MAASoTURI. MAASoTURI
|
|
- Kirsi-Kaisa Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAASoTURI Maasotakoulun tiedotuslehti Erikoisnumero 2/ vuosikerta MAASoTURI 1
2 2/13 MAASOTAKOULUN TIEDOTUSLEHTI Pääkirjoitus: Maasotakoulu 2015 pöytäpelien aika on nyt Maasotakoulun johtajan tervehdys: Ajatukset laajempiin kokonaisuuksiin Veden äärellä: Kuullos pyhä vala, kallis Suomen maa! Korkeakouluosasto: Työelämäosaamisen ytimessä Maavoimien aliupseeriston koulutus uudistuu luvun rakuunoissa yhdistyvät nykyaika ja perinteet Rakuunaeskadroona siirtyy vuosikymmenen lopulla Lappeenrannasta haminaan Maasotakoulu suunnittelee ympäristölupien hakemista Maavoimien uudistettu taistelutapa Simulaattoriavusteisen koulutuksen kehittäminen maavoimissa Henkilöstö tärkein voimavaramme! Etelä-Karjalan asevelvollisuusasioita hoitaa Etelä-Karjalan aluetoimisto Tiedon lähteitä Vanhempani työpaikka on Maasotakoulu -lastenkirja Rakuunasoittokunta kasvaa ja toiminta-alue laajenee "Kerran rakuuna, aina rakuuna" Suomen suurin kuntokoulu -tunnuslause pitää paikkansa Sotilaskotisisaret vihreät sisaret: Iloista palvelua yli 90 vuotta! Puolustusvoimauudistuksen myötä Maasotakoululle luvassa lisärakentamista ja perusparannusta Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus Lappeenrannan upseerikerho: Varuskunnan yhteinen kokoontumispaikka arjessa ja juhlassa Varuskunnan ruokapalveluja kehitetään koko ajan Maasotakoulun tapahtumia Rakuunasoittokunnan konsertteja 2013 JULKAISIJA Maasotakoulu TOIMITUSKUNTA everstiluutnantti Arto Hokkanen, päätoimittaja FM Ansa Räätäri, toimitussihteeri FM Anna-Mari Osma everstiluutnantti Jussi Haikarinen majuri Juha Jaakkola majuri Jukka Pesonen majuri Esa Makkonen majuri Ilkka Kemppi musiikkimajuri Jyrki Koskinen kapteeni Kristian Värri kapteeni Marko Vulli ylikersantti Antti Erämo TAITTO Heta Toiskallio KANNEN KUVA Heta Toiskallio PAINO Juvenes Print Oy, Tampere 2013 Maasotakoulu Väinö Valveen katu 4, Lappeenranta p (vaihde) Kuva: Matti Silfer MAASOTAKOULUN TUKI RY Maasotakoulun Tuki ry:n kotipaikka on Lappeenranta. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea Maasotakoulun opiskelijoita, asevelvollisia ja henkilökuntaa muistamisten, kannustusten ja stipendien muodossa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimii yhteistoiminnassa jäsenistönsä ja Maasotakoulun yhteistyökumppaneiden kanssa. Maasotakoulun Tuki Ry:n toimintaa voi tukea lahjoituksin tilille: FI MAASoTURI
3 Kuva: Heta Toiskallio Maasotakoulu 2015 pöytäpelien aika on nyt PÄÄKIRJOITUS Käsillä olevan Maasoturin ilmestyessä puolustusvoimauudistuksen suunnittelu on kiivaimmillaan eri puolilla Suomea. Jäljempänä Maasotakoulun johtaja eversti Kimmo Lehto valottaa puolustusvoimauudistuksen tarpeita ja perusteita. Samalla hän kuvaa uudistuksen kytköksiä ja sen mahdollisuuksia Maasotakoulun vuoden 2015 kokonaisuuteen. Vuodesta 2015 alkaen Maasotakoulun kokoonpanossa ovat Reserviupseerikoulu Haminassa, jonne perustetaan myös Maavoimien tutkimuskeskus, Pioneerikoulu Lappeenrannassa, Tykistökoulu Niinisalossa, Panssarikoulu Hattulassa sekä Viestikoulu Riihimäellä. Lisäksi Jalkaväkikoulu perustetaan Lappeenrantaan. Myös Rakuunasoittokunnan koko ja toiminta-alue kasvavat. Hallinnollisesti toimimme viidellä eri paikkakunnalla. Palkatun henkilökunnan määrä kasvaa nykyisestä Maasotakoulusta kolminkertaiseksi ja käsittää reilut 600 työpaikkaa. Hajautettu toiminta, laajentuvat toiminta-alueet, henkilöstömäärän kasvu sekä nykyorganisaatioiden toimintatavat ja perinteet luovat suuren määrän haasteita vuodelle 2015, mutta myös mahdollisuuksia. Näihin on alettu vastata jo viime vuonna käynnistyneellä suunnittelulla, jotta lukien toimimme yhtenä ja yhteiseen toimintaan sitoutuneena joukkona. Suunnittelua varten on perustettu Maasotakoulun 2015 muutosryhmä alatyöryhmineen, joissa kaikki nykyiseen Maasotakouluun liitettävät joukot ovat edustettuina. Henkilöstöjärjestöt on kytketty työhön mukaan tavoitteena mahdollisimman avoin valmistelu ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Yhteistyö on alkanut hyvin ja suunnittelu tiivistyy entisestään kuluvana vuonna. Tällä hetkellä kaipaamme muutosryhmän toiminnan taustalle ideoita esimerkiksi vuoden 2015 toimintatapamalleista yhtäältä henkilöstöltä sekä toisaalta veteraani-, reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöiltä. MAASoTURI 3
4 Henkilöstö voi tuottaa ideoita toimintojen järjestämiseksi erityisesti nyt keväällä 2013 lähiesimiesten, luottamusmiesten ja aloitelaatikoiden kautta. Yksittäisetkin esitykset ovat tervetulleita. Toivon ja pyydänkin kaikkien tulevien maasotakoululaisten osallistuvan uusien toimintatapamallien ja ideoiden tuottamiseen, jotta vuonna 2015 voidaan puhua meistä maasotakoululaisista. Esimerkkinä nostan esille ulkoisesta ja sisäisestä tiedottamisesta joukko-osastolehden. Onko meillä yksi yhteinen julkaisu vai säilytetäänkö muun muassa Maasoturi ja Rukkilainen omina julkaisuinaan? Maanpuolustukselliset sidosryhmämme voivat lähestyä meitä nyt keväällä esimerkiksi perinteiden järjestelyissä sekä maanpuolustustyön tukemisessa vuonna Mielellämme kuulemme teitä kaikkia. Tavoitteenamme on laatia luonnos Maasotakoulun 2015 perinteistä tämän vuoden loppuun mennessä. Maasotakoulu tukee jatkossakin maanpuolustustyötä vähintään samalla tasolla kuin nyt. Jatkosuunnittelu etenee tänä vuonna siten, että kesällä ideat kootaan yhteen ja sen jälkeen tehdään linjauksia ja päätöksiä. Maasotakoulu prosessityö ja sen jatkumona työjärjestys, esikuntaohje ja toimialaohjeet on saatava vähintään luonnosasteelle vuoden loppuun mennessä. Myös upseerien ja aliupseerien opetussuunnitelmat ja pedagogiset käsikirjoitukset tarkistetaan. Ohjeluonnoksia laadittaessa on käytävä laajalla rintamalla niin sanottua hallinnollista pöytäpeliä koko ajan. Pöytäpeliä voidaan käydä esimerkiksi Tällä hetkellä kaipaamme muutosryhmän toiminnan taustalle ideoita esimerkiksi vuoden 2015 toimintatapamalleista --- keltaisten liimalappujen ja fläppitaulujen ääressä. Mitä tuo vaikuttaa siihen ja tämä tuohon, mikä merkitys näillä ohjeistuksilla on kokonaisuuteen sekä kenellä pitäisi olla päätös- ja ratkaisuvalta mihinkin asiaan. Pöytäpelien tulokset olisi saatava selville samaan tapaan kuin mitä olemme sotapeleissä ja karttaharjoituksissa tottuneet tuottamaan. Pöytäpelien tulosten kautta tulleet mahdolliset korjaustarpeet laadittaviin ohjeisiin ja suunnitelmiin ehditään ottaa huomioon vielä kuluvan vuoden loppupuolella. Vuosi 2014 on sitten toimintatapojen testausten aikaa, jotta uusi Maasotakoulu on täydessä iskussa. Maasotakoulun 2015 toimeenpanon suunnittelussa työn sarkaa riittää. Etenkin kun rinnalla hoidetaan nykyiset perustehtävät eri paikkakunnilla. Tämä edellyttää, että henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota kaikilla tasoilla ja kaikissa suunnitteluun osallistuvissa organisaatioissa. Vaikka tällä hetkellä monista saattaa tuntua, että onhan meillä aikaa vaikka kuinka paljon vuoteen 2015, niin itse asiassa tätä kirjoittaessa aikaa on enää jäljellä 699 päivää. Nyt käsillä on siis uusien toimintatapamallien suunnittelun sekä niiden perusteella tehtävien pöytäpelien aika. Turvallista vuotta 2013 Maasoturin lukijoille. Everstiluutnantti Arto Hokkanen Maasotakoulun apulaisjohtaja Rakuunakomentaja 4 MAASoTURI
5 Kuva: Heta Toiskallio AJATUKSET LAAJEMPIIN KOKONAISUUKSIIN KOULUNJOHTAJAN TERVEHDYS Monille on tullut käsitys, että puolustusvoimauudistus ja puolustusmäärärahojen supistamispäätökset vuonna 2011 olisivat sama asia. Puolustusvoimien suunnittelu on huomattavasti pitkäjänteisempi prosessi. Viime vuosikymmenellä todettiin muun muassa, että ikäluokat pienenevät 2010-luvun puolivälissä tuhansilla, suuri osa puolustusmateriaalista on vanhenemassa, uusi puolustusteknologia jatkaa yleistä inflaatiokehitystä nopeampaa kallistumista ja yleinenkin kustannusten nousu aiheuttaa haasteita. Ilman tietoa määrärahojen supistamisestakin voitiin todeta, että nykyisen kokoisiin puolustusvoimiin ei ole enää varaa 2010-luvun loppupuolella. Tarvitaan siis uudistus. Yleinen asevelvollisuus tuottaa kyllä riittävän kokoisen henkilöstön reserviin, mutta keskeisin haaste on sodan ajan joukkojen materiaalin pitäminen riittävän modernina. Materiaalin määrä puolestaan määrittää sodan ajan joukkojen vahvuuden. Huonosti varustetut joukot eivät pärjää nykyaikaisella taistelukentällä, eivätkä siis muodosta aseellista voimankäyttöä ennaltaehkäisevää suorituskykyä. Samalla tarkasteltiin eri maiden asevoimien tiedustelun, johtamisen, tulenkäytön ja joukkojen liikkeen kehittymistä. Ainakin Euroopassa joukkojen määrät ja kokoonpanot ovat pienentyneet ja niiden taktiikassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Voidaan myös selvästi havaita, että kehittyneissä valtioissa tappioiden sietokyky on laskenut huomattavasti, ainakin toimittaessa oman maan ulkopuolella. Kun entistä pienemmillä joukkomäärillä on täytettävä nykyiset tehtävät muuttuvassa toimintaympäristössä, on selvää että maavoimien taistelutapaa on muutettava. Jäykkään asemapuolustukseen perustuva taistelutapa on tullut tiensä päähän. Puolustusvoimauudistuksen keskeinen osa onkin uudistettavan taistelutavan tutkimus, koulutus ja suunnittelu sekä tarvittaessa toimeenpano. Rauhan ajan kokoonpanot ja toiminta on sopeutettava sodan ajan suorituskyvyn rakentamiseen. Se, että tuo sopeutuminen on tehtävä aikaistetusti kovalla kiireellä, on puolestaan määrärahojen supistusten syytä. Jo suunnittelun alkuvaiheessa todettiin, että aselajien ja toimialojen kiinteä yhteistyö niin koulutuksessa kuin tutkimuksessa ovat välttämättömiä. On rakennettava toimivia kokonaisuuksia, joiden on myös voitava toimia verkottuneesti. Tämä koskee niin rauhan kuin sodan ajan toimintaa ja organisaatioita. Maasotakoululle uudistus luo paremmat edellytykset palkatun henkilöstön, reserviläisten ja varusmiesten koulutukselle sekä tutkimukselle. Organisaation muutos suorastaan pakottaa ottamaan maavoimallisen näkökulman kaikkeen toimintaan. Suuri joukko-osasto voi joustavasti käyttää parhaita osaajia eri kursseilla ja tutkimuksissa. Koko koulun tuki on saatavissa kunkin kurssin tärkeimpiin harjoituksiin ja muihin toiminnan ruuhkahuippuihin. Materiaali, harjoitusalueet, oppimateriaalit ja niin edelleen ovat saatavissa käyttöön joustavasti. Samoin eri alojen tutkimustulokset voidaan hyödyntää nopeasti. Suuremmassa joukossa on myös mahdollista jakaa työtaakkaa tasapuolisemmin. Rakennettaessa uutta Maasotakoulua on organisaation muutoksen lisäksi muutettava työtapoja ja erityisesti ajattelua. Nykyisen kahden paikkakunnan sijaan toimintaa on usealla paikkakunnalla. Johtaminen ja hallinnollinen työ muuttuu monin tavoin ja useilla tasoilla. Resursseja on opittava käyttämään optimaalisesti. Oman työyksikön, aselajin tai toimialan edun sijaan on aina katsottava koko Maasotakoulun ja itse asiassa koko puolustusvoimien etua. Tähän mennessä tehty suunnittelu ja valmistelu ovat osoittaneet sen, että me, nykyisten koulujen henkilöstö, pystymme rakentamaan kuvatunlaisen uuden Maasotakoulun. Se, että henkilöstö on tärkein voimavaramme, ei ole vain korulause. Eversti Kimmo Lehto Maasotakoulun johtaja MAASoTURI 5
6 VEDEN ÄÄRELLÄ Kuva: Matti Silfer KUULLOS PYHÄ VALA, KALLIS SUOMEN MAA! Tänä vuonna tulee 95 vuotta täyteen siitä, kun asetukset sotilasvalan vannomisesta ja valan kaavasta annettiin. Kuitenkin sotilasvalan sisältö on säilynyt samana näihin päiviin saakka, vaikka sanamuotoja onkin hiukan nykyaikaistettu. Tämä kertonee osaltaan sotilasvalan nauttimasta kunnioituksesta ja arvostuksesta kansamme keskuudessa. Vala onkin hyvä esimerkki siitä, että muutoksenkin keskellä sotilasyhteisö nojaa vahvasti vuosikymmenien perinteisiin, siihen, että on olemassa jotakin pysyvää ja muuttumatonta. Sotilasyhteisön perinteet eivät sisällä vain erilaisia esineitä tai tapahtumia, eivätkä ne näy vain kerran vuodessa vuosi- tai perinnepäivässä, vaan syvemmin ajateltuna ne ovat tapoja ja arvoja, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle sotilaiden ketjussa. Ne vahvistavat joukon yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tahtoa pyrkiä yhteiseen päämäärään sekä velvoittavat joukon toimimaan sukupolvien ketjun jatkeena kunniallisesti ja oikeita arvoja kunnioittaen. Vuodesta toiseen alokkaat vannovat valansa ja sotilaat tehtävään tullessaan vielä virkavalan. Myös nämä valat osaltaan siirtävät arvoja eteenpäin seuraavalle sukupolvelle ja sanoittavat sotilaiden arvomaailmaa. Varusmiehet pitävät valapäivää tärkeänä. Koetaan, että yksi etappi sotilasuralla on saavutettu ja valatilaisuus jää mieliin pitkäksi aikaa. Valatilaisuuksiin kutsutaan omaisia mukaan, jotta he pääsevät olemaan osallisina tärkeässä päivässä, samoin kuin he toimivat tärkeänä taustatukena koko palveluksen ajan varusmiehille. Valapäivä myös yhdistää palvelustaan suorittavia ja aiemmin valansa vannoneita. Palveluksessa olevat miehet tai naiset sekä isät ja isoisät, ovat antaneet saman valan. Valapäivänä suvun miehet intoutuvat muistelemaan omia armeija-aikojaan ja nuoretkin otetaan ehkä entistä tasaveroisempana aikuisten joukkoon. Olenpa urallani tavannut nuoria miehiä, joille kaikkein tärkeintä valapäivässä on ollut se, että isä näkee, että minä pystyn tähän, ja saa kerrankin olla pojastaan ylpeä. Valan vannomisella on siis yksilölle suuri merkitys eräänlaisena etappina palvelusajalla sekä myös itsetuntoa kohottava merkitys, kun tuntee olevansa tärkeä osa joukkoa. Kuitenkin valat liittyvät myös yhteisössä ja yhteiskunnassa elämiseen. Valan vannoneelta voidaan odottaa lupauksen mukaista käytöstä ja eettisessäkin mielessä enemmän. Sotilasvala vannotaan yleensä joukon lipun edessä ja aina myös kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä. Vakuutus puolestaan kunniani ja omantuntoni kautta. Valaa ei siis sinänsä koskaan lausuta kenellekään henkilölle, eikä suoranaisesti sotilasvalan rikkomisesta löydy sanktioita rikoslaeista. Kuitenkin valan lausuneet ovat valmiit noudattamaan lupaamaansa niin kauan kuin minussa voimia on. Vala onkin siis lähinnä lupaus itselle ja omalle joukolle, valapetturuus olisi itsensä ja joukkonsa pettämistä. Vaikka valaa noudatetaan rauhankin aikana, sen suurimpiin vaatimuksiin joudutaan vastaamaan sotatilanteessa, jossa sotilaan on pystyttävä perustelemaan itselleen eettisesti, minkä puolesta ja millä keinoin hän on valmis taistelemaan. Uskon, että pahimmassa tilanteessa suurin osa sotilaista pitää valan sanomaa luovuttamattoman tärkeänä ja tekee oman osansa puolustaakseen maataan ja lähimmäisiään. Kyseessä ovat siis aika suuret lupaukset. Lupaukset, joissa pahimmillaan on kyse elämästä ja kuolemasta. Kun vannotaan kunniansa ja omantuntonsa kautta tai Jumalan edessä, velvoittaa se myös toimintaan vankalla tasolla. Jumalan edessä lausuttu vala velvoittaa, mutta toisaalta antaa myös voimaa. Koska Jumala on luvannut olla kansamme, Hän on myös meidän tukenamme. Kun sydämestämme pyrimme lupauksiamme päivittäin noudattamaan Hänen nimessään, saamme Jumalalta myös voiman onnistua pitämään suuret lupauksemme. Näin hyvät perinteet siirtyvät oikeudenmukaisen ja periksiantamattoman toimintamme kautta yhä eteenpäin ja sukupolvi sukupolven jälkeen kantaa oman osansa maamme rakentamisesta ja tulevaisuudesta. Sotilaspastori Sanna Timonen 6 MAASoTURI
7 Sotilasvala ja -vakuutus Minä N.N. lupaan ja vakuutan (valassa) kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä, (vakuutuksessa) kunniani ja omantuntoni kautta, olevani Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta. Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tai maan valtiojärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa. Joukkoa, johon kuulun sekä paikkaani siinä, en jätä missään tilanteessa, vaan niin kauan kuin minussa voimia on, suoritan saamani tehtävän loppuun. Lupaan käyttäytyä kunnollisesti ja ryhdikkäästi, totella esimiehiäni, noudattaa lakeja ja asetuksia sekä säilyttää minulle uskotut palvelussalaisuudet. Tahdon olla suora ja auttavainen myös palvelustovereitani kohtaan. Milloinkaan en sukulaisuuden, ystävyyden, kateuden, vihan tai pelon vuoksi enkä myöskään lahjojen tai muun syyn tähden toimi vastoin palvelusvelvollisuuttani. Jos minut asetetaan esimiesasemaan, tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omasta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä. Kaiken tämän minä tahdon kunniani ja omantuntoni mukaan täyttää. Kuva: Heta Toiskallio MAASoTURI 7
8 8 MAASoTURI
9 Korkeakouluosasto TYÖELÄMÄ- OSAAMISEN YTIMESSÄ Korkeakouluosasto järjestää sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojaksojen maavoima-, jääkäri-, panssarintorjunta-, kranaatinheitin ja tiedusteluopintoja. Teksti: majuri Jukka Pesonen, kapteeni Jarkko Koistinen ja kapteeni Mika Metsi Kuvat: Heta Toiskallio MAASoTURI 9
10 Sotatieteiden kandidaattien maavoimaopinnot Maasotakoululla Kadettien ensimmäinen vuosi HUOMIO Katse maasotalinjaan PÄIN Lauantaina aamu koitti koko 99. kadettikurssille ja 82. merikadettikurssille aikaisin. Onneksi Kainuussa sijaitsevan Vuosangan 25 asteen pakkanen herätti yönsä linja-autossa viettäneet kadetit nopeasti heidän jalkautuessa ampuma-alueen autopihalle hieman kello neljän jälkeen. Mukana joukossa olivat myös maasotalinjalle opinto-oikeuden saaneet 89 kadettia, joiden on määrä aloittaa sotatieteiden kandidaatin tutkinnon puolustushaaraopinnot Maasotakoulussa vain reilun kolmen kuukauden kuluttua. Ennen siirtymistä Lappeenrantaan ja Maasotakouluun kadeteilla oli kuitenkin edessään muiden opintojen muassa ampumaharjoitus 1, jota varten he olivat juuri saapuneet Vuosangan ampuma-alueelle. Ampumaharjoituksessa kadetit harjaantuivat taisteluammunnoissa kiväärikaliiperisten aseiden ja kevyiden kertasinkojen tulitoiminnan valvojan tehtävissä. Harjoitus tarjosikin mitä parhaimman tilaisuuden kouluttajille tutustua maasotalinjan kadetteihin ja heidän osaamistasoonsa. Muodostaahan sotilaspedagogiikan oppiaineeseen lukeutuva ase- ja ampumakoulutus yhden keskeisimmistä kokonaisuuksista huhtikuun alussa alkavassa puolustushaaravaiheessa. Tuolloin opetusta jatketaan nousujohteisesti taistelijaparin ja partion taisteluammuntojen johtamisoikeuden edellyttämän osaamisen mahdollistavalla koulutuksella. Ampumaharjoitus 2 tullaan toteuttamaan kesäkuussa Taipalsaaren ampuma-alueella. Elokuussa maasotalinjan kadetit palaavat todennäköisesti vähälumisempaan ja lämpimämpään Vuosankaan ampumaharjoitus 3:een, jossa he johtavat ensimmäistä kertaa taisteluammuntoja varusmiehille. Merkittävimmän kokonaisuuden maasotalinjan opinnoissa muodostaa kuitenkin kymmenen opintopisteen laajuinen sotataidon opetus. Taistelun perusteet 1 ja 2 -opintojaksoissa kadetit perehtyvät jalkaväen joukkueen taisteluun maavoimien alueellisten joukkojen näkökulmasta. Tähän opetukseen nojautuen kadetit tulevat valmistuttuaan toteuttamaan taistelukoulutusta varusmiesjoukkueille ja niiden johtajille, suunnittelemaan taistelutekniset vaatimukset täyttäviä taisteluammuntoja sekä jo kadettikurssin myöhemmissä vaiheissa oppimaan komppanian taistelun periaatteita. Opetus toteutetaan ensimmäistä kertaa maavoimien taistelu konseptin suuntaviivojen mukaisesti, mikä ei ainakaan vähennä tehtävän haastavuutta. Vaikka kadetit eivät vielä tammikuussa olleet ehtineet miettimään lähestyviä puolustushaaraopintoja, nousi yksi odotus heidän vastauksissaan yli muiden maavoimien uudistetun taistelutavan oppiminen. Kadetit toivoivat Maasotakoulun opetukselta myös käytännönläheisyyttä. Tämä vaatimus haastaa opettajat tuomaan opetuksessa esille tietojensa lisäksi myös henkilökohtaiset kokemukset ja osaamisen. Muutosten ja haasteiden keskellä tarvitaan kuitenkin myös pysyvyyttä. Maasotalinjan kiintopisteitä ovat sotilaspedagogiikka käsittäen fyysisen kasvatuksen ja aseja ampumakoulutuksen, johtamisen, sotatekniikan ja englanninkielen opintojaksot ja taisteluammuntojen sotilasammatillinen opintojakso. Mainittujen kokonaisuuksien toteutus on vakioitunut laadukkaaksi todetulle tasolleen edellisten kadettikurssien maasotalinjojen opetuksen kehittämistyön myötä. Eri opintojaksot sitoo kokonaisuudeksi juuri ammattitaitoinen henkilöstö, joka on valmistellut maasotalinjan opetusta jo edellisen vuoden puolella. Näin ollen voi vakuuttaa, että kevään koittaessa Lappeenrannassa on luvassa paljon enemmän kuin kadetit Vuosangan pakkasessa osaavatkaan odottaa. 10 MAASoTURI
11 Työelämän tulikaste sotatieteiden kandidaattien jalkaväen opintosuunnat M a a s o t a k o u l u l l a Kadettien kolmas vuosi SYÖKSYEN ETEENPÄIN MARS MARS Sotatieteen kandidaatin opintojen kolmannen vuoden aselajiopinnot kestävät vuoden ulottuen syyskuusta elokuuhun ja niiden tarkoitus on syventää tulevan upseerin osaamista hänen omassa aselajissaan. Tänä vuonna Maasotakoulun korkeakouluosastolla opiskelee sotatieteen kandidaatin opintojen viimeistä vuottaan 97. kadettikurssin 31 jalkaväen kadettia. He opiskelevat kolmella opintosuunnalla, jotka ovat jääkäri-, kranaatinheitin- ja tiedusteluopintosuunta. Mennyt syksy oli kadeteilla varsin taktiikkaan painottuva. Kadetit syvensivät aiemmin oppimaansa niin komppanian puolustuksessa kuin hyökkäyksessäkin. Verrattuna kadettien aiempiin taktiikan opintoihin uuden lisänsä toi maavoimien uudistettu taistelutapa, jota opetettiin Maasotakoulussa nyt ensimmäistä kertaa. Teoriassa opittuja taitoja testattiin käytännössä kahdessa taktiikan harjoituksessa, jossa kadetit pääsivät tekemään yhteistyötä Maasotakoulussa opiskelevien aliupseereiden ja sotatieteen maisteriopiskelijoiden kanssa. Syksyn aikana kadetit perehtyivät myös oman aselajinsa käytännön taitoihin. Jääkäriopintosuunta opiskeli panssarintorjuntaohjusjärjestelmiä, kranaatinheitinopintosuunta otti ensimmäiset kosketuksensa kevyisiin ja raskaisiin kranaatinheittimiin ja tiedusteluopintosuunta opiskeli tiedustelujoukkueen johtamista sekä tiedustelijan käytännön taitoja. Syksyn aselajiopinnot huipentuivat kranaatinheitinopintosuunnan osalta ampumaharjoituksiin, joissa mitattiin syksyllä opitut asiat käytännössä. Jääkäri- ja tiedusteluopintosuunnat osallistuivat syksyn päätteeksi mekanisoitujen joukkojen harjoitukseen, jossa kadetit pääsivät harjoittelemaan käytännön taitojaan yhteistoiminnassa muiden joukko-osastojen joukkojen kanssa. Vuosi 2013 alkoi kadettien osalta autokoululla, jossa he suorittivat puolustusvoimien kuorma-autokortin. Autokoulun jälkeen oli muutaman viikon mittainen taktiikan opintojakso, jossa pääosassa oli taistelun johtamisen harjoittelu simulaattorissa sekä taistelu rakennetulla alueella. Taktiikan viikkojen jälkeen opinnoissa keskitytään oman aselajin erityispiirteisiin ja työelämässä tarvittavien lupien ja oikeuksien hankkimiseen. Suurin osa kevään ja kesän ajasta kadeteilla kuluu eri asejärjestelmien taisteluammuntojen johtamisoikeuksien hankkimisessa. Maasotakoulussa suoritettavien teoriajaksojen jälkeen kadetit pääsevät näyttämään taitonsa eri joukko-osastojen ampumaharjoituksissa, joissa he johtavat taisteluammuntoja varusmiesjoukoille. Maasotakoulussa toteutettavien sotatieteen kandidaatin opintojen aselajijakso on niin kadeteille kuin heidän opettajilleenkin tiivis ja työntäyteinen jakso. Vuoteen mahtuu opetettavaa asiaa paljon ja erilaisia harjoituksia on useita ympäri Suomen. Opetettavien asioiden sitominen käytäntöön ja asioiden harjoittelu työelämää vastaavissa oloissa on Maasotakoulussa annettavan opetuksen vahvuus. Eri puolilla Suomea toteutettavat harjoitukset tutustuttavat kadetit eri joukko-osastoihin ja erilaisiin harjoitusalueisiin. Aselajiopintojen aikana kadetit tekevät yhteistyötä lähes jokaisen jalkaväkikoulutusta antavan joukko-osaston kanssa. Samalla tulevat tutuiksi niin paikalliset erityispiirteet kuin tulevat työtoveritkin. Aselajiopinnot antavat valmistuvalle jalkaväen upseerille hyvät valmiudet selviytyä työelämän tehtävistä. MAASoTURI 11
12 Syksy tuo luutnantit ja joulu vie yliluutnantit sotatieteiden maisteriopiskelijat Maasotakoululla PAIKKAA VAIHDA TEHTÄVÄ ILMOITA Sotatieteiden maisterikurssi 2:n jalkaväen opintosuuntien opinnot toimeenpantiin Maasotakoululla Opiskelijoita aselajijaksolla oli yhteensä 16 henkilöä jakautuen jääkäri- (6 opiskelijaa), panssarintorjunta- (5 opiskelijaa), kranaatinheitin- (2 opiskelijaa) ja tiedusteluopintosuuntiin (3 opiskelijaa). Aselajijakso on osa kaksi vuotta kestävää sotatieteiden maisteritutkintoa, jonka opinnoista pääosa toteutetaan Maanpuolustuskorkeakoulussa. Opintojen kokonaisuus muodostuu kaikille pakollisista opinnoista, jotka ovat taktiikan opintojakso (6 op) ja sotilasammatilliset opinnot (3 ov) opintosuunnittain. Valinnaisena opintojaksona on johtamisen opintojakso (3 op). Opiskelijoiden osalta taktiikan opintojen keskeisimpinä osaamistavoitteina on kehittää opiskelijoiden sotataidollista ajattelua, harjoittaa toimimaan joukkoyksikön esikunnan eri osien upseerin tehtävissä ja harjoittaa joukkoyksikön taistelun suunnittelua ja johtamista. Taktiikan opinnot jakaantuvat kolmeen kokonaisuuteen, jotka ovat taisteluosaston puolustus, taisteluosaston hyökkäys ja taisteluosaston taistelu jalkaväkiprikaatin osana. Kukin kokonaisuus huipentuu viiden päivän mittaiseen maastoharjoitukseen. Taisteluosaston taistelu jalkaväkiprikaatin osana toteutetaan kaikkien aselajikoulujen yhteisenä yhteistoimintaharjoituksena. Syksyllä taktiikan opintojen lisämausteena oli maavoimien uudistettu taistelutapa, joka ensimmäistä kertaa oli maisteriopintojen ohjelmassa. Sotilasammatilliset opinnot täydentävät tutkintoon johtavaa koulutusta ja niiden tavoitteena on antaa käytännön toiminnan kannalta oleellinen puolustushaaraja aselajiosaaminen sekä toimeenpanokyky. Maisterikurssi 2:n opiskelijat ylennettiin itsenäisyyspäivänä yliluutnanteiksi. 12 MAASoTURI
13 Maavoimien aliupseeriston KOULUTUS UUDISTUU Teksti: majuri Ilkka Kemppi Kuva: Teemu Kosonen Maavoimien esikunta on julkaissut uuden normin Maavoimien aliupseeriston osaamisen kehittäminen (HJ168). Normi on astunut voimaan jo vuoden alusta Uuden normin mukainen koulutus aloitetaan kuitenkin Maavoimien toimintasuunnitelma -asiakirjan mukaisesti vuonna Maavoimien aliupseerien opintokokonaisuuksien nimet uudistuvat. Nykyinen sotilasammatillinen opintokokonaisuus 1 on jatkossa peruskurssi. Sotilasammatillinen opintokokonaisuus 2:n nimi uudistuu yleiskurssiksi ja nykyiset mestariopinnot uudistuvat mestarikurssiksi. Maasotakoulun sekä aselaji- ja toimialakoulujen järjestämillä opinnoilla luodaan kunkin alan sotilasammatillinen perusosaaminen. Aliupseerien sotilasammatillista osaamista kehitetään kunkin opintokokonaisuuden jälkeen joukko-osaston tarpeiden mukaan. Osaamisen kehittämisen elementti Osaamisen kehittämisen keino Osaamiset Osaamisen todentaminen Kehityskeskustelu Kehittymissuunnitelma Opetussuunnitelmau Työssä oppimisen suunnitelmau PERUSKURSSI YLEISKURSSI MESTARIKURSSI TYÖSSÄ OPPIMINEN Maavoimaopinnot Aselaji- ja toimialaopinnot Ohjattu työssä oppiminen Harjaantuminen Arvot ja asenteet Johtaja- ja kouluttajakoulutus Maavoimien taistelu ja valmiuden säätely Yhteiset luvat ja oikeudet Aselajin ja toimialan yhteiset osaamiset Joukko-osaston eriytyvät osaamiset Sodan ajan tehtävän edellyttämä osaaminen Johtajana kehittymisen näytöt Teoriakokeet ja kouluttamisnäytöt Teoriakokeet ja johtamisnäytöt Teoriakokeet ja johtamisnäytöt Työelämän näytöt Johtamisnäytöt TÄYDENNYS- KOULUTUS Aselajin ja toimialan opinnot Tehtävänmukainen osaaminen Tarvittavat näytöt Yllä olevassa kuvassa on esitetty maavoimien aliupseerien osaamisen kehittämisen kokonaisuus. MAASoTURI 13
14 Mikä uudistuu maavoimien aliupseerien opetuksessa? Uusi maavoimien aliupseeriston osaamisen kehittämisen normi noudattaa hyvin pitkälle edellistä vuonna 2008 hyväksyttyä normia. Merkittävimmät uudistukset kohdistuvat maavoimien peruskurssin maavoimaopintoihin (entinen maavoimien sotilasammatillinen opintojakso 1), joihin on tulossa lisää lupiin ja oikeuksiin johtavaa koulutusta. Uusia tuotettavia oikeuksia ovat mm. raskaan kertasingon tulitoiminnan valvojan oikeus, 12,7 ilmatorjuntakonekiväärin kouluttajan ja aseen valvojan oikeudet sekä räjäytysharjoituksen johtajan oikeudet. Opinnoissa eteneminen Aliupseerien koulutusjärjestelmän tavoitetila saavutetaan vuonna 2018, jolloin yleiskurssin suorittamisen edellytyksenä on kymmenen vuoden palvelus puolustusvoimissa ja mestarikurssin suorittamisen edellytyksenä kahdenkymmenen vuoden palvelus puolustusvoimissa. Aliupseerille tulee luoda edellytykset osallistua ensimmäiselle mahdolliselle peruskurssille. Kurssi/vuosi Peruskurssi 1 v alle 1 v alle 1 v Yleiskurssi 5 10 v 7 10 v 10 v Mestarikurssi v v 20 v Palvelusaika opintojen alkaessa siirtymäkaudella. 14 MAASoTURI
15 Perustason tehtävät (peruskurssin jälkeen) 10 v Yleistason tehtävät (yleiskurssin jälkeen) v Mestaritason tehtävät (mestarikurssin jälkeen) 10 v NO Nuorempi kouluttaja Kouluttaja Järjestelmäosasja Operaattori Kouluttaja / vanhempi kouluttaja Järjestelmäosaaja Joukkueenjohtaja (aliupseeri) Yksikön vääpeli Esikunnan toimistoaliupseeri Panssari-/ajoneuvomestari Järjestelmämestari Esikunnan toimistoaliupseeri PO Operaattori Ryhmänjohtaja Joukkueen varajohtaja Joukkueenjohtaja (pätevyys) Joukkueenjohtaja Yksikön vääpeli Tulenjohtopäällikkö Varapäällikkö Esikunta-aliupseeri Esikunta-aliupseeri Varapäällikkö Järjestelmämestari Panssari-/ajoneuvomestari KRIHA Operaattori Ryhmänjohtaja Raivaaja (pioneeri) Suojamies / henkilösuojaus (sotilaspoliisi) Viestiasemanjohtaja Joukkueen varajohtaja Joukkueenjohtaja Eri alojen erityistehtävät - taisteluvälineupseeri (sij.), viestiupseeri (sij.) Yksikön vääpeli Taisteluvälineupseeri Ajoneuvotarkastaja Yhteysupseeri / yhteysupseeriryhmä Sotilastarkkailija (aikaisempi kokemus) Ase Partio Ryhmä Joukkue komppanian osana Komppania taisteluosaston osana Esikuntatyöskentelyn perusteet Komppania-taisteluosasto prikaatin (vast.) osana Pataljoonan / taisteluosaston esikuntatoiminta Uudessa normissa on kuvattu myös esimerkki aliupseerien tehtävätasoista normaalioloissa (NO), poikkeusoloissa (PO) ja kriisinhallintaoperaatioissa (KRIHA). MAASoTURI 15
16 2000-luvun rakuunoissa yhdistyvät NYKYAIKA ja PERINTEET Teksti: Rakuunaeskadroonan päällikkö kapteeni Kristian Värri Kuvat: Heta Toiskallio, Matti Silfer ja Teemu Kosonen Itsenäisen Suomen vanhin sotajoukko täyttää 95 vuotta Uudenmaan Rakuunarykmentin (URR) perustamisesta tuli kuluneeksi tasan 95 vuotta. URR:n perustaminen tapahtui hyvin erikoislaatuisissa poikkeusolosuhteissa, sillä käynnissä oli vuoden 1918 Vapaussota. Uudenmaan Rakuunarykmentti sai kunnian olla itsenäisen Suomen ensimmäinen vakinainen joukkoosasto. Tätä kunniakasta joukkoa edustaa nykyisin rakuunaeskadroona Maasotakoulussa. Rakuunaeskadroonassa palvelevat varusmiehet tietävät oman joukkonsa historian. Juuri omien juuriensa tiedostaminen on tärkeä osa sotilaan ja joukon identiteettiä. Lujan yhteishengen ja yhteenkuuluvuuden luomisessa on edellä kerrotulla seikalla varsin suuri merkitys. Palvelus rakuunaeskadroonassa ei ole perinteissä piehtarointia vaan määrätietoista sotilaallista toimintaa, jonka päämääränä on hyvin koulutettu sodan ajan joukko. Viesti- ja kranaatinheitinkoulutus alkoi rakuunaeskadroonassa Yli 25 vuoden tauon jälkeen rakuunoille annetaan jälleen viesti- ja kranaatinheitinkoulutusta. Tammikuun 7. päivänä palvelukseen astuneesta joukosta tullaan kouluttamaan rakuunaeskadroonassa sotilaspoliisien lisäksi viesti- ja kranaatinheitinmiehiä. Kuljettajien, keittäjien ja lääkinnän peruskoulutus sekä aliupseerikoulutus toteutetaan entiseen tapaan muualla. Viesti- ja heitinkoulutus on asettanut rakuunaeskadroonan henkilökunnalle aivan uudenlaisia haasteita. Haasteisiin on vastattu muun muassa rekrytoimalla yksikköön kranaatinheitin- ja viestikoulutettua henkilökuntaa. Viestikoulutusta on hankittu Viestirykmentistä ja Karjalan prikaatista. Kranaatinheitinkoulutus koeponnistettiin jo viime keväänä kouluttamalla 1/2012 saapumiserästä tulitukiryhmä, mutta viestikoulutuksen osalta koeponnistus on vielä tekemättä. Entistä valveutuneempi varusmies ja uudet lyhyemmät palvelusajat Varusmiesaines on muuttunut viimeisten vuosien aikana yhä vaativammaksi. Heidän tietonsa, taitonsa ja osaamisensa ovat nykyisin todella korkealla tasolla. Haasteena on tämän osaamisen ohjaaminen maanpuolustusta palvelevaan toimintaan. Lähtökohtana on se, että jokainen varusmies pystytään kouluttamaan ja sijoittamaan hänen kykyjään vastaavaan sodan ajan tehtävään. Myös palvelusaikojen lyhentyminen vaikuttaa rakuunaeskadroonassa annettavaan sotilaskoulutukseen. Yksittäisen taistelijan osalta tämä tarkoittaa sitä, että peruskoulutuskauden aikana panostetaan aikaisempaa enemmän ase- ja ampumakoulutukseen sekä taistelijan perustaitoihin. Erikoiskoulutuskaudella koulutus painottuu koulutushaarakohtaisten perustaitojen koulutukseen. Vastaavasti joukkokohtainen harjoittelu vähenee hieman aikaisemmasta. Uskon, että rakuunaeskadroonan varusmiehistä saadaan koulutettua hyviä rakuunoita ja johtajia sodanajan joukkoihin. Kova yrittäminen ja rakuunoiden kuuluisa reipas hyökkäyshenki kantaa kauaksi tulevaisuuteen. Jalustintuntumalla, HAKKAA PÄÄLLE! 16 MAASoTURI
17 MAASoTURI 17
18 Rakuunaeskadroona siirtyy vuosikymmenen lopulla Lappeenrannasta Haminaan Teksti: FM Ansa Räätäri Kuva: Heta Toiskallio Puolustusministeriön esittelyn perustelumuistiossa ja Pääesikunnan suunnitteluosaston käskyssä kesäkuulta 2012 todetaan, että puolustusvoimauudistuksessa Haminassa joukkoyksikkönä toimiva Reserviupseerikoulu vastaa asevelvollisten koulutuksesta. Maavoimien komentaja on päättänyt , että Maasotakoulun uudessa organisaatiossa Reserviupseerikouluun kuuluvan Rakuunaeskadroonan sijoituspaikka on Hamina. Rakuunaeskadroona siirretään Lappeenrannasta Haminaan heti tilahallinnan sen mahdollistaessa. Haminassa olevia kasarmirakennuksia peruskorjataan vuosina Arvion mukaan Rakuunaeskadroonan siirto Haminaan tapahtuisi tammikuun saapumiserän 2018 palvelukseen astumiseen mennessä. Siirron jälkeen Lappeenrannassa palvelisi peruskoulutuskauden jälkeen varusmiehiä komennusmiehinä muun muassa sotilaspoliisien, lääkintämiehien ja kuljettajien tehtävissä. Rakuunaeskadroonan siirto Haminaan, yhdessä muiden muutosten kanssa, vaikuttaa Maasotakoulun tilaratkaisuihin. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan Leirikentälle valmistuu vuoden 2017 loppuun mennessä majoitustilaa varusmiehille. Myös merkittävästi kasvava Rakuunasoittokunta saa uudet harjoitus- ja toimitilat Lappeenrantaan. Uusien tilojen ja järjestelyjen myötä osasta Rakuunamäen ja Sairaalanmäen rakennuksia voidaan luopua vuosien aikana. Maasotakoulu tekee esityksen Maasotakoulun ja sen myötä rakuunoiden perinteistä ja niiden vaalimisesta vuoden 2013 loppuun mennessä. 18 MAASoTURI
19 MAASOTAKOULU SUUNNITTELEE YMPÄRISTÖLUPIEN HAKEMISTA Teksti: ylikersantti Antti Erämo Kuvat: Heta Toiskallio ja Matti Silfer Maasotakoulun tärkein ampuma- ja harjoitusalue sijaitsee Taipalsaarella 30 km Lappeenrannasta pohjoiseen. Alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella ja osittain valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman alueella. Sieltä löytyy luonnonsuojelualueita ja muurahaissinisiiven elinpaikkoja. Harjoitus- ja ampumatoiminta sekä yllämainitut asiat asettavat toiminnalle haasteita ja rajoituksia. Mainituista haasteista johtuen Maasotakoulu on suunnitellut ympäristölupien hakemista vuonna 2013 Taipalsaaren ampuma- ja harjoitusalueen kouluampumaradoille ja polttoaineen jakeluasemalle. Suomessa on tällä hetkellä meneillään ampumaratojen ympäristöhallinnan parannushanke, johon puolustusvoimatkin osallistuvat. Tämän hankkeen tavoite on tuottaa parhaita mahdollisia tekniikoita ampumaratojen ympäristönhallintaan. Hankkeesta johtuen puolustusvoimissa on varattu rahoitus kouluampumaratojen laajamittaisiin parannustoimiin. Taipalsaaren kouluampumaradat ovat alustavasti parantamisvuorossa vuonna 2014, mikäli ympäristölupa saadaan siihen mennessä. Ympäristöluvan hakuprosessissa on tärkeää olla selvillä toiminnasta ja sen historiasta sekä jo mahdollisesti aiheutetuista ympäristövahingoista. Taipalsaaren aluetta on tutkittu useissa tutkimuksissa vuonna 2012 ulkopuolisen konsultin toimesta ja nykyisen toiminnan ei ole todettu aiheuttaneen pysyviä ympäristöhaittoja. Mahdollinen ympäristölupa tullee kuitenkin asettamaan rajoituksia ampuma-aikoihin sekä esittämään vaatimuksia pohjaveden ja maaperän tarkkailemiseksi erillisen tarkkailuohjelman mukaan. Taipalsaaren polttoaineenjakeluaseman sijainti ja rakenteet aiheuttavat haasteita ympäristöluvan hakuun. Ympäristönsuojelulainsäädännössä on maininta pohjaveden pilaamiskiellosta ja polttoaineen jakeluaseman sijainti Etelä-Karjalan parhaalla pohjavesialueella vaatii runsaasti suunnittelua ja toimenpiteitä luvan saamiseksi. Taipalsaaren alueelle tarvitaan polttoaineen jakeluasema harjoitusjoukkojen käyttöön ja alueella työskenteleville. Polttoaineenjakeluaseman toimintojen selvittäminen ja sellaisten rakenteiden suunnittelu, ettei pilaantumista pääse missään tilanteessa tapahtumaan, ovat avainasioita luvan hakemisessa. MAASoTURI 19
20 Maavoimien UUDISTETTU TAISTELUTAPA Puolustusvoimia kehitetään voimakkaimmin sitten toisen maailmansodan päättymisen. Maasotakoulu on edelläkävijä myös puolustusvoimien uudistuksessa ja kehittämisessä. Maasotakoulu osallistui uudistetun taistelutavan Maavoimien taistelu 2015 kehittämiseen. Teksti: everstiluutnantti Jussi Haikarinen Kuva: Lauri Paju Maavoimien taistelu kehittämisen lähtökohtana oli, että suomalaista taktiikkaa ja taistelutekniikkaa käyttämällä luodaan pienemmillä joukkomäärillä riittävä torjuntakyky vihollisen hyökkäyksen estämiseksi. Maavoimien taistelu taktiikan tavoitteena on tuottaa viholliselle sellaiset tappiot, ettei se enää kykene jatkamaan hyökkäystä ilman merkittäviä ponnistuksia päämäärän saavuttamiseksi. Tehokas tappioiden tuottaminen edellyttää eri asejärjestelmien vaikutuksen yhdistämistä valituille tuhoamisalueille. Alueellisten joukkojen taistelu perustuu erityisesti maaston hyväksikäyttöön ja sen tuntemukseen. Joukkotuotannon harjoituksissa varusmiehistä ja reserviläisistä muodostetut joukot koulutetaan tulevalla toiminta-alueellaan, jolloin perehdytään todennäköiseen toiminta-alueeseen koulutuksen avulla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Taistelutavassa korostuu maaston tuntemuksen lisäksi taistelutilan valmistelu. Taistelutilan valmistelun tärkeimpiä tekijöitä ovat joukkojen linnoittaminen ja tiestön suluttaminen. Linnoittamisen tavoitteena on joukkojen suojaamisen lisäksi kyllästää vihollisen tiedustelua useilla vara-, vaihto- ja valeasemilla. Joukkojen linnoittamisessa hyödynnetään entistä paremmin siviiliyritysten ammattitaitoa ja voimavaroja. Sodan ajan olosuhteet ja taistelutavan aktiivisuus edellyttävät hyvää fyysistä kuntoa ja kykyä itsenäiseen toimintaan. Vastuualueiden laajetessa korostuu erityisesti johtajien kyky itsenäiseen päätöksentekoon ja tehtävätaktiikan noudattamiseen. Alaisille annetaan entistä enemmän vastuuta tehtävän suorittamiseen ja suunnitteluun. Yllätyksellä ja pienelläkin menestyksen hyväksikäytöllä tuotetaan vihollisen tappiota sekä riistetään sen toimintavapaus. 20 MAASoTURI
21 Puolustusvoimien materiaalihankinnat tukevat alueellisten joukkojen taistelutapaa. Materiaalihankintojen avulla kehitetään joukkojen johtamiskykyä ja tilannetietoisuutta, kykyä toimia pimeällä sekä joukkojen tulivoimaa aina jääkäriryhmistä alkaen. Tulivoimaa ovat kasvattaneet pidemmälle kantavat ampumatarvikkeet, raskaat raketinheittimet, tykistön kuorma-ammukset, kranaatinheittimistön kehittäminen sekä panssarintorjuntaohjusten ja kertasinkojen käyttö jääkärijoukkueiden tasolla asti. Esimerkiksi jääkäriryhmien vahvuus kasvaa yhdeksään taistelijaan. Ryhmän tulivoimaa kasvatetaan kertasingoilla, kahdella konekiväärillä ja tarkkuuskiväärillä. Ryhmänjohtajalla on mahdollisuus osoittaa radiolla maaleja tykistölle ja kranaatinheittimille. Uusi johtamisjärjestelmä tukee entistä paremmin tilannekuvan muodostamista ja mahdollistaa joukkojen seurannan tarvittaessa yksittäisen miehen tarkkuudella. Joukkueenjohtaja kykenee johtamaan jääkäriryhmiä ja partioita radioiden avulla, eikä johtaminen enää edellytä näkö- tai huutoyhteyttä joukkojen välillä. Aluevalvontakyky, tiedustelu ja viholliseen vaikuttaminen mahdollisimman nopeasti havainnon jälkeen korostuvat joukkojen määrän vähetessä. Tähän haasteeseen vastataan hankkimalla pataljoonille ja taisteluosastoille lennokkijärjestelmä. Järjestelmä mahdollistaa tiedustelun suuntaamiseen nopeasti ihmissilmän kantaman ulkopuolelle ja luo edellytyksiä epäsuoran tulen käytölle. Suomen lähtökohtana on edelleenkin koko maan puolustaminen, alueellinen puolustusjärjestelmä ja yleinen asevelvollisuus. Puolustusvoimat ja Maasotakoulu ovat aloittaneet varusmiesten sekä reserviläisten kouluttamisen uudistetun taistelutavan oppien mukaisesti vuodesta 2013 alkaen. ALUEELLISET JOUKOT: ORGANISOINTI JA PÄÄASEET (KOKEILUKOKOONPANO) RYHMÄ JOUKKUE KOMPPANIA TAISTELUOSAASTO/PATALJOONA 3-4 x Jalkaväkikomppania / Jääkärikomppania JOHTO TULENJOHTO KULJETTAJAT 3-4 x JOUKKUE Esikuntakomppania Viestikomppania Kranaatinheitinkomppania Huoltokomppania 3 x RYHMÄ KOMENTOJOUKKUE Pioneerikomppania KRANAATINHEITINJOUKKUE HUOLTOJOUKKUE Patteristo - päätelaite + radio - konekiväärit - tarkkuuskiväärit - pimeänäkölaitteet - kevyet kertasingot - viuhkapanokset Ryhmäaseistuksen lisäksi: - sisäinen viestiverkko - ilmatorjuntakonekivääri - maalinosoitusjärjestelmä - panssarimiinat Joukkuevarustuksen lisäksi: - johtamisjärjestelmä - panssarintorjuntaohjus NLAW - kevyet kranaatinheittimet Komppaniavarustuksen lisäksi - johtamisjärjestelmä - raskaat kranaatinheittimet - kenttätykit - lennokkijärjestelmä - oma pioneeritoiminta- ja huoltokyky Lähde: Maavoimien esikunta MAASoTURI 21
22 SIMULAATTORIAVUSTEISEN k o u l u t u k s e n k e h i t t ä m i n e n MAAVOIMISSA Teksti: KM Timo Härkönen Simulaattoriavusteisen taistelukoulutuksen tärkein tehtävä maavoimissa ei ole pelkästään koulutuksen kehittäminen. Koulutusta tärkeämpänä asiana nousee esille oppiminen. Simulaattoriavusteinen koulutus toimii oppimisympäristönä, joka motivoi taistelijoita parempaan oppimiseen simulaattorin antaman välittömän palautteen sekä aktiivisen ja osaavan kouluttajan yhteistyöllä. Tässä artikkelissa esitellään perusteita simulaattoriavusteisen koulutuksen kehitystyöstä maavoimissa. Simulaattorit oppimisympäristönä Lehtisen (1997) mukaan suuri osa tiedosta ja osaamisesta on merkityksellistä vain, jos se on mahdollista liittää niihin tilanteisiin, joissa ne on opittu. Simulaattoriavusteinen taistelukoulutus oppimisympäristönä pyrkii vastaamaan tähän vaativaan haasteeseen, koska rauhan aikana sotilailla ei ole mahdollisuutta oppia taistelukenttää aitona toimintaympäristönä. Kuivalahden (1999, 43) mukaan oppiminen on tilannesidonnaista vuorovaikutusta toisten opiskelijoiden, opettajien ja muiden opetukseen osallistuvien kesken. SIMULAATTORI Opetushallitus määrittelee perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004, 18), että oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Simulaattoriavusteisen koulutuksen onnistumiselle on tärkeää, että oppijan, kouluttajan ja simulaattorin vuorovaikutus toimii. Taistelusimulaattorin antama välitön palaute mahdollistaa nopean, tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen toiminnan arvioinnin ja tarvittaessa virheen korjaamisen. Tätä palautetta voi hyödyntää sekä kouluttaja että taistelija itse. Alla oleva kuvio 1 havainnollistaa oppimisprosessin luonnetta ja vuorovaikutuksen suhteita. Kuvio on mukailtu Johann Friedrich Herbartin ( ) nimeen liitetystä didaktisesta kolmiosta, jossa kärkipisteissä ovat opettaja, oppilas ja oppiaines. OPPIJA OPETTAJA KUVIO 1: Simulaattorin, oppijan ja opettajan vuorovaikutussuhteet simulaattoriavusteisessa koulutuksessa. Mukaeltu Herbartin didaktisen kolmion mukaan. 22 MAASoTURI
23 Analyysi niistä asioista, jotka simulaattoriavusteisella opetuksella halutaan ratkaista: Tiedettävä myös kognitiiviset, motivationaaliset, motionaaliset ja fyysiset vaatimukset. Koulutustarveanalyysi Analyysi opetuksen toteutumisesta Mitä hyökkäystaistelussa on osattava Millä tavoin opittavat taidot ovat opittavissa Kouluttajien riittävä osaaminen ja asenne Määriteltävä simulaattorilta vaadittavat ominaisuudet TEHOKAS KOULUTUS KUVIO 2: Kaavio Flexmanin ja Starkin sekä Roscoe, Jensen & Gawron ajatusten mukaan, kuinka tehokas simulaattoriavusteinen koulutus tulisi valmistella. Tehokkaan simulaattoriavusteisen koulutuksen kaava Flexmanin ja Starkin (1987, ) kuvaavat sitä, millä tavoin simulaattoreiden käyttöä koulutuksessa tulisi lähestyä. Ensin on tehtävä perusteellinen analyysi niistä asioista, jotka simulaattorin avulla halutaan ratkaista. Analysoijien on tunnettava työ ja siihen liittyvät tekijät. Koulutusmaailmassa näitä asioita ratkaistaan juuri koulutustarveanalyysin avulla. Maavoimien tutkimuksella kerättiin tietoa niistä hyökkäystaisteluun liittyvistä osa-alueista, joita taistelijat eivät hallitse riittävällä tasolla. Yhdistämällä tutkimuksessa tehdyt kouluttajakyselyt simulaattoriavusteisen koulutuksen eduista ja haitoista, tutkijoiden havainnot taisteluradalla, haastatteluiden havainnot sekä olemassa oleva didaktinen kirjallisuus, saadaan muodostettua simulaattoriavusteiselle koulutukselle koulutustarveanalyysi. Roscoe, Jensen & Gawron (1980, ) painottavat koulutusjärjestelmän suunnittelussa osaamisvaatimuksia, koulutustarpeita aidoissa olosuhteissa, opetussuunnitelmaa, opetusjärjestelyitä, kouluttajien riittävää osaamista, opiskelijavalintaa ja koulutuksen tehokkuutta. Maavoimien teettämässä tutkimuksessa kartoitettiin tarkasti myös taistelijoiden motivaatiotiloja sekä fyysisten vaatimusten toteutumista hyökkäystaisteluradalla. Tutkimuksella saatiin myös käsitys taistelijoiden taistelemiseen liittyvistä kognitiivisista taidoista. Yllä olevassa kuviossa 2 esitetään Flexmanin ja Starkin sekä Roscoe, Jensen & Gawron ajatusten mukaan kehitetty malli siitä, kuinka tehokas simulaattoriavusteinen koulutus tulisi valmistella. Yhteenveto Yhdistämällä Pääesikunnan hallinnollinen määräys, Toiskallion (1998a, 1998b) sotilaan toimintakyvyn määritelmä, Viskarin (2000) dosentti Lauri Oksaman ohjauksessa tekemä sotilaan tehtäväanalyysi, simulaattoriavusteisen tutkimuksen havainnot ja haastattelut sekä koulutustarveanalyysi, saadaan tuotteina kehittyneemmät maavoimien simulaattoriavusteiset koulutustilaisuudet. Tulevaisuudessa tämä konkretisoituu simulaattoriavusteisen koulutuksen käsikirjana, joka toteutetaan maavoimissa vuoden 2013 aikana. LÄHTEET Flexman, R. & Stark, E Training Simulators. In: Salvendy, G. (Ed.) Handbook of Human Factors ( ). New York. John Wiley & Sons. Kuivalahti, M Yksilön oppiminen ryhmässä. Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperentis 680. Kasvatustieteiden laitos. Tampere. Akateeminen väitöskirja. Lehtinen, E Verkkopedagogiikka. Helsinki. Oy Edita Ab. Maavoimien Esikunta Henkilöstöosasto Sotilaan käsikirja. Helsinki. Edita Prima Oy. Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. ISBN (pdf). Vammala. Vammalan Kirjapaino Oy. Puolustusvoimat Pääesikunnan hallinnollinen määräys HE16. Roscoe, S., Jensen, N. & Gawron, V Introduction to Training Systems. In: Roscoe, S. (Ed.) Aviation Psychology. Iowa. Iowa State University Press, s Toiskallio, J. 1998a. Sotilaspedagogiikan perusteet. Hämeenlinna. Karisto Oy. Toiskallio, J. 1998b. Toimintakyky sotilaspedagogiikassa. Maanpuolustuskorkeakoulu. Julkaisusarja 2 n:o 4. Vaasa. Ykkös-Offset Oy. Viskari, J Sotilaan toimintakyvyn teorian kehittäminen jääkäriryhmän hyökkäystaistelun empiirisen tutkimuksen avulla. Täydennyskoulutusosasto. Helsinki. Maanpuolustuskorkeakoulu. MAASoTURI 23
24 HENKILÖSTÖ tärkein voimavaramme Otsikon väite Henkilöstö on tärkein voimavaramme on juhlapuheissa usein kuultu lausahdus, mutta pitääkö tämä käytännössä paikkansa? Tämä artikkeli valottaa niitä käytännön toimia Maasotakoululla, joita puolustusvoimat työnantajana tekee henkilöstönsä hyväksi rekrytoidessaan uusia työntekijöitä. Teksti: majuri Esa Makkonen Kuvat: Heta Toiskallio ja Matti Silfer Valintaprosessi: Maasotakoulun avoimeen siviilitehtävään hakee keskimäärin henkilöä. Valintatilaisuuden tarkoituksena on löytää tehtävään sopivin henkilö, jonka ennustetaan menestyvän ja viihtyvän hyvin tehtävässään. Tutustuminen uuteen paikkakuntaan: Maasotakoulu järjestää uusille työntekijöille kaksi kertaa vuodessa koko perheelle tarkoitetun tutustumispäivän. Tilaisuuteen osallistuvat myös Lappeenrannan kaupungin edustajat, jotka kertovat mm. kaupungin asuntotilanteesta, vapaista tonteista, kouluista, päiväkodeista ja puolison työllistymismahdollisuuksista. Uuteen paikkakuntaan voi tutustua puolustusvoimien kustannuksella kuusi vuorokautta. Tutustuminen uuteen tehtävään: Maasotakoulun henkilöstöosasto lähettää tehtävään valitulle perehtymispaketin, jossa kerrotaan työ/palveluspaikasta, Lappeenrannasta ja tulevasta tehtävästä. Perehdyttäminen uuteen tehtävään: Jokaiselle uudelle työntekijälle nimetään perehdyttämisvastaava. Perehdyttäjä laatii perehdyttämisestä kirjallisen suunnitelman. Osaamisen kehittäminen: Uuden henkilön valmiuksia ja osaamista arvioidaan esimiehen kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa. Ensimmäinen kehityskeskustelu toteutetaan kuukauden sisällä tehtävän vastaanottamisesta ja toinen puolen vuoden kuluttua. Tämän jälkeen kehityskeskusteluja käydään vuosittain. Keskustelun yhteydessä laaditaan työntekijän kehittymissuunnitelma eli mitä osaamista tulisi vielä hankkia. Vuorovaikutteinen johtaminen: Puolustusvoimissa on käytössä syväjohtamisen malli, jossa esimies kerää palautetta omasta johtamistoiminnastaan esimiehiltä, kollegoiltaan ja alaisiltaan. Johtamisprofiili antaa palautetta johtajan vahvuuksista ja kehittämisalueista. Mahdollisuus nousujohteiseen työuraan: Jokaiselle työntekijälle pyritään laatimaan urasuunnitelma. Siinä selvitetään, miten työntekijä voi edetä urallaan. Tavoitteena on yhdistää työntekijä halukkuus uusiin tehtäviin ja työnantajan tarve. Maasotakoulu kannustaa henkilöstöään hankkimaan osaamista, joka mahdollistaa uralla etenemisen. 24 MAASoTURI
Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa
Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Johanna Anttonen ja Satu-Tuulia Vuoksenranta Maanpuolustuskorkeakoulu 23.8.2016 1 Esityksen sisältö Maanpuolustuskorkeakoulu
LisätiedotMAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,
LisätiedotMaavoimien muutos ja paikallisjoukot
j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000
LisätiedotPuolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe
Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu
LisätiedotSuomalainen asevelvollisuus
Koulutuspäällikkö Prikaatikenraali Jukka Sonninen Suomalainen asevelvollisuus Suomalainen asevelvollisuus Perustuu puolustuksen tarpeisiin J O U K K O T U O TA N T O A S E V E LV O L L I S U U S M AT
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotMaanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto
Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotMPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta
MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotSavon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen
LisätiedotOpinto-ohjaus ja työelämätaidot
Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Aikuisten perusopetus 2018 Lisää ohjausta luku- ja kirjoitustaidon koulutus, aikuisten perusopetukseen valmistava koulutus, nykyinen aikuisten perusopetus yhdistyvät oppivelvollisuusiän
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotKaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja
Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan
LisätiedotMAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN
MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN http://www.youtube.com/watch?v=2crax8kibis 1 PUOLUSTUSTAISTELUPERIAATTEEN KEHITYS Muutoksen idea Maapuolustuksen tavoitteena on tuottaa vähemmillä, mutta
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotHOPS ja opintojen suunnittelu
HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen II vaihe,
Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotHyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.
Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa
LisätiedotKainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet
1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotKontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö
Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet Tavoitteena : 1. Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen 2. Pysyvät kustannussäästöt Kiinteistömenot Henkilöstökulut Materiaalihankinnat
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 18.4.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotAliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä
Pääesikunta Henkilöstöosasto ALIUPSEERILIITTO RY:N KANNANOTTO PÄÄESIKUNNAN SUUNNITTELUOSASTON PERUSTELUMUISTION LUONNOKSEEN 19.4.2012 1. YLEISTÄ Perustelumuistiossa todetaan, että puolustusvoimien tehtävät
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä
LisätiedotSuorituskykyjen kehittäminen 2015+
PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu
Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö
LisätiedotOSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA
OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotUudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen
Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotIlmastovastuun oppimisen kysely 2019
Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019 Kysely ilmastovastuun oppimisesta oppilaille, opiskelijoille, opettajille ja koulutuksen toimijoille ja sidosryhmille Kevät 2019 Ilmastovastuu koulutuksessa -vaikutusohjelma
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTyöelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot
Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään
LisätiedotNuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto
Nuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto 23.11.2017 Nuorten ja aikuisten yhdessä oppiminen Reformi kannustaa yhdessä oppimiseen Yksi laki, jossa lähtökohtana
LisätiedotERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022
ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotYRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotSISÄLLYS KUVIOT 1 Kouluttajan ammattipätevyys Ammattipersoonallisuus Ammattietiikka Itsetietoisuus Sotilaskouluttajan ammattipätevyys Menetelmätietoisuus Joustava osaaminen Taitotieto Päämäärätietoisuus
LisätiedotKainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus
Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut
LisätiedotVapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea
Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotMuutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015
Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
LisätiedotJUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS
JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen
LisätiedotMaahanmuuttajien saaminen työhön
Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa
Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotLearning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
LisätiedotKuva: Tuomas Kaarkoski
Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotAmmattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset
Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotTampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN
Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.
LisätiedotUudistustyön suunta IRMELI HALINEN
Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen
LisätiedotJanakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.
Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotKuva: Tuomas Kaarkoski
Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. Kuva: Kari Virtanen RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen
LisätiedotYritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua
Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten
LisätiedotSOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET
SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen Ylijohtaja Mika Tammilehto 12.12.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Henkilökohtaistaminen VANKILAOPETUS
LisätiedotMillaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK
Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,
LisätiedotPOLKU OSAAMISEN YTIMEEN
OSAAMISMATKA POLKU OSAAMISEN YTIMEEN MIKSI OSATA? Ohjauksen ja opetuksen roolin tulee muuttua siten, että se tukee oppijan osaamisidentiteetin kehittymistä ja antaa valmiuksia rakentaa omia yksilöllisiä
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotSuoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus
OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotSuomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta
Lisätiedot