluu opintoihin. 3. Opiskelu on esteetöntä ja opiskelijoiden erilaiset tarpeet huomioivaa. 4. Opiskelijoita arvostetaan, kannustetaan aktiivisuuteen ja heidän vaikutusmahdollisuuksiaan edistetään. 5. Tukea, ohjausta ja kannustusta annetaan koko opintopolun ajan. 6. Työelämävalmiuksien ja työelämään siirtymisen edistäminen kuuluu opintoihin. 7. Yhteisöllisyydellä edistetään koko yhteisön hyvinvointia - opiskelijoiden opiskelukykyä ja henkilöstön työkykyä.

4 1 JOHDANTO 2 OPISKELUKYKYÄ EDISTÄVÄ KYKY-HANKE Opiskelukyky on yhteydessä opintojen etenemiseen sekä opiskelijan ja opiskeluyhteisön hyvinvointiin. Se on myös opiskelijan työkykyä, jota yliopiston tulisi työnantajan roolissa tukea. Opiskelukyvyn näkeminen työkyvylle rinnasteisena on kohtalaisen nuorta ja pitkälti vielä vakiintumatonta sekä Suomessa että kansainvälisesti. Asiaa on viety eteenpäin esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS), Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) yhteisessä Kehrä-hankkeessa luvun alkupuolella. Kehrä-hanke pyrki esimerkiksi lisäämään opiskelukykyä edistävien toimijoiden yhteistyötä. Opiskelukyvyn tukemisen tarpeen voidaan nähdä lisääntyneen esimerkiksi opintoaikojen lyhentämisen, varhaisen työllistymisen ja työurien pidentämisen haasteiden myötä. Opiskelukyvyn edistäminen on yksi keino vastata näihin haasteisiin. Hyvä opiskelukyky antaa pohjan tulevalle työkyvylle ja työelämässä tarvittavalle osaamiselle. Hyvällä opiskelukyvyllä varustetuilla opiskelijoilla on esimerkiksi hyvät työelämävalmiudet, osaamista huolehtia työkyvystään ja jaksamisestaan sekä ymmärrystä työyhteisön ja hyvinvoinnin merkityksestä. Näin hyvä opiskelukyky kantaa hedelmää myös pitkälle valmistumisen jälkeen. Tämä raportti opastaa kaikkia yliopistoyhteisöjä opiskelukyvyn tukemiseen. Se hahmottaa opiskelukyvyn kokonaisuutta ja konkretisoi tukemisen mahdollisuuksia. Raportti tarjoaa yliopistoille opiskelukykysuositukset ja hyviä käytäntöjä. Raportti on tuotettu Suomen 6 ylioppilaskuntien liiton (SYL ry) koordinoimassa, opetusministeriön rahoittamassa ja Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston tukemassa opiskelukykyä edistävässä Kyky-hankkeessa. Raportin lisäksi hankkeen keskeinen tuotos on opiskelukykykäytännöt, johon on kerätty kyselyillä selvitettyjä opiskelukykyä edistäviä käytäntöjä yliopistoista. Ne löytyvät internet-sivulta Hanke toivoo, että hyvät käytännöt ja suositukset hyödyttävät mahdollisimman monia yliopistoyhteisöjä, kuten yliopiston johtoa, tiedekuntia ja opiskelijajärjestöjä. Tarkoituksena on, että jokainen yhteisö voi hyödyntää ja soveltaa suosituksia sekä käytäntöjä parhaaksi katsomallaan tavalla niitä poimien, muokaten ja täydentäen. On hyvä muistaa, että hyviä käytäntöjä ja opiskelukykyä edistävää toimintaa tehdään paljon laajemmin kuin tässä raportissa ja hankkeessa on mahdollista tuoda esiin. Esimerkiksi monet sidosryhmät tekevät erittäin tärkeää työtä, joka on tässä rajattu ulkopuolelle. Lisäksi vaikka hankkeen kohde on rajattu yliopistoihin, niin suositukset ja hyvät käytännöt ovat varmasti myös muiden koulutusalojen hyödynnettävissä. Opiskelukyvyn edistämisen laajuutta ei kannata pelästyä, vaan aloittaa jostakin. Parhaat tulokset saadaan pitkäjänteisellä työllä. Palkitsevaa on, kun vaikutukset alkavat näkyä yhteisössä esimerkiksi viihtyvyyden lisääntymisenä. Kiitollista on myös se, että myönteiset muutokset yleensä ruokkivat itseään ja lisäävät hyviä tuloksia entisestään. Opiskelukykyä edistävästä hankkeesta on käytetty lyhennettä Kyky-hanke. Hanke on Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL ry) koordinoima, opetusministeriön rahoittama ja Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston tukema vuoden 2009 kestävä hanke. Hankkeen toteutuksesta on vastannut projektisuunnittelija Johanna Kujala ja hanketta on ohjannut ohjausryhmä. Ohjausryhmän jäseninä on ollut rehtorien neuvoston, yliopistojen opiskelijapalveluiden, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) ja SYL:n edustajia. Hankkeen tavoitteena on ollut kartoittaa ja koota opiskelukykyä edistäviä hyviä käytäntöjä Suomen yliopistoista sekä laatia yliopistoille kansalliset opiskelukykyä edistävät suositukset. Suositukset ja käytännöt palvelevat kaikkia yliopistoyhteisöjä, kuten yliopiston johtoa, tuki- ja ohjauspalveluita, laitoksia ja opiskelijajärjestöjä. Hankkeessa on ollut yhteisöterveyden näkökulma ja toiminnassa on keskitytty erityisesti siihen, mitä yliopistot voivat tehdä opiskelukyvyn tukemiseksi. Hankkeen tavoitteena on yliopistoopiskelijoiden opiskelukyvyn, opintojen etenemisen ja sujuvuuden tukeminen, opiskeluongelmien ennaltaehkäisy sekä opiskeluongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Hanke on painottanut opiskelijoiden henkistä hyvinvointia ja sen kohteena ovat olleet kaikki yliopisto-opiskelijat ja koko opintopolku. Opintopolku on käsitetty yliopistoon hakemisesta jatko-opiskeluun ja alumnitoimintaan. Opiskelukyky on ymmärretty laajasti 2000-luvulla kehitetyn opiskelukykymallin mukaisesti (Sulander & Romppanen 2007; Kunttu 2009). Mallin mukaan opiskelukykyyn vaikuttavat neljä ulottuvuutta: opetus- ja ohjaustoiminta, opiskeluympäristö, opiskelutaidot sekä opiskelijan terveys ja voimavarat. Opiskelukykyä voidaan ylläpitää ja edistää vaikuttamalla näihin kaikkiin ulottuvuuksiin. Hankkeessa on tehty yhteistyötä yliopistojen, ylioppilaskuntien, YTHS:n, Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön (OTUS), Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton (SAMOK), opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:n sekä yliopistoopetuksen ja oppimisen kehittäjien Peda- Forum-verkoston kanssa. Hankkeesta on viestitty eri sähköpostilistojen kautta ja ohjausryhmän kokousmuistiot ovat olleet nähtävillä YTHS:n Kehrä-sivustolla. Hankkeen valmistelu käynnistettiin yhdessä rehtorien neuvoston kanssa vuonna 2008 ja varsinainen toiminta alkoi tammikuussa Alussa tehtiin projektisuunnitelma, luotiin yhteistyökontakteja ja avattiin opiskelukykymallin sisältöjä opintojen eri vaiheisiin ja tilanteisiin. Hyviä käytäntöjä kerättiin kyselyillä huhti-toukokuussa ylioppilaskunnista ja touko-kesäkuussa tiedekuntien opintoasianpäälliköiltä sekä opiskelijapalveluiden kansainvälisyys-, työelämä- sekä tuki- ja ohjauspalveluista. 7

5 Ylioppilaskuntakysely oli laaja sisältäen eri opintojen vaiheiden ja tilanteiden hyviä käytäntöjä opiskelukykymallin mukaisesti jäsenneltynä. Yliopistokysely oli jäsennetty eri tavoin ja siinä etsittiin sosiaalista tukea ja ohjausta, sosiaalista integroitumista sekä opiskelukykyä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä edistäviä käytäntöjä. Kummatkin kyselyt toteutettiin suomenja ruotsinkielisinä sekä Word- että Webropol -muodossa. Ylioppilaskuntia kehotettiin jakamaan vastaamista useammalle henkilölle. Yliopistokysely lähetettiin yksiköiden päälliköille, jotka tarpeen mukaan ohjasivat vastaamista eteenpäin. Osa yliopistoista toimitti vastauksensa kootusti. Taulukkoon 1. on merkitty vastanneet yliopistot ja ylioppilaskunnat. Kyselyissä opiskelukykyä edistäväksi hyväksi käytännöksi määriteltiin ohjeistus, toimintatapa tai periaate, joka on käytössä, kehitteillä tai ideointivaiheessa. Etsittävien käytäntöjen tuli tukea yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta, esteettömyyttä, moninaisuutta sekä opiskelijoiden aktiivisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Yliopistoyhteisön määriteltiin tarkoittavan esimerkiksi yliopiston keskushallintoa, tiedekuntaa, laitosta ja opiskelijajärjestöä. Lisäksi opiskelukyvyn määriteltiin sisältävän opiskelukykymallin mukaisesti opetus- ja ohjaustoiminnan, opiskeluympäristön, opiskelutaidot sekä opiskelijan terveyden ja voimavarat. Kyselyihin tuli paljon vastauksia ja hyviä käytäntöjä yhteensä Ylioppilaskuntien vastauksissa oli eniten vertaistutorointiin liittyviä käytäntöjä ja yliopistojen vastauksissa sosiaaliseen tukeen ja integraatioon liittyviä käytäntöjä. Useat vastaajat kokivat opiskelukyvyn edistämisen tärkeäksi ja näkivät tarvetta hyvien käytäntöjen jakamiselle. Osa vastaajista myös mainitsi kyselyyn vastaamisen olleen työlästä. Kyselyistä saadut hyvät käytännöt koottiin yhteen ja luokiteltiin opiskelukykymallin mukaisesti. Tämän jälkeen käytännöt luokiteltiin vielä aihepiireittäin opintojen vaiheiden (esim. opintojen aloittaminen) ja keskeisten sisältöjen (esim. yhteisöllisyys) mukaisesti. Päällekkäisiä käytäntöjä karsittiin ja käytännöt esitettiin suurelta osin vastaajien kirjoittamassa muodossa. Näin muodostuivat opiskelukykykäytännöt, jotka löytyvät SYL:n internetsivulta (www.syl.fi). Sieltä on mahdollista käydä lukemassa käytäntöjä haluamastaan aihepiiristä, kuten opintojen aloittamisesta. Opiskelukykykäytännöt on tarkoitettu kaikkien yliopistoyhteisöjen hyödynnettäviksi ja niiden tehtävänä on jakaa sekä levittää hyviksi todettuja käytäntöjä. Hankkeen toinen tuotos on opiskelukykysuositukset yliopistoille. Suositukset muodostettiin tunnistamalla ja hyödyntämällä kyselyiden hyviä käytäntöjä ja yliopistoyhteisöjen mahdollisuuksia keskeisten opiskelukykyyn vaikuttavien tekijöiden tukemiseksi. Näitä ovat opiskelumotivaatio, yhteisöllisyys, opiskelun ohjaus, tuki ja esteettömyys sekä opiskelutaidot, opiskelukunto eli fyysinen ja psyykkinen jaksaminen sekä työelämävalmiudet (Jauhiainen ym. 2009; Kurri 2006; Lounasmaa ym. 2004; Manninen & Luukannel 2002; Mannisenmäki & Valtari 2005; Niemelä 2007; Penttilä 2009; Sulander & Romppanen 2007). Suosituksia muokattiin ohjausryhmän, yliopistojen ja opiskelijajärjestöjen kommenttien pohjalta. Suositukset kuvataan tässä raportissa. Jokainen suositus sisältää sen kuvailun, vinkkejä suosituksen hyödyntämiseen sekä esimerkkejä sitä edistävistä hyvistä käytännöistä. Suositukset on tarkoitettu kaikkien yliopistoyhteisöjen hyödynnettäviksi ja niiden tehtävänä on hahmottaa ja konkretisoida opiskelukyvyn kokonaisuutta sekä antaa ohjeita ja esimerkkejä yliopistoille opiskelukyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Suositukset ja opiskelukykykäytännöt julkistettiin Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä! -seminaarissa Seminaari ja raportti palvelevat suositusten ja hyvien käytäntöjen käyttöönottoa. Taulukko 1. Kyselyyn vastanneet yliopistot ja ylioppilaskunnat 1 Helsingin kauppakorkeakoulu ja ylioppilaskunta 2 Helsingin yliopisto ja ylioppilaskunta 3 Sibelius-Akatemia ja ylioppilaskunta 4 Svenska Handelshögskolan studentkår 5 Teknillinen korkeakoulu ja ylioppilaskunta 6 Taideteollinen korkeakoulu 7 Joensuun yliopisto ja ylioppilaskunta 8 Jyväskylän yliopisto ja ylioppilaskunta 9 Kuopion yliopisto ja ylioppilaskunta 10 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja ylioppilaskunta 11 Lapin yliopisto ja ylioppilaskunta 12 Oulun yliopisto ja ylioppilaskunta 13 Tampereen yliopisto ja ylioppilaskunta 14 Tampereen teknillisen yliopisto ja ylioppilaskunta 15 Turun kauppakorkeakoulu ja ylioppilaskunta 16 Turun yliopisto 17 Åbo Akademi 18 Vaasan yliopisto 8 9

6 3 OPISKELUKYKY JA OPISKELUKYKYMALLI Työkyky ja työkyvyn edistäminen ovat vakiintuneita käsitteitä ja toimintatapoja, joiden tärkeys tunnustetaan. Sen sijaan opiskelukyky on ymmärretty työkykyä vastaavaksi käsitteeksi vasta viimeisen vuosikymmenen aikana. Ajatuksena on, että opiskelu on opiskelijan työtä, oppilaitos hänen työpaikkansa ja opiskelukyky opiskelijan työkykyä. (Säntti 1999; Kunttu 2009). Opiskelukyvyn juurtumattomuus ei kuitenkaan ole Suomessa poikkeuksellista, sillä kansainvälisestikin opiskelukyvyn ymmärtäminen työkyvylle rinnasteisena on vielä lapsen kengissä. Suomella on suuri mahdollisuus näyttää kansainvälistä esimerkkiä opiskelukyvyn huomioimisessa. terveydentilaa sekä terveyteen vaikuttavia tottumuksia. Myös sosiaalinen tuki sekä kokemus elämänhallinnasta ja omien voimien sekä kykyjen riittävyydestä ovat opiskelukykyyn vaikuttavia tekijöitä. (Kunttu 2009.) Opiskelutaidot -ulottuvuus on opiskelijan ammatillista osaamista ja vastaa työntekijän ammattitaitoja. Opiskelutaitoja ovat esimerkiksi opiskelussa tarvittavat tekniset taidot, ongelmanratkaisukyvyt, oppimistyylit, kriittinen ajattelu, sosiaaliset taidot ja opiskelun merkitys opiskelijalle. Tarvittavia taitoja ovat myös esimerkiksi opintojen suunnittelutaidot ja ajankäytön hallinta. (Kunttu 2009.) henkilöstön ja opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen, opiskeluilmapiirin ja opiskeluyhteisöt. Myös vertaistoiminta on yksi keskeinen opiskelukykyä rakentava tekijä tässä ulottuvuudessa. (Kunttu 2009.) Kuvio 1. Opiskelukykymalli (STM 2006) OPISKELUKYKYMALLI Opiskelukyky on toiminnallinen kokonaisuus, jossa eri tekijät vaikuttavat toisiinsa. Esimerkiksi tukea antava opiskeluympäristö auttaa, mikäli opiskelijan elämäntilanne tilapäisesti heikentää hänen voimavarojaan. Opiskelukykymallin taustalla toimivat yleiset sosioekonomiset, kulttuuriset ja ympäristölliset olosuhteet, jotka välittyvät opiskelukykyä heikentäen tai vahvistaen. (Kunttu 2009.) YTHS:n yhteisöterveyden ylilääkäri Kristina Kunttu on kehittänyt yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa opiskelukykymallin työkykymallia hyödyntäen (Kuvio 1.). Opiskelukyky määrittyy mallissa paitsi yksilön terveytenä ja voimavaroina myös opiskelutaidoista, opetus- ja ohjaustoiminnasta sekä opiskeluympäristöstä tulevien tekijöiden kautta. Mallin erityispiirre on opetus- ja ohjaustoiminta, jolle ei ole vastinetta työkykymallissa. (Sulander & Romppanen 2007; Kunttu 2009.) Omat voimavarat -ulottuvuus tarkoittaa opiskelukykymallissa opiskelijan persoonallisuutta, elämäntilannetta, sosiaalisia suhteita, fyysistä ja psyykkistä Pätevä opetus ja ohjaaminen ovat keskeisiä opiskelukykyyn vaikuttavia tekijöitä. Opetus- ja ohjaustoiminnan -ulottuvuuteen sisältyy esimerkiksi opiskelijan ja opettajan välinen vuorovaikutus, palautteen antaminen ja arviointi. Keskeistä on myös opiskelijan integroituminen eli kiinnittyminen opiskeluyhteisöönsä. (Kunttu 2009.) Opiskeluympäristö -ulottuvuus sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön. Fyysinen ympäristö tarkoittaa erilaisia oppimisympäristöjä ja opiskeluolosuhteita, kuten taukotiloja ja opintojen järjestämistapoja. Psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö sisältävät esimerkiksi Omat voimavarat - Persoonallisuus - Identiteetti - Elämänhallinta - Elämäntilanne ja -olosuhteet - Sosiaaliset suhteet - Fyysinen ja psyykkinen terveys - Käyttäytyminen - Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö - Oppilaitosten opiskeluyhteisöt - Opiskelijoiden omat yhteisöt Opetustoiminta Opiskelukyky Opiskelutaidot Opiskeluympäristö - Opetus ja ohjaus - Pedagoginen osaaminen - Tuutorointi -Opiskelutekniikka -Opiskeluorientaatio -Oppimistyylit ja tavat -Kriittinen ajattelu -Ongelmanratkaisukyvyt -Sosiaaliset taidot -Opintosuunnitelman teko -Ajankäytön suunnittelu 10 11

7 4 OPISKELUKYVYN EDISTÄMISEN MAHDOLLISUUDET YLIOPISTOYHTEISÖISSÄ Opiskelukyvyn edistäminen yliopistoissa tarkoittaa yksilöihin, yhteisöihin ja ympäristöön kohdistuvaa toimintaa, joka ylläpitää tai edistää opiskelijoiden opiskelukykyä ja opiskeluyhteisön hyvinvointia. Vaikka päävastuu opintojen sujuvuudesta on opiskelijalla itsellään, niin yliopistoyhteisöjen kaikkien toimijoiden yhteisenä tehtävänä on tukea antavan ja vuorovaikutuksellisen opiskeluilmapiirin ylläpito ja ongelmatilanteisiin puuttuminen mahdollisimman varhain (Kunttu 2009; Kurri 2006). Viime vuosina opiskelukyvyn merkitystä ja sen tukemisen tarvetta yliopistoissa ovat lisänneet vaatimukset opintojen nopeasta etenemisestä ja työelämään siirtymisestä. Lisäksi opiskelijoiden moninaisuuden lisääntyminen esimerkiksi kansainvälisten opiskelijoiden lukumäärän kasvaessa, ovat asettaneet uusia haasteita. Ajankohtaista on myös opiskelukyvyn ymmärtäminen tulevan työkyvyn pohjana. Hyvän opiskelukyvyn voidaan nähdä ennustavan myös hyvää työkykyä ja työssä jaksamista. Näiden merkitys näyttäisi lisääntyvän entisestään esimerkiksi työurien pidentämiseen liittyen. Yhteisöllisyys on ollut viime vuosina paljon esillä yliopistokeskusteluissa. Yhteisöllisyyden vähyys näkyy esimerkiksi YTHS:n opiskelijaterveystutkimuksessa (2008), jonka mukaan vain hieman yli puolet korkeakouluopiskelijoista koki kuuluvansa johonkin opiskeluun liittyvään ryhmään, vaikka sellaisiksi luokiteltiin esimerkiksi vuosikurssit, graduryhmät ja ainejärjestöt. Lisäksi noin kolmannes opiskelijoista ei kokenut kuuluvansa yhteenkään tällaiseen ryhmään. (Kunttu ja Huttunen 2009.) Tuloksia voidaan pitää huolestuttavina, sillä yhteisöllisyys eli sosiaalinen pääoma lisää yhteisön jäsenten terveyttä ja hyvinvointia (Oksanen ym. 2008). Yhteisöllisyys koostuu sosiaalisista suhteista ja verkostoista, sosiaalisista normeista ja arvoista sekä luottamuksesta ja voimavaroista. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, ) Tärkeitä ovat myös ryhmään kuulumisen ja hyväksynnän saamisen kokemukset. Lisäksi yhteisöllisyys edellyttää toimintakulttuuria, joka suosii vuorovaikutteisuutta, neuvottelua ja sallii erilaisuuden. Yhteisöllisyyden lisäksi keskeisiä yliopisto-opiskelijoiden opiskelukykyä ja opintojen sujumista heikentäviä ja stressiä lisääviä tekijöitä ovat heikko motivaatio, opiskelun esteet sekä ohjauksen ja tuen, opiskelutaitojen ja työelämävalmiuksien puutteellisuus (Jauhiainen ym. 2009; Kurri 2006; Liuska 1998; Lounasmaa ym. 2004; Manninen & Luukannel 2002; Mannisenmäki & Valtari 2005; Niemelä 2007; Penttilä 2009; Sulander & Romppanen 2007). Kyky-hankkeen kyselyistä ilmeni hyviä käytäntöjä näihin kaikkiin keskeisiin tekijöihin, joten yliopistoyhteisöillä on mahdollisuus vaikuttaa niihin. Hankkeessa laaditut opiskelukykysuositukset perustuvat näihin yliopistoyhteisöjen mahdollisuuksiin tukea opiskelukykyä eli ylläpitää ja edistää motivaatiota, yhteisöllisyyttä, opiskelun esteettömyyttä, tukea ja ohjausta sekä opiskelutaitoja ja työelämävalmiuksia. Suositusten laadinnassa on pyritty huomioimaan myös opiskelukykymalli, jonka mukaan opiskelukykyä voidaan edistää vaikuttamalla mallin kaikkiin ulottuvuuksiin ja niissä tunnistettaviin tekijöihin. Näin ollen yliopistojen tulisi tukea opiskelijoiden voimavaroja ja opiskelutaitoja sekä ylläpitää ja edistää opiskelukykyä opetus- ja ohjaustoimintaan sekä opiskeluympäristöön vaikuttamalla. Vaikuttamistyössä voi opiskelukykymallia hyödyntää eri toimijoiden roolin ja yhteistyömahdollisuuksien jäsentämisessä. (Kunttu 2009.) 12 13

8 5 HANKKEEN TUOTOKSET Hankkeen tuotokset ovat opiskelukykykäytännöt ja opiskelukykysuositukset. Tarkoituksena on, että jokainen yliopistoyhteisö voi hyödyntää parhaaksi katsomallaan tavalla opiskelukykykäytäntöjä ja suosituksia niistä poimien, niitä muokaten tai niitä täydentäen. OPISKELUKYKYKÄYTÄNTÖJEN SISÄLLYS 1) Opetus ja ohjaus 5.1 OPISKELUKYKYKÄYTÄNNÖT Kyselyn tuloksista koottiin opiskelukykykäytännöt, jotka löytyvät SYL:n internet-sivulta (www.syl.fi). Käytäntöjen tehtävänä on jakaa ja levittää hyviksi todettuja käytäntöjä ja ne on tarkoitettu kaikkien yliopistoyhteisöjen hyödynnettäväksi. Kyselyissä opiskelukykyä edistäväksi käytännöksi määriteltiin ohjeistus, toimintatapa tai periaate, joka on käytössä, kehitteillä tai ideointivaiheessa. Etsittävien käytäntöjen tuli myös tukea yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta, esteettömyyttä, moninaisuutta sekä opiskelijoiden aktiivisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Vastaajien kirjoitusmuoto pyrittiin säilyttämään, mutta muokkaamista on tehty esimerkiksi luettavuuden parantamiseksi ja pitkien vastausten lyhentämiseksi. VINKKI Päällekkäisiä käytäntöjä on poistettu, kuten myös yliopiston tunnistetieto, mikäli se ei ole ollut käytännön kannalta oleellista. Lisäksi joitakin käytäntöjä on lisätty hankkeen yliopistovierailuilta ja työpajoista. Käytettävyyden parantamiseksi hyvät käytännöt on jaoteltu opiskelukykymallin neljän ulottuvuuden mukaan: opetusja ohjaustoimintaan, opiskelutaitoihin, opiskeluympäristöön sekä opiskelijan terveyteen ja voimavaroihin. Lisäksi käytäntöjä on jaoteltu opintojen vaiheiden (esim. opintojen aloittaminen) ja keskeisten sisältöjen (esim. yhteisöllisyys) mukaisesti. Monien käytäntöjen sisällöt sopivat useampaan kohtaan, joten jaottelussa on päällekkäisyyksiä. Jaottelu on nähtävissä oikealla opiskelukykykäytäntöjen sisällysluettelona, joka on hieman yksinkertaistettu versio todellisesta. Opiskelukykykäytäntöjen sisällysluettelosta voit nähdä mitä keskeisiä opintojen vaiheita ja tekijöitä sisältyy opiskelukyvyn ylläpitoon ja edistämiseen. Miten näitä tuetaan yhteisössänne? Mitkä asiat ovat kunnossa ja mitkä kaipaisivat kehittämistä? Avuksi löydät opiskelukykykäytännöistä (www.syl.fi) alueitten jäsennettyjä hyviä käytäntöjä. Mitä niistä voisi poimia sellaisenaan tai muokata yhteisönne toimintaan soveltuvaksi? 2) Opiskelutaidot 1.1) Ohjaus ja tuki opintopolun eri vaiheissa Opiskelijarekrytointi Opiskelijavalinta Opintojen aloittaminen Vertaistutorointi Opettajatutorointi ja HOPS Opiskelijavaihto Työelämä Vertaistuki ja -ohjaus Opintojen ohjaus Opintojen eteneminen Valmistuminen Alumnitoiminta Jatko-opiskelu 1.2) Opetus Opetuksen ja ohjauksen kehittäminen Henkilöstön kannustaminen ja palkitseminen Opetuksen esteettömyys ja joustavuus Opiskelijapalaute 3) Opiskeluympäristö Yhteisöllisyys Opiskelijoiden osallistaminen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Fyysinen ympäristö 4) Terveys ja voimavarat Terveys- ja hyvinvointityö Yliopistoliikunta 14 15

9 5.2 OPISKELUKYKYSUOSITUKSET Hankkeen toinen tuotos on opiskelukyvyn edistämisen suositukset yliopistoille. Suositukset rajautuvat yliopistoyhteisöjen mahdollisuuksiin ylläpitää ja tukea opiskelukykyä. Tällöin ulkopuolelle jäävät esimerkiksi yliopiston sidosryhmien, kuten opiskeluterveydenhuollon rooli sekä asuminen ja toimeentulo. Suositukset muodostettiin tunnistamalla ja hyödyntämällä kyselyiden hyviä käytäntöjä ja yliopistoyhteisöjen mahdollisuuksia keskeisten opiskelukykyyn vaikuttavien tekijöiden tukemiseen. Näitä ovat opiskelumotivaatio, yhteisöllisyys, opiskelun ohjaus, tuki ja esteettömyys sekä opiskelutaidot, opiskelukunto eli fyysinen ja psyykkinen jaksaminen sekä työelämävalmiudet (Lounasmaa ym. 2004; Kurri 2006; Sulander & Romppanen 2007). Suositukset perustuvat jo olemassa olevaan toimintaan ja hyviksi todettuihin käytäntöihin. Ne siis kokoavat ja jäsentävät opiskelukyvyn ylläpitämistä ja edistämistä. Suositusten avulla yliopistoyhteisöt pystyvät arvioimaan ja kehittämään opiskelukykyyn liittyvää toimintaansa ja löytävät konkreettisia, jo hyväksi havaittuja keinoja opiskelukyvyn tukemiseen. Lisäksi suositukset auttavat konkretisoimaan ja ymmärtämään opiskelukyvyn kokonaisuutta ja tuottavat hyötyjä myös niitä noudattaessa. Esimerkiksi opiskelukykyä edistämällä on mahdollista lisätä koko yhteisön hyvinvointia ja opintojen sujuvuutta. Suositukset tuovat esiin yliopistoyhteisöjen voimavaroja ja mahdollisuuksia, joita on mahdollista hyödyntää nykyistä voimakkaammin. Näitä ovat esimerkiksi opiskelukyvyn tukemisen sisällyttäminen opintoihin, vertaistoiminta, alumnitoiminta, opiskelijajärjestötoiminta sekä yliopiston oma työllistävä ja työkokemusta tarjoava rooli. Opiskelukykyä edistävä toiminta opintojen osana lisää, järjestelmällistää ja tasa-arvoistaa opiskelijoiden saamaa tukea. Se myös lisää opiskelukykyä edistävien toimijoiden yhteistyötä ja suunnitelmallista kehittämistä sen sisältyessä esimerkiksi opetuksen kehittämiseen tai laatutyöhön. Keskeisiä opintoihin sisällytettäviä aihepiirejä ovat opiskelutaidot, opiskelukunto ja työelämävalmiudet. Erittäin keskeistä opiskelukyvyn kannalta on myös se, että opiskelija huomioidaan opiskeluyhteisön täysivaltaisena ja tervetulleena jäsenenä. Seuraavaksi esitellään suositukset tarkemmin. Jokainen suositus sisältää sen sisällön kuvailun, vinkkejä hyödyntämiseen sekä esimerkkejä suositukseen liittyvistä hyvistä käytännöistä. Näitä käytäntöjä löytyy lisää osoitteesta Suositukset on tarkoitettu palvelemaan kaikkia yliopistoyhteisöjä, kuten esimerkiksi koko yliopistoa, yliopiston johtoa, tiedekuntia, osastoja, opiskelijapalveluita ja opiskelijajärjestöjä. Opiskelukykysuositukset: 16 VINKKI Miten opiskelukyvyn edistämisen suositukset palvelevat parhaiten yhteisöänne? Antavatko ne ideoita nykytilanteen kartoittamiseen tai kehittämiseen? Miten yhteisössänne suosituksia voitaisiin hyödyntää ja miten toiminta saadaan käynnistettyä? Miten sinä voisit viedä asiaa eteenpäin ja mitä itse voisit tehdä opiskelukyvyn tukemiseksi? 1. Opiskelukyvyn edistäminen on suunnitelmallista ja organisoitua koko yliopistossa ja sen kaikissa yhteisöissä. 2. Opiskelutaitojen ja opiskelukunnon edistäminen kuuluu opintoihin. 3. Opiskelu on esteetöntä ja opiskelijoiden erilaiset tarpeet huomioivaa. 4. Opiskelijoita arvostetaan, kannustetaan aktiivisuuteen ja heidän vaikutusmahdollisuuksiaan edistetään. 5. Tukea, ohjausta ja kannustusta annetaan koko opintopolun ajan. 6. Työelämävalmiuksien ja työelämään siirtymisen edistäminen kuuluu opintoihin. 7. Yhteisöllisyydellä edistetään koko yhteisön hyvinvointia - opiskelijoiden opiskelukykyä ja henkilöstön työkykyä. 17

10 1. Opiskelukyvyn edistäminen on suunnitelmallista ja organisoitua koko yliopistossa ja sen kaikissa yhteisöissä Opiskelukyvyn edistäminen kohdistuu opiskelukykymallin mukaisesti opetus- ja ohjaustoimintaan, opiskeluympäristöön, opiskelutaitoihin sekä terveyteen ja voimavaroihin. Kaikkien yliopistoyhteisöjen tulisi edistää opiskelukykyä. Tehokkainta edistäminen on silloin, kun sitä tehdään yliopistoyhteisöjen sisällä ja välillä. Tärkeää on huomioida yhteistyö myös yliopiston sidosryhmien (esim. YTHS) ja muiden tahojen (esim. työvoimatoimistot) kanssa. Opiskelukyvyn edistäminen edellyttää sitoutumista, rakenteita ja toimintatapoja. Sitoutuminen tarkoittaa halua ja mahdollisuuksia edistämistyöhön ja rakenteet toimintaa mahdollistavia, tukevia ja rajaavia toimintamuotoja. Toimintatavat tarkoittavat erilaisia edistämisen tapoja. Opiskelukyvyn edistämiseen sitoudutaan yliopistossa ja sen yhteisöissä -opiskelukyky ja sen edistäminen nähdään tärkeäksi ja hyödylliseksi -opiskelukyvyn edistämiseen tähtäävät ja kannustavat tavoitteet, ohjeet ja suositukset kirjataan toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin (esim. yliopiston strategia, laatutyö ja yhteisöjen toimintasuunnitelmat) -opiskelukyvyn edistämiseen on resursseja (esim. työaika, tiedot ja taidot) Opiskelukyvyn edistämiselle on rakenteita, jotka tekevät siitä suunnitelmallista ja luontevasti yhteisön toimintaan kuuluvaa -opiskelukyvyn edistäminen näkyy toiminnan rakenteissa (esim. toimintasuunnitelmat, laatutyö, työryhmät, kehittämistoiminta) -opiskelukyvyn edistäminen on suunnitelmallista ja organisoitua (esim. sovitaan toiminnan tavoitteet, sisältö, toteutus ja arviointi sekä vastuutetaan toimijat) -opiskelukyvyn edistäminen on pitkäjänteistä ja säännöllistä (esim. kehitetään joitakin opiskelukyvyn sisältöjä kerrallaan ja tarkastellaan asiaa vuosittain) VINKKI Mikä on yhteisönne ja yliopistonne opiskelukyvyn edistämisen sitoutumisen, rakenteiden ja toimintatapojen nykytilanne? Minkälaiselle opiskelukyvyn tukemiselle on tarvetta ja miten tätä voisi tehdä? Voitte hyödyntää kartoittamisessa ja suunnittelussa opiskelukykysuosituksia ja opiskelukykykäytäntöjä (www.syl.fi). Opiskelukyvyn edistämisessä hyödynnetään erilaisia toimintatapoja, kuten -jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä (esim. opiskelukykykäytännöt (www.syl.fi) ja muiden toimijoiden käytäntöjen hyödyntäminen) -yhteistyötä ja verkostoja (esim. alueen korkeakoulujen yhteistyönä yliopistoliikuntapalvelujen järjestäminen) -yhteisön jäsenten tietoja, kokemuksia ja vertaistukea (esim. työpajaseminaarit) -opiskelijoiden osallistamista (esim. opiskelijaedustus kehittämistyöryhmissä) 18 19

11 ESIMERKKEJÄ HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ: Opiskelukyvyn edistämiseen sitoudutaan Opiskelukyky on huomioitu yliopiston strategiassa. Yliopisto on kirjannut noudattavansa Kyky-hankkeen opiskelukykysuosituksia. Yliopistossa on otettu käyttöön suositus yliopistoon hakevia vammaisia opiskelijoita sekä monenlaisia oppijoita koskevista erityisjärjestelyistä. Yliopistossa on käytössä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja yliopistossa toimii tasa-arvoneuvottelukunta. Opiskelukyvyn edistämiselle on toimintatapoja Korkeakoulukonserni eli lähialueen korkeakoulut ovat tehneet yhdessä kansainvälisille opiskelijoille omat internet-sivut englannin kielen lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös muilla opiskelijoiden äidinkielillä, kuten kiinankielellä. 2. Opiskelutaitojen ja opiskelukunnon edistäminen kuuluu opintoihin Yliopistossa on pitkän ajan koulutuksen kehittämisohjelma ( ), jossa kukin vuosi nimetään jonkin asian teemavuodeksi. Esimerkiksi vuosi 2009 on teemaltaan Opiskelun sujuvoittaminen ja opiskelutaitojen tukeminen. Tämän ympärille on käytännössä tiedekunnissa ja laitoksilla viritetty erilaisia hankkeita. Opiskelukyvyn edistämiselle on rakenteita Kansallisen tason yhteistyö, kuten opintopsykologiverkosto ja opetuksen kehittäjien verkosto. Yliopiston opiskelun arviointi- ja kehittämisneuvoston yksi kokous keskittyy vuosittain opiskelijan hyvinvointiteemaan, jossa esim. ylioppilaskunta voi tuoda esiin opiskelukykyyn liittyviä asioita. Hyvinvointitoimikunta edistää yliopistoyhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia. Yliopistolla ja ylioppilaskunnalla on omat häirintäyhdyshenkilönsä, jotka muodostavat YTHS:n ja työterveyshuollon edustajien kanssa häirintäyhdyshenkilöverkoston. 20 Korkeakoulujen liikuntapalveluiden työntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä opiskelijakuntien kanssa liikunta- ja hyvinvointijaostossa järjestäen esimerkiksi monipuolisia tapahtumia. Opintotukilautakunnan ja YTHS:n tapaamiset sekä yhteistyö mm. opiskelujen pitkittymiseen liittyvien terveysongelmien arvioinnissa. Yliopistolla on koko henkilöstölle ja opiskelijoille avoimia kehittämisseminaareja ja kesäjuhlia vuosittain. Ylioppilaskunta järjestää killoille ja yhdistyksille vuosittain yhdistyskoulutukset ja kokoaa toimijoita yhteen eri toimikunnissa, joissa koulutetaan, tehdään yhteistyötä ja seurataan muiden toimintaa. Toimikuntia on esim. kiltojen puheenjohtajille, opintovastaaville, viestintäihmisille ja kv-vastaaville. Kuukausittain pidetään opintoasiainpalaveri, johon osallistuvat kaikkien tiedekuntien opintoasiainpäälliköt, opinto-osaston ja kansainvälisten asiain osaston henkilökuntaa sekä asiantuntijajäseniä käsiteltävän teeman, kuten opiskelukyvyn mukaan. VINKKI Mitä opiskelutaitoja ja opiskelukuntoa tukevia opintoja on ja millaiselle tukemiselle eri opintojen vaiheissa olevilla opiskelijoilla on tarvetta? Miten opiskelutaitojen ja -kunnon tukemista voi lisätä opintoihin? Keiden tahojen tai toimijoiden kanssa voisi tehdä yhteistyötä (esim. YTHS, opiskelijapalvelut, työelämäpalvelut, kielikeskus, terveys- ja hyvinvointityöryhmät, opintopsykologi, Nyyti, terveysjärjestöt)? 21

12 ESIMERKKEJÄ HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ: Opiskelija tarvitsee opiskelutaitoja ja opiskelukuntoa, ja niiden tukemisen pitäisi kuulua opintoihin. Opiskelutaidot voidaan jakaa oppimistaitoihin ja akateemisiin taitoihin. Opiskelukunnolla tarkoitetaan puolestaan fyysistä ja psyykkistä jaksamista. Opiskelutaitojen ja -kunnon edistäminen opintojen osana lisää, järjestelmällistää ja tasa-arvoistaa opiskelijoiden saamaa tukea. Näin yliopisto myös viestittää niiden tärkeydestä ja lisää tätä työtä tekevien toimijoiden ja yhteisöjen yhteistyötä. Opiskelutaidot ovat yleensä myös työelämätaitoja, joten ne hyödyttävät opiskelijoita vielä opintojen jälkeenkin. Hyvä opiskelukunto antaa myös pohjan hyvälle työkyvylle. Opiskelutaitoja ja -kuntoa edistävät opinnot voivat olla erillisiä kursseja tai muuhun opetukseen integroituja. Opiskelukuntoa voidaan edistää korkeakoululiikunnan normaalin palvelutarjonnan lisäksi tarjoamalla opintoihin kuuluvaa liikuntaa esimerkiksi lajeihin tutustuttavana kurssina. Kurssi kannustaa opiskelijoita liikkumaan esittelemällä liikuntalajeja, -paikkoja ja -mahdollisuuksia. Liikunnan merkitys on suuri, sillä opiskelu on pääsääntöisesti istumatyötä. Fyysisen kunnon lisäksi liikkuminen tukee myös henkistä jaksamista, sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Opiskelutaitojen edistäminen opinnoissa sisältää: Oppimistaidot -oppimisstrategiat eli tavat tai keinot, joilla yksilö oppii -oppimistyylit eli pysyvämmät taipumukset käyttää tiettyjä oppimisstrategioita -itseohjautuvuus eli oppijan taidot ohjata ja säädellä omaa oppimistaan (esim. ajankäytön hallinta, motivaatio sekä itsearviointi ja -reflektointi) -oppimisen esteet (esim. oppimis- ja kirjoittamisvaikeudet sekä esiintymisjännitys) Akateemiset taidot -akateemisen asiantuntijuuden luonteen ja yliopisto-opiskelun ymmärtäminen -akateemiset luku- ja kirjoitustaidot -akateeminen itsetunto eli opiskelijan arvio omista voimista ja kyvyistä -kriittinen ja itsereflektiivinen ajattelu -hankitun osaamisen osoittaminen (esim. tenttivastaaminen) -tiedonhankintataidot -tietokone- ja verkkoympäristötaidot -taidot vieraissa kielissä -esiintymis-, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot (esim. yhteistyö-, tiimi- ja projektityöskentely-, esittämis-, palautteen antamis- ja neuvottelutaidot) Opiskelukunnon edistäminen opinnoissa sisältää: -opiskelukuntoa edistävät tiedot ja taidot (esim. opiskelukyky, jaksaminen, stressin hallinta, opiskeluergonomia sekä saatavilla oleva tuki) -yliopistoliikunta (esim. liikuntalajeihin tutustuttava kurssi) 22 Oppimistaitojen edistäminen opinnoissa Orientoiviin opintoihin kuuluu luento, jolla pohditaan mm. mitä opiskelu ja oppiminen sekä opiskelutaidot ovat. Aiheet liittyvät myös yliopiston Opi oppimaan -verkkosivustoon. Opintopsykologi räätälöi kielikeskuksen ja puheopin laitoksen kanssa opiskelijoiden eritystarpeista (kielipelot, lukihäiriöt, jännittäminen) lähteviä tutkintoon kuuluvia opintojaksoja. Esiintymis- ja oppimisvalmennuksen kurssi järjestetään myös englanniksi. Akateemisten taitojen edistäminen opinnoissa Uusille opiskelijoille järjestetään Akateemiset opiskelutaidot -verkkokurssi (3op), joka perehdyttää oppimiseen, akateemiseen opiskeluun, tiedonhakuun ja verkko-opiskeluun. Opiskelija saa henkilökohtaisen palautteen oppimistehtävistä ja tutorin ohjaamat sisällölliset keskustelut verkossa. TVT-ajokortti -opintojaksolla halutaan varmistaa, että opiskelijoilla on riittävät tieto- ja viestintätekniikan (TVT) perustiedot ja -taidot opintojensa suorittamista varten. Kansainvälisille opiskelijoille järjestetään Study system in faculties -koulutusta, jossa annetaan ohjeita esim. esseiden ja luentopäiväkirjojen tekoon suomalaisen korkeakoulutuksen vaatimusten mukaisesti. Ensimmäisen vuoden kursseilla luennoitsijat ottavat uudet opiskelijat huomioon ja antavat omat suosituksensa opiskeluun käytettävästä ajasta. Henkilökohtaiseen opintosuunnitelman tekemiseen eli HOPS-työskentelyyn liittyy opiskelijan portfolio, jonka tavoitteena on kokoavasti jäsennellä ja arvioida omaa oppimisprosessia, suoritettuja opintoja sekä tutkinnon antamia valmiuksia. Työskentelyyn kuuluu myös oman portfoliosalkun täydentäminen. Salkut jaetaan opintojen alussa ja esitellään lopussa. Korkeakoululla ja ylioppilaskunnalla on rekrytointitiimi, joka vierailee eri lukioissa. Tiimi järjestää korkeatasoista koulutusta, jossa esimerkiksi konsultti pitää työpajan esiintymistekniikasta. Opiskelijat saavat hyvää koulutusta sekä kokemusta esitysten pitämisestä. Kansainvälisten opiskelijoiden HOPS:iin kuuluu kulttuuriosio, jossa käsitellään opiskelijoiden sopeutumista opiskelukaupunkiinsa ja Suomeen sekä keskustellaan mahdollisista ongelmista ja niiden ratkaisuista. Opiskelukunnon edistäminen opinnoissa Opiskelijoille pidetään ergonomiaopetus tietokonetyöskentelyä tai muita staattisia työasentoja edellyttävien kurssien alussa (hammaslääketieteen koulutus, mikroskopointi tms.). Opiskelijat voivat suorittaa lajeihin tutustuttavat liikuntakurssit (2-4 op). Kurssilla tutustutaan eri lajeihin, liikuntapaikkoihin ja yliopiston liikuntatarjontaan sekä osallistutaan ainakin yhdelle opiskelukykyä tukevalle luennolle. Kurssi muodostuu 15 suorituskerrasta, jotka opiskelija valitsee aikataulunsa ja mieltymyksensä mukaisesti. 23

13 3. Opiskelu on esteetöntä ja opiskelijoiden erilaiset tarpeet huomioivaa Opetuksen ja opiskelun tulee olla esteetöntä eli opiskelijoiden erilaiset ominaisuudet ja tarpeet huomioivaa. Opiskelun esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön järjestämistä siten, että jokaisella on mahdollisuus ominaisuuksistaan riippumatta opiskella yhdenvertaisesti muiden kanssa. Myös opiskelijavalinnan tulisi olla esteetöntä. (ESOK 2009.) Erilaisten ominaisuuksien huomioimisen lisäksi opiskelukykyä edistää opiskelijoiden tarpeiden ja tilanteiden huomiointi. Tällöin esimerkiksi parannetaan perheellisten ja eri paikkakunnalla asuvien esteettömyyttä. Esteettömyyttä on myös riittävä kirjojen saatavuus, kurssien vaihtoehtoiset suorittamistavat, englanninkieliset opaskyltit, vuorovaikutuksen mahdollistavat taukotilat sekä varusmiespalveluksen ja opiskelun yhteensovittamismahdollisuudet. Laajasti ymmärrettynä esteettömyyteen kuuluvat myös tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus. Esteettömässä yliopistoyhteisössä ei syrjitä ja jokaisella on oikeus tuntea kuuluvansa yhteisöön omana itsenään. Huomioidaan esteettömyys laajasti -huomioidaan opiskelijoiden erilaiset ominaisuudet (esim. erilaiset oppijat, jännittäjät ja liikuntarajoitteiset) -huomioidaan opiskelijoiden erilaiset tarpeet ja tilanteet (esim. etäopiskelumahdollisuudet) -huomioidaan, että yhteisössä ei syrjitä tai kiusata (esim. yhteyshenkilöt ja ohjeet) Lisätään ymmärrystä ja osaamista esteettömyydestä -lisätään yhteisön kaikkien jäsenten ymmärrystä ja osaamista esteettömyydestä (esim. orientoivat opinnot, henkilöstön koulutus ja ESOK-oppaiden hyödyntäminen) -huolehditaan, että henkilöstöllä ja opiskelijoilla on ajantasaiset tiedot esteettömyydestä (esim. esteettömyyssuositukset ja tieto opiskelijatapaturmien hoidosta) 24 VINKKI Millaiseksi yhteisössänne mielletään esteettömyys ja minkälaista osaamista teillä on esteettömyydestä? Mitä esteettömyyttä tukevia rakenteita tai toimintatapoja teillä on? Minkälaiselle esteettömyyden tukemiselle yhteisössänne tai yliopistossanne olisi tarvetta ja miten esteettömyyttä voitaisiin edistää? Tarkastelussa voitte hyödyntää opiskelukykykäytäntöjä (www.syl.fi). Edistetään esteettömyyttä järjestelmällisesti -lisätään esteettömyyttä kaikissa yliopistoyhteisöissä (esim. parantamalla verkkoympäristön käytettävyyttä ja poistamalla liian kuormittavia kursseja) -lisätään esteettömyyttä opiskelukykymallin kaikissa ulottuvuuksissa (esim. opiskeluympäristössä tieto- ja viestintätekniikan esteettömyys erityisryhmien, kielen ja tiedon saatavuuden näkökulmista) -esteettömyystoiminnalle on rakenteita ja toimintatapoja, jotka tekevät siitä suunnitelmallista, säännöllistä, organisoitua ja resursoitua (esim. yliopiston esteettömyystoimintasuunnitelma, esteettömyys laadunvarmistuksessa, esteettömyyskartoitukset, -henkilöt, -työryhmät ja -palvelut sekä toimijoiden vastuuttaminen) -toiminnassa tehdään yhteistyötä ja hyödynnetään verkostoja (esim. tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoiminta) -toimintaan ja suunnitteluun pyritään osallistamaan eli ottamaan mukaan kaikki yhteisön jäsenet 25

14 ESIMERKKEJÄ HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ: Esteettömyys huomioidaan laajasti Opetusta ja tenttimismahdollisuuksia pyritään järjestämään mahdollisimman monipuolisesti sekä ottamaan huomioon yksilöiden erilaiset mahdollisuudet opiskella. Tilanteissa, joissa opiskelija on estynyt käymästä luento-opetuksessa, on opiskelua mahdollista suorittaa muilla tavoin. Opiskelu toiselta paikkakunnalta käsin tai työn ohessa on mahdollista koulutusalasta riippuen. Joustavia opiskelumahdollisuuksia lisää esim. etätenttimahdollisuus, jossa tentti lähetetään opiskelijan kotipaikkakunnalla sijaitsevaan oppilaitokseen. Yliopistollamme on ryhmätyötiloja, joihin voi mennä ilman varausta. Ryhmätyöskentelyn mahdollisuutta parantaa ympärivuorokautinen kulkuoikeus yliopistolle. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille, joilla on heikot ruotsin kielen taidot, tarjotaan pakollisten kurssien suorittamista edesauttava kertauskurssi (1op.). Ylioppilaskunta ylläpitää yliopiston tiloissa kampuksella olevaa lastenhoitohuonetta ja tarjoaa opiskelijoille lapsiparkkipalvelua, jossa toimii myös kierrätyskaappi. Aikuisopiskelijoille järjestetään paljon viikonloppuopetusta (pe-la). Myös muille opiskelijoille järjestetään intensiivikursseja, jotka ajoittuvat pääasiassa tenttiviikoille. Yliopisto on laatinut ohjeet sukupuolisen häirinnän ja ahdistelun aiheuttamiin tilanteisiin. 26 Ymmärrystä ja osaamista lisätään esteettömyydestä Opintopsykologi kirjoittaa opintojen erityisjärjestelyjä tarvitsevalla opiskelijalle lapun, jossa on selostettu hänen tarpeensa. Näin opiskelija pystyy helposti esittämään tilanteensa eri opettajille. Yliopisto järjestää johdolle esteettömyyskoulutusta, jonne myös opiskelijoilta pyydetään puheenvuoroja. Esteettömyyttä edistetään järjestelmällisesti Esteettömyys kuuluu yliopiston laadunvarmistusjärjestelmään ja johto arvioi esteettömyyteen liittyviä tekijöitä ja niiden edistymistä vuosittain. Yliopiston opiskelijaneuvonnalla on kaksi pientä huonetta, jotka ovat vammaisten opiskelijoiden käytettävissä tentti- ja lepotiloina. Huoneissa on tietokoneet, tenttimahdollisuus, lukutelevisio ja tulostimet. Kesäopintoja on mahdollista suorittaa joko erikseen määritetyillä kursseilla tai sopimalla kurssipaketeista erikseen luennoitsijan kanssa. Jokaisesta kurssista on tehty ydinanalyysi, kurssin kuormittavuuksia seurataan ja tarvittaessa niihin puututaan. Tällöin kurssien mitoitus on hyvällä pohjalla. Vammaisia opiskelijoita on jo pitkään ollut mukana kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. EU:n Sokrates-ohjelmassa ja pohjoismaisessa Nordplus-ohjelmassa on mahdollista saada lisärahoitusta vammasta aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseen. 4. Opiskelijoita arvostetaan, kannustetaan aktiivisuuteen ja heidän vaikutusmahdollisuuksiaan edistetään VINKKI Miten opiskelijat tulevat kuulluksi ja voivat vaikuttaa yhteisössänne? Miten opiskelijatoimintaan kannustetaan? Miten vaikuttamista ja opiskelijatoimintaa voisi edistää? Miten voisi lisätä yhteistyötä opiskelijajärjestöjen kanssa? Kuinka voisi lisätä opiskelijoita osallistavia ja vuorovaikutteisia opetus-, opiskelu- ja arviointikäytäntöjä? Kuinka vertaistoiminnan muotoja voisi hyödyntää paremmin opetuksessa, ohjauksessa ja tukemisessa? 27

15 Opiskelijoiden arvostaminen, kannustaminen ja vaikutusmahdollisuuksien tukeminen edistävät opiskelukykyä. Keinoja ovat esimerkiksi yhteisön toimintaan osallistuminen sekä mahdollisuus vaikuttamiseen ja kuulluksi tulemiseen. Myös opiskelijatoiminta, sisältäen esimerkiksi opiskelijajärjestötoiminnan on opiskelukykyä tukevaa toimintaa, johon yliopiston tulisi kannustaa. Kannustimena voidaan käyttää esimerkiksi palkkioita, työtodistuksia ja opintopisteitä. Opetus- ja ohjaustoiminnassa opiskelukykyä voidaan edistää myös käyttämällä vuorovaikutteisia ja osallistavia opetus-, opiskelu- ja arviointimenetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi vertaisopetus, -tuki ja -ohjaus. Opiskelijoiden aktiivisuus ja vaikuttaminen yliopistoyhteisössä lisää ryhmään kuulumisen tunnetta, yhteisöllisyyttä, sitoutumista, motivaatiota ja jäsenten keskinäistä tukea. Samalla opiskelijat oppivat työelämässä tarvittavia taitoja, kuten vuorovaikutus-, yhteistyö- ja kokoustaitoja sekä saavat työkokemusta. Opiskelumotivaatio, yhdessä tekeminen ja vertaistoiminnan hyödyntäminen lisäävät opiskelukyvyn lisäksi koko yhteisön hyvinvointia esimerkiksi parantamalla ilmapiiriä ja jakamalla työtehtäviä. Edistetään opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia -yhteisössä on rakenteita ja toimintatapoja opiskelijoiden osallistumiselle ja vaikuttamiselle (esim. ainejärjestön opintovastaava laitoskokouksissa ja opiskelijoiden näkemyksiä kysytään säännöllisesti) -kaikessa opiskelijoita koskevassa toiminnassa on opiskelijaedustus ja opiskelijajärjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä (esim. opetussuunnitelman tekeminen) -opiskelijapalautetta kerätään ja hyödynnetään (esim. kurssi- ja tutkintopalautteet sekä ilmapiirikyselyt) Kannustetaan opiskelijatoimintaan ja palkitaan siihen osallistumisesta -annetaan palkkioita (esim. kurssiassistenttina ja opiskelijaopinto-ohjaajana toimiminen) -annetaan työtodistuksia (esim. opintopiirin vetäminen ja tutorina toimiminen) -annetaan opintopisteitä (esim. opiskelijajärjestötyö) Käytetään osallistavia ja aktivoivia opiskelukäytäntöjä -käytetään vuorovaikutteisia ja osallistavia opetus- ja opiskelukäytäntöjä (esim. ryhmätyöt, case-tehtävät ja vuorovaikutukselliset verkkoympäristöt) -hyödynnetään vertaisopetusta, -ohjausta ja -tukea (esim. opiskelijaopinto-ohjaajat, opintopiirit ja kurssiassistentit) -hyödynnetään aktivoivia arviointitapoja (esim. itse- ja vertaisarviointi sekä ryhmä- ja yksilökeskustelut) 28 ESIMERKKEJÄ HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ: Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia edistetään Opiskelijat ovat mukana opiskelijavalinnassa tiedekuntaneuvostoissa nimettyjen opiskelijavalintatyöryhmien kautta. Yliopisto kerää vuosittain kyselyllä kansainvälisiltä opiskelijoilta palautetta yliopiston palveluista, opiskelusta, integroitumisesta sekä ylioppilaskunnan palveluista. Yliopisto kerää vastavalmistuneilta ja muutaman vuoden työelämässä olleilta palautetta siitä, millaisena he ovat kokeneet opiskelun ja millainen heidän työtilanteensa on. Palautetta kerätään myös heidän työnantajiltaan. Yliopisto on kehittänyt systemaattisen opiskelijapalautejärjestelmän, joka kannustaa monipuolisiin palautekäytäntöihin. Opiskelijatoimintaan kannustetaan Kuka tahansa yliopiston entinen tai nykyinen opiskelija sekä työntekijä voi liittyä ilmaiseksi sähköiseen alumniverkostoon. Ylioppilaskunnan piirissä toimii noin 260 erilaista järjestöä (osakunnat, tiedekuntaja aine-, ylioppilaskuntapoliittiset, kulttuuri-, yhteiskunnalliset, liikunta-, uskonnolliset, kansainväliset, peli- ja muut järjestöt), joiden toimintaa tuetaan mm. tarjoamalla tiloja ja rahallisia toiminta-avustuksia. Tietoa järjestön perustamisesta ja järjestöpalveluista on myös ruotsiksi ja englanniksi. Ylioppilaskunta järjestää hallinnon opiskelijaedustajille eli hallopedeille koulutuksia ja vertaistapaamisia sekä muuta sosiaalista kanssakäymistä. Kielikeskus palkkaa opiskelijoita itseopiskelun tutoreiksi ja kurssi-assistenteiksi kursseilleen. Työaika on pari tuntia viikossa 2-3 kuukauden ajan. Tutkintoon voidaan hyväksyä ylioppilaskunnassa, ainejärjestöissä tai yliopiston virallisissa hallintoelimissä aktiivisesti suoritettua ja vähintään vuoden kestänyttä kulttuuri- tai luottamushenkilötyötä 2-4 opintopisteen verran. Lisäksi tutortoiminnasta saa 4 opintopistettä lukuvuodessa. Järjestötyöstä on olemassa Luottamustoimet Sibelius-Akatemiassa -opintokokonaisuus, josta voi maksimissaan saada 10 op. Pisteitä saa seuraavasta toiminnasta: ylioppilaskunnan hallituksesta (1 vuosi, 4 op.) ylioppilaskunnan edustajistosta (2 vuotta, 2 op.), yliopiston hallituksesta (3 vuotta, 3 op.), opetus- ja tutkimusneuvostosta (3 vuotta, 3 op.), osastoneuvostosta (3 vuotta, 3 op.) ja ainejärjestön hallituksesta (1 vuosi, 2 op.). Käytetään osallistavia ja aktivoivia opiskelukäytäntöjä Yliopistolla toimii opiskelijaopinto-ohjaajat eli ootit, jotka tarjoavat opiskelijoille ohjausta ja neuvontaa ja esittelevät toimintaansa orientoivissa opinnoissa. Yliopistolla järjestetään gradupiiri, joka on graduntekijöille suunnattu keskusteluryhmä. Gradupiirissä on mahdollisuus tavata toisia graduntekijöitä ja vaihtaa ajatuksia. Ylioppilaskunnan ja opintopsykologin yhteistyönä toteutetaan kummiopiskelijatoiminta, jossa opiskelijat antavat tietyillä kursseilla toisilleen vertaistukea noin kerran viikossa kurssilla käsitellyissä asioissa.

16 5. Tukea, ohjausta ja kannustusta annetaan koko opintopolun ajan Tuki, ohjaus ja kannustus ovat keskeisiä opiskelukykyä edistäviä tekijöitä, jotka esimerkiksi lisäävät opiskelijoiden mahdollisuuksia ja motivaatiota opinnoista suoriutumiseen. Tukea, ohjausta ja kannustusta tulisi kuulua opintoihin ja olla saatavilla koko opintopolun ajan kaikilta yliopistoyhteisöjen jäseniltä. Niitä voivat olla esimerkiksi positiivisen palautteen antaminen luennolla, opiskelijapalveluiden neuvonta tai vertaistuki graduryhmässä. Ohjauksen ja tuen tarjoamisen lisäksi tulisi kiinnittää huomioita niiden muotoon ja laatuun. Pelkkä tiedollinen informointi ei riitä, vaan tuen ja ohjauksen tulisi olla emotionaalista, vuorovaikutuksellista ja reflektoivaa sekä monilla välineillä tehtävää. Myös ohjausosaamista ja ohjauksen rakenteita tulisi kehittää. Yhteisön tulisi olla kannustava ja palkitseva sekä yhteisö- että yksilötasolla. Mielekäs opetus ja opiskelu, positiivinen palaute, oppimisen tiedostaminen sekä ideoista, toiminnasta ja suorituksista palkitseminen lisäävät opiskeluintoa ja auttavat jaksamaan. Tuki, ohjaus ja kannustaminen kuuluvat opintoihin -annetaan tukea, ohjausta ja kannustusta opintojen osana koko opintopolulla (esim. tutorointi, HOPS-työskentely, työharjoittelutuki ja graduryhmät) -ohjataan ja kannustetaan opiskelijoita tukemaan toisiaan (esim. antamaan palautetta keskeneräisistä töistä) -tarjotaan lisätukea ja -ohjausta, ja siitä on tietoa opiskelijoilla ja henkilöstöllä (esim. opiskelijapalvelut, opintopsykologit, ohjauskartat) -huolehditaan, että yhteisön jäsenet osaavat tunnistaa ja kohdata opiskeluongelmia sekä reagoida niihin (esim. eteenpäin ohjaaminen opintopsykologille) Huomioidaan tuen ja ohjauksen muoto sekä laatu -ohjaus ja tuki ei ole vain tiedollista, vaan keskustelevaa, kuuntelevaa, kokemuksellista, vuorovaikutteista ja reflektoivaa -ohjausta ja tukea annetaan eri muodoissa ja välineillä (esim. tapaamiset ja internet) -hyödynnetään opiskelijoita (esim. tutorointi ja opiskelijaopinto-ohjaajat) -ylläpidetään ja kehitetään ohjausosaamista ja ohjausta tukevia rakenteita (esim. koulutus ja laitoksen ylläpitämä opetuksen ohjauksen kokonaissuunnitelma) 30 VINKKI Miten yhteisössänne ohjataan, tuetaan ja kannustetaan opiskelijoita opintopolun eri vaiheissa? Kuinka tätä voisi kehittää tai sisällyttää opintoihin? Miten opiskelijoita ja yhteisöänne palkitaan? Voitte hyödyntää tarkastelussa opiskelukykykäytäntöjä (www.syl.fi). Kannustetaan ja palkitaan opiskelijoita -annetaan positiivista palautetta hyvästä työstä ja rakentavaa kehitettävästä (esim. rakentavat ryhmä- ja yksilöpalautekeskustelut) -tarjotaan haasteellista ja mielenkiintoista opiskelua ja opetusta, jotta opiskelija saa onnistumisen ja edistymisen kokemuksia (esim. kiinnostava luentosarja heti opintojen alkuun) -lisätään tietoisuutta omasta oppimisesta ja kehittymisestä (esim. tavoitteiden saavuttaminen ja opitun tiedon soveltaminen) -palkitaan ideoista, toiminnasta ja suorituksista yhteisö- ja yksilötasolla (esim. rahallinen aloitepalkkio graduryhmän perustamiseksi, kukitus kehittämistoimintaan osallistumisesta, rahaa laatupalkinnosta opiskelijajärjestön toimintaan, diplomi hyvästä lopputyöstä) 31

17 ESIMERKKEJÄ HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ: Tuki, ohjaus ja kannustaminen opinnoissa Tiedekuntien orientoivat opinnot koostuvat hyvinvointityöryhmä Kehrän koordinoimista hyvinvointiorientoivista ja HOPS-työskentelyyn keskittyvistä orientoivista. Yliopistossa on faktatuutorointi, joka on sovellettu ja kevennytty tuutoroinnin muoto. Se on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on jo runsaasti yliopisto-opintoja takana, ovat perheellisiä, asuvat toisella paikkakunnalla tai opiskelevat työn ohella. Uusille opiskelijoille lähetetään ennen opintojen alkua muistitikut, joille on ladattu uuden opiskelijan tietopaketti (orientaatioviikon ohjelma, opinto-opas, uuden opiskelijan opas, opetusajat, tenttiajat, hyväksilukuohjeet, WebOodiohjeet, mikroverkkotunnukset, IT-käytännöt ja opintotukitietoa). Opiskelija voi käydä sitä läpi etukäteen, ja sitä avataan vielä orientaatiopäivillä. Usealla opiskelijalla on sama omaopettaja, jolloin muodostuu ryhmiä, jotka omaopettajan johdolla kokoontuvat muutaman kerran vuodessa. 6. Työelämävalmiuksien ja työelämään siirtymisen edistäminen kuuluu opintoihin Jokainen laitos on velvoitettu laatimaan oma opinto-ohjauksen suunnitelma. Tuen ja ohjauksen muoto sekä laatu huomioidaan Yliopistolla on yksi yhteinen opintoneuvonnan sähköpostiosoite ja vastaanottotila, josta ohjataan opiskelijan tarpeen mukaan muihin ohjaustahoihin. Opiskelutukiryhmä on moniammatillinen yhteistyöryhmä, joka kehittää opintojen ohjausta ja edistää opiskelijoiden hyvinvointia suunnitelmallisella eri ohjaustahojen välisellä yhteistyöllä. Uusille opiskelijoille tarjotaan opintopäällikön henkilökohtaiset tapaamiset, jotka sovitaan alkuinfoissa. Kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähteville on vertaistukiryhmä ennen ja jälkeen vaihdon. Ryhmäläiset tapaavat toisiaan ennen lähtöä ja osallistuvat yhteisille luennoille. Vaihdon jälkeen he tapaavat uusia vaihtoon lähtijöitä ja saavat samalla jakaa kokemuksiaan. 32 Korkeakoulun verkkosivuilta löytyy juttupankki, josta voi lukea aikaisemmin vaihdossa olleiden kokemuksia eri kohteista. Asevelvollisuutensa opintojen aikana suorittaville järjestetään oma infotilaisuus. Uusille opiskelijoille annetaan lompakkoon sopiva informaatiolehtinen, vihitikku, johon on koottu ohjaustahot ja opiskelijoiden palvelut. Tämä informaatiolehtinen on luotu myös henkilökunnan tarpeisiin. Opiskelijoita kannustetaan ja palkitaan Orientoivissa opinnoissa korostetaan opiskelijan omatoimisuutta ja kehotetaan ottamaan rohkeasti yhteyttä tarvitsemiinsa tahoihin. Henkilökunta ja opiskelijat pitävät yhteiset laitosjuhlat. Kaikki tuutorit saavat opintopisteitä, työtodistuksen ja palkkion (noin 120 e). VINKKI Mitä työelämävalmiuksia, -tietoja ja -taitoja lisätään yhteisössänne ja kuinka tätä tehdään? Miten edistetään teoreettisen tiedon ja käytännön tason vuorovaikutusta sekä opiskelijoiden itsereflektiivisyyttä? Miten nämä sijoittuvat opintoihin ja opintopolulle? Kuinka yhteisössänne on huomioitu opiskelijoiden työelämäkokemuksen karttuminen ja miten sitä voisi edistää? 33

18 Työelämävalmiuksien, -taitojen ja työelämään siirtymisen edistämisen tulisi kuulua opintoihin ja sijoittua koko opintopolulle. Työelämätaidot lisäävät opiskelukykyä, opintojen etenemistä, työllistymistä ja työelämässä menestymistä. Opiskelijan tulee tietää esimerkiksi, minkälaista työtä hän haluaisi tehdä, miten hänen tutkinnollaan sijoitutaan työelämään ja töitä haetaan. Lisäksi hän tarvitsee työelämätietoja ja -taitoja, jotta hän voi toimia ja uskoo pystyvänsä toimimaan työelämässä. Työelämävalmiudet voidaan jakaa yleisiin työelämätaitoihin, alakohtaisiin erityistaitoihin sekä itsesäätely- ja reflektointitaitoihin. Työelämävalmiuksia opinnoissa voidaan kehittää integroimalla niitä muuhun opetukseen, erillisillä kursseilla tai opintokokonaisuuksilla. Myös opiskelija- ja alumnitoimintaa on suositeltavaa hyödyntää työelämävalmiuksien lisäämisessä. Työelämävalmiuksia edistävät teoreettisen tiedon ja käytännön valmiuksien välinen vuorovaikutus sekä itsesäätely- ja reflektointivalmiuksien kehittäminen. Esimerkiksi työharjoittelua voisi hyödyntää tehokkaammin näistä näkökulmista. Hyödynnettävissä on myös yliopiston oma työllistävä ja työkokemusta antava rooli. Opiskelijoiden opetus-, ohjaus- ja tukitehtävät ja muu opiskelijatoiminta voidaan tunnistaa ja tunnustaa nykyistä laajemmin opiskelijoiden työkokemuksen ja työelämävalmiuksien lisääjinä. Työelämävalmiuksien ja työelämään siirtymisen edistäminen kuuluu opintoihin -kehitetään työelämävalmiuksia koko opintopolulla (esim. HOPS-työskentely) -sisällytetään työelämätaitojen edistämistä opetukseen (esim. työelämän käytäntöjä simuloivat työskentelytavat, yritysyhteistyö ja tutustuminen työntekijän oikeuksiin) -tarjotaan erillisiä työelämäkursseja ja -opintokokonaisuuksia (esim. kokoustaitokurssi, tiimityöskentelykurssi, työharjoittelu ja työelämävalmiudet-opintokonaisuus) -lisätään yleisiä ja alakohtaisia työelämätaitoja (esim. projektinhallinta-, viestintä-, ohjaamis-, ongelmanratkaisu-, liiketoiminta- ja johtamistaidot) -lisätään työnhakutaitoja (esim. työhakemusten teko ja työhaastattelu) -hyödynnetään opiskelijatoimintaa työelämävalmiuksien kehittämisessä (esim. annetaan opiskelijajärjestöjen yritysvierailuista ja niiden reflektoinnista opintopisteitä) -hyödynnetään alumnitoimintaa työelämävalmiuksien edistämisessä ja osaamistarpeiden kartoittamisessa (esim. uratarinat, työelämävierailut, mentorointi, työelämäkyselyt) Lisätään teoreettisen tiedon ja käytännön valmiuksien vuorovaikutusta -harjoitetaan teoriatiedon soveltamista käytäntöön ja käytännön käsitteellistämistä teoriatiedoksi (esim. työharjoitteluraportti) -edistetään itsesäätely- ja reflektointivalmiuksia (esim. oman toiminnan tietoinen ja kriittinen arviointi, usko kykyihinsä ja ammatillinen kehittyminen) -hyödynnetään työharjoittelua monipuolisesti (esim. työelämä- ja urapohdinnat sekä työharjoittelukokemusten jakaminen) Tarjotaan opiskelijoille työkokemusta ja työtodistuksia -opetus-, ohjaus- ja tukitehtävät (esim. tutkimus- ja kurssiassistenttina toimiminen) -opiskelijatoiminta ja opiskelijajärjestötoiminta (esim. tiedepäivien organisointi, ainejärjestötoiminta ja alumnien mentorointi) -työharjoittelu 34 ESIMERKKEJÄ HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ: Opiskelijan itsereflektointiin ja oppimisen havaitsemiseen valmentaa yritystoiminta- ja tiimityöskentelykurssi (YLY), joka suoritetaan ensimmäisenä vuonna. Kurssilla opiskelijat esimerkiksi kirjaavat oppimistavoitteitaan ja arvioivat odotustensa toteutumista. Opiskelijat käyvät myös kertomassa abeille opiskelusta korkeakoulussa ja saavat tästä lisäpisteitä kurssin tehtäviin. Akukone eli ammattikuvakone on vaalikonetta muistuttava tiedekunnan opinto- ja urasuunnittelun apuväline. Koneessa on kaksi kysymyspatteristoa: toinen kuvaa opiskelijoiden kiinnostuksen kohteita ja toinen alumnien nykyisissä työtehtävissä tarvittavia tietoja ja taitoja. Opiskelijat vastaavat kysymyksiin, minkä jälkeen kone esittää alumnit siinä järjestyksessä kuin he vastaavat opiskelijan tulevalle työlleen asettamia toiveita. Eri työtehtävissä tarvittavien tietojen ja taitojen lisäksi kone esittelee kunkin alumnin opintohistorian ja uratarinan sekä erilaisia ammattiprofiileja, joihin alumnit luokitellaan. Tarkoituksena on, että opiskelijat voivat hyödyntää Akukonetta HOPStyöskentelyssään koko tutkinnon ajan. Yliopiston tiedekunnissa järjestetään vuosittain laatusilta-tapaamisia yhteistyössä työelämä- ja rekrytointipalveluiden kanssa. Tapaamisissa on paikalla työelämän edustajia, tiedekunnasta jo valmistuneita, tällä hetkellä opiskelevia sekä tiedekunnan henkilökunnan jäseniä. Tapaamiset pohjautuvat työelämä- ja rekrytointipalveluiden tekemään Maistereiden viisi vuotta työmarkkinoilla -uraseurantaan. Tapaamisten kautta tiedekunnat pyrkivät saamaan opetustarjontaansa työelämälähtöisemmäksi. Harjoitteluista käydään reflektio- ja palautekeskustelut harjoittelun jälkeen. Työnhakuvalmennus-kurssin (3 op) tavoitteena on, että opiskelijat hankkivat valmiuksia työnhakuun. Opintojaksolla hankitaan tietoja ja taitoja toimia työmarkkinoilla sekä opitaan tunnistamaan omia vahvuuksia ja hahmottamaan erilaisia työelämämahdollisuuksia. Keskeisiä sisältöalueita ovat itsetuntemus, työnhakukanavat, työpaikkahakemus, CV ja työpaikkahaastattelu. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille on koko vuoden kestävä pakollinen tiimityöskentelykurssi, jossa tehdään useita case-tehtäviä oikeille yrityksille. Kurssin lopussa jokainen tiimi tekee isomman toimeksiannon, joka esitetään kyseiselle yritykselle. Yritys antaa palautetta ja kommentoi tiimin työskentelyn tuloksia. Ainejärjestö järjestää minimentorointia, jossa opiskelija ja laitokselta valmistunut kohtaavat. Mentorointiohjelma sisältää kolme tapaamista, joihin osallistuu kahdesta neljään samasta alasta kiinnostunutta opiskelijaa. Mahdollisia tapaamisaiheita ovat mentorin alan, työpaikan ja urapolun kuvaus, aktoreiden urasuunnittelu ja työpaikkavierailut. Tapaamisten suunnitteluun ryhmä saa apumateriaalia. Opiskelija voi kandivaiheessa suorittaa työympäristöharjoittelun eli ns. haalariharjoittelun, joka tutustuttaa hänet tulevan ammattialansa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön. Maisterivaiheessa opiskelija voi sisällyttää opintoihinsa ammattiharjoittelun, jonka tavoitteena on antaa opiskelijalle työelämässä tarvittavaa valmiutta soveltaa teoreettisia perustietoja käytännön ratkaisuihin. 35

19 7. Yhteisöllisyydellä edistetään koko yhteisön hyvinvointia - opiskelijoiden opiskelukykyä ja henkilöstön työkykyä Yliopistoyhteisöjen tulisi tukea ja edistää yhteisöllisyyttä, sillä sen avulla voidaan lisätä opiskelukykyä, jäsenten sosiaalista pääomaa ja koko yhteisön hyvinvointia. Yliopiston tulisi myös huomioida, että opiskelijat ovat sen yhteisön jäseniä. Tämä tarkoittaa, että henkilöstön ja opiskelijoiden suhde huomioidaan kumppanuutena asiakkuuden sijasta kaikessa toiminnassa. Yhteisöllisyys yliopistoyhteisössä edellyttää jaettuja arvoja, normeja ja päämääriä, mutta yhteisön tulee olla myös keskusteleva, neuvotteleva ja erilaisuudet hyväksyvä. Tarvitaan avoimuutta, luottamusta, vuorovaikutusta ja osallistumista, jotka puolestaan edellyttävät yhteistä aikaa, paikkaa, rutiineja ja pysyvyyttä. Yksilöllä tulee olla tunne ryhmään kuulumisesta, omasta tarpeellisuudesta ja ryhmän hyväksynnästä. Yhteisöllisyyden lisäämiseksi tulee sille luoda edellytyksiä ja edistämistä tehdä suunnitelmallisesti. Tärkeää on myös henkilöstön osaamisesta ja työkyvystä huolehtiminen, jotta he pystyvät edistämään opiskelijoiden opiskelukykyä ja huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Yhteisöllisyydelle luodaan edellytyksiä -suhtaudutaan myönteisesti yhteisöllisyyteen ja tunnustetaan sen merkitys (esim. arvostetaan sosiaalista vuorovaikutusta ja me-henkeä) -tarjotaan mahdollisuuksia kuulua ja kokea kuuluvansa useampaan ryhmään ja yhteisöön (esim. laitos, vuosikurssi, verkko-opetuksen virtuaaliyhteisö) -tarjotaan yhteisöllisyyttä edistäviä tiloja (esim. yhteiset taukotilat ja sohvat) -ei syrjitä ketään Yhteisöllisyyttä edistetään suunnitelmallisesti -yhteisöllisyyden edistämiselle on rakenteita (esim. huomioitu opetuksen kehittämissuunnitelmassa) -yhteisöllistä toimintakulttuuria vahvistetaan yhdessä tekemällä ja olemalla (esim. yhteisön kehittämispäivät, yhteisölliset keskustelut ja juhlat) -vahvistetaan yhteisöllisyyden edellytyksiä ja yhteisöllisyyttä edistäviä toimintatapoja (esim. myönteinen asenne, yhteisöllisyyttä tukevat tilat, neuvottelevuus, ryhmäytyminen) -edistetään yhteisöllisyyttä lisääviä yhteistoiminnallisia opetus-, opiskelu- ja arviointikäytäntöjä (esim. ryhmätyöt, yhteisprojektit, vuorovaikutteiset verkkoympäristöt ja ryhmäkeskustelupalautteet) -edistetään hyvää työ- ja opiskeluilmapiiriä (esim. keskustelevuus, yhteisöllisyys, suvaitsevaisuus, luottamus, arvostus) 36 VINKKI Mitkä ovat yhteisöllisyyden edellytykset yhteisössänne ja miten niitä voisi vahvistaa? Miten yhteisössänne tuetaan ja edistetään yhteisöllisyyttä? Miten voisi edistää yhteisönne (esim. tiedekunta) sisällä olevien ryhmien (esim. opiskelijayhteisö) yhteisöllisyyttä? Kuinka henkilöstön työkykyä voisi edistää? Edistetään henkilöstön työkykyä -henkilöstöä arvostetaan ja heidän resursseistaan huolehditaan (esim. henkilöstön riittävyys ja työhön vaikuttamisen mahdollisuudet) -arvostetaan ja kehitetään henkilöstön yliopistopedagogista osaamista (esim. työhönotto, kannustava palkkausjärjestelmä, tarjotaan pedagogisia opintoja) -henkilöstöä ja henkilöstöyhteisöä palkitaan (esim. kiittäminen ja palkinnot) -edistetään henkilöstön jaksamista (esim. tyky-toiminta, hyvä johtaminen, tuen ja ohjauksen saaminen) 37

20 ESIMERKKEJÄ HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ: LÄHTEET Yhteisöllisyydelle luodaan edellytyksiä Ylioppilaskunta tarjoaa perheellisille opiskelijoille oman keskustelupalstansa. Pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat järjestävät yhdessä Nyytin kanssa hengailuiltoja, joihin myös ruotsin- tai englanninkieliset opiskelijat voivat osallistua. Joillain laitoksilla opiskelijoille ja henkilökunnalle on varattu yhteistä sosiaalitilaa. Yhteisöllisyyttä edistetään suunnitelmallisesti Useat killat ja ainejärjestöt järjestävät epävirallisempia kahvituksia ym. koulutusohjelmansa professoreiden ja henkilökunnan kanssa, esim. kuukausittaiset laitoskahvit. Ensimmäisen vuoden opinnot ovat kaikilla lähes samat, mikä selvästi lisää yhteisöllisyyttä. Laitoksen pikkujouluperinteen mukaan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat järjestävät pikkujoulut opiskelijoille, alumneille ja laitoksen henkilöstölle. Tämä auttaa uusien ryhmäytymistä ja edistää yhteisöllisyyttä. Opintopsykologi pitää kaksi kertaa vuodessa aikuisopiskelun te lan, missä eri alojen aikuisopiskelijat voivat verkostoitua. Henkilöstön työkykyä edistetään Yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelman mukaan yliopisto tarjoaa kaksi 38 kertaa vuodessa yliopistopedagogiset opinnot (10 op.), joihin käytetty työaika huomioidaan kokonaistyöaikasuunnitelmissa ja suorittaminen asteittain vpj-arvioinneissa. Yliopistolla on alle kahden viikon pituisia opettajavaihtoja erilaisten mestarikurssien ja asiantuntijaluentojen tiimoilta. Kaikki opettajavaihdot hoidetaan keskitetysti kv-toimiston kautta. Opiskelijapalaute huomioidaan kehityskeskusteluissa ja mahdollisuuksien mukaan myös palkkauksessa. Useissa tiedekunnissa on pedagogiset yliopistonlehtorit, jotka tekevät oppimiseen ja opetukseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä kaikilla kampuksilla. Uusille opettajille opetetaan kurssilla yliopiston ohjausjärjestelmää. Opintopsykologi tarjoaa ohjausta ja koulutusta opetushenkilöstölle ongelmatilanteista selviytymiseen. Opetushenkilöstö voi osallistua vanhemman opettajan mentoroitavaksi. Opettajille järjestetään myös työnohjausryhmiä eli kollegaryhmiä. Suunnitteilla on uusi palkitsemisjärjestelmä, jossa voitaisiin palkita kokonaisia yksiköitä pedagogisten toimien kehittämisestä. Ylioppilaskunta valitsee joka vuosi vuoden luennoitsijan, vuoden opintojakson sekä The Best International Teacherin, joihin liittyvät stipendit yliopisto rahoittaa. ESOK-hankkeen eli valtakunnallisen korkeakoulujen esteettömyyshankkeen esteetön opiskelijavalinta -suositus ja -opas Jauhiainen J, Korkeaoja L, Lavikainen E, Niemelä A & Penttilä J. Silmäyksiä perheellisten korkeakouluopiskelijoiden tilanteeseen. Tampere: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs 32, Kunttu, Kristina. Opiskeluterveys koostuu monen toimijan yhteistyöstä. Työterveyslääkäri 1:27, Kunttu, Kristina ja Huttunen Teppo (2009). Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 45. Kurri, Eero (2006). Opintojen pitkittymisen dilemma. Tutkimusopintojen sujumattomuustekijöistä yliopistoissa ja niihin vaikuttamisen keinoista. Helsinki: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs 27/2006. Liuska H. Jaksaako opiskelija? - Opiskelijan stressitekijät ja voimavarojen hankinta. Oulu: Oulun yliopiston opintotoimiston julkaisuja, Sarja A 13,1998. Lounasmaa J, Tuori M-R, Kunttu K, Huttunen T. Opiskelukyky ja otteen saaminen opiskelusta. Julkaisussa Kunttu K (toim.) Oireilevan opiskelijan viesti? Tutkimuksia korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus aineistosta. Helsinki: Kansaneläkelaitos, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 63, Manninen, Jyri & Luukannel, Saara. Humanistit työelämäpoluilla. Helsingin yliopistosta valmistuvien humanistien työelämäorientaatio, osaaminen ja työl- listyminen. Humanistisen tiedekunnan julkaisuja 1, Mannisenmäki, Eija & Valtari, Maarit. Valmistumisen vallihaudalla. Opintojen kesto 2000-luvun hyvinvointivaltiossa. Helsinki: Edita, Niemelä Anna. Joutuu vähän taistelee Tutkimus vammaisten ja kuurojen nuorten koulutuspoluista. Tampere: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs 29, Oksanen T, Kouvonen A, Kivimäki M, Pentti J, Virtanen M, Linna A, Vahtera J. Social capital at work as a predictor of employee health - multilevel evidence from work units. Social Science & Medicine 2008; 66 : Penttilä, Johanna. Yliopisto-opiskelijoiden työelämään orientoituminen. Opintosisällöt, uraohjaus ja tulevaisuuskuvat. Tampere: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs 30, Savola, Elina & Koskinen-Ollonqvist, Pirjo. Terveyden edistäminen esimerkein. Käsitteitä ja selityksia. Helsinki: Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja sarja 3, Säntti J. Opiskelukyvyn jäljillä. Helsinki: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs 15, Sulander J, Romppanen V. Hyvinvointi koulutyössä ja opiskelussa. Helsinki: Työterveyslaitos, Työympäristötutkimuksen raporttisarja 26, STM, Opiskeluterveydenhuollon opas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 12,

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Projektipäällikkö Kyky-projekti, Campus Conexus II johanna.kujala@syl.fi 044 7800 229 Opiskelukykysuositukset

Lisätiedot

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Selostus Suomen ylioppilaskuntien liiton toteuttaman opiskelijoiden opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä edistävästä Kyky-hankkeesta

Selostus Suomen ylioppilaskuntien liiton toteuttaman opiskelijoiden opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä edistävästä Kyky-hankkeesta SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja numero 14b Sivu 1 / 5 Selostus Suomen ylioppilaskuntien liiton toteuttaman opiskelijoiden opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä edistävästä Kyky-hankkeesta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi

Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Erilaiset opiskelijaryhmät Uudet uudet Vanhat uudet, esim. alan vaihtajat Maisterivaiheen uudet Maisterivaiheen vanhat

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Opiskeluterveyspäivät 14.-15.11. 2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Sisällys 1. Esteettömyystyön tausta 2. Mitä on esteettömyys 3. Mihin esteettömyydellä pyritään 4. Opiskelun ja opetuksen esteettömyys Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden

Lisätiedot

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät University connecting people? Campus

Lisätiedot

ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa. Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi

ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa. Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi MITÄ ESTEETTÖMYYS YLIOPISTOSSA ON? Yliopiston fyysinen ympäristö: tilat ja laitteet

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Dosentti Atso Raasmaja Farmakologian & toksikologian osasto Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto atso.raasmaja@helsinki.fi

Lisätiedot

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1 Johdanto Tämän toimintasuunnitelman on valmistellut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Valmistelussa

Lisätiedot

Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu. Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk

Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu. Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk Seinäjoki 20.4.2012 Liikuntatuutorointi (synty) www.opiskelijaliikunta.fi

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY 1 Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY Hankkeen taustaa 2 KORKEAKOULUT TIETEENALAT Korkeakoulut matriisiorganisaationa

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Toteutusaika 1.10.2008 31.12.2011 Valtakunnallinen kehittämisohjelma TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Tehtäväkokonaisuus KOULUTUS Apukysymyksiä Koulutuksen markkinointi Mm. www-sivut, esitteet,

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017

Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017 Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017 1 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti,

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Sopo-koulutus Järjestöseminaari 1.2.2014

Sopo-koulutus Järjestöseminaari 1.2.2014 Sopo-koulutus Järjestöseminaari 1.2.2014 Veera Ylimaunu Hallituksen jäsen Sosiaalipolitiikka, kuntapolitiikka, ylioppilaskylä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Koulutuksen sisältö - Esittäytyminen

Lisätiedot

Opiskeluterveys opiskelukyky

Opiskeluterveys opiskelukyky Opiskeluterveys opiskelukyky Opiskeluterveys-kirjan julkistamisseminaari Opiskelukyvyn palapeli 24.5.2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö OPISKELIJAN

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa Linjakas TAHI Palautteen pedagogiikkaa Markku Ihonen 24.9.2012 markku.ihonen@uta.fi Yleistä opiskelijapalautteesta 1 arvioidaan sitä, mihin voidaan vaikuttaa kaikki muodostaa yhdessä tärkeän tietopohjan

Lisätiedot

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Opiskelukyky -suositusten toteutuminen Tampereen yliopistossa

Opiskelukyky -suositusten toteutuminen Tampereen yliopistossa 1. Opiskelukyvyn edistäminen on suunnitelmallista ja organisoitua koko yliopistossa ja sen kaikissa yhteisöissä. v.2010 YLEIS- ARVOSANA Strategiassa hyvinvoinnin parantaminen tavoitteena muuten aiheesta

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

OSAKOn strategia 2014-2017

OSAKOn strategia 2014-2017 OSAKOn strategia 2014-2017 Johdanto, strategiatyöryhmän terveiset lukijalle Opiskelijakunnan edustajisto perusti vuoden 2013 ensimmäisessä kokouksessaan strategiatyöryhmän, johon nimettiin seitsemän OSAKOn

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014 KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE Järjestökoulutus 12.2.2014 Koulutuksen sisältö Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä? Kvvastaavana

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot