VANERIKOIVUN KONEELLINEN HAKKUU
|
|
- Aarno Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2/99 PL 94 (Unioninkatu 7) 00 HELSINKI VANERIKOIVUN KONEELLINEN HAKKUU Markku Mäkelä ella hakatuissa koivuvaneritukeissa oli tutkimusaineistossa enemmän pintavaurioita, ja tukit olivat kuoriutuneet enemmän kuin metsurin hakkaamat. na hakkuukoneiden käyttö oli erityisen hankalaa. iden kumirullasyöttö vaurioitti tukkeja vähemmän kuin metallirullasyöttö. illa hakattujen koivuvaneritukkien katkontatarkkuus oli parempi kuin metsureiden hakkaamien tukkien paitsi nilaaikana. et tekivät tutkimuksessa enemmän tehtaiden haluamia tukkienpituuksia kuin metsurit. Varsinainen vertailu eri hakkuumenetelmien kesken tulee tehdä lopputuotteen eli tukeista saatavan viilun perusteella. Viilunsaanto hakkuukoneiden hakkaamista tukeista oli keskimäärin suurempi kuin metsureiden hakkaamista tukeista. iden hakkaamista tukeista sorvatuissa viiluissa oli enemmän vikoja kuin metsureiden hakkaamien tukkien viiluissa. TOTEUTUS Tulokseen pyrittiin tutkimalla talvi ja kesäolosuhteissa hakattuja tukkeja sekä niistä katkottuja sorvipölkkyjäja sorvattua viilua. Ensimmäisessä vaiheessa eli talviaineiston keräyksen yhteydessä tehtiin konehakkuusta aikatutkimus. Hakatut tukit kuljetettiin vaneritehtaalle, missä ne mitattiin ja samalla selvitettiin koijuussa ja kuljetuksessa tulleet vauriot. Tehtaalla seurattiin tukkien sorvausta. Pölkytyksen jälkeen todettiin sorvipölkyissä olevat viat. Sorvattujen tukkien tilavuuden ja viilunsaannon perusteella laskettiin tukkierän sorvaussaanto. Viiluista selvitettiin vauriot ja viat sekä niiden vaikutukset viilujen arvoon. Tutkimuksessa pyrittiin noudattamaan koivuvaneritukkien hakkuun ja sorvauksen välistä todellista aikaviivettä. TAVOITE Tavoitteena oli selvittää, minkälainen on koneella hakattujen koivuvaneritukkien laatu sekä kuinka paljon puuaines vaurioituu koijuussa. Samalla pyrittiin selvittämään, onko konehakkuun työtekniikan muutoksilla mahdollista vaikuttaa tukkien vaurioihin sekä mitä työtekniikan muutokset vaikuttavat hakkuun ajanmenekkiin. Vertailutason saamiseksi tutkittiin myös metsurin hakkaamia puita.
2 AINEISTO Tutkimus toteutettiin korjuuvaiheessa yhteistyössä Metsäliiton ja Tehdaspuu Oy:n sekä tehtaalla Finnforest Oy:nja Schauman Wood Oy:n kanssa. aineistot kerättiin kevättalvella 992 Askolassa ja Kerimäellä. Ne oli tarkoitus saadajäätyneen puun hakkuusta, mutta puuaines oli hakkuun aikana osittain sulanut aikaisten lämpimien säiden takia. Tutkitut hakkuukoneet olivat metallirullasyötöllä varustettuja kuormainharvestereita: Lokomo Askolassa ja Ponsse Kerimäellä. Aikatutkimusaineisto kerättiin hakkuukoneen t avanomaisesta työskentelymenetelmästä sekä menetelmästä, jossa tavoitteena oli parantaa koivuvaneritukkien laatua ja vähentää korjuussa syntyviä vaurioita. aineistolla pyrittiin selvittämään paitsi hakkuuajankohdan nila ja muun kesäajanmyös erilaisten hakkuukoneen syöttölaitteiden vaikutuksia koivuvaneritukkien laatuun ja korjuuvaurioihin. Tutkitut hakkuukoneet olivat Lokomo ja Ponsse (metallirullasyöttö) sekä Valmet (kumirullasyöttö). Aikatutkimusosa käsitti 95 puuta. Tukkien vauriomittauksia tehtiin jokaisessa osatutkimuksessa kustakin menetelmästä kahdesta sorvausnipusta (autokuljetusnipusta), yhteensä 26 tukista. Viilun saantoselvitykset tehtiin yhteensä 845 tukista ja viilun laatua tutkittiin 6 tukin aineistosta. Kuoriutuminen vaikeuttaa hakkuutaja saattaa kuoriutuneet kohdat alttiiksi sinistäjäsienten itiöille sekä aikaansaa tukin eri osien epätasaista kuivamista. Tutkimuksessa arvioitiin tukeittain kuoriutuneen osan osuus tukin vaipan pintaalasta. korjuussa tukit eivät kuoriutuneet mainittavasti. isessa hakkuussa lähes kaikki tukit kuoriutuivat jonkin verran. inen hakkuukone kuori tukkeja pahiten. Kuoriutunutta kohtaa oli niiden hakkaamissa tukeissa keskimäärin 45 5 % tukin vaipasta. isellä hakkuukoneella hakatut tukit kuoriutuivat 2 % ja metsurin hakkaamat 2 % vaipasta. Syyskesällä hakatut tukit eivät kuoriutuneet missään menetelmässä. oli pahinta kuoriutumisen kannalta. Konehakkuu aiheutti selvästi enemmän kuoriutumista kuin metsurihakkuu. Karsinnan aiheuttamat vauriot Kuoriutumista pahempia vaurioita voivat olla karsintavaiheessa syntyvät puuaineen sisään ulottuvat metsurin sahan tai hakkuukoneen karsimaterien tai syöttörullien aiheuttamat vuolemat tai rouhiutumat. Tutkimuksessa mitattiin tällaisten tukin vaipan sisään ulottuvien jälkien pintaalat ja syvyydet. n hakkaamissa puissa oli koko aineistossa vain yhdessä tukissa karsinnasta aiheutunut vaurio. TULOKSET Aikatutkimus vanerikoivujen koneellisesta hakkuusta Aikatutkimusosaa suunniteltaessa oletettiin hakkuukoneen kuljettajan voivan muuttaa vanerikoivujen hakkuutekniikkaansa vaneritukin laatua parantavaksi ja hakkuuvaurioita vähentäväksi. Aikatutkimuksella oli tarkoitus saada selville tällaisen "parannetun" työskentelymenetelmän vaikutukset hakkuun ajanmenekkiin. Osoittautui kuitenkin, ettei varsinainen hakkuutyö muuttunut. Joidenkin puiden tukkien katkontaa kuljettajat tosin miettivät hieman kauemmin. Ainoa ero työjäljessä oli se, että toisen tutkimuskoneen tukit pidentyivät. Aikatutkimustulosten mukaan tavanomaisen ja parannetun työskentelyn välillä ei ollut ~t~än me~ kittäviä ajanmenekkieroja. Tuloksen takia rukatutkimusta ei toistettu kesäaineistossa. Tukkien vauriot ja mitat Kuoriutuminen Selvimmin korjuun ja kuljetuksen aiheuttama jälki näkyy koivuvaneritukissa kuoriutuneena kohtana. 2 isillä hakkuukoneilla oli talvihakkuussa selvät erot. ella, jossa oli neljä pientä syöttörullaa, oli keskimääräiseltä kooltaan dm2 :n ja syvyydeltään 5 9 mm vaurioita %: ssa tukeista. ella, jonka syöttörullat olivat telamuodossa, vaurioita oli 5 20 %:ssa tukeista. Ne olivat pintaalaltaan pienempiä, 0 dm 2, mutta syvempiä, 0 0 mm. isessa hakkuussa metallirullasyöttöinen hakkuukone (neljä pientä syöttörullaa) teki vaurioita runsaaseen puoleen tukeista. Vauriot olivat pintaalaltaan suuria, dm2, mutta matalia, 2 mm. Syyskesällä metallirullasyöttöisen hakkuukoneen (syöttörullat telamuodossa) aiheuttamat vauriot eivät poikenneet mainittavasti saman koneen talviaineiston vaurioista. inen hakkuukone ei ollut mukana talviaineistossa. hakkuussa (nilaaikana ja syyskesällä) oli 6 8 %:ssa tukeista keskimäärin 09 mm:n syvyisiä pintaalaltaan pieniä vaurioita. Karsinnan aiheuttamia vaurioita oli vähiten metsurin hakkaamissa puissa. Eniten vaurioita aiheuttivat metallisilla syöttörullilla varustetut hakkuukoneet.
3 Lohkeamat Tukkien p äälohke ama t syntyvät joko kaadossa tai katkonnassa. Kaadossa lohkeamien syntyyn vaikuttavat virheellinen työtekniikka, esimerkiksi liiallinen kaatumisen auttaminen tai isojen puiden kaato ilman vastasahausta. Voimakas, vää r ä än s uuntaan puhaltava tuuli saatta a lisätä kaatolohkeamia. Myös katkonnassa työtekniikka on suurin lohkeamia aiheuttava tekijä. Koivuvaneritukkien katkonta edellyttää katkottavan puun osan tukemista sahauksen ajaksi, mutta liian voimakas tukeminen voi aiheuttaa lohkeaman. Päälohkeamien määrä än vaikuttaa työntekijöiden työkokemus vanerikoivujen hakkuusta. Tutkimukseen osallistuneiden hakkuukoneiden kuljettajat olivat aiemmin hakanneet vain muutamia vanerikoivikoita. Metsureilla oli puolesta an pitkä kokemus koivuvaneritukkien teosta. n hakkaamissa talviaineistojen tukeissa oli lohkeamia 0 2 %:ssa kappalemäärästä. na osuus oli 0 4 %, syyskesällä ei tukeissa ollut lohkeamia. Lohkeamien pituudet olivat keskimäärin 045 cm. isellä hakkuukoneella hakatuissa tukeissa oli talvella lohkeamia 6 0 %:ssa lohkeaman keskimääräisen pituuden ollessa cm. na lohkeamia oli enemmän, 2 %: ssa tukeista, keskipituuden ollessa 0 40 cm. Syyskesällä lohkeamia syntyi vähiten, 0 6 %, keskipituudeltaan 45 cm. isen hakkuukoneen tukeissa oli nilaaikana 22 %:ssa lohkeamia. Niiden keskipituus oli 0 5 cm. Syyskesällä oli keskimäärin 0 cm:n lohkeamia 0 2 %:ssa tukeista. n hakkaamissa vaneritukeissa oli vähiten lohkeamia. iden syöttölaitteella ei ollut merkitystä lohkeamien määriin. Eniten lohkeamia syntyi nilaaikaisessa hakkuussa. menetelmissä koneen kuljettajien tottuminen koivuvaneritukkien hakkuuseen ja työtekniikan kehittyminen vähentänevät vastaisuudessa lohkeamien määrää. TAULUKKO Tukkien pituusjakauma tavoiteltavuuden mukaan Tukki en piiuudet Osuus, % tukeista (suluissa ääriarvot) Haluttuja 24 (0 46) 27 (2 49) (8 6) Kelvollisia 40 (4 60) 4 (246) 44 (5 70) Vältettäviä 25 (0 5) 2 (0 27) 8 (4 47) Väärin katkoituja (0 40) 20 (6 46) 7 (2 ) muksessa katsottiin lähintä sallittua pituutta yli 5 cm lyhyemmät tai yli 9 cm pitemmät tukit (taulukko ). et tekivät hieman enemmän kahden tavoitellumman luokan pituuksia kuin metsuri. Koneilla hakatut tukit olivat tutkimuksessa keskimäärin pitempiä kuin metsureiden tekemät tukit. Katkontatarkkuus Katkontatarkkuutta selvitettäessä verrattiin tukin pituutta lähimpään ko. tehtaan sallimaan pituuteen. Mittavaatimuksissa eräänä pituuden tarkkuuden kriteerinä on enintään ± cm:n poikkeama. Tämän vaatimuksen tulisi täyttää 70 % tukeista (taulukko 2). iden katkontatarkkuus oli nilaaikana huono. Kaikissa muun ajan osaaineistoissa metsurikatkonta oli kuitenkin epätarkempaa kuin saman osaaineiston hakkuukonekatkonta. katkonnan keskimääräistä tulosta huononsi selvästi yksi osaaineisto. TAULUKKO 2 Pituustarkkuuden ± cm täyttäneiden tukkien osuus Tukkien pituusjakauma Tukkien pituusjakauma vaikuttaa tuotantotulokseen ja viilunsaantoon. Vaneritehtaiden kannalta parhaat tukit ovat yleensä pitkiä, joista voidaan katkoa halutunpituisia sorvipölkkyjä. Tehtaiden tuotannosta johdetut pituudet voidaan jakaa tavoiteltavuuden kannalta kolmeen luokkaan: haluttuihin pituuksiin, kelvollisiin pituuksiin sekä mahdollisuuksien mukaan vältettäviin pituuksiin. Neljännen ryhmän muodostavat v äärin katkotut tukit, joiksi tässä tutki Hakkuuaika Osuus, % tukeista (suluissa ääriarvot) 79 (7 84) 46 (45 46) 5 (29 40) Muu aika 40 (4 6) 6 (44 74) 69 (68 69)
4 Sorvaus Sorvipölkkyjakauma Sorvipölkkyjen vauriot Vaneritehtailla on käytössä kaksi sorvausleveyttä: 50 ja 60 tuumaa (n.. ja.6 m). Jokaisella vaneritehtaalla on tietty asiakaskunnan tarpeista johdettu tavoitteellinen sorvipölkkyjakauma. Molemmilla tutkimukseen osallistuneilla tehtailla haluttiin yli puolet 60 tuuman sorvipölkkyjä. Sorvipölkkyjakaumat saatiin selville kahdessa koesorvauksessa (taulukko Sorvipölkkyjen vauriot määritettiin juuri ennen sorvausta. Mukaan tuli paitsi korjuusta ja kuljetuksesta, myös varastoinoin aikana kuivumisesta aiheutuneita vaurioita. Tehdaskäsittelyssä saattaa sorvipölkkyihin tulla ennen sorvausta repeämiä ja viiltoja kuorimakoneesta tai katkontasirkkelistä. Tehdaskäsittelyvaurioita ei tutkimuksessa seurattu. Sorvipölkkyjen vauriot luokiteltiin päähalkeamiin, päälohkeamiin sekä rouhaisuihin. Päähaikeamiksi katsottiin varastoinoin aikana puun sisäisistä jännityksistä tai kuivumisesta aiheutuneet puun ytimen kautta säteen suuntaisesti kulkevat halkeamat. Päälohkeamiksi luettiin puolestaan korjuussa tai kuljetuksessa syntyneet vauriot, jotka yleensä kulkivat kohtisuoraa sädettä vastaan. Rouhaisut olivat moottorisahan terän, hakkuukoneen syöttölaitteen tai karsimaterän, kuormatraktorin tai puutavaraauton kuormaimen tai tehtaan pyöräkuormaajan aiheuttamia (taulukko ). P äähalkeamien määrissä ei metsurin ja metallirullahakkuukoneen valmistamista vaneritukeista tehdyillä sorvipölkyillä ollut merkittäviä eroja. Kumirullahakkuukoneen tekemät pölkyt olivat halkeilleet muita vähemmän. Päälohkeamia esiintyi hakkuukoneiden tekemistä tukeista katkotuissa pölkyissä enemmän kuin metsurin jälkeen. Rouhaisuja oli sorvipölkyissä kaikissa menetelmissä suunnilleen yhtä paljon. Saadut tulokset eivät ole todennäköisesti yleistettävissä havaintojen vähäisyyden takia. TAULUKKO Vauriotyyppi ella hakattujen vaneritukkien pituusjakauma mahdollisti tuotannon kannalta paremman sorvipölkkyjen pituusjakauman kuin metsurin hakkaamien tukkien pituusjakauma. TAULUKKO 4 Sorvipölkkyjen toteutunut pituusjakauma Sorvipölkyn pituus, tuumaa Tuki! hakkasi. Osuus,% Viilunsaanto Viilunsaanto eli saadun kelvollisen viiluomäärän osuus sorvaamiseen tarvitusta kuorellisesta tukkienmäärästä kuvaa mm. katkonnan ja puuaineen vikojen huomioon ottamisen onnistumista. Sorvattavien tukkien koko ja pituus vaikuttavat hyvin paljon viilunsaantoon. Aineiston keräysvaiheessa pyrittiin tukkien koko ja laatu vakioimaan tekemällä kaikkien menetelmien tukit samasta leimikosta aina silloin kun se oli mahdollista. Sorvauserän viiluomäärä saatiin sorvauksen seurannasta. Sorvattavan puun määrä (kuorellista puuta) saatiin Schauman Woodin tehtaalla tukkimittarilta; Finnforestin tehtaalla hakkuukoneiden tekemät tukit mitattiin metsässä ja metsurin puut tehtaalla. Sorvipölkkyjen vauriot 4). Vaurioituneiden osuus kaikista pölkyistä, % Viilunsaantotuloksia (taulukko 5) tulee tarkastella kokeilukohtaisena (talvi, nilaaika, syyskesä), sillä Päähalkeamat Hakkuuaika Päälohkeamat Viilunsaanto TAULUKKO 5 Viilunsaanto, % Rouhaisut A W
5 puiden erot eri kokeiluissa voivat johtaa vääriin päätelmiin. TAULUKKO 6 Viilujen viat Viilunsaanto oli koneella hakatuista tukeista kahta poikkeusta (kaksi kolmestatoista) lukuun ottamatta suurempi kuin metsurin hakkaamista tukeista. Syytä hakkuukoneiden tukeista sorvatun viilun suurempaan saantoon ei saatu selville aineistosta. Tulokseen vaikuttavat todennäköisesti useat tekijät, kuten se, että hakkuukoneet hakkasivat enemmän pitkiä tukkeja kuin metsurit hakkuukoneiden hakkaamien pitkien tukkien läpimitat olivat usein suurempia kuin pitkien metsurin hakkaamien tukkien läpimitat metsureiden tekemät paksut tukit olivat usein lyhyitä. Vian laatu Ko:rjuusta tai kuljetuksesta aiheutuneet viilun viat selvitettiin Schauman Woodin tehtaalla määrittämällä vikoja sisältäneiden viiluarkkien lukumäärät. Finnforestin tehtaalla määritettiin lisäksi ko. vikoja sisältäneiden viiluarkkien alkuperäinen ja vikojen vuoksi muuttunut laatu. Viiluarkkien tarkastelussa etsittiin vain ko:rjuussa ja kuljetuksessa syntyneitä vikoja. On kuitenkin todennäköistä, että mukana oli myös jonkin verran tehdaskäsittelyssä syntyneitä vaurioita. Viiluarkkien tarkastelu tehtiin talvi ja nilaaikaisesta aineistosta käsilajitteluna arkki kerrallaan ja kesäaineistosta lajittelukoneen linjalta vauhdissa (taulukko 6). Päävikoja oli eniten kumirullasyöttöisen hakkuukoneen tekemistä tukeista sorvatuissa viiluissa. Muut hakkuumenetelmät eivät poikenneet merkittävästi toisistaan viilujen päävikojen suhteen. Koneellista pintavikaa oli eniten nilaaikana hakkuukoneella tehdyistä tukeista sorvatuissa viiluissa. Muina aikoina ei hakkuumenetelmällä ollut merkittävää vaikutusta. Värivikaa oli eniten kesällä metallirullasyöttöisellä hakkuukoneella tehdyistä tukeista sorvatuissa viiluissa. na värivikaa oli vähemmän kuin kesäerässä, eniten kumirullasyöttöisen hakkuukoneen jäljiltä. Talvella hakatuista tukeista tehdyissä viiluissa ei ollut ko:rjuun aiheuttamaa värivikaa. Tutkimusaineiston vähäisyys rajoittaa tulosten yleistettävyyttä. Viallisia,% Päävika viilussa Koneellinen pintavika Värivika Viilun viat Metal l~~llasyo o Viilun laatu Viilujen laatumuutosten taloudellinen merkitys Viiluarkeissa olleiden, ko:rjuusta, kuljetuksesta ja/tai tehdaskäsittelystä aiheutuneiden vikojen laatumuutosten kustannusvaikutukset selvitettiin syyskesän aineistosta. Viiluarkkien laatuluokat määritettiin ilman niissä olleita vikoja sekä vikojen kanssa kahdesta parhaasta laadusta, koska muiden laatujen arvoon viilun viat eivät mainittavasti vaikuta. Viiluerien arvot laskettiin laatuluokkien määrien sekä niiden keskimääräisten arvojen avulla. Asetelmassa esitettävät arvonalentumiset koskevat koko sorvauserän arvonmuutosta. Viiluerän arvon alentuminen, %.4, metallirullasyöttö kumirullasyöttö..2 Viilujen suhteellisissa arvonmuutoksissa ei ollut suuria eroja menetelmien välillä. On kuitenkin syytä muistaa, että tulos perustuu vain yhteen sorvauserään. Sorvatun viilukuutiometrin arvossa oli hakkuumenetelmittäin eroja. isen hakkuukoneen ja metsurin hakkaamista tukeista sorvattujen viilujen arvot olivat noin 2 00 mkfm isen hakkuukoneen viilujen arvo oli selvästi suurempi, 00 mk/m Muita suurempaan arvoon vaikutti lähinnä parhaimman laatuluokan suurempi osuus. 5
6 PÄÄTELMIÄ n ja hakkuukoneen hakkaamissa vanerikoivutukeissa oli hakkuunja kuljetuksenjälkeen selviä eroja. n hakkaamista tukeista kuori ei ollut irtaantunut, karsinnasta aiheutuneet vauriot olivat hyvin harvinaisia ja tukkien katkonnassa syntyneitä lohkeamia oli vähemmän kuin hakkuukoneiden hakkaamissa puissa. illa nilaaika oli ongelmallisin. Silloin tukit kuoriutuivat runsaasti ja katkonnasta aiheutuvia lohkeamia oli enemmän kuin muina aikoina. iden syöttölaitteiden tai karsimaterien aiheuttamat vauriot eivät puolestaan vaihdelleet suuresti eri ajankohtina (talvi, nilaaika, syyskesä). en syöttölaitteen laatu vaikutti vaurioiden laatuun ja esiintymistiheyteen. Kuoriutumista ja karsintavaurioita metallirulla aiheutti kumirullaa enemmän. Lohkeamien määrissä ei ollut eroja. Vaneritukkien mittatarkkuus ja mittajakauma vaikuttavat viilunsaantoon ja haluttuun viilu jakaumaan. Mittatarkkuus oli hakkuukoneilla parempi kuin metsureilla, lukuun ottamatta nilaaikaa, jolloin hakkuukoneiden mittatarkkuus oli huono. iden hakkaamissa tukeissa oli enemmän tehtaan haluamia pituuksia kuin metsurien hakkaamissa tukeissa. ella hakatuista tukeista sorvatuissa viiluissa oli selvästi enemmän pintavikoja kuin metsureiden hakkaamien puiden viiluissa. Värivikoja oli eniten loppukesällä hakattujen puiden viiluissa. Viilunsaanto oli keskimäärin hakkuukoneiden tukeista suurempi kuin metsureiden tekemistä tukeista. Kmjuun, kuljetuksen ja tehdaskäsittelyn aiheuttama viilun suhteellinen arvonalentuminen ei merkittävästi vaihdellut menetelmittäin. Tulokset osoittivat, että niin metsureiden kuin hakkuukoneiden suorittamassa koivuvaneritukkien hakkuussa on omat hyvät ja huonot puolensa. Asiasanat: koivut, koijuumenetelmät, tukit, viilu Metsäteho Review 2/99 MECHANISED CUTTING OF BIRCH VENEER LOGS Veneer logs processed using harvesters contained more surface injuries and the logs had shed more bark than logs processed motormanually. The spring time when sap flow is at its peak was especially difficult for harvester operation. The harvesters' rubber feed rollers damaged the logs less than metal feed rollers. Except for logs processed in the spring, the bucking accuracy of harvesters exceeded that of chainsaw operators. Harvester operators were also able to turn out more logs fulfilling mill specifications than chainsaw operators. METSJITEHO ISSN 2548X The actual comparison between logging methods should be based on the end product (i.e. the veneer obtained from the logs). The average yield of veneer from logs produced using harvesters was higher than that obtained from logs prepared by chainsaw operators. However, the veneer obtained from logs processed using harvesters contained more defects than that obtained from logs processed by chainsaw operators. Key words: birch, logging method, logs, veneer PL 94 (Unioninkatu 7) 00 HELSINKI Puhelin (90) 2 52 Faksi (90) HELSINKI 99 PAINOVALMISTE
METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 14/1994 KOIVUVANERITUKKIEN VARASTOINNIN JA HAKKUUMENETELMÄN VAIKUTUS RAAKA-AINEEN LAATUUN JA ARVOON.
METSATEHO 14/1994 KOIVUVANERITUKKIEN VARASTOINNIN JA HAKKUUMENETELMÄN VAIKUTUS RAAKA-AINEEN LAATUUN JA ARVOON Markku Mäkelä Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneiden ja metsurin hakkaamien koivuvaneritukkien
Lisätiedot.M._ METSÄTEOLLISUUS METSÄTEHO 6/ 1995 TUKKIEN KORJUU- JA KUORINTAVAURIOT. Markku Mäkelä Timo Yli-Hukkala
METSÄTEHO / 99 TUKKIEN KORJUU- JA KUORINTAVAURIOT Markku Mäkelä Timo Yli-Hukkala Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneiden mänty-, kuusi- ja koivutukeille tekemien vaurioiden määrät ja aiheuttajat. Työn
LisätiedotTukkien korjuu- ja käsittelyvauriot
Ryhmähanke Tukkien korjuu- ja käsittelyvauriot Markku Mäkelä Metsätehon raportti 51 23.3.1998 Tukkien korjuu- ja käsittelyvauriot Markku Mäkelä Metsätehon raportti 51 23.3.1998 Ryhmähanke: A. Ahlström
LisätiedotMetsätehon raportti 19 15.4.1997 1
Metsätehon raportti 19 15.4.1997 1 SISÄLLYS Sivu TIIVISTELMÄ... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TUTKIMUSAINEISTO... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tukkien halkeamat... 5 3.1.1 Halkeamien määrä... 5
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti
Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke
Lisätiedotwili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.
20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii
LisätiedotPUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS
PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARAPÖLKKYJEN MITTAUS Metsähallitus Metsäteollisuus ry Yksityismetsätalouden Työnantajat ry Puu- ja erityisalojen liitto Ohje perustuu alla lueteltuihin maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotOpastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY
MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä
LisätiedotRauduskoivun pystykarsintakoe
Rauduskoivun pystykarsintakoe - ensituloksia karsinta-ajankohdan ja menetelmän vaikutuksista 2006-2011 Pentti Niemistö 21.8.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotKehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Metsätehon tuloskalvosarja 6/2015
Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Kalle Kärhä, Jari Ronkainen & Pekka T. Rajala, Stora Enso Oyj Metsä Joonas Mutanen & Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Tapio Räsänen
LisätiedotMETSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala
METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI
LisätiedotPuukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014
Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puun hinnoittelutapoja Puutavaralajihinnoittelu hinta tavaralajille Runkohinnoittelu yksi hinta koko rungolle Rungonosahinnoittelu
LisätiedotMETSJITEHO. e -0. 6 _ +3. 7 %. 5/1993 PL 194 (Unioninkatu 17) 00131 HELSINKI KOIVUN HAKKUUKONEMITTAUS. Jussi Lemmetty.
Metsäteollisuuden tutkimus- jo kehitysyksikkö METSJITEHO 5/993 PL 94 (Unioninkatu 7) 3 HELSINKI KOIVUN HKKUUKONEMITTUS Jussi Lemmetty Markku Mäkelä Tutkimus oli kaksiosainen: Koivun tilavuuden mittaustarkkuus
LisätiedotUW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela
UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori
LisätiedotSystemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa
Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien
LisätiedotTree map system in harvester
Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy
LisätiedotPoimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:
LisätiedotKokopuun korjuu nuorista metsistä
Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5
LisätiedotHakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset
LisätiedotMetsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
LisätiedotHakkuukoneen katkontatarkkuuden parantaminen
Hakkuukoneen katkontatarkkuuden parantaminen Markku Mäkelä Sirkka Keskinen Metsätehon raportti 73 30.4.1999 Ryhmähanke: A. Ahlström Osakeyhtiö, Aureskoski Oy, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto
LisätiedotVenäjän puun laatu ja metsäalan kaksisuuntainen tietopalvelu
Venäjän puun laatu 22.12.2006 Vladimir Siounev 1 Venäjän puun laatu Hanke: Venäjän puun laatu ja metsäalan EU:n Euregio Karelia Naapuruusohjelma Hankepartnerit: Metsäntutkimuslaitos (METLA), Joensuun yksikkö;
LisätiedotEnergiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon
LisätiedotPuun laadun säilyttäminen
Puun laadun säilyttäminen Puutavaralajien puuainemuutokset Mänty- ja kuusitukit: sinistymä, kuivumishalkeamat Koivuvaneritukit: värivika, kuivumishalkeamat, alkava kova ja pehmeä laho Mäntykuitupuu: sinistymä,
LisätiedotSahapuuPunJGoj en APTEEIAUS alkaen käyttöön hyväksytyt. metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet.
SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS 1.5.1989 alkaen käyttöön hyväksytyt sahatukkien laatuvaatimukset sekä MTK:n ja metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet. YLEISOHJEIT A APTEERAUKSEST A Sahapuurunkojen
LisätiedotPITUUSJAKAUTUMINEN. mittausta katkottujen paperipuiden hakkuusta kerättyjä tutkimusainei stoja hyväksi käyttäen.
METSÄTEHON KATSAUS 7/1968 ) S I L M Ä V A R A I S E S T I KATKOTUN HAVUPAPERIPUUN PITUUSJAKAUTUMINEN Tämä selvitys on tehty Metsätehon vuosina 1965--1967 ilman pituuden mittausta katkottujen paperipuiden
LisätiedotYhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla
Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun
Lisätiedot6/1977 PIKA 75 - HARVESTERIN AIHEUTTAMAT KORJUUVAURIOT UUDISTUSHAKKUUSSA. Arno Tuovinen
6/1977 PIKA 75 - HARVESTERIN AIHEUTTAMAT KORJUUVAURIOT UUDISTUSHAKKUUSSA Arno Tuovinen MOSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 6/1977 90-140011 6/19 77 PIKA 75 - HARVESTERIN AIHEUTTAMAT
LisätiedotPUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271
1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten
LisätiedotENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita
ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti
LisätiedotRotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan
Ryhmähanke Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Markku Mäkelä Kari Korhonen Metsätehon raportti 54 30.4.1998 Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Markku Mäkelä
LisätiedotP 0 L T T 0 N E S T E E N
METSÄTEHON KATSAUS 969 MOOTTORISAHAN P 0 L T T 0 N E S T E E N J A TERÄl'i VOITELUÖLJYN KULUTUS Useimpien Metsätehon vuosina 966-969 suorittamien puutavaran hakkuuta koskevien tutkimusten aineiston keruun
LisätiedotKATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm'
METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun
Metsätehon raportti 187 7.4.2006 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä Sirkka Keskinen Teemu Kallio Reima Liikkanen Jarmo
LisätiedotMännyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003
Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Johdantoa Pohjoismaisen käytännön mukaan rungot katkaistaan tukeiksi jo metsässä. Katkonnan ohjauksessa
LisätiedotPienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä
Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013
LisätiedotEnnakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 4/2011 (749) BIOENERGIA Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS TTS selvitti tutkimuksessa
LisätiedotHieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
LisätiedotTaitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö
Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä
LisätiedotMoipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus
Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 2/2009 Kahteen kasaan hakkuu yleistynyt Kun leimikosta korjataan ainespuun ohella energiapuuta,
LisätiedotPuunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.
Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke
LisätiedotKUITUPUUN PINO- MITTAUS
KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan
LisätiedotPonsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Teuvo Kumpare 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 Metsähallitus 1/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely, yhdistetty
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotValmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 TTS Tutkimus 11/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely,
Lisätiedot7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen
7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN
LisätiedotJoukkohakkuu aines- ja energiapuun
Metsätehon raportti 137 20.9.2002 Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen
LisätiedotVoidaanko laatu huomioida männyn katkonnassa? Jori Uusitalo Joensuun yliopisto
Voidaanko laatu huomioida männyn katkonnassa? Jori Uusitalo Joensuun yliopisto Esityksen sisältö Katkonnan ohjauksen perusteet Tutkimustuloksia Laadun huomioon ottaminen katkonnassa Katkonnan ohjauksen
LisätiedotEnergiapuun korjuu harvennusmetsistä
Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Projektiryhmä Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotPUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ
PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ Projektiryhmä Asko Poikela ja Heikki Alanne Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj Kumppanit hanke toteutettiin
LisätiedotJärvisen kannonnostolaitteen. päätehakkuukuusikossa
Järvisen kannonnostolaitteen työntutkimukset päätehakkuukuusikossa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Ilpo Kortelahti, Hämeen ammattikorkeakoulu Metsätehon tuloskalvosarja 8/2009 Järvisen
LisätiedotPR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE
25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä
Lisätiedot5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala
5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS Tutkimusseloste Mikko Kahala MDSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 5/1977 5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN
LisätiedotPuukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola
Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA 8.1.2014 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti,
LisätiedotMEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN KURSSIT VUONNA 2005
MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN KURSSIT VUONNA 2005 HÖYLÄYKSEN PERUSKURSSI AIKA: 21. - 25.02.2005 19. - 23.09.2005 14. - 18.11.2005 Höylääjät ja höylän asettajat - höyläämön koneet ja laitteet - terät ja
LisätiedotMENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN
MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotTuontikoivutukkien laatu loppukäyttäjien kannalta. Juha Arponen & Henrik Heräjärvi
Tuontikoivutukkien laatu loppukäyttäjien kannalta Juha Arponen & Henrik Heräjärvi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tausta Kuusi- ja koivutukkien
LisätiedotHämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051
Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus
LisätiedotERILAISTEN I I. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 267
METSÄTEHON KATSAUS SELVITYS ERILAISTEN HAKKUUMENETELMIEN KÄYTÖSTÄ KUU SI PAPERI PUUN H A N K I N N A S $ A I I Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 267 Seuraavassa selostetaan Metsätehon suorittamia kuusipaperipuun
LisätiedotKORJUUKUSTANNUKSIIN. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275
METSÄTEHON KATSAUS l0/968 PUUTAVARAN PITUUDEN J A K A R S I N N A N LAADUN VAIKUTUS KORJUUKUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275 Metsäteho on suorittanut useita tutkimuksia, joilla on pyritty
LisätiedotKuusikuitupuun ja koivuvaneritukkien laadun säilyttäminen
Kuusikuitupuun ja koivuvaneritukkien laadun säilyttäminen Johtoryhmä Aapeli Hyppölä Koskitukki Oy Matti Kärkkäinen Joensuun yliopisto Pertti Lipponen Stora Enso Metsä Juhani Lukkari Metsäliitto Osuuskunta
Lisätiedot5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2
Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,
LisätiedotNaarvan otteessa useita puita. Moipu 400E
BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin
LisätiedotKantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa
Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa Metsätehon tuloskalvosarja 5/2018 Kalle Kärhä, Ville Koivusalo & Matti Ronkanen, Stora Enso Oyj Metsä Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Asko Poikela,
Lisätiedote HAKKUUN AJANMENEKKIIN JA TUOTTAVUUTEEN
r ETS)lTEHO HAKKUUTÄHTEEN TALTEENOTON VAIKUTUS e HAKKUUN AJANMENEKKIIN JA TUOTTAVUUTEEN Jouni Elonen Antti Korpilahti Hakkuutähteen tehokkaan talteenoton edellytyksenä on, että hakkuutähteet sijaitsevat
LisätiedotJoukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen
Joukkokäsittelyn työmallit Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2014 Esityksen sisältö Taustaa Uusien joukkokäsittelyn työmallien kuvaus Aineisto ja menetelmät Tulokset - ajanmenekki ja tuottavuus
LisätiedotKATSAUS METSATEHON PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA / /1968
METSATEHON KATSAUS 19/1968 ( PUUNKORJUUMENETELMÄT J A KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1 9 6 7 / 6 8 Metsäteho keräsi kesällä 1967 tilastoa maassanme käytetyistä puunkor juumenetelmistä ja korjuuteknisistä
LisätiedotMETSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOIS-SUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA. Risto Lilleberg
METSÄTEHO 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOISSUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA Risto Lilleberg FMG 991756 H hakkuukoneeseen kehitettyä joukkokäsittelylaitetta tutkittiin PohjoisSuomen päätehakkuissa ja selvitettiin
LisätiedotMyrskytuhopuun hakkuun ajanmenekki ja tuottavuus Metsätehon tuloskalvosarja 12/2015
Myrskytuhopuun hakkuun ajanmenekki ja tuottavuus Kalle Kärhä & Pekka T. Rajala, Stora Enso Oyj Metsä Tuomas Anttonen & Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Asko Poikela & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy
LisätiedotHelsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA
Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA B-OSIO, 20p. (vastaaminen erillisille vastauspapereille): Metsäkoulu -kirjaan
LisätiedotARVO ohjelmisto. Tausta
ARVO ohjelmisto Tausta Jukka Malinen, Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ennakkotiedon tarve - Metsänomistaja 11.2.2010 2 Ennakkotiedon
LisätiedotKAJAANI1024 -MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS
7/989 KAJAANI24 -MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS Kaarlo Rieppo Kajaani 24 on mooroneen hatlint- ja rru;tt.a- au;toma;tilrral.a.u:e, joua ohja;tn mooroneen t.o..i..mirr;t ja m.i..taan val.m.iat.e;t.un
LisätiedotKorjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.
Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
LisätiedotTyövoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005
Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Tiivistelmä Tammikuu-25 All rights reserved. No part of this report may be reproduced in any form or by any means without permission in writing from Jaakko Pöyry Consulting.
LisätiedotKitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta
Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema
LisätiedotUusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
LisätiedotENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus
ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet
LisätiedotIntegroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?
Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotARVO ohjelmisto. Tausta
ARVO ohjelmisto Tausta Jukka Malinen, Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ennakkotiedon tarve - Metsänomistaja 25.1.2010 2 Ennakkotiedon
LisätiedotPystypuusta lattialankuksi
Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.
LisätiedotH A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289
METSATEHON KATSAUS 14/1969 H A R V E N N U S M E T S I E N P U U N K 0 R J U U M E N E T E L M Ä T J A K 0 R J U U T E K N I S E T 0 L 0 S U H T E E T T A L V E L L A 1 9 6 9 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta
LisätiedotENSIHARVENNUSMÄNNIKÖIDEN HAKKUU KOKOPUINA KAHVAKEHIKOLLA VARUSTE TULLA MOOTTORISAHALLA
OSATIHO Opastiosilta 8 B 000 HELSINKI Puhelin 90-00 SELOSTE 9/976 ENSIHARVENNUSMÄNNIKÖIDEN HAKKUU KOKOPUINA KAHVAKEHIKOLLA VARUSTE TULLA MOOTTORISAHALLA Harri Rumpunen TIIVISTEIMÄ Kahvakehikolla varustettu
LisätiedotJenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa
Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 13/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta
LisätiedotKorjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy
Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien
LisätiedotIDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 .
IDSATIHO Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281.SELOSTE 10/1973? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A RUOTSIIN 1 9 7 3-0 5-1 5 1 7 0 P I N T 0 ll A T K A M a t k a k e r t o m u s Opintomatka
LisätiedotTuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström
Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotKUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI
KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI Marketta Sipi ja Antti Rissanen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos Taustaa» Puuaineen ja kuitujen ominaisuudet vaihtelevat» Runkojen sisällä» Runkojen välillä»
LisätiedotKuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 3/2011 (748) BIOENERGIA - ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Mäntyvaltaisissa ensiharvennuksissa
LisätiedotPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Kastelu 1 Kastelu Kastelua käytetään kuusihiomopuun, koivuvaneri- ja havutukkien laatumuutosten estämiseen tai vähentämiseen Kastelua voidaan käyttää myös mänty- ja koivukuitupuun
LisätiedotPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Kuusihiomo- ja hierrepuu 1 Kuusihiomopuun käyttö Tässä kalvosarjassa hiomopuulla tarkoitetaan sekä hiomo- että hierrepuuta Kotimaasta hakataan kuusikuitupuuta 10 milj. m 3 ja
LisätiedotMerkkausvärin kehittäminen
Merkkausvärin kehittäminen Heikki Juhe, 26.1.2011 1. Johdanto JL-tuotteet aloitti keväällä 2010 tutkimus- ja kehitysprojektin, jonka tarkoituksena oli tutkia käytössä olevien merkkausvärien imeytyvyyttä
LisätiedotMETKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
LisätiedotARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena
ARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena Jukka Malinen Pienpuupäivä Keskiviikko 17.11.2010 Mikpoli, auditorio, Patteristonkatu 2, 50100 Mikkeli Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotMETSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita.
METSÄKONEENKULJETTAJA Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita. Metsäkoneita ovat mm. 1. harvesterit (kaato-, karsimis- ja
LisätiedotKokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2
Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä
Lisätiedot